Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten- Närpiön sekä Kristiinankaupungin- Karijoen alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten- Närpiön sekä Kristiinankaupungin- Karijoen alueella"

Transkriptio

1

2 Vaasan sairaanhoitopiirin julkaisuja 2006 Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten- Närpiön sekä Kristiinankaupungin- Karijoen alueella Pirkko Mantere Maj-Lis Rönnqvist Birgitta Söderback

3 1 SISÄLLYS JOHDANTO 2 1.KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 4 2.KEHITTÄMISHANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 3.KEHITTÄMISHANKKEEN ETENEMINEN Ensimmäinen aihealue/palveluohjaus Palveluohjaus ja verkostot Toinen aihealue/asiakaslähtöisyys Kolmas aihealue/hoito- ja palvelusuunnitelma Neljäs aihealue/koulutussuunnitelma Viides aihealue/tiedotussuunnitelma Kuudes aihealue/arviointi TULOKSET JATKOSUUNNITELMA LÄHTEET 15 LIITTEET Liite 1: Palveluohjaussopimus Liite 2: Kuntoutussuunnitelma lisäliitteineen (ADL-portaat ja toimintakyvyn arviointi) Liite 3: Siirtymisvaiheen palveluohjaus portfolion muodossa Liite 4: Gantt-kaavio, kehittämishankkeen aikataulutus

4 2 JOHDANTO Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Vaasan sairaanhoitopiirissä on osa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueiden terveydenhuollossa toimivien sosiaalityöntekijöiden kolmivuotista ( ) SosVisio-hanketta. Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittämishanke ikäihmisille toteutettiin Kaskisten-Närpiön sekä Kristiinankaupungin-Karijoen alueella Terveyssosiaalityön asema Keski- ja Etelä-Pohjanmaan sekä SONetBOTNIAn hankkeen loppuraportissa 2005 keskeisimmäksi kehittämistarpeiksi nousi sosiaalityön yleinen kehittäminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto. Palveluohjaus kuuluu myöskin sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen ( ) Hyvät käytännöt -teema-alueeseen. Sen tavoitteena on uudistaa sosiaalityötä ja sosiaalipalveluja kokoamalla, arvioimalla ja välittämällä tietoa hyvistä ja vaikuttavista työmenetelmistä ja työkäytännöistä. Vaasan sairaanhoitopiirin eteläisessä osassa toteutettu palveluohjaushanke ikäihmisille on yksi esimerkki palveluohjauksellisesta toimintamallista sosiaali- ja terveydenhuollossa, jonka tavoitteena on tukea ikäihmisen jaksamista, arjessa pärjäämistä tuomalla selkeyttä tuen ja palvelujen kokonaisuuteen ja löytämällä kunkin ikäihmisen näkökulmasta toimivia palveluja ja tuen muotoja. Palveluohjaukselliseen toimintamalliin liittyviä projekteja ikäihmisille on Suomessa toteutettu viime aikoina lisääntyvästi. Monet projektit ovat olleet menestystarinoita, mutta kuten tässäkin kehittämishankkeessa kysymys kuuluu, miten saada uusi toimintamalli juurrutetuksi hyväksi työkäytännöksi. Ikäihmisten kanssa tehtävä työ on vaativaa ja uudenlaisen toimintamallin tai työtavan omaksuminen on osaamisen lisäksi aina myös asenteellista. Kehittämishankkeen aikana pidetty päiväkirja osoitti, että kehittämistyötä eri organisaatioissa tehdään paljon. Meneillään oleva rakennemuutos ja erilaisten hankkeiden paljous sosiaali- ja terveydenhuollossa ei voi olla vaikuttamatta hankkeen sitoutumiseen. Kehittämishankkeen lopussa saatu rakentava palaute sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta antaa jatkossa hyvät eväät palveluohjauksellisen työmenetelmän kokeiluun käytännön arjessa.

5 3 Kehittämishankkeen hanketyöntekijänä on ollut sosiaalityöntekijä Pirkko Mantere Selkämeren sairaalasta. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Vaasan keskussairaalan johtava sosiaalityöntekijä Maj-Lis Rönnqvist ja kuntoutussuunnittelija Birgitta Söderback, joita haluan kiittää panostuksesta tämän hankkeen etenemiselle. Kiitos kuuluu myös kaikille viiden tiimin jäsenille Kaskisista, Närpiöstä ja Kristiinankaupungista sekä Karijoelta, jotka ovat olleet mukana kehittämässä palveluohjauksellista toimintamallia ikäihmisille. Kaskisten-Närpiön sekä Kristiinankaupungin-Karijoen tiimien jäsenet: Helena Kangasvieri Marina Nordman Katarina Poukkula Mari Kykkänen Elisabeth Sjöberg Merja Mäki-Marttunen Robert Sundin Johanna Aspelin Ann-Christin Blomqvist Margaretha Sandström Paula Perjus Jaana Raittila Ritva Syväoja Tarja Ylikojola Anna-Greta Olsio Marjo-Riitta Himanen Sinikka Muurimäki Pirjo Tåg

6 4 1. Kehittämishankkeen lähtökohdat Maamme väestörakenteessa on meneillään muutosprosessi, josta seuraa suomalaiselle yhteiskunnalle muutospaineita. Ruotsinkielinen länsirannikko on kiinnostanut tutkijoita väestön korkean iän ja pienemmän sairastavuuden takia. Hyypän (2002) mukaan länsirannikko esiintyy edukseen modernin Suomen maantieteessä. Kaikki kunta-, seutukunta-, maakunta- ja sairaanhoitopiiripohjaiset kartat osoittavat, että nykyisin Pohjanmaan alueella, joka on kapea rannikkokaistale Kokkolasta Kristiinankaupunkiin, kansalaiset elävät terveempinä ja pitempään kuin muualla Suomessa. Kaskisten, Närpiön ja Kristiinankaupungin vanhustenhuollon strategiat ( ) sekä projektit, Borta bra men hemma bäst en Sydösterbottnisk modell (2001-8/2004) sekä hoivahanke Sydinin (2003-9/20059) kuvaavat ruotsinkielisen rannikon ominaispiirteitä ja asettavat haasteita palvelujärjestelmälle. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on yhä selkeämmin mietittävä, mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen työ. Se ei enää ole vain ikäihmisen hyvää kohtelua, vaan uudestaan on pohdittava sitä, millaisia ovat asiakkaiden palvelutarpeet ja miten niihin voidaan vastata. Työntekijöiltä vaaditaan innovatiivisuutta ja uudistumista, jotta ikäihmisten palvelutarpeisiin on mahdollista vastata muuttuvassa yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä, miksi ikäihmisten elämäntilanteesta käsin lähtevä ja ikäihmisten elämänkokonaisuutta kokoava palveluohjauksellinen työ on kehittämisen keskiössä 2. Kehittämishankkeen toimintaympäristö Palveluohjauksellisella toimintamallilla ikäihmisille tarkoitetaan tässä ns. yhteisasiakkuuteen kuuluvien ikäihmisten palveluohjausta, jossa tehdään työtä jäsentyneesti ja suunnitellusti niin, että ikäihminen saa kulloiseenkin elämäntilanteeseensa tarpeita vastaavan tuen ja palvelut. Tavoitteena palveluohjauksellinen työmenetelmä, joka perustuu ikäihmisen ja työntekijän väliselle yhteistyölle, kumppanuudelle sekä ikäihmisen oman osallistumisen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiselle. Kehittämishanke toteutettiin Vaasan sairaanhoitopiirin eteläisessä osassa Kaskisten-Närpiön sekä Kristiinankaupungin-Karijoen alueella. Alueen väestömäärä tällä alueella käsittää

7 5 runsaat asukasta, ja väestörakenne on ikääntyvä. Lisätietoja alueen palvelu- ja väestörakenteesta löytyy www-sivuilta: Vaasan sairaanhoitopiiri sekä kuntien Kaskinen-Närpiö, Kristiinakaupunki-Karijoki kotisivuilta. 3. Kehittämishankkeen eteneminen Kehittämishanke alkoi syyskuussa 2005 ja päättyi lokakuun lopussa (Ks.Liite 4. Kehittämishankkeen aikataulutus). Kehittämishankkeen tavoitteena on: 1. Luoda tehokas ja kestävä palveluohjauksellinen toimintamalli, johon sekä ikäihminen että viranomaiset voivat luottaa 2. Yhteistyön kehittäminen eri ammattiryhmien ja palvelusektoreiden välillä ikäihmisten parhaaksi Ohjausryhmän tehtäväksi asetettiin tukea hanketyöntekijää tavoitteiden toteutumisen seurannassa ja arvioinnissa. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Kehittämishankkeeseen liittyvät ensimmäiset yhteydenotot Kaskisten-Närpiön sekä Kristiinankaupungin-Karijoen johtaviin viranhaltioihin niin kunnissa kuin terveydenhuollossa tapahtuivat syksyn 2005 aikana. Kehittämishanketta lähdettiin työstämään pienissä työryhmissä erikoissairaanhoidossa psykiatria poliklinikalla, perusterveydenhuollossa, asumispalveluyksikössä ja kotipalvelussa. Työryhmiä oli viisi kappaletta, yksi Kaskisten - Närpiön alueella, neljä Kristiinankaupungin-Karijoen alueella. Työryhmät koottiin niin, että niissä oli sekä substanssin että päätäntävallan asiantuntijoita, yhteensä 3-5 kappaletta. Työryhmät kokoontuivat noin kerran kuukaudessa, yhteensä 15 kertaa. Hanketyöntekijä toimi työryhmissä sihteerinä ja koordinaattorina työryhmien välillä. Työryhmien kokoontumisten yhteydessä oli aina jokin aihealue, joka liittyi palveluohjaukselliseen toimintamalliin ja sen jälkeen niitä työstettiin.

8 6 Seuraavassa esimerkkejä aihealueista: 1. Mitä palveluohjaus voisi tarkoittaa missäkin hoidon portailla ja miten yhteisasiakkuudesta olevat ikäihmiset ohjautuvat palvelujen piiriin ja kuka voi toimia palveluohjaajana. Tavoitteena saattaen siirtää ikäihminen hoidon seuraavalle tasolle. 2. Toisena tärkeänä asiana oli asiakaslähtöisyyden miettiminen omassa työssä. Tavoitteena on, että ei tehdä ikäihmisten puolesta, vaan tuetaan ikäihmisten omia voimavaroja ja itsenäisiä päätöksiä. 3. Hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi. Lähtökohtana nykyinen suunnitelma ja tavoitteena asiakaslähtöinen ja ikäihmisen voimavaroja tukeva suunnitelma. 4. Koulutussuunnitelma laadittiin. Tavoitteena järjestää koulutusta palveluohjauksesta sekä suomen että ruotsinkielellä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. 5. Tiedotussuunnitelma. Tavoitteena tiedottaa lehdistössä hankkeen alussa ja koulutusten yhteydessä hankkeen edetessä. Sosiaaliportin sivuille laitetaan tiedot hankkeesta. Tiedotuksen hoiti yhteistyössä hanketyöntekijän kanssa Vaasan keskussairaalasta tiedottaja Leena Maunumäki. 6. Loppuarviointi tiimin jäseniltä Ensimmäinen aihealue / Palveluohjaus Kaikki ikäihmiset eivät tarvitse palveluohjausta. Palveluohjausta voi kuitenkin tarjota yhtenä vaihtoehtona, jonka avulla ikäihminen voi selkiyttää asioitaan tai löytää ratkaisuja pulmiinsa. Ikäihmiset päätyvät palveluohjaukseen eri reittejä. Jotkut haluavat itse omasta aloitteestaan, jotkut saavat toisilta viranomaisilta neuvoja ja ohjeita. Ensisijainen ja ratkaiseva tekijä palveluohjaukseen ohjautumisessa ja sen käynnistämisessä tulee olla ikäihmisen tilanne hänen itsensä määrittelemänä. Joskus tarvitaan kuitenkin

9 7 ammatti-ihmisten arviota siitä, onko palveluohjaus juuri sillä hetkellä ja juuri siihen avun ja tuen tarpeeseen paras lähestymistapa (Pietiläinen-Seppälä 2003, 38). Valintakriteerit ovat välttämättömiä hankkeen kohderyhmää koskevien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin kannalta. Kohderyhmän rajauksilla pyritään saamaan mukaan hankkeesta selvästi hyötyvät ikäihmiset hoidon eri portailla. Tässä kehittämishankkeessa palveluohjausasiakkaiden kriteereiksi nousivat: 1. Ikäihminen on yhteisasiakkaana eri palvelusektoreilla 2. Joku muutos ikäihmisen elämäntilanteessa Ikäihmisten valikointi Palveluohjauksen päättäminen Palveluohjauksesta sopiminen Suunnitelman toteuttaminen Tutustuminen ja luottamuksen rakentaminen Hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen Ikäihmisten tukeminen oman tilanteensa määrittelyssä Kuvio 1. Palveluohjausprosessi Palveluohjausprosessissa on alku ja loppu ja sitä voidaan käyttää eri hoidon portailla. Se on tavoitteellista yhteistyötä ikäihmisen ja työntekijän välillä. Siinä pyritään konkreettiseen tulokseen ja edetään vaiheesta toiseen. Siinä on keskeistä ikäihmisen oman toimintavoiman tukeminen, voimavarojen käyttöönotto ja limittyminen omaan yhteisöönsä sen täysivaltaisena jäsenenä, jolloin tukeudutaan suurelta osin hänen omista verkostoista saatavaan sosiaaliseen tukeen. Ikäihmisen itsensä tärkeänä pitämät asiat

10 8 määrittävät toimintaa ja sen tavoitteita ja viime kädessä ikäihminen tekee itseään koskevat päätökset (Pietiläinen & Seppälä 2003, 12) Palveluohjaus ja verkostot Palveluohjaajan tehtävä on huolehtia ikäihmisen palveluketjun toimivuudesta. Alueen palvelutarjonnan tunteminen ja yhteiskunnallisten etuuksien tuntemus edellyttää palveluohjaajalta määritelmän mukaan yhteyksien solmimista ja yhteistyötä. Verkostotyön käsite on ominaista palveluohjaukselle, eikä palveluohjausta voi toteuttaa ilman verkostonäkökulman omaksumista. Suuri ammatillisuuden haaste nykyään on, että yhtäältä pitää tietää omasta erityisalasta yhä enemmän ja toisaalta pitäisi pystyä jakamaan tietoa sellaisten kanssa, jotka toimivat vierailla kentillä (Arnkil 2005, 28-30). (Ks.Liite 1. Palveluohjaussopimus). Alueen palvelutarjonnan tuntemus on tärkeää palveluohjausta tehtäessä. Tämän hankkeen aikana päivitetään Kotona asuvien eläkeläisten tietopaketti Kaskisten- Närpiön ja Kristiinankaupungin osalta ja Karijoelle valmistuu uusi Palveluopas Karijokisille ikäihmisille. Eläkeläisten tietopaketteja on tällä hetkellä saatavana sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteistä. Tämän hankkeen tavoitteena on, että tietopaketit laitetaan kunnan kotisivuille ja päivityksestä huolehtii nimetty henkilö Toinen aihealue / Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyydestä käytiin keskustelua työryhmissä. Taustalla oli teoriatietoa, mitä asiakaslähtöisyys tarkoittaa ikäihmisen tasolla, organisaation tasolla, henkilöstön tasolla. Seuraavassa teoreettista taustaa keskusteluille. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännöllä on luotu pohja palvelujärjestelmän toiminnalle. Siinä keskeisenä ajatuksena on asiakaslähtöisyyden toteutuminen. Laki potilaan asemasta ja oikeudesta (1992/785) suuntaa terveydenhuollon toimintaa kohti asiakaslähtöisyyttä. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tärkeää on, että potilas kokee voivansa vaikuttaa oman palvelun suunnitteluun ja toteutukseen niin, että hänen tarpeisiinsa pyritään löytämään auttaja joko kotijoukoista

11 9 tai yhteistyöverkostoista. Potilaan on oltava palvelujen keskipisteessä siten, että palvelut ja toiminnot organisoidaan hänen tarpeistaan lähtien. Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) sisältää palvelujärjestelmälle velvollisuuden laatia asiakkaalle palvelu- ja hoitosuunnitelma (7 ). Se korostaa asiakaslähtöisyyttä ja luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään kohteluun ja palveluun sosiaalihuollossa. Laki säätelee myös asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista (8 ). Asiakkaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa tässä lähinnä toivomusten ja mielipiteiden huomioimista sekä asiakkaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa aikatauluihin, asioiden etenemiseen, palvelujen suunnitteluun. Organisaation tasolla asiakaslähtöisyys tarkoittaa saumattomia palveluketjuja. Saumattoman palveluketjun tavoitteena on koota palvelu ja hoito potilaan tarpeista lähtien saumattomaksi kokonaisuudeksi yli organisaatio- ja hallintorajojen sekä mahdollistaa potilaan aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen. Henkilöstön näkökulmasta ajatellen Mönkkönen (1996,63) toteaa, että dialogisuus on ehtona asiakaslähtöisyydelle moniammatillisissa työtiimeissä. Niissä jokaisen ammattilaisen merkitys erityisasiantuntijana säilyy, mutta yhteistoiminnallisuus ja dialogisuus muuttaa tuon asiantuntemuksen vain yhdeksi sosiaalisen todellisuuden rakennuspalikaksi. Asiakasnäkökulman kannalta on loppujen lopuksi epäolennaista ketä kutsumme asiantuntijaksi, asiakasta vain työntekijää, sillä tuo asiantuntemus on vain yksi osa vuoropuhelua. Sen sijaan asiakaslähtöisyyden kannalta on tärkeää, että asiakkaan kertomukset omasta tilanteestaan nähdään vuorovaikutuksessa tasavertaisina näkökohtina tilannetta määriteltäessä. Asiakaslähtöisyys herätti työryhmissä paljon keskustelua ja asiakaslähtöisyyden ymmärtäminen laajempana kokonaisuutena nosti esiin uusia kysymyksiä, joihin kaikkiin tämän kehittämishankkeen aikana ei vielä saatu vastausta Kolmas aihealue /Hoito- ja palvelusuunnitelma Työryhmissä keskusteltiin tämänhetkisestä hoito- ja palvelusuunnitelman toimivuudesta. Tehtiin swot-analyysi, jossa työryhmän jäsenet miettivät suunnitelman nykyisiä

12 10 vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja rajoituksia /uhkia. Kartoituksen tuottamat sisällölliset kehittämisehdotukset käsiteltiin työryhmissä ja se tuotti tahtotilan jatkotoimenpiteille ja kehittämisinterventioille. Muutosehdotuksia lähdettiin työstämään työryhmissä eteenpäin tavoitteena kehitellä sellainen palvelusuunnitelma, joka huomioi koko kotihoitoprosessin. Teoriapohjana käytettiin Päivärinta & Haverinen (2002) Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma-opasta. Kristiinankaupugin-Karijoen perusterveydenhuollossa tehtiin hoito- ja palvelusuunnitelmasta ikäihmisen portfolio, joka rakentuu palveluprosessin eri vaiheisiin ikäihmisen itsensä ohjaamana. Näin saatiin palveluprosessiin asiakaslähtöinen näkökulma. Se on ikäihmisen suunnitelma, joka sisältää hoito- ja palvelusuunnitelman lisäksi prosessinkuvauksen kotiuttamisesta sekä työyhteisössä sovittuja ja ikäihmisen itsensä valitsemia henkilökohtaisia osia. Erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikalla suunniteltiin kuntoutussuunnitelma-lomake. Lomakkeeseen voidaan yhdistää ADL-kartoitus ja toimintakyvyn arviointi-lomake eri yhteiskunnallisia tukimuotoja haettaessa. Kaskisten-Närpiön alueella hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen jatkuu Neljäs aihealue / Koulutussuunnitelma Työryhmissä keskusteltiin koulutuksen järjestämisestä tämän kehittämishankkeen aikana. Päädyttiin siihen, että järjestetään sekä yksi suomenkielinen että yksi ruotsinkielinen koulutus palveluohjauksesta yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Suomenkielinen koulutus ( ) toteutui. Aiheena oli Palveluohjauksen sisällöt ja asiakaslähtöinen työote vanhuspalveluissa. Luennoitsijana oli Seinäjoen ammattikorkeakoulusta yliopettaja Katariina Perttula, osallistujia oli 33 henkeä. Ruotsinkielisillä oli mahdollisuus osallistua Finlands Svenska Psykosociala Centralförbundetin järjestämään koulutukseen ( ) Personligt ombud. Luennoitsijana toimi sosiaalityön lehtori, perheterapeutti Sauli Suominen Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry:stä. Hanketyöntekijä osallistui Stakesin Sosiaalipalvelujen arviointi-ryhmä (FinSoc) ja Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksen SONet BOTNIAn järjestämään Arviointi kehittämishankkeessa perusteet ja toteuttaminen koulutustilaisuuteen ( ) Vaasan ammattikorkeakoululla.

13 Viides aihealue /Tiedotussuunnitelma Tiedotussuunnitelmasta keskusteltiin ohjausryhmän ja SosVisio-hankkeen projektipäällikön kanssa. Hankkeesta tiedottaminen kuntiin ja terveydenhuoltoon tapahtui hanketyöntekijän toimesta syksyllä Hankkeen etenemisestä on tiedotettu SosVisio-hankkeen projektipäällikön toimesta Vaasan sairaanhoitopiirin kotisivuilla. Mediatiedotteita laati Vaasan keskussairaalan tiedottaja Leena Maunumäki sekä Sydösterbotten-lehti julkaisi palveluohjaukseen liittyvää infoa ja Suupohjan Sanomat Suomenkielisen koulutustilaisuuden yhteydessä medialla oli mahdollisuus haastatella luennoitsijaa ja hanketyöntekijää. Sydösterbotten kirjoitti aiheesta ja Suupohjan sanomat Pohjanmaan radio haastatteli hanketyöntekijää Kristiinankaupungin vanhus- ja vammaisneuvosto järjesti info- ja keskustelutilaisuuden Suupohjan seutukunnan vanhus- ja vammaisneuvostoille. Tässä tilaisuudessa esiteltiin palveluohjaushanke ja miten palveluohjauksellista toimintamallia kehitetään Kaskisten-Närpiön sekä Kristiinankaupungin-Karijoen alueella. SosVisio-hankkeen projektipäällikön välityksellä on läänin tehty yhteenveto kaksi kertaa hankkeen sen hetkisestä tilasta. SosVisiohankkeen ohjausryhmän työkokouksissa ja hanketyöntekijä on kertonut hankkeen etenemisestä Kuudes aihealue / Arviointi SosVisio-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa keskusteltiin palveluohjaushankkeen arvioinnista. Keskusteluissa päädyttiin siihen, että arvio hankkeesta pyydetään kunnilta. Arviointi toteutettiin kaikissa viidessä työryhmässä työryhmän jäsenien kesken. Tiimeissä oli edustettuna erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sekä kunnan edustajia. Seuraavana arviointikysymykset: 1. Miten jatkossa huomioitte ikäihmisen ja hänen lähiverkostonsa voimavarat Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä? 2. Miten palveluohjaushanke muutti hoito- ja palvelusuunnitelmaa 3. Palveluohjauksen tarve hoidon eri portailla

14 12 Viimeisissä työryhmän kokouksissa viimeiset 15 minuuttia keskusteltiin arviointikysymyksistä. Kaikki olivat yhteisesti sitä mieltä, että hoito- ja palvelusuunnitelma on ikäihmisen asiakirja, jonka tekeminen vaatii ikäihmisen ja hänen verkostonsa lisäksi moniammatillista näkökulmaa. Kaikki olivat halukkaita jatkossa kehittämään ja seuraamaan palvelusuunnitelman tavoitteita. Toisesta kysymyksestä oltiin sitä mieltä, että on hyvä välillä pysähtyä miettimään mitä hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjoittaa, mutta samalla todettiin dokumentoinnin vaikeus. Dokumentointiin liittyvä koulutus oli kuitenkin käynnistymässä kunnissa. Palveluohjauksen tarve kolmantena kysymyksenä nähtiin hoidon eri portailla tärkeänä muutostilanteissa ja siirtymävaiheessa. Mutta voidakseen toimia palveluohjaajana tarvitaan lisää koulutusta yleisesti palveluohjauksesta ja yhteiskunnallisista tukimuodoista sekä verkostotyön menetelmistä. 4. Tulokset Palveluohjauksellisen kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää sellainen toimintamalli johon sekä ikäihmiset että viranomaiset voivat luottaa. Epävarmuus ja palveluohjauksellisen toimintamallin sisäistäminen, palveluohjauksen tietotaidon vahvistaminen niin, että se lisää ymmärrystä ikäihmisen elämän ainutlaatuisuudesta ja yksilöllisyydestä sekä yhteistyö eri ammattiryhmien välillä ja verkostotyön hyödyntäminen on edelleenkin suuri tulevaisuuden haaste. Palveluohjauksellisen työmenetelmän konkreettiseen kokeiluun emme päässeet millään hoidon portaalla, mutta hyvää kestävää perustaa pääsimme rakentamaan. Alueellisen palveluverkoston kartoitus on hyvä konkreettinen esimerkki yhdestä työkalusta, jota tarvitaan palveluohjauksellisessa työotteessa. Erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikalle laadittu kuntoutussuunnitelma on käyttövalmiina. Lomake toimii palveluohjaussopimuksena siirtymisvaiheessa. Kuntoutussuunnitelmaan lisätään tarvittaessa ADL-portaikko ja toimintakyvyn arviointi, joita käytetään yhteiskunnallisia etuuksia haettaessa. (Ks.Liite2. Kuntoutussuunnitelma, lisäliitteineen). Kristiinankaupungin-Karijoen kuntayhtymän alueella on kehitteil-

15 13 lä hoito- ja palveluketjukuvaus perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalvelujen ja kolmannen sektorin välillä. Tavoitteena tehdä hoito- ja palveluketju, jossa ikäihmisen koko palveluketjukokonaisuus on yhdessä kuvattu ja suunniteltu. Stakesin tekemän kyselyn mukaan (Stakes ) kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstö joutuu usein toimimaan puutteellisin tiedoin. Tieto asiakkaasta ei kulje esteettömästi ja saumattomasti hoitopaikasta toiseen. Tähän haasteeseen vastattiin kehittelemällä potilaan siirtymisvaiheeseen asiakaslähtöinen portfolio ikäihmisille lisäliitteineen perusterveydenhuollossa Kristiinankaupungin-Karijoen kuntayhtymän alueella. (Ks. Liite3. Portfolio, lisäliitteineen). Asumispalveluyksikössä tehtiin palveluopas ikäihmisille ja muutenkin mietittiin palveluohjauksellisen mallin sopivuutta ja toimivuutta sosiaalipuolella. Ikäihmisten omatoimisuutta ja mahdollisuutta asua kotona halutaan edistää lainsäädännön keinoin. Hoivatakuu astui voimaan Sen tavoitteena on turvata 80 vuotta täyttäneille ja Kelan erityishoitotuen saajille oikeus sosiaalihuollon palvelujen tarpeen arviointiin. Hoivatakuuta tarvitaan, jotta vanhukset saavat palvelut oikeaan aikaan, eivätkä tilanteet pääse kärjistymään. Palvelujen arvioinnin yhteydessä palveluohjauksellinen työmenetelmä puolustaa paikkaansa. 5. Jatkosuunnitelma Kehittämishankkeen aikana pidetty päiväkirja osoitti, että tulevaisuuden haasteena sosiaali- ja terveydenhuollossa on sellaisen ammatillisen yhteistyön kehittäminen, josta ikäihmiset parhaiten hyötyvät. Palveluja tulee kehittää yksilöllisemmiksi ja inhimillisemmiksi. Tämä tarkoittaa aiempaa enemmän keskustelua eri palveluntuottajien välillä unohtamatta ikäihmisiä ja heitä hoitavia omaisia. Heidän osallisuutensa vahvistaminen on tärkeää. Vertaistukiryhmän perustamisen tarpeellisuus nousi esille työryhmissä niille omaisille, joiden puolisot jäävät pysyvään laitoshoitoon tai omaisille joiden puoliso tai muu perheenjäsen sairastuu vakavasti. Koulutuspäivä ( ) palveluohjauksesta herätti eri organisaatioista tulevien ammattilaisten kiinnostusta palveluohjauksellista toimintamallia kohtaan. Palveluohjauksellisen toimintamallin sopivuudesta on käyty keskustelua usean henkilön kanssa,

16 14 jotka ovat mukana Neliapila-hankkeessa suunnittelemassa alueellista perhepalvelun toimintamallia Kaskisten-Närpiön sekä Kristiinankaupungin-Karijoen alueelle. Useat kehittämishankkeet ja rakennemuutos sosiaali- ja terveydenhuollossa eivät voi olla vaikuttamatta kehittämistyöhön. Tämä kehittämishankkeen alkumarkkinointi kuntiin toi esille koulutustarpeen, miten saada hanke niin kiinnostavaksi, että sitoutuminen hankkeeseen on sataprosenttista.

17 15 6. LÄHTEET Arnkil, Tom Moniammatillisuus lisää byrokratiaa vai asiakkaan aitoa auttamista. Dialogi 1/2005. s. 28. Borta bra men hemma bäst en sydösterbottnisk modell. Serie A nr Vaasa: Svenska yrkeshögskola. Eduskunta Omaishoidon kehittäminen /hoivatakuu. Luettu Hyyppä, Markku, T Elinvoimaa yhteisöstä. Keuruu: Otavan kirjapaino. Kaskisten vanhustenhuollon strategia Vanhustenhuollon strategiatyöryhmä. Kristiinankaupungin vanhustenhuollon strategia Vanhustenhuollon strategiatyöryhmä. Laki potilaan asemasta ja oikeudesta 1992/785, muutos 653/2000. Helsinki: Säädöskokoelma. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Helsinki: Säädöskokoelma. Mönkkönen, Kaarina Asiantuntijasta asiantuntijaksi. Moniammatillisuus ja sosiaalityö. Helsinki: Edita. Närpiön vanhustenhuollon strategia Vanhustenhuollon strategiatyöryhmä. Pietiläinen, Erja & Seppälä, Heikki Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Painopörssi Oy.

18 16 Päivärinta, Eeva & Haverinen, Riitta Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelmaopas. Helsinki: Kuntaliitto. Sosiaalialan kehittämishanke 20. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tieto ei kulje sairaalasta kotiin. Luettu Waden, Pirjo Sydin hoivahanke. Erikoissairaanhoidosta kuntoutukseen ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Kristiinankaupunki: Kristiinankaupungin analyysi. Lisätietoja kehittämishankkeeseen liittyvästä alueen palvelu-ja väestörakenteesta

19 Liite 1 SUOSTUMUS PALVELUOHJAUKSEEN Vanhuksen nimi Henkilötunnus Osoite Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/ , Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812 7, sekä Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 26 1 momentin 2 kohdan mukainen suostumus salassa pidettävien tietojen antamiseen palveluohjauksen työtä varten. Suostumukseni mukaisesti palveluohjaaja saa hankkia kaikilta viranomaisilta ja yksityisiltä laitoksilta laeissa ja muissa säädöksissä olevien salassapitosäännösten estämättä palveluohjauksessa tarvittavia asiakirjoja ja tietoja, joilla on merkitystä palveluohjauksen kannalta. Lisäksi suostun siihen, että nimetty palveluohjaaja saa käyttää tietojani Kaskisten- Närpiön sekä Kristiinankaupungin-Karijoen alueella tapahtuvaa palveluohjaushankkeeseen kuuluvaa kehittämishanketta varten ilman tunnistetietojani. Sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopimus on voimassa palveluohjauksen ajan. Paikka ja aika / 200 Vanhuksen allekirjoitus Palveluohjaajan allekirjoitus Palveluohjauksesta kieltäytyminen Paikka ja aika / 200 Vanhuksen nimi Palveluohjaajan nimi Suostumus on laadittu kahtena kappaleena, yksi molemmille osapuolille.

20 VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI VASA SJUKVÅRDSDISTRIKT Selkämeren sairaala * Bottenhavets sjukhus Psykiatrinen yksikkö * Psykiatriska enheten Liite2 KUNTOUTUSSUUNNITELMA * REHABILITERINGSPLAN ajalle/för tiden: Nimi/Namn Henk.tunnus/Personbeteckning Osoite/Adress Puh./Tel. Omaiset/Anhöriga Puh./Tel. Sairaudet/Sjukdomar: Lääkitys/Medicinering: Toimintakyky ja sos.tilanne (ADL-kartoitus) Funktionsförmåga och soc.situation (ADL-kartläggning) Kuntoutuksen tavoite/rehabiliteringens mål: Kuntoutuksen sisältö/rehabiliteringens innehåll:

21 Kuntoutuksen työnjako (sos.palvelu, psyk.kunt., omaiset, potilas itse) Rehabiliteringens arbetsindelning (sos.tjänst., psyk.rehab., anhöriga, patienten själv) Potilaan suostumus (PotL 12-13)/Patientens godkännande (PatL 12-13) Potilaan allekirjoitus/patientens underskrift Seuranta/Uppföljning Kuntoutusohjelman laatineet/rehabplanen uppgjord av: Seuraava suunnitelma/följande planering Päiväys ja allekirjoitus/datum och underskrift JAKELU/UTDELNING: osallistujat/deltagarna

22 Hulter-Åsberg: ADL-portaikko (sovellus B Eriksén-Neuman -94) 0 ei avuntarvetta 1 Siivous ei päivittäistä avuntarvetta 2_Ruoan osto 3_Kulkuvälineen käyttö 4_Ruoanlaitto päivittäinen avuntarve 5_Peseytyminen 6 Pukeutuminen 7_WC-käynti 8_Siirtyminen jatkuva avuntarve 9 Kontinenssi 10 Ravinnonotto Jokainen porras kuvaa toimintakokonaisuutta. Portaiden järjestys on määrätty. Kysy joka portaalla: MIKSI APUA TARVI- TAAN? Fyysinen syy ei pysty (näe, kuule) Mikä toimenpide parantaa, ylläpitää Psyykkinen syy ei ymmärrä, ei tahdo omatoimisuutta? Sosiaalinen syy ei saa, säännöt - terapia? - informaatio? - apuväline? - lääke? - asunnonmuutos? - asennemuutos? KYSY ASIANTUNTIJALTA TEE KUNTOUTUSSUUNNITELMA HUOLEHDI SEURANNASTA!

23 Toimintakyvyn kartoitus ja seuranta ADL (PT) portaikkoa käyttäen ADL portaikko (Katz, Hulter-Åsberg, Sonn) sovellus B Eriksén-Neuman, VKS Nimi: Henk.tunnus: Diagnoosi(t): Avuntarve aste pvm pvm pvm pvm Tarpeen syy F SP S F SP S F SP S F SP S Siivous 1 Ruokaostokset 2 Kuljetus 3 Ruoanlaitto 4 Peseytyminen 5 Pukeutuminen 6 Wc käynti 7 Siirtyminen 8 Pidätyskyky 9 Ravinnonotto 10 Avuntarve; täydellinen, X osittain, / ei tarvetta, 0 tai tyhjä Miksi avun tarpeessa, miksi ei pärjää? Ei pysty Ei tahdo, ei ymmärrä Ei saa = F = fyysinen avuntarve(näkö, kuulo) = P = psyykkinen avuntarve (depressio? dementia?) = S = sosiaalinen avuntarve (säännöt, ympäristö) Kuinka usein? Askel 1 3 harvemmin kuin päivittäin Vammais/hoitotuki I II III 4 6 päivittäin 7 10 useammin kuin päivittäin Askel 1 4 välineellinen avuntarve (instrumental) 5 10 henkilökohtainen avuntarve (personal) Toimenpiteet: pvm Apuvälineet: pvm Muuta: pvm Arvioinnin suorittanut:

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella.

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Vaasan sairaanhoitopiiri: Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Hanketyöntekijä Pirkko Mantere 1.10.2005-21.1.2006, 1.5. 31.10.2006

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN. Koulutuspäällikkö Matti Tuusa

Kuntoutussäätiö PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN. Koulutuspäällikkö Matti Tuusa PALVELUOHJAUKSEN AVULLA SUJUVUUTTA ASIAKKAIDEN PALVELUPROSESSEIHIN Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 1 PALVELUOHJAUKSEN KÄSITE (case management, care management, personal ombud) Palveluohjaus on tapa tehdä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa Projektipäällikkö Leena Serpola-Kaivo-oja 10.3.2011 Kokemuksia hyvistä toimintatavoista ja työkäytännöistä seminaari/hotelli Arthur

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Turun kaupunki kehittää ja luo uusia toimintamalleja osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi yhdessä kuntalaisten kanssa Projektijohtaja Päivi Penkkala Aktiivinen kuntalainen - ja Palvelutori Turussa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö Seudullisuus LUOVAKE

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

21702174 Mielenterveystyö

21702174 Mielenterveystyö Kaupunginhallitus 30 01.02.2016 Uusien virkojen ja työsuhteiden perustaminen ja vakanssien lakkauttaminen 2016 170/01.01.00.00/2016 Kaupunginhallitus 01.02.2016 30 Valmistelijat: taloussuunnittelija Janne

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Vammaispalvelutiimi ½ vammaispalveluiden palveluohjaaja, joka toimii myös ½ asuntolan hoitajana, kaksi kehitysvammaisten kuntoutusohjaajaa, toimintakeskuksen johtaja,

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Mitä teemme vuonna 2015?

Mitä teemme vuonna 2015? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Mitä teemme vuonna 2015? 1 2 Tärkeimmät tehtävämme 2015 1.) Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi lainsäädäntö tuo suuret muutospaineet sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP

Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto Kainuu Monipuolinen arki kotona Muistisairaan palvelujen kehittäminen Kainuussa Leskinen Merja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä SenioriKaste/Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus projektipäällikkö

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot