Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja asiakassuunnitelma. Rokua Johanna Kiiskilä

Transkriptio

1 Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja asiakassuunnitelma Rokua Johanna Kiiskilä

2 HYÖDYNNETÄÄN VOIMAVARAT Ihmiset, kansalaiset, asukkaat, asiakkaat, potilaat, perheet, kodit, lähiyhteisöt, järjestöt Digi = liki Välitä Älä välitä Toiminta-kyvyn arviointi (ICF) Ihmiset Kansalaiset Asukkaat Asiakkaat Potilaat asiakassegmentit Sote-keskus Julkinen Järjestö Yksityinen - Tukea - Ei siirtomentaliteettia - Miten sote-keskukselle osaaminen ja kiihoke olla ohjaamatta palveluihin Maakunnan liikelaitos Palvelutarpeen arviointi Sote-palvelut, jotka eivät suoran valinnanvapauden piirissä esim. monet sosiaalipalvelut, päivystys, sairaala ja vuodeosasto - Palveluohjaus palveluun ohjaus - Ei palvelut edellä - Asiakassuunnitelma - Moniammatillisuus Asiakas seteli Maksuseteli Hkbudjetti 2

3 Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (2 Määritelmät) Tässä laissa tarkoitetaan: 1) asiakkaalla maakunnan asukkaita ja muita henkilöitä, joille maakunnan on lakiin perustuen järjestettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja; 2) palvelutarpeen arvioinnilla sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 ja 37 :ssä tarkoitettua palvelutarpeen arviointia sekä terveydenhuoltolaissa tarkoitettua hoidon tarpeen arviointia; 3) asiakassuunnitelmalla potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992), jäljempänä potilaslaki, 4 a :n mukaista suunnitelmaa tutkimuksesta, hoidosta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000), jäljempänä sosiaalihuollon asiakaslaki, 7 :n mukaista palvelu- ja hoitosuunnitelmaa, sosiaalihuoltolain 39 :n mukaista asiakassuunnitelmaa, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012), jäljempänä vanhuspalvelulaki, 16 :n mukaista palvelusuunnitelmaa, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987), jäljempänä vammaispalvelulaki, 3 a :n 2 momentin mukaista palvelusuunnitelmaa sekä lastensuojelulain (417/2007) 30 :n mukaista asiakassuunnitelmaa;

4 Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (2 Määritelmät) Tässä laissa tarkoitetaan: 4) palvelun tuottajalla maakuntalain 52 :ssä tarkoitettua maakunnan liikelaitosta sekä osakeyhtiötä ja muuta yhtiötä, yhteisöä, yhdistystä, osuuskuntaa, säätiötä ja itsenäistä ammatinharjoittajaa, joka tuottaa maakunnalle tämän lain mukaisen valinnanvapauden piiriin kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja; 5) palveluyksiköllä palvelun tuottajan hallinnollisesti järjestettyä kokonaisuutta, jossa tuotetaan tämän lain mukaisen valinnanvapauden piiriin kuuluvia sosiaali- ja terveys-palveluja, palveluyksiköllä voi olla useita toimipisteitä; 6) suoran valinnan palveluilla palveluja, joissa asiakas voi itse valita palvelun tuottajan suoraan ilman maakunnan osoitusta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia; 7) sosiaali- ja terveyskeskuksella palvelun tuottajan toimipistettä, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palveluja; 8) suunhoidon yksiköllä palvelun tuottajan toimipistettä, jossa tuotetaan suun terveyden-huollon suoran valinnan palveluja;

5 Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (2 Määritelmät) Tässä laissa tarkoitetaan: 9) maksusetelillä sosiaali- ja terveyskeskuksen tai suunhoidon yksikön asiakkaalle myöntämää sitoumusta korvata asiakkaan valitseman muun palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset suoran valinnan palvelun tuottajan ennalta määräämään arvoon asti; 10) asiakassetelillä järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle myöntämää sitoumusta korvata asiakkaan valitseman muun palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset maakunnan ennalta määräämään arvoon asti; sekä 11) henkilökohtaisella budjetilla järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle hänen avun, tuen ja palvelujen tarpeiden sekä niiden kustannusten perusteella myöntämää sitoumusta korvata asiakkaan valitsemien muiden palvelun tuottajien antamien palvelujen kustannukset maakunnan liikelaitoksen ennalta määräämään arvoon asti.

6 VV 19 Palvelutarpeen arviointi ja menettely asiakasseteliä annettaessa Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen arvioinnista, terveydenhuoltoa koskevan hoitopäätöksen teosta ja sosiaalihuoltoa koskevan hallintopäätöksen teosta siten, kuin niistä erikseen säädetään. Jos edellytykset asiakassetelillä järjestettävän palvelun saamiselle täyttyvät asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella, asiakkaalle on myönnettävä palveluun asiakasseteli. Asiakasseteli voidaan antaa asiakkaalle myös yksittäisiä palveluja laajempaan palvelukokonaisuuteen. Jos asiakas kieltäytyy hänelle tarjotusta asiakassetelistä, maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta muulla tavoin. Asiakas voi 17 :n mukaisesti valita myös toisen maakunnan liikelaitoksen palveluyksikön.

7 VV 24 Menettely myönnettäessä henkilökohtaista budjettia Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen arvioinnista, asiakassuunnitelmasta sekä sosiaalihuoltoa koskevan hallintopäätöksen teosta siten, kuin niistä erikseen säädetään. Maakunnan liikelaitos tekee päätöksen henkilökohtaisesta budjetista sen jälkeen, kun asiakkaalle on tehty palvelujen tarpeen arviointi sekä asiakassuunnitelma. Henkilökohtaisen budjetin suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon eri palvelujen käyttötarve ja se, mitä palvelujen tuottaminen maakunnan liikelaitoksessa maksaisi.

8 Palveluohjaus ja asiakassuunnitelma Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 13 Asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Lisäksi maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottamisesta, palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laatimisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta siten kuin niistä erikseen säädetään.

9 Asiakassuunnitelma 23 Palvelun tuottajan velvollisuudet Palvelun tuottajan on tämän lain mukaisessa toiminnassaan: 1) noudatettava julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisiä velvoitteita; 2) noudatettava maakunnan palvelustrategiaa ja palvelulupausta; 3) toteutettava asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti; 4) noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä varmistettava palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhteistyössä muiden palvelun tuottajien kanssa; 5) tallennettava asiakas- ja potilastiedot maakunnan asiakas- ja potilasrekisteriin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen; 6) otettava toimintayksikössä annettavaan koulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun 38 :ssä tarkoitettuja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon opiskelijoita koulutuksesta vastaavan yliopiston ja maakunnan osoituksen mukaisesti; ja 7) toimitettava maakunnalle sen järjestämistehtävän edellyttämät tiedot palvelujen toteutumisesta.

10 Palvelutarpeen arviointi perustuen toimintakyvyn arvioinnin osatekijöihin (ICF:n mukaisesti) Toimintakyvyn arviointi on tärkeä osa ammattilaisten työtä, niin sosiaali- ja terveydenhuollossa, työvoimahallinnossa kuin opetussektorillakin. Arviointitulosten perusteella tehdään päätöksiä etuuksista ja palveluista, suunnitellaan toimenpiteitä ja arvioidaan niiden vaikutuksia. Kansallisesti yhtenäiset, päteviin arviointimenetelmiin perustuvat toimintakyvyn arviointikäytännöt parantavat asiakkaiden yhdenvertaisuutta.

11 Palveluohjaus Palveluohjauksen tarkoituksena on määrittää asiakkaan yksilölliset voimavarat ja palvelutarpeet sekä löytää tarpeisiin parhaiten vastaavat palvelut ja tukimuodot. Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työskentelymuoto, mikä lisää asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Palveluohjaus on prosessi, jossa päämääränä palveluohjaajalla on tehdä itsensä tarpeettomaksi asiakkaan voimavaroja ja omatoimisuutta vahvistamalla.

12 Palveluohjaus Palveluohjauksen ammattilaisen täytyy olla monipuolinen osaaja. Työssä tarvitaan asiakastyön osaamista, eli osataan kohdata ja kuunnella asiakasta, ymmärretään asiakasprosesseja ja asiakasryhmiä, hallitaan hyvät ongelmanratkaisutaidot ja kuljetaan asiakkaan rinnalla. Lisäksi tarvitaan palvelujärjestelmäosaamista, mikä pitää sisällään muun muassa yhteiskunta-, kehittämis- ja johtamisosaamista. Palveluohjaus ei ole tarkasti rajattu asiakastyön menetelmä, vaan tapa tehdä työtä asiakaslähtöisesti. Palveluohjaus ei siis ole palveluiden hankkimista vaan asiakkaaseen tutustumista ja asiakkaan tarpeita vastaavien palveluiden varmistamista.

13 HYÖDYNNETÄÄN VOIMAVARAT Ihmiset, kansalaiset, asukkaat, asiakkaat, potilaat, perheet, kodit, lähiyhteisöt, järjestöt Toiminta-kyvyn arviointi (ICF) Ihmiset Kansalaiset Asukkaat Asiakkaat Potilaat asiakassegmentit Sote-keskus Sote-palvelut, jotka suoran valinnan vapauden piirissä Julkinen Järjestö Yksityinen Maakunnan liikelaitos Palvelutarpeen arviointi Sote-palvelut, jotka eivät suoran valinnanvapauden piirissä esim. monet sosiaalipalvelut, päivystys, sairaala ja vuodeosasto Asiakas seteli Maksuseteli Hkbudjetti ASIAKASSUUNNITELMA PAVLELUOHJAUS

14 Palvelu- ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa selvitys Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusryhmä: Petri Virtanen, Jari Smedberg, Pirkko Nykänen ja Jari Stenvall. ( ) Palveluintegraatiolla tarkoitetaan sekä perus- ja erikoistason palvelujen yhtenäistä kokonaisuutta että kahden tai useamman erillisen sosiaali- ja terveydenhuollon profession tai organisaation tarjoaman palvelun yhdistämistä toimivaksi kokonaisuudeksi. Tietojärjestelmäintegraatiossa keskeistä on tiedon siirtyminen tietojärjestelmien välillä siten, että toiminnallinen palvelukokonaisuus voidaan toteuttaa järkevästi. Suomen sote-uudistus on kansainvälisesti ainutlaatuinen ottaen huomioon sen laajuus ja nopea toteutusaikataulu. Sote-uudistukseen liittyvä palvelu- ja tietojärjestelmäintegraatio tulee kohtaamaan vastustusta ja karikoita, jos uudistusta yritetään katsoa pelkästään nopeana rakenteellisena ja järjestelmätasoisena muutoksena. Tarkoituksenmukaisempaa olisi lähestyä integraatioon liittyviä muutoksia ja toimenpiteitä myös työntekijän ja asiakkaan näkökulmasta.

15 Kysymyksiä ja keskustelua Kiitos