TERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN JA

Transkriptio

1 TERVEYDENHUOLLON ALUEELLINEN JA PAIKALLINEN VIITEARKKITEHTUURI KuntaIT Arkkitehtuuri versio

2 TIIVISTELMÄ 4 1 JOHDANTO TAUSTA TAVOITTEET KOKONAISARKKITEHTUURIMENETELMÄ KÄSITTEISTÖ 10 2 PERIAATTEELLINEN TASO ARKKITEHTUURIPERIAATTEET JA LINJAUKSET ARKKITEHTUURIPERIAATTEET RAJAUKSET JA REUNAEHDOT ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN ARKKITEHTUURIN KEHITTÄMISEN TARPEET JA TAVOITTEET TARPEET TAVOITTEET 17 3 KÄSITTEELLINEN TASO PALVELUJÄRJESTELMÄ JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOSTEKIJÄT MUUTOSTEKIJÖIDEN JAOTTELU ORGANISAATIORAKENNE PALVELURAKENNE TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAPROSESSIT PÄÄTIETORYHMÄT PÄÄTIETORYHMIEN LIITTYMÄT TOISIINSA PÄÄTIETORYHMIEN LIITTYMIEN PROSESSEIHIN 27 2

3 4 LOOGISEN TASON ARKKITEHTUURI TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUIDEN LOOGINEN JÄSENTÄMINEN LOOGISET TIETOVARANNOT ARKKITEHTUURISKENAARIOT ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN TASON ARKKITEHTUURIN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLISTEN PALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTON RINNALLA TAVOITETILAN TIETOJÄRJESTELMARKKITEHTUURIN SKENAARIOT ESIMERKKI ERITYISVASTUUALUETASOISESTA ARKKITEHTUURISKENAARIONARKKITEHTUURISKENAARION YHTEENSOVITTAMISESTA POTILASTIETOJEN YHTEISKÄYTÖN TIETOVIRRAT ARKKITEHTUURISKENAARIOISSA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISET OSUUDET ARKKITEHTUURISKENAARIOISSA KUNNAN ERI TOIMIALOJEN YHTEISET PALVELUT INTEGRAATIOARKKITEHTUURI ARKKITEHTUURISKENAARIOIDEN ARVIOINTI SWOT-ANALYYSILLÄ KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN JAKSOTUS 64 5 VIITTEET 67 3

4 Tiivistelmä Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilanne on hajanainen ja eri alueilla ja organisaatioilla on toisistaan poikkeavia arkkitehtuuriratkaisuja sekä näihin liittyviä kehittämissuunnitelmia. Potilaan hoidossa tarvittavien potilastietojen saatavuudessa on tunnistettuja puutteita erityisesti organisaatiorajat ylittävän tiedonsiirron osalta. Potilastietojen saatavuuteen liittyvät ongelmat korostuvat erityisesti tilanteissa, jossa potilaat ja hoitoprosessit kulkevat yli totuttujen organisaatio- ja aluerajojen tai yksityisen, julkisen ja työterveyshuollon välillä. Tämän lisäksi järjestelmien käytettävyydessä ja terveydenhuollon ammattilaisten edellyttämissä toiminnallisuuksissa on tunnistettu olevan merkittäviä kehittämiskohteita. Tämä dokumentti kuvaa Kuntaliiton ja KuntaIT:n yhteisprojektissa tuotetun suosituksen terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistä ohjaavaksi viitearkkitehtuuriksi. Viitearkkitehtuurin tavoitteena on kuvata alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin tavoitetila vuonna 2016, jonka mukaisesti alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäratkaisuja kehittämällä muodostuu kansallisten palveluiden kanssa yhteentoimiva ja toiminnan tarpeita palveleva kokonaisuus, jossa sähköisen tiedonhallinnan ratkaisut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla palvelujärjestelmän kehittämisen mahdollistajana. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja kunta- ja palvelurakenteiden kehittämisestä arvioidaan aiheutuvan lähivuosina alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuureille ja tietojärjestelmille merkittäviä kehittämistarpeita. Muutoksia sekä niistä aiheutuvia kehittämisvaatimuksia on kuvattu tämän dokumentin luvussa 3. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisessä tulee pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, joilla voidaan parhaiten tukea käynnissä olevaa palvelu- ja organisaatiorakenteen sekä toimintatapojen/käytänteiden kehitystä. Tietojärjestelmäarkkitehtuuriin pohjautuvien ratkaisujen muutoskyvykkyyden tulee olla nopeampia kuin rakenteellisten tai toimintatapojen/käytänteiden muutokset. Viitearkkitehtuurissa alueellisen ja paikallisen tason kehittämisessä hyödynnetään vaiheittain käyttöön otettavia kansallisen tason tietovarantoja ja tietojärjestelmäpalveluita. Kansallisen tason palveluiden onnistunut käyttöönotto ja yhteentoimivan kokonaisuuden muodostuminen mahdollistetaan alueellisen tason ratkaisujen määrätietoisella kehittämisellä. Työryhmä suosittelee, että tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisessä tulee jatkossa pyrkiä vähintään sairaanhoitopiiritasoisesti alueellisesti yhtenäisiin ja kansallisesti yhteentoimiviin ratkaisuihin. Viitearkkitehtuuri määrittelee kaksi vaihtoehtoista tavoitetilan kuvausta (alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä ja alueellinen potilastietorekisteri), joiden pohjalta kunkin alueen toimijoiden tulee yhdessä sopia alueellisen arkkitehtuurin tavoitetilasta ja kehittämistoimenpiteistä. Tavoitetilan arkkitehtuuriskenaariot on kuvattu tämän dokumentin kappaleessa 4.3. Terveydenhuollon palveluita tuotetaan alueellisesti erilaisiin organisointi- ja yhteistoimintamalleihin pohjautuen joista aiheutuvat osittain erilaiset toiminnalliset 4

5 vaatimukset vaikuttavat myös tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämiseen. Tästä syystä arkkitehtuuri tulisi olla valittavissa ja sovitettavissa alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti. Lisäksi työryhmä suosittelee, että kehittämisessä huomioidaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimijoiden väliset tietojärjestelmäratkaisujen yhteiskäyttötarpeet, sekä yhteisten tietoteknisten tukipalveluiden hyödyntämismahdollisuudet kuntasektorin muiden toimialojen kanssa. Arkkitehtuurin kehittämisen yhteydessä tulee pyrkiä päällekkäisten ratkaisujen välttämiseen sekä toteutuksiin, joilla mahdollistetaan voimavarojen siirtämistä ICTjärjestelmien ylläpitämisestä ratkaisujen kehittämiseen ja hyödyntämisen tukemiseen. Keskeisenä tavoitteena erillisten, samaa käyttötarkoitusta palvelevien järjestelmien yhtenäistäminen ja lukumäärän vähentäminen sekä ylläpitopalveluiden järjestäminen nykyistä suuremmissa kokonaisuuksissa Sähköisen tiedonhallinnan ratkaisujen suositusten mukainen kehittäminen edellyttää toimijoiden välisen yhteistoiminnan tiivistämistä sekä kansallisesti että alueellisesti. Lisäksi edellytetään että kansallisesti muodostetaan yhtenäinen arkkitehtuurin hallintamalli, joka mahdollistaa terveydenhuoltoon liittyvän kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ja muutostenhallinnan osana Julkishallinnon ja Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuureita. Tapas-projektin osaprojektissa suunnitellaan hallintamalli alueellisen ja paikallisen tason viitearkkitehtuurille, jonka mukaisen yhteistoiminta- ja organisointisuosituksen on tarkoitus valmistua samanaikaisesti viitearkkitehtuurin hyväksymisen yhteydessä syyskuussa

6 1 Johdanto Tämä dokumentti kuvaa Kuntaliiton ja KuntaIT:n yhteisprojektissa tuotetun suosituksen terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistä ohjaavaksi viitearkkitehtuuriksi. Viitearkkitehtuuri kuvaa tietojärjestelmäarkkitehtuurin tavoitetilaa keskipitkällä aikavälillä, jonka saavuttaminen on arvioitu mahdolliseksi vuoteen 2016 mennessä. Kuvaus on tuotettu marraskuussa 2010 käynnistyneessä kuntasektorin terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen viitearkkitehtuurin suunnitteluprojektissa (Tapas-projekti). Ensisijaiset kohderyhmät tälle dokumentille ovat julkisen terveydenhuollon organisaatiot, näiden johto sekä tietohallinto, joiden tulisi lähiaikoina tehdä päätöksiä alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin kehittämisestä terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden vaiheistetun käyttöönoton rinnalla. Tämä dokumentti tarjoaa taustatietoja ja suosituksia kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Viitearkkitehtuurissa kuvatut arkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot muodostavat yhdessä valtakunnallisten palveluiden kanssa yhteentoimivan kokonaisratkaisun, jonka avulla pystytään mahdollisimman hyvin tukemaan organisaatioiden ja niissä toimivien ammattilaisten tarpeista lähtevien sähköisen tiedonhallinnan tarpeiden toteuttamista ja kehittämään kansalaisille sähköisen asioinnin sekä omaehtoiseen toimintaan kannustavia palveluita. Viitearkkitehtuurin suunnitteluun ovat osallistuneet lukuisat eri asiantuntijat useista terveydenhuollon organisaatiosta, sekä kansallisten toimijoiden asiantuntijoita. Työhön osallistuneet asiantuntijat sekä suunnittelutyön pohjana käytetyt aikaisemmat selvitykset on lueteltu tämän dokumentin viittaukset -osiossa. Projektissa toteutetun suunnittelutyön ensisijainen kohdealue tietojärjestelmäarkkitehtuurin näkökulmasta on esitetty alla olevassa kuvassa (Kuva 1). Muut yhteiset SoTEpalvelut KanTapalvelut Julkishallinnon yhteiset tukipalvelut Ammattilaiset Perusterveydenhuollon tietojärjestelmät Erikoissairaanhoidon tietojärjestelmät Alueelliset tietojärjestelmät ja ratkaisut Yksityiset Kansalaiset Kuva 1. Projektin ensisijainen kohdealue 6

7 1.1 Tausta 1.2 Tavoitteet Terveydenhuollossa ollaan käyttöönottamassa valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita, KanTa-palveluita. KanTa-palvelut (earkisto, eresepti ja ekatselu) mahdollistavat tavoitetilassa potilaskertomustietojen pitkäaikaisarkistoinnin sekä tietojen ajantasaisen saatavuuden hoitotilanteessa. KanTa-palveluiden käyttöönotto on terveydenhuollon organisaatioille kokonaisuudessaan vaativa ja pitkäkestoinen prosessi, jonka rinnalla tarvitaan myös alueellisten ja paikallisten ratkaisujen kehittämistä. Pitkäaikaissäilytettävien potilastietojen arkistoinnin ja tietojen yhteiskäytön toteutusten lisäksi terveydenhuollon organisaatioiden alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin tavoitteena on tukea myös muita tiedonhallinnan tarpeita kuten toiminnanohjaus ja resurssienhallinta, päätöksenteon tuki, raportointi ja tilastointi. Lisäksi paikallisen tai alueellisen tason ratkaisuilla tulee mahdollistaa potilashoidon tietojen saatavuus tilanteessa, joissa tiedon yhteiskäyttöä ei ole mahdollista toteuttaa KanTa-palveluiden avulla. Terveydenhuollon toimintaympäristön ja palvelurakenteen kehityksestä aiheutuu kansallisten palveluiden käyttöönoton aiheuttaminen kehittämistarpeiden rinnalla vaatimuksia, joiden yhteisvaikutusta ei ole aiemmissa yhteyksissä kattavasti arvioitu. Esimerkkejä kehityksestä ovat mm. kunta- ja palvelurakenneuudistus, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tiivistyvä yhteistyö, lisääntyvä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden hankinta yksityisiltä palveluntarjoajilta, erilaisten tilaaja- tuottajamallien yleistyminen, lisääntyvä potilaiden valinnanvapaus ja päivystys- ja ensihoitotoiminnan kehittäminen. Muutokset muuttavat organisaatioita ja niiden arkkitehtuureille ja tietojärjestelmille kohdistuvia toiminnallisia vaatimuksia. Tapas-projektin ensisijaisena tavoitteena on ollut yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehtoja sekä earkisto-palveluun liittymisratkaisua osana terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuria. Tämä dokumentin tavoitteena, joka on syntynyt Tapas-projektin lopputuotteena, on antaa tavoitetilan kuvaus alueelliselle ja paikalliselle tietojärjestelmäarkkitehtuurille sekä kohdekuvaukset terveydenhuoltoon liittyvien tietojärjestelmien integroimiseksi aluetasolla sekä keskistettyyn earkisto palveluun. Tähän kuuluvat myös eri arkkitehtuurivaihtoehtojen arviointi, valintaan liittyvät suositukset sekä ehdotus kehittämispolusta ( roadmap ) alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin toteuttamiseksi. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintaan liittyvät palvelut ja tietojärjestelmäratkaisuihin liittyvät keskeiset kehittämistarpeet on pyritty huomioimaan soveltuvin osin. Lisäksi yhtenä projektin osatavoitteena on ollut levittää kokemusta ja osaamista julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri-menetelmästä (KA-menetelmä). KAmenetelmä on työväline julkisen sektorin tietojärjestelmien yhteentoimivuuden 7

8 kehittämiseen. Toistaiseksi laajamittaisia käyttökokemuksia KA-menetelmän käytöstä on kuitenkin ollut vähän. 1.3 Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Kokonaisarkkitehtuurimenetelmänä käytettiin JHS-suositusta JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne, ja se muodostaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa eri osa-alueiden ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä. Käytännössä kokonaisarkkitehtuuri koostuu jäsennyksestä, kuvauspohjista ja näiden avulla toteutetuista nyky- ja tavoitetilan arkkitehtuurilinjauksista Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen TAPAS-projektissa Tapas-projektissa tehtävä tavoitetilan suunnittelu kohdistui ensisijassa kokonaisarkkitehtuurin tietojärjestelmäarkkitehtuuri -näkökulmaan. Projektissa kerättiin ja täydennettiin kuvaukset kehittämiseen liittyvän kokonaisarkkitehtuurin muilta osaalueilta. Kuva 2. TAPAS-projektissa tehdyn suunnittelun ja arvioinnin ensisijainen kohde kokonaisarkkitehtuurikehikossa. Tapas-projekti eteni menetelmän mukaisesti nykytilasta tavoitetilan kautta kehityspolkuun. Nykytila kuvattiin konkreettisista kuvauksista lähtien kohti yleisempiä tasoja. Tavoitetilassa lähdettiin liikkeelle toiminnallisen näkökulman ylätasolta ja sitä kautta edettiin muihin näkökulmiin ja konkreettisempiin tasoihin. Projektissa keskityttiin 8

9 käsitteelliseen ja loogiseen tasoon painopisteen ollessa tietojärjestelmäarkkitehtuurinäkökulmassa oheisen kuvan (Kuva 2) mukaisesti. Projektissa kuvatun alueellista ja paikallista kehittämistä ohjaavan viitearkkitehtuuriin keskeisiä rakenneosia on kuvattu alla olevassa kuvassa. Kuva 3.TAPAS-projektin tuottaman viitearkkitehtuurin keskeiset rakenneosat. 9

10 1.4 Käsitteistö Tämä dokumentti sisältää terveydenhuoltoon ja kokonaisarkkitehtuurimenetelmään liittyvää termistöä, joka osin oletetaan lukijalle tutuksi. Vähemmän tunnetuista termeistä on koottu kuvaus alla olevaan taulukkoon. Arkkitehtuurikehys Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuurin hallintamalli Arkkitehtuurinäkökulma Arkkitehtuuriperiaate Arkkitehtuuriviitekehys Avoin palvelukeskeinen arkkitehtuuri Avoin rajapinta Jäsennysmalli, jonka mukaan organisaation rakenteita jäsennetään, hallitaan ja kehitetään. Se kuvaa käytettävät arkkitehtuurin näkökulmat ja tasot. Arkkitehtuurikehys voi olla valmis jäsennysmalli (esim. Zachman Framework, TOGAF) tai organisaation omaan käyttöön räätälöity arkkitehtuurirakenteiden jäsennys. Toimintamalli, jonka avulla kehitetään suunnitelmallisesti ja systemaattisesti arkkitehtuurikokonaisuutta tai sen rajattua osaa. Arkkitehtuurin toiminta- ja ohjausmallia sekä tähän liittyviä organisatorisia rakenteita kutsutaan yhteisesti arkkitehtuurin hallintamalliksi. Arkkitehtuuria suunnitellaan eri näkökulmista niitä tilanteen ja suunniteltavan kohteen mukaisesti painottaen. Suunnittelu voi keskittyä vain yhteen näkökulmaan tai yhdistää useamman näkökulman. Arkkitehtuurinäkökulmat ovat toiminta-arkkitehtuurin näkökulma, tietoarkkitehtuurin näkökulma, tietojärjestelmäarkkitehtuurin näkökulma ja teknologia-arkkitehtuurin näkökulma. Periaate tai linjaus, jolla ohjataan kehittämistä ja toteutusta tavoitteellisesti linjausten mukaisiin arkkitehtuuriratkaisuihin. Kts. arkkitehtuurikehys. Arkkitehtuuritason suunnittelutapa, jolla eri tietojärjestelmien toiminnot ja prosessit on suunniteltu toimimaan itsenäisinä, avoimina ja uudelleenkäytettävinä palveluina. Näitä palveluita tulisi pystyä aina käyttämään avoimien standardoitujen rajapintojen kautta. Avoimen palvelukeskeisen arkkitehtuurin avulla pyritään aikaansaamaan erilaisten tietojärjestelmien joustava ja tuote- ja teknologiariippumaton yhteentoimivuus. Arkkitehtuuri on vapaasti saatavissa ja käytettävissä ja sen palveluiden yhteistoiminta pohjautuu rakenteellisiin ja järjestelmäriippumattomiin palvelukuvauksiin. Avoimella rajapinnalla tarkoitetaan kuvattua avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä olevaa tapaa, jonka avulla ohjelmistot voivat vaihtaa tietoja keskenään. 10

11 Avoin standardoitu tietorakenne Avoin tietomalli Erikoissairaanhoito Kohdearkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurityö Perusterveydenhuolto Potilas Potilastiedot Referenssiarkkitehtuuri Sidosarkkitehtuuri Sosiaalihuolto Avoin standardoitu tietorakenne (data structure) tarkoittaa kuvattua ja avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä olevaa vakioitua rakennetta ja ominaisuuksia, jonka mukaisesti tieto tallennetaan tietoteknisesti Avoin Tietomalli (data model), joka kuvaa tietoa ja tietojen välisiä suhteita ja on vapaasti saatavissa ja käytettävissä. Erikoissairaanhoito on porrastetun terveydenhuoltojärjestelmän erikoislääkärijohtoinen toinen kerros, jolle hoitoon pääsy edellyttää pääsääntöisesti lääkärin lähetettä kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan erikoislääkäreiden johtamaa osaa terveydenhuollosta (pois lukien eräät perusterveydenhuollon erikoislääkärijohtoiset yksiköt). Erikoissairaanhoidon piiriin kuuluu sairauksien tutkimisen ja hoidon lisäksi myös ennalta ehkäiseviä ja kuntouttavia toimintoja. Organisaation rajatun toiminnallisen osa-alueen (esim. prosessin tai toiminnon) arkkitehtuurikokonaisuus. Kohdearkkitehtuuri sisältää kaikki arkkitehtuurikehyksen näkökulmat (toiminta, tieto, tietojärjestelmät, teknologia) rajatulta kohdealueelta. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. Kokonaisarkkitehtuurityöllä tarkoitetaan organisaation kokonaisvaltaista kehittämistä, jossa tavoitteet ja vaatimukset tulevat toiminnan tarpeista. Perusterveydenhuollon palveluita annetaan terveyskeskuksissa, työterveydenhuollossa sekä yksityisillä lääkäriasemilla. Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle saapuvista potilaista noin 5 % ohjataan erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuolto on yleisesti kaikkien saatavilla, ja muodostaa maan terveysjärjestelmän perustan. Terveydenhuollon palvelun käyttäjä Tiedot potilaan hoitoon liittyvistä asioista Kts. viitearkkitehtuuri. Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhön ja -linjauksiin Sosiaalihuollon tehtävänä on sosiaalisten ongelmien ehkäisy, sosiaalisen turvallisuuden ylläpitäminen sekä ihmisten omatoimisuuden tukeminen. 11

12 Sähköinen asiointi Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan julkishallinnon palvelujen käyttämistä tieto- ja viestintätekniikan keinon. Sähköistä asiointia kehitettäessä kehitetään koko asiointiprosessia, joka muodostuu asiakkaan käyttöliittymästä palveluun sekä palvelun tuottamiseen liittyvistä prosesseista. Asiakkaita voivat olla kansalaiset, yritykset ja viranomaiset. Teknologia-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) sanoo, että lakia sovelletaan mm. hallintoasiain sähköiseen vireillepanoon, käsittelyyn ja päätöksen tiedoksiantoon. Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation teknologista infrastruktuuria ja järjestelmäarkkitehtuurin teknologiavalintoja. Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa linjataan käytettävät tekniset järjestelmien ja ICT-infrastruktuurin ratkaisuvaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation käyttämät tiedot, niiden rakenteet sekä suhteet. Tietoarkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta sekä helpottaa tiedon löytämistä, välittämistä ja hallintaa. Suunnittelulla tähdätään tietorakenteiden vakiointiin ja sen mahdollistamaan tietojen uudelleenhyödynnettävyyteen. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset tietojärjestelmät, niiden suhteet sekä ominaisuustiedot. Tietojärjestelmä-arkkitehtuurin suunnittelu on ko. arkkitehtuurin rakenteellista suunnittelua, elinkaarisuunnittelua sekä kustannus- ja käyttöoptimointia. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri muodostaa organisaation järjestelmä-pääoman. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa tavoitteena on suunnitella tietojärjestelmäkokonaisuutta siten, että muodostuva tietojärjestelmäkokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. Toiminta-arkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet. Näitä ovat mm. sidosryhmät, palvelut ja tuotteet sekä prosessit ja organisaatiot. Myös toiminnan kehittämisen perusrakenteet, kuten visiot ja strategiat, ovat osa toimintaarkkitehtuuria. Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan rakenteita. Tunnetaan myös termillä liiketoiminta-arkkitehtuuri. Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Se on esitys arkkitehtuurikokonaisuuden loogisista osista ja niiden välisistä suhteista. Viitearkkitehtuurilla ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen. Viitearkkitehtuuri voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli. 12

13 2 Periaatteellinen taso 2.1 Arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset Ylimpinä periaatetason ohjaajina toimivat lait ja asetukset. Näiden lisäksi noudatetaan kansainvälisiä ja kansallisia määräyksiä. Näitä määräyksiä antavat lähinnä Euroopan Unioni, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arkkitehtuuriperiaatteet Tapas-projektissa on tunnistettu seuraavat arkkitehtuuriperiaatteet, joiden tulee ohjata alueellisen ja paikallisen tason arkkitehtuurin suunnittelua tavoitteellisesti linjausten mukaisiin arkkitehtuuriratkaisuihin. TAPAS-projektin arkkitehtuuriperiaatteet: Periaate Ajantasainen potilastieto on oltava käytettävissä kaikilla potilaan hoitoon osallistuvilla Lähde TAPAS-projekti Kuvaus Tuotettu potilastieto on oltava riittävän nopeasti muiden sitä tarvitsevien tahojen käytössä potilaan suostumuksen mukaisesti sekä hoitoon osallistuville, että sitä tukeville sovelluksille Perustelu Ajantasainen potilastieto mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen toiminnan Seuraukset Oikeaan tietoon pohjautuva hoito parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua sekä mahdollistaa tietoteknologian tukemien toimintamallien kehittämisen. Ajantasaisen tiedon avulla voidaan myös välttää tarpeettomia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä. Ajantasaisen tiedon hyödyntäminen esimerkiksi päätöksenteon tuen avulla ohjaa oikeisiin päätöksiin ja potilasturvalliseen hoitoon. Periaate Arkkitehtuuria kehitettävä asiakaskeskeisesti Lähde TAPAS-projekti Kuvaus Arkkitehtuuria on ensisijassa kehitettävä asiakkaalle tuotettavien palveluiden ja palvelukokonaisuuksien näkökulmasta. Myös asiakkaalla tulee olla oikeus häntä koskeviin asiakastietoihin. Sähköistä asiointia ja kansalaisten omaehtoista toimintaa tukevat ratkaisut tulee mahdollistaa Perustelu Erilaiset yhteistoimintamallit ja palveluiden organisointitavat eivät saa vaarantaa tietojen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä. Kansalaisen voimaannuttaminen edellyttää että kansalaisilla/potilailla on oikeus nähdä ja hyödyntää omia terveystietojaan. Seuraukset Toimintaa pystytään kehittämään asiakkaalle tuotettavien palveluiden ja palvelukokonaisuuksien näkökulmasta. Kansalaisen aktiivista osallistamista oman hyvinvoinnin ylläpitoon tai sairauden hoitoon voidaan tukea erilaisilla monikanavaisilla sähköisillä ratkaisuilla. 13

14 Periaate Tietojärjestelmä- ja teknologiaratkaisut tukevat palvelutoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä Lähde TAPAS-projekti Kuvaus Tietojärjestelmä- ja teknologiaratkaisut tukevat palvelutoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden systemaattista arviointia ja kehittämistä Perustelu Palveluiden ja palvelukokonaisuuksien tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen on yksi keskeisimpiä palvelujärjestelmän toiminnallisia tavoitteita, joita myös tietojärjestelmä- ja teknologiaratkaisujen tulee tukea Seuraukset Ratkaisut mahdollistavat palveluiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden seurannan ja tiedolla johtamisen. Erilaisilla ratkaisuilla voidaan auttaa palveluiden ja niiden tuottamiseen tarvittavien resurssien suunnittelua ja ohjausta. Lisäksi ratkaisut helpottavat ja nopeuttavat tietojen tuottamista ja nopeuttavat tiedon hakemista ja analysointia sekä mahdollistavat tiettyjen tehtävien automatisointia. Periaate Lähde Kuvaus Tietojärjestelmäkokonaisuuden tulee olla avoin ja modulaarinen TAPAS-projekti Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tulee pohjautua avoimeen palvelukeskeiseen arkkitehtuuriin, avoimiin standardoituihin tietorakenteisiin, tietomalleihin ja rajapintoihin sekä yhteisesti kuvattuihin keskeisiin toiminnallisiin komponentteihin. Arkkitehtuurissa toiminnallisten komponenttien toimittaminen ja tukeminen/ylläpito on voitava erottaa, ja kuvatut/määritellyt toiminnalliset osa-kokonaisuudet voivat olla eri toimittajien toimittamia. Arkkitehtuuri, rajapinnat, tietorakenteet ja keskeiset toiminnalliset komponentit ovat pääsääntöisesti vähintään kansallisella tasolla kuvattuja Perustelu Kun kokonaisuus on avoin ja koostettavissa modulaarisesti erillisistä osista, voidaan yhteentoimivuus varmistaa ja tietojärjestelmäkokonaisuutta kehittää tarkoituksenmukaisissa osissa ja vähentää toimittajariippuvuutta. Avoimuuden avulla on mahdollista nopeuttaa kehittämistä ja pienentää ratkaisujen elinkaarenaikaisia kokonaiskustannuksia. Seuraukset Tietojärjestelmien yhteentoimivuus paranee ja tiedon hyödyntämisedellytykset paranevat. Toiminnallisten osakokonaisuuksien kehittäminen ja käyttöönotto mahdollistuu ja riittävä kilpailu markkinoilla varmistetaan. Toimittajariippuvuus vähenee ja yksittäisiä komponentteja voidaan tarvittaessa vaihtaa helpommin ja nopeammin. 14

15 Säädösten ja sidosarkkitehtuureiden (liite 2) sekä ylläkuvattujen periaatteiden lisäksi ohjaavina arkkitehtuuriperiaatteina toimivat valtiovarainministeriön valtiotason arkkitehtuurit (VALTASA) -hankkeen arkkitehtuuriperiaatteet (VALTASA-periaatteet) sekä KuntaIT:n kuntasektorin sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurissa (v. 2.0) kuvatut arkkitehtuuriperiaatteet. Tietoturvan osalta tulee täyttää STM:n potilastietojärjestelmien ja terveydenhuollon organisaatioiden auditointivaatimukset (Auditointivaatimukset), ohje potilastietojen käsittelystä mukaiset vaatimukset (STM: Ohje potilastietojen käsittelystä ). Lisäksi voidaan soveltuvin osin hyödyntää valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän kehittämää VAHTI-ohjeistoa. Voimassa oleva ohjeisto löytyy valtiovarainministeriön sivuilta (VAHTI-ohjeisto). Tietoturvan osalta on tärkeää huomioida, että vaaditut tietoturvan ja tietosuojan vähimmäisvaatimukset toteutuvat kaikilla tasoilla (kansallinen, alueellinen, organisaatiokohtainen/paikallinen) toteutettavissa tietojärjestelmäratkaisuissa. 2.2 Rajaukset ja reunaehdot Viitearkkitehtuurikuvauksessa on keskitytty erityisesti integraationäkökulmaan ja ratkaisuriippumattomiin tietojärjestelmäpalveluihin arkkitehtuurin ns. loogisella tasolla. Viitearkkitehtuurissa keskitytään potilashoidon ja välittömästi niihin liittyvien tukipalveluiden kokonaisarkkitehtuuriin ja huomioidaan ainoastaan potilashoidon tietojärjestelmäratkaisujen kehittämiseen keskeisesti liittyvät tukipalvelut kuten käyttäjähallinta- ja integraatiopalvelut. Viitearkkitehtuurissa ei käsitellä yleisiä perustietotekniikan tai infrastruktuurin palveluita, kuten tietoliikennettä tai työasemapalveluita. Kuvauksessa keskitytään ensisijassa terveydenhuollon tarpeisiin muita kuntien integraatiotarpeita käsitellään pääsääntöisesti vain terveydenhuollon rajapintojen ja tiedon yhteiskäytön näkökulmasta. Kuvauksessa on kuitenkin huomioitu sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistoiminta sekä yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen käyttötarpeet keskeisillä yhteistoiminnan osa-alueilla. Työssä on huomioitu rinnalla kehitettävät terveydenhuollon SADe-hankkeet. Kuvauksessa ei kuitenkaan määritellä sähköisen asioinnin palvelujen arkkitehtuuria tarkalla tasolla, vaan kuvauksessa keskitytään ammattilaisten hyödyntämien järjestelmien ja organisaatioiden väliseen arkkitehtuuriin ja yhteentoimivuuteen. Työssä on huomioitu samanaikaisesti käynnissä ollut Kuvantamisen valtakunnallisen arkkitehtuurin suunnitteluprojekti. 15

16 Työhön ei ole sisältynyt ensihoidon tietojärjestelmiä koskevan kohdearkkitehtuurin arviointi- ja suunnittelutyö. Ensihoidon toiminta- ja tietotarpeet on kuvattu yleisellä tasolla osana arkkitehtuurin kuvaustyötä, mutta ensihoidon operatiivisten järjestelmien kohdearkkitehtuuriin ei ole otettu yksityiskohtaisesti kantaa. Julkisen terveydenhuollon ja yksityisen terveydenhuollon yhteistoiminta on kuvauksessa huomioitu yleisellä tasolla yhteistoimintaan liittyvien tiedonsiirtotarpeiden osalta Suunnittelussa on otettu huomioon palveluiden normaaliajan kriittisyys ja korkean käytettävyyden vaatimukset, mutta työssä ei ole käsitelty poikkeusolojen erityisratkaisuja. Työssä ei ole kehitetty tai muutettu hyväksyttyjä ja ajantasaisia KanTa-määrityksiä. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmässä teknologia-arkkitehtuuriin kuuluvan käyttövaiheen jatkuvia palveluita ei ole käsitelty arkkitehtuurikuvauksessa 2.3 Alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin kehittämisen tarpeet ja tavoitteet Tarpeet Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin nykytilanne on hajanainen ja eri alueilla ja organisaatioilla on toisistaan poikkeavia arkkitehtuuriratkaisuja sekä näihin liittyviä kehittämissuunnitelmia. Nykytilassa käytössä olevia arkkitehtuurin tyyppitapauksia on kuvattu liitteessä 1. Potilaan hoidossa tarvittavien potilastietojen saatavuudessa on tunnistettuja puutteita erityisesti organisaatiorajat ylittävän tiedonsiirron osalta. Potilastietojen saatavuuteen liittyvät ongelmat korostuvat erityisesti tilanteissa, jossa potilaat ja hoitoprosessit kulkevat yli totuttujen organisaatio- ja aluerajojen tai yksityisen, julkisen ja työterveyshuollon välillä. 16

17 Kuva tietojärjestelmäarkkitehtuurin tyyppitapaukset ja niiden osuus nykytilanteessa (ks. Liite 2) Tavoitteet Edellä mainittujen kehittämiskohteiden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja palvelurakenteen muutoksista aiheutuu lähivuosina terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuurille merkittäviä kehittämistarpeita. Muutokset ilmenevät kunta- ja palvelurakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisenä. Keskeisiä taustatekijöitä muutokselle ovat mm. Väestön ikääntyminen Henkilöstön saatavuus Lääkkeiden ja muiden hoitomenetelmien kehittyminen sekä kallistuminen Kansalaisten/potilaiden kasvavat odotukset ja vaatimukset Kasvavat hyvinvointierot ja eriarvoisuus Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tiedonhallinnan keskeisimpiä yleisiä tavoitteita ovat 17

18 mahdollistaa kansalaisen osallistumisen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen mahdollistaa potilaan hoidon perustumisen ajantasaiseen ja kattavaan tietoon sekä hyviin käytäntöihin varmistaa terveydenhuollon henkilöstön riittävyys mahdollistamalla työpanoksen kohdentaminen olennaisiin asioihin. tukea palveluiden ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä valtakunnallisten ja organisaatioiden omien toimintastrategioiden mukaisesti. 18

19 3 Käsitteellinen taso 3.1 Palvelujärjestelmä ja toimintaympäristön keskeiset muutostekijät Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisessä tulee pyrkiä sellaisiin ratkaisuihin, joilla voidaan parhaiten tukea käynnissä olevaa palvelu- ja organisaatiorakenteen sekä toimintatapojen/käytänteiden kehitystä. Arkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelussa on tästä syystä tärkeää tunnistaa keskeiset palvelujärjestelmän ja toimintaympäristön muutostekijät ja näistä aiheutuvat kehittämisvaatimukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen nykytilaa yleisellä tasolla on kuvattu liitteessä 1 Tässä luvussa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ennakoitua kehittymistä Tapas-projektissa tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehtojen arviointia koskevalla tarkasteluajanjaksolla ( 2016 ). Kuvauksessa pääpaino on terveydenhuollon palveluissa sekä sellaisissa sosiaalihuollon palveluissa, joissa toteutetaan terveyden- ja sairaudenhoitoa ja joilla on kiinteä yhteys terveydenhuollon palveluihin. Palvelujärjestelmää koskevia merkittävimpiä muutostekijöitä ja niiden vaikutusta sähköisen tiedonhallinnan ja tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämiseen on kuvattu liitteessä 3. Kehittymistä on tarkasteltu kirjallisista lähteistä sekä terveydenhuollon asiantuntijahaastatteluiden kautta saatujen tietojen kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä muodostuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavista organisaatioista ja näiden toimintayksiköistä. Ylätasolla palvelujärjestelmää säädellään lainsäädännöllä, jonka kokonaiskehittäminen on parhaillaan käynnissä. Palvelujärjestelmän nykytilannetta on pyritty tunnistamaan ja kuvaamaan alla olevan kehikon mukaisesti (Error! Reference source not found.), joka pohjautuu SOLEA-hankkeessa luonnosteltuun toiminnan ja prosessien kuvaamisen kuusitasomalliin. Kuva 3. Projektissa hyödynnetty palvelujärjestelmän kuvausmalli. 19

20 3.1.1 Muutostekijöiden jaottelu Kontekstitasolla keskeisiä tekijöitä muutoksessa ovat palvelujärjestelmän muutokset, asiakaskeskeisyyden korostuminen, toimintamuotojen ja tapojen kehittäminen sekä tiedon sähköistymisen ja jakamisen sekä hyödyntämisen lisääntyminen. Liitteessä 3 on koottu keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon vaikuttavia muutostekijöitä ja kehityssuuntauksia ryhmitellen muutokset neljän yllä mainitun keskeisen tekijän mukaan. Tämän lisäksi muutokset on jaettu neljään eri toimijanäkökulmaan: kansalainen/potilas, terveydenhuollon ammattihenkilö, palveluntuottaja, palveluiden järjestäjä (kunta). Tämä jaottelu on esitetty alla (Kuva 3). Kuva 3. Muutostrendit eri roolien näkökulmista. 20

21 3.2 Organisaatiorakenne Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorakenteen nykytilaa on kuvattu kappaleessa 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä ja rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamistyö on parhaillaan valmisteilla, jonka vuoksi projektin tarkasteluajanjaksolla tapahtuvaa organisaatiokehitystä ei voida tässä yhteydessä yksityiskohtaisesti ennakoida. Lainsäädännön uudistamista valmistelevan työryhmän väliraportissa linjattiin seuraavat järjestämistä koskevat seuraavat periaatteet: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on päätettävä demokraattisesti Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä yhteentoimivana kokonaisuutena Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava osa muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa Järjestämis- ja rahoitusvastuun on oltava samassa organisaatiossa Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä nykyistä laajemmilla väestöpohjilla Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet Myös kuntarakenteen kehittämisellä on keskeinen yhteys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisrakenteiden kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvän organisaatiokehityksen osalta suunnittelutyö on pohjautunut seuraaviin työryhmän väliraportista tehtäviin johtopäätöksiin. 1. Sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään ja julkisten palveluiden tuottaminen toteutetaan nykyistä laajemmilla väestöpohjilla. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestämis- ja tuottamisvastuussa olevien organisaatioiden määrä tulee vähentymään 2017 mennessä huomattavasti nykyisestä (terveydenhuolto 172 terveyskeskusta, 20 sairaanhoitopiiriä) 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palvelut tullaan järjestämään jatkossa eheänä kokonaisuutena, joka tarkoittaa kuntien vastuulla olevien perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä pääosin saman järjestämisvastuussa olevan toimijan toimesta. 3. Osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tullaan järjestämään myös jatkossa muuta palvelukokonaisuutta laajemmilla väestöpohjilla, joka tarkoittaa käytännössä vähintään vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamista erillisissä organisaatioissa muihin palveluihin nähden. Tämä tarkoittanee vaativien hoitojen keskittämistä yliopistollisiin keskussairaaloihin, niiden yhteyteen perustettaviin osaamiskeskuksiin, tai muihin sovittuihin 21

22 tuottamisrakenteisiin, joista tultaneen sopimaan yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualuetasoisesti. 4. Palvelujen tuottamistavat on räätälöitävä kullakin alueella tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Väestön ikärakenne ja sairastavuus sekä etäisyydet ja muut maantieteelliset tekijät poikkeavat toisistaan niin suuresti maan eri osissa, että Käytännössä tämä tarkoittanee sitä että maahan syntyy alueellisista eroista aiheutuvia toisistaan poikkeavia ratkaisuja järjestää ja tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Yleisesti on ennakoitu että järjestämis- ja tuottamistavat saattavat poiketa toisistaan esimerkiksi seuraavissa tapauksissa. 1. Metropolialue (pääkaupunkiseutu), 2. Suurten kaupunkien ja kehittyvien kaupunkiseutujen alueet, 3. Maaseutuvaltaiset ja haja-asutusalueet Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on tehty seuraavat kirjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja sen rakenteita koskevaan kehittämiseen liittyen Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen toteutus selvitetään osana kunta- ja palvelurakenneselvitystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue). Kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erikoissairaanhoidon tehtäviä (esimerkiksi nk. peruserikoissairaanhoito) sekä vastaavasti sosiaalihuollon tehtävistä tavoitteena mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden muodostuminen. Tarkoituksenmukaisen työnjaon perusteella määriteltävistä erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtävistä kunnat ja sotealueet vastaavat yhdessä. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sote-alueiden palveluja. Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja 22

23 sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä. Ympärivuorokautinen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys kuuluu kunnan tai sote-alueen tehtäviin. Päivystys toteutetaan yhteistyössä erva-alueen kanssa. Erva-alueen tehtävänä on järjestää vastuualueensa kuntien ja sotealueiden päivystyksiä täydentävä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys sekä vastaavasti sosiaalihuollon päivystys. 3.3 Palvelurakenne Tässä kappaleessa on kuvattu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisiä palveluita sekä niiden oletettua sijoittumista palvelurakenteessa saavutettavuuden ja palveluiden keskittämisen näkökulmasta kehittämisen tarkasteluajanjaksolla. Sijoittumista kuvataan alla olevalla palvelupisteluokituksella. Kuvauksen pääpaino on terveydenhuollon palveluissa sekä sellaisissa sosiaalihuollon palveluissa, joissa toteutetaan terveydenhuollon palvelutehtäviä ja joilla on kiinteä yhteys terveydenhuollon palveluihin. Palvelupisteiden pääluokat Koti Lähi Seutu Erityisvastuualueella keskitetty Kansallinen Kuvaus Kotiin tuotettavat palvelut Lähellä palveluiden käyttäjää tuotettavat palvelut, joita käytetään usein Seudullisesti, työssäkäyntialueittain keskitetyt palvelut Erityisvastuualuetasoisesti keskistetyt erityisosaamista vaativat palvelut Kansallisesti yhteen tai muutamaan pisteeseen keskitetyt erityisosaamista vaativat palvelut Palveluiden sijoittumista saavutettavuuden ja palveluiden keskittämisen näkökulmasta on kuvattu alla olevassa kuvassa. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelutehtäviä sisältävät toiminnallisesti integroidut palvelukokonaisuudet on kuvattu keltaisella pohjalla. Keskeisten palveluiden kuvaukset on esitetty liitteessä. Kuvauksen pohjalla on suurilta osin THL:n 2008 laatima terveydenhuollon palveluluokitus. 23

24 Kuva 4. alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin keskeiset terveydenhuollon palvelut ja näihin kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon palvelut 3.4 Terveydenhuollon toimintaprosessit Toimintaprosessit kuvaavat loogisesti toisiinsa liittyviä toimintoja, niihin liittyviä osapuolia sekä toimintaprosessin tuottamaa tulosta. Vaikka erilaisia toimintaprosesseja on terveydenhuollossa käytössä lukuisia, voidaan terveydenhuollon toimintaprosessit 24

25 yleistää kuvan 4 mukaisesti kolmeen pääryhmään jotka läpäisevät eri terveydenhuollon palveluja tuottavia yksiköitä: 1. Hoitoprosessit, jotka tuottavat terveydenhuollon potilasasiakkaalle tarjottavia palveluja 2. Resurssienhallinta ja toiminnanohjaus 3. Toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seuranta Näistä kolmesta pääprosessista potilasasiakkaalle terveyspalveluja tuottavat hoitoprosessit ovat tämän työn kannalta keskeisimpiä. Hoitoprosessit, niiden asettamat vaatimukset ja niihin kohdistuvat muutostarpeet on tärkeää tunnistaa ja kuvata, jotta voidaan varmistaa alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin tuki toiminnalle ja sen kehittämiselle. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen yksiköt Hoito- ja palveluyksiköt Tukipalveluyksiköt Toimenpideyksiköt Asiakkaalle tuotettavat palvelut (hoitoprosessit ja sosiaalihuollon asiakasprosessit, näihin suoraan liittyvät tukipalvelut)- Resurssienhallinta ja toiminnanohjaus Toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seuranta Kansalaisen omaehtoinen toiminta (Terveyden- ja hyvinvoinnin ylläpitäminen, terveelliset elämäntavat) Kuva 5. Terveydenhuollon toiminta-arkkitehtuurin yleistetyt pääprosessit. Toimintaprosesseja on tarkemmin kuvattu liitteessä Päätietoryhmät Päätietoryhmät ovat johdettu arkkitehtuurissa tuotettavista ja hyödynnettävistä tietojoukoista ryhmittelemällä tietoja tietosisältöjen pohjalta. Päätietoryhmät ja niitä tarkentavat tietoryhmät mallintavat ja jäsentävät tietokokonaisuuden hallittavissa oleviin osiin. 25

26 Tätä jäsennystä voidaan käyttää kuvaamaan sekä tietojen välisiä suhteita, että tietoja tuottavien ja käyttävien palvelujen välisiä suhteita. Jäsennystä voidaan myös hyödyntää kun kuvataan tietojen sijoittumista arkkitehtuurissa loogisiin tietovarantoihin ja tietojärjestelmiin. Tietokokonaisuus on jaettu viiteen päätietoryhmään, jotka kuvaavat terveydenhuollosta tarvittavia tietoja. Kliiniset potilastiedot pitävät sisällään suoraan potilaan hoitoon liittyvät salassa pidettävät potilastiedot. Henkilötiedoissa ovat yksittäiseen henkilöön liittyvät tiedot. Suoritetiedot sisältävät sekä yksittäiseen henkilöön liittyviä, että anonymisoituja organisaation tarvitsemia suoritetietoja. Päätöksentekoa ohjaavat tiedot pitävät sisällään hoitosuositukset ja -käytännöt. Resurssitiedot sisältävät terveydenhuollossa tarvittavien resurssien tietoja Päätietoryhmät sekä niiden sisältö on esitetty kuvassa 7 Kuva 6. Päätietoryhmät ja niiden sisältö. Koska standardoitu ja avoin kansallisesti yhtenäinen tietoarkkitehtuuri luo pohjan eri tasoilla toteutettujen tietojärjestelmäratkaisujen yhteentoimivuudelle, tulee toteutuksissa käyttää liitteessä 3 kuvattuja luokituksia ja koodistoja sekä STM:n ja terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kuvaamia tietoarkkitehtuurin määrittelyitä. 26

27 3.5.1 Päätietoryhmien liittymät toisiinsa Päätietoryhmien tiedot liittyvät toisiinsa eri tavoin ja niiden liittyminen toisiinsa on esitetty kuvassa 8. Henkilötiedot liittyvät suoritetietoihin ja kliinisiin potilastietoihin siten, että yhden henkilön tiedot voivat liittyä moniin suorite- ja kliinisiin potilastietoihin. Suoritetiedot liittyvät myös resurssitietoihin, yksittäinen resurssitieto voi liittyä moneen suoritetietoon ja samoin suoritetieto voi liittyä moneen resurssitietoon. Kliiniset potilastiedot liittyvät vielä päätöksentekoa ohjaaviin tietoihin siten, että yksittäiseen potilastietoon voi liittyä monta päätöksentekoa ohjaavaa tietoa ja yksittäiseen päätöksentekoa ohjaavaan tietoon voi liittyä monta kliinistä potilastietoa. Kuva 7. Päätietoryhmien suhteet toisiinsa Päätietoryhmien liittymien prosesseihin Prosessit käyttävät ja tuottavat tietoja. Päätietoryhmien ja ylätason prosessien liittyminen toisiinsa on kuvattu (Kuva 8) Hoitoprosessi käyttää päätietoryhmistä resurssi-, henkilö-, kliinisiä potilas- ja päätöksentekoa ohjaavia tietoja. Hoitoprosessi tuottaa suorite- ja kliinisiä potilastietoja. Toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta -prosessit käyttävät suorite-, resurssi- ja henkilötietoja, resurssien hallinta ja toiminnanohjausprosessit käyttävät suorite- ja resurssitietoja ja tuottavat resurssitietoja. Päätöksentekoa ohjaavat tiedot ja henkilötiedot tuotetaan ja päivitetään muilla prosesseilla. 27

28 Kuva 8. Päätietoryhmien ja prosessien suhteet toisiinsa. 4 Loogisen tason arkkitehtuuri 4.1 Tietojärjestelmäpalveluiden looginen jäsentäminen Terveydenhuollon viitearkkitehtuurissa tietojärjestelmäpalvelut jäsennetään mukaillen kuntasektorin sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurissa (v. 2.0) esitettyä kunnan tietojärjestelmäpalveluiden jäsennystä. Viitearkkitehtuurissa palvelut on jaettu käyttöliittymäkerrokseen, integraatio- ja prosessinohjauskerrokseen, loogisen tason tietojärjestelmäpalveluihin sekä loogisen tason tietovarantoihin. Kokonaisuus on esitetty kuvassa

29 Kuva 9. Tietojärjestelmäpalveluiden looginen jäsentäminen/ryhmittely. Kokonaisuutta käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä työskentelevät ammattilaiset sekä kansalaiset. Käyttöliittymäkerros on jaettu kahteen osioon, ammattilaisen työpöytään ja kansalaisportaaliin. Käyttöliittymät voivat olla riippumattomia palveluja tuottavista tietojärjestelmistä ja tietojärjestelmäpalveluista, jolloin käyttöliittymien tehtävänä on esittää halutut tiedot ja toiminnot käyttäjille. Seuraava kerros on integraatio- ja prosessinohjauskerros. Käyttöprosessin ohjaus yhdistää loogisen tason tietojärjestelmäpalvelut ja tietovarannot käyttäjän roolin mukaisella tavalla ja säätelee kokonaisuuden esittämistä käyttäjälle. Kerrokseen voidaan rakentaa prosesseja, jotka käyttävät tietojärjestelmäpalveluita halutulla tavalla, esimerkiksi tarjoavat tiedon ja toiminnallisuudet tarvittaessa käyttäjäryhmä- tai käyttötilannekohtaisten räätälöityjen näkymien avulla. Useasta tietolähteestä voidaan koostaa toimintoja tukevia näkymiä mikäli tietojärjestelmäpalvelut tukevat tätä avoimien rajapintojen avulla ja kautta. 29

30 Integraatiokerros huolehtii tietojärjestelmäpalveluiden välisestä integraatiosta ja voi tarvittaessa toteuttaa erityyppisiä integroinnissa tarvittavia tietojen muunnoksia. Loogisen tason tietojärjestelmäpalvelut tuottavat varsinaiset käyttäjän tarvitsemat palvelut käyttöprosessinohjauskerroksen ohjaamalla tavalla. Palvelut sisältävät sekä käyttöliittymällisiä, että käyttöliittymättömiä palvelukomponentteja. Avoimien palvelurajapintojen kautta myös muut tietojärjestelmäpalvelut ja integraatioiden kautta toteutetut ulkoiset käyttöliittymät voivat osallistua palvelun toimintoketjuihin. Loogisen tason tietojärjestelmäpalvelut on jaettu kuuteen osaan: Asiointi o Kansalaisille suunnatut tietojärjestelmäpalvelut sisältävät suoraan kansalaisille suunnatut ja kansalaisten käytettävissä olevat palvelut sekä niitä mahdollistavat tukipalvelut. Potilaan hoito o Potilaan hoito käsittää yksilöidyn potilaan hoitoon liittyvät palvelut, joilla tuotetaan tai joilla käsitellään potilaan terveydentilaa tai sairauden hoitoa koskevaa tietoa. Hoitoa tukevat tietojärjestelmäpalvelut o palvelut käsittävät yksilöidyn potilaan hoitoon tai sen järjestämiseen liittyvät palvelut, joilla pääasiassa ei käsitellä potilaan terveydentilaan liittyviä tietoja, tai niitä käsitellään ainoastaan hallinnollisiin tarkoituksiin. Toiminnanohjaus o Toiminnanohjaus pitää sisällään palveluiden tuottamiseen liittyvien resurssien suunnittelun, hallinnan ja käytön seurannan palvelut. Laskutus ja raportointi o Raportointi ja laskutus kattavat tiedon analysoinnin, raportoinnin ja laskutuksen eri asiakasryhmille ja -organisaatioille. Tietotekniset tukipalvelut o Tietotekniset tukipalvelut sisältävät tukipalveluita, jotka tukevat muita prosesseja ja palveluja. Tietotekniset tukipalvelut ovat pääasiassa loppukäyttäjälle näkymättömiä taustapalveluita. Näiden kuuden loogisen tietojärjestelmäpalvelun osan sisältö on käyty tarkemmin läpi käsitteellisen tason arkkitehtuuri- luvussa. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kypsyystasoa voidaan arvioida esimerkiksi Kuvan 11 mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmät ovat eristyneitä ja tiedon saanti järjestelmän ulkopuolelle on vaikeaa. Tiedon integraatio-kypsyystasolla samaan tietoon on mahdollista päästä käsiksi useammasta järjestelmästä ja sitä pystytään myös 30

31 muokkaamaan. Ihmisintegraatiovaiheessa useassa järjestelmässä sijaitseva tieto näyttäytyy käyttäjälle yhtenäisen käyttöliittymän kautta. Tietomallit eivät ole järjestelmissä samanlaiset vaan järjestelmien väliset muunnokset tehdään taustajärjestelmillä niin sanotussa välityskerroksessa. Prosessiohjaus -kypsyystasolla tietojärjestelmien tuottamia palveluita voidaan ohjata loogisella tasolla eivätkä toiminnallisuudet ole enää tiukasti sidottu käyttöliittymään. Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tason viitearkkitehtuurissa on tavoitteena pitkällä aikavälillä siirtyminen kohti prosessiohjaus-kypsyystasoa. Prosessiohjaus - kypsyystasolla järjestelmäkokonaisuus rakentuu komponenteista, jotka eivät ole enää toimittajasidonnaisia toteutuksia. Tästä syystä kokonaisuutta tarkasteltaessa on viitearkkitehtuurissa käytännössä mahdollista saavuttaa tarkasteluajanjaksolla tiedon integraatio- ja ihmis- (käyttöliittymä-)integraation kypsyystaso. Prosessiohjauskypsyystaso on mahdollista saavuttaa ainoastaan yksittäisten operatiivisten järjestelmien, sekä eri järjestelmien ja tietovarantojen sisältämien tietojen hyödyntämiseen liittyvien erillisten toteutusten osalta. Kuva 10. Arkkitehtuurin kypsyystasoja (lähde korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin käsikirja) 4.2 Loogiset tietovarannot Käsitteellisessä tasossa esiteltiin päätietoryhmät luvussa 3.5. Päätietoryhmien sisältämiä tietokokonaisuuksia hallinnoidaan loogisten tietovarantojen avulla. Prosesseissa käytettävien tietovarantojen (organisaation sisäiset ja ulkoiset tietovarannot) kuvaaminen auttaa organisaatiota suunnittelemaan tiedonhallinnan ja -huollon mahdollisimman hyvin toimintaa tukevaksi ja järkeistämään tiedon tuottamisen prosesseja. Loogisia tietovarantoja hyödynnetään skenaarioiden hahmotuksessa. Alla olevassa listassa on tunnistettu terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin näkökulmasta keskeiset loogiset tietovarannot. 31

32 Palveluhakemisto (suunnitteilla) Väestötietorekisteri Varmennehakemisto Alueelliset ja paikalliset tietovarannot Kansalliset tietovarannot KanTa earkisto KanTa ereseptikeskus KanTa potilaan tiedonhallintapalvelu KanTa lokitiedot Lääketietokanta Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri (Terhikki) Kansallinen koodistopalvelu Terveydenhuollon valtakunnalliset henkilörekisterit (useita) Hoitosuositustiedot (Duodecim) Terveystaltio (suunnitteilla) Alueellinen koodistopalvelu Asiakastietorekisteri Potilastietorekisteri Terveystaltio Palvelutapahtumien rekisteri Tiedot palveluista ja palveluyksiköistä Resurssitiedot Suoritetiedot Hoitokäytännöt Lokitiedot Käyttäjä- ja käyttövaltuusrekisteri 32

33 Kuva 11. Loogisten tietovarantojen ja päätietoryhmien suhde. 4.3 Arkkitehtuuriskenaariot Arkkitehtuuriskenaarioilla kuvataan terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen tavoitetilan vaihtoehtoja loogisella tasolla. Arkkitehtuuriskenaariossa tietojärjestelmät, tietojärjestelmäpalvelut ja tietovarannot on jaoteltu niiden toteuttamistason perusteella kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasoille. Erilaisia tavoitetilan vaihtoehtoisia arkkitehtuuriskenaarioita on olemassa useita, joista vertailemalla niitä keskenään arkkitehtuuriperiaatteita vasten (kappale 2.1.1) on mahdollista tunnistaa parhaiten kohdealueelle tarkasteluajanjaksolla soveltuvat. Koska käytännössä toisistaan poikkeavien mahdollisten skenaarioiden lukumäärä on suuri, on projektissa lähestytty tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämistä aluksi ylemmän tason kehittämisstrategiavaihtoehtojen arvioinnin kautta. Tämän arvioinnin perusteella on tuotettu rajallinen määrä skenaariovaihtoehtoja, jotka on otettu tarkemmin arvioitavaksi. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisstrategiavaihtoehtoja on kuvattu ja arvioitu liitteessä 4. 33

34 Koska on todennäköistä että viitearkkitehtuurin suunnittelun tarkasteluajanjaksolla organisaatio- ja palvelurakenteessa sekä eri toimijoiden yhteistoiminnassa tapahtuu muutoksia, on tärkeää huomioida että myös alueen käsite tulee muuttumaan. Arkkitehtuurin tulee mahdollistaa myös muut kuin nykyisen kaltaiset palveluiden järjestämis- ja tuottamismallit. Järjestämis- ja tuottamismallien kehitystä on kuvattu kappaleessa 3.2. On erittäin tärkeää että alueellinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri suunnitellaan organisaatiorakenteista mahdollisimman riippumattomaksi, siten että arkkitehtuurin pohjautuvat ratkaisut mahdollistavat joustavan kehityksen organisaatiomuutostilanteissa. Tässä dokumentissa kuvatut tavoitetilan arkkitehtuuriskenaariot on kuvattu ensisijassa sairaanhoitopiirin alueen näkökulmasta. Arkkitehtuuriskenaarioiden soveltuvuutta erilaisiin alueellisiin organisaatioratkaisuihin on arvioitu tavoiteskenaarioita kuvaavissa kappaleissa Alueellisen ja paikallisen tason arkkitehtuurin kehittäminen valtakunnallisten palveluiden käyttöönoton rinnalla Alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin kehittämisessä tulee pyrkiä ICT-toiminnan kustannustehokkuuteen ja päällekkäisten ratkaisujen välttämiseen. Tämä tarkoittaa tukeutumista kansallisiin tietovarantoihin ja palveluihin esimerkiksi tiedon yhteiskäytön toteutuksissa. Projektin käsitteellisen tason arkkitehtuuria käsittelevässä luvussa on esitetty alueellisen ja paikallisen tason organisaatio- ja palvelurakenteisiin sekä palveluihin kohdistuvia muutostekijöitä. Alueellisen ja paikallisen tason organisaatio- ja palvelurakenteisiin ja palveluihin kohdistuvat muutokset aikaansaavat merkittäviä alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämis- ja yhtenäistämistarpeita aikavälillä Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten suhdetta kansallisten palveluiden käyttöönottoa koskeviin määräaikoihin. Kehittämispolkuja käsittelevässä luvussa on tuotu yksityiskohtaisemmin esille kehittämistarpeiden ja kehittämispolun suhdetta. 34

35 Valinnanvapaus ESH-PTH yhteistyö/integraatio Työnjaon kehittäminen: esim. ensihoito, päivystys, synnytykset, erityistason toiminnot,jne. SoTe-aluemallikokeilut Kunta- ja SoTe-järjestämisrakenteiden muutokset Sähköisen tiedonhallinnan operatiivinen ohjaus THL:lle Laki sähköisestä lääkemääräyksestä Laki asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Terveydenhuoltolaki Apteekeilla eresepti käytössä Julkisella terveydenhuollolla eresepti käytössä earkisto julkisen terveydenhuollon käytössä Yksityisellä terveydenhuollolla eresepti käytössä Laki saumattoman palveluketjun kokeilusta voimassa saakka. earkisto yksityisen terveydenhuollon käytössä Kuva 12. Toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten suhde kansallisten palveluiden käyttöönoton määräaikoihin. Nykytilan arkkitehtuuria käsittelevässä liitteessä 1 on kuvattu terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden kehittämis- ja käyttöönottosuunnittelun nykytilaa. Kansallisen tason ratkaisut ovat ainoa pitkällä aikavälillä järkevä alueiden välisen sekä julkisen ja yksityisen toiminnan välisen tiedonvaihdon ratkaisutapa. Vaikkakin tavoitetilassa KanTa-palveluiden käyttöönotolla voidaan ratkaista potilastietojen pitkäaikaisarkistoinnin lisäksi monia tietojen saatavuuteen ja sähköiseen tiedonsiirtoon liittyviä kehittämistarpeita, ei palvelutoiminnan muutoksista aiheutuvia tietojärjestelmäratkaisujen ja tiedonsiirron kehittämistarpeita voida yksistään ratkaista valtakunnallisten palveluiden avulla. Tämän johdosta valtakunnallisten palveluiden rinnalla tarvitaan alueellisten ja paikallisten ratkaisujen kehittämistä ja yhtenäistämistä vastaamaan kehittyvän organisaatio- ja palvelurakenteen vaatimuksia. Terveydenhuollon tietojärjestelmäarkkitehtuuri on pirstaleinen ja julkisen sektorin organisaatioilla on käytössä useita satoja itsenäisiä ja pääosin erillisesti ylläpidettyjä tietojärjestelmiä. Nykytilassa pirstaleinen järjestelmärakenne aiheuttaa sen, että resursseja käytetään huomattavasti erillisten järjestelmien ja ympäristöjen ylläpitoon. 35

36 Uusien toiminnallisuuksien, kuten earkiston käyttöönottoon liittyvien toimintojen, kehittäminen ja käyttöönotot nykytilanteen mukaisessa järjestelmäympäristössä on erittäin haastavaa ja aikaa vievää. Tältä osin on oletettavaa, että alueellisten ja paikallisten ratkaisujen rinnakkaisella kehittämisellä ja hallitulla yhtenäistämisellä voidaan turvata myös earkiston onnistunut käyttöönotto ja kokonaisuuden onnistuneella käyttöönotolla saavutettavaksi arvioidut hyödyt (kts.liite 6) Mikäli kansallisen tason palveluiden tai tietovarantojen kehittämis- ja käyttöönottosuunnitelmissa tapahtuu muutoksia, tulee muutosten vaikutukset viitearkkitehtuuriin arvioida sovitun hallintamallin mukaisesti. Arkkitehtuuriskenaarioissa tavoitetilassa 2016 hyödynnettävät kansallisen tason tietovarannot ja tietojärjestelmäpalvelut on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 13. Kansallisen tason palvelut ja tietovarannot tavoitetilassa Tavoitetilan tietojärjestelmarkkitehtuurin skenaariot Erilaisia liitteessä 4 kuvattuun hybridimalliin pohjautuvia arkkitehtuuriskenaarioita terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin tarpeisiin voidaan rakentaa tunnistamalla arkkitehtuuriin kuuluvat keskeiset rakenneosat ja määrittelemällä näille komponenteille vaihtoehtoiset toteutustavat. Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen arkkitehtuurin komponentit muodostuvat käsitteellisen tason arkkitehtuurin kappaleen mukaisista suoraan terveydenhoitoon sekä sen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja tietojärjestelmäpalveluista, joiden käyttökonteksti on määritelty. Johtuen eräiden palvelutoimintojen aluetasoisista toteutuksista ja aluetasoisen organisoinnin vahvistuvasta kehittämissuunnasta, nähtiin että näissä toiminnoissa vähintään alueellisen tason tietojärjestelmäratkaisu on ainoa realistinen vaihtoehto. 36

37 Tällaisia aluetasoisia palvelutoimintoja ovat laboratoriopalvelut, kuvantamispalvelut sekä ensihoito. On huomioitava, että todennäköisesti palveluita järjestetään jatkossa nykyistä vahvemmin myös erityisvastuualuetasoisina toiminnallisina kokonaisuuksina, johon liittyen on tietojärjestelmäratkaisujen erityisvastuualuetasoinen toteuttaminen. Ensihoidon osalta on valtakunnallisesti käynnissä viranomaisten yhteiskäyttöisen kansallisen kenttäjohtamisen tietojärjestelmän käyttöönoton tähtäävä hanke kts. Liite 1. Alueellisen- ja paikallisen arkkitehtuurin osalta tulisi tavoitetilassa kenttäjohtamisen toiminnallisuuksien osalta tukeutua kansalliseen järjestelmään, ja toteuttaa muilta osin tarvittavat toiminnot aluetasoisena. Huomioiden todennäköinen päivystystoiminnan vastuunjaon kehittyminen, tulisi tarvittavien ensihoidon täydentävien alueellisten tietojärjestelmäratkaisujen toteutusmahdollisuutta arvioida erityisvastuualuetasoisena. Projektiryhmän asiantuntijavoimin kuvattiin kolme tavoitetilassa mahdollista arkkitehtuuriskenaariota: Kansallis-paikallinen Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä Alueellinen potilastietorekisteri Skenaariot on rakennettu hoitoon liittyvistä ja hallinnollisista tietojärjestelmistä ja tietojärjestelmäpalveluista. Kolme kuvattua skenaariota on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 14. arkkitehtuuriskenaariot. 37

38 Alla olevassa taulukossa on hahmoteltu tietojärjestelmien ja tietojärjestelmäpalveluiden sijoittumista skenaarioissa. Kansallis- Paikallinen Alueellisesti yhteinen ptj Hoitoon liittyvät tietojärjestelmät ja tietojärjestelmäpalvelut Yhteiset palvelut (kts. jäljempänä) Paikallinen Alueellinen Alueellinen KanTa-liityntä Paikallinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen potilastietorekisteri Perusterveydenhuolto(päätoimin.) Paikallinen Alueellinen Paikallinen Erikoissairaan-hoito (päätoimin.) Paikallinen Alueellinen Paikallinen Työterveyshuolto (päätoimin.) Paikallinen Alueellinen Paikallinen Suun terveyden-huolto (päätoimin.) Paikallinen Alueellinen Paikallinen Laboratorio Alueellinen Alueellinen Alueellinen Kuvantaminen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Ensihoito Alueellinen ja Kansallinen Alueellinen ja Kansallinen Alueellinen ja Kansallinen Erikoisala/ toimintokohtaiset Paikallinen Paikallinen Paikallinen Sähköinen asiointi Paikallinen ja kansallinen Alueellinen ja kansallinen Alueellinen ja kansallinen Sähköinen asiointi tukipalvelut Kansallinen Kansallinen Kansallinen Palvelusetelijärjestelmä Paikallinen Alueellinen Alueellinen Perusterveydenhuollon päätoiminnallisuuksien tietojärjestelmäpalvelut kattavat potilaan hoitojen ja käyntien hallinnan toiminnallisuuden sekä suurimman osan hoidollisista erityistoiminnallisuuksista, joilla tuetaan perusterveydenhuollon palveluita alkaen äitiysja lastenneuvoloista ja päätyen kotisairaanhoitoon. Toiminnallisuuksiin kuuluvat myös tuki terveyttä edistävälle toiminnalle ja ilman ajanvarausta tehtäville perustason päivystystoiminnoille sekä kuntoutukselle. Erikoissairaanhoidon päätoiminnallisuudet kattavat suuren osan erikoissairaanhoidon palveluiden toiminnallisista tarpeista, kuten esimerkiksi avotoimintana järjestettyjen palveluiden sekä vuodeosastohoitoa edellyttävien tutkimusten ja toimenpiteiden toteuttamisessa tarvittavan tietojärjestelmätuen. Vastaavasti työterveyshuollon päätoiminnallisuudet tukevat työterveyshuollon toiminnassa tarvittavia palveluita. Suun terveydenhuollon päätoiminnallisuudet sisältävät palvelut, jotka tarjoavat suun terveyden edistämisen ja suun sairauksien tutkimuksen, ehkäisyn ja hoidon. 38

39 Viitearkkitehtuurin loogisessa tietojärjestelmäpalveluiden jäsennyksessä edellä kuvatut päätoiminnallisuudet kuuluvat potilashoidon, hoitoa tukevien tietojärjestelmäpalveluiden sekä toiminnanohjauksen osa-alueille. Laboratorio, kuvantaminen on määritelty kaikissa arkkitehtuuriskenaarioissa alueellisen tason toiminnaksi, edellisessä kappaleessa kuvatuin perustein, joten myös näiden tarvitsemien tietojärjestelmäpalveluiden toteuttamisessa on alueellinen malli käytännössä ainoa varteenotettava vaihtoehto. Hallinnollisiin toimintoihin liittyvät tietojärjestelmät sekä tietojärjestelmäpalvelut arkkitehtuuriskenaarioissa: Kansallispaikallinen Alueellisesti yhteinen ptj Alueellinen potilastietorekisteri Hallinnollisiin toimintoihin liittyvät tietojärjestelmät ja tietojärjestelmäpalvelut Toiminnansuunnittelu Paikallinen Alueellinen Paikallinen Hlöresurssien hallinta Paikallinen Alueellinen Paikallinen Työvuorosuunnittelu Paikallinen Alueellinen Paikallinen Toiminnanohjaus Paikallinen Alueellinen Paikallinen Ajanvaraus Paikallinen Alueellinen Alueellinen Resurssivaraus Paikallinen Alueellinen Alueellinen Työohjelmat (työlistat) Paikallinen Alueellinen Paikallinen Tilaukset (esim. laboratoriolähete) Paikallinen Alueellinen Alueellinen Jonojen hallinta Paikallinen Alueellinen Alueellinen Henkilökohtainen työjono Paikallinen Alueellinen Paikallinen Potilassiirrot Paikallinen Alueellinen Alueellinen Asiakaslaskutus Paikallinen Alueellinen Paikallinen Kuntalaskutus Paikallinen Alueellinen Alueellinen Käynti- ja toimenpidetietojen kirjaus Paikallinen Alueellinen Paikallinen Potilasryhmittely (esim. DRG) Paikallinen Alueellinen Paikallinen Tiedon analysointi Paikallinen Alueellinen Paikallinen & Alueellinen Päivittäisraportointi Paikallinen Alueellinen Paikallinen Raportointi Paikallinen Alueellinen Alueellinen 39

40 Arkkitehtuuriskenaarioiden arviointi arkkitehtuuriperiaatteita vasten Tunnistettuja kolmea arkkitehtuuriskenaariota arvioitiin kappaleessa 2.1 esitettyjä arkkitehtuuriperiaatteita vasten huomioiden lisäksi miten hyvin skenaarion kuvaaman arkkitehtuurin avulla on mahdollista vastata toimintaympäristön ja palvelurakenteen muutoksista aiheutuviin kehittämistarpeisiin, joita on kuvattu tämän dokumentin luvussa 3 sekä liitteessä 2. Sanallinen arviointi on esitetty arkkitehtuuriskenaarion kuvauksen yhteydessä seuraavissa kappaleissa. Alla esitetty yhteenvetotaulukko on muodostettu tehtyjen arviointien perusteella, jossa värikoodeilla (vihreä = hyvin, keltainen = kohtalaisesti, punainen = heikosti) on kuvattu kuinka hyvin arkkitehtuuriskenaarioiden on arvioitu toteuttavan kuvattuja arkkitehtuuriperiaatteita. P1= Periaate 1: Ajantasainen potilastieto on oltava käytettävissä kaikilla potilaan hoitoon osallistuvilla P2= Periaate 2: Arkkitehtuuria kehitettävä asiakaskeskeisesti P3= Periaate 3: Tietojärjestelmä- ja teknologiaratkaisut tukevat palvelutoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä P4= Periaate 4: Tietojärjestelmäkokonaisuuden tulee olla modulaarinen 1= Kansallis-paikallinen skenaario 2= Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä skenaario 3= Alueellinen potilastietorekisteri skenaario Tehdyn arvioinnin perusteella kansallisiin palveluihin ja organisaatiokohtaisiin ratkaisuihin pohjautuva skenaario arvioitiin soveltuvan selkeästi heikoiten arkkitehtuurin tavoitetilaksi. Tästä syystä päädyttiin laatimaan tarkempi kuvaus ja arviointi arkkitehtuurin vaihtoehtoisten tavoitetilojen kahdesta skenaariosta; alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä- ja alueellinen potilasrekisteri Arkkitehtuuriskenaario 1: Kansallis-paikallinen Kansallis-paikallisessa skenaariossa operatiiviset järjestelmät, tietojärjestelmäpalvelut sekä tietovarannot ovat pääosin paikallisia ja organisaatiokohtaisia. Tavoitetilassa paikallisten järjestelmien tuottamien tietojen tallennus ja tiedonvaihto toteutetaan kansallisten ratkaisujen, kuten väestötietojärjestelmän ja KanTa-palveluiden avulla. 40

41 Poikkeuksena skenaariossa järjestelmien toteutustasossa ovat laboratorio, kuvantaminen ja ensihoito, joiden toiminnallisiin sisäisiin tarpeisiin liittyvät järjestelmät toteutetaan aluetasoisina johtuen siitä, että kyseiset palvelut ovat suurilta osin alueellisia. Tiedot on tallennettu pääosin organisaatioissa järjestelmäkohtaisesti. Skenaariossa erillisten järjestelmien yhteiskäyttö ja integrointi on haasteellista ja toimiva tiedonvälitys vaatisi useita yksittäisiä integraatioita, jolloin mm. tietoeheyden saavuttaminen ja kokonaisuuden valvonta olisi erittäin hankalaa. Käytännössä potilastietojen organisaatiorajat ylittävä saatavuus voidaan aluetasolla turvata ainoastaan järjestelmiin toteutettujen katselukäyttöliittymien avulla, joiden avulla saatavilla olevaa tietoa ei voida hyödyntää yhtä monipuolisesti kuin integraatioyhteyden avulla saatavaa tietoa. Periaate 1: Ajantasainen potilastieto on oltava käytettävissä kaikilla potilaan hoitoon osallistuvilla 1. Skenaariossa potilastieto on sirpaleisena eri toimijoiden tietojärjestelmissä. Kansallisen tason ratkaisujen avulla ei vielä voida tavoitetilassa 2016 saavuttaa kaikilta osin operatiivisen toiminnan tarpeita tyydyttävää tiedon saatavuutta, joten integraatioita ja yhteiskäyttöä tulee myös toteuttaa paikallisten järjestelmien välillä. Järjestelmien välillä toteutetuttoteutetut point-to-point integraatiot aikaansaavat käytännössä tilanteita, jossa tietoeheyttä ei voida taata ja eri järjestelmissä on toisistaan poikkeavia versioita samasta tiedosta. Käytännössä potilastietojen organisaatiorajat ylittävä saatavuus voidaan skenaariossa aluetasolla järkevästi turvata ainoastaan järjestelmiin toteutettujen erillisten katselukäyttöliittymien avulla, joiden hyödyntämisen varaan rakentuva kokonaisuus on kuitenkin käytettävyydeltään heikohko, joka käytännössä aiheuttaa tilanteita joissa oleellista tietoa ei hyödynnetä (esim. ammattihenkilö ei osaa/viitsi etsiä tietoa oikeasta sijainnista). Lisäksi tiedon asianmukaisen käytön seuranta on skenaariossa hankalaa. Periaate 2: Arkkitehtuuria kehitettävä asiakaskeskeisesti 2. Asiakkaalle tuotettavien palveluiden ja palvelukokonaisuuksien sähköisen tiedonhallinnan tarpeet toteutetaan skenaariossa paikallisesti. Organisaatioissa toimivilla ammattilaisilla ei ole näkymää asiakkaan palveluprosessin tilaan tai etenemiseen niiltä osin kuin se on toisen organisaation vastuulla. Myös muut keskeiset ammattilaisten organisaatiorajat ylittävään yhteistoimintaan liittyvät ratkaisut on skenaariossa hankalaa toteuttaa,esimerkkinä tällaisista ratkaisuista ovat organisaatiorajat ylittävät resurssivaraukset. Tavoiteltava palveluiden ja palvelukokonaisuuksien asialähtöisen kehittämisen tukeminen on tietojärjestelmien näkökulmasta haasteellista kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa palveluiden tai palvelukokonaisuuksien tuottamiseen osallistuu ammattilaisia useista eri organisaatioista. Huono tietojärjestelmätuki toiminnan asiakaslähtöiselle kehittämiselle aiheuttaa usein tilanteita, jossa hoitoketjuihin syntyy epäjatkuvuuspisteitä, joissa hoidon aloittaminen tai jatkuminen viivästyy asiakkaan näkökulmasta tarpeettomasti. Arkkitehtuuriskenaariossa sähköisen asioinnin palvelut pohjautuvat kansallisiin ja paikallisiin toteutuksiin. Alueelliset organisaatiorajat 41

42 ylittävät toteutukset ovat yhteisten tukipalveluiden puutteen ja suuren integroitavien järjestelmien määrän vuoksi hankalia toteuttaa. Käytännössä asiakkaat käyttävät mm. lisääntyvän valinnanvapauden ja erilaisten yhteistoimintajärjestelyjen turvin eri toimijoiden tuottamia palveluita, jonka mukaista toimintaa ei organisaatio- ja järjestelmäkohtaisilla sähköisen asioinnin ratkaisuilla voida järkevästi ja asiakaslähtöisesti tukea. Periaate 3: Tietojärjestelmä- ja teknologiaratkaisut tukevat palvelutoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä 3. Palvelutoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen edellyttää tukea aluerajat ylittävälle resurssien- ja toiminnanohjaukselle, sekä suorite- ja vaikuttavuustietoihin pohjautuvaa tiedolla johtamisen ratkaisujen toteutusvalmiutta. Koska skenaariossa pääosa tietojärjestelmäpalveluista on toteutettu organisaatiokohtaisesti, resurssien- ja toiminannohjauksen sekä tiedolla johtamisen toteutusten organisaatiorajat ylittävät toteutukset ovat hankalia. Toinen keskeinen tekijä toiminnan tehokkuuden kehittämisessä on hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvittavan tiedon hankkimiseen liittyvän ajankäytön optimointi. Skenaariossa osa potilastietojen saatavuudesta voidaan turvata ainoastaan erillisten organisaatio- ja järjestelmäkohtaisten katselukäyttöliittymien avulla, joiden muodostamassa kokonaisuudessa oleellisten tietojen etsimiseen ja hakemiseen kuluu usein tarpeettomasti aikaa. Organisaatioissa, joissa toimii satoja tai tuhansia ammattilaisia on tietojen etsimiseen ja hankkimiseen kuluva aika merkittävä kustannustekijä ja tehottomuuden aiheuttaja. Lisäksi erilliset katselukäyttöliittymät ja käyttöyhteydet eivät mahdollista tietojen automaattista analysointia esimerkiksi päätöksenteon tuen toiminnallisuuksien toteuttamisessa. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi lisääntyneinä tarpeettomina tutkimuksina tai hoitosuositusten vastaisina hoitopäätöksinä. Periaate 4: Tietojärjestelmäkokonaisuuden tulee olla modulaarinen 4. Skenaariossa alueellinen tietojärjestelmäkokonaisuus sisältää paljon päällekkäisiä ratkaisuja, koska suurin osa toiminnallisuuksista toteutetaan paikallisesti ja organisaatiokohtaisesti. Vaikka paikalliset toteutukset olisivatkin modulaarisia, jota ne tällä hetkellä eivät tyypillisesti ole, niin kokonaisuus on sirpaleinen ja todellisia modulaarisuuden etuja ei saavuteta. Kokonaisuuden yhteentoimivuutta hankaloittaa myös, jos eri järjestelmissä tuetaan poikkeavia rajapinta- ja teknologiaratkaisuja, tällöin uusien sovellusten liittäminen kokonaisuuteen on aikaa vievää ja kustannuksiltaan kallista. 42

43 Arkkitehtuuriskenaario 2: Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä -arkkitehtuuriskenaariossa operatiiviset järjestelmät, tietojärjestelmäpalvelut ja tietovarannot keskittyvät alueelliselle tasolle, jossa tarve terveystietojen operatiiviselle saatavuudelle ja ammattilaisten ja organisaatioiden väliselle yhteistoiminnalle on suurin. Tässä perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa, työterveyshuoltoa ja suun terveydenhuoltoa tuetaan mahdollisimman laajasti yhden toiminnallisen ja modulaarisista tietojärjestelmäpalveluista koostuvan kokonaisjärjestelmän avulla, josta käytetään nimitystä alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä. Yhtenäinen tietojärjestelmäkokonaisuus mahdollistaa paremman yhteentoimivuuden tiiviisti toisiinsa liittyvien tietojärjestelmäpalveluiden osalta Alueellisen potilastietojärjestelmän sisältämät tietojärjestelmäpalvelut voivat olla eri toimittajien toteuttamia. Keskeistä on, että kokonaisuudelle on määritetty yksi vastuullinen integraattoritoimittaja, joka vastaa erillisten tietojärjestelmäpalveluiden yhteentoimivuudesta ja yhteensopivuudesta sekä vastaa kokonaisratkaisun toimivuudesta käyttäjäorganisaatioille.. Tässä arkkitehtuuriskenaariossa voidaan paikallisesti/organisaatiokohtaisesti toteuttaa erikoisala- ja toimintokohtaisia tietojärjestelmäpalveluita, mutta ainoastaan niissä poikkeustapauksissa, joissa alueellisen tason tietojärjestelmäkokonaisuuden tuki esim. erikoisalalle on selvästi puutteellinen. Näissä tapauksissa tulisi kuitenkin ensisijaisesti tukeutua organisaatioiden yhteisen osuuden toiminnallisuuksiin keskeisten ylläpidettävien tietojen hallinnassa (joissa tietoeheys oleellista), hoitoa tukevissa tietojärjestelmäpalveluissa (esim. suoritekirjaukset) sekä tuotannonohjauksen toiminnallisuuksissa. Erillisten käyttöliittymällisten järjestelmäpalveluiden sujuva yhteiskäyttö mahdollistetaan kertakirjautumisen, kontekstinhallinnan sekä yhtenäisen sähköisen työpöytäratkaisun avulla. Kertakirjautumisen toteutus edellyttää yhteistä tai yhteentoimivaa käyttöoikeuksien ja valtuuksien sekä käyttäjän tunnistamisen ratkaisua. Erillisjärjestelmissä tuotetun tiedon hallinnoimiseksi olisi hyvä, että alueellisen ratkaisun toiminnallisuutena toteutettaisiin potilasasiakirjojen rekisteröinti ja tallennusmahdollisuus, jonka avulla ko. tiedot ovat saatavilla alueellisen ratkaisun käyttäjille ja johon rekisteröidään kaikki erillisiin järjestelmiin tuotetut potilasasiakirjat. Yksi varteenotettava toteutusvaihtoehto on toteuttaa tietojen rekisteröinti, tallentaminen sekä hyödyntäminen IHE-integraatioprofiilien (esim. XDS) mukaisesti, pohjautuen siirrettävien tietojen tallennus ja siirtomuodon osalta HL7 CDA/CCD asiakirjoihin. Potilashoidon toteutuksen lisäksi myös hallinnon osalta suurin osa tietojärjestelmäratkaisuista on järkevää toteuttaa skenaariossa aluetasoisena. Keskeisessä osassa tässä arkkitehtuuriskenaariossa on kaikille yhteiset ydintoiminnallisuudet tuottava alueellinen modulaarisista osista koostuva 43

44 potilastietojärjestelmäkokonaisuus, jota käytetään sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Kuva 15. Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä -skenaarion kuvaus käyttäjän näkökulmasta. Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä -skenaariossa suurin osa teknisistä tukikomponenteista on järkevää toteuttaa alueellisina, mutta erillisinä alueellisesta potilastietojärjestelmäkokonaisuudesta riippumattomina toteutuksina. Ammattilaisten väliset etäkonsultaatiot mahdollistavat reaaliaikaisen viestinnän palvelut (tavoitettavuustiedot, videokonsultaatio, pikaviestintä), jotka toteutetaan skenaariossa alueellisesti. Paikalliselle tasolla (organisaatiokohtaisesti) voidaan toteuttaa kuitenkin tarvittaessa kertakirjautuminen ja käyttäjän tunnistaminen, jolloin edellytetään paikallisten käyttäjähakemistojen konsolidointia kuntatasolta aluetasolle tai (toimiala)luottamusverkostojen rakentaminen paikallisten hakemistojen välille. Lisäksi tarvitaan myös yhtenevä käyttöoikeuksien roolitus käyttövaltuutuksen mahdollistamiseksi. Suostumusten ja kieltojen sekä potilaan informointitiedon hallinnassa tukeudutaan kansalliseen ratkaisuun, joka kytketään yhteiseen alueelliseen potilastietojärjestelmäkokonaisuuteen. Sähköisen asioinnin ja kuntalaisten omaehtoista toimintaa tukevat palvelut ml. palvelusetelijärjestelmä toteutetaan aluetasoisesti pohjautuen kansallisen tason sähköisen asioinnin tukipalveluihin. 44

45 Sellaiset tiedon yhteiskäytön ratkaisut yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä, joita ei voida toteuttaa valtakunnallisten palveluiden kautta, toteutetaan lähetepalautejärjestelmän käytön laajentamisella, potilaan sähköisten palveluiden kautta tapahtuvan käytön avulla, sekä alueellisen potilastietojärjestelmän rajoitetulla hyödyntämisellä myös yksityisten palvelutuottajien toiminnassa (ostopalvelut). Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä voidaan liittää suurempaan kokonaisuuteen jäljempänä kuvatun potilastietorekisteri skenaarion mukaisesti alueellisena ratkaisuna. Kuva 16. Tietojärjestelmäpalveluiden ja tietovarantojen sijoittuminen alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä -skenaariossa 45

46 Teknisten tukikomponenttien sijoittuminen alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmäskenaarioissa: Tekniset tukikomponentit Kontekstinhallinta Käyttövaltuuksien hallinta Tiedon varastointi(etl, DW + BI ) Lokit Poistuvien rekisterinpitäjien tietojen sähköinen tallennus (tiedot, joita ei viedä KanTa:n) Allekirjoitus Koodistopalvelut Käyttäjän tunnistaminen Metatietopalvelut Kertakirjautuminen Palveluhakemisto (luettelo, kuvaus, viittaus mistä löytyy) Palvelutapahtumien hallinta (hoitoon liittyvät palvelut) Hakumoottori Asiallisen yhteyden todentaminen Asiakirjojen muodostus ja purku Integraatiopalvelu Suostumukset/kiellot Asiakkuuden hallinta Tuottamistaso Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen/ Alueellinen Alueellinen Paikallinen/ Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen/Kansallinen Alueellinen Arkkitehtuuriperiaatteiden mukaisesti arvioituna skenaario toteuttaa tavoitteita seuraavasti: Periaate 1: Ajantasainen potilastieto on oltava käytettävissä kaikilla potilaan hoitoon osallistuvilla 1. Ajantasainen potilastieto on hyvin saatavilla alueen toimijoiden välillä, koska koko alue käyttää samaa alueellisen tason järjestelmäratkaisua, jossa tiedot ovat loogisesti yhteensopivassa muodossa heti niiden synnyttyä. Erillisjärjestelmiin tuotettu tieto on hyödynnettävissä alueellisen järjestelmäratkaisun yhteyteen toteutetun tietojen rekisteröinti- ja tallennusratkaisun kautta. Alueen ulkopuoliset integraatiot on toteutettavissa keskitetyn alueellisen ratkaisun kautta nopeammin kuin lukuisista erillisistä järjestelmistä, joten myös tietojen ajantasainen saatavuus aluerajat ylittävästi on parempi. 46

47 Periaate 2: Arkkitehtuuria kehitettävä asiakaskeskeisesti 2. Potilaan kokonaistilanteen hahmottamiseen liittyvät palvelut ovat toteutettavissa alueellisen ratkaisun yhteyteen. Ratkaisu mahdollistaa asiakaslähtöisten palveluiden ja palvelukokonaisuuksien tuottamisessa tarvittavan tietojärjestelmätuen toteuttamisen, kuten palveluiden ja palvelukokonaisuuksien hallinnan ja seurannan (hoitopolun ohjaus ja seuranta), resurssien varaukset ja hallinnan, järjestelmän sisäiset ammattilaisten väliset konsultaatiotoiminteet. Potilasasiakkaille toteutettavien sähköisen asioinnin palveluiden toteutus alueellisena on suoraviivaista, kun integroitavien järjestelmien määrä on vähäinen. Lisäksi sähköisen asioinnin palveluiden toteutus alueellisella tasolla mahdollistaa organisaatiorajat ylittäviinin palvelukokonaisuuksiin liittyvän asioinnin tuen, sekä hoitokokonaisuus näyttäytyy asiakkaalle yhtenäisenä riippumatta minkä toimijan palveluita asiakas hyödyntää. Periaate 3: Tietojärjestelmä- ja teknologiaratkaisut tukevat palvelutoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä 3. Alueellisen tason ratkaisun yhteyteen on mahdollista toteuttaan organisaatiorajat ylittävän resurssien käytön suunnittelun, optimoinnin ja toiminnanohjauksen tarvittavat toiminnallisuudet. Suorite- ja vaikuttavuustietoihin sekä resurssien käyttöön pohjautuvien tiedolla johtamisen toiminnallisuuksien toteuttaminen alueellisella tasolla on suoraviivaista. Koska alueellinen yhteinen ratkaisu mahdollistaa tiedon hakuun ja oleellisten tietojen esittämiseen liittyvien personoitujen toiminnallisuuksien toteuttamisen (oletusnäytöt, hoidon vaiheen ja potilaan mukaan toteutetut näkymät), eikä tietoa jouduta etsimään erillisten käyttöliittymien ja käyttöyhteyksien kautta, vähenee tiedon hankkimiseen ja hyödyntämiseen kuluva aika. Periaate 4: Tietojärjestelmäkokonaisuuden tulee olla modulaarinen 4. Arkkitehtuuriskenaariossa toteutukset rakentuvat vahvasti aluetasoisten ratkaisujen varaan. Vaikka päätoiminnallisuuksien toteuttamiseen liittyvät ratkaisut ovat monessa yhteydessä tarkoituksenmukaisinta toteuttaa saman toimittajan kokonaisratkaisuun pohjautuen, tulee ratkaisun avoimuudesta, vaihdettavuudesta sekä laajennettavuudesta huolehtia edellyttämällä esimerkiksi jo hankintavaiheessa tuotettujen tietojen siirrettävyyttä järjestelmävaihtotilanteessa sekä varmistamalla, että tietorakenteet noudattavat kansallisesti kuvattuja määrittelyitä sekä järjestelmäpalveluiden rajapinnat ovat avoimesti saatavilla ja noudattavat vähintään kansallisella tasolla käytettäväksi sovittuja standardeja. Geneeriset tukipalvelut, kuten käyttöoikeuksien hallinta, kertakirjautuminen jne. tukipalvelut tulisi toteuttaa operatiiviseen käyttöön tarkoitetuista tietojärjestelmäpalveluista erillisinä toteutuksina. Arkkitehtuuriskenaariossa on näistä toimenpiteistä huolimatta ilmeisenä riskinä liiallinen tukeutuminen yhden toimittajan ratkaisuihin, joka ei ole pidemmällä 47

48 aikavälillä toiminnallisesti eikä kokonaiskustannusten näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä skenaarion arvioidaan soveltuvan seuraavanlaisiin ympäristöihin: ympäristö, joilla on riittävä infrastruktuuri (tietoliikenneyhteydet, käyttöpalvelut, korkean käytettävyyden tuotantovalmius yhteiselle järjestelmälle) ympäristö, joka pystyy toteuttamaan yhteiset järjestelmän käyttöön liittyvät toimintamallit ja kykenee yhteisen järjestelmän kehittämisen edellyttämään yhteistoimintaan ympäristö, jossa järjestelmälle saadaan voimakas, selkeä omistaja, joka vastaa järjestelmästä ja sen kehityksestä (käyttäjäorganisaatioiden yhteinen tilaaja ) ympäristö, joka pystyy investoimaan yhteiseen potilastietojärjestelmään, joka vaatii merkittävän alkuinvestoinnin ja aiheuttaa päällekkäisiä kustannuksia siirtymäaikana. Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä -arkkitehtuuriskenaario arvioidaan soveltuvan esimerkiksi yhden tai useamman sairaanhoitopiirin alueen julkisen terveydenhuollon toimijoiden tai sosiaali- ja terveyspiirin yhteiseksi ratkaisuksi. Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä -arkkitehtuuriskenaario voidaan tarvittaessa liittää osaksi joko sairaanhoitopiirin tai erityisvastuualueen tasoisesti toteutettua alueellinen potilasrekisteri -skenaariota Arkkitehtuuriskenaario 3: Alueellinen potilastietorekisteri Alueellinen potilastietorekisteri -skenaariossa pääosa operatiivisessa toiminnassa tarvittavista tietojärjestelmäratkaisuista toteutetaan paikallisella tasolla (organisaatiokohtaisesti), mutta järjestelmien yhteisiä tukipalveluita, tietovarantoja sekä tiedon yhteiskäytön ratkaisuja toteutetaan aluetasoisesti toteutettavien yhteisten ratkaisujen avulla. Skenaariossa paikallisesti / organisaatiokohtaisesti toteutettavia tietojärjestelmäpalveluita potilashoidon osalta ovat mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja suun terveydenhuollon päätoiminnallisuudet sekä muut erikoisala- ja toimintokohtaiset järjestelmät. Skenaariossa samaa toimintaympäristöä ja käyttötarvetta palvelevat järjestelmät tulisi vakioida ja konsolidoida, mikäli erityistä syytä erillisiin järjestelmiin tukeutumiseen ei ole. 48

49 Skenaariossa sellaiset tiedon yhteiskäytön ratkaisut, joita ei voida toteuttaa valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden avulla, toteutetaan alueellisella tiedon operatiivisen yhteiskäytön mahdollistavalla potilastietorekisteriratkaisulla. Alueelliseen tiedon operatiivisen hyödyntämisen ratkaisuun kuuluu rekisteri, jossa on vähintään tieto eri järjestelmien sisältämistä tiedoista (eli metatiedot) sekä tietovaranto, johon tallennetaan operatiivista hyödyntämistä varten keskeisimmät tiedot dokumenttipohjaisesti. Yksi suositeltava toteutusvaihtoehto on toteuttaa alueelliseen potilasrekisteriin liittyvien tietojen rekisteröinti, tallentaminen sekä hyödyntäminen IHEintegraatioprofiilien (esim. XDS) mukaisesti, pohjautuen siirrettävien tietojen tallennus ja siirtomuodon osalta HL7 CDA/CCD asiakirjoihin. Rekisterin sisältämien asiakirjojen käyttö tulee ensisijassa mahdollistaa ammattilaisen hyödyntämästä operatiivisesti tietojärjestelmästä/tietojärjestelmäpalvelusta käsin, jonka kautta tietoja voidaan hyödyntää myös päätöksenteon tuen toiminnallisuuksien toteuttamiseen ja tiedot voidaan esittää ammattilaiselle yhdenmukaisena ja järjestelmän sisältämien käyttäjän, potilaan, sekä hoidon vaiheen mukaisten personoitujen näkymien kautta. Aluerekisterin sisältämien tietojen käyttö tulee mahdollistaa aluerekisteriin liitetyn kliinisen portaalin avulla, joka mahdollistaa tietojen yksisuuntaisen katselumahdollisuuden sellaisille käyttäjille, joiden ensisijaisesti hyödyntämässä tietojärjestelmäratkaisussa ei ole tukea aluerekisterin suorakäytölle. On tärkeää tunnistaa, että alueellinen potilastietorekisteri on tarkoitettu sellaisten tietojen yhteiskäyttöön ja toiminnallisuuksien toteuttamiseen, joita ei voida toteuttaa KanTapalveluiden kautta. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi lyhyellä aikavälillä tapahtuvaa tiedon operatiivista yhteiskäyttöä tukevat toteutukset, joita saatetaan tarvita yhteispäivystystoiminnassa tai erilaisissa toimijoiden välisissä ostopalvelutilanteissa (esimerkiksi kuvantamis- tai laboratoriotoiminnassa syntyneiden tietojen yhteiskäytön toteutus). Lisäksi täydentävinä tietoina alueelliseen tietovarantoon voidaan tallentaa muita hoidon kannalta keskeisiä tietoja siihen asti kunnes KanTa-palvelut ovat kattavasti alueellisessa käytössä. Kun tällaisia tietoja voidaan toiminnan tarpeita palvelevasti hyödyntää ja ylläpitää KanTa-palveluiden kautta, tulee alueratkaisun hyödyntäminen tällaisten tietojen osalta lopettaa. Mikäli KanTa-palveluiden yhteyteen jatkossa mahdollistuu alueellisiin ja paikallisiin tietovarantoihin tallennettujen potilasasiakirjojen federointitoiminne, voidaan alueellisen potilasrekisterin ja KanTa-palveluiden muodostamien erillisten infrastruktuureiden välinen kommunikointi mahdollistaa esimerkiksi IHE-integraatioprofiili XCA:n mukaisesti. Alueellinen potilastietorekisteri ei ole tarkoitettu ensisijassa sähköisessä muodossa olevien potilastietojen pitkäaikaisarkistoinnin toteuttamiseen. Potilasasiakirjojen pitkäaikaisarkistointi toteutetaan skenaariossa ensisijaisesti KanTa-palveluiden avulla. Organisaatiorajat ylittävien palvelukokonaisuuksien tarpeita tuetaan skenaariossa alueellisen potilasrekisterin yhteyteen toteutetulla ammattilaisten välisten resurssien- ja ajanvaraustoiminnallisuuksilla, joiden kautta voidaan myös julkaista tiedot potilaan hoito/asiointiprosessin tilasta, sekä potilaalle tehdyistä ajan- ja resurssienvarauksista. 49

50 Kuva 17. Alueellinen potilasrekisteri-skenaarion kuvaus käyttäjän näkökulmasta Alueellinen potilasrekisteri -skenaariossa monet teknisistä tukipalveluista on tarkoituksenmukaista toteuttaa alueellisella tasolla, koska näin vältytään päällekkäisiltä ratkaisuilta, sekä tuetaan eri tasoilla toteutettavien yhtyeentoimivien tietojärjestelmäpalveluiden yhteiskäyttöä. Esimerkiksi kontekstinhallinta, käyttäjäroolien ja käyttövaltuuksien yhdenmukainen määrittely ja hallinta tulisi toteuttaa yhtyeentoimivana alueellisena kokonaisuutena, jotta mahdollistettaisiin loppukäyttäjän kertakirjautuminen eri tasolla toteutettaviin sovelluspalveluihin. Yhteisen potilasrekisterin käyttö edellyttää lisäksi, että lokitietojen tallennus ja asiayhteyden todentaminen toteutetaan aluetasoisena palveluna, jotta voidaan varmistua alueellisten ratkaisujen asianmukaisesta käytöstä. Käyttöoikeuksien ja käyttövaltuuksien hallinta voidaan tehdä paikallisesti, jolloin jokaisella paikallisella toimijalla on oma käyttäjähakemisto ja se hallinnoi omia käyttäjiään. Alueelliset palvelut vaativat joko erillisen käyttövaltuushallinnan tai käyttövaltuudet toteutetaan yhtenäisen roolituksen ja luottamusverkoston avulla. Alueellisesti toteutettu käyttövaltuushallinta huolehtii koko alueen käyttäjistä ja muodostaa niistä yhteisen käyttäjähakemiston. Tällöin on ratkaistava miten paikallisten palveluiden käyttövaltuushallinta tehdään, joko ne liitetään alueelliseen palveluun tai paikallisille järjestelmille tehdään oma käyttövaltuushallinta. Kertakirjautuminen poistaa erillisen tunnistautumisen tarpeen siirryttäessä eri järjestelmien välillä ja tukeutuu käyttäjän tunnistamiseen ja käyttövaltuushallintaan, joiden pitää olla alueellisesti määriteltyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti toteutettuna. Jos kertakirjautuminen toteutetaan paikallisesti, niin se on liitettävä 50

51 kiinteästi tunnistautumiseen ja käyttövaltuushallintaan. Kertakirjautuminen on liitettävä kaikkiin niihin käyttövaltuushallintapalveluihin, joiden hallitsemat järjestelmät halutaan mukaan kertakirjautumiseen. Jos kertakirjautuminen toteutetaan alueellisesti, niin se liitetään paikalliseen tai alueelliseen tunnistautumiseen sekä alueelliseen käyttövaltuushallintaan. Paikallisesti toteutettu kontekstinhallinta synkronoi eri järjestelmien käyttökontekstin käyttäjän työpöydällä. Skenaariossa paikallisesti hoidettavia tietojärjestelmäpalveluita hallinnon osalta ovat mm. henkilöstö- ja työvuorosuunnittelu, toiminnanohjaus, resurssivaraukset, työohjelmat(työlistat), henkilökohtainen työjono, käynti- ja toimenpidetietojen kirjaus, potilasryhmittely (esim. DRG) ja päivittäisraportointi. Skenaariossa käyttölokitiedot tulee kerätä operatiivisista järjestelmistä alueellisesti, jotta yhteisen potilasrekisterin käytön valvonta olisi mahdollista toteuttaa. Suostumusten ja kieltojen sekä potilaan informointitiedon hallinnassa tukeudutaan kansalliseen ratkaisuun, kuitenkin siten että suostumusten ja kieltojen sekä informointitietojen tallennus ja ylläpito on toteutettu tavoitetilassa operatiivisten pääjärjestelmien lisäksi aluetasoisen käyttöliittymällisen ratkaisun avulla, joka mahdollistaa suostumusten, kieltojen ja potilaan informointitiedot hallinnan niissä tilanteissa joissa toiminnallisuuden sisältävää operatiivista järjestelmää ei ole käytettävissä tai toiminnallisuuden toteutus operatiiviseen järjestelmään ei ole vielä käyttöönotettavissa. Sähköisen asioinnin ja kuntalaisten omaehtoista toimintaa tukevat palvelut ml. palvelusetelijärjestelmä toteutetaan aluetasoisesti pohjautuen kansallisen tason sähköisen asioinnin tukipalveluihin. 51

52 Kuva 18. Tietojärjestelmäpalveluiden ja tietovarantojen sijoittuminen alueellinen potilasrekisteri skenaariossa. Sellaiset tiedonvaihdon ratkaisut yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä, joita ei voida toteuttaa valtakunnallisten palveluiden kautta, toteutetaan skenaariossa lähetepalaute järjestelmän avulla ja alueellisen potilasrekisteriratkaisun rajoitetulla käytöllä, sekä tietojen tuottamisen, että tietojen hyödyntämisen osalta. Yksityisen ja julkisen sektorin välisissä ratkaisuissa siirrytään vaiheittain kansallisten palveluiden käyttöönottoon. 52

53 Teknisten tukikomponenttien sijoittuminen alueellinen potilastietorekisteri skenaarioissa: Tekniset tukikomponentit Kontekstinhallinta Käyttövaltuuksien hallinta Tiedon varastointi (ETL, DW + BI ) Lokit Poistuvien rekisterinpitäjien tietojen sähköinen tallennus (tiedot, joita ei viedä KanTa:n) Allekirjoitus Koodistopalvelut Käyttäjän tunnistaminen Metatietopalvelut Kertakirjautuminen Palveluhakemisto (luettelo, kuvaus, viittaus mistä löytyy) Palvelutapahtumien hallinta (hoitoon liittyvät palvelut) Hakumoottori Asiallisen yhteyden todentaminen Asiakirjojen muodostus ja purku Integraatiopalvelu Suostumukset/kiellot Asiakkuuden hallinta Varmennepalvelu Tuottamistaso Paikallinen/Alueellinen Paikallinen/Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen/ Alueellinen Alueellinen Paikallinen/ Alueellinen Alueellinen Alueellinen Paikallinen/Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen Alueellinen/Kansallinen Alueellinen Alueellinen Arkkitehtuuriperiaatteiden mukaisesti arvioituna skenaario toteuttaa tavoitteita seuraavasti: Periaate 1: Ajantasainen potilastieto on oltava käytettävissä kaikilla potilaan hoitoon osallistuvilla 1. Arkkitehtuuriskenaariossa potilastieto on laajasti käytettävissä skenaariossa yleisimmin tarvittavien tietojen osalta. Alueellinen potilasrekisteriratkaisu mahdollistaa tiedon ajantasaisen saatavuuden tilanteissa, joissa tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla KanTa-palveluiden kautta tai kyse on nopealla aikavälillä tiedon syntymisestä tapahtuvasta tiedon operatiivisen yhteiskäytön tarpeesta, jonkalaisia saattaa ilmentyä esimerkiksi (yhteis)päivystystoiminnassa tai erilaisissa julkisten toimijoiden välisissä ostopalvelutilanteissa. 53

54 Periaate 2: Arkkitehtuuria kehitettävä asiakaskeskeisesti 2. Palveluiden ja palvelukokonaisuuksien asiakaslähtöinen kehittäminen on potilastiedon paremman saatavuuden kautta mahdollista. Organisaatiorajat ylittävien asiakaslähköisten palvelukokonaisuuksien tukeminen on mahdollista alueellisen potilasrekisteriratkaisun yhteyteen toteutettavilla palveluprosessin seurannan ja vähintään resurssien- ja ajanvaraustoiminnallisuudet mahdollistavalla ratkaisulla. Tuki ammattilaisten välisen yhteistoiminnan ja palveluiden asiakaslähtöisen kehittämisen toiminnallisuuksille on kuitenkin heikompi kuin alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä-skenaariossa. Koska ammattilaisten ja organisaatioiden välisen yhteistoiminnan mahdollistamat tukipalvelut on toteutettu skenaariossa alueellisella tasolla, ja tähän liittyvät yhteistoimintarakenteet olemassa, on potilasasiakkaiden sähköisen asioinnin palveluiden aluetasoinen toteuttaminen järkevää ja suoraviivaista toteuttaa. Periaate 3: Tietojärjestelmä- ja teknologiaratkaisut tukevat palvelutoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä 3. Aluerekisteri mahdollistaa tietojen hyödyntämisen käyttäjän hyödyntämän operatiiviseen tietojärjestelmäratkaisun kautta, jonka tiedon hakuun ja esittämiseen liittyvät toiminnallisuudet ovat käytettävissä myös aluerekisterin kautta tietoja käytettäessä. Tietovarastoinnin ja tiedollajohtamisen ratkaisut on ensisijaisesti järkevää toteuttaa skenaariossa aluetasoisesti, mutta erillisten järjestelmäratkaisujen lukumäärä huomioiden ei näiden toteuttaminen ole niin suoraviivaista kuin alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä skenaariossa. Periaate 4: Tietojärjestelmäkokonaisuuden tulee olla modulaarinen 4. Mikäli alueellinen potilasrekisteri ratkaisu toteutetaan kansainvälisten ja kansallisten standardien ja avoimuuden/yhteentoimivuuden periaatteiden mukaisesti, lisää tämä merkittävästi ympäristön avoimuutta ja joustavuutta erilaisiin muutoksiin, kun erillisten tietoa tuottavien tai hyödyntävien järjestelmien liittäminen kokonaisuuteen aluerekisterin avulla mahdollistuu. Alueellista potilastietorekisteriratkaisua voidaan myös hyödyntää tietojärjestelmien vaihtamisessa tai yhdistämisissä tarvittavien historiatietojen tallennusalustana (huom! ei pitkäaikaisarkistointi, joka on KanTapalveluiden tehtävä). Alueellinen potilastietorekisteri-skenaario soveltuu arvion mukaan seuraavanlaisiin ympäristöihin: monituottajaympäristö, jossa erillisten itsenäisten palveluntuottajien lukumäärä on suuri ja palveluiden tuottamisvastuu on hajautunut ympäristö, jossa on paljon yksityisiä palveluntarjoajia, joiden osalta tietoa on voitava ennen yksityissektorin kattavaa kansallista käyttöönottoa yhteiskäyttää 54

55 ympäristö, jossa eri toimijoiden välisten yhteisten potilaiden/asiakkaiden määrä ei ole kokonaisvolyymiin suhteutettuna suuri ympäristö, jossa ei pystytä siirtymään yhteiseen potilastietojärjestelmään. Syyt tähän voivat olla esim. taloudellisia (ei taloudellisia edellytyksiä investoida yhteiseen järjestelmään) tai poliittisia Alueellinen potilasrekisteri -arkkitehtuuriskenaarion arvioidaan soveltuvan parhaiten yhden tai useamman sairaanhoitopiirin tai sosiaali- ja terveyspiirin alueen julkisen terveydenhuollon toimijoiden yhteiseksi ratkaisuksi tilanteessa, jossa alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä -arkkitehtuuriskenaarion suuntainen kehittäminen ei ole suoraan mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Tällaisella alueella erillisten itsenäisten palveluntuottajien lukumäärä on yleensä suuri ja palveluiden tuottamisvastuu on hajautunut. Alueellinen potilasrekisteri -skenaarion kuvaamaa arkkitehtuuria on mahdollista käyttää siirtymävaiheen ratkaisuna kohti alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä-skenaarion kuvaamaa toteutusta Esimerkki erityisvastuualuetasoisesta arkkitehtuuriskenaarionarkkitehtuuriskenaarion yhteensovittamisesta Alueellinen ja paikallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri tulee olla valittavissa ja sovitettavissa alueellisten erityispiirteiden ja tarpeiden mukaisesti. Erityisvaatimuksia aiheuttavat erityisesti alueen palveluiden järjestämis- ja tuottamistavat sekä sovitut yhteistoimintamallit eri organisaatioiden ja niissä toimivien ammattilaisten välillä. Kuvatut arkkitehtuuriskenaariot tulee voida tarvittaessa toteuttaa alueellisena yhdistelmänä. Esimerkki alueellisesta yhdistämisestä on kuvattu alla, jossa erityisvastuualuetasoinen toteutus pohjautuu alueellisen potilasrekisterin skenaarioon ja jossa erityisvastuualueen sisällä sairaanhoito- tai sosiaali- ja terveyspiiritasoisesti (tai työssäkäyntialueisiin perustuvien nk. vahvojen peruskuntien tasolla) arkkitehtuuri pohjautuu alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä-skenaarioon. Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä voi olla myös usean tällaisen alueen yhteinen. Skenaariossa voidaan rakentaa erityisvastuualuetasoisesti organisoitujen palveluiden tukemiseksi yhteisiä tietojärjestelmäpalveluita, joiden tarve voi tulla kyseeseen esimerkiksi erityisvastuualuetasoisesti järjestettyjen erikoissairaanhoidon palvelujen tukemisessa. Ratkaisu voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa tarkasteluajanjaksolla erikoissairaanhoidon välistä työjakoa ja yhteistyötä kehitetään voimakkaasti erityisvastuualuetasoisesti ja sairaanhoito- / sosiaali- ja terveyspiirialuetasoisesti puolestaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden yhteistyötä tiivistetään. Tämäntyyppisessä tilanteessa kahden tavoitearkkitehtuuriskenaarion yhdistelmällä voidaan joustavasti tukea palveluiden- ja organisaatiorakenteen kehittämisestä ja tietojärjestelmäratkaisujen yhtenäistämisestä aiheutuvia muutoksia sekä omalta osalta tukea myös valtakunnallisten palveluiden käyttöönottoa. 55

56 Kuva 19. Esimerkki arkkitehtuuriskenaarioiden yhteensovittamisesta 56

57 4.3.4 Potilastietojen yhteiskäytön tietovirrat arkkitehtuuriskenaarioissa Alla olevassa kuvassa on esitetty arkkitehtuuriskenaarioiden tietovirtoja arkkitehtuurin toteutustasojen välillä potilastiedon tallennuksen ja yhteiskäytön näkökulmasta. Kuva 20. Tietovirrat alueellinen potilastietorekisteri ja alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä skenaariossa Sosiaali ja terveydenhuollon yhteiset osuudet arkkitehtuuriskenaarioissa Liitteenä olevassa toimintaympäristön muutoksia koskevassa osiossa (Liite 3) on kuvattu sosiaali- ja terveydenhuollon tiivistyvän yhteistyön vaikutuksia asiakastiedon yhteyskäyttöön ja tietojärjestelmäratkaisujen kehittämiseen. Koska viitearkkitehtuurin kuvauksessa on kyse terveydenhuollon viitearkkitehtuurista, rajaudutaan tässä kohdassa nimenomaan potilastietojen yhteiskäyttöön liittyviin ratkaisuihin. Potilastiedolla tarkoitetaan asikastietolain mukaan potilasta koskevaa tietoa, joka sisältyy potilaslaissa tarkoitettuun potilasasiakirjaan. Potilaslaissa potilasasiakirja puolestaan määritellään seuraavasti: potilaan hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa käytettäviä, laadittuja tai saapuneita asiakirjoja taikka teknisiä tallenteita, jotka sisältävät hänen terveydentilaansa koskevia tai muita henkilökohtaisia tietoja Potilaan terveydentilaa koskevia potilasasiakirjoja tuotetaan ja hyödynnetään terveydenhuollon ammattilaisten toimesta myös laajasti sosiaalihuollon palveluiden yhteydessä, esim. kotihoidossa, tuetun asumisen palveluissa, päihdehuollossa sekä kehitysvammahuollossa. 57

58 Potilasturvallisuuden näkökulmasta ei kuitenkaan palveluissa voida ylläpitää erillisiä päällekkäisiä lääkityslistoja tai muita hoidossa tarvittavia keskeisiä potilasturvallisuuteen liittyviä tietoja. Yksi vaihtoehto on mahdollistaa terveydenhuollossa tarvittavien keskeisten tietojen hyödyntäminen ja yhtenäinen ylläpito potilastietojärjestelmän ko. toiminnallisuuden rajoitetulla yhteiskäytöllä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköissä toimivien terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta. Tietojen yhtenäisen ylläpidon mahdollistamiseksi tietojen käsittelyyn liittyvät lainsäädännön rajoitteet tulee huomioida ja asiakassuhteen olemassaolo tulee varmistaa. Potilastietojen asianmukaisen käytön varmistaminen edellyttää käytännössä seuraavien tietojärjestelmäpalveluiden yhteiskäyttöä: Asiakkaan/Potilaan suostumukset ja kiellot (jatkossa kansallisen tason ratkaisun kautta) Asiallisen yhteyden todentaminen Lokitietojen hallinta ja valvonta (käyttö- ja luovutuslokit) Kunnan eri toimialojen yhteiset palvelut Terveydenhuolto toimii kiinteänä osana kuntasektorin muuta toimintaa. Vaikka terveydenhuoltoa koskevat säädökset ovat monessa suhteessa toimintaa tarkemmin ohjaavia kuin muussa kunnan toiminnassa, on kunnan eri toimialojen kesken tarkoituksenmukaista hyödyntää yhteisiä sovelluspalveluita sekä tietoteknisiä tukipalveluita. Jatkossa on tarkoituksenmukaista, että kunnallisen terveydenhuollon toiminnassa hyödynnetään julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin liittyvässä kuntasektorin arkkitehtuurissa kuvattuja yhteisiä palveluita, sekä yhteisistä palveluista muodostetaan ylläpidetyt viitearkkitehtuurikuvaukset. 58

59 Kuva 21. Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen viitearkkitehtuurin ja kuntasektorin yhteisiä kohdealueita kuvaavien viitearkkitehtuurien suhde (tavoitetilassa) Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tason viitearkkitehtuurissa suositellaan yhteisten tietoteknisten tukipalveluiden käyttö seuraavilta osin. Varmenneratkaisut Terveydenhuollolla on velvoite käyttää jatkossa sekä järjestelmä-, että henkilövarmenteita. Varmenteiden käytölle on kuitenkin tarvetta muussakin toiminnassa. Varmenneratkaisuiden alueellinen ja paikallinen infrastruktuuri voisi täten olla yhteinen vaikka varmentajana toimisivatkin eri tahot. Käyttöoikeuksien ja valtuuksien hallinta Käyttöoikeuksien ja valtuuksien hallinta on potentiaalinen toimialojen kesken yhteinen palvelu. Käyttöoikeuksien ja valtuuksien hallinta olisi loogisesti järkevintä toteuttaa siten, että käyttövaltuuksien hallintaprosesseissa tarvittavat tiedot yhdistyisivät saumattomasti henkilöstöhallinnon prosesseihin ja järjestelmiin. Varsinainen käyttövaltuushallintaan liittyvä päätöksenteko, joka liittyy aina tietojen käytön käyttötarkoitukseen, tulee tapahtua käyttövaltuuksien hallinnan puolella (esim. käyttäjä- ja tietojärjestelmäroolien sitominen käyttöoikeuksiin). Henkilöstöhallinnon prosesseilla ja tietojärjestelmillä on mahdollista sujuvoittaa prosessia sekä varmistaa henkilöstöhallintoon liittyvien muutosten välittyminen käyttöoikeuksien hallinnan puolella. Erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja on olemassa useita, joista alla on lyhyesti kuvattu 3 vaihtoehtoa järjestelmäpalveluiden näkökulmasta: 59

60 1. Alueellinen keskitetty järjestelmä: Yksi alueellisesti keskitetty käyttäjähakemisto, jossa organisaatiokohtainen jako, jota kaikki käyttävät ja hyödyntävät yhdessä. 2. Organisaatiokohtaiset hakemistot, provisiointi: Omista organisaatiokohtaisista hakemistoista provisioidaan tiedot tai osa tiedoista hierarkiassa ylemmälle tasolle, jota eri organisaatiot hyödyntävät. 3. Organisaatiokohtaiset hakemistot, federointi: Käyttäjähakemistojen federointiin perustuva luottamusverkosto organisaatioiden välillä. Tunnistaminen ja kertakirjautuminen Tunnistamiseen ja kertakirjautumiseen on suositeltavaa toteuttaa eri toimialojen kesken yhteinen ratkaisu vähintään organisaation sisäisesti. Henkilö- ja yhteystietojen hallinta Asiakastietojen (henkilötiedot, yhteys- ja asiakkuustiedot) hallinta voitaisiin keskittää alueellisesti yli toimialojen, sellaisten tietojen osalta jotka eivät sisällä terveydenhuoltospesifistä tai muiden toimialojen palveluissa syntyvää arkaluonteista tietoa. Suositeltavaa on että henkilö- ja yhteystietojen hallinnassa tukeudutaan väestötietojärjestelmän käyttöön tietojen ensisijaisena lähteenä, sellaisten tietojen osalta jotka kuuluvat väestötietojärjestelmän tietosisältöön. Sähköisen asioinnin yhteiset palvelut Sähköisessä asioinnissa keskeistä on käyttäjän kertakirjautuminen kunnan tai alueen kaikkiin sähköisiin asiointipalveluihin. Kuntalaisten palveluihin hakeutuminen ja palveluohjaus ovat selkeästi alueen väestöä hyödyttäviä yhteisiä toimialariippumattomia palveluita Integraatioarkkitehtuuri Tavoitetilan Integraatioarkkitehtuurissa integraatiot tulee hoitaa ensisijassa alueellisesti ja kansallisesti keskitettyjen integraatiopalveluidenintegraatiopalveluiden kautta. Suositus tavoitetilan integraatioarkkitehtuuriksi on esitetty kuvassa 23. Suosituksen mukaisesti kansallisella tasolla toteutetaan alueiden väliset integraatioratkaisut, sekä julkisen ja yksityisen toimijoiden väliset ratkaisut. Tällaisia ovat mm. KanTa-palveluiden käyttöön liittyvien yhteyksien lisäksi, kansallisiin terveydenhuollon henkilörekistereihin ja tilastoihin tuotettavien tietojen edellyttämät yhteydet, sekä lähete-palauteyhteydet. Kansallisiin palveluihin on suositeltavaa liittyä alueellisesti keskitettyjen integraatiopalveluiden kautta. Alueeksi voidaan esimerkiksi tulkita joko erityisvastuualue, sairaanhoitopiiri tai sosiaali- ja terveyspiiri. Alueiden välisissä integraatioissa painopiste on erityisvastuualueiden sisäisissä yhteyksissä, ja muut yhteydet tulee ensisijassa toteuttaa valtakunnallisten palveluiden kautta. Alueellisesti keskitetyillä ratkaisuilla 60

61 edistetään myös alueellista yhteentoimivuutta ja pystytään tukemaan organisaatio- ja palvelurakenteissa tapahtuvien muutosten läpivientiä. Erityisesti kansallisiin palveluihin tapahtuvaa organisaatiokohtaista liittymistä pitää välttää. Alueellisesti keskitetyt integraatiopalvelut vähentävät paikallisesti organisaatioiden välisten suorien integraatioiden määrää sekä tekevät alueellisen integraation toteuttamisen yksinkertaisemmaksi, hallitummaksi ja kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi. Kerroksellinen integraatioarkkitehtuuri mahdollistaa rinnakkaisen yhteentoimivan kokonaisuuden kehittämisen, jossa kansallisten palveluiden käyttöä tuetaan alueiden sisäisten integraatioratkaisujen avulla. Integraatioarkkitehtuurin pitää olla periaatteiden mukaisesti yksinkertainen, standardien käyttöön perustuva, harmonisoituja sanomamuotoja ja tietorakenteita käyttävä ja integraatiot tulee hoitaa keskitettyjen integraatiopalveluiden kautta. Kuva 22. Integraatioarkkitehtuuri tavoitetilassa. 61

62 4.3.8 Arkkitehtuuriskenaarioiden arviointi SWOT-analyysillä Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä Kuva 23. Alueellisesti yhteinen potilastietojärjestelmä -skenaarion SWOT-analyysi. 62

63 Alueellinen potilastietorekisteri -skenaario Kuva 24. Alueellisen potilastietorekisteri -skenaarion SWOT-analyysi 63

64 4.4 Kehittämistoimenpiteiden jaksotus Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämispolku kohti tavoitetilaa koostuu tietojärjestelmien, tietojärjestelmäpalveluiden sekä tietovarantojen kehittämistoimenpiteistä ja käyttöönotoista. Kehittämisen vaiheistamisessa tulee erityisesti huomioida alueella tapahtuvat organisaatio- ja palvelurakenteiden muutokset, ja pyrkiä ennakoivilla kehittämistoimenpiteillä mahdollistamaan ao. muutosten toteuttaminen. Kehittämistoimenpiteiden ja palveluiden käyttöönotoissa tulee huomioida myös valtakunnallisten palveluiden käyttöönotolle säädetyt aikataulut sekä valtakunnalliset käyttöönottosuunnitelmat. Alla olevassa kuvassa on esitetty kokonaisuuden kehittämisen pääpiirteinen jaksotus sekä siihen vaikuttavat kansallisesti määritellyt aikarajat. Kuva 25 kehittämistoimenpiteiden jaksotus Infrastruktuuri- ja tietoteknisen tukipalveluiden kehittäminen Edellytys yhteisten ja yhteentoimivien aluetasoisesti toteutettujen tietojärjestelmäpalveluiden ja tietojärjestelmien kehittämiselle ovat varmatoiminen tietotekninen infrastruktuuri sekä palveluiden yhteiskäytön ja joustavan kehittämisen mahdollistavat operatiivisten järjestelmien ulkopuolella toteutettavat tietotekniset tukipalvelut. 64