Toimialan onnettomuudet 2005

Transkriptio

1 TUKES-julkaisu 3/2006 Toimialan onnettomuudet 2005 Mariana Mattila Merja Rusanen TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki

2 2

3 Turvatekniikan keskus Julkaisija Turvatekniikan keskus Julkaisuaika 5/2006 Tekijät Mariana Mattila, Merja Rusanen Julkaisun nimi Toimialan onnettomuudet 2005 Tiivistelmä Julkaisu on yhteenveto TUKESin tietoon tulleista, toimialalla sattuneista onnettomuuksista. Vuonna 2005 onnettomuuksia rekisteröitiin yhteensä 286 ja vaaratilanteita 67. Onnettomuuksien kokonaismäärä on alentunut kolmena vuonna peräkkäin. Vuonna 2005 suurin onnettomuusryhmä oli kemikaalionnettomuudet, joita rekisteröitiin 82. Sekä TUKESin valvontakohteissa sattuneiden että toimialan muissa kohteissa sattuneiden onnettomuuksien määrä laski edellisestä vuodesta. Valvontakohteissa sattuneita onnettomuuksia kirjattiin 18. Kaivoksissa tapahtuneita tapaturmia rekisteröitiin 51, sähkötapaturmia 55 ja ilotulitteiden aiheuttamia tapauksia 49. Painelaiteonnettomuuksia kirjattiin 26, nestekaasuonnettomuuksia 10 ja vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä onnettomuuksia 5. Räjähdeonnettomuuksia rekisteröitiin 3, maakaasuonnettomuuksia myös 3. Lisäksi kirjattiin 1 hissitapaturma. TUKESin tietoon tulleissa, toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa kuoli 20 henkilöä. Näistä 17 menehtyi sähköpaloissa, 1 painelaitteen räjähdyksessä, 1 sähkötapaturmassa ja 1 ilotulitteen aiheuttamassa tulipalossa. Onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä 156 henkilöä. Tämän julkaisun pääasiallisena tietolähteenä on käytetty TUKESin ylläpitämää vaurio- ja onnettomuusrekisteri VAROa. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Rahoittaja/ toimeksiantaja Julkaisun kustantaja kemikaalionnettomuus, nestekaasuonnettomuus, maakaasuonnettomuus, painelaiteonnettomuus, sähkötapaturma, ilotuliteonnettomuus, räjähdeonnettomuus, hissitapaturma, kaivosonnettomuus TUKES-julkaisu 3/2006 Turvatekniikan keskus Turvatekniikan keskus Painopaikka ja aika Edita Prima Oy, Helsinki, toukokuu

4 Tiivistelmä Resumé.. 8 Summary 9 1. Johdanto TUKESin onnettomuustutkinta Uusia indikaattoreita turvallisuustilanteen arvioimiseksi Onnettomuudet ja vaaratilanteet vuonna Prosessiteollisuudessa sattuneet onnettomuudet TUKESin toimialalla Onnettomuudet vaarallisten kemikaalien teollisessa käsittelyssä ja varastoinnissa Onnettomuuksien määrä Vakavat kemikaalionnettomuudet TUKESin valvontakohteissa sattuneet onnettomuudet Kemikaalionnettomuudet eri teollisuudenaloilla Valvontakohteiden onnettomuustyypit Valvontakohteiden kemikaalionnettomuudet eri toiminnoissa ja työvaiheissa Valvontakohteiden kemikaalionnettomuudet eri laiteryhmissä ja laitteissa Valvontakohteissa sattuneisiin kemikaalionnettomuuksiin vaikuttaneita tekijöitä Kemikaalionnettomuudet toimialan muissa kohteissa Nestekaasuonnettomuudet Onnettomuuksien määrä Nestekaasuonnettomuuksiin vaikuttaneita tekijöitä Maakaasuonnettomuudet Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvät onnettomuudet Painelaiteonnettomuudet Onnettomuuksien määrä Painelaiteonnettomuuksien tyypit, laiteryhmät ja onnettomuuksien tapahtumapaikat Painelaiteonnettomuuksiin vaikuttaneita tekijöitä Aerosolit Sähköpalot ja sähkötapaturmat Sähköpalot ja sähköpalokuolemat Sähkötapaturmat Kuolemaan johtaneiden sähkötapaturmien kehitys Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat

5 11.4. Sähkötapaturmat vuonna Sähkötapaturmien määrä Sähkötapaturmien uhrit ja sähkölajin ja jännitteen suhteen Sähkötapaturmien seuraukset Tapaturmapaikat ja laitteistot Syytekijöitä Räjähde- ja ilotuliteonnettomuudet Räjähdeonnettomuudet Ilotulitteiden ja omatekoisten räjähteiden aiheuttamat onnettomuudet Ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot Hissitapaturmat ja -vahingot Kaivosonnettomuudet Lähdeluettelo LIITTEET LIITE 1 Tiivistelmiä TUKESin tutkimista onnettomuuksista.. 59 LIITE 2 Muita tietoon tulleita onnettomuuksia. 63 LIITE 3 TUKESin tietoon tulleet onnettomuudet ja vaaratilanteet

6 6

7 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu on yhteenveto TUKESin tietoon tulleista, toimialalla sattuneista onnettomuuksista. Pääasiallisena tietolähteenä on käytetty TUKESin ylläpitämää vaurio- ja onnettomuusrekisteriä (VARO). Vuonna 2005 rekisteröitiin 286 onnettomuutta ja 67 vaaratilannetta. Onnettomuusmäärät ovat laskeneet jo kolmena peräkkäisenä vuotena. Onnettomuuksissa kuoli 20 henkilöä, mikä on pienin määrä TUKESin olemassaolon aikana. Sähkötapaturmassa kuoli 1, painelaiteräjähdyksessä 1 sekä ilotulitteen aiheuttamassa tulipalossa 1 henkilö. Sähköpaloissa menehtyi 17 henkilöä. Loukkaantuneiden määrä (156) pysyttelee samoissa lukemissa kuin edellisvuosina. Vuonna 2005 suurin onnettomuusryhmä oli kemikaalionnettomuudet, joita kirjattiin 82. TUKESin luvilla toimivissa valvontakohteissa tapahtui 18 kemikaalionnettomuutta ja muissa kohteissa 64. Onnettomuuksista 11 luokiteltiin vakaviksi. Kemikaalionnettomuuksien määrä on laskenut jo kahtena peräkkäisenä vuotena, myös vakaviksi luokitellut onnettomuudet ovat vähentyneet selvästi. TUKESin valvontakohteissa sattuneissa onnettomuuksissa ei menehtynyt eikä loukkaantunut yhtään ihmistä. Muissa kohteissa sattuneissa onnettomuuksissa loukkaantui 3 henkilöä. Painelaiteonnettomuuksien määrä nousi edellisvuodesta, ollen nyt 26. Kymmenen vuoden aikajänteellä painelaiteonnettomuudet näyttävät lisääntyneen. Rekisteröimättömien painelaitteiden osuus onnettomuuksissa on viime vuosina lisääntynyt. Putkistojen osuus on myös ollut kasvussa, tosin putkistovaurioista suurin osa luokiteltiin vaaratilanteiksi, eivätkä ne näy onnettomuustilastossa. Yksi kuolemaan johtanut onnettomuus sattui rengasautoklaavin räjähtäessä. Sähkötapaturmien määrä pysyi lähes ennallaan, 55 tapausta vuonna 2005, mutta kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui vain yksi aikaisempien vuosien noin 3-4 tapahtuman sijaan. Sähköalan ammattilaisten tapaturmat ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä, mutta heille sattuvat onnettomuudet ovat usein vakavia. Sähköpalojen osalta tilastointia on viime vuosina tarkennettu. Tämä näkyy siten, että havaittujen sähköpalokuolemien luvut ovat nyt suurempia. Ilotulitteiden ja omatekoisten pommien aiheuttamia onnettomuuksia rekisteröitiin 49. Näistä 36 oli ilotulitteiden ja omatekoisten pommien aiheuttamia vammautumisia. Ilotulitteista syttyneitä tulipaloja kirjattiin 13. Ilotulitteen sytyttämässä tulipalossa menehtyi 1 henkilö, samassa palossa loukkaantui 2 muuta henkilöä. Nestekaasuonnettomuuksia rekisteröitiin 10, niissä loukkaantui 1 henkilö. Kaivosonnettomuuksissa loukkaantui 51 henkilöä. Maakaasuun liittyviä onnettomuuksia kirjattiin 3. Hissitapaturmassa loukkaantui 1 henkilö. Räjähdeonnettomuuksia tapahtui 3. 7

8 RESUMÉ Denna publikation är en sammanfattning av olyckor som inträffat inom Säkerhetsteknikcentralens (TUKES) verksamhetsområde och som kommit oss till kännedom. Som huvudsaklig informationskälla har använts TUKES olycks- och skaderegister VARO. Under år 2005 registrerades sammanlagt 286 olyckor och 67 tillbud. Antalet olyckor har minskat under de tre senaste åren. Antalet i olyckor omkomna (20) är det minsta sedan TUKES grundande. Ett dödsfall skedde i en elolycka, ett när en tryckbärande anordning exploderade och ett i en brand orsakad av fyrverkerier. I elbränder avled 17 personer. Antalet skadade i olyckorna (156) är i nivå med de senaste åren. Den största olycksgruppen under 2005 var kemikalieolyckor, vilkas registrerade antal var 82. Av kemikalieolyckorna inträffade 18 i övervakningsobjekt för vilkas verksamhet krävs vårt tillstånd och 64 i andra objekt inom verksamhetsområdet. Av olyckorna klassades 11 som allvarliga. Antalet kemikalieolyckor minskade redan andra året i följd, och det inträffade också tydligt färre allvarliga olyckor än tidigare. I olyckorna som inträffade i TUKES övervakningsobjekt miste ingen livet och skadades heller ingen. I andra objekt inom verksamhetsområdet skadades 3 personer. Antalet olyckor med tryckbärande anordningar uppgick till 26. Under en period på 10 år kan man se att antalet ökat. Oregistrerade tryckbärande anordningars andel tycks ha ökat under de senaste åren. Även olyckor som skett på tryckbärande rörsystem ökar, men de flesta av dem registrerades som tillbud och syns därför inte i statistiken. En olycka med dödlig utgång skedde då en autoklav för bildäck exploderade. Antalet elolyckor höll sig nästan på samma nivå som tidigare, antalet registrerade fall var 55. Endast en dödsolycka skedde inom elbranschen mot 3 4 tidigare år. Antalet olyckor som drabbar fackmän inom elbranschen har på lång sikt minskat, men olyckorna tycks ofta vara rätt allvarliga. Rapportering av elbränder har de senaste åren förbättrats. Det här syns som ett större antal elbrandsdödsfall än tidigare. Antalet registrerade olyckor som förorsakats av fyrverkeripjäser och egenhändigt gjorda bomber var 49, av vilka fyrverkeripjäser orsakade skador hos 36 personer. Bränder som år 2005 orsakats av dessa produkter registrerades 13 stycken. En person dog i en brand orsakad av en fyrverkeripjäs. I samma brand skadades två personer. Antalet registrerade flytgasolyckor var 10, i vilka en person skadades. I gruvolyckor skadades 51 personer. Antalet naturgasolyckor var 3. I en hissolycka skadades en person. Det inträffade 3 sprängämnesolyckor. 8

9 SUMMARY This publication summarises the accidents reported to the Safety Technology Authority (TUKES) in our field of operations. The main data source was the VARO Accident and Damage Database maintained by TUKES. In 2005, we recorded a total of 286 accidents and 67 near-misses. The accident numbers have decreased already for two years in running. The accidents cost the life of 20, which is the lowest-ever figure in TUKES history. Electrical accidents and pressure equipment accidents both left one person dead. A fire caused by a firework item killed one person. Electrical fires accounted for 17 fatalities. The total number of the injured, 156, remained at the same level as in the last few years. In 2005, the largest accident category was chemical accidents with 82 recorded cases. At the surveillance sites licensed by TUKES a total of 18 chemical accidents were recorded, the number being 64 at other sites. Of these accidents, 11 were classified as serious. The number of chemical accidents showed a decline already for two years in running, the serious accidents having clearly decreased. In the accidents occurred at the sites under TUKES' surveillance there were neither fatalities nor injuries, while other sites in our field of operations accounted for three injured. The number of pressure equipment accidents increased from the previous year, now totalling 26. Over a 10-year timespan, these accidents have increased. More and more non-registered pressure equipment is involved in the last few years. Pressurized pipelines also seem to play an increasing role, but most of pipeline accidents were classified as near-misses and therefore cannot be seen in the statistics. One fatal accident was caused by a car tyre autoclave explosion. The electrical accidents remained almost at the same level as the previous year there were 55 recorded cases in 2005 but just one of them was fatal, compared with the 3 4 such cases in the previous years. The accidents suffered by the professionals in the field of electricity show a decline in long term, but they are often very serious. The electrical fire statistics have seen intensified procedures in the last few years, which now results in higher figures of fatal electrical fires than before. Firework items and homemade bombs caused a total of 49 registered accidents, of which 36 injuries were caused by fireworks and homemade bombs. Totally 13 fires were caused by fireworks. A fire originating from fireworks left one person dead and two injured. In a total of 10 LPG accidents, one person was injured. The mining accidents left 51 injured. The accidents involving natural gas numbered 3. Elevator accidents left one person injured. There were three accidents with explosives. 9

10 10

11 1. JOHDANTO Tämä julkaisu on yhteenveto TUKESin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2005 sattuneista onnettomuuksista. Julkaisussa esitetään onnettomuuksien lukumäärät ja seurataan onnettomuusmäärien vaihtelua TUKESin perustamisesta lähtien. Sähkölaitteiden, -laitteistojen ja muun sähkön käytön aiheuttamia tulipaloja käsitellään tässä julkaisussa vain lyhyesti. Sähkön aiheuttamista paloista valmistui helmikuussa 2005 seurantatutkimus Sähkö palon syttymissyynä ja se on julkaistu erillisenä TUKES-julkaisuna (2/2005). Turvatekniikan keskus (TUKES) toimii Suomessa toimialojensa teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvontaviranomaisena. Toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä, sekä edistää teknistä luotettavuutta. TU- KESin toimialoja ovat: sähkölaitteet ja laitteistot, pelastustoimen laitteet ja laitteistot, kaasulaitteet, hissit, painelaitteet, vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi, vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja säiliöt, CE-merkityt rakennustuotteet, räjähteet, kaivokset, yleisessä kaupankäynnissä käytettävät mittauslaitteet ja jalometallituotteet. Sähkölaitteiden osalta turvallisuuden lisäksi TUKES valvoo sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC) sekä energiamerkintöjä. Osana valvontatoimintaa TUKES kerää tietoja ja tutkii toimialallaan sattuneita onnettomuuksia. Tiedot tallennetaan vaurio- ja onnettomuusrekisteri VAROon. Kerättyä tietoa käytetään mm. turvallisuudessa tapahtuneiden muutosten seuraamiseen ja arviointiin sekä valvonnan ja tiedotuksen kohdentamiseen. TUKES kerää onnettomuus- ja vaaratilannetietoja eri lähteistä. Yksi niistä on yritykset, jotka toimivat TUKESin valvomilla aloilla ja joita säädökset velvoittavat ilmoittamaan toiminnassaan sattuneista vakavista onnettomuuksista. Ilmoitusvelvollisuus sisältyy mm. kemikaali-, painelaite-, räjähde-, kaivos- ja sähköturvallisuuslainsäädäntöön /1/. Lisäksi TUKES kerää tietoja toimialallaan sattuneista onnettomuuksista päivälehdistä ja sähköisestä mediaseurannasta sekä muilta viranomaisilta. Vuodesta 2001 alkaen onnettomuustietojen keräämistä on tehostettu hyödyntämällä pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmää (Pronto). Tämä on parantanut tietojen saatavuutta erityisesti niistä kemikaalionnettomuuksista, jotka ovat tapahtuneet muissa kuin TUKESin valvontakohteissa. Tiedonkeruuta kehitetään ottamalla käyttöön sähköinen onnettomuusilmoituslomake vuonna Ilmoitusvelvollisuudesta ja aktiivisesta seurannasta huolimatta kaikki toimialalla sattuneet onnettomuudet eivät tule TUKESin tietoon. Tiedonsaantiin vaikuttavat onnettomuuden vakavuus ja se, minkä toimialan onnettomuudesta on kysymys. TUKES saa yleensä tiedot toimialaan sisältyvistä kuolemaan johtaneista ja muista vakavista onnettomuuksista. Vähemmän vakavista onnettomuuksista sekä vaaratilanteista ei välttämättä tule ilmoitusta eikä niistä aina saada tietoa muutakaan kautta. Nämä seikat tulee ottaa huomioon, kun tarkastellaan raportissa esitettyjä onnettomuuslukumääriä. VAROon on kerätty tietoja vaarallisten kemikaalien valmistus-, käsittely-, varastointija kuljetusonnettomuuksista sekä painelaite- ja räjähdeonnettomuuksista vuodesta 1978 lähtien. Kaivosonnettomuuksista on tehty yhteenvetokuvauksia vuodesta 1972 lähtien. Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat on VAROssa vuodesta 1980 lähtien ja vuodesta 1996 siihen on lisätty kaikki tietoon tulleet sähkötapaturmat ja hissionnettomuudet. Vuodesta 2001 alkaen on VAROon kirjattu ilotulitteiden aiheuttamia paloja, jotka ovat 11

12 aiheuttaneet kuoleman tai joista aiheutuneet vahingot on arvioitu yli 2000 euron suuruiseksi /2/. Tallennettujen tapausten määrä oli vuoden 2005 lopussa VAROrekisteriä päivitetään jatkuvasti. Myös aiempien vuosien onnettomuuksia voidaan jälkikäteen lisätä tietokantaan. VARO-rekisterisovellus on käytettävissä TUKESin kotisivulta 12

13 2. TUKESIN ONNETTOMUUSTUTKINTA TUKES tutkii toimialalla sattuneita onnettomuuksia, mikäli niissä on sattunut vakavia henkilövahinkoja, vahinkokustannukset ovat olleet merkittäviä tai mikäli vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia on valunut ympäristöön huomattava määrä. Lisäksi TUKES tutkii onnettomuuksia, joiden syyn selvittäminen katsotaan laitoksen teknisen turvallisuuden tai onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta tarpeelliseksi. Vuonna 2000 TUKESissa otettiin käyttöön onnettomuustutkinnan käsikirja, joka sisältää onnettomuustutkintastrategian, sekä tutkinta- ja menettelyohjeet onnettomuustutkintaan ja onnettomuustietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen. Onnettomuustutkinnan käsikirjaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Vuonna 2005 nimitettiin 6 onnettomuustutkintaryhmää. TUKESin tutkimat onnettomuudet olivat: hissitapaturma, jossa roska-astiaa kuljettanut nainen jäi puristuksiin ja loukkaantui vakavasti maakaasuaseman räjähdys, jossa kolme henkilöä sai palovammoja rengasautoklaavin räjähdys, jossa yksi henkilö kuoli hienokemikaalitehtaalla sattunut räjähdys kaasujen täyttölaitoksella tapahtunut kaasupullon räjähdys, jossa yksi henkilö loukkaantui vakavasti kaivoksessa sattunut tapaturma, jossa yksi henkilö loukkaantui vakavasti Lisäksi TUKESin tutkija teki selvityksen kuolemaan johtaneesta sähkötapaturmasta, jossa huoltoaseman omistaja menehtyi kiivetessään tikkailla liian lähelle avojohtoa. Onnettomuustutkintaraportit löytyvät TUKESin kotisivuilta Tähän mennessä valmistuneiden tutkintaraporttien tiivistelmät ovat tämän julkaisun liitteessä 1. TUKES hyödyntää onnettomuustutkintamenetelmiä tekemissään onnettomuustutkinnoissa. Menetelmien käyttö onnettomuustutkinnassa auttaa löytämään onnettomuuteen vaikuttaneita tekijöitä järjestelmällisesti, ja lisää tutkijoiden valmiuksia tunnistaa mahdollisia onnettomuuteen vaikuttaneita tekijöitä myös organisaation toiminta- ja menettelytavoissa sekä inhimillisissä tekijöissä. Tutkintamenetelmistä on tehty TUKES-julkaisu 6/2004 Onnettomuustutkinnan menetelmiä, joka on käännös Snorre Skletin teoksesta Methods for Accident Investigation. Selvittämällä onnettomuuksien syyt perinpohjaisesti ja systemaattisesti voidaan onnettomuuksista oppia ja kehittää yrityksen toiminta- ja menettelytapoja turvallisemmiksi. Keräämällä systemaattisesti tietoja vaaratilanteista ja analysoimalla niihin johtaneita tekijöitä, voidaan monet onnettomuudet ehkäistä jo ennen niiden syntymistä. Potentiaaliset onnettomuuskohteet antavat usein merkkejä itsestään ennen onnettomuuden tapahtumista. Tarkkailemalla työympäristöä, tekemällä riskinarviointeja ja selvittämällä vaaratilanteita voidaan korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyä ennen kuin onnettomuuksia pääsee tapahtumaan. 13

14 3. UUSIA INDIKAATTOREITA TURVALLISUUSTILANTEEN ARVIOIMISEKSI Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten TUKES on kehittänyt yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa teknisen turvallisuuden indikaattorijärjestelmän. Järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosina Indikaattoreilla pyritään seuraamaan turvallisuuden tason muutosta ja hyödyntämään saatua tietoa toiminnan suunnittelussa ja kohdentamisessa. Indikaattorit kehitettiin hankkeessa, jonka tulokset on esitetty TUKES-julkaisussa 6/2005 Turvallisuusindikaattorit. TUKES seuraa turvallisuuden tason muutoksia paitsi onnettomuuksien ja teknisen vaatimustenmukaisuuden kautta, myös yritysten turvallisuustoimintaa, kansalaisten toiminnan turvallisuutta sekä ohjausjärjestelmän toimivuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla /3/. Yritysten turvallisuustoiminnan kokonaisvaltaisempaa seurantaa varten TUKES on ottanut käyttöön kemikaalituotantolaitosten ja räjähdetehtaiden valvonnassa arviointimallin, jossa käytännön turvallisuustyön eri ulottuvuuksia arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Arviointimallin avulla pyritään saamaan syvällisempää tietoa yritysten turvallisuustoiminnasta ja asenteista. Arvioitavia osa-alueita ovat: vaatimusten tunnistaminen, päätösten teko ja riskinarviointi, johdon ja henkilöstön sitoutuminen, poikkeama- ja vaaratilanteiden hallinta, osaaminen ja koulutus, tekninen toteutus ja toimintakunto sekä toiminnan ohjeistus. Malli tullaan ottamaan käyttöön myös TUKESin muilla osaalueilla. Lisäksi on kehitteillä osaamis- ja toimintatapakyselyjä ammattilaisten ja tavallisten kansalaisten turvallisuustietojen ja asenteiden kartoittamiseksi. TUKESin nyt käyttöön ottamat indikaattorit on esitetty kauppa- ja teollisuusministeriön ja TUKESin välisessä tulossopimuksessa vuodelle Vaikuttavuustavoitteet kaudelle ja niitä kuvaavat indikaattorit on esitetty oikealla. Toimialalla kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä oli viime vuonna 3, ja kuolemantapausten 10 vuoden liukuvaksi keskiarvoksi tuli 8,0. Sähköpalokuolemien osalta tavoitteena oli alle 17 kuollutta/v, mikä oli viime vuoden lukumäärä. Vakavien kemikaalivuotojen määrä valvontakohteissa sekä prosessiteollisuuden onnettomuuksien kokonaismäärä alittivat myös asetetut tavoitteet. Prosessiteollisuuden onnettomuusmäärä oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin aikaisempien vuosien aikana. Myös sähköstä aiheutuneiden tulipalojen määrä oli pienempi kuin vuoteen 2012 asetettu tavoite. Haasteena onkin nyt arvioida onko hyvältä näyttävä tulos tilapäistä, vai voidaanko kehityksen katsoa olevan seurausta yritysten parantuneesta turvallisuustyöstä. Joka tapauksessa positiivista kehitystä on ylläpidettävä ja yritysten jatkuvaa turvallisuustyötä tuettava kaikin keinoin. 14

15 1. Turvallisriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät TUKESin toimialoilla (lkm) tavoitetila 2012 Toimialalla kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien (pl. sähköpalokuolemat) lukumäärien 10 vuoden liukuva keskiarvo 8,3 8,0 <7,5 Sähköpalokuoleminen lukumäärä <17 Vakavien kemikaalivuotojen (tutkintaluokka 2 1 ja 3 2 ) lukumäärä TUKESin valvontakohteissa (kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely) <17 Prosessiteollisuuden onnettomuuksien 3 vuosittainen lukumäärä vähenee selkeästi vuosien keskimääräisestä tasosta (44) <44 Toimialueen sähköstä aiheutuvat tulipalot vähenevät samassa suhteessa kuin muut tulipalot < Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat (%-osuus) tavoitetila 2012 Merkittävästi puutteellisten (toiminnan taso <2, asteikolla 0-5) kemikaali- ja räjähdetuotantolaitoksien osuus kaikista ko. valvontakohteista vähenee 10 10,5 %-osuus vähenee Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitoksien, joissa riskienhallinta vähintään tasolla 3, asteikolla 0-5 osuus kasvaa 40 45,1 %-osuus kasvaa 3. Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat (lkm) tavoitetila 2012 Markkinoilla olevista sähkötuotteista löydettyjen vakavien puutteiden 5 vuoden keskiarvo vähenee <40 1 Tutkintaluokka 2: toimialalla sattunut vakava onnettomuus, josta on aiheutunut merkittäviä vahinkoja 2 Tutkintaluokka 3: TUKESin valvontakohteessa sattunut onnettomuus, jonka syy on usein tiedossa ilman erillistä tutkintaa 3 Onnettomuudet, jotka ovat sattuneet seuraavissa TUKESin valvontakohteissa: vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittely ja varastointi sekä kaikki painelaitteet TUKESin luvilla toimivissa kohteissa, kaikki rekisteröidyt painelaitteet myös muissa kohteissa, maakaasun käyttö TUKESin valvontakohteissa sekä räjähteiden valmistus ja varastointi räjähdetehtaissa 15

16 4. ONNETTOMUUDET JA VAARATILANTEET VUONNA 2005 Vuonna 2005 toimialalla tapahtuneita onnettomuuksia tuli TUKESin tietoon 286 kappaletta. Vaaratilanteina kirjattiin 67 tapausta. Vuosina TUKESin toimialalla tapahtuneiden onnettomuuksien lukumäärät on esitetty taulukossa 4-1. Taulukko 4-1 TUKESin toimialalla tapahtuneet onnettomuudet. Tilanne Onnettomuusryhmä Vaaralliset kemikaalit, TUKESin valvontakohteet Vaaralliset kemikaalit, muut toimialan kohteet Kaivokset Muut kaivoksissa sattuneet onnettomuudet Sähkölaitteet ja -laitteistot Ilotulitteet, omatekoiset pommit ja räjähteet Painelaitteet Hissit Nestekaasu Aerosolit Räjähteet Maakaasu Vaarallisten aineiden kuljetus Muut Yhteensä Vuonna 2005 onnettomuuksissa kuoli 20 henkilöä. Näistä sähköpaloissa kuoli 17 henkilöä, sähkötapaturmassa 1, painelaiteräjähdyksessä 1, ja ilotulitteen aiheuttamassa tulipalossa 1 henkilö. Onnettomuuksissa loukkaantui 156 henkilöä. Taulukossa 4-2 esitetään TUKESin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmä Pronton tietoja hyödynnetty 2001 alkaen 5 Tapaturmasta on aiheutunut yli yhden työvuoron menetys, kuolemaan johtaneet onnettomuudet eivät ole mukana näissä lukumäärissä 6 Mukana vuodesta 2001 alkaen ilotulitteiden aiheuttamia tulipaloja, joiden aiheuttamat kustannukset ylittävät Mukana liikenneonnettomuuksia, joissa vaarallista kemikaalia on päässyt ympäristöön yli 1000 litraa 16

17 Taulukko 4-2 TUKESin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet Kuolleet (pl. sähköpalot) Sähköpaloissa kuolleet Loukkaantuneet Yhteensä Loukkaantuneiden laskutavoissa on eroavaisuuksia eri toimialojen välillä. Kaivostapaturmissa loukkaantumisiksi lasketaan sellaiset tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet yli yhden työvuoron menetyksen. Sähkötapaturmissa puolestaan kaikki sähköiskun saaneet, hyvin lievätkin, on laskettu loukkaantuneiden lukumäärään. Hissitapaturmissa loukkaantuneeksi katsotaan henkilö, joka on saanut esim. ruhjeita. Muissa toimialan onnettomuuksissa loukkaantumisiksi on laskettu tapaukset, joissa henkilö on ollut sairaalahoidossa yli 24 tuntia. Vuonna 2005 onnettomuuksissa kuolleiden määrää nostaa sähköpaloissa menehtyneet 17 henkilöä. Sähköpaloissa menehtyneiden määrän näennäiseen nousuun on vaikuttanut tulipalojen tilastoinnin tarkentuminen viime vuosina. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on pienin koko TUKESin olemassaolon aikana. TUKESin tietoon tulleissa onnettomuuksissa eniten ihmisiä loukkaantui sähkötapaturmissa (54). Kaivostapaturmissa loukkaantuneiden määrä (51) nousi jonkin verran edellisvuodesta. Ilotulitteet aiheuttivat vammoja 38 henkilölle. Kuva 4-1 esittää TUKESin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrät toimialoittain vuosina Kaivos Sähkö Ilotulite Kemikaali, TUKES valv. Hissit Nestekaasu Kemikaali, muut Painelaite Räjähde Aerosoli Muu Maakaasu VAK Kuva 4-1 TUKESin toimialalla sattuneissa onnettomuuksissa loukkaantuneet toimialoittain Sähköpaloissa kuolleet mukana vuodesta 2000 alkaen 17

18 Kuva 4-2 esittää onnettomuuksien jakautumisen eri onnettomuuspaikkojen mukaan. Eniten onnettomuuksia tapahtui teollisuudessa ja kotitalouksissa, joissa sattui yhteensä lähes puolet kaikista kirjatuista onnettomuuksista. Muita yleisiä onnettomuuksien tapahtumapaikkoja olivat kaivokset ja julkiset tilat 9. Ryhmään muut on kirjattu ne sähkötapaturmat, jotka ovat tapahtuneet ulkoalueilla, esim. avolinjojen läheisyydessä, sekä suurin osa ilotuliteonnettomuuksista. Rakennustyömaat; 3; 1 % Muu/ei tiedossa; 50; 17 % Liikenne; 5; 2 % Varastoalueet, jakeluasemat; 11; 4 % Teollisuus; 68; 24 % Julkiset tilat; 27; 9 % Kaivokset; 51; 18 % Kotitaloudet; 71; 25 % n=286 Kuva 4-2 TUKESin tietoon tulleiden onnettomuuksien jakautuminen onnettomuuspaikoittain. Teollisuudessa tapahtuneista onnettomuuksista kemikaaleihin liittyviä tapauksia kirjattiin 29, painelaitteisiin 17, maakaasuun 2 ja nestekaasuun 2. Onnettomuuksista 18 oli sähkötapaturmia. Teollisuudessa sattui eniten onnettomuuksia raskaassa konepajateollisuudessa (ml. telakat), 9 tapausta. Tyypillisimpiä onnettomuuksia olivat kaasuvuodoista syttyneet tulipalot (5), muut kemikaalivuodot (2), sekä räjähdykset (2). Voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa sattui 7 onnettomuutta. Tyypillisimpiä onnettomuuksia olivat vuodot (3) ja tulipalot (3). Kemikaali- ja lääketehtailla sattui 6 onnettomuutta; täyttövirheen vuoksi sattuneita vuotoja (2), tulipaloja (2) ja räjähdyksiä (2). Petrokemia- ja öljynjalostusteollisuudessa sattuneista 4 onnettomuudesta vuotoja oli 3. Neljäs kirjattu onnettomuus oli jätelämpökattilan tuubin vikaantuminen. 9 Esim. liike- ja toimistorakennuksia sekä oppilaitoksia 18

19 Kuva 4-3 esittää teollisuudessa tapahtuneiden onnettomuuksien jakautumisen toimialoittain. Sähkötapaturmat eivät ole mukana kuvassa. Raskas konepajateollisuus Voimalaitos, lämpökeskus Kemikaalien valmistus, lääketehtaat Petrokemia ja öljynjalostus Puunjalostus Kumi- ja muovituotteiden valmistus Metallurginen teollisuus Huonekaluteollisuus, sahat Rakennusaineteollisuus Elintarviketeollisuus Räjähde- ja ampumatarviketehtaat Kirjapainot Liima- ja väritehtaat Tutkimuslaitokset Muut teollisuuslaitokset Kemikaalit Painelaitteet Räjähteet Nestekaasu/maakaasu Kuva 4-3 Onnettomuudet teollisuus- ja toimialoittain. Eniten teollisuudessa sattuneista onnettomuuksista (26, 52 %) tapahtui normaalin käytön tai tuotantoprosessin aikana. Lastaus- ja purkutilanteissa sattui 7 (14 %) onnettomuutta. Korjaus-, huolto tai muutostöiden yhteydessä sattui 4 (8 %) ja prosessin ylösajon, alasajon ja koekäytön aikana 6 (12 %) onnettomuutta. Prosessihäiriön aikana sattui 4 onnettomuutta. Normaalin työajan ulkopuolella sattui 3 tapausta. Kotitalouksissa kemikaalivuotojen osuus oli 37 % kaikista kotitalouksista tapahtuneista onnettomuuksista, joita kirjattiin yhteensä 71. Kuten aikaisempina vuosina tyypillisimpiä olivat öljysäiliöiden polttoöljyvuodot, jotka aiheutuivat joko korroosiosta tai ns. farmarisäiliön tyhjennysletkun putoamisesta ja sitä seuranneesta lappoilmiöstä. Muutamassa tapauksessa vuoto johtui siitä, että polttoöljyä yritettiin tyhjentää väärään säiliöön. Tulipalojen määrä kotitalouksissa oli 24 (34 %). Tyypillisimpiä palojen aiheuttajia olivat ilotulitteet (10), lämmitysjärjestelmien takatulet (5), nestekaasulaitteistot (4) sekä palavien nesteiden huolimaton käsittely (3). Muita kotitalouksien onnettomuuksia olivat lämmityskattilan räjähdys (2), räjähdeaineen aiheuttama räjähdys (3) ja nestekaasulaitteiston räjähdys (2). Kotioloissa sattuneita sähkötapaturmia kirjattiin 12. Ympäristövahinkoja aiheutui 48 tapauksessa kaikista onnettomuuksista. Maaperään ja/tai vesistöön joutui kemikaalia 39 tapauksessa. Kemikaalia pääsi viemäriverkostoon ja sadevesiviemäreihin 6 tapauksessa, 3 tapauksessa kemikaalia höyrystyi suuri määrä ilmaan. Vaarallisten aineiden kuljetusten yhteydessä kemikaalia joutui ympäristöön 10 tapauksessa, näistä 5 tapauksessa maastoon päässeen kemikaalin määrä oli yli 1000 litraa. 19