Osa tapauksista on mukana myös tämän kalvosarjan prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa.

Transkriptio

1 Kemikaaleja käsittelevissä taulukoissa ei ole mukana nestekaasu-, maakaasu- ja räjähdeja ilotulitetapauksia, jotka on käsitelty tämän osan lopussa omina tuloksinaan. Osa tapauksista on mukana myös tämän kalvosarjan prosessiteollisuuden onnettomuuksia koskevassa osassa. 1

2 Onnettomuuksiksi on määritelty vaarallisten kemikaalien käytössä ja varastoinnissa tapahtuneet onnettomuudet, joista on aiheuttanut henkilövahinkoja, aineellisia vahinkoja yli edestä tai siitä on aiheutunut ympäristölle haittaa. Kemikaalimäärien raja-arvot on määritelty tämän kalvosarjan osassa 3. 2

3 Vuonna 2011 vaaratilanteita kirjattiin 43 (36 valvontakohteissa sattunutta ja 7 toimialan muissa kohteissa sattunutta). Onnettomuuksissa menehtyi 1 henkilö ja loukkaantui 9 henkilöä. Kuolemantapaus: - Raakatärpättiä sisältänyttä kuljetussäiliötä pessyt autonkuljettaja menehtyi tehtaan pesupaikalla. Kuljettaja oli purkanut raakatärpättikuorman normaalisti tehtaalle, jonka jälkeen hän oli siirtynyt tärpättisäiliöiden pesupaikalle. Kuljettaja oli pessyt kuljetussäiliötä miesluukun kautta ja hän tuupertui miesluukun päälle. Kuljettaja löydettiin kuolleena tapahtumapaikalta. Tärpättisäiliön pesussa kuljettaja altistui miesluukun kautta nousseille haitallisille kemikaalihöyryille. Kuljettajalla ei ollut hengityssuojainta pesua suoritettaessaan. Loukkaantuneet Tukesin valvontakohteissa: - Tukesin valvontakohteissa loukkaantuneet loukkaantuivat lipeä- (3 onnettomuutta) ja kloraattiroiskeista (1 onnettomuus). Kaikkien onnettomuuksien paikkana oli puunjalostus, kartonki- ja lastulevytehtaat. Muut loukkaantuneet: - Muissa kohteissa loukkaantuneet loukkaantuivat muurahaishapporoiskeista, hengitettyään kloorikaasua sekä veneen moottorin polttoainevuodon aiheuttamassa tulipalossa. Onnettomuuksia, joissa suuri määrä (vakavuusluokat A ja B) vaarallista kemikaalia pääsi maastoon tai vesistöön Tukesin valvontakohteissa, kirjattiin Luokittelu vakavaksi onnettomuudeksi (vakavuusluokat A ja B, ks. kalvosarjan osa 3) on tehty seuraavin perustein: - onnettomuus on aiheuttanut kuoleman tai loukkaantumisen (yli 24 h sairaalassa) tai 3

4 - onnettomuuden aiheuttamat omaisuusvahingot ovat olleet yli tai - onnettomuudessa mukana olleen vaaralliseksi luokitellun kemikaalin määrä ylittää kalvosarjan osassa 3 esitetyt vakavuusluokan B kriteerit 3

5 Tukes myöntää laajamittaista toimintaa harjoittaville yrityksille luvat kemikaalin käsittelylle ja varastoinnille sekä valvoo niiden toimintaa. Laajamittaista toimintaa harjoittavat yritykset jaetaan käytettävien kemikaalimäärien ja luokitusten perusteella lupalaitoksiin, toimintaperiaateasiakirjalaitoksiin (MAPP) sekä turvallisuusselvityslaitoksiin (TS). -Lupalaitos: Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku (asetus 59/1999, liite 1) ylittää laajamittaisen toiminnan rajan. Tuotantolaitoksen määräaikaistarkastus on tehtävä viiden vuoden välein. -Toimintaperiaateasiakirjalaitos: (MAPP Major Accident Prevention Policy) Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku ylittää toimintaperiaateasiakirjalaitoksen toiminnan rajat. Laitoksen tulee laatia toimintaperiaatteet suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi. Määräaikaistarkastukset tehdään kerran kolmessa vuodessa. -Turvallisuusselvityslaitos: Tuotantolaitoksen kemikaalimäärien perusteella laskettu suhdeluku ylittää turvallisuusselvityslaitoksen toiminnan rajat. Tuotantolaitoksen on tehtävä turvallisuusselvitys. Määräaikaistarkastukset tehdään kerran vuodessa. Vuonna 2011 Tukes valvoi 716 yrityksen toimintaa. Näistä 129 oli TS-laitoksia, 147 MAPPlaitoksia ja 440 lupalaitoksia. Näissä laitoksissa sattuneita kemikaalionnettomuuksia tuli Tukesin tietoon 25. Niistä TS-laitoksissa tapahtui 17, MAPP-laitoksissa 1 ja lupalaitoksissa 7 onnettomuutta. 4

6 Vuonna 2006 TS-laitoksia oli 44 enemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui kesällä 2005 voimaan tulleesta kemikaaliturvallisuuslaista. MAPP-laitosten määrässä ei ole ollut tuolloin mainittavaa muutosta. 5

7 Kuolemantapaus: - Raakatärpättiä sisältänyttä kuljetussäiliötä pessyt autonkuljettaja menehtyi tehtaan pesupaikalla. Kuljettaja oli purkanut raakatärpättikuorman normaalisti tehtaalle, jonka jälkeen hän oli siirtynyt tärpättisäiliöiden pesupaikalle. Kuljettaja oli pessyt kuljetussäiliötä miesluukun kautta ja hän tuupertui pesun aikana miesluukun päälle. Kuljettaja löydettiin kuolleena tapahtumapaikalta. Tärpättisäiliön pesussa kuljettaja altistui miesluukun kautta nousseille haitallisille kemikaalihöyryille. Kuljettajalla ei ollut hengityssuojainta pesua suorittaessaan. Loukkaantuneet Tukesin valvontakohteissa: - Tukesin valvontakohteissa loukkaantuneet loukkaantuivat lipeä- (3 onnettomuutta) ja kloraattiroiskeista (1 onnettomuus). Kaikkien onnettomuuksien paikkana oli puunjalostus, kartonki- ja lastulevytehtaat. 6

8 Kuvassa on jaoteltu Tukesin valvontakohteissa sattuneet onnettomuudet teollisuudenalan ja onnettomuustyypin mukaan. Eniten onnettomuuksia sattui puunjalostusteollisuudessa, jonka onnettomuuksista kuusi oli vuotoja tai päästöjä ja kaksi puolestaan tapaturmia. Petrokemiassa ja öljynjalostuksessa tapahtui seitsemän onnettomuutta (kuusi vuotoa ja yksi tulipalo) ja kemikaalien valmistuksessa ja lääketehtaissa kuusi (kolme vuotoa, kaksi tulipaloa ja yksi tapaturma). 7

9 Taulukossa esitetään Tukesin valvomissa kohteissa sattuneiden kemikaalionnettomuuksien jakautuminen erityyppisiin onnettomuuksiin. 8

10 Yleisin onnettomuustyyppi vuonna 2011 oli kemikaalivuoto tai -päästö, joita sattui 18 kappaletta. Vuodoista 17 oli nestevuotoja ja yksi oli kaasuvuoto. 9

11 Kemikaalivuotojen määrä on yksi Tukesin turvallisuusindikaattoreista. Siinä tavoitetilaksi on määritetty alle 17 vuotoa/vuosi vuoteen 2014 mennessä. Tämä tavoite ei toteutunut vuonna 2011, sillä vuotoja sattui 18 kappaletta. Kolmen vuoden liukuvassa keskiarvossa huomioidaan edeltävä, kyseessä oleva ja seuraava vuosi. 10

12 Tapaturmaksi on luokiteltu loukkaantumisen aiheuttaneet onnettomuudet, joissa kemikaalilla on ollut vaikutusta tapaturman syntyyn. Vuonna 2011 valvontakohteissa tapaturmiksi luokiteltiin 3 tapausta. Tulipaloja oli 4 ja räjähdyksiä 3. 11

13 Kemikaalin muulla käsittelyllä tarkoitetaan kemikaalin siirtoa putkistossa, kemikaalin annostelua astiasta toiseen sekä kemikaalien laimennusta ja näytteenottoa säiliöstä. 12

14 13

15 14

16 Suurin osa (14) vuoden 2011 kemikaalionnettomuuksia tapahtui erilaisten säiliöiden yhteydessä ja suurin osa näistä oli pääasiassa vuotoja. Toiseksi eniten (6) onnettomuuksia tapahtui putkistojen yhteydessä, neljä onnettomuuksista oli vuotoja ja loput tulipaloja. 7 kemikaalionnettomuudessa ei ollut mukana yksittäistä laitetta. 4 kemikaalionnettomuuden yhteydessä esiintyi venttiili ja kahden pinnankorkeuden säätölaite. Muissa onnettomuuksissa oli mukana yksittäisiä laitteita. 15

17 Valvontakohteissa sattuneissa 25 kemikaalionnettomuudessa yksi tai useampi tekninen vika todettiin yhdeksi syytekijäksi 16 tapaukseen. Syttymissyitä löydettiin 3 tapaukselle. Työympäristö- ja olosuhdetekijöistä luonnon vaikutuksella ja säällä oli vaikutusta 2 tapaukseen. Ihmisen toiminnan todettiin vaikuttaneen suoraan tai välillisesti onnettomuuden syntyyn 8 tapauksessa. Inhimillinen erehdys oli mukana puolessa näistä tapauksista. Organisatoriset syyt esitetään seuraavalla kalvolla. 16

18 Puutteita organisaation toiminta- ja menettelytavoissa löydettiin 14 tapauksessa. 17

19 18

20 19

21 Yleisin onnettomuustyyppi muissa toimialan kohteissa sattuneissa onnettomuuksissa oli vuoto (67). Suurimmassa osassa (90 %) onnettomuuksista vuotanut aine oli öljyä (polttoöljyt, diesel, jäteöljy). 20

22 Toimialan muissa kemikaalionnettomuuksissa yleisin tapahtumapaikka oli muu paikka (24). 23 onnettomuuksista oli nestevuotoja ja yhtä tapausta lukuun ottamatta onnettomuuksissa vapautui palavia nesteitä kuten raskasta polttoöljyä. 17 vuodoista oli öljyn ylivuotoja tai vuotoja täyttötilanteissa. Kahdessa onnettomuudessa loukkaantui ihmisiä. Kaksi loukkaantui kemiallisessa reaktiossa muodostuneesta kloorikaasusta ja yksi tulipalossa, jonka aiheutti veneen moottorin polttoainevuoto. Kotitalouksissa tapahtui 19 polttoöljyvuotoa. Tyypillisiä vuotoja kotitalouksissa olivat eikiinteiden säiliöiden (farmarisäiliöt) (12) ja kiinteiden polttoainesäiliöiden (5) polttoöljyvuodot. Varastoalueilla sattui 11 onnettomuutta, joista 10 oli vuotoja ja yksi oli tulipalo. 5 vuodossa vuotava kemikaali oli dieseliä. Teollisuudessa sattui 10 tapausta, joista 9 oli vuotoja ja yksi oli tulipalo. Vuotava aine oli 7 tapauksessa polttoöljyä. Liikenneympäristössä tapahtui 4 vuotoa. Yhdessä onnettomuudessa loukkaantui yksi ihminen hänen saatuaan päälleen muurahaishappoa. Lisäksi julkisissa tiloissa sattui 2 vuotoa. Tekniset viat ja inhimilliset erehdykset aiheuttivat pääosan onnettomuuksista. Erityisesti muista toimialalla sattuneista onnettomuuksista saadut tiedot pohjautuvat usein lehtileiketietoihin, joita on täydennetty pelastuslaitoksen tietokannasta saatavilla tiedoilla. Onnettomuuden syitä ja organisaatioon toiminta- ja menettelytapoihin liittyviä 21

23 tekijöitä ei aina saada selville. 21

24 Keskisuuret: Nestekaasua yli 5 tonnia Laajamittaiset: Nestekaasua yli 50 tonnia 22

25 23

26 Vuonna 2011 nestekaasuonnettomuuksissa ei tiettävästi kuollut kukaan. 24

27 Tulipaloja 3 Häkäonnettomuuksia 1 Räjähdyksiä 2 25

28 26

29 Oikea asennustapa on tärkeässä osassa torjuessa nestekaasun ja maakaasun käytössä sattuneita vahinkoja. Tehdas- tai verstasasennukset sekä yhdenmukaiset menettelytavat, standardinmukaiset letkut ja liittimet luovat perusedellytykset kaasuturvallisuudelle. Kaasuletkujen ja niiden liittimien asennuksissa on käytettävä kyseiselle kaasulle sekä käyttöolosuhteille tarkoitettuja letkuja ja liittimiä. Myös niiden paineluokan ja lämpötilaalueen on oltava käyttökohteen mukaisia. Samoin letkujen ja liittimien pitää olla eurooppalaisten standardien mukaisia ja testattuja. Erityisesti nestemäistä kaasua käytettäessä on varmistettava, että letku on sopiva. Todistuksessa on käytävä ilmi, mitä se kattaa. Tiedote: 27

30 28

31 29

32 Maakaasuonnettomuutena pidetään maakaasun sellaista onnettomuutta, jossa -ihminen kuolee tai loukkaantuu, -kaasua on ollut mukana suuri määrä (tapauskohtaisesti) tai -omaisuusvahingot ovat Vuonna 2011 Tukesin tietoon ei tullut yhtään onnettomuudeksi luokiteltavaa maakaasutapausta. Vaaratilanteina kirjattiin 6 tapausta. Näistä puolet (3) oli rakennus- ja muissa kaivuutöissä sattuneita maakaasuputkiston rikkoontumisia. Yksi tapaus johtui putkiston korroosiosta ja yksi taivutetun kaasuletkun haurastumisen aiheuttamasta murtumisesta. Yksi vuoto johtui ajoneuvon törmäämisestä maakaasun jakelumittariin. 30

33 31

34 32

35 Räjähde- tai ilotuliteonnettomuutena pidetään sellaista onnettomuutta, jossa -ihminen kuolee tai loukkaantuu, tai -tulipaloa tai räjähdystä, jossa räjähdettä on ollut mukana vähintään 1 g tai -jossa omaisuusvahingot ovat Räjähdyksessä mahdollisten heitteiden aiheuttamia vahinkoja ei kirjata VARO-rekisteriin. Räjähteiden käyttöä työmailla valvovat työsuojeluviranomaiset. Nämä panostustöissä sattuneet tapaturmat eivät ole mukana Tukesin luvuissa. Vuonna 2011 Tukesin tietoon tuli 2 räjähdeonnettomuutta. 33

36 Suomen silmälääkäriyhdistyksen mukaan vuodenvaiheessa Suomen sairaaloissa hoidettiin 27 silmävamman ilotulitteista saanutta henkilöä. Silmävammojen määrä lähes puolittui aikaisempaan kahteen vuoteen verrattuna. Tammikuussa 2010 tuli voimaan tiukemmat määräykset. Määräyksillä kiellettiin pienet roomalaiset kynttilät ja pikkuraketit, tehtiin suojalasit pakollisiksi, lyhennettiin tulitusaikaa ja kiellettiin ilotulitteiden antaminen alle 18-vuotiaille. 34

37 Tulipalojen aiheuttamien vahinkojen ( ) perusteella VAROon kirjattiin vuonna 2011 kolme tapausta (alempi taulukko). Ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot on esitetty tässä kalenterivuosittain. 35