Jokamiehen oikeuksien toteutuminen rannikolla ja saaristossa. Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jokamiehen oikeuksien toteutuminen rannikolla ja saaristossa. Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen"

Mikko Mäki
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jokamiehen oikeuksien toteutuminen rannikolla ja saaristossa Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Taustaa Suomen rannikkostrategia 2006 Tiedon puute vaikeuttaa rannikkoalueiden kestävän käytön suunnittelua ja kehittämistä Lisää tietoa tarvitaan merenranta-alueiden virkistyskäytöstä Jokamiehenoikeudet rannikkoalueilla Ensimmäiset merkit virkistysmahdollisuuksien vähenemisestä ja ongelmista havaittiin jo 1960 lopulla, erityisesti Helsingin lähiseuduilla ja muualla Uudellamaalla Uudenmaan virkistysalueyhdistys perustettiin 1988 Jokamiehenoikeuksien tulkinnasta erilaisia näkemyksiä rannikkoalueiden maanomistajien ja ulkoilijoiden kuten veneilijöiden välillä

vähenemisestä ja ongelmista havaittiin jo 1960 lopulla, erityisesti Helsingin lähiseuduilla ja muualla Uudellamaalla Uudenmaan

3 Tutkimuksen viitekehys Kysyntä -tarjonta vertailu Kysynnän ja tarjonnan tasapaino Standardeja ja indikaattoreita, jotka perustuvat mitattuun tilastotietoon Palvelutyytyväisyystutkimukset Teoriat, jotka koskevat ristiriitoja, rajoituksia ja esteitä Suunnitteluteorioita: ROS, LAC, C-B analyysit

tilastotietoon Palvelutyytyväisyystutkimukset Teoriat, jotka koskevat

4 Tutkimuksen tarkoitus Tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä rannikkoväestön ulkoiluun liittyviä kokemuksista, joita heillä on jokamiehenoikeuksien toteutumisesta, rajoituksista ja esteistä, merenranta-alueilla ja saaristossa Tutkimuskysymyksiä: Kuka on kokenut tai havainnut ongelmia/esteitä jokamiehenoikeuksien käytössä? Minkälaisista ongelmista on kyse? Mitä tekijät ja mekanismit selittävät miten ja miksi jokamiehenoikeuksien toteutumiseen liittyviä ongelmia esiintyy Liittyvätkö nämä ongelmat julkishallinnon (valtion tai kuntien) tarjoamiin virkistyspalveluihin, joita on mahdollista parantaa palvelujen tarjonnalla, suunnittelulla tai hoidolla

5 Käsitteitä Rannikkoalue: alueet (kunnat), joilla on merenranta-alueita Virkistykseen sopiva rannikkoalue: rakentamaton ranta-alue ja/tai alue, jolta näkymä merelle sekä saaristo Rannikkoväestö: ne henkilöt, jotka asuvat kunnissa joilla on merenrantaa, tai joiden asukkailla on mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun merenranta-alueilla (poissulkien ne, joiden pitää matkustaa rannikolle). Käytännössä siis päivittäisen lähivirkistyskäytön etäisyydellä eli päiväkäyntietäisyydellä asuvat

merenrantaa, tai joiden asukkailla on mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun merenranta-alueilla (poissulkien ne, joiden

6 Aineisto Kolme aluetta Vaasa Hanko-Tammisaari Turku Vaasa Turku ohelsinki Hanko-Tammisaari

7 Kyselyaineisto otos 5000 vastausprosentti 28.3 Havaintojen määrä 1414, joista 1061 kerättiin web -lomakkeella (sähköisesti) ja 353 postilomakkeella (paperilla) osa LVVI2 tutkimusta

8 Muuttujat, joilla mitattiin jokamiehenoikeuksien toteutumista Pääsy mantereen suunnasta rannalle kävellen tai pyöräillen Pääsy veneellä rantaan

9 Käytetyt muuttujat Koetut esteet Mitä esteitä, kuinka monta estettä esteet päästä merenrantaa kävellen tai pyöräilen Esteet jotka liittyvät muihin ihmisiin Esteet jotka liittyvät ympäristötekijöihin kuten sää, jäätilanne, veden laatu (levä ongelma) Negbin Hurdle model (Logit + Negbin) Ulkoilukäyttäytyminen - osallistuminen erilaisiin ulkoiluharrastuksiin - merenrannalla, saaristossa tai merellä tapahtuva ulkoilu (ulkoilukerrat ) Sosio-ekonomiset taustatekijät -sukupuoli, ikä, tulot, koulutus - mahdollisuus käyttää vapaa-ajan asuntoa, venettä/ kanoottia/ kajakkia/, autoa -asuinkunta Rannikkoalueen virkistysmahdollisuuksien ja palvelujen tarjonta - rakentamattoman ranta-viivan määrä asuinseudulla - satamien ja uimarantojen määrä asuinkunnassa

merenrannalla, saaristossa tai merellä tapahtuva ulkoilu (ulkoilukerrat ) Sosio-ekonomiset taustatekijät -sukupuoli, ikä, tulot, koulutus - mahdollisuus käyttää vapaa-ajan asuntoa,

10 Tulokset Puolet rannikkoväestöstä oli ulkoillut merenranta-alueilla äskettäin (viimeisin ulkoilukerta alle neljä viikkoa sitten) Matka lähimpään ulkoiluun sopivaan paikkaan merenrannalla oli keskimäärin 4.3 km, puolelle 2 km VENEILY Niistä, jotka veneilevät, noin 80 % kaikista veneilykerroista tapahtui merialueilla, keskimäärin 22 kertaa Matka kotoa veneilyyn sopivaan paikkaan oli keskimäärin 10 km mutta puolelle vain kilometrin päässä UINTI MERESSÄ 82% uintikerroista meressä, keskimäärin 25 kertaa Matka uimarannalle tai muuhun uintipaikkaan merenrannassa oli keskimäärin 8 km, puolelle 1.5 km

3 km, puolelle 2 km VENEILY Niistä, jotka veneilevät, noin 80 % kaikista veneilykerroista tapahtui merialueilla, keskimäärin 22 kertaa Matka kotoa

11 Rantaan pääsyyn vaikuttavat tekijät Hangon, Turun ja Vaasan seudulla Yksityistiekyltit, maanomistajien kiellot Ranta on yksityiskäytössä Koetut esteet rantaan pääsyssä maalta käsin Huonot tieyhteydet Pysäköintialueita on vaikea löytää yksityisten asettamat laittomat kieltokilvet Puolustusvoimien alueet rakennettu ranta Ranta on rakennettu/varattu yksityiskäyttöön Luonnonsuojelualueet Jokin muu rantaan pääsyä haittaava tekijä puolustusvoimien varaamat alueet ja luonnosuojelualueet ollut esteenä usein tai ainakin joskus, % Hangon seutu Turun seutu Vaasan seutu Kaikki

Puolustusvoimien alueet rakennettu ranta Ranta on rakennettu/varattu yksityiskäyttöön Luonnonsuojelualueet Jokin muu rantaan pääsyä haittaava tekijä

12 Veneilijät, rantaan pääsyyn vaikuttavat tekijät Ranta on yksityiskäytössä Rantautuminen veneellä Yksityisaluekyltit, maanomistajien kiellot ja kieltotaulut Luonnonsuojelualueet ja niihin liittyvät liikkumisrajoitukset Puolustusvoimien alueet ja niihin liittyvä toiminta Ranta on rakennettu/varattu matkailukäyttöön Jokun muu rantaan pääsyä haittaava tekijä yksityisten kieltotaulut puolustusvoimien alueet estänyt tai haitannut rantautumista usein tai joskus, % vsataajista Hangon seutu Turun seutu Vaasan seutu Kaikki

toiminta Ranta on rakennettu/varattu matkailukäyttöön Jokun muu rantaan pääsyä haittaava tekijä yksityisten kieltotaulut

13 Rantaan pääsyn esteet *** p<0.001, ** p<0.05, * p<0.10 Access from mainland by foot or bicycle Access by boat (mooring boat to shore) Parameters of count model Constant 1.04 (11.28) *** (5.38) *** Male 0.21 (2.75) *** Access to the vacation home on the shore (Yes=1, No=0) (-1.16) Number of beaches (-1.26) Undeveloped shore, km (regional) (-2.53)** Access to private car (Yes=1, No=0) 0.35 (1.91)* Parameters of binary hurdle equation Constant (0.85) 0.33 (1.1) Male 0.51 (2.91)*** Living in municipality with more than inhabitants 0.22 (1.51) Undeveloped shore, km (regional) (-2.35)** Participation in bird watching (Yes=1, No=0) 0.29 (1.75)* Participation in picnicking (Yes=1, No=0) 0.39 (2.91)*** 0.49 (2.77)*** Participation in fishing (Yes=1, No=0) 0.18 (1.28) Access to the boat, canoe or kayak 0.54 (2.08)** Alpha 0.39 (5.44)*** 0.38 (3.76)*** n Log likelihood Restricted log likelihood Pseudo-R

53)** Access to private car (Yes=1, No=0) 0.35 (1.91)* Parameters of binary hurdle equation Constant 0.093 (0.85) 0.33 (1.1) Male 0.51 (2.

14 Malliin perustuvia esimerkejä koettujen esteiden yhteydestä eri väestöryhmiin Rantaan pääsy maista käsin jalan tai pyörällä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Matala herkkys Asuu kunnassa alle asukasta, ei harrasta lintuja, eväsretkiä tai kalastusta Nainen,on vapaa-ajan asunto, paljon uimarantoja 52% 2.2 Keskitason herkkyys 53% 2.8 Korkea herkkyys Asuu yli asukkaan kunnassa, harrastaa lintujentarkkailua, eväsretkeilyä ja kalastusta Mies, on vapaa-ajan asunto, vähän uimarantoja 76% on kokenut esteitä pyrkiessä rantaan maalta käsin,% vastaajista esteiden määrä

uimarantoja 52% 2.2 Keskitason herkkyys 53% 2.

15 Esimerkit jatkuvat Rantautuminen veneellä 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Matala herkkyys Nainen, enemmän rakennettua rantaa, ei venettä/kanoottia/kajakkia vähemmän rakennettua rantaa, "matalampi liikkuvuus" 37% 1.8 Keskitason herkkyys % Korkea herkkyys Mies, paljon rakennettua rantaa, on vene/kanootti/kajakki 82% Rakennettu ranta, "korkea liikkuvuus" Esteiden määrä On kokenut esteitä rantautumisessa,%vastaajista

16 Johtopäätökset Kyselytutkimuksella saatiin esille esteitä, jotka eivät tule esiin virkistysmahdollisuuksien tarjonnan selvityksillä Selvitys merenrannan sulkeutuneisuudesta (YM) Virkistyspalvelujen tarjonnan kehittäminen: tunnistettiin rannikkoseudut, joissa tarvitaan kehittämistä ja toimenpiteitä tunnistettiin ne ulkoiluharrastukset, joiden harrastajat ovat alteimpia kokemaan esteitä ja rajoituksia tunnistettiin väestöryhmiä, jotka ovat herkimpiä tai alttiimpia esteille ja rajoituksille

rannikkoseudut, joissa tarvitaan kehittämistä ja toimenpiteitä tunnistettiin ne ulkoiluharrastukset, joiden harrastajat

17 Johtopäätökset Virkistyspalvelujen tarjonnan kehittäminen: lähivirkistysalueiden tarjonta tärkeää henkilöille, joilla ei ole omaa autoa tai vapaa-ajan asuntoa luontoharrastajat kuten lintujen bongaajat, eväsretkeilijät ja kalastajat kokevat eniten esteitä > keinoja parantaa pääsyä ranta-alueille? jokamiehenoikeuksien tulkinnan selventäminen eli mitä tehdä yksityisille kieltotauluille?

lintujen bongaajat, eväsretkeilijät ja kalastajat kokevat eniten esteitä > keinoja parantaa

18 LISÄÄ luonnon virkistyskäyttöön liittyvää TIETOA: KIITOS!

Samankaltaiset tiedostot

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa Virkistyskäytön muutokset Suomessa Luontomatkailun ja -virkistyksen tutkimuspäivä Lapin yliopisto 22.10.2010 Tuija Sievänen Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research