Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä"

Transkriptio

1 Mari Rantakare Mari Rantakare Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä Artikkelin taustaa Taidekasvatuksen tavoitteita määriteltäessä on tärkeää erottaa taide ja taito. Taiteen tekeminen vaatii kyllä taitoa, mutta taiteessa on kyse erityisesti merkitysten luomisesta ja taito on alisteinen tälle metatavoitteelle. Taide on kokemusten muuntamista kuviksi ja ymmärtämistä. Taiteen avulla oppilaan asenteet ja ajatukset muuttuvat ja syvenevät. Laajentaakseen ymmärrystään oppilas tarvitsee niin taiteen tekemistä kuin tulkintaa, sillä ne auttavat näkemään maailman uudella tavalla. Taiteesta voidaan puhua vasta silloin, kun oppilaan tekemään työhön liittyy havaitsemista, tunnetta ja/tai ajattelua eli kognitiivista toimintaa. (Räsänen 2006, 13.) Venkulan (2003, 45) mukaan taiteen luoma yhteys maailmaan on pitkälle toiminnallinen. Siksi sen harjoitteleminen ja kokeminen vaikuttavat tekemisen ja ajattelemisen taitoihin. Toiminnallaan ihminen liittyy maailmaan ja itseensä syvimmin. Taiteen avulla voimme kehittää toimintaamme sekä tekemisen ja ajattelemisen taitoja. Taiteelle antautumalla opimme kuulemaan, näkemään, liikkumaan ja opimme myös universaaleja taitoja, joita tarvitaan etenkin muualla kuin taiteen piirissä. Artikkelini pohjana on Taideteollisen korkeakoulun lopputyö Matka kuoleman symboleihin, jonka tein yhdessä Katja Vastarannan kanssa ja joka tarkastettiin keväällä Tutkimme lopputyössämme kokemuksellista oppimista ja erityisesti kokemuksellista taiteen tarkastelua sekä uusia perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmia. Lopputyöhömme liittynyt opetuskokeilu ja verkkomateriaali pohjautuvat taiteen tohtori Marjo Räsäsen käyttämään kokemukselliseen taiteen tarkasteluun. Verkkomatka kuoleman symboleihin on löydettävissä verkosta osoitteesta Kokemuksellinen oppiminen Kokemuksellisen oppimisen käsite viittaa opetusmalleihin, jotka perustuvat aikaisemmille oppimiskokemuksille. Kokemukselliseen oppimiseen liittyy laaja viitekehys, johon sisältyy erilaisia yksilön kokemuksen ja sen reflektoinnin merkitystä korostavia suuntauksia. Lähtökohdat löytyvät niin John Deweyn 1930-luvun pragmatismista, Kurt Lewinin toimintatutkimusmallista mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria, Jean Piaget n kognitiivisen kehityksen teoriasta kuin David Kolbin ajatuksista kokemuksellisesta 212

2 Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä oppimisesta. (Räsänen 2000, 10.) Kokemuksellisen oppimisen kehän lähtökohtana on David Kolbin (1984, 41 42) kehittelemä teoria prosessista, jossa tieto syntyy kokemuksen muuntumisen avulla. Oppimisen edellytyksenä on kokemuksen käsittämistä ja tämän ymmärtämisen saattamista johonkin muotoon. Oppimista tapahtuu tasapuolisesti tunteisiin, havainnointiin, käsitteellistämiseen ja toimintaan painottuvissa oppimisympäristöissä. Oppimisprosessi hahmottuu näin kehänä, jossa kokemusta käsitellään abstraktin käsitteellistämisen, pohdiskelevan havainnoinnin ja aktiivisen toiminnan avulla niin, että näitä kaikkia on mukana jokaisessa oppimistilanteessa. Oppiminen ja ajattelu olivat Deweylle (1980, 154, 160) ihmisen luonnollista toimintaa, jatkuvaa testaamista ja kokeilua, erehtymistä sekä onnistumista ja niiden pohjalta tapahtuvaa kokemusten merkitysten uudelleen käsitteellistämistä ja rakentamista. Painiskellessaan ongelmien tai niiden alkuperäisten ehtojen ja ainesten kimpussa ihminen ajattelee. Ajattelua tapahtuu myös ihmisen etsiessä ja löytäessä omat ratkaisunsa niihin. Keskeistä on kyky soveltaa opittua uusissa yhteyksissä. Koulussa sen edistäminen edellyttää oppilaan tutkittavasta ilmiöstä olevan aiemman tietopohjan huomioimista opetuksessa. Tietopohjan muodostavat kokemukset, taidot ja tiedot. (Räsänen 2000, ) Kokemastaan käsin ihminen reagoi tapahtumiin. Kokema on kertymä, joka jokaiseen vaiheeseen ja tilanteeseen tultaessa on muodostunut ihmiselle yleisinhimillisistä ja yksilöhistoriallisista elämyksistä ja kokemuksista. (Venkula 2003, 98.) Keskittymällä ajattelemaan ja korjaamalla kokemaamme yhdistämme ajattelun ja kokemisen. Tämä on aina uutta luovaa, mutta se voi olla yllättävääkin. (Varto 2003, 103.) Suorannan mukaan (2003, 13) enemmän kuin faktatietojen muistamista ihminen tarvitsee elämässään tiedonhankinnan, hahmottamisen ja arvioinnin taitoja sekä erityisesti kykyä pohtia tietojen merkityksiä. Oppilaan kokemuksellisessa oppimisessa korostuu oman kokemuksen käyttöönottaminen niin, että sen kautta on mahdollista nähdä ja arvioida omaa oppimista. Pohtivan tarkastelun eli reflektion kautta oppilas voi suuntautua uuden oppimiseen. (Suoranta 2002, ) Kokemuksellinen taideoppiminen Kokemuksellisen taideoppimisen taustalla on humanistinen ihmiskuva, jossa ihminen on jatkuvasti kehittyvä oma persoonansa, psyykkinen kokonaisuus. Ihmiskuvan ihanteena on aktiivinen, tiedostava ja integroitunut kokonaispersoona. Taideoppiminen on myös jatkuva prosessi, joka pohjautuu yksilöllisten kokemusten, konkreettisten ja abstraktien käsitteiden vuorovaikutukseen. Kokemukset taas pohjautuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ympäristön havainnoinnissa ja kuvien tarkastelussa tai tekemisessä syntyneisiin aistiko- 213

3 Mari Rantakare kemuksiin. Asiat saavat merkityksensä, kun ne ovat suhteessa käytäntöön ja tosiasioihin. Teorian ja käytännön, ajattelun ja tekemisen, välinen ristiriita hävitetään, kun tieto liitetään intressiin ja välittömään kokemukseen. (Räsänen 1993, 14, 21, ) Elämyksellisen kokemuksen kautta oppilaalle syntyy helpommin sisäinen halu ja motivaatio teknisten taitojen harjaannuttamiseen, jotta hän pystyisi entistä paremmin ilmaisemaan omia tuntojaan ja mielikuviaan ja sisäistä elämysmaailmaansa (Sava 1993, 25). Kokemuksellisessa taideoppimisessa pyritään laajoihin kognitiivisiin kykyihin ja tietorakenteisiin, joissa eri tiedonaloja yhdistellään. Tietoa hankitaan niin kuvallisesta ilmaisusta, oppimisen prosesseista kuin itsestä. Tämä edellyttää kykyä analysoida omaa verbaalista ja visuaalista kieltä sekä oppimista. Kokonaisvaltainen oppiminen alkaa toiminnasta tai havainnosta, mutta taideteoksista ja todellisuudesta saadut kokemukset ovat perusmateriaalia. Tunteiden avulla taas muut tiedon muodot saavat henkilökohtaisen arvon ja merkityksen. Mentaalisten ja materiaalisten välineiden avulla kokemukset tiedostetaan ja muunnetaan ja näin opetuksessa kehitetään ilmaisullisten ja teknisten keinojen lisäksi mielikuvituksen, tunteiden ja ajattelun ilmaisun valmiuksia. Tietoa ei ole ilman taitoa, ja tieto ilman soveltamisen taitoa on hyödytöntä. (Räsänen 2000, 14.) Kokemuksellisen taideoppimisen tietopohja liittyy oppilaan elämismaailmaan ja siihen liittyvään esiymmärryksen pohdintaan. Tavoitteena on oppilaan itseymmärryksen ja elämismaailman nostamisen korostamisella kehittää koko persoonallisuutta. Oppimisnäkemyksessä kiinnitetään huomiota erityisesti opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutussuhteeseen sekä oppilaan omaan suhteeseen itsestään. Oppiminen nähdään vähitellen syvenevänä elämystiedon ymmärtämisenä ja sisäistämisprosessina, jossa omien tulkintaprosessien kautta oppilas rakentaa tietämystään. Oppimisen tulee olla konkreettista, yksilöllistä ja itseohjautuvaa, ja tämä edellyttää omakohtaiseen osallistumiseen innostavan oppimisympäristön luomista. (Räsänen 1993, 13 14, ) Oman taiteen tekemisen ja muiden teoksista tehtyjen tulkintojen syvenemiseen päästään, kun havainnot ja kokemukset sidotaan laajempaan kontekstiin, kuten taidehistoriaan tai oppilaan omaan elämään. Merkityssuhteiden luominen syntyy, kun oppilas ymmärtää tutkittavan ilmiön takana olevan merkityksen ja muuttaa uuden ymmärryksen pohjalta suhdettaan todellisuuteen. Ymmärtäminen edellyttää tietoon pohjautuvaa merkityksenantoa, ja näin oppimisessa on koko oppilaan persoonallisuus mukana. (Räsänen 2000, 15.) Kasvatus on nähtävä itsekasvatuksena ja identiteetin koostaminen muuttuvina prosesseina. Opettajan tehtävä on kasvamaan saattaminen, eikä kukaan voi toimia toiselle auktoriteettina. Kasvaminen on elinikäinen prosessi, eikä ihminen ole ihmisenä milloinkaan liian valmis. (Suoranta 2002, ) Persoonallisen ja sosiaalisen tiedon yhdistelmä on taiteellinen tietäminen. Persoonallinen tieto syntyy sisäisiin rakenteisiin ja ulkoisen maailmaan pe- 214

4 Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä rustuvien kokemusten muuntamisen vuorovaikutuksesta. Oppilaalla persoonallinen tieto koostuu saaduista kokemuksista ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa saavutetusta ymmärryksestä, jolla hän selittää toimintaansa ohjaavia asioita. Sosiaalinen tieto on kulttuurisesti välittyneitä symboleja, kuvia ja sanoja. Sitä ei ole ilman henkilökohtaisia kokemuksia, joiden avulla sosiaalista tietoa uudistetaan. Tiedolla on aina sekä moraalinen että käytännöllinen ulottuvuus. Kokemuksellisessa taideoppimisessa pohditaan opitun esteettisiä sekä eettisiä arvoja ja tietoa tarkastellaan aina kulttuurisessa kontekstissaan. (Räsänen 2000, 15.) Oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen sekä eettisen tietoisuuden kehittymisen tukeminen on korostetusti esillä myös uusissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa ja erityisesti kuvataideopetuksessa. Sen tulee antaa myös valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen ympäristön kuvamaailman, mielikuvien, elämysten, aistihavaintojen ja erityisesti oppilaalle merkityksellisten sisältöjen ja kokemusten kautta. Opetuksessa tulee pyrkiä siihen, että oppilas ymmärtää taiteen merkityksen sekä yhteiskunnassa että omassa elämässään. Lisäksi tulee yleisesti kannustaa taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen ja taiteelliseen toimintaan. (POPS 2004, 236, LOPS 2003, 24, 200.) Kokemuksellinen taiteen tulkinta Vanhojen uskomusten tunnistamisella ja niiden asettamisella vastakkain saadun uuden tiedon kanssa, alkaa kokemuksellinen taiteen tulkinta. Se jakaantuu kolmeen vaiheeseen, jotka ovat vastaanottaminen, kontekstualisointi ja tuottava toiminta. Niihin kaikkiin sisältyy pohdiskelevaa havainnointia, käsitteellistämistä ja tuottamista. Tulkinta perustuu kuvalliseen ja sanalliseen reflektointiin joko ryhmässä tai yksin. Pohdinta on välttämätöntä, jotta opitusta tulisi tiedostettua ja se taas johtaisi muutoksiin itsen sekä taiteen ymmärtämisessä. Uusi kokemus ilmaistaan taideteoksena, joka syntyy kuvien, sanojen tai jonkin muun taiteen alan keinoin. Se taas kertoo tulkitsijan nykyisestä ymmärryksestä ja muodostaa alun uudelle oppimiskehälle. (Räsänen 2000, ) Taiteen vastaanottamisessa ja tuottamisessa on sekä yksilöllinen merkitystaso että ryhmän aikaansaama merkitystaso. Näillä merkitystasoilla persoonalliset kokemukset kohtaavat ja keskustelevat luoden kokonaan uusia merkityksiä. (Jeffers 1996, 6 11.) Ei pidä unohtaa, että erittäin tärkeää on tiedon jakaminen toisten kanssa. Muiden taidot, kokemukset, havainnot, tiedot ja tulkinnat laajentavat omaa näkemystä asiasta (Sava 1998, 115). Oppilaan havaintoa ja havainnointia ohjaavat hänen omat odotuksensa ja käsityksensä siitä, mitä tietoa hän ottaa vastaan ja millaisen tulkinnan hän tälle tie- 215

5 Mari Rantakare dolle antaa. Koulun sosiaalisessa yhteisössä tapahtuu toiminta, joka rakentuu oppilaan yksilöllisestä tilanteesta. (Raina 2003, 13.) Myöhemmälle kokemukselliselle taideoppimiselle toimii alkuportaana juuri kokemuksellinen taiteen tulkinta. Se on elinikäinen tavoite siihen, että ymmärtää taiteen sekä oman henkilökohtaisen että yhteiskunnallisen merkityksen niin oppimiselle kuin kasvamisellekin. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien mukaan opetuksen lähtökohtina tulee olla oppilaan omat mielikuvat, elämykset ja kokemukset, joiden pohjalta hän voi toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Tavoitteena on, että oppilas oppii nauttimaan omien mielikuviensa, ajatustensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti (POPS 2004, ; LOPS 2003, 200), mutta tärkeää on myös oppia sanallistamaan omia tuntemuksia, ajatuksia ja tekemisprosesseja. Kokemuksellinen taiteen tarkastelu Yksi tapa lähestyä kokemuksellista taiteen tulkintaa on kokemuksellinen taiteen tarkastelu ja kuva-analyysi. Se koostuu kuten kokemuksellinen taiteen tulkintakin kolmesta osasta: kohtaaminen, lähiluku ja taidetta taiteesta. Kokemuksellinen taiteen tarkastelu ja kuva-analyysi lähtee liikkeelle taideteoksen kohtaamisesta ja etenee taideteoksen tarkan lähiluvun kautta omaan tulkintaan taideteoksesta taiteellisen työskentelyn avulla ja vie onnistuessaan syventyneeseen taiteen ymmärtämiseen (Räsänen 2000, 25). Taideteoksen kohtaamisessa korostetaan oppilaan omakohtaisen ja välittömän elämyksen merkitystä. Siinä kannustetaan oppilasta katsomaan taideteosta, eläytymään siihen kaikilla aisteilla ja pohtimaan sen herättämiä ensimmäisiä ajatuksia, havaintoja ja mielikuvia. Eläytymällä taideteoksen henkilöihin, tapahtumiin ja muotoihin syntyy teokseen tunnesuhde. Kysymysten tekeminen taideteokselle on oleellista, sillä sen avulla harjaannutaan lukemaan ja ymmärtämään taideteoksia. Erilaisten tehtävien avulla oppilas sekä rinnastaa ja tuottaa kuvia että keskustelee taideteoksen ja itsensä kanssa. Sosiaalinen vuorovaikutus alkaa henkilökohtaisten mielikuvien ja elämysten jakamisella toisten tulkintaa tekevien kanssa. Tässä vaiheessa muuntaminen eli transformaatio pohjautuu omakohtaisiin kokemuksiin. (Räsänen 1993, 238; Räsänen 2000, 32, ) Lähiluvussa rohkaistaan oppilasta katsomaan tarkasti valittua taideteosta keräämällä informaatiota auditiivisten, visuaalisten ja kirjallisten lähteiden pohjalta. Oppilas tutustuu taustatietoihin soveltaen erilaisia kuva-analyysimetodeja, vertailee tulkintoja, pohtii havaintojaan ja tuottaa kuvallista ja kirjallista ainesta. Oppilaan esiymmärrystä verrataan asiantuntijoiden näkemyksiin ja teoksen historiallisia ominaisuuksia rinnastetaan nykyhetkeen ja oppilaan omaan kokemusmaailmaan. Oppilas tutustuu taideteoksen taiteilijan va- 216

6 Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä litsemaan kuvaustapaan ja kiinnittää huomiota sekä näkyviin asioihin että teknisten ratkaisujen nostamiin piileviin merkityksiin. Pikkuhiljaa oppilas etääntyy omista kokemuksistaan ja muuntaa elämykset kuvallisiksi ja sanallisiksi käsitteiksi. Tavoitteena on saada oppilas tarkastelemaan omaa henkilöhistoriaansa suhteessa taideteoksen taiteilijan ja tämän aikakauden historiaan. (Räsänen 1993, 239; Räsänen 2000, ) Taidetta taiteesta korostaa uuden tuottamista ja aktiivista toimintaa. Tavoitteena on omien elämysten ja saatujen tietojen yhdistäminen kuvallisen tai muun taiteellisen työskentelyn avulla. Löytääkseen teoksen avainidean oppilas etsii teoksen sisältämiä metaforia. Parhaimmillaan lähtökohtana ollut kuvallinen elämys on prosessin päättyessä muuttunut tiedostetuksi kokemukseksi, saanut henkilökohtaisen merkityksen ja omakohtaisen taiteellisen hahmon sekä tuottanut oppilaalle omaa itseä ja koko kulttuuria koskevaa uutta tietoa ja ymmärrystä. Kokemuksellisen taiteen tarkastelun tavoitteena on aloittaa elinikäinen keskustelu taidemaailman ja tutkittavan teoksen kanssa. (Räsänen 1993, 239; Räsänen 2000, ) Perusopetuksen ja lukion kuvataideopetuksessa tärkeää on erityisesti työprosessit ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa kuvallisessa ilmaisussa. Tärkeitä ovat myös sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja työskentelyn tulokset. Kuvataideopetuksen tulee kehittää oppilaan valmiuksia prosessimaiseen työskentelyyn, pitkäjänteisyyteen ja itsearviointiin. On tärkeää, että oppilas pystyy itsenäiseen työskentelyyn ja osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan, mutta erityisen tärkeää on pystyä vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa ja osata hyödyntää omassa työskentelyssä muilta saamaansa palautetta. (POPS 2004, ; LOPS 2003, ) Taiteen tekemisen kautta oppilas suhteuttaa toimintaansa ja itseään ympäristöön ja maailmaan (Varto 2003, 63). Tekeminen edeltää tietoa ja luo samalla tietoa. Tekemällä vahvistuvat ne toiminnalliset taidot, joita ylläpidämme ja toistamme. Mitä syvällisemmin ja monipuolisemmin taidamme ja tiedämme, sitä laadukkaampi jälki jää. (Venkula 2003, 48.) Perinteistä kateederiopetusta helpommalta voi vaikuttaa kokemusten käyttäminen opetuksen lähtökohtana, mutta se edellyttää opettajalta syvällistä paneutumista opetettavan tiedon rakenteisiin ja oppilaiden ajattelutapaan (Räsänen 1993, 55). Opettajan on oltava tietoisesti valmis pohtimaan ja analysoimaan yhdessä oppilaiden kanssa oppimistoimintaa (Sava 1993, 15). Kokemuksellinen taidepedagogiikka painottaa oppilaiden tekemällä oppimisen merkitystä, ja siksi siinä korostuu kenttäprojektien ja työpajatyöskentelyn osuus. Yksilöllisyyden rinnalla korostetaan yhteistoiminnallisuutta ja sosiaalisen kokemuksen merkitystä. (Räsänen 1993, 85.) 217

7 Mari Rantakare Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen Elämismaailman ja taidemaailman yhteyden varaan rakentuu kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen. Toiminnan lähtökohtana toimivat katsojan uskomukset, joiden varassa hän toimii ennen teoretisointia. Elämismaailmalla tarkoitetaan sitä käsitystä maailmasta ja elämisen tilaa, joka on muodostunut omien kokemusten ja muilta saadun tiedon pohjalta. Se on myös toimintamme pohjalla oleva arvomaailma. Teoksen ja katsojan vuorovaikutukseen perustuu kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen. Teosta tulkitessaan katsojan kulttuuri kohtaa kulttuurin, joka on taideteoksen taustalla. Katsoja voi heijastaa omaan elämäänsä taideteoksen ja siirtää kokemansa taas arkielämään. Henkilökohtainen suhde taideteokseen syntyy, jos katsoja löytää yhtäläisyyksiä teoksessa ilmaistujen kokemusten ja omien kokemustensa välillä. (Räsänen 2000, ) Elämys on persoonallista ja kokonaisvaltaista laadultaan, mutta oppimisen kannalta se on merkittävä vasta sanallisen tai/ja kuvallisen käsitteellistämisen jälkeen. Vasta silloin voidaan puhua kokemustiedosta. Tämän saavuttaminen mahdollistaa kokemukset myös henkisellä tasolla. (Räsänen 1993, 28, 54, 85.) Taidekasvatus on joutunut pohtimaan niin kuvataiteen kuin koko visuaalisen kulttuurin katsomista ja tulkintaa. Perinteisenä perustana toimii taidehistoria, josta opettaja ammentaa ajatteluaan teosten katsomisesta ja tulkinnasta. (Sava 2007, 114.) Hyvän taideteoksen tunnistaa siitä, että se on ajaton ja sitoo meidät menneisyyteen. Taideteoksessa kiteytyvät aikaisempi tapahtuminen, teot ja kokemukset. (Venkula 2003, 84.) Tutkimalla mennyttä voidaan myös ymmärtää nykyistä mutta ennen kaikkea löytää alkujuuret (Efland ym. 1998, 35; Räsänen 2000, 9). Taiteen rajoja rikkova nykytaide tuo uuden haasteen taiteen ymmärtämiselle. Perehdyttäessä nykytaiteeseen on perehdyttävä myös siihen, miten asioita ilmaistaan ja miten merkityksiä luodaan. (Sava 2007, 114.) Oppilaan tulisi nähdä niin taidehistoria, nykytaide kuin yleensä taide osana ideologioita ja kulttuuria, sillä taide on kiinni ajassaan ja yhteiskunnallisissa olosuhteissa (Lukkarinen 1998, 18). Ei vain tiedolla lastattuja aaseja Peruskoulun opetussuunnitelma ohjaa opettajaa valitsemaan sekä kultakauden mestareita että nykytaidetta eri luokka-asteilla tarkasteltavaksi. Taiteen ja taidekasvatuksen kentässä monitasoiseksi taideteosten katsomisen ja tulkinnan tekee muun muassa se, miten teoksen katsominen aloitetaan, mikä asema on katsojassa heräävillä tunteilla ja hänen elämismaailmallaan, kuka tulkitsee tai mikä merkitys on taitehistoriallisella tai taiteilijan antamalla tiedolla teoksestaan ja sen tekemisen motiiveista. Taiteen ja taidekasvatuksen avulla tapahtuva tulkinta ja merkityksenanto oppimistapahtuma alkaa 218

8 Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä aina oppilaan heräävistä tunnekokemuksista, hänen elämismaailmastaan. Oppimisen kannalta tämä ei kuitenkaan ole riittävä. Seuraavan vaiheen työskentelyssä jaetaan yhteisesti kokemukset ja kuunnellaan, miten eri tavoin muut voivat kokea ja nähdä saman teoksen. Oppiminen etenee tiedoksi taiteilijan tarkoitusperistä opettajan tai taiteilijan itsensä kertomana. Lisäksi tarvitaan tietoa teoriaa esimerkiksi teoksen historiallisista yhteyksistä ja tekemisen tavoista. Tärkeää on myös saada aikatilaa eri tiedonlähteistä syntyville erilaisille, keskenään ristiriitaisillekin ajatuksille ja kokemuksille. Vasta näiden eri vaiheiden läpikäymisestä voi syntyä dialogisen kohtaamisen tila, jossa nähdyiksi tulevat taideteos ja todellisuus, jota teos pyrkii kuvaamaan tai jota sen avulla pyritään tulkitsemaan ja antamaan sille merkityksiä. (Sava 2007, 114, 116.) Kokemuksilla on suuri vaikutus myöhemmissä oppimistilanteissa, ja ne toimivat uusien tilanteiden tarttumapintana. Uusia asioita opitaan ymmärtämään merkityksellisen kokemuksen synnyttämän mielikuvan avulla. Elämysten merkitystä ihmisen oppimiselle voidaan selittää myös siitä näkökulmasta, että ihmisen lajikehitykselle ja säilymiselle oli olennaista oppia muistamaan sekä positiiviset että negatiiviset kokemukset. Tähän vedoten selitetään usein, miksi oppimisessa tulisi opittavalla asialla olla aina jokin sovelluskohde ja käyttötarkoitus elämässä. Asioita ei opita, jos ne eivät jotenkin positiivisesti säväytä tai liikauta oppilasta tai jos niillä ei nähdä mitään sovellusarvoa. (Alamäki 2002, 92.) Kokemuksellinen taiteen tulkinta voi toimia yhtenä ratkaisuna taiteen katsomisessa ja tulkinnassa. Opettajalta se vaatii uudenlaista roolia ohjaajana toimimista. Hänen on pyrittävä auttamaan oppilaita aktivoimaan mielekkäitä asiayhteyksiä opetustilanteissa, ihmettelemään, asettamaan kysymyksiä, päättelemään ja soveltamaan tietoa. Tieto ja oppiminen tarvitsevat päättely ja tulkinta taitoja. (Hakkarainen 1999, 266.) Oppilas voi saada kokemuksellisen taiteen tulkinnan avulla onnistumisen iloa, sillä yhtä oikeaa vastausta ei ole eikä liioin vääriä vastauksia. Onnistumisen elämysten sekä uusien taitojen ja tietojen avulla oppilaan oppiminen on askeleen verran lähempänä päämääräänsä taiteellista oppimista ja taiteellista ymmärtämistä. Uusikylän (2002, 19 20) mukaan viisautta ei ole ilman tunteita. Koulun tulee pyrkiä rikastamaan ihmisen tiedonhalua, persoonallisuuden kasvua ja herättää tiedon etsimiseen rakkaussuhde. Koulun tulisi kasvattaa oppilaita merkityksen etsijöiksi, ei tiedoilla lastatuiksi itsestään hurmaantuneiksi aaseiksi. Lähteet Alamäki, A. & Luukkonen, J E-learning. Osaamisen kehittämisen digitaaliset keinot: strategia, sisällöntuotanto, teknologia ja käyttöönotto. Helsinki: Edita. 219

9 Mari Rantakare Dewey, J Democracy and education. New York: The FreePress. Efland, A. D. & Freedman, K. & Stuhr, P Postmoderni taidekasvatus. Eräs lähestymistapa opetussuunnitelmaan. Taideteollinen korkeakoulu, Taidekasvatuksen osasto. Lievestuore: Yliopistopaino, Jyväskylä & ERpaino. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. Jeffers, C. S Experiencing art through metaphor. Art Education, 49 (3), Kolb, D Experiental learning. Experience as the source of learning and development. Englewood, New Jersey: Prentice Hall P T R. LOPS. Lukion opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. <http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/ ops/lops_uusi.pdf>. (Luettu ) Luukkainen, O Opettaja vuonna Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 15. Loppuraportti. Opetushallitus. Helsinki: Hakapaino. POPS. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. <http://www.oph.fi/ops/perusopetus/ pops_web.pdf>. (Luettu ) Raina, L Kohti uutta koulua. Teoksessa H. Haapaniemi, R. Haapaniemi, P. Moilanen, L. Raina & T. Suojanen-Saari. Karttakepin kuolema. Kokemuksia vuorovaikutteisista kasvatus- ja opetusmenetelmistä. Arator. Hämeenlinna: Karisto, Rantakare, M. & Vastaranta, K Matka kuoleman symboleihin. Julkaisematon Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osaston lopputyö. Räsänen, M Kuvasta kokemukseksi: Kokemuksellinen oppiminen taidekuvan tarkastelussa. Lisensiaattityö. Helsinki: TaiK. Taidekasvatuksen osaston julkaisuja, tutkimus No.4. Räsänen, M Sillanrakentajat. Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu A 28. Jyväskylä: Gummerus. Räsänen, M Väline vai itseisarvo? Taiteen avulla, taidetta varten ja taiteeseen. Teoksessa K. Kettunen, M. Hiltunen, S. Laitinen & M. Rastas (toim.) Kuvien keskellä. Keuruu: Otavan Kirjapaino, Sava, I Taiteellinen oppimisprosessi. Teoksessa I. Porna & P. Väyrynen. Taiteen perusopetuksen käsikirja. Suomen Kuntaliitto. Helsinki: Kuntaliiton painatuskeskus, Sava, I Taiteen ja tieteen kietoutuminen tutkimuksessa. Teoksessa M. Bardy (toim.) Taide tiedon lähteenä. Atena. Vaasa: Ykkös-Offset, Sava, I Katsomme näemmekö? Luovuudesta, taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. Jyväskylä: PS-kustannus. 220

10 Kokemuksellisuus taiteen ymmärtämisessä Suoranta, J Kasvatuksellisesti näkeväksi. Sivistyksellinen kasvatusajattelu tässä ajassa. Tampere: Tampereen Yliopistopaino, Juvenes-Print. Suoranta, J Kasvatus mediakulttuurissa. Mitä kasvattajien tulee tietää. Vastapaino. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino. Uusikylä, K Rohkeus ja välittäminen opettajan moraalin peruspilarit. Teoksessa Etiikka Koulun arjessa. Opetusalan eettinen neuvottelukunta ja Riitta Sarras. Keuruu: Otavan Kirjapaino, Varto, J Kauneuden taito. Estetiikkaa taidekasvattajille. Tampere: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino. Venkula, J Taiteen välttämättömyydestä. MUST. Kirjapaja Oy. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino. 221

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin 1 7.17. Kuvataide Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin

taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa arviointiin KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa

Kooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa 1. Kulttuurinen moninaisuus Yksilöt ja ryhmät ovat kulttuurisesti monimuotoisia ja muuttuvia. Kulttuuri nähdään historiallisesti ja sosiaalisesti välittyvänä merkitysten järjestelmänä, joka ilmenee erilaisten

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen Ajattelun taidot ja oppiminen Johdanto Kun yhteiskunta ja työelämä muuttuvat voimakkaasti, joudumme koulutyössä miettimään entistä tarkemmin, millaisia valmiuksia elämässä tarvitaan. Mitä pitäisi oppia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

KUVATAIDE. Oppiaineen tehtävä

KUVATAIDE. Oppiaineen tehtävä 1 KUVATAIDE Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteettien rakentumista, kulttuurista osaamista

Lisätiedot

KUVATAIDE. Oppiaineen tehtävä

KUVATAIDE. Oppiaineen tehtävä 1 KUVATAIDE Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteettien rakentumista, kulttuurista osaamista

Lisätiedot

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUVATAIDE VUOSILUOKAT 1-2

KUVATAIDE VUOSILUOKAT 1-2 KUVATAIDE VUOSILUOKAT 1-2 Kuvataidetta opiskellaan Savonlinnassa vuosiluokilla 1-7 sekä vuosiluokalla 9. Vuosiluokilla 1-2 opiskellaan 1 vuosiviikkotunti. Vuosiluokalla 3 opiskellaan 2 vuosiviikkotuntia,

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kipinää, liekkiä ja roihua

Kipinää, liekkiä ja roihua Kipinää, liekkiä ja roihua Sosiokulttuurinen innostaminen ja aito dialogisuus nuoren kohtaamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät, Nurmes 28.9.2016 Anita Mäntynen-Hakem Kohti innostusta ja innostamista

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

KUVATAIDE VUOSILUOKAT 7-9

KUVATAIDE VUOSILUOKAT 7-9 KUVATAIDE VUOSILUOKAT 7-9 Kuvataidetta opiskellaan Savonlinnassa vuosiluokilla 1-7 sekä vuosiluokalla 9. Vuosiluokilla 1-2 opiskellaan 1 vuosiviikkotunti. Vuosiluokalla 3 opiskellaan 2 vuosiviikkotuntia,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere OPS ja oppimiskäsitys OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere Esiopetus Perusopetus Oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Oppiminen on aikaisempiin =etoihin, taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI 10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI OPPIMATERIAALI: TAVOITTEET JA PEDAGOGINEN VIITEKEHYS Lähtökohtana: sosiaalityön juridiset

Lisätiedot

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio HYVINVOINTI Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio 3.-4.2.2015 OPS2016 Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma - ympäristö,

Lisätiedot

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 2006 1.6.2006 Tom Linkopuu 1 KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Toiminta-ajatus 2. Kuvataiteen opetuksen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

MIKAELIN KOULU LISÄYSEHDOTUKSET: 12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit KUVATAIDE Tavoitteet Kuntakohtainen / koulukohtainen 3.

MIKAELIN KOULU LISÄYSEHDOTUKSET: 12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit KUVATAIDE Tavoitteet Kuntakohtainen / koulukohtainen 3. MIKAELIN KOULU LISÄYSEHDOTUKSET: 12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit 3. luokka KUVATAIDE Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit, 1vvh Tavoitteet 3. luokka T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Opi ja onnistu esteettä seminaari

Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri. Opi ja onnistu esteettä seminaari Päämääränä yhteisöllisen oppimisen toimintakulttuuri Opi ja onnistu esteettä seminaari 17.11.2015 Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien yhteistyötyötaidot Yhteisöllisen toimintakulttuuri kehittyminen

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN

OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Itä-Suomen OPS Kick Off -seminaari Varkaus 13.3.2013 OPETUSSUUNNITELMA- PROSESSIN JOHTAMINEN Risto Patrikainen lehtori, JNOR dosentti, UEF koordinaattori, OPS-Messut 10/2013, JNOR PÄIVÄN KYSYMYS: Miten

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin OPPIMISKÄSITYKSET Ateenalaiset syksy 2006 oppimiskäsityksellä tarkoitetaan oppimisprosessin luonteesta tehtyjä perusolettamuksia, jotka säätelevät tutkijan tai kasvattajan toimintaa oppimiskäsitykset luokitellaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot