HYDRAULIIKAN LUENNOT (2014)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYDRAULIIKAN LUENNOT (2014)"

Transkriptio

1 HYDRAULIIKAN LUENNOT (2014) KOULUTUSOHJELMA: Mekatroniikka SISÄLLYSLUETTELO: HYDRAULIIKKA 2 1. JOHDANTO 2 2. HYDRAULINESTEET HYDRAULIPUMPUT PAINEVARAAJAT HYDRAULIIKKAVENTTIILIT HYDRAULISYLINTERIT HYDRAULIMOOTTORIT MUUT HYDRAULIJÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KYTKENTÄTEKNIIKKA HYDRAULIJÄRJESTELMÄT SERVO- JA PROPORTIONAALITEKNIIKKA PATRUUNATEKNIIKKA VESIHYDRAULIIKKA HYDRAULIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU 81 1

2 HYDRAULIIKKA 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Hydrauliikalla ja pneumatiikalla on tärkeä asema mekanisoinnissa ja automatisoinnissa. Hydraulisia järjestelmiä on käytetty jo vuosisadan alkupuolella. Hydraulisia toimilaitteita ja hydraulisia käyttöjä esiintyy sekä maatalouden yksittäisissä työkoneissa että teollisuuden koneissa ja tuotantolinjoissa. Liikkuvan kaluston hydrauliikkaa kutsutaan mobilehydrauliikaksi. Hydrauliset tehonsiirtojärjestelmät siirtävät mekaanisesti tuotetun energian hydrauliseksi tehoksi. Mekaaninen teho siirtyy hydrauliseksi paineeksi ja tilavuusvirraksi. Mekaaninen energia tuotetaan sähkö- tai polttomoottorilla. 1.2 Hydrauliikan ominaisuuksia Kuva 1.1 Hydraulijärjestelmän rakenne. Saadaan aikaan suuria voimia ja momentteja suhteellisen pienillä ja keveillä laitteilla. Helppo toteuttaa lineaarinen liike ja pyörimisliike. Voiman, momentin ja nopeuden helppo säätö. Tehon, energian siirto taipuisaakin letkua pitkin mahdollista. Ylikuormitus ei riko (aina paineenrajoitusventtiili). Neste on lähes kokoon puristumatonta (tarkka). 2

3 Vuodot ja ilmavaivat kiusallisia. Arka lämpötilan vaihtelulle, hyötysuhde ei kovin hyvä. Ei ole kimmoisa järjestelmä, tehohäviöt suuria pitkillä siirroilla. 1.3 Hydrauliikan valinta ja käyttö Kuinka suuria voimia tarvitaan? o Alaraja 20 50kN o Ei ole paineilmaa käytettävissä Kuinka nopeita liikkeitä tarvitaan? o Nopeille liikkeille pneumatiikka Säätöjen tarkkuus? Hydrauliikkakomponentit ovat huomattavasti kalliimpia, kuin pneumaattiset. Hydrauliikkaa käytetään yhä enemmän teollisuuden ja liikkuvan kaluston koneissa ja laitteissa. Teollisuuden puristimet valssit ja työstökoneiden työliikkeet ovat hyvin usein hydrauliikalla toteutettuja. Liikkuvan kaluston maatalouskoneet ja kaivurit sekä erilaiset nostimet ovat hydraulisia. Koska hydraulikomponentteja valmistetaan useissa eri maissa ja tuotantolaitoksissa ovat yhteiset standardit tärkeitä. Komponenttien ominaisuudet ja testausmenetelmät ovat pääosin standardoitu. Näitä standardoituja ominaisuuksia ovat mm. nimellispaineet, liitäntämitat ja komponenttien koot. Euroopassa standardoinnista huolehtivat CETOP (Comite des Transmissions Oleohydrauliques et Pneumatiques), ISO (International Organization for Standardization) ja DIN. Suomessa SFS:n (Suomen Standardisoimisliitto) standardit ovat suoria tai hieman sovellettuja käännöksiä edellisistä standardeista. Hydrostatiikka Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä tai kaasuja. Hydrodynamiikka Hydrodynamiikka käsittelee liikkeessä olevia nesteitä tai kaasuja. Hydraulitekniikka Hydraulitekniikka on se osa hydrauliikkaa, joka käsittelee kokoon puristumattomia väliaineita kuten öljyjä. Öljyhydrauliikka Öljyhydrauliikka käyttää väliaineena öljyjä. Yleensä, kun puhutaan hydrauliikasta, tarkoitetaan juuri öljyhydrauliikkaa. Mobilehydrauliikka Mobilehydrauliikkaa käytetään liikkuvan kaluston koneissa ja -laitteissa. 3

4 Hydrostaattinen voimansiirto Hydrostaattinen voimansiirto käyttää hyväkseen nesteen paine-energiaa. Hydrodynaaminen voimansiirto Hydrodynaaminen voimansiirto käyttää hyväkseen nesteen liike-energiaa. 1.4 Hydrostatiikka Hydrodynaaminen tehonsiirto: liike-energia Hydrostaattinen tehonsiirto: paine-energia F P=F/A 7 35MPa h Absoluuttinen paine (p): Kun neste on lepotilassa, ei siihen vaikuta ulkoisia paineita, mutta sen oma massa saa aikaan painetta nesteen sisällä. Tätä painetta nimitetään hydrostaattiseksi paineeksi. p = p i + x g x h Ulkoinen paine vaikuttaa nesteeseen (kuva yllä) p = F/A + p i + x g x h jos h<5m, niin p h <0,05MPa ja ilmanpaine p i =0,1MPa ei tarvitse huomioida Kuinka suuri paine on astiassa, kun F 1 =2kN ja A 2 =0,1m 2 Pascalin lain mukaisesti paine leviää astiassa tasaisesti p=f 1 /A 1 = F 2 /A 2 2kN P 40kPa 2 0,05m F 2=4kN Ennen SI-järjestelmän käyttöönottoa oli käytössä useita erilaisia paineen yksiköitä. Seuraavassa on lueteltu niistä muutamia, jotka vielä saattavat olla osittain käytössä. Anglosaksisissa maissa psi on vielä hyvin yleisesti käytössä. 1 bar = 100 kpa = 0.1 MPa 1 kp/cm2 = 1 at = 0, bar = 98066,5 Pa 1 atm = bar = Pa 1 psi =1 lbf/in2=0, bar= 6894,8 Pa 4

5 Tilavuusvirta: Tilavuusvirralla tarkoitetaan aikayksikössä virranneen nestemäärän tilavuutta. SI-järjestelmässä tilavuusvirran yksikkö on kuutiometriä sekunnissa (m3/s). Koska tämä yksikkö on usein liian suuri, käytetään kerrannaisyksikköä eli litraa minuutissa (1/min). Q = A * v Q = tilavuusvirta [m³/s] v = virtausnopeus [m/s] A = putken poikkipinta-ala [m2] Pumpun tuottama tilavuusvirta (Q) saadaan kertomalla sen kierrostilavuus (Vk) pyörimisnopeudella (n). Q = Vk x n Vk = kierrostilavuus [m³/kierros] [m³/r] n = pumpun pyörimisnopeus [r/s] Pumpun kierrostilavuutena kuutiometri on suuri yksikkö ja tavallisimmin tuotetiedoissa pumppujen kierrostilavuudet ilmoitetaan yksikkönä cm3/kierros. Joissakin tapauksissa käytetään pumpun tilavuuden yksikkönä radiaanitilavuutta eli sitä tilavuutta, jonka pumppu tuottaa pyörähtäessään yhden radiaanin. Pumpun kierrostilavuus (Vk ) on silloin jaettava 2 x eli radiaanin arvolla. Vrad = Vk / 2 x Vrad = Radiaanitilavuus [m³/rad] Vk = Pumpun kierrostilavuus [m³/r] Radiaani on säteen mittainen osa ympyrän kehästä eli 2 x x r = ympyrän kehä. Kun täysi ympyrä on 360 astetta saadaan radiaanin arvoksi asteina: Rad = 360 / 2 eli radiaanin likiarvo asteina on 57,295 astetta. Pyörimisnopeuden tilalla on käytettävä kulmanopeutta. = 2 x x n = Kulmanopeus [rad/s] n = Pyörimisnopeus [r/s] Pumpun tilavuusvirta (Q) saa näin muodon: Q= x Vrad Kun kokoon puristumaton neste virtaa supistuvassa putkessa, niin putken jokaisessa poikkileikkauksessa kulkee sama tilavuusvirta (Q). Putken jokaisessa poikkileikkauksessa kulkeva tilavuusvirta (Q) voidaan laskea yhtälöstä: ` Q = A x v 5

6 Q = tilavuusvirta [m³/s] A = putken pinta-ala [m²] v = nesteen virtausnopeus [m/s] Voidaan siis todeta, että A1 x v1 = A2 x v2 Esimerkki: Kapenevassa putkessa virtaa nestettä, jonka virtausnopeus on 3 m/s. Putken halkaisija suuremmassa päässä on 50 mm ja kapenee 30 mm:iin ulostulopäässä. Mikä on nesteen virtausnopeus ulostulopäässä? d1 = 50mm = 0.05 m d2 = 30mm = 0.03 m v1 = 3 m/s Koska tilavuusvirta Q on sama molemmissa poikkileikkauksissa A1 x v1 = A2 x v2 v2 = 8,33 m/s Tuleva tilavuusvirta on siis yhtä suuri kuin lähtevä tilavuusvirta. Jos virtaus jakautuu useampaan putkihaaraan, pätee samaa periaate. Putkiristeykseen tulevien virtausten summa on sama kuin siitä lähtevien virtausten summa. Virtauslajit: Nesteen virtaus voi olla laminaarista tai turbulenttista. Laminaarisessa virtauksessa neste virtaa tasaisesti pyörteilemättä eli kaikki nestehiukkaset liikkuvat yhdensuuntaisesti. Virtausnopeuden kasvaessa virtaus muuttuu turbulenttiseksi. Turbulenttisessa virtauksessa neste pyörteilee. Laminaarisessa virtauksessa häviöt kasvavat virtausnopeuden funktiona. Turbulenttista virtausta on hydrauliikassa vältettävä, koska häviöt kasvavat eksponentiaalisesti eli hyvin jyrkästi virtausnopeuden kasvaessa. Virtauslajit voidaan erottaa toisistaan Reynoldsin luvun avulla. Re = v x d / ⱱ v = keskimääräinen virtausnopeus [m/s] d = virtauspoikkipinnan sisähalkaisija [m] ⱱ = kinemaattinen viskositeetti [m²/s] Laminaarinen virtaus, kun Re < kriittinen Reynolds luku Turbulenttinen virtaus, kun Re > kriittinen Reynolds luku Kriittinen Reynoldsin luku vaihtelee suuresti virtauskanavan ja aukon mukaan. Tavallisin tarkastelukohde on nesteen virtaus pyöreässä putkessa, jolle kriittinen Reynolds luku on Esimerkki: Pyöreässä sileässä putkessa virtaa nestettä, jonka kinemaattinen viskositeetti on m²/s. Putken halkaisija on 16mm ja virtausnopeus 5 m/s. Onko virtaus laminaarista vai turbulenttista? Re = 5 m/s x 0,016 m m²/s Re = 1739 virtaus on laminaarista 6

7 Kuva 1.2 Laminaarinen ja turbulenttinen virtaus. Virtaushäviöt: Hydraulijärjestelmissä esiintyvät virtaushäviöt voidaan jakaa kahteen ryhmään. Virratessaan neste hankaa putken seinämiin, jolloin puhutaan kitkahäviöistä. Kun virtauksen suuntaa tai nopeutta muutetaan syntyy häviöitä, joita kutsutaan kertahäviöiksi. Häviöt aiheuttavat paineen laskua järjestelmässä virtausenergian muuttuessa lämmöksi. Laminaarisessa virtauksessa kitkavastus riippuu ainoastaan nesteen Reynoldsin luvusta, mutta turbulenttisessa virtauksessa kitkavastukseen vaikuttavat putken sisäpinnan karheus ja halkaisija. Kertavastukset syntyvät järjestelmässä putkimutkissa ja haaroissa, liittimissä, erilaisissa kuristuksissa ja venttiileissä. Hydraulikomponenttien kertavastushäviöt löytyvät valmistajien antamista ominaiskäyristä, joissa ne ilmoitetaan painehäviönä eri tilavuusvirroilla. Kuva 1.3 4/3 suuntaventtiilin ominaiskäyrä jokaiselle virtauskanavalle. 7

8 Kuva 1.4 Painehäviöt liittimissä ja putkikäyrissä. 8

9 Kuva 1.5 Painehäviöt putkissa. 9

10 1.5 Hydraulinen teho Hydraulinen teho (P) muodostuu nesteen paineesta (p) ja tilavuusvirrasta (Q). Hydraulikomponenteissa, kuten esimerkiksi hydraulimoottorissa nesteen paine alenee tietyyn arvon verran. P = Q x Δp Koskaan ei saada kaikkea paine-erossa kulunutta energiaa käytettyä kokonaan hyödyksi, vaan osa siitä menee hukkaan kitkojen ja muiden syiden takia. =P/P m P m = mekaaninen teho Kaavoja: W = F x s = p x A x s = p x V P = W/t = p x V/t = p x Q F=p*A Q=A*v Hyötysuhde: Kaikissa hydraulisissa toimilaitteissa on liikkuvissa osissa välyksiä ja siten myös vuotoja. Paineen kasvaessa ja viskositeetin pienentyessä vuodot suurenevat, samoin kuin niiden aiheuttamat häviötkin. Komponenttien toisiinsa nähden liikkuvien osien välillä on kitkaa, joka sekin vaihtelee virtausten, lämpötilojen ja paineiden vaihteluiden mukana. Nesteen virratessa komponenttien kanavissa ja putkiliittimissä esiintyy pyörteilyä, jonka aiheuttamat pyörrehäviöt ovat eräs häviöiden muoto. Myös pyörrehäviöt vaihtelevat järjestelmässä vallitsevien paineiden, virtausnopeuksien ja lämpötilojen mukana. Hydraulisten toimilaitteiden kokonaishyötysuhde onkin näiden häviöiden yhteissumma. eli kok= vol * kitka Hydraulisten järjestelmien kokonaishyötysuhteen määritteleminen on erittäin vaikeaa, sillä niiden toiminta ei ole yhtäjaksoista ja tasaista, vaan siinä esiintyy suuria vaihteluja. Laitteiston tehontarve vaihtelee työliikkeiden aikana ja järjestelmässä esiintyy suuria hetkittäisiä tehohuippuja ja vastaavasti jaksoja, jolloin tehoa tarvitaan hyvin vähän. Järjestelmän käyttämästä tehosta voi työliikkeiden taukojen ja sylinterien paluuliikkeiden aikana suuri osa mennä häviötehoksi. Jos näitä aikoja on työajasta paljon, huononee järjestelmän kokonaishyötysuhde huomattavasti. Hydraulisista komponenteista pumput muuttavat mekaanista tehoa hydrauliseksi tehoksi. Hydraulimoottorit ja sylinterit taas muuttavat hydraulista tehoa mekaaniseksi tehoksi. Hydraulipumput: Panto= M x x kok M = pumpun käyttöakselille tuotu momentti [Nm] = pumpun akselin kulmanopeus [rad/s] kok = pumpun kokonaishyötysuhde 10

11 Pumpun antoteho voidaan lausua myös tilavuusvirran (Q) ja painehäviön (Δp) avulla. Panto = Q x Δp Sylinterit: Panto = F x v F = sylinteristä hyödyksi saatava voima [N] v = sylinterin männän nopeus [m/s] Sylinterin antama teho voidaan lausua myös tilavuusvirran ja painehäviön avulla. Panto = Q x Δp x kok Q = sylinterille tuotu tilavuusvirta [m³/s] Δp = paineen muutos työtä tekevässä sylinterin kammiossa [Pa] kok = sylinterin kokonaishyötysuhde Hydraulimoottorit: Panto = Q x p x kok Hydraulimoottorin antoteho voidaan lausua myös käyttöakselilta saadun momentin (M) ja akselin kulmanopeuden ( ) avulla. Panto= M x Lämpeneminen: Hydraulijärjestelmässä syntyvät tehohäviöt muuttuvat lämmöksi. Lämpö on saatava poistumaan järjestelmästä. Jos lämpöä syntyy enemmän kuin järjestelmästä pystytään poistamaan, kasvavat tehohäviöt huononevan voitelun ja lisääntyvien vuotojen vaikutuksesta. Lämpenemisen myötä öljyn kestoikä alenee ja sen mukana koko järjestelmän toimintavarmuus heikkenee. Normaali hydraulijärjestelmän käyttölämpötila on C. Synteettisiä hydraulinesteitä käytettäessä voidaan lämpötilaa nostaa huomattavasti. Tällöin järjestelmän tiiviste- ym. materiaalit on valittava käyttölämpötilan mukaisiksi. Paineiskut ja järjestelmän jousto: Kun nesteen virtausnopeus muuttuu äkillisesti, tapahtuu järjestelmässä nopeita paineen muutoksia. Kun virtaus putkessa putkessa ja toimilaitteessa pysähtyy, syntyy paineaalto, joka etenee nesteessä äänen nopeudella. Se kulkee putkistossa takaisinpäin, kunnes kohtaa esteen eli tavallisesti pumpun, johon paineaalto törmää. Samalla syntyy paineenalenimisaalto, joka kulkee kohti venttiiliä. Nämä paineaallot kulkevat järjestelmässä edestakaisin, kunnes kitkavastus on kuluttanut niiden energian pois. Hydraulijärjestelmän joustolla tarkoitetaan hydraulinesteen kokoonpuristumisen aiheuttamaa tilavuuden muutosta. Hydraulisen jouston lisäksi järjestelmissä esiintyy myös mekaanisten osien joustoa. Nesteeseen sekoittunut vapaa ilma on suurimpia järjestelmän jouston lisääjiä. 11

12 2. HYDRAULINESTEET 2.1 Tehtävät siirtää teho voidella jäähdyttää tiivistää estää korroosio epäpuhtauksien poistaminen 2.2 Viskositeetti ja muut ominaisuudet Kun kaksi nesteen toisistaan erottamaa pintaa liikkuu toisiinsa nähden, nesteeseen syntyy leikkausjännitys. Tätä ilmiötä kutsutaan Newtonin laiksi ja kaikkia näin käyttäytyviä nesteitä kutsutaan newtonilaisiksi nesteiksi. Näille nesteille on ominaista se, että pienikin leikkausjännitys muodostaa niissä virtausta. Kaikki hydrauliöljyt ja myös vesi ovat newtonilaisia nesteitä. τ = ƞ x Δv / Δh τ = leikkausjännitys ƞ = nesteen dynaaminen eli absoluuttinen viskositeetti Δv = kahden toisiaan lähellä olevan nestekerroksen nopeusero Δh= nestekerroksen välimatka Kuva 2.1 Nesteen nopeusero liikkuvien pintojen välissä. Dynaaminen viskositeetti mittayksikkö on Pascalsekunti = 10 P (poisi) N s Pa s SI-järjestelmä, aikaisemmin 1cP = 1mPas 2 m Kinemaattinen viskositeetti (ⱱ) Se saadaan jakamalla dynaaminen viskositeetti nesteen tiheydellä eli sen ominaispainolla. ⱱ = ƞ / ρ, mittayksikkö mm²/s, aikaisemmin 1cSt = 1 mm²/s 12

13 Konventionaaliset lukuarvot -yleisin Engler-aste Lämpötilan kasvaessa nesteen viskositeetti pienenee merkittävä ominaisuus öljyillä. Paineen kasvaessa viskositeetti suurenee. VI= Viskositeetti-indeksi -ilmaisee viskositeetin riippuvuuden lämpötilasta VI= ISO VG- luokitus viscosity grade VG 2 VG 3. VG 1500 ^ N viskositeetti mm 2 s VG 32 = 32 mm 2 /s, lämpötila 40 C Hydraulinesteiden tiheyksien määritys suoritetaan ISO 3675 normin mukaan +15 ºC:ssa. Usein ne ilmoitetaan käyttäen vettä vertailuaineena, jolloin öljyn suhteellisen tiheyden arvoksi saadaan 0,90. Toinen tapa ilmoittaa tiheys on yksikkö kg/m³. Seuraavassa on tiheyksien suuruusluokat, kun nesteen lämpötila on 15 C. Mineraaliöljy 880 kg/m3 Kasviöljy 900 kg/m3 Öljyä vedessä -emulsio kg/m3 Vettä öljyssä -emulsio 950 kg/m3 HFC- nesteet kg/m3 HFD-nesteet kg/m3 Jähmepiste ilmoittaa sen lämpötilan, jossa nesteessä oleva parafiini alkaa muodostua kiteiseksi. Se siis ilmoittaa lämpötilan, jossa neste lakkaa valumasta omalla painollaan. Leimahduspiste on se lämpötila, jossa höyrystyneen nesteen ja ilman seos avotulen läheisyydessä leimahtaa. Neste ei kuitenkaan vielä tässä lämpötilassa syty palamaan. Syttymispiste on se lämpötila, jossa nestepinta syttyy avoliekin läheisyydessä palamaan itsestään. Hydraulinesteeseen kohdistuu liukupinnoissa ja pienissä virtausaukoissa suuria mekaanisia leikkausrasituksia. Niiden vaikutuksesta nesteen viskositeetti voi muuttua tilapäisesti tai pysyvästi. Nesteen on kestettävä järjestelmässä esiintyvät rasitukset niin, että sen viskositeettiarvot eivät muutu pysyvästi siinä esiintyvissä leikkaustilanteissa. Nesteen on suojattava järjestelmässä olevia kulumiselle alttiita pintoja niin, että ne eivät syövy tai kulu liian nopeasti. Tämän vuoksi nesteisiin lisätään aineita, jotka muodostavat suojattaville pinnoille vaikeasti rikkoutuvan kalvon. Kalvo estää metallisen kosketuksen rajapinnoissa. Hydraulinesteen mukana järjestelmässä kiertävä vesi aiheuttaa korroosiota ja heikentää nesteen voiteluominaisuuksia. Järjestelmissä on käytettävä nesteitä, jotka eivät helposti muodosta veden kanssa emulsiota. Jo pienet vesimäärät samentavat öljyn ja noin 2 %:n vesimäärä tekee öljystä maitomaista. 13

14 Hapen sekoittuminen hydraulinesteeseen vanhentaa sitä nopeasti. Hapettuneen öljyn kyky erottaa vettä ja ilmaa heikkenee voimakkaasti. Öljy muuttuu lietteiseksi ja tummaksi ja komponenttien syöpyminen nopeutuu. Kun mineraaliöljypohjaisen nesteen käyttölämpötila nousee yli +60 C lämpötilan, kasvaa hapettumisnopeus kaksinkertaiseksi jokaista kymmenen celsiusasteen nousua kohti. Käytetyt hydraulinesteet kuuluvat ongelmajätteisiin ja ne on hävitettävä asianmukaisella tavalla. Mineraaliöljypohjaiset ja synteettiset öljyt hävitetään kuten muutkin jäteöljyt. Kasviöljyperustaiset öljyt hajoavat luonnossa eivätkä siten muodosta suurta ongelmaa. Näidenkin öljyjen lisäaineet ovat usein haitallisia. 2.3 Nestelajit Eri kohteissa käytettävät hydraulinesteet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Jos järjestelmää käytetään pelkästään ulkona, ovat sen vaatimukset toiset kuin pelkästään sisällä käytettävillä hydraulijärjestelmillä. Näiden erilaisten käyttöolosuhteiden vuoksi on kehitetty erilaisia nesteitä, joiden kemialliset ominaisuudet vastaavat kussakin paikassa vallitsevia olosuhteita. Hydraulinesteet voidaankin jakaa seuraaviin ryhmiin: mineraaliöljyt kasviöljyt ja kasviöljyperustaiset nesteet vesi emulsiot synteettiset nesteet. Mineraaliöljyt: Pääosa hydraulijärjestelmissä käytettävistä nesteistä on mineraaliöljyjä. Ne ovat raakaöljypohjaisia öljyjä, joiden kemiallinen rakenne ja jalostusaste vaihtelee. Mineraaliöljyjen ominaisuudet riittävät sellaisenaan useissa käyttötilanteissa, mutta kun vaatimukset kasvavat, tehostetaan öljyjen ominaisuuksia erilaisilla lisäaineilla. Mineraaliöljyt luokitellaan DIN - normissa neljään ryhmään: 1. H - nesteet ovat lisäaineistamattomia perusöljyjä vaatimattomiin käyttökohteisiin. Nykyisin tämä luokka on poistettu normista. 2. HL - nesteissä perusöljy on lisäaineistettu ruostumista ja öljyn vanhenemista vastaan. 3. HLP - nesteissä perusöljy on lisäaineistettu öljyn paineenkeston parantamiseksi. Samalla on saavutettu paremmat kulumisenesto-ominaisuudet. 4. HV nesteet on lisäaineistettu viskositeetin lämpötilariippuvuuden pienentämiseksi, mutta muut ominaisuudet vastaavat HLP - öljyjä. HL - luokan nesteet soveltuvat käytettäviksi alle 20 MPa:n paineisissa ja HLP - ja HV luokan nesteet yli 20 MPa:n paineisissa järjestelmissä. Mineraaliöljypohjaiset hydraulinesteet täyttävät kaikki ne toiminnalliset vaatimukset, jotka hydraulinesteiltä vaaditaan, 14

15 mutta niiden ongelma on se, että ne ovat kaikki palavia nesteitä. Tästä ei yleensä aiheudu ongelmia normaalikäytössä, mutta palovaarallisissa paikoissa niitä ei voida turvallisesti käyttää. Kasviöljyt: Voiteluominaisuuksiltaan kasviöljyperustaiset hydraulinesteet ovat mineraaliöljyjen luokkaa, jopa parempiakin. Niillä on korkea viskositeetti-indeksi eikä niiden viskositeetti ole yhtä paljon riippuvainen paineesta ja lämpötilasta kuin mineraaliöljyillä. Kasviöljyjen perusöljyt ovat myös myrkyttömiä, mutta niiden vaatima lisäaineistus heikentää tätä etua. Lisäaineita tarvitaan kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin mineraaliöljyissä. Kasviöljyperustaisten hydrauliöljyjen haittoina ovat olleet niiden huonot kylmäominaisuudet ja mineraaliöljyjä lyhyempi käyttöikä. Tiivisteaineiden kannalta kasviöljyperustaiset öljyt ovat ongelmattomia. Tavallisin kasviöljyperustainen hydrauliöljy on kotimainen rypsiöljy. Sillä on useita hyvälle voiteluaineelle kuuluvia ominaisuuksia, kuten alhainen kitkakerroin ja hyvät tartuntaominaisuudet metallipinnoille. Se myös kestää hyvin mekaanista rasitusta ilman, että sen viskositeettiarvot muuttuvat. Rypsiöljyjä on saatavana viskositeetiltaan samoilla arvoilla kuin mineraaliöljyjäkin. Käytössä on todettu, että kasviöljyn lämpötila pysyy käytössä C mineraaliöljyjen lämpötilaa alhaisempana. Tämä vähentää nesteen lämpenemisen aiheuttamia haittoja kuumissa olosuhteissa. Haittapuolena kasviöljyperustaisissa nesteissä on niiden tahraavuus eli kuivuneiden öljytahrojen vaikea poistaminen. Tällaisen öljyn hinta on korkeampi kuin mineraaliöljyjen, mutta liikkuvan kaluston hydrauliikassa se on ympäristöä ajatellen hyvä vaihtoehto. Toinen kasviperustainen hydrauliöljy on mäntyöljy. Juuri ympäristösyistä kasviöljyperustaisten öljyjen käyttö tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Vesi: Puhdas vesi ilman lisäaineita on yksinkertaisin ja halvin hydraulineste. Se ei pala, ei likaa ympäristöä eikä sen viskositeetti muutu liikaa lämpötilan noustessa. Vesi kuitenkin ruostuttaa ja hapettaa metalleja ja jäätyy kylmässä. Alhainen viskositeetti aiheuttaa suuria vuotoja normaali välyksisissä komponenteissa. Veden huonot voiteluominaisuudet aiheuttavat nopeata kulumista erityisesti pumpuissa ja moottoreissa. Vesihydraulisten järjestelmien komponentit onkin edellä lueteltujen seikkojen vuoksi valmistettava ruostumattomista ja syöpymättömistä materiaaleista. Näitä materiaaleja ovat ruostumaton ja haponkestävä teräs, messinki, keraamit ja muovit. Vuotojen pienentämiseksi komponenteissa on lisäksi oltava normaalia pienemmät välykset. Vettä hydraulinesteenä käytetään myrkyttömyytensä vuoksi elintarviketeollisuudessa. Emulsiot ja synteettiset nesteet: Nesteillä, joilla ei ole taipumusta syttyä tai ylläpitää liekkejä, kutsutaan nimellä emulsio. Emulsio tarkoittaa hydraulinesteistä puhuttaessa veden ja öljyn tai veden ja polyglykolin seoksia. Niitä käytetään järjestelmissä, joissa mineraaliöljyjen käyttö aiheuttaa palo- tai räjähdysvaaran. Näiden nesteiden ominaisuudet vaihtelevat suuresti, mutta yleisesti niiden voiteluominaisuudet ovat huonommat kuin mineraali- ja kasviöljyjen. Nesteet luokitellaan ISO - ja CETOP -standardeissa ryhmiin HFA, HFB, HFC ja HFD. HFA - nesteet ovat öljyä vedessä -seoksia, joissa on öljyä noin 2-20 tilavuusprosenttia. 15

16 Öljy parantaa nesteen voiteluominaisuuksia ja kasvattaa viskositeettia. Viskositeetti jää kuitenkin paljon huonommaksi kuin mineraaliöljyillä. Suuri vesipitoisuus aiheuttaa korroosiota, kulumista ja vuotoja komponenteissa. Näiden haittojen vuoksi neste täytyy lisäaineistaa. HFB - nesteet ovat vettä öljyssä -seoksia, joissa on öljyä tilavuusprosenttia. Suuren öljypitoisuuden ansiosta nesteet ovat voitelu- ja viskositeettiominaisuuksiltaan lähes mineraaliöljyjen luokkaa. Korroosioneston vuoksi nesteet on lisäaineistettava. HFC - nesteet ovat polyglykoli - vesiseoksia, joissa on vettä tilavuusprosenttia. Nesteen viskositeetti riippuu polylygolin määrästä seoksessa, mutta voiteluominaisuudet ovat miltei mineraaliöljyjen luokkaa. HFD -nesteet ovat synteettisiä nesteitä, jotka eivät sisällä vettä. Ne kestävät korkeita lämpötiloja, eikä niiden viskositeetti muutu. Synteettiset öljyt: Synteettiset öljyt vastaavat ominaisuuksiltaan lähinnä mineraaliöljyperustaisia öljyjä ja ne käyttäytyvät kuten mineraaliöljytkin. Niillä on hyvä hapettumis- ja lämmönkestävyys sekä hyvät viskositeettiominaisuudet. Niiden juoksevuus säilyy hyvin alhaisissa lämpötiloissa ja ne kestävät hyvin kylmissä olosuhteissa. On olemassa myös kasviöljyperustaisia synteettisiä öljyjä sekä liikkuvan kaluston että teollisuuskäyttöön. Ne kestävät korkeampia käyttölämpötiloja kuin normaalit kasviöljyt. Niiden korroosion - ja hapettumisenkesto-ominaisuuksia on parannettu lisäaineistuksella. Näistä ominaisuuksien muutoksista huolimatta nesteiden biohajoavaisuus on saatu säilymään. Valinta: o oikea viskositeetti o pumppuun sopiva o käyttö: kuormitus, nopeus, lämpötila o vaadittava viskositeetti-indeksi o tärkeää, jos lämpötila vaihtelee paljon o öljyn kokonaislaatu o lisäaineet Kavitaatio: Muodostuu pumppuun esiintyvän liian suuren alipaineen johdosta, jolloin neste alkaa kiehua ja aiheuttaa kaasukuplien muodostumisen pumppuun. Syyt: o imusuodatin tukkeutunut o huohotin tukkeutunut o liian ahdas imuputki o liian suuri nostokorkeus o liian jäykkä öljy 16

17 Esimerkkiöljyjen tuotetietoja: 17

18 3. HYDRAULIPUMPUT 3.1 Yleistä Pumppu muuttaa mekaanisen energian hydrauliseksi energiaksi Tilavuusvirtakehitin, paine syntyy vasta, kun nesteen etenemistä vastustetaan Vakio- ja säätötilavuusvirtapumput Yhteen tai kahteen suuntaan toimiva Tuotto: V teor n V kierrostil Todellisuudessa siis tuotto on pienempi, koska pumpun sisäiset vastukset ja nesteen viskositeetista johtuva vastus pienentävät sitä. Kierrostilavuuden tilalla voidaan käyttää myös radiaalitilavuutta eli kierrostilavuus jaetaan 2 π:llä. Tällöin pyörimisnopeuden tilalla on käytettävä kulmanopeutta, ω = 2 x π x n. Q= x Vrad Pumpun imu- ja painepuolen välillä vallitsee aina paine-ero, joka aiheuttaa pumpussa sisäisiä vuotoja. Vuotojen aiheuttama häviö otetaan huomioon volumetrisellä hyötysuhteella vol, joka ei ole vakio, vaan sen suuruus riippuu sekä paineesta että pumpun pyörimisnopeudesta. Pumpun todellinen tuottama tilavuusvirta on: Qtod = vol x n x Vk Hydromekaaninen ( hm) ja volumetrinen ( vol) hyötysuhde yhdessä muodostavat pumpun kokonaishyötysuhteen ( kok). Hydromekaaninen hyötysuhde on riippuvainen kitka- ja pyörrehäviöistä. Volumetrinen hyötysuhde on riippuvainen sisäisistä vuodoista. piirrosmerkit: 18

19 Lähes kaikki valmistettavat pumput ovat seuraavaa neljää tyyppiä: -hammaspyöräpumput -ruuvipumput -siipipumput -mäntäpumput Kuva 3.1 Hydraulipumput. 3.2 Hammaspyöräpumput Toimintaperiaatteena on että, neste siirtyy hammaslovissa imuaukosta paineaukkoon. Hammaspyöräpumput jaetaan rakenteensa mukaan ulkohammaspyöräisiin eli ulkoryntöisiin ja sisähammaspyöräisiin eli sisäryntöisiin pumppuihin. Jako perustuu hammaspyörien keskinäiseen sijaintiin ja lukumäärään Ulkopuolisesti sivuavat Yleensä kaksipyöräinen o tiivistys ryntökohdassa o toinen pyöristä vetävä Kuva 3.2 Hammaspyöräpumppu, ulkopuolisesti sivuava. 19

20 tuotto : V n b ( R R b 2 u 2 u R 2 R 2 s 2 s 2 ) Hammaspyöräpumpun tuottama tilavuusvirta ei ole tasaista ja tämän vuoksi onkin kehitetty erilaisia hammaspyöräratkaisuja tasaamaan pumpun tuottoa. Ulkohammaspyöräisissä pumpuissa tilavuusvirtaa voidaan tasata lisäämällä hammaspyörien hammaslukua tai rakentaa kaksoishammaspyöräpumppuja, joissa hammaskehät ovat erivaiheiset. Myös vinot hampaat vähentävät tilavuusvirran vaihtelua. Vino hammas aiheuttaa myös aksiaalivoimia, joiden kompensointi ja huomioonottaminen laakeroinnissa monimutkaistaa pumpun rakennetta. Yleisin hammaspyöräpumppu on kaksipyöräinen ulkoryntöinen pumppu. Pumpun toinen eli käyttävä pyörä on kytketty käyttömoottorin akselille ja toinen pyörä pyörii vapaasti edellisen pyörittämänä. Ulkoryntöisten pumppujen hyötysuhteet ja painearvot riippuvat paljon niiden sisäisestä rakenteesta. Kokonaishyötysuhde on parhaimmillaan 0,9-0,93 ja pyörimisnopeudet välillä r/min. Saavutettavat paineet vaihtelevat bar. Suhteellisen hyvän hyötysuhteensa ja laajan painealueen ja edullisuutensa takia ulkoryntöiset pumput ovat käytössä sekä liikkuvan kaluston että teollisuuden järjestelmissä. Kuva 3.3 Ulkoryntöisen kaksipyöräisen hammaspyöräpumpun rakenne ja toiminta. 20

21 3.2.2 Sisäryntöiset hammaspyöräpumput Kuva 3.4 Sisäryntöiset hammaspyöräpumput, vasemmalla erottajalla varustettu ja oikealla hammasrengas- eli gerotorpumppu. Sisäryntöisessä hammaspyöräpumpussa on ulkopuolisesti hammastettu pyörä, joka on kytketty käyttömoottorin akselille. Ulkokehällä on sisähammastettu pyörä, jota käyttävä hammaspyörä pyörittää. Ryntökohdan jälkeen hammaspyörien hampaat eroavat toisistaan, jolloin hammaslovien välinen tilavuus kasvaa ja syntyy alipainetta, joka imee öljyä säiliöstä pumppuun. Pumppuun imeytynyt hydrauliöljy siirtyy hammaslovissa imukammiosta painekammioon. Toinen sisähammaspyöräisellä rakenteella toteutettu pumpputyyppi on hammasrengaspumppu, jonka toinen nimi on gerotor-pumppu. Tässä pumpussa sisempi hammaspyörä on käyttävänä pyöränä. Käyttävän pyörän hampaat liukuvat ulomman pyörän hampaita pitkin tiivistäen hammasloven. Hammasloven tilavuuden kasvaessa imuaukon kohdalla se täyttyy nesteestä. Sisäryntöisen hammaspyöräpumpun tuottama tilavuusvirta on tasaisempaa kuin ulkoryntöisen hammaspyöräpumpun tuottama. Myös melutaso on alhaisempi. Sisäryntöisen hammaspyöräpumpun hyötysuhde huononee viskositeetin pienentyessä ja paineen kasvaessa. Sopiva pyörimisnopeus pumpuilla on noin r/min ja suurimmat käyttöpaineet ovat suuruusluokkaa bar. Kokonaishyötysuhde on parhaimmillaan luokkaa 0, Ruuvipumput Ruuvipumput ovat yksi-, kaksi- tai kolmeruuvisia. Hydrauliikassa tavallisin on kolmeruuvinen, jolloin keskiruuvi on vetävä, sivuruuvit muodostavat tiivistyksen. Hydraulineste kulkee imupuolelta painepuolelle ruuvien ja pumpun rungon muodostamissa kammioissa. Sivulla olevat käytetyt ruuvit pyörivät vastakkaiseen suuntaan kuin käyttävä keskiruuvi, koska niiden kierteet ovat vastakkaissuuntaiset keski-ruuville. Vierekkäisten ruuvien kierteiden harjat ja pohjat vierivät kiinni toisissaan muodostaen 21

22 tiiviitä kammiosta erottamaan imukammion painekammiosta. Ruuvien pyöriessä kammiot liikkuvat nesteellä täyttyneinä imupuolelta painepuolelle tasaisella nopeudella. Kammioiden tilavuus pysyy samansuuruisena koko matkan. Kuva 3.5 Kolmeruuvinen ruuvipumppu. Ruuvipumppujen tuottama tilavuusvirta on tasainen ja pumpun melutaso alhainen. Tämän ansiosta ruuvipumppuja voidaan käyttää hyvin suurilla pyörimisnopeuksilla, jolloin tuotto on kokoon nähden suuri. Rakenteesta johtuen pumpun ruuveihin kohdistuu suuri aksiaalinen kuormitus, joka kohdistuu ruuvien kosketuskohtiin ja laakerointiin. Paineen noustessa pumpun sisäiset vuodot kasvavat nopeasti rajoittaen käyttöpainetta arvoon bar. Pumpun imukyky ja kestävyys ovat hyviä, mutta hyötysuhde melko huono juuri sisäisten vuotojen takia. 3.4 Siipipumput Siipipumput voivat olla vakio- tai säätötilavuuspumppuja. Pumppujen siivet voidaan sijoittaa joko pyörivään roottoriin tai liikkumattomaan staattoriin. Hydraulineste siirtyy imupuolelta painepuolelle pumpun kammiossa siipien ja kammion seinämän muodostamassa tilassa. Roottorin loviin sijoitetut siivet liikkuvat säteen suuntaisesti, jolloin ne roottorin pyöriessä painuvat ulospäin pumpun kiinteää pesää vasten. Koska pumppukammio ja roottori ovat epäkeskisiä, muuttuu siipien välinen tilavuus roottorin pyöriessä. Tämä tilavuuden muutos aiheuttaa pumpun imupuolella imuvaikutuksen ja vastaavasti painepuolella öljy siirtyy pienenevästä tilasta paineisena painepuolelle. Kuva 3.6 Siipipumput 22

23 Yksikammioiset siipipumput ovat miltei kaikki säätötilavuuspumppuja, joissa kiinteän roottorin ja kammion välistä tilavuutta säädetään pumppukammion asemaa muuttamalla. Pumppukammion muodostaa siirrettävä pumppurengas, jota voidaan siirtää pumpun rungon sisällä. Kuva 3.7 Yksikammioinen siipipumppu, jossa roottori on laakeroitu epäkeskeisesti pesään nähden, jolloin pumppu on myös hydraulisesti epätasapainoinen. Pumppu on säätötilaavuuspumppu. Kaksikammioiset siipipumput: Kuva 3.8 Kaksikammioisen siipipumpun rakenne.. o kaksi imu ja paineliitintä o tasapainossa o tuotto suurempi o ei voida säätää 23

24 Pyörimättömät siivet staattorissa: Sijoittamalla pumpun siivet liikkumattomaan staattoriin ja tekemällä siihen imu- ja paineaukkoparit vastakkaiselle puolille saadaan eräs siipipumppusovellus. Roottorin pyöriessä kammioiden tilavuus kasvaa imuaukon kohdalla ja pienenee paineaukon kohdalla. Kuva 3.9 Siipipumppu, jossa siivet ovat staattorissa. 1) staattori, 2) roottori, 3) akseli 4) siipi.pumpun hyötysuhde on muita siipipumppuratkaisuja huonompi ja sen tilavuusvirran vaihtelut ovat myös suuremmat. Ominaisuudet(kaikki tyypit): Kokonaishyötysuhde siipipumpuilla on noin 0,8-0,9 ja pyörimisnopeus vaihtelee välillä r/min. Painealue vaihtelee alueella bar. Tuotto on tasainen, edullinen, mutta arka likaiselle öljylle. 3.5 Mäntäpumput Mäntäpumput voivat olla joko vakio- tai säätötilavuuspumppuja. Ne voidaan luokitella mäntien sijoituksen perusteella kolmeen ryhmään. 1. Rivimäntäpumput 2. Säteismäntäpumput 3. Aksiaalimäntäpumput Hydraulineste siirtyy mäntäpumpussa imupuolelta painepuolelle männän edestakaisen liikkeen avulla. Pumpuissa tarvitaan erillinen venttiilirakenne tilavuusvirran ohjaukseen imu- ja painejakson aikana. Imujaksossa neste imeytyy sylinteriin avoimen imuventtiilin kautta. Painejakson aikana imuventtiili sulkeutuu ja paineventtiili avautuu, jolloin neste siirtyy painepuolelle. Imu- ja paineventtiileinä voidaan käyttää vastaventtiileitä, jolloin pumpun moottorin pyörimissuunta ei vaikuta pumppaussuuntaan. Toinen ratkaisu on käyttömoottorin pyörittämä jakolevy, joka avaa ja sulkee imu- ja painekanavat. Tällä rakenteella saadaan pumpun tilavuusvirta käännettyä käyttömoottorin pyörimissuunnan mukaan. Koska mäntä imujakson aikana imee ja painejakson aikana painaa öljyä verkostoon on mäntä. 24

25 3.5.1 Rivimäntäpumput Kuva 3.10 Makaava kaksimäntäinen rivimäntäpumppu. usein kampimekanismi (nopeissa epäkesko) jakoelimenä vastaventtiilit yleensä makaavia hidaskäyttöisiä maksimipaineet 100Mpa eräs käyttösovellutus on dieselmoottoreiden polttoaineen syöttöjärjestelmät Säteismäntäpumput Kuva 3.11 Pyörivällä sylinteriryhmällä varustettu säteismäntäpumppu. Säteismäntäpumpuissa sylinterit sijaitsevat tähtimuodossa käyttöakselin ympärillä. Sisäisin virtauskanavin toteutetussa pumpussa sylinteriryhmä pyörii käyttöakselin mukana ja sylinterit kytkeytyvät pyörimättömän jakokaran imu- ja painekanaviin joka kierroksella. Jakokara on sijoitettu sylinteriryhmän sisälle. Männät nojaavat liukukappaleiden välityk- 25

26 sellä pumppurenkaan sisäpintaan. Pumppurenkaan epäkeskisyyttä sylinteriryhmään nähden voidaan säätää, jolloin pumpun tuotto muuttuu. Pumpun imukyky on hyvä ja sen suurimmat käyttöpaineet ovat noin 450 bar ja sitä voidaan käyttää sekä avoimissa että suljetuissa hydraulijärjestelmissä. Kokonaishyötysuhde on luokkaa 0.9. Toinen säteismäntäpumppujen sovellus on ulkoisin virtauskanavin toteutettu ratkaisu. Siinä sylinteriryhmä on kiinteä männän liike aikaansaadaan pyörivällä epäkeskoakselilla. Männät painuvat epäkeskoa vastaan jousien avulla. Tavallisesti pumput ovat vakiotilavuuksisia, mutta myös säädettäviä rakenteita on olemassa. Suurimmat käyttöpaineet ovat noin 700 bar ja niiden kokonaishyötysuhde on luokkaa 0,88-0,92. Kuva 3.12 Pyörimättömällä sylinteriryhmällä varustettu säteismäntäpumppu..mäntä on radiaalisesti akseliin nähden ja jakoeliminä ovat vastaventtiilit. Kierrostilavuutta ei voi säätää Aksiaalimäntäpumput Sylinteriryhmä muodostaa staattorin tai roottorin: o männät saavat liikkeensä käyttölevystä (kiinteä tai säädettävä) o jakoelin ns. jakolevy Käyttölevy voi olla myös suorassa, jolloin sylinteriryhmä on vinossa. Mäntiä on yleensä 5 11 kpl. Kuva 3.13 Aksiaalimäntäpumppu (suora akseli) 1) sylinteriryhmä, 2) mäntä, 3) käyttölevy, 4) akseli, 5) jakolevy. 26

27 Kuva 3.14 Aksiaalimäntäpumpun säätö. Muuttamalla käyttölevyn vinoutta voidaan muuttaa pumpun antamaa tilavuusvirtaa. Kuva 3.15 Aksiaalimäntäpumpun tilavuusvirran säätö. a) maksimi- b) pienennetty tilavuusvirta c) ei tilavuusvirtaa. Pyörivä käyttölevy voi olla myös suorassa, jolloin sylinteriryhmä on vinossa asennossa (Bent-axis, vinoakselipumppu). Tilavuusvirtaa voidaan säätää muuttamalla pumpun akselin vinouskulmaa. Vinouskulma voi muuttua myös toiseen suuntaan, jolloin virtaussuunta pumpussa muuttuu. Kuva 3.16 Vinoakselipumpun rakenne ja säätö 27

28 Kuva 3.17 Kulmaroottori- eli vinoakselipumppu. Ominaisuudet: Aksiaalimäntäpumpulla päästään maksimipaineisiin bar, jatkuva työpaine on bar. Hyötysuhde on parhaimmillaan n Aksiaalimäntäpumput ovat melko hiljaisia ja kestäviä. Mäntien lukumäärä on pariton ja vaihtelee välillä kpl. Rakenteen monimutkaisuus lisää pumpun hintaa. Pumppuja valmistetaan kiinteä- ja säätötilavuuksina. 3.6 Pumppujen säätö Pumppujen antama tilavuusvirta voidaan säätää muuttamalla pyörimisnopeutta tai johtamalla osa tilavuusvirrasta takaisin säiliöön. Pyörimisnopeuden muuttamista käytetään polttomoottorin yhteydessä. Paineenrajoitusventtiilin käyttö ei ole taloudellista. Varsinaisella pumpun säädöllä muutetaan pumpun kierrostilavuutta. Säätötavat: Portaallinen tilavuusvirran säätö saadaan aikaan kytkemällä useita vakiotilavuuspumppuja rinnakkain, esim. matalapainepumppu (suuri tilavuusvirta) ja korkeapainepumppu (pieni tilavuusvirta). Valitsemalla pumppujen tilavuusvirrat sopiviksi ja kytkemällä pumppuja vapaakierrolle saadaan aikaan portaallisesti muuttuva tilavuusvirta. Portaaton säätö toteutetaan muuttamalla pumpun kierrostilavuutta. Siipi- ja radiaalimäntäpumpuissa muutetaan roottorin epäkeskeisyyttä. Aksiaalimäntäpumpuissa muutetaan sylinteriryhmän ja käyttölevyn välistä kulmaa. Säätö voidaan toteuttaa: 1. Mekaanisena käsiohjauksena, esim. käsipyörä ja ruuvi 2. Sähkömekaanisena kauko-ohjauksena esim. sähkömoottori ja kierukka-vaihde 3. Hydraulisena servo-ohjauksena, jolloin kierrostilavuutta muutetaan servosylinterillä. Sylinterin ohjaus tapahtuu servoventtiilillä ja venttiiliä voidaan ohjata joko mekaanisesti tai sähköisesti 4. Automaattisena hydraulisena säätönä. Kierrostilavuutta muutetaan hydraulisylinterin avulla ja paine sylinterille saadaan usein pumpusta säätöventtiilin kautta. Kyseessä voi olla myös proportionaalisäätö, jolloin voidaan sähköisesti muuttaa pumpun ominaisuuksia. 28

29 29

30 4. PAINEVARAAJA 4.1 Tehtävät energian varastointi paineiskujen ja paineenvaihtelujen tasaaminen lämpölaajenemisen kompensointi vuotojen kompensointi Paineakut toimivat hydraulijärjestelmissä varastoina, joissa pumpulta saatua paineenergiaa säilytetään tulevaa käyttöä varten. Koska hydraulineste ei normaalisti käytettävillä paineilla puristu merkittävästi kokoon, on siihen itseensä mahdoton varastoida suuria energiamääriä. Energia onkin varastoitava muilla tavoilla, nesteen ulkopuolelle. Energiaa voidaan varastoida kolmella tavalla: 1. massaa nostamalla 2. jousta jännittämällä 3. kaasun tilavuutta muuttamalla. Nykyisin käytössä on vain kaasun tilavuuden muutokseen perustuvia paineakkuja. Kaikkien paineakkujen toiminta perustuu siihen, että prosessin siinä vaiheessa, jossa koko pumpun tuottamaa tilavuusvirtaa ei tarvita, yli jäävä tilavuusvirta varastoituu paineakkuun myöhemmin käytettäväksi. Paineakut ovat paineastioita ja siten paineastialainsäädännön alaisia. Niiden rakenne on siis hyväksyttävä ennen käyttöönottoa. Myyjän on yleensä huolehdittava tarvittavista hyväksymisistä. Hyväksyminen on kuitenkin syytä tarkistaa ennen paineakun käyttöönottoa. 4.2 Rakenteet Varastointi massaa nostamalla: - nykyisin historiaa - kooltaan suuria Varastointi jousta jännittämällä: - jousi kiinteä tai säädettävä - energialataus varastoidaan jousienergiana 30

31 Varastointi kaasun tilavuutta muuttamalla: Kaasutäytteisissä paineakuissa on kaksi kammiota, joista toisessa on kokoonpuristuva kaasu ja toisessa järjestelmän hydraulineste. Kammioita erottavan väliseinän rakenteen mukaan kaasutäytteiset akut jaetaan kalvo-, rakko- ja mäntätyyppisiin. Kun akun nestetila täyttyy paineisella nesteellä, puristuu kaasu,väliseinän toisella puolella kokoon. Paineen laskiessa järjestelmässä laajeneva kaasu työntää nesteen takaisin käytettäväksi. Kaasutäytteisissä paineakuissa kaasuna käytetään yleensä typpeä. Typpi soveltuu hyvin akkukäyttöön, koska se on neutraali kaasu. Typpi (N) Nitrogen Olotila normaalipaineessa kaasumainen - tiheys 1,251 kg/m3 - sulamispiste 63,15 K (-209;8 C) - kiehumispiste 77,35 K (-195,8 C) Akku täytetään ennen käyttöä esitäyttöpaineeseen (p0), joka on hiukan pienempi kuin järjestelmän alin käyttöpaine. Akussa on kaasuventtiili, jonka kautta esitäyttö suoritetaan. Kun järjestelmän paine kasvaa suuremmaksi kuin akun esitäyttöpaine, virtaa neste akkuun puristaen kaasua kokoon. Nestettä virtaa akkuun kunnes kaasun ja nesteen paineet ovat yhtä suuret. Kaasun ja nesteen paineet ovat yhtä suuret periaatteessa aina kun nestettä on akussa. Ylimmällä käyttöpaineella kaasun tilavuus on silloin pienin ja akkuun varastoitunut energia suurin. Paineen laskiessa puristaa kaasu laajetessaan nesteen takaisin järjestelmään. Kalvo- ja rakkoakuissa kaasu- ja nestetilan erottaa toisistaan elastinen kalvo. Kalvoakku: Kalvoakussa oleva neste- ja kaasutilan erottava kalvo on kiinnitetty akun sisäpintaan. Kalvoon on kiinnitetty metallinen sulkuläppä, joka sulkee akun nesteliitännän silloin, kun järjestelmän paine on pienempi kuin akun esitäyttöpaine. Jos tätä sulkuläppää ei olisi, tunkeutuisi kalvo nesteliitäntään ja rikkoutuisi. Kuva 4.1 Kalvoakun rakenne. 31

32 Rakkoakku: Rakkoakun kaasu- ja nestetilan erottaa kaasuventtiiliin vulkanoimalla kiinnitetty rakko. Akun nesteliitännässä on lautasventtiili, jonka rakko sulkee laajetessaan. Muutoin kalvo tunkeutuisi nesteliitäntään järjestelmän paineen laskiessa pienemmäksi kuin rakon esitäyttöpaine. Kuva 4.2 Rakkoakun rakenne. Mäntätyyppinen paineakku: Kuva 4.3 Mäntätyyppinen paineakku. Mäntätyyppisissä paineakuissa kaasu- ja nestetilan erottaa toisistaan liikkuva mäntä. Kalvo- ja rakkoakkuihin verrattuna mäntäakkujen hyötysuhde on heikompi männän kitkan vuoksi. Paineakkujen käyttökohteet: Hydraulijärjestelmässä on sen pumpun mitoitusperustana suurin tarvittava tilavuusvirta. Jos tätä suurinta tilavuusvirtaa tarvitaan vain hetkellisesti, on järkevää käyttää pienempää pumppua ja varastoida hetkellisen käytön tilavuusvirta paineakkuun. Järjestelmän pumppu on kuitenkin mitoitettava niin suureksi, että paineakku ehtii varautua täyteen työkierron aikana. 32

33 Pikaliikkeiden aikaansaaminen Sylinterikäytössä suurta tilavuusvirtaa voidaan tarvita esimerkiksi pikaliikkeiden aikaansaamiseksi. Pikaliikkeessä kuormittamaton sylinteri on saatava mahdollisimman nopeasti toiseen ääriasentoon. Kappaleiden kiinnittäminen Toinen yleinen paineakun käyttökohde on paineen ylläpito järjestelmässä esimerkiksi puupuolen sormijatkospuristimessa. Pumpun tuottaman tilavuusvirran tasaaminen Hydraulipumppujen tuottama tilavuusvirta ei ole tasaista, vaan siinä esiintyy vaihteluja. Sijoittamalla paineakku pumpun läheisyyteen voidaan tilavuusvirran vaihteluja tasata. Paineiskujen tasaaminen Kun suuntaventtiili sulkeutuu nopeasti, aiheuttaa se järjestelmään paineiskun, joka voi olla hyvinkin haitallinen. Sijoittamalla paineakku pumpun ja venttiilin väliin mahdollisimman lähelle venttiiliä voidaan paineiskuja vaimentaa. Jos hydraulijärjestelmä ei saa missään tilanteessa esimerkiksi turvallisuussyistä joutua paineettomaksi, voidaan siihen kytkeä paineakku varmistamaan paine pumpun rikkoutuessa tai pysähtyessä vaikka sähkökatkon takia. Paineakkua voidaan käyttää myös tasaamaan järjestelmän lämpenemisestä johtuvaa nesteen tilavuuden kasvua. Paineakun valinta ja mitoitus: Kaasutäytteisten paineakkujen koon määrittämiseen löytyy valmistajilta erilaisia käyrästöjä, mutta akkujen tilavuus voidaan määrittää myös laskennallisesti. Akun esitäyttöpaine on riippuvainen järjestelmän alimmasta käyttöpaineesta ja se on oltava noin 10% pienempi kuin järjestelmän pienin käyttöpaine. Paineakun nesteen varastointikyky on riippuvainen järjestelmän pienimmän ja suurimman paineen suhteesta. Riittävän kalvon tai rakon kestoiän saavuttamiseksi paineakun ylimmän ja alimman paineen välisen suhteen tulisi olla suurempi kuin 1/3. Tavallisesti paineakun tilavuuden muutoksessa pätee polytrooppinen tilavuuden muutos. 33

34 Tällöin paineakun koko voidaan laskea yhtälöstä, joka perustuu ideaalikaasun tilayhtälöön. Huom! Kokoonpuristuvalla nestemäärällä tarkoitetaan akusta poistuvaa paineen alaista nestemäärää. 34

35 5. HYDRAULIIKKAVENTTIILIT 5.1 Yleistä Hydraulijärjestelmissä tarvitaan erilaisia venttiilejä ohjaamaan ja säätämään järjestelmän toimintoja. On vaihdettava hydraulimoottorin pyörimissuuntaa tai on ajettava sylintereitä edestakaisin. Erilaiset toimilaitteet vaativat erisuuria paineita ja tilavuusvirtoja. Koko järjestelmä on suojattava ylipaineen aiheuttamatta rikkoutumiselta. Näiden toimintojen toteuttamiseen käytetään venttiilejä, jotka voidaan toimintojensa mukaan jakaa seuraavasti: Paineventtiilit: Paineventtiileillä säädetään ja ohjataan hydraulijärjestelmän painetta tai toimintaa. Virtaventtiilit: Virtaventtiileillä säädetään järjestelmän tilavuusvirtaa. Suuntaventtiilit: Suuntaventtiileillä ohjataan tilavuusvirtaa järjestelmän eri osiin. 35

36 Erikoisventtiilit: Erikoisventtiilejä ovat servoventtiilit, proportionaaliventtiilit ja patruunaventtiilit. Näillä kaikilla voidaan toteuttaa samat toiminnot kuin paine-, virta-, ja suunta-venttiileilläkin, mutta niiden säätötarkkuus ja ominaisuudet ovat paremmat kuin tavallisilla venttiileillä. Näillä venttiileillä voidaan lisäksi toteuttaa useita erikoistoimintoja. Karan rakenteen mukaan venttiilit voidaan jakaa istukkaventtiileihin ja luistiventtiileihin. Istukkaventtiileissä venttiilin kara painuu istukkapintaa vasten, jolloin saadaan tiivis rakenne. Rakenteen haittana ovat suuret ohjausvoimat, joita kuitenkin voidaan pienentää hydraulista rakennetta muuttamalla. Luistiventtiileissä venttiililuisti liikkuu pesässä ja rakenne on hydraulisessa tasapainossa eikä karan liikuttamiseen tarvita suuria voimia. Luistiventtiileissä on rakenteesta johtuen aina hiukan sisäisiä vuotoja. Luistiventtiileiden hydraulinen tasapaino toteutetaan siten, että karan vastakkaisiin päätypintoihin vaikuttavat yhtä suuret paineet. Näin voimat kumoavat toisensa ja karan ohjausvoimat pysyvät pieninä. Kuva 5.1 Vasemmalla istukkatyyppinen ja oikealla luistityyppinen venttiili. Pienemmät venttiilit kokoon NS 10 asti ovat yleensä suoraohjattuja. Suurissa venttiileissä ohjausvoimat kasvavat ja on rakennettava esiohjattuja venttiileitä. Esiohjausventtiiliä voidaan ohjata pienellä teholla ja se puolestaan ohjaa suurempaa venttiiliä. Venttiilien koot ilmoitetaan standardoituina vakiokokoina, joiden lukuarvo ilmoittaa likimääräisesti siihen liitettävän putken tai letkun sisähalkaisijan. Esimerkiksi NS 6 tarkoittaa sitä, että venttiiliin liitettävän putken tai letkun sisähalkaisija on 6 mm. Tavallisimmat nimelliskoot ovat: NS 6, 10, 16, 25 ja Paineventtiilit Paineventtiilit ovat ohjausrakenteeltaan monostabiileja eli niissä oleva jousi ohjaa ne lepoasentoon silloin, kun riittävän suurta ohjauspainetta ei ole. Lepoasennossa venttiilit ovat joko suljettuja tai avoimia. Ohjauspaine vaikuttaa jousta vastaan ja saavutettuaan tason, jolla se voittaa jousivoiman, venttiilin kara alkaa liikkua. Ohjauspaineen kasvaessa kara liikkuu lisää ja venttiili joko avautuu tai sulkeutuu sen tyypistä riippuen. Kun venttiilin läpäisemä tilavuusvirta kasvaa, suurenee nesteen aiheuttama virtausvoima. Pienillä tilavuusvirroilla käytetään suoraan ohjattuja venttiileitä, mutta kun tilavuusvirrat kasvavat, on käytettävä esiohjattuja venttiileitä. Esiohjatuissa venttiileissä karan siirtymän ja ohjauspaineen välinen riippuvuus on pienempi kuin suoraan ohjatuissa venttiileissä. Paineventtiilit voidaan jakaa toimintansa mukaan kolmeen ryhmään, jotka ovat: 36

37 1. Paineenrajoitusventtiilit 2. Paineenalennusventtiilit 3. Paineohjausventtiilit Paineenrajoitusventtiili Paineenrajoitusventtiili on oltava jokaisessa hydraulijärjestelmässä. Sen tehtävänä on rajoittaa järjestelmän paine tiettyyn maksimiarvoon. Näin se suojaa järjestelmän komponentteja vaurioilta, joita paineen rajaton kasvu aiheuttaisi. Suoraohjattu: Kuva 5.2 Suoraohjattu, yksinkertainen, käytetään pienissä kokoluokissa Esiohjattu: Kuva 5.3 Esiohjattu, käytetään suurilla tilavuusvirroilla. 37

38 5.2.2 Paineenalennusventtiili Jos osassa hydraulijärjestelmää tarvitaan alhaisempaa painetta kuin muussa järjestelmässä, voidaan alennettu paine aikaansaada paineenalennusventtiilillä. Venttiili voi olla rakenteeltaan suoraohjattu tai esiohjattu ja se saa ohjauksensa lähtöpuolen paineesta. Jos ensiöpuolen paine laskee alle venttiilin asetusarvon, seuraa alennusventtiilin toisiopaine eli lähtöliitännän paine ensiöpuolen painetta. Paineenalennusventtiilit ovat tavallisesti tyypiltään normaalisti avoimia venttiileitä. Kuva 5.4 Paineenalennusventtiilin rakenne ja toiminta Painesuhdeventtiili Muita paineenalennusventtiilityyppejä ovat paine-ero ja painesuhdeventtiilit. Näissä kummassakaan venttiilissä ei toisiopainetta pyritä pitämään vakiona, vaan sen suuruus riippuu ensiöpaineen suuruudesta. Venttiilin karaa ohjataan sekä ensiö- että toisiopuolen paineilla, jotka vaikuttavat karan vastakkaisiin päihin. Painesuhdeventtiili pitää ensiö- ja toisiopaineen välisen suhteen vakiona. Karan päätypinta-alat ovat erikokoiset siten, että toisiopuolen karan pään pinta-ala on ensiöpuolen karan pään pinta-alaa suurempi. Ensiöpaine pyrkii avaamaan ja toisiopaine sulkemaan venttiilin. Venttiilin paineenalennussuhde on riippuvainen karan päätypinta-alojen suhteesta. Kuva 5.5 Painesuhdeventtiili 38

39 5.2.4 Paine-eroventtiili Kuva 5.6 Paine-eroventtiili pyrkii pitämään vakiopaine-eron tulo- ja lähtöpuolen välillä Paineohjausventtiili Useita erilaisia käyttötarkoituksia, joiden mukaan venttiilejä nimitetään: o seurantaventtiili o vastapaineventtiili o paineohjattu vapaakiertoventtiili o painevaraajan latausventtiili o painevaraajan purkuventtiili o letkurikkoventtiili Paineohjausventtiileillä eli sekvenssiventtiileillä ohjataan järjestelmän toimilaitteiden toimintajärjestystä eli sekvenssiä. Kun hydraulijärjestelmässä on useita toimilaitteita tai toimilaiteryhmiä joiden liikkeiden tulee tapahtua tietyssä järjestyksessä, toiminta voidaan toteuttaa paineohjausventtiilien avulla. Seurantaventtiilejä on olemassa suora- ja esiohjattuja. Ne ovat rakenteeltaan sekä istukka- että luistityyppisiä. Venttiilin avautumispaine säädetään jousella ja se avautuu, kun tulopaine ylittää jousivoiman arvon. Vapaakiertoventtiiliä käytetään ohjaamaan hydraulipumpun tai pumppujen tuotto takaisin säiliöön silloin, kun tuottoa ei järjestelmässä tarvita. Vapaakiertoventtiilin painehäviö on huomattavasti pienempi kuin järjestelmän paineenrajoitusventtiilin, joten tehohäviöt jäävät pienemmiksi. Eräs käyttösovellutus on matalapainepumpun kytkentä vapaakierrolle kaksipumppujärjestelmässä, jossa sylinterin männän tulee tehdä ensin nopea siirtymä työkappaleen pintaan ja tämän jälkeen puristaa kappaletta suurella voimalla. 39

40 Paineakun latausventtiili: Kun paineakku on latautunut, pumppu ohjautuu vapaakierrolle ja paineakku ylläpitää järjestelmän painetta. Paineen laskettua vapaakierto sulkeutuu ja pumppu lataa paineakun uudelleen. Järjestelmässä on miltei vakiopaine ja hyötysuhde on hyvä. Paineenpurkuventtiilejä käytetään paineakkujen yhteydessä purkamaan akkuun varautunut paine silloin, kun hydraulipumppu pysähtyy. Hydraulipumpun paine pitää venttiilin suljettuna. Kun pumppu pysähtyy, paine laskee ja venttiili avautuu, jolloin paineakku tyhjenee. Näin estetään vahingot, joita voi sattua avattaessa paineisen hydraulijärjestelmän liittimiä. Vastapaineventtiilin tehtävänä on tuottaa negatiiviselle kuormalle vastapaine ja siten mahdollistaa hallittu liike. Vastapaineventtiilit ovat normaalisti suljettuja ja vaativat siksi rinnalleen vastaventtiilin, joka sallii virtauksen vastapaineventtiilin toimintasuuntaa 40

41 vastaan. Kun sylinterissä kiinni olevaa kuormaa lasketaan alaspäin, niin se karkaa, mikäli järjestelmää ei ole varustettu vastapaineventtiilillä. Letkurikkoventtiili sijoitetaan välittömästi sylinterin liitäntäaukkoon ennen letkua. Se estää kuorman karkaamisen letkurikon tapahtuessa. Kun tilavuusvirta kasvaa, letkurikossa paine-ero voittaa jousivoiman ja sulkee venttiilin. Venttiili avautuu vasta, kun virtaus tapahtuu vastakkaiseen suuntaan. Myös vastapaineventtiiliä voidaan käyttää letkurikkoventtiilin tilalla estämään öljyvuodot ja kuorman karkaaminen letkurikon tapahtuessa. Kuva 5.7 Letkurikkoventtiilin toiminta ja rakenne. 5.3 Virtaventtiilit Nopeudensäätö tapahtuu säätämällä tilavuusvirtaa: I Pumpun tuottoa säädetään muuttamalla pyörimisnopeutta II Pumpun kierrostilavuutta säädetään III Käytetään vakiotilavuuspumppua ja virtaventtiilejä 41

42 Sekä moottorin pyörimisnopeutta että pumpun kierrostilavuutta säätämällä saavutetaan tarkka säätö. Myös hyötysuhde on hyvä ja tilavuusvirta pysyy hallinnassa kuormituksesta riippumatta. Ratkaisu on kuitenkin kallis ja siksi näitä tapoja käytetään pääosin suurissa ja tehokkaissa järjestelmissä. Vakiotilavuuspumppuja käyttäen ja virtaventtiilien avulla saadaan aikaan edullinen järjestelmä, jonka säätöominaisuudet ovat riittävät. Virtaventtiileissä säätö kuitenkin tapahtuu häviösäätönä, jossa käyttämätön osa tilavuusvirrasta; ajetaan, tavallisesti paineenrajoitusventtiilin kautta takaisin säiliöön. Virtaventtiilit jaetaan toimintansa mukaan kolmeen ryhmään: 1. Vastusventtiilit 2. Virransäätöventtiilit 3.Virranjakoventtiilit Vastus- ja vastusvastaventtiilit: Kuva 5.8 Virtavastusventtiileitä, a) neulaventtiili, b) säätökara, c) laminaarinen kuristin ja d) turbulenttinen kuristin. Virransäätöventtiileissä voidaan venttiilin kuristuksen poikkipinta-alaa säätää. Säätönsä vuoksi ne ovat vastusventtiileitä parempia ominaisuuksiltaan. Virransäätöventtiileillä voidaan haluttu liikenopeus säilyttää kuormituksen ja paineen vaihteluista riippumatta. Kun venttiilin sisällä olevan mittakuristimen avulla toimilaitteen nopeus säädetään sopivaksi, pitää venttiilin säätöpiiri tilavuusvirran asetetussa arvossaan, paineen ja tilavuusvirran vaihteluista huolimatta. Säädön toteuttaa painekompensaattori, jonka tehtävänä on säilyttää vakiopaine-ero. 42

43 Säätöpiirissä voi olla myös lämpötilakompensaattori, jonka tehtävänä on estää ne tilavuusvirran vaihtelut, jotka aiheutuvat nesteen viskositeetin muutoksista lämpötilan vaihdellessa. Kuva 5.9 Virransäätöventtiilin toiminta ja rakenne. Virranjakoventtiilit jakavat venttiilille tulevan virtauksen kahteen vakiosuhteiseen lähtövirtaukseen. Näiden lähtövirtausten suuruus ei riipu tulevan virtauksen suuruudesta eikä lähtevän virtauksen paineista. Virranjakoventtiilejä on toimintansa mukaan jaettuna kolme ryhmään: 1) yksitoimiset venttiilit, jotka läpäisevät virtauksen vain toiseen suuntaan eli säätösuuntaan, 2) yksitoimiset venttiilit, jotka säätävät virtauksen toiseen suuntaan, vastakkaisen suunnan virtaus ohjataan kuristuksetta vastaventtiilien läpi, 3)kaksitoimiset venttiilit, jotka säätävät virtauksen sekä jakosuunnassa että vastakkaisessa suunnassa. Tavallinen virranjakoventtiilin tehtävä on tahdistaa kaksi toimilaitetta esimerkiksi sylinteriä niin, että ne suorittavat liikkeensä yhtä aikaa. Säätöominaisuuksiltaan parhaita venttiileitä ovat paine- ja lämpötilakompensoidut virranjakoventtiilit. 43

44 5.4 Vastaventtiilit Vaihtovastaventtiili: Venttiili vastaa loogista TAI- toimintaa ja sitä käytetään erilaisissa ohjauspiireissä. Kuva 5.10 Vaihtovastaventtiilin rakenne ja piirrosmerkki. Vastaventtiili: Kuva 5.11 Vastaventtiilit ovat istukkarakenteisia: a) kuula, b) kartio, c) lautanen, d) patruuna Ohjatut vastaventtiilit: Kuva 5.12 Ohjattuvastaventtiili (aukeaa molempiin suuntiin) ja käyttöesimerkki. 44

45 5.5 Suuntaventtiilit 2/2 suuntaventtiili - normaalisti avoin tai suljettu - sulkuventtiili 3/2 suuntaventtiili - impulssinantoventtiili - yksitoimisen sylinterin työventtiili 3/3 suuntaventtiili 4/2 suuntaventtiili - kaksitoimisen sylinterin työventtiili - hydraulimoottorin ohjaus 4/3 suuntaventtiili - sylinteri saadaan pysähtymään kesken iskun - keskiasennot: o pumppu vapaakierrolla ja sylinteri pystyy liikkumaan vapaasti o pumppu vapaakierrolla o sylinteri liikkuu vapaasti o kaikki suljettu o myös muita on 45

46 a) Keskiasennossa kaikki virtaustiet ovat yhdessä, pumppu on vapaakierrolla ja sylinteri pystyy liikkumaan vapaasti. b) Keskiasennossa pumppu on vapaakierrolla ja sylinteri jää jäykästi paikoilleen. c) Keskiasennossa pumppu on vapaakierrolla ja sylinteri voi ottaa vastaan vetovoimia. d) Keskiasennossa kaikki virtaustiet on suljettu, pumppu ei mene vapaakierrolle ja sylinteri jää jäykästi paikoilleen. e) Keskiasennossa pumpun virtaustiet on suljettu, sylinteri liikkuu vapaasti. f) Keskiasennossa pumpun virtaus menee sylinterin molemmille puolille, sylinteri liikkuu ulospäin 50% :lla nopeudella, jos pinta-alasuhde sylinterissä on kaksi. Monitieventtiilit useampia virtausteitä ja toiminta-asentoja melko harvinaisia, esim. 6/3-, 6/4-suuntaventtiilit Lohkosuuntaventtiilit suosittuja liikkuvan kaluston käytössä venttiili muodostuu useasta suuntaventtiililohkosta, jotka on liitetty yhteen, yleensä käsiohjattuja luistin muotoiltu usein siten, että sillä voidaan säätää myös tilavuusvirtaa Suuntaventtiilien ohjaus: aksiaaliluistiventtiilit ovat rakenteeltaan sellaisia, että luisti on hydraulisesti tasapainossa, joten suuri paine ei vaikuta venttiilin ohjausvoimaan istukkatyyppiset venttiilit voivat vaatia huomattavia avausvoimia paineenalaisena ohjaustavat: a) käsin b) mekaanisesti c) hydraulisesti d) pneumaattisesti e) sähköisesti f) suurissa venttiileissä käytetään hydraulista esiohjausta sähköisessä ohjauksessa 46

47 Kuva 5.13 Hydraulisesti esiohjattumagneettiventtiili. 47

48 Kuva 5.14 Moduuliasenteiset eli päällekkäin asennettavat venttiilit (koko alkaen NS 6). 6. HYDRAULISYLINTERIT 6.1 Yleistä Hydrauli - ja pneumatiikkasylinterien ja niiden männänvarsien halkaisijat on standardoitu SFS 3958: syl = 8 400mm män.varsi = 4 360mm Nimellispaineet (SFS 3957): [6,3 bar, 10,0 bar, 16 bar] 25 bar 100 bar 40 bar 160 bar 63 bar 250 bar 400 bar Standardi-iskunpituudet: 25, 50, 80, 100, 125, 160, 200, 200, 250, 320, 400 ja 500 mm 48

49 Kuva 6.1 Sylinterin rakenne. 6.2 Yksitoimiset sylinterit yksi hydrauliliitäntä paluuliike jousen tai painovoiman avulla Mäntäsylinteri: rakenne samanlainen kuin kaksitoimisella sylinterillä Uppomäntäsylinteri: mäntä: hiottu, kiillotettu sylinteri: ei koneistettu yksinkertainen, halpa käyttö: tunkit puristimet kiinnittimet jarrut 49

50 6.3 Kaksitoimiset sylinterit Kaksitoimisissa sylintereissä on luonnollisesti kaksi hydrauliliitäntää. Käytössä olevista sylintereistä on noin 90% kaksitoimisia. Pääty kiinnitetään sylinteriin aina siten, että se on avattavissa ja mäntä vedettävissä ulos. Sylinterin tiivisteet ovat jäykät ja männän ulosvetoa varten tarvitaan yleensä taljaa tai sylinteriin tuotavaa painetta. Tiivisteitä tarvitaan männän ja sylinteriputken sekä männänvarren ja sylinterin päädyn välillä. Tiivisteiltä vaaditaan paineen-, kulumisen-, lämpötilankestävyyttä sekä pientä kitkaa. Rakenteet: Sidepulttisylinteri: o pienet ja kevyet sylinterit o halpa ja yksikertainen Hitsattu sylinteri: o kalliimpi, luja, jäykkä o pitkät, raskaat sylinterit Rakenne: o vaippa on terästä o pääty on teräs, valurauta, vaimennus, > 0,1m/s o mäntä on terästä o männänvarsi on kovakromattua terästä o tiivisteet ovat öljyn kestävää kumia, nitriilikumia tai teflonia Kuva 6.2 Sylinterin päätyjen kiinnitystapoja: a) hitsi, b) kierre, c) sidepultti, d) lukitusrengas Kuva 6.3 Sylinterin päätyvaimennus. 50

51 Kuva 6.4 Hydraulisylinterin tiivistysratkaisuja: a) pieni välys (ei tiivistettä), b) O-rengas, c) O-rengas ja tukirengas, d) O- rengas ja liukurengas, e) huulitiiviste, f) pakkatiiviste, g) pyyhkijärengas ja huulitiiviste. 6.4 Erikoissylinterit Läpimenevällä männänvarrella varustettu voima ja nopeus sama molempiin suuntiin kestää taivutusta paremmin Differentiaalisylinteri normaalia paksumpi männänvarsi tietty suhde erisuuntaisille voimille ja nopeuksille (yleisin 2:1) Teleskooppisylinteri kallis suuri iskunpituus verrattuna lepopituuteen 51

52 Kuva 6.5 Vasemmalla normaali ja oikealla vakionopeuksinen teleskooppisylinteri Vääntösylinteri kääntökulma on usein alle 360 siipi tai hammastanko Kuva 6.6 Hammastankovääntösylinteri. 7. HYDRAULIMOOTTORIT 7.1 Yleistä Hydraulimoottorit muuttavat hydraulisen energian mekaaniseksi energiaksi eli pyöriväksi liikkeeksi ja vääntömomentiksi. Ne muistuttavat rakenteeltaan vastaavia pumppuja. Toiset tyypit voivatkin toimia sekä moottoreina ja pumppuina. Moottorit voidaan jakaa pyörimisnopeutensa mukaan hidaskäyntisiin ja nopeakäyntisiin. Hidaskäyntimoottorit ovat hitaasti pyöriviä, mutta ne tuottavat hyvin pienillä pyörimisnopeuksilla lähes maksimivääntömomenttinsa. Nopeakäyntimoottorit puolestaan pyörivät nopeasti ja niiden suurimmat vääntömomentit saadaan käyntinopeusalueen yläosassa. Moottorit voidaan jakaa pyörimisnopeutensa mukaan seuraavasti: 52

53 Hydraulimoottoreita käytetään yleensä kohteissa, joissa niiden pyörimisnopeutta on voitava säätää. Käyttö on usein sellaista, jossa ajon aikana esiintyy massan kiihdytys, tasainen ajovaihe ja pysäytys. Moottoria on voitava usein ajaa edestakaisin pyörimissuuntaa vaihtaen. Käytön aikana voi esiintyä negatiivista kuormaa, jolloin moottorin on jarrutettava ja pidettävä karkaamaan pyrkivä kuorma hallinnassa. Suurimmat säätömahdollisuudet ovatkin järjestelmissä, joissa säätötilavuuspumppu pyörittää säätötilavuusmoottoria. Rakenteeltaan hydraulimoottorit voivat olla hammaspyörä-, siipi- tai mäntämoottoreita. Lisäksi ne voivat olla vakio- tai säätötilavuuksisia. 7.2 Hammaspyörämoottori Hammaspyörämoottoreita on kahta tyyppiä kuten pumppujakin eli ulko- ja sisäryntöiset mallit. Ulkoryntöisissä hammaspyörämoottoreissa pyörät sivuavat toisiaan ulkokehältään, kun taas sisäryntöisessä hammaspyörät ovat sisäkkäin. Ulkoryntöiset hammaspyörämoottorit ovat nopeakäyntisiä ja niiden pyörimisnopeusalue on r/min. Sisäryntöiset-gerotor-moottorit ovat keskinopeusalueen moottoreita ja niiden pyörimisnopeusalue on r/min. Toinen sisäryntöinen moottorimalli on ns. orbitaalimoottori, jonka pyörimisnopeusalue on r/min. Orbitaalimoottorille ei ole vastinetta pumpuissa. Ulkoryntöiset hammaspyörämoottorit ovat vakiotilavuuksisia ja eroavat pumpuista sisäiseltä rakenteeltaan. Niissä on ulkoinen vuotoliitäntä.ulkoryntöinen hammaspyörämoottori ei ole hydraulisesti tasapainossa. Moottorin käyntiinlähtömomentti onkin pieni ja sen käyntiominaisuudet pienillä kierroslukualueilla eivät ole hyvät. Moottoreita voidaan käyttää sekä avoimissa että suljetuissa hydraulijärjestelmissä. Gerotor-moottorit vastaavat rakenneominaisuuksiltaan sisäryntöisiä hammasrengaspumppuja. Ne ovat vakiotilavuuksisia moottoreita, joissa sisä- ja ulkohammaspyörät pyörivät toisiinsa nähden. Moottorin kierrostilavuus on melko pieni samoin kuin siitä saatava vääntömomenttikin. Orbital-moottori eroaa edellä olevasta gerotormoottorista siinä, että sen rakenteesta johtuen kukin hammaslovi täyttyy monta kertaa kierroksen aikana. Jos sisähammaspyörässä on kuusi hammasta ja ulkohammaspyörässä seitsemän, niin yhden kierroksen aikana täyttyy 42 hammaslovea. Näin sen kierrostilavuus on pumpun kokoon nähden suuri ja siitä saadaan suuri vääntömomentti. Moottorin käydessä sisähammaspyörä vierii staattorikehää pitkin, jolloin sen hampaat vuoron perään työntyvät kehän hammastiloihin 53

54 ja niistä pois. Hammaspyörä on kytketty jakoventtiiliin,joka pyörii sen mukana avaten ja sulkien paineja paluukanavan sopivaan aikaan. Moottori on vakiotilavuuksinen. Kuva 7.1 Orbital-moottorin rakenne. 7.3 Siipimoottorit Siipimoottorit voivat olla nopea- tai hidaskäyntisiä. Niiden rakenteet ovat vastaavia siipipumppujen kanssa. Kuva 7.2 Siipimoottorin rakennekuva. Monikammioinen rakenne on mahdollinen vain vakiotilavuuksisissa siipimoottoreissa. Säätötilavuuksiset siipimoottorit ovat yksikammioisia ja niiden kierrostilavuuden säätö tapahtuu muuttamalla roottorin ja staattorin välistä epäkeskisyyttä. Paineen epätasainen jakautuminen rasittaa moottorin laakereita ja pienentää siitä saatavaa vääntömomenttia. Hidaskäyntiset siipimoottorit ovat monikammioisia. Hidaskäyntisistä siipimoottoreista saatavat vääntömomentit ovat suuria ja niiden kierroslukualue on r/min kattaen myös keskinopeusalueen. 54

55 7.4 Mäntämoottorit Hidaskäyntisiä mäntämoottoreita ovat radiaali- eli säteismäntämoottorit, joissa on ulkoiset virtauskanavat. Ne ovat vakiotilavuuksisia ja niiden tilavuusvirtaa ohjataan akselin mukana pyörivän jakolevyn avulla. Pumpusta ne eroavat juuri pyörivän jakolevyn ansiosta. Moottorin pyöriessä jakolevy kytkee sylinterit vuorollaan tuloja lähtö-liitäntöihin, jolloin saadaan jatkuva pyörimisliike. Koko ajan useampi sylinteri on kytkettynä paineisiksi, joten moottorista saatava momentti on tasainen. Mäntä ja sylinteri nojaavat kampiakselin ja moottorin rungon pallomaisiin pintoihin. Liukupinnat ovat hydrostaattisesti voidellut, jolloin niiden kitka on pieni. Moottorin pyöriessä sylinterirakenne mäntineen liikkuu sivusuunnassa, jolloin erillistä nivelöintiä ei tarvita. Rakenteen mekaanishydraulinen hyötysuhde on hyvä antaen moottorille suuren käyntiinlähtömomentin. Kuva 7.3 Radiaalimäntämoottorin rakennekuva. Nokkarengasmoottorit ovat sisäisin virtauskanavin toteutettuja säteismäntämoottoreita. Niiden sylinteriryhmä ei pyöri, mutta pyörivä jakoventtiili ohjaa nesteen sylintereihin. Mäntään kohdistuva nestepaine painaa männän ulospäin. Tällöin sen päässä olevat nokkarullat painuvat pyörivää nokkarengasta vasten. Nokkarullan osuessa renkaan nokan kaltevalle osalle syntyy nokkarengasta pyörittävä momentti. Syntyvä momentti pyörittää nokkarengasta eteenpäin ja jakoventtiili ohjaa työpaineen seuraavalle sylinterille. Näin pyörimisliike jatkuu kunkin sylinterin tehdessä vuorollaan työvaiheen. Kuva 7.4 Nokkarengasmoottorin rakennekuva. 55

56 Radiaalimäntämoottorien ominaisuuksia: hidaskäyntisiä, suuri vääntömomentti. Moottorin pyörimisnopeusalue on r/min ja siitä saadaan lähes maksimi vääntömomentti jo käynnistyksessä. Moottoria käytetään napamoottorina kuorma-autoissa ja työkoneissa ja muissa laitteissa, joissa tarvitaan suurta käyntiinlähtömomenttia. Moottori voidaan kytkeä vapaapyörintään vetämällä männät irti nokkarenkaasta. Tämä tapahtuu järjestämällä moottorin vuotoliitännän kautta kotelon sisään pieni paine, joka irrottaa männät nokkarenkaasta. Aksiaalimoottori vastaa rakenteeltaan pumppua, johon on lisätty jakokara tilavuusvirtojen ohjaamaan. Moottorin sylinteriryhmä on kiinteä ja siinä olevat männät nojaavat vinolevyyn, joka on kiinni pyörivässä akselissa. Jakoventtiili ohjaa paineisen nesteen sylintereihin ja niistä pois. Mäntään kohdistuva paine aiheuttaa voiman, joka painaa akselilla olevaa vinolevyä ja saa aikaan pyörivän liikkeen. Vinolevyn pyöriessä akselin mukana jakoventtiili avaa ja sulkee tulo- ja lähtöliitännät. Kuva 7.5 Aksiaalimäntämoottorin rakennekuva. 7.5 Hydraulimoottorin suojaus 56

AUTOMAATIOTEKNIIKAN LUENNOT (2008) OSA 2

AUTOMAATIOTEKNIIKAN LUENNOT (2008) OSA 2 AUTOMAATIOTEKNIIKAN LUENNOT (2008) OSA 2 KOULUTUSOHJELMAT: Muovitekniikka Puutekniikka SISÄLLYSLUETTELO: 5. HYDRAULIIKKA 2 5.1. JOHDANTO 2 5.2. HYDRAULINESTEET 6 5.3 HYDRAULIPUMPUT 11 5.4 PAINEVARAAJAT

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan

Lisätiedot

Luento 13. Energian siirto Energian varastointi Järjestelmän lämpeneminen Järjestelmän ylläpito Kertausta, osa 1 (pumppujen käyttökohteita)

Luento 13. Energian siirto Energian varastointi Järjestelmän lämpeneminen Järjestelmän ylläpito Kertausta, osa 1 (pumppujen käyttökohteita) Luento 13 Energian siirto Energian varastointi Järjestelmän lämpeneminen Järjestelmän ylläpito Kertausta, osa 1 (pumppujen käyttökohteita) BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Energian siirto Yleistä: Energian

Lisätiedot

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf 4/1 4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tehtävänä on annettujen kytkentäkaavioiden mukaisilla hydraulijärjestelmillä

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

Paineventtiilit. No 4. FLUID Finland 2-2003. (Visidon arkisto 1986) Pilottipaine. Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu

Paineventtiilit. No 4. FLUID Finland 2-2003. (Visidon arkisto 1986) Pilottipaine. Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu Paineventtiilit (Visidon arkisto 1986) No 4 FLUID Finland 2-2003 Pilottipaine Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu Paineventtiilit Paineventtiileitä ovat: Paineenrajoitusventtiilit Paineenalennusventtiilit

Lisätiedot

Paineakku. Reijo Mäkinen. No 11

Paineakku. Reijo Mäkinen. No 11 Paineakku Reijo Mäkinen No 11 FLUID Finland 1-2005 Paineakku Kaasuntäyttöventtiili sijaitsee suojahatun alla Paineakku on painelaite. Kaikessa käsittelyssä, korjauksessa ja huollossa tämä on otettava huomioon.

Lisätiedot

HYDRAULITEKNIIKKA. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

HYDRAULITEKNIIKKA. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko4210000 Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 HYDRAULITEKNIIKKA SISÄLLYSLUETTELO 1 HYDRAULIIKAN

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Hammaspyöräja mäntäpumput. Visidon arkisto. No 5

Hammaspyöräja mäntäpumput. Visidon arkisto. No 5 Hammaspyöräja mäntäpumput Visidon arkisto No 5 FLUID Finland 3-2003 PUMPUT Pumpuilla kehitetään hydraulijärjestelmään tarvittava tilavuusvirta. Hydrauliikassa käytettävät pumput ovat syrjäytyspumppuja.

Lisätiedot

Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat

Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat Suuntaventtiileinä Tilavuusvirran suunnan ohjauksella vaikutetaan toimilaitteiden liikesuuntiin. Paineventtiileinä Paineensäädöllä vaikutetaan toimilaitteista

Lisätiedot

Sylinterit. (Visidon arkisto 1986) No 3

Sylinterit. (Visidon arkisto 1986) No 3 Sylinterit (Visidon arkisto 1986) No 3 FLUID Finland 1-2003 Sylinterit Pääsääntöisesti sylintereitä on kahta perustyyppiä: yksitoimisia ja kaksitoimisia sylintereitä. Tavalliselle mattimeikäläiselle sylinteri

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

Heikki Paavilainen 20.08.09 1 HYDRAULIIKKA 1

Heikki Paavilainen 20.08.09 1 HYDRAULIIKKA 1 Heikki Paavilainen 20.08.09 1 HYDRAULIIKKA 1 Heikki Paavilainen 20.08.09 2 Sisällysluettelo: 1. YKSIKÖT...5 2. PIIRROSMERKKEJÄ...6 2.1 Putket, letkut ja liitokset...6 2.2 Pumput ja moottorit...6 2.3 Paineventtiilit...7

Lisätiedot

Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä

Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet Suunniteltua suorituskykyä Erinomainen voiteluratkaisu takaa sujuvan toiminnan... Johtavaa teknologiaa Synteettiset Mobil-voiteluaineet - suunniteltua suorituskykyä

Lisätiedot

HYDRAULIIKAN PERUSTEET

HYDRAULIIKAN PERUSTEET HYDRAULIIKAN PERUSTEET Visido 1986 No 1 FLUID Finland 2-2002 HYDRAULIIKAN PERUSTEET Hydrauliikka kuuluu fluiditekniikkaan. Fluiditekniikan osa-alueita ovat hydrauliikka, hydrostatiikka, hydrodynamiikka

Lisätiedot

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Suodattimet Lämmönsiirtimet Säiliö Putkistokomponentit Päivän teemat Onko nesteen puhtaudella väliä eli pitääkö roskat poistaa järjestelmästä? Lämmintä piisaa,

Lisätiedot

Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon

Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon Uusia Helppo, kustannustehokkaita skaalattava ja ja tehokas ratkaisuja Avoimen piirin säätötilavuuspumput ja moottorit Säätötilavuuspumppu A10VO-30-sarja;

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

Joonas Lappalainen. Vesakkoleikkurin voimansiirron suunnittelu. Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma

Joonas Lappalainen. Vesakkoleikkurin voimansiirron suunnittelu. Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma Joonas Lappalainen Vesakkoleikkurin voimansiirron suunnittelu Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma 1 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Jarru- ja kytkinnesteen vaihtajat, paineilmakäyttöinen Kevyt ja helppokäyttöinen, soveltuu ajoneuvojen hydraulisten jarrujen ja kytkimien ilmaukseen

Jarru- ja kytkinnesteen vaihtajat, paineilmakäyttöinen Kevyt ja helppokäyttöinen, soveltuu ajoneuvojen hydraulisten jarrujen ja kytkimien ilmaukseen Jarru- ja kytkinnesteen vaihtajat, paineilmakäyttöinen Kevyt ja helppokäyttöinen, soveltuu ajoneuvojen hydraulisten jarrujen ja kytkimien ilmaukseen 10705 10805 TULPPASARJAT AUTOILLE Yhdesarja, malli 11001

Lisätiedot

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs 455- (459) sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio 27-06-2014

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs 455- (459) sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio 27-06-2014 Operation C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio HÖGFORS V-palloventtiili on erityisesti suunniteltu massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen säätöön. Rakennepituudeltaan lyhyempi 59 on suunniteltu pohjaventtiilikäyttöön.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE MDG pumput

KÄYTTÖOHJE MDG pumput KÄYTTÖOHJE MDG pumput 30.07.2009 Nr. MDG0907-1-FI Sisällysluettelo 1. Tavaran vastaanotto.................................... 3 2. Yleistä...............................................3 2.1 Toimintaperiaate.........................................3

Lisätiedot

Kon-41.4027 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op)

Kon-41.4027 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op) Kon-41.4027 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op) Viikkoharjoitukset syksyllä 2015 Paikka: Maarintalo, E-sali Aika: perjantaisin klo 10:15-13:00 (14:00) Päivämäärät: Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Öljyntehostaja - 39 C

Öljyntehostaja - 39 C Tekniset tiedot Öljyntehostaja Ominaispaino 16 C 13.1 API Leimahduspiste 126 C Syttymislämpötila > 200 C Viskositeetti 40 C 53.4 SUS Viskositeetti 100 C 34.9 SUS (8.40) cst (2.60) cst Viskositeetti indeksi

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 010 Jukka Maalampi LUENTO 9 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

RUUVIKESKUS. Mutterinkiertimet. Tuote n:o 709-S-1305. Tuote n:o 709-S-7825. Tuote n:o 709-S-1355. Tuote n:o 709-S-1356. Tuote n:o 709-S-1605SR

RUUVIKESKUS. Mutterinkiertimet. Tuote n:o 709-S-1305. Tuote n:o 709-S-7825. Tuote n:o 709-S-1355. Tuote n:o 709-S-1356. Tuote n:o 709-S-1605SR Mutterinkiertimet Tuote n:o 1305 Tuote n:o 7825 Tuote n:o 1356 Tuote n:o 1355 Tuote n:o 1605SR Tuote n:o 1610SR Tuotekoodi Vääntö momentti Suositeltava työskentelyalue Suurin pulttikoko Tyhjäkäynti kierrosluku

Lisätiedot

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA

ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE HÖGFORS 31300CS SARJA HÖGFORS 06/06/2014 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 2 Kuljetus ja varastointi... 3 Nostaminen... 4 Venttiilin paikka putkistossa... 5 Suositeltava asennustapa... 10 Hitsaus... 11 Huuhtelu... 12 Käyttöönotto...

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Rexroth -tuotteet teollisuushydrauliikkaan

Rexroth -tuotteet teollisuushydrauliikkaan Rexroth -tuotteet teollisuushydrauliikkaan 2 Avoimen piirin säätötilavuuspumput ja moottorit Säätötilavuuspumppu A10VSO-31-sarja; 280/350 bar Kokoluokat [cm3/kier]: 18, 28, 45, 71, 100, 140 Säätötilavuuspumppu

Lisätiedot

Läppäventtiili Eurovalve

Läppäventtiili Eurovalve Nimelliskoot PN Lämpötila-alue Materiaali DN 50-1600 10-16 -30-200 ºC Valurauta/pallografiittivalurauta Käyttökohteet Sulku- ja säätökäyttöön teollisuusprosesseihin nesteille ja kaasuille. Kylmälle ja

Lisätiedot

Moottorisahan ketjun kytkentä

Moottorisahan ketjun kytkentä Moottorisahan ketjun kytkentä Moottorisaha kiihdytetään tyhjäkäynniltä kierrosnopeuteen 9600 r/min n. 120 krt/h. Mikä on teräketjun keskipakoiskytkimen kytkentäaika ja kuinka paljon kytkin lämpenee, kun

Lisätiedot

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT 1. Yleistä Patteripiirin toisiopuolella olevan kiertopumpun avulla varmistetaan jäätymisvahtitoiminto, kun käytetään pattereita, joissa ei ole jäätymishalkeamissuojaa.

Lisätiedot

Täyttää painelaitedirektiivin 97/23/EC vaatimukset. Kaasu, ryhmä 1.

Täyttää painelaitedirektiivin 97/23/EC vaatimukset. Kaasu, ryhmä 1. Operation haponkestävä teräs WAFER tyyppi C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio Wafer tyyppi 411 (410) läppäventtiileitä käytetään vaativiin sulku- ja säätötehtäviin. Venttiili on tiivis molempiin virtaussuuntiin.

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI ÖLJYPUMPPU 1:1 Viton tiivisteet Painesuhde 1:1 - Virtaus 23 l/min A327 Siirtopumppu N 1 packing m 3,6 Kg 4,3 A3271 Siirtopumppu räätälöitävällä 1" imuputkella

Lisätiedot

VD215-VD232 2-tieventtiili/PN25

VD215-VD232 2-tieventtiili/PN25 VD215VD232 2tieventtiili/PN25 TUOTETIEDOT KÄYTTÖTARKOITUS VDventtiilit on suunniteltu käytettäviksi erityisesti kaukolämmönvaihtimissa (korkeat lämpötilat ja paineet) lämmityksen ja lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

XA-sarja, paineilmahydrauliset jalkapumput

XA-sarja, paineilmahydrauliset jalkapumput XA-, paineilmahydrauliset jalkapumput Kuvassa: XA 11G Tuottavuus & ergonomia Lisävarusteena saatava painemittari Integroitu mittari, jossa painelukema (bar, psi ja MPa). 4/3-ohjausventtiili Kaksitoimisten

Lisätiedot

LÄPPÄVENTTIILI hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat

LÄPPÄVENTTIILI hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat Operation hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 23-07-2015 Wafer tyyppi 311 (310-312) läppäventtiiliä käytetään teollisuusputkistoissa vaativiin sulku- ja

Lisätiedot

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154). 4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon

Lisätiedot

TA-COMPACT-P. Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Painevakioitu virtauksen maksimirajoitus- ja 2-tie säätöventtiili (PIBCV)

TA-COMPACT-P. Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Painevakioitu virtauksen maksimirajoitus- ja 2-tie säätöventtiili (PIBCV) Maksimirajoitus- ja säätöventtiilit pienille päätelaitteille Painevakioitu virtauksen maksimirajoitus- ja 2-tie säätöventtiili (PIBCV) IMI TA / Säätöventtiilit / Painevakioitu virtauksen maksimirajoitus-

Lisätiedot

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus METALLIN TYÖSTÖNESTEET SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus MITÄ TYÖSTÖNESTEET OVAT Eri metallien koneellisessa työstössä käytettäviä nesteitä, joilla helpotetaan

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJAT

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJAT M5 - G 1 vasta- ja vastusvastaventtiilit Vastusvastaventtiilejä käytetään pääasiassa, kun halutaan säätää sylinterin iskunnopeutta. Venttiilejä käytetään myös ilmanvirtauksen säätöön. Vastaventtiili säätää

Lisätiedot

VARISCO itseimevät keskipakopumput J

VARISCO itseimevät keskipakopumput J VARISCO itseimevät keskipakopumput J Teollisuuskäyttökohteet Nesteensiirto: puhtaat tai likaiset nesteet, neutraalit nesteet, hapot, emäkset; hiekka, muta- tai kiintoainesuspensiot; puhtaat tai likaiset

Lisätiedot

Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät

Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Tutkimustehtävä 1 HENKILÖKOHTAISESTI RATKAISTAVA TUTKIMUSTEHTÄVÄ KOOSTUU LABORA- TORIOHARJOITUKSESTA SEKÄ TUTKIMUSKYSYMYKSISTÄ. TÄMÄ DOKUMENTTI SISÄLTÄÄ MOLEMPIEN OSUUKSIEN

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

kyvirtauksen säätöön Unique RV-ST Säätöventtiili

kyvirtauksen säätöön Unique RV-ST Säätöventtiili . kyvirtauksen säätöön Unique RV-ST Säätöventtiili Konsepti Unique RV-ST on kolmannen sukupolven yksitoiminen Alfa Laval -säätöventtiili, joka on suunniteltu täyttämään prosessin tiukimmat hygieenisyyden

Lisätiedot

kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus

kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus . kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus SCPP 1 Kiertomäntäpumppu Käyttökohde Positiivisten syrjäytyspumppujen SCPP-sarja on suunniteltu käytettäväksi monenlaisissa sovelluksissa meijeri-, elintarvike-,

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

MARKUS PAKARINEN PORAUKSEN OHJAUSHYDRAULIIKAN KEHITTÄMINEN. Diplomityö

MARKUS PAKARINEN PORAUKSEN OHJAUSHYDRAULIIKAN KEHITTÄMINEN. Diplomityö MARKUS PAKARINEN PORAUKSEN OHJAUSHYDRAULIIKAN KEHITTÄMINEN Diplomityö Tarkastaja: professori Jouni Mattila Tarkastaja ja aihe hyväksytty automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa

Lisätiedot

Pneumatiikka venttiilit

Pneumatiikka venttiilit Pneumatiikka venttiilit Veli Hulkkonen No 18 FLUID Finland 1-2008 Johdanto Pneumatiikassa yleisnimeä venttiili käytetään laitteesta, joka ohjaa tai säätää järjestelmän ilmavirtoja. Venttiilien tehtävänä

Lisätiedot

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen

Lisätiedot

hydrauliikka CEJN Multi-X Helpottaa ja nopeuttaa liittimien kytkentää

hydrauliikka CEJN Multi-X Helpottaa ja nopeuttaa liittimien kytkentää hydrauliikka CEJN MultiX elpottaa ja nopeuttaa liittimien kytkentää CEJN MultiX Lyhentää työkalun vaihtoaikaa Sallii letkujen yhdistämisen vastapaineessa Mahdollistaa työskentelyn ahtaissa kohteissa Maksimityöpaine

Lisätiedot

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Sähköhydrauliikka Päivän teemat Onko hydrauliikasta muuhunkin kuin silkkaan voimantuottoon? Miten järkeä hydrauliikkaan? Mitä sitten saadaan aikaan ja millaisin

Lisätiedot

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 OFIX Lukitusholkit Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177 e-mail: konaflex@konaflex.fi Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 Internet: www.konaflex.fi

Lisätiedot

LÄPPÄVENTTIILI WAFER tyyppi haponkestävää terästä 411 (410) sarjat PN40 41101, 41001 sarjat höyrylle (fire safe rakenne)

LÄPPÄVENTTIILI WAFER tyyppi haponkestävää terästä 411 (410) sarjat PN40 41101, 41001 sarjat höyrylle (fire safe rakenne) Operation WAFER tyyppi haponkestävää terästä 41101, 41001 sarjat höyrylle (fire safe rakenne) C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio Wafer tyyppi 411 (410) läppäventtiiliä käytetään teollisuusputkistoissa

Lisätiedot

FlowUnit tiivisteveden valvontalaite EagleBurgmann FLC200 tiivisteveden valvontalaite

FlowUnit tiivisteveden valvontalaite EagleBurgmann FLC200 tiivisteveden valvontalaite FlowUnit tiivisteveden valvontalaite EagleBurgmann FLC00 tiivisteveden valvontalaite FlowUnit tiivisteveden valvontalaite Yleistä FlowUnit tiivisteveden valvontalaite on kehitetty erityisesti valvomaan

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

Kun voima F on painovoimasta eli, missä m on massa ja g on putoamiskiihtyvyys 9.81 m/s 2, voidaan paineelle p kirjoittaa:

Kun voima F on painovoimasta eli, missä m on massa ja g on putoamiskiihtyvyys 9.81 m/s 2, voidaan paineelle p kirjoittaa: 1 PAINE Kaasujen ja nesteiden paineen mittaus on yksi yleisimmistä prosessiteollisuuden mittauskohteista. Prosesseja on valvottava, jotta niiden vaatimat olosuhteet, kuten paine, lämpötila ja konsentraatiot

Lisätiedot

Via Circonvallazione, 10 13018 Valduggia (VC), Italia Puh: +39 0163 47891 Faksi: +39 0163 47895 www.vironline.com. Kuva 9525.

Via Circonvallazione, 10 13018 Valduggia (VC), Italia Puh: +39 0163 47891 Faksi: +39 0163 47895 www.vironline.com. Kuva 9525. Valvoindustria Ing. Rizzio S.p.A. www.vironline.com 9520-sarja DZR messinkinen ON/OFF -linjasäätöventtiili Kuvaus Sinkkikadon kestävästä messingistä valmistettu ON/OFF säätöön soveltuva linjasäätöventtiili

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

Irrotettava kahva helpottaa asennusta. Kahvaa voidaan kääntää sekä vasemmalle että oikealle, kun palloventtiili suljetaan.

Irrotettava kahva helpottaa asennusta. Kahvaa voidaan kääntää sekä vasemmalle että oikealle, kun palloventtiili suljetaan. Laadukas pallosulkuventtiili LENO MSV-S Kuvaus LENO TM MSV-S on pallosulkuventtiili kaikille LENOtuoteryhmän kertasääteisille linjasäätöventtiileille. LENO TM MSV-S-venttiiliä voidaan käyttää myös laadukkaana

Lisätiedot

VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT, 3x400V AS-, KN- ja KM-sarjat, laipalliset DN32-DN65. SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP

VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT, 3x400V AS-, KN- ja KM-sarjat, laipalliset DN32-DN65. SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP SC-KÄYTTÖVESIPUMPUT - AEP, LP ja ALP LOREM IPSUM JE ZULT MAAR HZ m Head m/s m/s m/s m/s m/s Ø m Ø Ø Ø Ø l/s Flow kw Shaft power P Ø m/h Ø Ø Ø kw Total input power P VAAKA-ASENTEISET VAKIONOPEUSPUMPUT,

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä.

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271 Tyyppi 3271 Tyyppi 3271-5 Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä Tyyppi 3271-52 Kuva 1 Tyypin 3271 toimilaitteet Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI Painos: lokakuu 2004

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma HYBRIDIKÄYTÖN MITOITUS LIIKKUVAN TYÖKONEEN ENERGIAN TALTEENOTTOJÄRJESTELMÄKSI Työn tarkastajat: Professori Juha

Lisätiedot

Lasse Salmi HYDROSTAATTISEN VOIMANSIIRRON ESISUUNNITTELU

Lasse Salmi HYDROSTAATTISEN VOIMANSIIRRON ESISUUNNITTELU Lasse Salmi HYDROSTAATTISEN VOIMANSIIRRON ESISUUNNITTELU Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja liikenteen ala Kone- ja tuotantotekniikka Kevät 2007 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala

Lisätiedot

MILTON ROY - ANNOSTUSPUMPUT

MILTON ROY - ANNOSTUSPUMPUT Mekaanisesti toimiva kalvo Sähkömagneettiset LMI ROYTRONIC -sarjan pumput Maksimaalinen muunneltavuus: Uusi annostuspään rakenne - FastPrime & AutoPrime; nopea ja helppo pumpun käyttöönotto Tarkempi kemikaalien

Lisätiedot

Repijäuppopumppu. Paineviemärijärjestelmän sydän

Repijäuppopumppu. Paineviemärijärjestelmän sydän Repijäuppopumppu Paineviemärijärjestelmän sydän Parhaimmillaan paineen alla Kun korkeuserot ja välimatkat estävät viettoviemärin käytön, jää vain yksi kustannustehokas ja joustava ratkaisu jäljelle. Jopa

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Oppilaan tehtävävihko

Oppilaan tehtävävihko maan syvyyksistä Oppilaan tehtävävihko 1 Painovuosi: 2014 Copyright Taloudellinen tiedotustoimisto ry Tekijät: Öljyalan Keskusliitto & Taloudellinen tiedotustoimisto ry Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Messinkirunkoiset huoltolaitteet Sarjat BB3 & RB3. Luettelo 9CW-CC-270

Messinkirunkoiset huoltolaitteet Sarjat BB3 & RB3. Luettelo 9CW-CC-270 runkoiset huoltolaitteet Sarjat BB & RB Luettelo 9W--7 Luettelo 9W--7 RB sarjan paineensäätimet Koodiavain RB sarjan paineensäätimille R B F G HUOM: Vakiomalleissa käytetään säätönuppina muovista pikalukitusta

Lisätiedot

Pneumatiikan perusteita

Pneumatiikan perusteita Pneumatiikan perusteita Veli Hulkkonen No 13 FLUID Finland 4-2005 PNEUMATIIKKA JA PNEUMAATTI- NEN ENERGIA Esimerkki 1: Ilman pumppaaminen polkupyörän kumiin. Pumpattaessa muutetaan pumpun avulla normaalipaineinen

Lisätiedot

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow.

PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 60 HZ. www.kolmeks.fi. Head. 3m/s. 1m/s. 5m/s. 2m/s. 4m/s NPSH Ø138 Ø144 Ø133. Flow. PUMPPUJEN LISÄVARUSTEET LOREM IPSUM JE ZULT MAAR 6 HZ m 35 Head 1m/s 2m/s 3m/s 4m/s 5m/s Ø144 3 NPSH m 4 Ø8 8 Ø 14 2 6 15 Ø3 4 Ø128 2 5 5 15 2 3 35 4 l/s Flow kw 4 2 6 Shaft power P2 8 Ø144 12 14 3 m/h

Lisätiedot

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s

Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus

Lisätiedot

LÄPPÄVENTTIILI haponkestävä teräs WAFER tyyppi 411- (41000) sarjat

LÄPPÄVENTTIILI haponkestävä teräs WAFER tyyppi 411- (41000) sarjat Operation haponkestävä teräs WAFER tyyppi 11- (1000) sarjat C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 07-09-011 Wafer tyyppi 11 (1000) läppäventtiileitä käytetään vaativiin sulku- ja säätötehtäviin. Venttiili

Lisätiedot

Hydrauliikan mittauksia

Hydrauliikan mittauksia Hydrauliikan mittauksia Paineen ja tilavuusvirran mittaus Visidon arkisto 1994 No 7 FLUID Finland 1-2004 Hydrauliikan mittauksia Mitä hydrauliikasta mitataan? Käynnissä oleva hydraulijärjestelmä viestittää

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

TUTKITUSTI PARAS* parasta palvelua ja nopeat toimitukset

TUTKITUSTI PARAS* parasta palvelua ja nopeat toimitukset TUTKITUSTI PARAS* parasta palvelua ja nopeat toimitukset EMME TARJOA KEPPIÄ VAAN PELKKIÄ PORKKANOITA SALHYDRO:n ammattitaitoinen ja kokenut tiimi palvelee ja lähettää tuotteet nopeasti. Varaston toimituskyky

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

MAKO VESIRENGASPUMPUT

MAKO VESIRENGASPUMPUT MAKO VESIRENGASPUMPUT Luotettava kotimainen valinta MAKO Osakeyhtiö Linjatie 4, 01260 Vantaa www.mako.fi Käyttökohteet Omakotitalot, kesämökit, maatalous, kastelu, paineenkorotus, vesihuolto sekä koneiden

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

Luento 16: Fluidien mekaniikka

Luento 16: Fluidien mekaniikka Luento 16: Fluidien mekaniikka Johdanto ja käsitteet Sovelluksia Bernoullin laki Luennon sisältö Johdanto ja käsitteet Sovelluksia Bernoullin laki Jatkuvan aineen mekaniikka Väliaine yhteisnimitys kaasuilla

Lisätiedot

NAMUR-suuntaventtiilit, sarja NA

NAMUR-suuntaventtiilit, sarja NA NAMUR-suuntaventtiilit, sarja NA Pneumaattinen tai sähköpneumaattinen ohjaus 3/2-, 5/2- ja 5/3-tie Liitännät G1/4 Tekniset tiedot venttiilimallit 3/2-, 5/2- ja 5/3-tie/asento rakenne servo-ohjattu luistiventtiili

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot