Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä"

Transkriptio

1 Mari Rantakare Mari Rantakare Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä Artikkelin taustaa Taidekasvatuksen tavoitteita määriteltäessä on tärkeää erottaa taide ja taito. Taiteen tekeminen vaatii kyllä taitoa, mutta taiteessa on kyse erityisesti merkitysten luomisesta ja taito on alisteinen tälle metatavoitteelle. Taide on kokemusten muuntamista kuviksi ja ymmärtämistä. Taiteen avulla oppilaan asenteet ja ajatukset muuttuvat ja syvenevät. Laajentaakseen ymmärrystään oppilas tarvitsee niin taiteen tekemistä kuin tulkintaa, sillä ne auttavat näkemään maailman uudella tavalla. Taiteesta voidaan puhua vasta silloin, kun oppilaan tekemään työhön liittyy havaitsemista, tunnetta ja/tai ajattelua eli kognitiivista toimintaa. (Räsänen 2006, 13.) Venkulan (2003, 45) mukaan taiteen luoma yhteys maailmaan on pitkälle toiminnallinen. Siksi sen harjoitteleminen ja kokeminen vaikuttavat tekemisen ja ajattelemisen taitoihin. Toiminnallaan ihminen liittyy maailmaan ja itseensä syvimmin. Taiteen avulla voimme kehittää toimintaamme sekä tekemisen ja ajattelemisen taitoja. Taiteelle antautumalla opimme kuulemaan, näkemään, liikkumaan ja opimme myös universaaleja taitoja, joita tarvitaan etenkin muualla kuin taiteen piirissä. Artikkelini pohjana on Taideteollisen korkeakoulun lopputyö Matka kuoleman symboleihin, jonka tein yhdessä Katja Vastarannan kanssa ja joka tarkastettiin keväällä Tutkimme lopputyössämme kokemuksellista oppimista ja erityisesti kokemuksellista taiteen tarkastelua sekä uusia perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmia. Lopputyöhömme liittynyt opetuskokeilu ja verkkomateriaali pohjautuvat taiteen tohtori Marjo Räsäsen käyttämään kokemukselliseen taiteen tarkasteluun. Verkkomatka kuoleman symboleihin on löydettävissä verkosta osoitteesta Kokemuksellinen oppiminen Kokemuksellisen oppimisen käsite viittaa opetusmalleihin, jotka perustuvat aikaisemmille oppimiskokemuksille. Kokemukselliseen oppimiseen liittyy laaja viitekehys, johon sisältyy erilaisia yksilön kokemuksen ja sen reflektoinnin merkitystä korostavia suuntauksia. Lähtökohdat löytyvät niin John Deweyn 1930-luvun pragmatismista, Kurt Lewinin toimintatutkimusmallista mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria, Jean Piaget n kognitiivisen kehityksen teoriasta kuin David Kolbin ajatuksista kokemuksellisesta 212

2 Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä oppimisesta. (Räsänen 2000, 10.) Kokemuksellisen oppimisen kehän lähtökohtana on David Kolbin (1984, 41 42) kehittelemä teoria prosessista, jossa tieto syntyy kokemuksen muuntumisen avulla. Oppimisen edellytyksenä on kokemuksen käsittämistä ja tämän ymmärtämisen saattamista johonkin muotoon. Oppimista tapahtuu tasapuolisesti tunteisiin, havainnointiin, käsitteellistämiseen ja toimintaan painottuvissa oppimisympäristöissä. Oppimisprosessi hahmottuu näin kehänä, jossa kokemusta käsitellään abstraktin käsitteellistämisen, pohdiskelevan havainnoinnin ja aktiivisen toiminnan avulla niin, että näitä kaikkia on mukana jokaisessa oppimistilanteessa. Oppiminen ja ajattelu olivat Deweylle (1980, 154, 160) ihmisen luonnollista toimintaa, jatkuvaa testaamista ja kokeilua, erehtymistä sekä onnistumista ja niiden pohjalta tapahtuvaa kokemusten merkitysten uudelleen käsitteellistämistä ja rakentamista. Painiskellessaan ongelmien tai niiden alkuperäisten ehtojen ja ainesten kimpussa ihminen ajattelee. Ajattelua tapahtuu myös ihmisen etsiessä ja löytäessä omat ratkaisunsa niihin. Keskeistä on kyky soveltaa opittua uusissa yhteyksissä. Koulussa sen edistäminen edellyttää oppilaan tutkittavasta ilmiöstä olevan aiemman tietopohjan huomioimista opetuksessa. Tietopohjan muodostavat kokemukset, taidot ja tiedot. (Räsänen 2000, ) Kokemastaan käsin ihminen reagoi tapahtumiin. Kokema on kertymä, joka jokaiseen vaiheeseen ja tilanteeseen tultaessa on muodostunut ihmiselle yleisinhimillisistä ja yksilöhistoriallisista elämyksistä ja kokemuksista. (Venkula 2003, 98.) Keskittymällä ajattelemaan ja korjaamalla kokemaamme yhdistämme ajattelun ja kokemisen. Tämä on aina uutta luovaa, mutta se voi olla yllättävääkin. (Varto 2003, 103.) Suorannan mukaan (2003, 13) enemmän kuin faktatietojen muistamista ihminen tarvitsee elämässään tiedonhankinnan, hahmottamisen ja arvioinnin taitoja sekä erityisesti kykyä pohtia tietojen merkityksiä. Oppilaan kokemuksellisessa oppimisessa korostuu oman kokemuksen käyttöönottaminen niin, että sen kautta on mahdollista nähdä ja arvioida omaa oppimista. Pohtivan tarkastelun eli reflektion kautta oppilas voi suuntautua uuden oppimiseen. (Suoranta 2002, ) Kokemuksellinen taideoppiminen Kokemuksellisen taideoppimisen taustalla on humanistinen ihmiskuva, jossa ihminen on jatkuvasti kehittyvä oma persoonansa, psyykkinen kokonaisuus. Ihmiskuvan ihanteena on aktiivinen, tiedostava ja integroitunut kokonaispersoona. Taideoppiminen on myös jatkuva prosessi, joka pohjautuu yksilöllisten kokemusten, konkreettisten ja abstraktien käsitteiden vuorovaikutukseen. Kokemukset taas pohjautuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ympäristön havainnoinnissa ja kuvien tarkastelussa tai tekemisessä syntyneisiin aistiko- 213

3 Mari Rantakare kemuksiin. Asiat saavat merkityksensä, kun ne ovat suhteessa käytäntöön ja tosiasioihin. Teorian ja käytännön, ajattelun ja tekemisen, välinen ristiriita hävitetään, kun tieto liitetään intressiin ja välittömään kokemukseen. (Räsänen 1993, 14, 21, ) Elämyksellisen kokemuksen kautta oppilaalle syntyy helpommin sisäinen halu ja motivaatio teknisten taitojen harjaannuttamiseen, jotta hän pystyisi entistä paremmin ilmaisemaan omia tuntojaan ja mielikuviaan ja sisäistä elämysmaailmaansa (Sava 1993, 25). Kokemuksellisessa taideoppimisessa pyritään laajoihin kognitiivisiin kykyihin ja tietorakenteisiin, joissa eri tiedonaloja yhdistellään. Tietoa hankitaan niin kuvallisesta ilmaisusta, oppimisen prosesseista kuin itsestä. Tämä edellyttää kykyä analysoida omaa verbaalista ja visuaalista kieltä sekä oppimista. Kokonaisvaltainen oppiminen alkaa toiminnasta tai havainnosta, mutta taideteoksista ja todellisuudesta saadut kokemukset ovat perusmateriaalia. Tunteiden avulla taas muut tiedon muodot saavat henkilökohtaisen arvon ja merkityksen. Mentaalisten ja materiaalisten välineiden avulla kokemukset tiedostetaan ja muunnetaan ja näin opetuksessa kehitetään ilmaisullisten ja teknisten keinojen lisäksi mielikuvituksen, tunteiden ja ajattelun ilmaisun valmiuksia. Tietoa ei ole ilman taitoa, ja tieto ilman soveltamisen taitoa on hyödytöntä. (Räsänen 2000, 14.) Kokemuksellisen taideoppimisen tietopohja liittyy oppilaan elämismaailmaan ja siihen liittyvään esiymmärryksen pohdintaan. Tavoitteena on oppilaan itseymmärryksen ja elämismaailman nostamisen korostamisella kehittää koko persoonallisuutta. Oppimisnäkemyksessä kiinnitetään huomiota erityisesti opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutussuhteeseen sekä oppilaan omaan suhteeseen itsestään. Oppiminen nähdään vähitellen syvenevänä elämystiedon ymmärtämisenä ja sisäistämisprosessina, jossa omien tulkintaprosessien kautta oppilas rakentaa tietämystään. Oppimisen tulee olla konkreettista, yksilöllistä ja itseohjautuvaa, ja tämä edellyttää omakohtaiseen osallistumiseen innostavan oppimisympäristön luomista. (Räsänen 1993, 13 14, ) Oman taiteen tekemisen ja muiden teoksista tehtyjen tulkintojen syvenemiseen päästään, kun havainnot ja kokemukset sidotaan laajempaan kontekstiin, kuten taidehistoriaan tai oppilaan omaan elämään. Merkityssuhteiden luominen syntyy, kun oppilas ymmärtää tutkittavan ilmiön takana olevan merkityksen ja muuttaa uuden ymmärryksen pohjalta suhdettaan todellisuuteen. Ymmärtäminen edellyttää tietoon pohjautuvaa merkityksenantoa, ja näin oppimisessa on koko oppilaan persoonallisuus mukana. (Räsänen 2000, 15.) Kasvatus on nähtävä itsekasvatuksena ja identiteetin koostaminen muuttuvina prosesseina. Opettajan tehtävä on kasvamaan saattaminen, eikä kukaan voi toimia toiselle auktoriteettina. Kasvaminen on elinikäinen prosessi, eikä ihminen ole ihmisenä milloinkaan liian valmis. (Suoranta 2002, ) Persoonallisen ja sosiaalisen tiedon yhdistelmä on taiteellinen tietäminen. Persoonallinen tieto syntyy sisäisiin rakenteisiin ja ulkoisen maailmaan pe- 214

4 Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä rustuvien kokemusten muuntamisen vuorovaikutuksesta. Oppilaalla persoonallinen tieto koostuu saaduista kokemuksista ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa saavutetusta ymmärryksestä, jolla hän selittää toimintaansa ohjaavia asioita. Sosiaalinen tieto on kulttuurisesti välittyneitä symboleja, kuvia ja sanoja. Sitä ei ole ilman henkilökohtaisia kokemuksia, joiden avulla sosiaalista tietoa uudistetaan. Tiedolla on aina sekä moraalinen että käytännöllinen ulottuvuus. Kokemuksellisessa taideoppimisessa pohditaan opitun esteettisiä sekä eettisiä arvoja ja tietoa tarkastellaan aina kulttuurisessa kontekstissaan. (Räsänen 2000, 15.) Oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen sekä eettisen tietoisuuden kehittymisen tukeminen on korostetusti esillä myös uusissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa ja erityisesti kuvataideopetuksessa. Sen tulee antaa myös valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen ympäristön kuvamaailman, mielikuvien, elämysten, aistihavaintojen ja erityisesti oppilaalle merkityksellisten sisältöjen ja kokemusten kautta. Opetuksessa tulee pyrkiä siihen, että oppilas ymmärtää taiteen merkityksen sekä yhteiskunnassa että omassa elämässään. Lisäksi tulee yleisesti kannustaa taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen ja taiteelliseen toimintaan. (POPS 2004, 236, LOPS 2003, 24, 200.) Kokemuksellinen taiteen tulkinta Vanhojen uskomusten tunnistamisella ja niiden asettamisella vastakkain saadun uuden tiedon kanssa, alkaa kokemuksellinen taiteen tulkinta. Se jakaantuu kolmeen vaiheeseen, jotka ovat vastaanottaminen, kontekstualisointi ja tuottava toiminta. Niihin kaikkiin sisältyy pohdiskelevaa havainnointia, käsitteellistämistä ja tuottamista. Tulkinta perustuu kuvalliseen ja sanalliseen reflektointiin joko ryhmässä tai yksin. Pohdinta on välttämätöntä, jotta opitusta tulisi tiedostettua ja se taas johtaisi muutoksiin itsen sekä taiteen ymmärtämisessä. Uusi kokemus ilmaistaan taideteoksena, joka syntyy kuvien, sanojen tai jonkin muun taiteen alan keinoin. Se taas kertoo tulkitsijan nykyisestä ymmärryksestä ja muodostaa alun uudelle oppimiskehälle. (Räsänen 2000, ) Taiteen vastaanottamisessa ja tuottamisessa on sekä yksilöllinen merkitystaso että ryhmän aikaansaama merkitystaso. Näillä merkitystasoilla persoonalliset kokemukset kohtaavat ja keskustelevat luoden kokonaan uusia merkityksiä. (Jeffers 1996, 6 11.) Ei pidä unohtaa, että erittäin tärkeää on tiedon jakaminen toisten kanssa. Muiden taidot, kokemukset, havainnot, tiedot ja tulkinnat laajentavat omaa näkemystä asiasta (Sava 1998, 115). Oppilaan havaintoa ja havainnointia ohjaavat hänen omat odotuksensa ja käsityksensä siitä, mitä tietoa hän ottaa vastaan ja millaisen tulkinnan hän tälle tie- 215

5 Mari Rantakare dolle antaa. Koulun sosiaalisessa yhteisössä tapahtuu toiminta, joka rakentuu oppilaan yksilöllisestä tilanteesta. (Raina 2003, 13.) Myöhemmälle kokemukselliselle taideoppimiselle toimii alkuportaana juuri kokemuksellinen taiteen tulkinta. Se on elinikäinen tavoite siihen, että ymmärtää taiteen sekä oman henkilökohtaisen että yhteiskunnallisen merkityksen niin oppimiselle kuin kasvamisellekin. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien mukaan opetuksen lähtökohtina tulee olla oppilaan omat mielikuvat, elämykset ja kokemukset, joiden pohjalta hän voi toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Tavoitteena on, että oppilas oppii nauttimaan omien mielikuviensa, ajatustensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti (POPS 2004, ; LOPS 2003, 200), mutta tärkeää on myös oppia sanallistamaan omia tuntemuksia, ajatuksia ja tekemisprosesseja. Kokemuksellinen taiteen tarkastelu Yksi tapa lähestyä kokemuksellista taiteen tulkintaa on kokemuksellinen taiteen tarkastelu ja kuva-analyysi. Se koostuu kuten kokemuksellinen taiteen tulkintakin kolmesta osasta: kohtaaminen, lähiluku ja taidetta taiteesta. Kokemuksellinen taiteen tarkastelu ja kuva-analyysi lähtee liikkeelle taideteoksen kohtaamisesta ja etenee taideteoksen tarkan lähiluvun kautta omaan tulkintaan taideteoksesta taiteellisen työskentelyn avulla ja vie onnistuessaan syventyneeseen taiteen ymmärtämiseen (Räsänen 2000, 25). Taideteoksen kohtaamisessa korostetaan oppilaan omakohtaisen ja välittömän elämyksen merkitystä. Siinä kannustetaan oppilasta katsomaan taideteosta, eläytymään siihen kaikilla aisteilla ja pohtimaan sen herättämiä ensimmäisiä ajatuksia, havaintoja ja mielikuvia. Eläytymällä taideteoksen henkilöihin, tapahtumiin ja muotoihin syntyy teokseen tunnesuhde. Kysymysten tekeminen taideteokselle on oleellista, sillä sen avulla harjaannutaan lukemaan ja ymmärtämään taideteoksia. Erilaisten tehtävien avulla oppilas sekä rinnastaa ja tuottaa kuvia että keskustelee taideteoksen ja itsensä kanssa. Sosiaalinen vuorovaikutus alkaa henkilökohtaisten mielikuvien ja elämysten jakamisella toisten tulkintaa tekevien kanssa. Tässä vaiheessa muuntaminen eli transformaatio pohjautuu omakohtaisiin kokemuksiin. (Räsänen 1993, 238; Räsänen 2000, 32, ) Lähiluvussa rohkaistaan oppilasta katsomaan tarkasti valittua taideteosta keräämällä informaatiota auditiivisten, visuaalisten ja kirjallisten lähteiden pohjalta. Oppilas tutustuu taustatietoihin soveltaen erilaisia kuva-analyysimetodeja, vertailee tulkintoja, pohtii havaintojaan ja tuottaa kuvallista ja kirjallista ainesta. Oppilaan esiymmärrystä verrataan asiantuntijoiden näkemyksiin ja teoksen historiallisia ominaisuuksia rinnastetaan nykyhetkeen ja oppilaan omaan kokemusmaailmaan. Oppilas tutustuu taideteoksen taiteilijan va- 216

6 Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä litsemaan kuvaustapaan ja kiinnittää huomiota sekä näkyviin asioihin että teknisten ratkaisujen nostamiin piileviin merkityksiin. Pikkuhiljaa oppilas etääntyy omista kokemuksistaan ja muuntaa elämykset kuvallisiksi ja sanallisiksi käsitteiksi. Tavoitteena on saada oppilas tarkastelemaan omaa henkilöhistoriaansa suhteessa taideteoksen taiteilijan ja tämän aikakauden historiaan. (Räsänen 1993, 239; Räsänen 2000, ) Taidetta taiteesta korostaa uuden tuottamista ja aktiivista toimintaa. Tavoitteena on omien elämysten ja saatujen tietojen yhdistäminen kuvallisen tai muun taiteellisen työskentelyn avulla. Löytääkseen teoksen avainidean oppilas etsii teoksen sisältämiä metaforia. Parhaimmillaan lähtökohtana ollut kuvallinen elämys on prosessin päättyessä muuttunut tiedostetuksi kokemukseksi, saanut henkilökohtaisen merkityksen ja omakohtaisen taiteellisen hahmon sekä tuottanut oppilaalle omaa itseä ja koko kulttuuria koskevaa uutta tietoa ja ymmärrystä. Kokemuksellisen taiteen tarkastelun tavoitteena on aloittaa elinikäinen keskustelu taidemaailman ja tutkittavan teoksen kanssa. (Räsänen 1993, 239; Räsänen 2000, ) Perusopetuksen ja lukion kuvataideopetuksessa tärkeää on erityisesti työprosessit ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa kuvallisessa ilmaisussa. Tärkeitä ovat myös sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja työskentelyn tulokset. Kuvataideopetuksen tulee kehittää oppilaan valmiuksia prosessimaiseen työskentelyyn, pitkäjänteisyyteen ja itsearviointiin. On tärkeää, että oppilas pystyy itsenäiseen työskentelyyn ja osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan, mutta erityisen tärkeää on pystyä vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa ja osata hyödyntää omassa työskentelyssä muilta saamaansa palautetta. (POPS 2004, ; LOPS 2003, ) Taiteen tekemisen kautta oppilas suhteuttaa toimintaansa ja itseään ympäristöön ja maailmaan (Varto 2003, 63). Tekeminen edeltää tietoa ja luo samalla tietoa. Tekemällä vahvistuvat ne toiminnalliset taidot, joita ylläpidämme ja toistamme. Mitä syvällisemmin ja monipuolisemmin taidamme ja tiedämme, sitä laadukkaampi jälki jää. (Venkula 2003, 48.) Perinteistä kateederiopetusta helpommalta voi vaikuttaa kokemusten käyttäminen opetuksen lähtökohtana, mutta se edellyttää opettajalta syvällistä paneutumista opetettavan tiedon rakenteisiin ja oppilaiden ajattelutapaan (Räsänen 1993, 55). Opettajan on oltava tietoisesti valmis pohtimaan ja analysoimaan yhdessä oppilaiden kanssa oppimistoimintaa (Sava 1993, 15). Kokemuksellinen taidepedagogiikka painottaa oppilaiden tekemällä oppimisen merkitystä, ja siksi siinä korostuu kenttäprojektien ja työpajatyöskentelyn osuus. Yksilöllisyyden rinnalla korostetaan yhteistoiminnallisuutta ja sosiaalisen kokemuksen merkitystä. (Räsänen 1993, 85.) 217

7 Mari Rantakare Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen Elämismaailman ja taidemaailman yhteyden varaan rakentuu kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen. Toiminnan lähtökohtana toimivat katsojan uskomukset, joiden varassa hän toimii ennen teoretisointia. Elämismaailmalla tarkoitetaan sitä käsitystä maailmasta ja elämisen tilaa, joka on muodostunut omien kokemusten ja muilta saadun tiedon pohjalta. Se on myös toimintamme pohjalla oleva arvomaailma. Teoksen ja katsojan vuorovaikutukseen perustuu kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen. Teosta tulkitessaan katsojan kulttuuri kohtaa kulttuurin, joka on taideteoksen taustalla. Katsoja voi heijastaa omaan elämäänsä taideteoksen ja siirtää kokemansa taas arkielämään. Henkilökohtainen suhde taideteokseen syntyy, jos katsoja löytää yhtäläisyyksiä teoksessa ilmaistujen kokemusten ja omien kokemustensa välillä. (Räsänen 2000, ) Elämys on persoonallista ja kokonaisvaltaista laadultaan, mutta oppimisen kannalta se on merkittävä vasta sanallisen tai/ja kuvallisen käsitteellistämisen jälkeen. Vasta silloin voidaan puhua kokemustiedosta. Tämän saavuttaminen mahdollistaa kokemukset myös henkisellä tasolla. (Räsänen 1993, 28, 54, 85.) Taidekasvatus on joutunut pohtimaan niin kuvataiteen kuin koko visuaalisen kulttuurin katsomista ja tulkintaa. Perinteisenä perustana toimii taidehistoria, josta opettaja ammentaa ajatteluaan teosten katsomisesta ja tulkinnasta. (Sava 2007, 114.) Hyvän taideteoksen tunnistaa siitä, että se on ajaton ja sitoo meidät menneisyyteen. Taideteoksessa kiteytyvät aikaisempi tapahtuminen, teot ja kokemukset. (Venkula 2003, 84.) Tutkimalla mennyttä voidaan myös ymmärtää nykyistä mutta ennen kaikkea löytää alkujuuret (Efland ym. 1998, 35; Räsänen 2000, 9). Taiteen rajoja rikkova nykytaide tuo uuden haasteen taiteen ymmärtämiselle. Perehdyttäessä nykytaiteeseen on perehdyttävä myös siihen, miten asioita ilmaistaan ja miten merkityksiä luodaan. (Sava 2007, 114.) Oppilaan tulisi nähdä niin taidehistoria, nykytaide kuin yleensä taide osana ideologioita ja kulttuuria, sillä taide on kiinni ajassaan ja yhteiskunnallisissa olosuhteissa (Lukkarinen 1998, 18). Ei vain tiedolla lastattuja aaseja Peruskoulun opetussuunnitelma ohjaa opettajaa valitsemaan sekä kultakauden mestareita että nykytaidetta eri luokka-asteilla tarkasteltavaksi. Taiteen ja taidekasvatuksen kentässä monitasoiseksi taideteosten katsomisen ja tulkinnan tekee muun muassa se, miten teoksen katsominen aloitetaan, mikä asema on katsojassa heräävillä tunteilla ja hänen elämismaailmallaan, kuka tulkitsee tai mikä merkitys on taitehistoriallisella tai taiteilijan antamalla tiedolla teoksestaan ja sen tekemisen motiiveista. Taiteen ja taidekasvatuksen avulla tapahtuva tulkinta ja merkityksenanto oppimistapahtuma alkaa 218

8 Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä aina oppilaan heräävistä tunnekokemuksista, hänen elämismaailmastaan. Oppimisen kannalta tämä ei kuitenkaan ole riittävä. Seuraavan vaiheen työskentelyssä jaetaan yhteisesti kokemukset ja kuunnellaan, miten eri tavoin muut voivat kokea ja nähdä saman teoksen. Oppiminen etenee tiedoksi taiteilijan tarkoitusperistä opettajan tai taiteilijan itsensä kertomana. Lisäksi tarvitaan tietoa teoriaa esimerkiksi teoksen historiallisista yhteyksistä ja tekemisen tavoista. Tärkeää on myös saada aikatilaa eri tiedonlähteistä syntyville erilaisille, keskenään ristiriitaisillekin ajatuksille ja kokemuksille. Vasta näiden eri vaiheiden läpikäymisestä voi syntyä dialogisen kohtaamisen tila, jossa nähdyiksi tulevat taideteos ja todellisuus, jota teos pyrkii kuvaamaan tai jota sen avulla pyritään tulkitsemaan ja antamaan sille merkityksiä. (Sava 2007, 114, 116.) Kokemuksilla on suuri vaikutus myöhemmissä oppimistilanteissa, ja ne toimivat uusien tilanteiden tarttumapintana. Uusia asioita opitaan ymmärtämään merkityksellisen kokemuksen synnyttämän mielikuvan avulla. Elämysten merkitystä ihmisen oppimiselle voidaan selittää myös siitä näkökulmasta, että ihmisen lajikehitykselle ja säilymiselle oli olennaista oppia muistamaan sekä positiiviset että negatiiviset kokemukset. Tähän vedoten selitetään usein, miksi oppimisessa tulisi opittavalla asialla olla aina jokin sovelluskohde ja käyttötarkoitus elämässä. Asioita ei opita, jos ne eivät jotenkin positiivisesti säväytä tai liikauta oppilasta tai jos niillä ei nähdä mitään sovellusarvoa. (Alamäki 2002, 92.) Kokemuksellinen taiteen tulkinta voi toimia yhtenä ratkaisuna taiteen katsomisessa ja tulkinnassa. Opettajalta se vaatii uudenlaista roolia ohjaajana toimimista. Hänen on pyrittävä auttamaan oppilaita aktivoimaan mielekkäitä asiayhteyksiä opetustilanteissa, ihmettelemään, asettamaan kysymyksiä, päättelemään ja soveltamaan tietoa. Tieto ja oppiminen tarvitsevat päättely ja tulkinta taitoja. (Hakkarainen 1999, 266.) Oppilas voi saada kokemuksellisen taiteen tulkinnan avulla onnistumisen iloa, sillä yhtä oikeaa vastausta ei ole eikä liioin vääriä vastauksia. Onnistumisen elämysten sekä uusien taitojen ja tietojen avulla oppilaan oppiminen on askeleen verran lähempänä päämääräänsä taiteellista oppimista ja taiteellista ymmärtämistä. Uusikylän (2002, 19 20) mukaan viisautta ei ole ilman tunteita. Koulun tulee pyrkiä rikastamaan ihmisen tiedonhalua, persoonallisuuden kasvua ja herättää tiedon etsimiseen rakkaussuhde. Koulun tulisi kasvattaa oppilaita merkityksen etsijöiksi, ei tiedoilla lastatuiksi itsestään hurmaantuneiksi aaseiksi. Lähteet Alamäki, A. & Luukkonen, J E-learning. Osaamisen kehittämisen digitaaliset keinot: strategia, sisällöntuotanto, teknologia ja käyttöönotto. Helsinki: Edita. 219

9 Mari Rantakare Dewey, J Democracy and education. New York: The FreePress. Efland, A. D. & Freedman, K. & Stuhr, P Postmoderni taidekasvatus. Eräs lähestymistapa opetussuunnitelmaan. Taideteollinen korkeakoulu, Taidekasvatuksen osasto. Lievestuore: Yliopistopaino, Jyväskylä & ERpaino. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. Jeffers, C. S Experiencing art through metaphor. Art Education, 49 (3), Kolb, D Experiental learning. Experience as the source of learning and development. Englewood, New Jersey: Prentice Hall P T R. LOPS. Lukion opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. <http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/ ops/lops_uusi.pdf>. (Luettu ) Luukkainen, O Opettaja vuonna Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 15. Loppuraportti. Opetushallitus. Helsinki: Hakapaino. POPS. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. <http://www.oph.fi/ops/perusopetus/ pops_web.pdf>. (Luettu ) Raina, L Kohti uutta koulua. Teoksessa H. Haapaniemi, R. Haapaniemi, P. Moilanen, L. Raina & T. Suojanen-Saari. Karttakepin kuolema. Kokemuksia vuorovaikutteisista kasvatus- ja opetusmenetelmistä. Arator. Hämeenlinna: Karisto, Rantakare, M. & Vastaranta, K Matka kuoleman symboleihin. Julkaisematon Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osaston lopputyö. Räsänen, M Kuvasta kokemukseksi: Kokemuksellinen oppiminen taidekuvan tarkastelussa. Lisensiaattityö. Helsinki: TaiK. Taidekasvatuksen osaston julkaisuja, tutkimus No.4. Räsänen, M Sillanrakentajat. Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu A 28. Jyväskylä: Gummerus. Räsänen, M Väline vai itseisarvo? Taiteen avulla, taidetta varten ja taiteeseen. Teoksessa K. Kettunen, M. Hiltunen, S. Laitinen & M. Rastas (toim.) Kuvien keskellä. Keuruu: Otavan Kirjapaino, Sava, I Taiteellinen oppimisprosessi. Teoksessa I. Porna & P. Väyrynen. Taiteen perusopetuksen käsikirja. Suomen Kuntaliitto. Helsinki: Kuntaliiton painatuskeskus, Sava, I Taiteen ja tieteen kietoutuminen tutkimuksessa. Teoksessa M. Bardy (toim.) Taide tiedon lähteenä. Atena. Vaasa: Ykkös-Offset, Sava, I Katsomme näemmekö? Luovuudesta, taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. Jyväskylä: PS-kustannus. 220

10 Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä Suoranta, J Kasvatuksellisesti näkeväksi. Sivistyksellinen kasvatusajattelu tässä ajassa. Tampere: Tampereen Yliopistopaino, Juvenes-Print. Suoranta, J Kasvatus mediakulttuurissa. Mitä kasvattajien tulee tietää. Vastapaino. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino. Uusikylä, K Rohkeus ja välittäminen opettajan moraalin peruspilarit. Teoksessa Etiikka Koulun arjessa. Opetusalan eettinen neuvottelukunta ja Riitta Sarras. Keuruu: Otavan Kirjapaino, Varto, J Kauneuden taito. Estetiikkaa taidekasvattajille. Tampere: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino. Venkula, J Taiteen välttämättömyydestä. MUST. Kirjapaja Oy. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino. 221

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin 1 7.17. Kuvataide Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa

Kooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa 1. Kulttuurinen moninaisuus Yksilöt ja ryhmät ovat kulttuurisesti monimuotoisia ja muuttuvia. Kulttuuri nähdään historiallisesti ja sosiaalisesti välittyvänä merkitysten järjestelmänä, joka ilmenee erilaisten

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

Kurssimaksu määräytyy kurssilla käytetyn materiaalin perusteella.

Kurssimaksu määräytyy kurssilla käytetyn materiaalin perusteella. 5.18 Kuvataide Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja.

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja. KUVATAIDE Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä on ymmärtää

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,

Lisätiedot

KUVATAIDE. Oppiaineen tehtävä

KUVATAIDE. Oppiaineen tehtävä 1 KUVATAIDE Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteettien rakentumista, kulttuurista osaamista

Lisätiedot

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Mustikasta maalaukseksi Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2007. Anu-Maarit Moilanen 2010 Värikylvyn historia Pori 2003: Porin lasten kulttuurikeskus ja Satakunnan

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen Ajattelun taidot ja oppiminen Johdanto Kun yhteiskunta ja työelämä muuttuvat voimakkaasti, joudumme koulutyössä miettimään entistä tarkemmin, millaisia valmiuksia elämässä tarvitaan. Mitä pitäisi oppia

Lisätiedot

KUVATAIDE VUOSILUOKAT 1-2

KUVATAIDE VUOSILUOKAT 1-2 KUVATAIDE VUOSILUOKAT 1-2 Kuvataidetta opiskellaan Savonlinnassa vuosiluokilla 1-7 sekä vuosiluokalla 9. Vuosiluokilla 1-2 opiskellaan 1 vuosiviikkotunti. Vuosiluokalla 3 opiskellaan 2 vuosiviikkotuntia,

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin

Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin Lahden tiedepäivä 11.11.2014 KT Kristiina Soini-Salomaa Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Ajatuksia tänään John Dewey

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

KUVATAIDE. Oppiaineen tehtävä

KUVATAIDE. Oppiaineen tehtävä 1 KUVATAIDE Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteettien rakentumista, kulttuurista osaamista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

KUVATAIDE VUOSILUOKAT 7-9

KUVATAIDE VUOSILUOKAT 7-9 KUVATAIDE VUOSILUOKAT 7-9 Kuvataidetta opiskellaan Savonlinnassa vuosiluokilla 1-7 sekä vuosiluokalla 9. Vuosiluokilla 1-2 opiskellaan 1 vuosiviikkotunti. Vuosiluokalla 3 opiskellaan 2 vuosiviikkotuntia,

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Eräs näkökulma opetuksen suunnitteluun Opetussuunnitelmat, opettajuus ja taiteellinen ajattelu

Eräs näkökulma opetuksen suunnitteluun Opetussuunnitelmat, opettajuus ja taiteellinen ajattelu Eräs näkökulma opetuksen suunnitteluun Opetussuunnitelmat, opettajuus ja taiteellinen ajattelu Marja Rastas 2016 Kuva: Josef Beuys 1974, I like America and America likes me 1 Kirjallisuutta John Dewey

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 2006 1.6.2006 Tom Linkopuu 1 KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Toiminta-ajatus 2. Kuvataiteen opetuksen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS

PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS Osaava-hanke: varhaisiän taidekasvatuksen kehittäminen kuvataidekouluissa Sinikka Rusanen, Porvoo 2014 TAIDE JA KULTTUURI Lapsen visuaalinen / kuvallinen / kuvataiteellinen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot