Ilmatila hallussa. Ongelman laajuus selvitetään. Flowpark. Puolustusvoimauudistus. Sotilaspedagogiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmatila hallussa. Ongelman laajuus selvitetään. Flowpark. Puolustusvoimauudistus. Sotilaspedagogiikka"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Ongelman laajuus selvitetään Puolustushallinto kartoittaa kaatopaikkojen riskit uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 16 (1149) verkossa > Grafiikka: Eero Ketonen ja Eetu Lehmusvaara Ilmatila hallussa Suomen ilmatilaa valvotaan jatkuvasti muun muassa kauko- ja lähivalvontatutkien avulla. Pääesikunnan valmiuspäällikön, prikaatikenraali Markku Myllykankaan mukaan puolustusvoimilla on hyvin tiedossa, mitä Suomen ilmatilassa ja lähialueilla liikkuu. Valtion ilma-aluksia lensi viime vuonna Suomenlahdella 580 kappaletta, joihin Suomi lensi tunnistuslentoja 60 kertaa. uutiset, sivu 3 Puolustusvoimauudistus sai kehuja järjestöiltä uutiset, sivu 4 Sotilaspedagogiikka mitä ihmettä se on? kentällä, sivu 10 Flowpark paluu puuhun vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 16/2014 pääkirjoitus Oy Puolustusvoimat Ab:n toimitusjohtaja? Elokuun alussa Suomen Kuvalehti julkaisi tuoreesta puolustusvoimain komentajasta, kenraali Jarmo Lindbergistä artikkelin, jossa lukijoille esiteltiin mies tittelin takana kahdeksan sivun voimin. Myös Ruotuväki uutisoi komentajanvaihdoksesta näkyvästi, ja Lindberg oli jonkin aikaa vakiokasvo lukuisissa television ajankohtaisohjelmassa. Muualla Euroopassa vastaavanlainen komentajanvaihdos olisi todennäköisesti mainittu sähkemäisellä pikku-uutisella, jos silläkään. Asevoimien komentaja on monessa valtiossa vain yksi korkea-arvoinen virkamies muiden joukossa. Harva keskivertosaksalainen tai Muuttuuko Lindbergin komentajakaudella tapa, jolla puolustusvoimista uutisoidaan. -britti tietää maansa asevoimien komentajan nimeä. Suomessa moni osaa nimetä vielä tukun nykyisen komentajan edeltäjiä. Mistä sitten kertoo se, että puolustusvoimain komentaja saa näin paljon näkyvyyttä? Olisi erikoista väittää, että suomalaiset ovat muihin eurooppalaisiin verrattuna sotaisempi tornitouhua kansa. Vastausta voi lähteä etsimään puolustusvoimain komentajan valtaoikeuksista. Valtaosassa eurooppalaisia asevoimia, esimerkiksi Saksan Bundeswehrissä, komentaja toimii puolustusministerin alaisuudessa tämän neuvonantajana. Tai vastaavasti komentajan toimenkuva saattaa vastata operaatiopäällikön tehtäviä. Meillä puolustusvoimain komentajalla on sotilaskäskyasioissa paljon laajemmat valtaoikeudet. *** Jarmo Lindbergin osakseen saama mediahuomio on kuitenkin hänen edeltäjiinsä verrattuna poikkeuksellista. Ahkerana twiittaajana tunnettu Jarmo Lindberg luo omalta osaltaan kuvaa puolustusvoimista kaikkia suomalaisia lähellä olevana yhteiskunnallisena toimijana. Ja toisaalta tänä sosiaalisen median aikana hän vaikuttaa olevan myös se komentaja, jonka media haluaa. Lindbergin osakseen saama mediakohtelu muistuttaa hieman suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista: hän paitsi johtaa organisaatiota, myös toimii sen keulakuvana. Tämä on osa median yleistä henkilöitymiskehitystä, jossa jokainen asia ja ilmiö pyritään esittämään ihmisen kautta. Herää kysymys siitä, muuttuuko Lindbergin komentajakaudella tapa, jolla puolustusvoimista uutisoidaan. Tuleeko huomio lähivuosina kohdistumaan enemmän mielenkiintoiseen henkilöön, ja jos näin, niin tapahtuuko se puolustusvoimien toiminnasta uutisoinnin kustannuksella? Lehtijuttuja ei kirjoiteta ja ohjelmia ei tehdä, jos aiheet eivät kiinnosta kansalaisia. Yleisen asevelvollisuuden myötä lähes jokaisella suomalaisella on jonkinlainen kosketuspinta puolustusvoimiin. Mikäli ei itse ole suorittanut palvelusta, löytyy perheestä tai ystäväpiiristä varmasti joku, joka on armeijan harmaissa tai kurkkusalaateissa viettänyt aikaa. Eikä myöskään sovi unohtaa Ukrainan kriisiä, joka vaikuttaa myös Suomessa lisääntyneenä mielenkiintona puolustusvoimia kohtaan. Kansalaisten kiinnostus puolustusvoimia ja puolustusvoimien komentajaa kohtaan on loppujen lopuksi hieno asia ja lisää tunnetta siitä, että puolustusvoimat on lähellä ihmistä. Mikäli kiinnostus ja sitä myötä myös kritiikki katoaisivat, katoaisi samalla tärkeä uudistumisen ja kehittämisen voimavara. > nurkka Yhtenäisyyden kautta uusiin haasteisiin Suurikokoinen yhdysvaltalaismies keskittyy tarkasti ranskalaisen kysymykseen. Kysyjä pohtii miten eurooppalaiset Nato-maat voisivat vahvistaa transatlanttista yhteyttään ja löytää yhteisymmärryksen sotilasasioissa. Vastaus tulee läpitunkevalla etelävaltioiden aksentilla. Naton Euroopan joukkojen komentaja, USE- URCOM, kenraali Philip M. Breedlove ei peittele taustojaan, I m a Georgia boy, hän sanoo. Vastauksena kysymykseen hän tarjoaa selityksen omasta maastaan: Yhdysvalloissa kansa on vieraantumassa asevoimista. Joe ja Sally Kansasista tuskin tietävät mitä maansa joukot tekevät ympäri maailmaa eikä heidän läheisiään välttämättä palvele ammattimaistuneissa asevoimissa. Breedlove jatkaa kuvaten akuuttia haastetta: Amerikan asevoimat ovat läsnä Euroopassa, mikäli amerikkalaiset kokevat yhteyttä Eurooppaan. Jos taas perinteiset liittolaismaat eivät enää tunnu yhtä läheisiltä kuin ennen, on niiden intressien turvaaminen yhä vaikeammin perusteltavissa yhdysvaltalaisille. Esitetty keskustelu käytiin syksyllä 2013 Breedloven vieraillessa Nato-koululla Etelä-Saksassa. Hänen syksynsä jatkuin kiivaana marraskuussa kiristyneen Ukrainan tilanteen myötä ja sama hektisyys on seurannut kenraalia myös koko kuluneen vuoden. Breedlove on kevään ja kesän 2014 ajan Naton korkeimpana sotilaallisena auktoriteettina varoittanut vuoroon Venäjän aikeista Ukrainaa kohtaan ja vuoroon taas kaivannut Naton jäsenmailta uudenlaista aktiivisempaa suhtautumista tilanteeseen. Esimerkki viimeksi mainitusta aktiivisuudesta löydetään Breedloven vieraillessa Turkissa. Vierailunsa aikana hän vaati Natomaita uudistamaan keskinäisen puolustusvelvoitteensa periaatteita luomalla uutta puolustuskykyä esimerkiksi epäsymmetrisiä sotilaallisia- ja kyberuhkia vastaan. Yhteisymmärrys Naton sisällä on ollut haastavaa löytää ja pahimmissa peloissa artikla viiden mukainen kollektiivinen puolustusvelvoite ei enää kriisitilanteessa toimikaan jäsenmaita mobilisoivana tekijänä. Yhdysvaltalainen yhteiskunta muistaa varsin pitkään myös syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeistä maailmaa, jossa sellaiset Nato liittolaiset kuin Ranska ja Saksa eivät osallistuneet sotaan Irakissa. Virkansa puolesta Breedlove haluaa varmasti nähdä Ukrainan kriisin uutena Natoa yhdistävänä ja uutta innovatiivisuutta luovana tekijänä. Hänen vierailustaan Turkkiin tehty juttu Yhdysvaltalaisasevoimien Star and Stripes lehteen päättyy enteisesti kenraalin itsensä kommenttiin: Kaikkein tärkeintä on, että työstämme nyt keinoja, jotta Nato olisi kyvykkäämpi vastaamaan tuleviin uhkiin...uskon, että tämä aika muodostuu erittäin tärkeäksi Euroopalle, elämme kriittisimpiä hetkiä sitten kylmän sodan. Mainitsemillaan keinoilla Breedlove tarkoittaa kykyjä varautua Ukrainassa nähtyihin Venäjän käyttämiin epäsymmetrisiin sotilaallisiin keinoihin. Breedlove ei olekaan Naton Euroopan joukkojen komentajana Ukrainan kriisin myötä välttämättä enää huolissaan liittokunnan yhtenäisyydestä, porteilla oleva ulkoinen uhka on kokeneelle sotilaalle paras tapa luoda joukkoihinsa kiinteyttä. Sen sijaan tarve nähdä Naton perinteiset, sotilaallista puolustusta korostavat tehtävät jälleen merkityksellisinä sekä kyky uudistua uhkamallien myötä ovat nostaneet päätään myös liittokunnan korkeimmassa sotilasjohdossa. Antti Paronen Kapteeni, opettaja, Strategian laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu kysymys lukijapalaute Hannes Mattila kirjoitti artikkelissa "Taistelu totuudesta" (Ruotuväki 28.8.), että Israelin pommituksen siviiliuhrien Gazassa syynä olisi se, että väestö ei pääse pakenemaan tiheään asutulta alueelta. Israel on kuitenkin tarkoituksella iskenyt siviilikohteisiin kuten asuinrakennuksiin ja sairaaloihin. YK:n ihmisoikeuspäällikkö Navi Pillayn mukaan Israelin armeija on toiminut samalla tavalla kuin vuoden hyökkäyksessä Gazaan. Kyseistä hyökkäystä tutkineen YK:n tutkimusryhmän mukaan Israel noudatti sotilasdoktriinia, johon kuuluu suuren tuhon aiheuttaminen siviili-infrastruktuurille ja kärsimyksen aiheuttaminen siviiliväestölle. Tämä tunnetaan Dahiya-doktriinina Israelin vuonna 2006 Libanonissa tuhoaman kaupunginosan mukaan, ja siinä pyritään saamaan siviiliväestöä painostamaan vastustajaa taistelemisen lopettamiseen. Artikkelissa myös esitetään, että konfliktin jatkumisen syynä on informaatiosodasta johtuva luottamuksen puute. Tilanne on kuitenkin yksinkertaisempi. Miehittävä taho, Israel, on sotilaallisesti Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. niin ylivoimainen, että sillä ei ole syytä lopettaa miehitystä, josta aiheutuva haitta on sille vähäisempi kuin hyöty. Ennen kuin tämä muuttuu, joko sotilaallisen tilanteen, tai toivottavammin väkivallattoman painostuksen myötä, miehitys ei lopu. Syksy Räsänen Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Finland KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joel Kontiainen Puh TOIMITTAJAT Kokelas Joona Kosloff Puh Kokelas Samu Saatsi Puh Alikersantti Sanna Närä Puh Kaartinjääkäri Rasmus Arikka Puh Kaartinjääkäri Pauli Loukola Puh Kaartinjääkäri Juho Mäki-Lohiluoma Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eetu Lehmusvaaara VALOKUVAAJAT Kokelas Olli Viljamaa Kaartinjääkäri Aku Siukosaari Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 16/ uutiset Kyllä me tiedämme mitä ilmatilassamme liikkuu Suomi valvoo ilmatilaansa tehokkaasti useilla eri keinoilla. Suomeen kohdistuvat ilmatilaloukkaukset otetaan puolustusvoimissa aina vakavasti. Helena Immonen Venäjän tekemät ilmatilaloukkaukset ovat puhuttaneet julkisuudessa aiempia vuosia enemmän. Pääesikunnan valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas ei pidä ilmatilaloukkauksia sotilaallisena uhkana. Hänen arvionsa perustuu muun muassa koneiden tyyppiin ja ilmatilassa käynnin tapaan. Vuosikymmeniin ei ole aseistettu hävittäjä tullut kovaa kohti Suomen rajaa, millä voidaan testata halua tai kykyä tai jotain muuta. Ilmatilaloukkaus on tietysti aina loukkaus, mutta kun kuljetuskone viistää ilmatilaa, se ei ole sotilaallisesti aggressiivista. Myllykankaan mukaan kaikki ilmatilaloukkaukset otetaan silti vakavasti. Hän korostaa, että vaikka esimerkiksi ukkosrintaman väistäminen voi olla syy loukkaukselle, se ei tekoa oikeuta. Lentäjän on katsottava lähtö ja päätepiste sekä tehtävä normaali reittisuunnittelu, ja jos matkalla tapahtuu jotain odottamatonta, lentäjän pitää tehdä jotain muuta kuin loukata ilmatilaa. Tarvittaessa lentäjän pitää kääntyä takaisin. Useita tapoja valvoa Myllykangas ei lähde arvioimaan loukkauksien syitä sen syvemmin, sillä tutkinta on aina Rajavartiolaitoksen vastuulla, mutta yhden asian hän vakuuttaa: Suomen ilmatila on tehokkaassa valvonnassa jatkuvasti. Hänen mukaansa kykenemme Suomen lähialueen ilmatilan valvontaan. Meillä on useita eri keinoja valvoa ilmatilaa. Yksi näistä on erilaiset sensorit, jotka kykenevät mittaamaan muun muassa ilmassa liikkuvan laitteen nopeutta ja korkeutta. Tutka on yksi näistä laitteista. Lentosuunnitelmien perusteella voidaan nähdä, onko lentävä kone suunnitelmaan merkitty tai onko reitti sama. Lentokoneiden transponderit lähettävät jatkuvasti tietoa, jota voidaan mitata. Koneeseen voidaan ottaa yhteys radion välityksellä. Teemme yhteistyötä siviililennonjohdon kanssa. He pystyvät olemaan koneeseen yhteydessä Kuva: Aku Siukosaari Ilmavoimilla on käytössä kauko- ja lähivalvontatutkia. Kaukovalvontatutkan kantama on noin 450 kilometriä. monin tavoin. Jos mikään näistä edellä mainituista keinoista ei riitä, tai niiden lisäksi, voimme laittaa Hornetin kuvaamaan koneen, Myllykangas kertoo. Ilmavoimilla on käytössä kauko- ja lähivalvontatutkia. Kaukovalvontatutkan kantama on noin 450 kilometriä. Tutka antaa riittävän hyvän näkyvyyden Suomen rajojen ulkopuolelle. Mikäli lähestyvä kone tekee jotain poikkeuksellista, kuten esimerkiksi ottaa transponderin pois päältä, saatetaan Hornet lähettää matkaan. Mikään maa maailmassa ei kykene tekemään kattavaa ilmavalvontaa lentokoneella, eikä ole järkeä pitää konetta koko ajan ilmassa. Meillä on erittäin tehokkaat tutkat ja kykenemme hoitamaan niillä ison osan ilmavalvonnasta. Tutkia siirretään Valtion ilma-aluksia lensi Suomenlahdella viime vuonna 580 kappaletta, joihin Suomi lensi Hornetilla tunnistuslentoja 60 kertaa. Tunnistuslento ei aina tarkoita kuvaamista tai siivelle lentämistä, vaan se on myös tapa osoittaa kykyä ja tahtoa valvoa omaa ilmatilaa. Myllykankaan mukaan Suomen valvontakyky, kuten kiinteiden tutkien sijainnit ja kantamat, lienevät naapureilla hyvin tiedossa. Kaikki tutkat eivät kuitenkaan ole jatkuvasti käytössä, vaan niitä vaihdellaan, jonka lisäksi liikkuvia tutkia siirrellään. Joka hetki on kuitenkin koko valtakunnan alue katettuna, Myllykangas toteaa. Kyllä me tiedämme, mitä meidän ilmatilassa ja lähialueella liikkuu, ja meillä on kyky reagoida siihen. Meillä on jatkuvasti koneita uskottavasti aseistettuna ja lähtövalmiina. Voimme myös käyttää kaikkia Suomen lentokenttiä. Valvomme koko Suomen ilmatilan koskemattomuutta Hangosta Utsjoelle. Loukkaukset vähentyneet Ilmatilaloukkaukset ovat kokonaisuudessaan vähentyneet merkittävästi viime vuosina. Vähenemiseen vaikutti aikoinaan kylmän sodan päättyminen, mutta viime vuosikymmenenä myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan vuonna 2005 tekemä päätös julkistaa kaikki ilmatilaloukkaukset. Myllykankaan mukaan ilmatilaloukkaukset putosivat UTVAn päätöksen jälkeen. Olemme nyt todella pienissä luvuissa, kun vertaa muutaman kymmenen vuoden takaiseen aikaan. Kummasti julkaisupäätöksen jälkeen lentäjät alkoivat löytää kansainvälisen käytävän sisälle Suomenlahdella. Viime vuosina ilmatilaloukkauksia on tapahtunut kuudesta kahdeksaan kertaa vuodessa. Noin puolet ovat olleet venäläisten koneiden tekemiä. Sattuu niitä muillekin maille, Myllykangas huomauttaa. Tiedustelun valmiutta on lisätty Puolustusministeri Carl Haglund ja puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg myönsivät toimintaympäristön olevan muutoksessa. Kuva: Olli Viljamaa Joona Kosloff Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ja puolustusministeri Carl Haglund avasivat 210. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin 15. syyskuuta Ritarihuoneella. Avajaispuheissaan molemmat ottivat odotetusti kantaa tämän hetken tilanteeseen. Kun toimintaympäristömme on muutostilassa, suomalainen sotilas ei voi katsoa toiseen suuntaan. Kuluneen vuoden aikana olemme säätäneet tiedustelun ja valvontajärjestelmän valmiutta tilanteen edellyttämällä tavalla, Lindberg totesi. Ulkoiseen muutokseen ei juurikaan voida hänen mukaansa vaikuttaa, mutta tilannetta seurataan tiiviisti. Itä-Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet Lindbergin mukaan myös muutoksia sodankäynnissä, jossa perinteiseen sodankäyntiin sekoittuu uusia elementtejä. Hybridisota on nykypäivää. Painopiste on monipuolisessa informaatiosodankäynnissä, jonka ulottuvuuksia ovat mediavaikuttaminen ja psykologiset operaatiot myös sosiaalista mediaa hyödyntäen. Mediaan syötetään uskottavasti vääristeltyä tietoa, tilannekuva tehdään epäselväksi. Olennaista on, että puolustajan päätöksenteko tehdään mahdollisimman vaikeaksi, Lindberg kertoi. Hybridisodan periaatteena on asevoiman mahdollisimman vähäinen käyttö, mikä onnistuu muun muassa erikoisjoukoilla ja manipuloiduilla kansanliikkeillä. Massiivinen asevoiman käyttö toimii jatkuvana pelotteena, Lindberg lisäsi. Haglund: Suomi tarvitsee yhteistyötä Myös Haglund pohti tervehdyksessään muuttunutta toimintaympäristöä tuomalla esiin Natojäsenyyden ja tiiviimmän yhteistyön. Jäsenyys ei kuitenkaan ole mikään säästöohjelma, jonka varjolla omaan puolustukseen käytettäviä resursseja voitaisiin leikata, mutta se takaisi liittokunnan tasoisen uskottavan puolustuksen pienellekin maalle, Haglund perusteli.

4 4 uutiset ruotuväki 16/2014 lyhyesti Varusmiehiä kotiutui Sotilaspassit kourassa noin 1500 varusmiestä palasi eilen koteihinsa. Reserviin siirtyivät tammikuussa aloittaneet 255 päivää palvelleet varusmiehet. Yksi suuri kotiutuneiden ryhmä oli Kainuun prikaatista: 98 varusmiestä. Prikaatin yliluutnantti Heikki Vänskä toivoo armeijassa opittujen taitojen hyödyntämistä myös reservissä. Hänen mukaansa varusmiehet oppivat asepalveluksen aikana ottamaan vastuuta itsestään ja muista ihmisistä. Saavutettu yhteishenki ja periksiantamattomuus on parasta mitä armeija on kotiutuneille varusmiehille antanut, Vänskä sanoo. RAr Naton koulutustyöryhmä Helsingissä Sotilasliitto Naton koulutustyöryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa Suomessa Työryhmän tarkoitus on kehittää yhteistoimintakykyä Nato-maiden ja rauhankumppaneiden kesken. Jäsenmaiden välinen yhteistoiminta ei ole tehokasta, jos kaikki toimivat omalla tavallaan. Yhteiset standardit takaavat paremman toimintakyvyn, työryhmän varapuheenjohtaja, yhdysvaltalainen eversti Tyler Zagurski sanoo. Suomi on ollut mukana työryhmän toiminnassa noin 20 vuotta ja on lisännyt koko ajan omaa aktiivisuuttaan. RAr Urheilukoulu lopetti Lahdessa Puolustusvoimien Urheilukoulun varusmieskoulutuksen tarina osana Hämeen rykmenttiä päättyi 11. syyskuuta, kun Hennalasta kotiutui 50 johtajakoulutuksen saanutta varusmiestä. Yhteensä Lahdesta on valmistunut Urheilukoulun 35-vuotisen historian aikana noin varusmiestä, joista kuutisenkymmentä on ollut naisia. Urheilukoulun johtaja, everstiluutnantti Eero Svanberg ei silti lähde dramatisoimaan muutosta. Karavaani liikkuu suunnitelman mukaan ja ilman suurempaa haukkumista, Svanberg toteaa. Jatkossa Urheilukouluun valitut varusmiehet sijoitetaan Kaartin jääkärirykmenttiin ja Kainuun prikaatiin. JKo Yhä useampi varusmies on tyytyväinen palvelusaikaansa Puolustusvoimien tekemän selvityksen mukaan 85 prosenttia kotiutuvista varusmiehistä kertoo saaneensa myönteisiä kokemuksia armeijassa. Loppukyselyyn osallistuneet viime maalis- ja kesäkuussa kotiutuneet varusmiehet antoivat historian parhaimmat arvosanat. Kyselystä selviää myös, että varusmiesten maanpuolustustahto on pysynyt korkealla tasolla ja edelleen hieman noussut. Varusmiesliitto kertoi aikaisemmin olevansa tyytyväinen varusmiespalveluksen aktiiviseen kehittämiseen. Keskeyttäneiden määrä on liiton mielestä kuitenkin liian korkea, sillä noin 15 prosenttia varusmiehistä keskeyttää palveluksensa. PLo Puolustusvoimauudistus sai kehuja Henkilöstöjärjestöt ovat pääosin tyytyväisiä uudistuksen henkilöstövaikutuksiin. Irtisanomiset kohdistuvat pitkälti siviilihenkilöstöön. Joona Kosloff Puolustusvoimauudistus on sujunut henkilöstövaikutusten osalta mallikkaasti. Näin henkilöstöjärjestöt arvioivat 8. syyskuuta järjestetyssä seminaarissa Säätytalolla. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa esitteli seminaarin alkuun puolustusvoimauudistuksen tämänhetkisen tilanteen. Pääpainona oli tavoitteiden ja lopputuloksen esittely henkilöstöalan näkökulmasta. Päällystöliiton puheenjohtaja Sakari Vuorenmaa kiitteli uudistuksen lopputulosta, vaikka olikin alkuun skeptinen. Lähtökohtaan nähden on mennyt kiitettävästi. Yksi iso asia, joka tässä uudistuksessa on merkille pantava, on se, että ihmiset niin työnantaja- kuin järjestöpuolella ovat sitoutuneet todella vahvasti tähän työskentelyyn. Puolustusvoimat on ainakin onnistunut kohdentamaan oikeat henkilöt tähän prosessin hoitamiseen. Samaa toistelivat muiden paikalla olleiden henkilöstöjärjestöjen edustajat Upseeriliiton puheenjohtaja Jari Rantala ja Aliupseeriliiton pääluottamusmies Mika Oranen. Sotilaista sihteerejä? Kokonaisvähennystarpeen tehtävästä noin kohdistuu siviilitehtäviin. Vaikka luonnollisen poistuman, irtisanoutumiskorvauksen ja työtehtävien siirtojen avulla on saatu vähennettyä irtisanottavien määrää, joudutaan silti irtisanomaan vielä 126 henkilöä. Näistä 97 prosenttia kohdistuu siviilihenkilöstöön. Puolustusvoimien siviilityöntekijöiden etua ajavan Maanpuolustuksen Henkilökuntaliiton, MPHL:n puheenjohtaja Marja-Leena Karekivi on harmissaan. Yhdenvertaista kohtelua olisi odottanut enemmän. Jälleen kerran henkilöstövähennykset koh- Teemu Kakko Pääesikunnan logistiikkaosasto on tilannut Puolustushallinnon rakennuslaitokselta selvityksen vanhoista kaatopaikoista ja jätetäytöistä. Selvityksen tarkoituksena on täydentää vanhoja kaatopaikkoja ja jätetäyttöjä koskevia tietoja, kehittää riskienhallintaa, estää ympäristön pilaantuminen ja täyttää ympäristönsuojelulain mukainen selvilläolovelvollisuus. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen selvityksen projektipäällikön Teemu Hourulan mukaan selvityksessä halutaan tutkia, kuinka suuresta ongelmasta on kyse. Vuonna 2006 puolustusvoimissa tehtiin kartoitus, jossa listattiin riskikohteita, joista voisi aiheutua maaperän pilaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Nyt on tarkoitus kartoittaa kohteet ja selvittää, mistä niissä on oikein kyse, Hourula kertoo. Selvitys on tarkoitus tehdä kah- Maanpuolustuksen henkilökuntaliiton puheenjohtaja Marja-Leena Karekivi harmitteli lähellä eläkeikää olevien henkilöiden irtisanomista, mutta oli tyytyväinen irtisanottavien määrän vähenemiseen. dentuivat rakennemuutoksessa siviilihenkilöstöön. Joutuvatko sotilaat tekemään sihteerin tehtäviä tulevina vuosina? Seuraan jatkossa, kuinka tässä käy, Karekivi sanoo. Sen sijaan positiivisena hän näkee henkilöstöjärjestöjen ottamisen henkilöstösuunnitteluun mukaan ensimmäistä kertaa. Uutena henkilön tukemismuotona on otettu käyttöön irtisanoutumiskorvaus, jolloin vapaaehtoiselle irtisanoutuneelle maksetaan enimmillään vuoden palkka korvauksena. Karekivi kuitenkin arvioi, että kymmenille korvauksen ottaneille ei ole löytynyt uutta työtä. Seminaarissa henkilöstöjärjestöjen edustajat antavat yksimieliset terveiset päättäjille. dessa vaiheessa. Tänä vuonna suoritetaan esikartoitus, jossa parissa riskikaatopaikassa tehdään maastotutkimuksia. Esikartoituksen perusteella laaditaan loppuraportti, jonka perusteella mietitään, miten projektia jatketaan ensi vuonna. Hourulan mukaan selvityksen tekemiseen ei ole kohdistunut ulkopuolista painetta. Selvitys on lähtenyt Puolustushallinnon omista haluista selvittää mahdollisia haittoja ja riskejä. Kaatopaikat on vaikea havaita Puolustushallinnon rakennuslaitoksen selvityksen tavoitteena on tarkentaa kaatopaikkoja ja jätetäyttöjä koskevat tiedot. Sen tarkoituksena on arvioida kaatopaikoista aiheutuvia riskejä ja niiden poiskaivamisesta aiheutuvia kustannuksia. Työn toteuttaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. Puolustusmäärärahoihin tarvitaan selkeää lisäystä, Karekivi totesi. Joona Kosloff Puolustusvoimauudistuksen myötä vuoden 2015 alusta käynnistyy uuden organisaation, Puolustusvoimien palvelukeskuksen toiminta. Joensuuhun pääosin sijoittuvaan palvelukeskukseen keskitetään palvelutoiminnan merkittävät osat kuten talous- ja matkahallinnon puoli, rekrytointipalveluita ja osittain tietohallinnon palveluita. Tulevassa organisaatiossa työskentelee vähän vajaa 200 henkilöä. Ennen uudistusta samoja töitä teki kolme kertaa enemmän työntekijöitä. Tehtävät ovat pääosin siviilitehtäviä. Osa työtehtävistä täyttyi puolustusvoimien sisäisin järjestelyin, mutta kaikille ei töitä riittänyt. Irtisanominen on aina sille yksittäiselle ihmiselle kova juttu. Tiedän, että osalla ihmisistä on kymmenien vuosien työhistoria puolustusvoimilla. Se irtisanominen Vuoden 2014 Kaiku-palkinto myönnettiin toukokuussa puolustusvoimille henkilöstön systemaattisesta tukemisesta erittäin monipuolisin keinoin poikkeuksellisen laajassa muutostilanteessa. Palvelukeskus tehostaa palveluita Puolustushallinto kartoittaa kaatopaikkojen riskejä Kuva: Teemu Hourula käy sydämeen, siitä en pääse mihinkään, MPHL:n puheenjohtaja Marja-Leena Karekivi kertoo. Vaikka työntekijöitä on vähemmän, suhtautuu Puolustusvoimien palvelukeskuksen rungon apulaisjohtaja Jaakko Nuuja uuteen organisaatioon luottavaisesti. Hyvin kuvatut prosessit ja motivoitunut henkilöstö auttavat. Haasteita voi tulla siitä, taipuvatko tietojärjestelmät tällaiseen keskitettyyn tekemiseen, Nuuja pohtii. Aineiston perusteella voimme arvioida kohteiden vaikutuksia. Ensimmäisessä vaiheessa kaatopaikoille tehdään muun muassa koekuoppia, joilla selvitetään, millaista jätettä kaatopaikoille on ajettu, Hourula sanoo. Vuonna 2006 listatuilla 90 kaatopaikalla ja jätetäytöllä ei ole enää nykyään juuri minkäänlaista käyttöä. Ne ovat jäänteitä siitä ajasta, kun kunnollista jätehuoltoa ei vielä ollut. Kaatopaikat on peitetty maa-aineksilla, ja suurimmassa osassa niistä kasvaa jonkinlainen puusto. Kaatopaikoista ei Hourulan mukaan edes huomaa, että kyseessä on kaatopaikka. Kaatopaikat koostuvat pääosin maa-aineksista. Vain murtoosassa niistä on jätettä. Kaatopaikat koostuvat pääosin maaaineksista. Lylyn varikon vanhaa kaatopaikkaa kunnostettiin syyskuussa Kuva: Aku Siukosaari

5 ruotuväki 16/ uutiset Isäntämaatuesta sopiminen tehostuu tähtäimessä Mikä kotiuttamisraha? Juho Mäki-Lohiluoma Puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikon mukaan Suomen ja Naton allekirjoittama isäntämaatukea koskeva yhteisymmärryspöytäkirja on raamiasiakirja, johon on koottu käytännön isäntämaatuen antamiseen liittyviä periaatteita. Kyseessä on Suomen ja Naton yhteinen näkemys siitä, miten Suomi tukisi joukkojen toimintaa alueellamme, Varvikko muotoilee. Hän määrittelee yhteisymmärryspöytäkirjan poliittiseksi asiakirjaksi. Mediassa yhteisymmärryspöytäkirjasta on puhuttu sopimuksena. Se kuitenkin kuvaa Varvikon mukaan asiakirjaa huonosti, sillä yhteisymmärryspöytäkirjalta puuttuu oikeudellinen sitovuus. Kyseessä ei ole kansainvälinen sopimus, hän tähdentää. Isäntämaatuki-käsitteellä tarkoitetaan isäntämaan kansainvälisen harjoituksen tai kriisinhallintaoperaation yhteydessä tarjoamaa tukea ulkomaisille joukoille, jotka toimivat isäntämaan alueella. Yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta isäntämaatuen antamisesta voidaan sopia tapauskohtaisesti. Normaalioloissa asiakirja tehostaa kansainvälisen harjoitustoiminnan järjestämistä. Käytännön isäntämaatukea ovat esimerkiksi polttoaineen, Joona Kosloff Varusmiespalveluksen hyväksilukemista opinnoissa ja tunnustamista työelämässä halutaan kehittää jatkossa. Puolustusvoimat järjesti Opetushallituksen kanssa koulutustoimialan seminaarin aiheesta Finlandia-talolla 2. syyskuuta. Päivän keskustelut eivät kuitenkaan rajoittuneet vain Finlandia-talon seinien sisäpuolelle, sillä keskusteluun pystyi ottamaan osaa Twitterissä. Seminaarin puhujiin kuului yhteiskunnallisesti vaikuttavia henkilöitä kuten Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Asevelvollisuustyöryhmän puheenjohtajanakin tunnettu Siilasmaa nosti laajasti esiin Suomen puolustuksen tulevaisuuden. Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, Teemu Kakko URLUS-säätiö myönsi Harkian maanpuolustuspalkinnon Suomen Rauhanturvaajaliitolle ja Porin prikaatille torstaina 28. elokuuta. Palkinnon vastaanottivat Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen ja Porin prikaatin komentaja, prikaatikenraali Juha Pyykönen. Säätiön puheenjohtajan Peter Puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikon mukaan Suomi ei sopimuksella lähene Natoa. Suomi on jo pitkään ollut yksi Naton läheisimmistä kumppaneista. muonituksen tai majoituksen järjestäminen. Kansainvälisen sotaharjoituksen yhteydessä isäntämaatukea on myös ulkomaisten joukkojen turvallisuuden ja joustavan maahantulon varmistaminen. Ei vaikutusta kansalliseen päätöksentekoon Kansalliseen päätöksentekoon tuen antamisesta tai ulkopuolisen eversti Hannu Hyppönen puolestaan esitti varsin kattavasti miehistön erityiskoulutuksen hyödyistä Asevelvollisuus kuumensi keskustelun Panelistit vastasivat yleisöltä ja Twitteristä tulleisiin kysymyksiin. Fagernäsin mukaan tämän vuoden palkinnolla haluttiin tukea erityisesti puolustusvoimien kansainvälistä työtä. URLUS-säätiö jakaa vuosittain palkinnon vuoden maanpuolustustyöstä. Viime vuonna palkinnon sai Icehearts, joka tekee työtä syrjäytyneiden nuorten hyväksi, Fagernäs kertoi puheessaan. Yhteensä arvoinen palkinto annettiin Rauhanturvaajaliitolle vuoden maanpuolustustyöstä rauhanturva- ja kriisinhallintaveteraanien operaatioiden jälkeiseen henkiseen ja fyysiseen kuntoutukseen ja Porin prikaatille jaettavaksi henkilöille, jotka ovat kunnostautuneet rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa. Vapaaehtoisia tarvitaan jatkossakin Rauhanturvaajaliiton osuus palkinnosta on euroa. Kiljusen avun pyytämisestä asiakirja ei vaikuta. Suomi päättää jatkossakin itse Nato-joukkojen päästämisestä alueelleen, sekä näille tarjoamastaan isäntämaatuesta. Poikkeusoloissa yhteisymmärryspöytäkirja luo Suomelle, niin erikseen päätettäessä, paremmat edellytykset vastaanottaa ulkopuolista sotillaallista apua ja tukea. Huomionarvoista on kuitenkin myös se, ettei asiakirja oikeuta Suomea automaattiseen tuensaantiin kriisitilanteessa. Ratkaisu tuen antamisesta syntyisi Naton ja Nato-maiden omissa päätöksentekomenettelyissä. Asiakirja parantaa valmiuksiamme poikkeusoloihin varautumisessa ja vahvistaa tätä kautta puolustuskykyämme. Tämä on ollut valtiojohdon tavoitteena jo 2000-luvun alusta lähtien ja on mielestäni sopimuksen tärkein hyöty Suomelle. siviiliammatteihin. Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa saatiin väittelyä aikaan. Erityisesti kirjailija Arno Kotro provosoi muut panelistit kriittisillä näkemyksillään asevelvollisuudesta. Varusmiesliiton pääsihteeri Jussi Mäkinen huomautti siviilipalvelua koskevasta kehittämisen tarpeesta. Seminaarin päätti kenraalimajuri Timo Kivinen, joka piti monipuolisesta keskustelusta. Arvostamme avointa vuoropuhelua. Emme ole palkanneet tänne vastarannan kiiskiä, vaan ymmärrämme sen, että asevelvollisuus on aina osa yhteiskuntaa ja siitä pitää keskustella avoimesti. On varmaa, että keskustelu jatkuu somessa mutta myös myöhemmin muilla foorumeilla. Ota osaa keskusteluun Twitterissä tunnisteella #asevelv Rauhanturvaajat palkittiin tärkeästä työstä Kuva: Joona Kosloff mukaan liitto on hyvin mielissään tunnustuksesta. Vaikka viranomaiset tekevät parhaansa ja tapaturmalainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan, uskon, että senkin jälkeen jää työtä vapaaehtoistyölle, Kiljunen sanoi. Porin prikaatin euron palkinto jaetaan vuosittain viidessä osassa. Tänä vuonna palkinnon sai kaksi rauhanturvaajaa, komentajakapteeni Kari Ahrnberg ja ylikersantti Petri Vauhkonen. Kuva: Ali-Rinta-Jaskari Rasmus Arikka Kotiuttamisraha oli välitön turva palveluksensa päättäville ja kotiin palaaville varusmiehille 70-luvulta alkaen. Se oli ensimmäisiä etuuksia, jotka poistettiin vuonna 1993 osana lamanaikaisia säästötoimia, eikä sitä ole otettu uudelleen käyttöön. Varusmiesliitto on tehnyt töitä palauttaakseen kotiuttamisrahan. Paljonko kotiuttamisrahan pitäisi olla varusmiestä kohden, Varusmiesliiton puheenjohtaja Ville Blom? 200 euroa. Se ei ole suuri summa, mutta sen avulla voitaisiin laskea palveluksen jälkeen toimeentulotukea hakevien varusmiesten määrää. Reserviin siirryttäessä kaikilla ei ole säännöllistä päivätyötä eikä palkkatuloja. Kotiuttamisrahan tavoitteena on antaa kotiutuneille varusmiehille aikaa järjestellä omia asioitaan ja selviytyä ensimmäisten viikkojen pakollisista menoista. Pitäisikö kotiuttamisraha uutisia muualta Kutsuntoihin osallistuvien fyysinen kunto on parempi myöntää kaikille varusmiehille samansuuruisena vai ainoastaan taloudellista tukea tarvitseville? Kotiuttamisrahan myöntäminen erisuuruisena on kuluerä, sillä hakemusten täyttäminen lisää byrokratiaa. Varusmiesliitto pitää epäoikeudenmukaisena, että heti asevelvollisuuden suoritettuaan olisi tehtävä selvitys työstä, rahaliikenteestä ja toimeentulosta. Samansuuruinen kotiuttamisraha olisi tasapuolinen menettelytapa, koska erottelua varumiesten välillä ei syntyisi. Varusmiesliitto teki kansalaisaloitteen kotiuttamisrahan palauttamiseksi marraskuussa Paljonko aloite sai kannatusta? Tavoitteesta (50 000) jäätiin reilusti, sillä allekirjottaneiden määrä jäi vain muutamaan tuhanteen. Varusmiesliitto yllättyi siitä, että palveluksessa olevien varusmiesten kannatus jäi hyvin vähäiseksi. Vaikka olimme pettyneitä, pidämme asian esillä ensi vuoden eduskuntavaaleja ajatellen. Tämän vuoden kutsunnat ovat täydessä käynnissä. Kutsuntaupseeri, luutnantti Harri Kevari uskoo, että viime vuosien kova keskustelu varusmiesten kunnosta on purrut - tämä ikäluokka vaikuttaisi olevan paremmassa kunnossa. Uskon, että me ollaan aallonpohja ohitettu. Jos katsoo esimerkiksi kolme vuotta sitten ja tätä ikäluokkaa mikä nyt on, niin ikäluokan fyysinen kunto on parempi, Kevari toteaa. Kevari arvioi, että ainakin osa ikäluokasta on valmistautunut paremmin kutsuntoihin ja armeijaan. Varmasti on valmistautunut ja onhan siitä puhuttu monta vuotta että pitää liikkua. Luulen, että siinä on tapahtunut muutosta nuorilla miehillä. YLE uutiset 3.9. Lakkautuspäätökset pitävät Puolustusministeri Carl Haglund (r.) tyrmää ehdotuksen, jonka mukaan varuskuntien lakkautuspäätökset otettaisiin uudelleen pohdittavaksi. Ehdotuksen teki sunnuntaina eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) MTV:n haastattelussa. Varuskunnat ovat etenkin rauhanajan koulutusyksiköitä, eikä niiden uudelleen avaaminen nosta maamme puolustuskykyä. Mahdollisia uhkia ajatellen Suomen on pidettävä kiinni maanpuolustuskyvystä, ja tämä edellyttää lisärahaa puolustuksen materiaalihankintoihin, Haglund totesi maanantaina Keskisuomalaiselle. Haglund korostaa, että puolustusvoimauudistuksessa varuskuntien määrä suhteutettiin varusmiesten määrään. Keskisuomalainen 8.9. Rynnäkköpanssarivaunut modernisoidaan Puolustusministeriö on päättämässä runsaat 20 vuotta sitten hankittujen BMP-2-rynnäkköpanssarivaunujen modernisoinnista. Vaunujen modernisoinnin veroton hinta on miljoonaa euroa eli yli eu roa vau nua koh ti. Jalkaväen tarkastaja, eversti Jukka Valkeajärvi vahvistaa HS:lle, että Maavoimat on tehnyt oman valintansa modernisoinnin tekijäksi. "Kenttäkokeet päättyivät toukokuussa, ja ne on käsitelty Maavoimissa. Asia esiteltiin puolustusministeriön kaupallisessa johtoryhmässä viime viikolla." Valkeajärvi arvelee, että hankintapäätös voidaan tehdä marraskuussa ja sopimus solmia ensi keväänä. Runsaan sadan vaunun modernisointi tehtäisiin Helsingin Sanomat 9.9. Toimittanut Joel Kontiainen

6 6 maailmalla ruotuväki 16/2014 lyhyesti Amnesty: Ukrainassa on tehty sotarikoksia Ihmisoikeusjärjestö Amnesty syyttää Ukrainan kriisin osapuolia sotarikoksista. Järjestön keräämän todistusaineiston mukaan Ukrainan hallituksen joukot ovat tulittaneet Itä-Ukrainan siviilikohteita. Kapinallisten puolestaan kerrotaan siepanneen ja kiduttaneen siviiliväestöä. Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo todistusaineiston osoittavan Venäjän olevan osallinen konfliktiin. Venäjän täytyy lopettaa aseiden vienti ja muu tuki separatisteille, joiden epäillään syyllistyneen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, Johansson vaatii. (http://news.cision.com 8.9.) JKo Nato tukee Yhdysvaltoja taistelussa Isistä vastaan Joukko Nato-maita on valmis liittymään Yhdysvaltain taisteluun terroristijärjestö Isistä vastaan. Barack Obama ilmoitti asiasta Nato-kokouksessa Walesissa. Yhdysvaltain puolustusministeri Chuck Hagel ilmoitti Isistä vastaan muodostetun Nato-ryhmän ytimen koostuvan kymmenestä maasta. Ryhmään kuuluu muun muassa, Iso-Britannia, Turkki ja Tanska. Obama ja yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry pyrkivät kokouksessa löytämään liittolaisia taistelussa Isistä vastaan. Maajoukkojen käyttö on suljettu pois laskuista myös vastaisuudessa. (BBC 5.9.) HMa Al-Qaida laajensi Etelä-Aasiaan Terroristiverkosto al-qaida on laajentunut Etelä-Aasiaan uudella alajärjestöllä. Al-Qaidan johtaja Ayman al-zawahiri ilmoitti laajentumisesta videolla. Uusi Qaidat al-jihad -järjestö toimii Intiassa, Myanmarissa ja Bangladeshissa. Erityisiä taistelukohteita ovat Intian maakunnat Assam, Gujarat ja Kashmir, joissa uskonnollinen väkivalta on kytenyt jo pitkään. Julistuksen tarkoituksena lienee al-qaidan kasvojenkohotus, sillä verkostosta keväällä irtautunut Isis-järjestö on asiantuntijoiden mukaan haastamassa al- Qaidaa maailmanlaajuisen pyhän sodan johtajana. (hs.fi 9.9.) JKo Länsimaiden sotaharjoitukset alkoivat Ukrainassa Ukrainan länsiosissa alkoi 13. syyskuuta Yhdysvaltain johtama Rapid Trident 14 -sotaharjoitus, johon osallistuu yhteensä noin sotilasta. Yhdysvaltojen ja Ukrainan lisäksi harjoitukseen osallistuu Naton jäsenvaltioita sekä rauhankumppaneita. Viikon kestävän harjoituksen aikana harjoitellaan muun muassa kotitekoisten räjähteiden purkamista, partiointia ja alueiden evakuiointia. Tavoitteena on myös kehittää joukon valmiutta rauhanturvatehtäviin ja alueita vakauttaviin operaatioihin. Sotaharjoitus järjestetään Ukrainan hallituksen pyynnöstä. (www.eur.army.mil 15.9.) JKo Nato palasi juurilleen Nato päätti käynnistää Readline Action Plan -ohjelman. RAP:lla luodaan uudenlaiset keihäänkärkijoukot. Jyrki Karvinen Nato on palaamassa Pohjois-Atlantin puolustusliitoksi, jollaiseksi se 4. huhtikuuta 1949 perustettiin. Näin voidaan tiivistää syyskuun alussa järjestetyn Walesin huippukokouksen anti. Se tarkoittaa, että liittouma lisää suorityskykyjään ja vakuuttaa jäseniään peruskirjan turvatakuupykälän toimivuudesta myös käytännössä, ja että Nato ei laajene näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Sen sijaan Nato keskittyy suhteiden tiivistämiseen kumppaneittensa kanssa, ja erityisesti kääntämään jäsenmaittensa puolustusbudjetit jälleen kasvuun. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää Naton Walesin huippukokousta merkittävänä. Vain kuusi kuukautta ennen huippukokousta asialista oli kovasti toisenlainen, hän muistuttaa. Silloin agendalta puuttuivat vielä niin ISIS kuin syventyneen Ukrainan kriisin kriisin vaikutukset. Muutamassa kuukaudessa Naton 28 jäsenmaata löysivät yksimielisyyden siitä, että sotilasliiton on ennen kaikkea varmistettava jäsentensä turvallisuus ja myös päivitettävä keinot miten se tehdään. Nato päättikin käynnistää Readiness Action Plan -ohjelman (RAP), jolla luodaan uudenlaiset keihäänkärkijoukot, joita ei sijoiteta pysyvästi mihinkään jäsenmaahan, mutta jotka voidaan Juho Mäki-Lohiluoma uhan ilmetessä lähettää samantien sinne missä niitä tarvitaan. Kyse on Naton rajojen turvaamisesta, eikä kumppani- tai miden naapurimaiden avuksi rientämisestä. Naton huippukokoukseen kerääntyi iso joukko eri maiden johtajia mukaan lukien Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Iso-Britannian pääministeri David Cameron toimi kokouksen isäntänä. Suomi allekirjoitti isäntämaapöytäkirjan Naton huippukokouksessa Walesissa 4. syyskuuta. Suomen puolesta pöytäkirjan allekirjoitti puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Hänen vierellään Naton Euroopan joukkojen komentaja, kenraali Phil Breedlove ja Ruotsin puolustusvoimien komentaja, kenraali Sverker Göranson. Isäntämaatuesta lisää lehden sivulla 5. Aleksanteri-instituutin professori Vladmir Gelman ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Robert Nurick ruotivat instituutin järjestämässä seminaarissa Yhdysvaltojen ja euroopan Venäjä-suhteita. Keskustelua hallitsi Ukrainan kriisi ja sen vaikutukset, mutta perspektiiviä laajennettiin myös kehityksen tarkasteluun pidemmällä aikavälillä. Ukraina kriisi kiihdytti Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteiden heikentymistä, mutta ongelmia oli myös ennen tätä. Jo viime syksynä kahdenväliset suhteet olivat heikolla tolalla. En usko, että Yhdysvallat tulee panostamaan suhteiden parantamiseen kovinkaan paljoa niin kauan, kun Putin on vallassa Venäjällä, Nurick sanoo. Myös Venäjän sisäpolitiikkaa tarkasteltava Professori Gelman korosti, että Venäjän toimia Ukrainassa pitää tarkastella myös sisäpoliittisen tilanteen valossa. Krimin valtauksen jälkeen venäläisten tyytyväisyys hallintoon nousi nopeasti. Huomioitava on kuitenkin myös kriisin epätoivotut sivuvaikutukset. Taloudellinen epävarmuus, talouskasvun pysähtyminen Pienelläkin joukolla on vaikutusta Venäjä-suhteiden tulevaisuus puhutti Ukrainan tapahtumat ovat kiihdyttäneet suhteiden heikentymistä. Kuva: WPA Pool/Getty Images ja merkittävä pääomapako ovat Putinin hallinnon kannalta ongelmallisia, Gelman analysoi. Krimin valtauksen loppumiseen tai Yhdysvaltojen sotilaalliseen väliintuloon tutkijat eivät usko. Myöskään Venäjän nykyhallinnon kaatumista ei heidän mukaansa ole näköpiirissä. Robert Nurickin mukaan presidentti Putinin valheet Venäjän toimista Ukrainassa vaikeuttavat suhteiden rakentamista. Salonius-Pasternakin mielestä Naton läsnäololle Baltian maissa ei pitäisi hymähdellä, vaikka joukkojen koko ei olisikaan suuri. On sama hyökätäänkö sataa vai tuhatta amerikkalaista sotilasta kohti, apuun tullaan, hän toteaa ja kuvaa, että nykyisin hyvin varustettu pienikin ammattilaisjoukko, jota tuetaan tiedustelulla ja ilmasta, on hankala vastustus. Walesissa Naton Euroopan joukkojen esikunnasta korostettiin, että RAP-ohjelman käynnistäminen vie vuosia, koska se edellyttää useita muutoksia toimintatapoihin sotilasliiton päämajaa myöten. FASP:n (Federal Academy of Security Policy in Berlin) johtaja Karl-Heinz Kampin mukaan Nato ei pääse irti siitä, että sen jäsenillä on erilaiset uhkakuvat maantieteellisen sijaintinsa ja historiansa vuoksi. Siten Nato-maista Puola korostaa enemmän Venäjä-uhkaa kuin esimerkiksi Portugali ja Espanja. Koska Walesissa syntyi ratkaisu, jonka mukaan RAP turvaa myös Naton Välimeren jäsenmaita, se on Kampin mielestä tasapainoinen ratkaisu koko liittouman kannalta. Naton linjaukset, joiden mukaan esimerkiksi Baltian maissa lisätään Naton läsnäoloa samaan aikaan kun Ukraina saa vain symbolista tukea, irrotti Walesissa jo kokouspaikalla reipasta kommentointia. Carnegie-instituutin johtaja Jan Techau tokaisi päätösten tarkoittavan, että Nato turvaa rajansa, mutta niiden ulkopuoliset alueet kuuluvat Putinille Saman instituutin analyytikko Judy Dempsey tiivisti, että Nato ei ole menossa mihinkään. Naton iso huoli: puolustusmenot Alunperin huippukokouksessa piti tehdä jäsenmaita sitova päätös puolustusmenojen nostamisesta takaisin vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta kymmenessä vuodessa. Ajatuksen taakse saatiin kuitenkin vain 11 jäsenmaata, ja Natossahan päätöksiin vaaditaan yksimielisyys. Puolustuksen rahoituspohjaa pitäisi vahvistaa Natossa, mutta asia on poliittisesti erittäin hankala. Saksa ei tavoitteesta innostu, koska sille se merkitsisi euroissa huomattavasti suurempaa puolustusbudjettia kuin Britannialla ja Ranskalla olisi. Saksaa pidetään Naton piirissä kuitenkin avainmaana sen suhteen miten puolustukseen satsaaminen sotilasliitossa jatkossa kehittyy. Kuva: Lehtikuva Kuva: Aku Siukosaari

7 ruotuväki 16/ reportaasi Kuvat: Aku Siukosaari Taistelija liikkuu kohti tavoitetta savun suojissa. Maalla ja merellä suurella sykkeellä Suomen puolustusvoimien Amphibious Task Unit Naton evaluonnissa. Pääosin reserviläisistä koostuva joukko arvioidaan Naton standardein. Samu Saatsi Syksyn pitäisi olla jo alkanut, mutta sateen ja ruskan sijaan aurinko porottaa täydellä teholla taivaalta. Kuuma keli hellii Suomenlahden rannikkoa ja Syndalenin harjoitusalueella majoittuvaa sotaharjoitusjoukkoa, joka on kerääntynyt paikalle kansainvälistä Northern Coasts harjoitusta varten. Lehdistöä on saapunut paikalle mukavasti merivoimien pitämän mediapäivän vuoksi. Vieraat pääsevät päivän aikana Amphibious Task Unitin toimintaan. Joukon kirjavahvuus on 289 taistelijaa, joista harjoitukseen on päässyt paikalle 263. Merivoimien pääharjoituksen aikana ATU:lla on isot asiat käsillä, kun sen toimintakyky evaluoidaan Naton toimesta. NEL-2-evaluoinnin tarkoituksena on tarkastaa kysymystä ja tarkastuskohdetta, joilla testataan suomalaisen reserviläisjärjestelmän soveltuvuutta kansainvälisiin valmiusjoukkoihin. Testaus tehdään sekä sotatarkastuksen että 72 tuntia kestävän evaluonnin avulla. Kolmen päivän aikana tehtävä evaluointi sisältää Naton arvioitsijoiden suunnittelemia case-tehtäviä ja mittaa suomalaisten kykyä toteuttaa niitä. Vauhdilla rantaan ATU:a katselemaan saapunut mediaväki hyppää lyhyen harjoituksen esittelyn jälkeen 900 hevosvoiman Jurmo-luokan veneisiin. Veneiden käynnistyessä useampi uskaltaa majailla kannella ja katsella mihin matka on viemässä. Kuitenkin veneen lähtiessä kunnolla liikkeelle, joutuvat kaikki siirtymään sisään. Vauhdikas venekyyti tarjoaa hymyjä ihmisten suupielille, kun veneiden kuljettajat tekevät ketterästi tiukkoja käännöksiä ja päästävät moottorien suuret tehot valloilleen. Valtava jyly täyttää meriilman. Veneet saapuvat vauhdikkaasti Hästö-Busön harjoitussaarelle, johon rannikko-ohjusryhmällä vahvennetun rannikkojääkärijoukkueen on määrä toteuttaa hyökkäys, jolla saari otetaan haltuun. Tuumasta päästäänkin nopeasti toimeen. Pian veneet kiitävät pitkin veden pintaa kohti saaren rantaa, konekiväärien laulaessa. Vene ajaa rantaan ja rannikkojääkärit ryntäävät rantakivikolle veneensä keulaportista. Kolme venettä ottavat rannan haltuunsa samalla tavalla, ja joukkue alkaa edetä kohti saaren rakennettua aluetta. Rakennetun alueen saavutettuaan joukkue kohtaa vastarintaa, kun vihollisen joukkoja esittävät maalimiehet avaavat tulen kohti reserviläisiä. Ammattitaitoiset ja monipuoliset taistelijat vastaavat tuleen aggressiivisesti, liikkuvat tehokkaasti ja toimivat itsenäisesti, tuhoten maaliosaston. Tavoitteeseensa päästyään ryhmänjohtajat asettavat suojauksen automaattisesti. Samaan aikaan rannikko-ohjusryhmä on seurannut rannikkojääkärijoukkuetta ja löytänyt paikan ohjuksilleen. Ohjukset suunnataan merelle torjuntavalmiuteen ja loppuryhmä ryhtyy suojaamaan taistelukalustoaan. Elinvoima vapaaehtoisuudesta Hyökkäyksen jälkeen on aika tutustua reserviläisiin ja kantahenkilökuntaan, jotka muodostavat joukkueen. Kaksikielinen joukko vastailee mediaväen kysymyksiin niin suomeksi kuin ruotsiksi. Luutnantti Daniel Forssell odottaa evaluointia mielenkiinnolla. En epäile hetkeäkään, etteikö tämä reserviläisjoukko pääsisi evaluoinnista läpi. Jokaisen reserviläisen suusta voi kuulla saman asian: tämä on mieluista tekemistä. Vapaaehtoisesti koulutukseen varusmiesajaksi hakeneet nykyiset reserviläiset ovat hyvällä mielellä ja työmoraalilla Rannikkojääkärit nousevat maihin Jurmo-veneestä. mukana harjoituksessa. Puolustusvoimien työntekijät kertovat myös olevansa mieluisasti mukana motivoituneen joukon mukana. Luutnantti Daniel Forsell kertoo vapaaehtoisten olevan hyvällä sykkeellä ja mainiolla palvelushalulla mukana. Motivoitunutta reserviläistä löytyy kyllä tästä joukosta tarpeeksi. Asenne ja mentaliteetti ovat kohdallaan, sekä ammattitaito tulee myös uudestaan kunnolla esiin kun pääsemme jatkamaan harjoittelua ennen isoja haasteita, Forsell kertoo. Itse evaluointirupeamalta luutnantti odottaa harjoittelun jälkeen hyvää tulosta. Joukko on harjoitellut muutaman päivän ajan muun muassa pienveneiden tarkastamista, saaristossa suoritettavia etsintätehtäviä ja improvisoitujen räjähteiden vastaista toimintaa. Edessä tulee olemaan mielenkiintoisia haasteita. En epäile hetkeäkään, etteikö tämä reserviläisjoukko pääsisi evaluoinnista läpi. Yhtenäisellä joukolla on halu onnistua. Amphibious Task Unit on valmis testaamaan osaamistaan Naton puntareissa.

8 8 IRAKIN KRIISI ruotuväki 16/2014 TOIVO IRAKISSA Ulkoasu: Eetu Lehmusvaara Teksti: Hannes Mattila Taistelut Irakin sunnikapinallisten ja keskushallinnon joukkojen välillä kiihtyvät, mutta viimeaikaiset poliittiset muutokset luovat mahdollisuuden konfliktin ratkaisemiseksi. Vihattu pääministeri Nuri al-maliki on luopunut virastaan. Tehtävään on valittu kokenut poliitikko Hayder al-abadi, ja maahan on muodostettu uusi hallitus. Itsevaltiaan ottein Irakia vuodesta 2006 hallinnut Maliki keskittyi valtakaudellaan eristämään sunnit poliittisesta elämästä lähes täysin ja sai huomattavan osan väestöstä kääntymään itseään vastaan. Sunnien lähteminen sotajalalle on mahdollistanut myös terroristijärjestö Isisin valloitukset Irakissa. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Juha Saarinen pitää pääministerin vaihtoa ja uuden hallituksen muodostamista positiivisena siirtona, mutta korostaa, etteivät poliittiset muutokset ole kiinni yhdestä henkilöstä. Irakissa on sellaiset poliittiset rakenteet, että nopeiden päätösten tekeminen on äärimmäisen vaikeaa. Malikilla on myös riittävästi vaikutusvaltaa, että hän voi halutessaan olla ongelma uudelle hallinnolle. Vielä on epäselvää, onko hänellä tällaisia haluja. Kapinallisrintama rakoilee Valtaosa hallitusta vastaan taistelleista sunniryhmistä ei missään vaiheessa ole tukenut Isisin pyrkimyksiä, ja kalifaatin julistaminen on saanut osan sunniheimoista nousemaan jihadisteja vastaan. Al Jazeera uutisoi 31. elokuuta, että sunniheimot Anbarin provinssissa ovat valmiit taistelemaan Isistä vastaan, jos he saavat tukea Bagdadista. Sunnien kääntyminen saattaa olla ensimmäinen merkki Isisin häämöttävästä tappiosta. Jihadistit ovat kohdannut merkittäviä vaikeuksia taistellessaan kurdeja vastaan pohjoisessa, ja jos Irakin keskushallinto pääsee sopuun sunnien kanssa, joutuu Isis todella ahtaalle. Jos sunniheimot ja Isis ajautuvat avoimeen konfliktiin, etu on ehdottomasti sunniheimoilla. Isis voi kuitenkin muuttua sissisodankäyntiä harjoittavasta ryhmästä terroristiorganisaatioksi, jolloin sotilaallisen kapasiteetin ei tarvitse olla kovin suuri. Se voi mennä maan alle ja pienillä soluilla tehdä todella tuhoisia iskuja sunneja vastaan, Saarinen arvioi. Kurdit haluavat itsenäisyyden Saarisen mukaan Bagdadin on löydettävä luottamuksellinen yhteys myös Pohjois-Irakin kurdien kanssa. Peshmerga-joukot ovat puolustaneet rajojaan jihadisteilta, mutta ovat muutamaa kiistanalaista rajaseutua lukuunottamatta haluttomia valtaamaan sunnialueita. Ihannetilanteessa Isistä vastaan voitaisiin hyökätä kolmelta suunnalta. Irakin keskushallinto ei nauti mainittavaa luottamusta myöskään kurdien keskuudessa. Kurdien ja keskushallinnon välejä hiertävät erityisesti entisen pääministerin pyrkimykset haastaa kurdien asema itsehallintoalueena. Helsinkiläisen kurdiasiantuntija Welat Nehrin mukaan kriisin myötä on herännyt pitkään kytenyt toive kurdien itsenäistymisestä. Kurdien keskuudessa on voimistunut tunne siitä, että Kurdistan ei voi toimia osana Irakia. Oikeastaan missään kysymyksessä ei olla saavutettu yhteisymmärrystä kurdien ja keskushallinnon välillä, Nehri kertoo. Kurdien keskuudessa vaihtoehtoina nähdään tällä hetkellä joko vahvan liittovaltion muodostaminen, jolloin shiiat, sunnit ja kurdit saisivat omat osavaltionsa, tai täydellinen irtautuminen Irakista. Kurdistan on jakautunut Syyrian, Iranin, Turkin ja Irakin alueille. Irakissa sijaitseva Etelä-Kurdistan on ollut kurdien hallinnassa ja toiminut de facto itsenäisenä valtiona toista kymmentä vuotta. Koko Kurdistanin itsenäistyminen ei lyhyellä aikavälillä ole realistista, mutta Etelä-Kurdistanin kohdalla se voi olla mahdollista. Saarinen ei usko Irakin hajoamiseen. Kurdistanin itsenäistymispyrkimyksiin on aiemmin suhtauduttu alueella kielteisesti, eikä tämä ole muuttunut konfliktin aikana. Sisällissodan uhka Vaikka Isis tuhottaisiinkin Irakissa, se jättää jälkeensä vaarallisen perinnön. Järjestö on suorittanut useita shiiataustaisten sotilaiden joukkoteloituksia tavoitteenaan provosoida shiiat kostoiskuihin sunneja vastaan. Jotkut aseelliset shiiaryhmät ovat vastanneet Isisin hirmutöihin tappamalla vuorostaan sunneja, ja huoli vuoden kaltaisesta sisällissodasta on kasvanut. Lähi-idän konsultointiy h t i ö F m e c g : n a s i a n t u n t i j a Jussi Heinonkosken mukaan tilanne ei vielä ole räjähdyspisteessä, mutta merkkejä kärjistymisestä on havaittavissa. Bagdadin sunniasuinalueilla on ollut kidnappauksia, pahoinpitelyitä ja murhia. Mitään laajamittaista ei onneksi vielä ole tapahtunut. Välit shiiojen ja sunnien välillä ovat kuitenkin kiristyneet, ja huoli sektaarisen väkivallan eskaloitumisesta on aiheellinen, Heinonkoski toteaa. Jihadistien pyrkimykset kääntää sektaarinen, uskonryhmien välinen väkivalta edukseen näyt- täytymällä sunnien suojelijana ovat tähän asti epäonnistuneet surkeasti, mutta jos shiia- ja sunniryhmät lähtevät sotaan keskenään, saattaa Isis olla Irakin ongelmista pienin. Heinonkosken mukaan tilanne on kuitenkin vielä vältettävissä. Paljon riippuu siitä, ovatko Irakin hallitus ja uusi pääministeri valmiit integroimaan sunnit osaksi maan hallintojärjestelmää, vai toistetaanko menneisyyden virheet. Malikin luopuminen vallasta on ainakin hetkellisesti purkanut sektaarisia jännitteitä. Isis tietysti jatkaa toimintaansa pääministeristä huolimatta, mutta vallanvaihto luo mahdollisuuden tehdä poliittisia ratkaisuja jännitteiden liennyttämiseksi. Isis on voitettava myös Syyriassa Jos Isis halutaan kukistaa lopullisesti, on ongelmaan puututtava myös Syyriassa, jossa järjestön ote hallitsemillaan alueilla

9 ruotuväki 16/2014 IRAKIN KRIISI 9 VÄKIVALLAN HISTORIA Irakin sunni- ja shiiaryhmien väliset väkivaltaisuudet tuntuvat jo lähes itsestään selvyydeltä, mutta sektaarista, uskonnolliseen identiteettiin perustuvaa väkivaltaa ei Irakissa esiintynyt kovin suurissa määrin ennen Yhdysvaltain miehitystä. Saddam Husseinin hallitessa maata vähemmistöihin kohdistuva väkivalta oli luonteeltaan poliittista, eikä sen tavoitteena ollut uskonryhmien lietsominen toisiaan vastaan. Kun Yhdysvallat kaatoi Saddam Husseinin ja miehitti Irakin vuonna 2003, maahan palasi joukko maanpaossa olleita opposition edustajia, joista tuli Irakin uusi poliittinen eliitti. He alkoivat ensitöikseen puhdistaa poliittista järjestelmää Saddam Husseinin Baath-puolueen jäsenistä. Uusi poliittinen eliitti runnoi läpi niin kutsutun debaathifikaatio-lain, jonka nojalla kymmeniätuhansia virkamiehiä erotettiin tehtävistään entisen puoluejäsenyyden perusteella. Irakin uusi hallitus käytti lakia hankkiutuakseen eroon etupäässä sunnitaustaisista poliittisista vastustajistaan, usein tekaistuin perustein. Poliittinen puhdistus eristi sunnit maan hallintojärjestelmästä ja ajoi asevoimat lähes toimintakyvyttömiksi. Sunnien ja shiiojen sota Aiemmin Saddam Husseinia palvelleet sunnit ja shiiat alkoivat perustaa omia aseellisia ryhmiään, jotka taistelivat vuoroin Yhdysvaltain miehitystä, uutta keskushallintoa ja toisiaan vastaan. Isisin edeltäjä, Irakin Al-Qaida yritti hyötyä tilanteesta iskemällä raa'asti shiiojen kimppuun. Järjestön tavoitteena oli provosoida shiiat kostoiskuihin, jotta se voisi näyttäytyä sunnien suojelijana. Kaoottinen tilanne kärjistyi vuosina käytyyn uskonryhmien väliseen sisällissotaan. Anbarin herääminen Irakin Al-Qaidan kyyninen taktiikka onnistui synnyttämään väkivallan kierteen uskontokuntien välille, mutta järjestö ei saavuttanut tavoittelemaansa suosiota sunnien keskuudessa. Ankaraa islamintulkintaa ja terrorismia vierastaneet sunnit järjestäytyivät suuriksi aseellisiksi ryhmiksi ja kääntyivät Al-Qaidaa vastaan niin kutsutussa Anbarin heräämisessä vuonna Sahwa-liikkeenä tunnettu sunnien yhteenliittymä onnistui Yhdysvaltain ja Irakin keskushallinnon tukemina lyömään jihadistit, jotka pysyivätkin melko vähäisenä ryhmänä Syyrian sisällissotaan asti. Malikin vaarallinen valtapeli Vuonna 2006 valtaan noussut, shiiataustainen pääministeri Nuri Al-Maliki oli luvannut terroristeja vastaan taistelleille sunniheimoille ottavansa nämä osaksi maan turvallisuusjoukkoja ja poliittista järjestelmää. Sunnit palasivatkin äänestysuurnille, mutta kun Malikin puolue hävisi niukasti parlamenttivaalit vuonna 2010, kauhistunut pääministeri pyrki minimoimaan vaalitappion vaikutukset keskittämällä itselleen niin paljon valtaa kuin suinkin pystyi. Maliki alisti tärkeät valtiolliset instituutiot, kuten asevoimat, suoraan käskyvaltansa alle ja nimitti korkeille paikoille sukulaisiaan, ystäviään ja Dawa-puolueensa jäseniä. Shiiataustaisuus ja uskollisuus Malikille olivat ammattitaitoa tärkeämpiä vaatimuksia virkanimityksissä. Tämän seurauksena Irakin hallintolaitokset ja turvallisuusjoukot rapautuivat entisestään, ja sunnit eristettiin kaiken päätöksenteon ulkopuolelle. Malikin hallinto ja Irakin shiiaenemmistöiset turvallisuusjoukot alkoivat myös kasvavissa määrin käyttää väkivaltaa sunniprotestoijia kohtaan pedaten varsin myönteiset olosuhteet jihadistien paluulle ja tällä hetkellä raivoavalle sunnikapinalle. Lähde: Irakin kriisi Syyt ja seuraukset, FMECG on tiukempi. Tilanne kolmatta vuotta raivoavan sisällissodan repimässä maassa on kuitenkin monimutkaisempi. Irakissa länsi voi yhteistyössä keskushallinnon kanssa tukea tiettyjä osapuolia taistelussa Isistä vastaan, mutta Syyriassa mahdollisia liittolaisia ei juuri ole. Juha Saarisen mukaan maltillinen oppositio ei ole kaikilta osin kovin maltillinen, ja se on näivettynyt pieneksi tekijäksi käytyään kahden rintaman sotaa Syyrian keskushallintoa ja Isistä vastaan. Jotain konfliktille on silti tehtävä, koska niin kauan kun Isis voi toimia Syyriassa vapaasti, tuottaa se vakavaa uhkaa myös lähialueille. Saarinen pitää il- maiskujen laajentamista Syyriaan positiivisena kehiityksenä, mutta pesäero Bashar al-assadin hallituksen kanssa on pidettävä selvänä. Se, mitä ei missään nimessä saa tapahtua on, että länsimaat ja kansainvälinen yhteisö alkaisivat tehdä yhteistyötä Assadin hallinnon kanssa. Se radikalisoisi sunneja Irakissa, Syyriassa ja muualla alueella. Saarisen mukaan poliittinen prosessi olisi elvytettävä Syyriassa, mutta toistaiseksi Assadilla ei ole ollut neuvotteluhaluja. Olisi syytä pohtia, pitäisikö tällä sotilaallisella toiminnalla painostaa Assadia uudelleen neuvotteluihin, Saarinen toteaa. Irakilainen sotilas vartioasemallaan 8. elokuuta Kuva: Anadoly Agancy

10 10 kentällä ruotuväki 16/2014 lyhyesti Kymmenet hävittäjät lentoharjoituksessa Rovaniemen ja Kajaanin lentoharjoitusalueilla oli elokuun lopussa vilskettä, kun Visentti-harjoitus toi toistakymmentä Hornetia ja Hawkia taivaalle. Harjoitusta organisoivat Lapin ja Karjalan lennostot ja se lennettiin Rovaniemen ja Rissalan tukikohdista. Harjoituksen johtajana toimi laivueen komentaja, everstiluutnantti Aki Heikkinen Lapin lennostosta. Koulutuksessa olevat lentäjät tarvitsevat suorituksia myös isommilla konemäärillä. Ilmavoimissa on vuosikausia järjestetty näitä ilmapuolustusharjoituksia, joissa yhdistetään useamman laivueen voimat. SNä Räjähderaivaus tauolle Kuopiossa Itä-Suomen sotilasläänin esikunta päättää Kuopion Neulalahden räjähteiden raivaamisen tämän vuoden osalta. Työtä jatkaa ensi vuoden puolella Kainuun prikaati. Räjähteitä nostettiin yli kappaletta jo 1990-luvulla. Kuluneiden kahden vuoden aikana pohjasta on noussut vielä räjähdettä lisää. Operaatiota johtava teknikkokapteeni Jukka-Pekka Nurmela kertoo jäljellä olevien räjähteiden määrän arvioimisen olevan tämän hetkisillä tiedoilla mahdotonta. Järven pohjassa on paljon pienräjähteitä. Paikannustietojen pohjalta voi olla alustavasti arviotu kohteessa olevan muutamia satoja räjähteitä, mutta työn edetessä niitä saattaa paljastua moninkertainen määrä. JMä-L Utista osasto Jackal Stone -harjoitukseen Utin jääkärirykmentti lähetti erikoiskääkärijoukkueen sekä esikuntaupseereita Saksassa syyskuuta järjestettävään kansainväliseen Jackal Stone - erikoisjoukkoharjoitukseen. Harjoitukseen osallistuu joukkoja Suomen lisäksi 12 maasta. Erikoisjääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jukka-Pekka Kiukas kertoo harjoituksen kehittävän kansainvälistä yhteistoimintakykyä. Harjoituksen tavoitteena on kehittää erikoisjoukkojen taistelutekniikoita, sekä kouluttaa esikuntaupseereita operatiivisiin suunnittelutehtäviin. JMä-L Urheilukomppania täyttää 50 vuotta Suomen huippu-urheilijoita varten perustettu urheilukomppania täyttää 50 vuotta. Santahaminassa ja Kainuun prikaatissa toimineet komppaniat muuttuivat Urheilukouluksi vuonna Urheilukomppanian ensimmäisessä palveluserässä ollut jalkapalloilija ja toimittaja Matti Pitko kertoo alun olleen ongelmallinen. Urheilijoihin suhtauduttiin varauksellisesti. Myöhemmin arvostus nousi kun nähtiin, että olimme hyviä sotilaita, emmekä lintsanneet. Pitko kehuu ajan valmennuksen tasoa edistykselliseksi. Meidät punnittiin ja pulssimme mitattiin joka aamu. PLo Mikä ihmeen sotilaspedagogiikka? Sotilaspedagogiikan ja siviilipedagogiikan välinen raja on kuin veteen piirretty. Professori toivoo MPKK:n pystyvän tukemaan puolustusvoimien työntekijöiden jatko-opintoja. Ossian Hartig Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen olento. Tämä on nykypsykologian ja -kasvatustieteen lähtökohta. Mutta kun tutkimuskohteena on esimerkiksi sotilas, joudutaan tähän lähestymistapaan lisäämään uusi näkökulma. Sotilas kohtaa työssään tilanteita, joissa hän joutuu tekemään vaikeita eettisiä päätöksiä. Tässä päästään heti identiteettikysymyksiin. Onko sotilas tappaja vai elämän suojelija? Mitä sotilas tekee ja toisaalta mitä ei tee? Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä, ja jokainen kadetti joutuu kohtaamaan ne heti opintojensa alusta asti, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaspedagogiikan professori Juha Mäkinen. Sotilaspedagogiikka on tieteenala, jossa keskeisin tutkimuskohde on sotilas sotilas organisaatiossaan ja kulttuurissaan. Tutkimusta tehdään kaikissa puolustushaaroissa, kentällä ja perusyksiköissä. Mäkinen painottaa, että vaikka tutkimuskohde on eri, rajanveto niin kutsutun siviilipedagogiikan ja sotilaspedagogiikan välillä on veteen piirretty viiva. Hyödynnämme sekä sotilasettä siviilipuolen tutkimusta ja resursseja. Ja toki yritämme myös saada siviilit kiinnostumaan meidän tutkimuskohteista ja tutkimuksestamme, Mäkinen kertoo. Sotilaspedagogiikassa sovelletaan lähtökohtaisesti samanlaisia tutkimusmenetelmiä ja tieteenfilosofiaa kuin siviilipuolellakin. Toisin kuin naapurissa siviilipuolella, meitä kiinnostaa vähemmän yhteiskunnallinen diskurssi ja enemmän käytänteet sotilaiden käytänteet ja toiminta. Mestari ja noviisi Siviilipedagogiikassa puhutaan nykyään paljon vertaisoppimisesta, mutta sotilaspedagogiikassa sitä huomattavasti tärkeämmässä asemassa on niin kutsuttu sosiaalinen oppiminen. Termillä viitataan noviisin ja jonkin asian mestarin väliseen vuorovaikutukseen. Vasta-alkaja oppii saadessaan mestarilta vastauksia kysymyksiinsä. Samalla noviisin kysymykset ovat mestarille arvokkaita ja auttavat tätä kehittämään omaa osaamistaan. Myös motivaatiolla on sotilas- kolumni koulutuksen kannalta keskeinen rooli. Juha Mäkisen mukaan siviilipedagogiikassa motivaatiota on välillä käsitelty liian yksioikoisesti eli ottaen motivaatio ikään kuin annettuna. Aina ei välttämättä tunnusteta, että sama ihminen voi olla eri tilanteissa liikkeellä erilaisella motivaatiolla. Yksi tuoreista motivaatiotutkimuksista on majuri Antti-Tuomas Pulkan väitöskirja, jonka hän teki Helsingin yliopistolle. Väitöskirjassaan Pulkka tarkasteli muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoiden motivaation yhteyttä heidän opintomenestykseensä. Tulitukea Moni puolustusvoimien työntekijä väittelee toisessa yliopistossa Kaksisataa euroa, kiitos! Nuorten syrjäytyminen on viimeisen viiden vuoden aikana yleistynyt kansallisen kauhistelun kestoaiheeksi. Jokaisen virkamiehen, poliitikon ja toimittajan on mainittava se ainakin kerran kuussa pitääkseen yllä vaikutelman omasta vastuullisuudestaan. Varusmiespalveluksenkin on esitetty ehkäisevän syrjäytymistä. Tätä perustellaan epämukavuuden sietokyvyn kasvamisella, säännöllisillä elämäntavoilla ja sosiaalisilla suhteilla. Syrjäytymisen ehkäisyyn olisi toki tehokkaampikin keino. Kotiuttamisraha. Sotilaspedagogiikan professori Juha Mäkinen on huolissaan puolustusvoimauudistuksen vaikutuksesta Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimustoimintaan. Tutkimusresursseja siirretään Puolustusvoimien tutkimuskeskukseen. Onko hyvin vaativa tiedeyliopiston ideaali tasapainotettavissa pienenevien resurssien kanssa? Mäkinen pohtii. Summa maksaisi itsensä takaisin toimeentulohakemusten vähentyessä. Syrjäytyminen harvemmin johtuu siitä, että nuori ei osaa mennä ajoissa nukkumaan tai pestä hampaitaan kahdesti päivässä. Jopa 20- vuotiaan keskenkasvuiset aivot kykenevät selviytymään vuorokausirytmin ja suuhygienian asettamista haasteista. Vakavampia uhkia ovat köyhyys ja velkakierre. mutta tekee välillisesti sotatieteitä ja saa täten tukea MPKK:sta. Mäkisen mukaan muualle väitöskirjatyötään tekevät puolustusvoimien työntekijät ovat hänen näkökulmastaan samalla viivalla. Minäkin olen väitellyt muualla, mutta totta kai virkani puolesta teen kaikkeni sen eteen, että tänne saadaan lisää tohtoriopiskelijoita ja että heidän opintonsa etenevät suunnitelmallisesti, Mäkinen sanoo. Perinteisempää sotilaspedagogista tutkimusta edustaa sotatieteiden tohtori Ulla Anttilan väitöskirja, jossa tutkittiin kriisinhallintaympäristössä tapahtuvaa oppimista. Monelle joukko-osastoissa työskentelevälle työn ja opiskelun yhdistäminen aiheuttaa vaikeuksia. On iso haaste, miten me saisimme puolustusvoimissa tuettua tällaisia opintoja. Perinteisesti sotilaspedagogiikkaan on limittynyt liikunnallisia tutkimuskohteita. Taustalla on se, että liikuntatieteiden tohtori Heikki Kyröläinen otti vastaan osaprofessuurin Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hänen päätoimensa on Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella. Liikuntatieteellistä tutkimussuuntaa edustaa muun muassa Harri Rintalan väitöskirja, jossa hän tutki sotilaslentäjiin kohdistuvaa fyysistä rasitusta ja lentäjien toimintakykyä. Väitöskirja sai myös paljon mediajulkisuutta. Ei mikään tilaustutkimuslaitos Mikä Maanpuolustuskorkeakoulu itse asiassa on? Juha Mäkisen mukaan kyseessä ei ole pesunkestävä yliopisto, sillä MPKK ei ole opetusja kulttuuriministeriön alaisuudessa. Kyseessä on puolustushallinnossa toimiva sotatieteellinen korkeakoulu. Yhtä asiaa Juha Mäkinen haluaa kuitenkin alleviivata: MPKK ei ole mikään puolustusvoimien tilaustutkimuslaitos. Mäkisen mukaan tietoa tuotetaan kolmelle taholle, joista tärkein on kansainvälinen tiedeyhteisö. Sen jälkeen tulevat veronmaksajat, jotka voivat tutustua MPKK:n artikkeleihin ilmaiseksi Doria-portaalin kautta. Vasta viimeisenä hyötyjänä on puolustusvoimat. Totta kai tutkimukset tuottavat syötteitä MPKK:n opetussuunnitelmiin ja opetukseen, ja teokset tulevat opiskelijoillemme lukuun ja osin tentittäviksi, Mäkinen selventää. Hannes Mattila > Omillaan asuvalle nuorelle varusmiespalvelus itsessään voi pahimmillaan aiheuttaa melkoisen taloudellisen kraaterin. Kela maksaa vuokran ja sähkökustannukset, mutta päiväraha ei riitä nettija puhelinlaskuihin. Voidaan tietysti kyseenalaistaa, ovatko tällaiset luksustuotteet lainkaan tarpeellisia. Minulle on vakavalla naamalla argumentoitu, että voihan sitä vaikka säästää kaikki päivärahat, lopettaa netin ja puhelimen käytön, ja jäädä viikonlopuiksi kasarmille. Erinomainen ajatus! Kaikkien kontaktien katkaiseminen ulkomaailmaan ei varmastikaan edesauta syrjäytymistä. Varusmiesliitto on vuodesta toiseen ajanut kotiuttamisrahan palauttamista kaikille varusmiehille. 200 euron rahasumma antaisi kotiutuneelle hengähdysvaraa ensimmäiselle kuukaudelle. Kotiuttamisrahan kokonaiskustannus olisi noin 5 6 miljoonaa euroa vuodessa, mutta Varusmiesliiton mukaan summa maksaisi itsensä takaisin toimeentulotukihakemusten vähentyessä. Yksi argumentti, jolla näinkin yksinkertaista hanketta jarrutellaan on, että vastikkeeton tuki saattaisi päätyä myös sellaisille varusmiehille, joiden tili ei ole jo miinuksella. Ja mikäs siinä. Kaikkihan me tiedämme, että ollakseen tehokas sosiaalietuuden on vaadittava nykyihmisen aivokapasiteettia uhmaava byrokraattinen viivytyssota, ja mielellään vielä muutama uusi erikoisvirkamies tekemään persaukiselle idiootille selkoa tuhansien sivujen lomakehelvetistä. Yhteiskunta rientää nuoren apuun, kun pohjalle on jo turvallisesti mätkähdetty, mutta sitä edeltävästä vapaapudotuksesta saamme nauttia ihan yksin. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki Kuva: Olli Viljamaa

11 ruotuväki 16/ kentällä Kadetista luutnantiksi palveluksessa Kadetit vannoivat virkavalansa. Tasavallan presidentti ylensi uudet nuoremmat upseerit. Samu Saatsi Helsingin kaupungintalolla vietettiin juhlallinen hetki, kun 98. kadettikurssin ja 81. merikadettikurssin kadetit ylenivät luutnantin arvoon ja nimitettiin määräaikaiseen nuoremman upseerin virkaan. Valmistuneita kadetteja oli yhteensä 141 kappaletta. Tavallisesti Presidentinlinnassa järjestettävä tilaisuus pidettiin perinteitä kunnioittaen, tasavallan presidentti Sauli Niinistön ylentäessä kadetit. Kadettien tilaisuuden jälkeen järjestetyssä nimittämistilaisuudessa 60 sotatieteiden maisteritutkinnon suorittanutta yliluutnanttia nimitettiin upseerin virkaan. Kylmiä väreitä Yksi valmistuneista kadeteista oli luutnantti Riku Hellgren, jolle koulusta jäi erityisesti mieleen kadettien välinen yhteishenki kouluaikana. Hyviä muistoja opiskeluajalta kertyi paljon. Päällimmäisenä mieleen jäivät raskaat harjoitukset kylmässä Kainuun korvessa ja yhdessä vietetyt illat sekä yöt Helsingin valoissa. Tiivistettynä hienointa koulussa oli kadettiveljeys. Luutnantti Hellgrenin päällimmäiset tunteet ylenemistilaisuudesta olivat odotetusti erittäin positiiviset. ruotuväki 40 vuotta sitten Siinä se lentää, Leko-70. Tosin vielä taiteilijan näkemyksenä ja paperille piirettynä. Hyvin tarkkaan tämän näköisenä sen pitäisi kohota taivaalle viimeistään ensi vuoden alussa. Ilmavoimat on tilannut Valmet Oy:n lentokonetehtaalta Leko-70 prototyypin. Jos ja todennäköisesti kun prototyyppi on toivomusten mukainen, sitä tullaan valmistamaan 30 kappaleen sarja. Leko-70 koneella on tarkoitus korvata Saab Safir -alkeiskoulukone. Leko-70 on osa laajempaa kokonaisohjelmaa, joka voi vielä viedä koko Suomen ilmailuteollisuuden Pauli Loukola Majuri Seppo Kaalimaa siirtyi syyskuun alussa Utin jääkärirykmentin esikunnan koulutusosaston päälliköksi. Hän on aiemmin palvellut muun muassa Kymen pioneeripataljoonan pataljoonaupseerina. Se oli hieno kokemus ja tulee todennäköisesti pysymään mielessäni ikuisesti. Ei niinkään se itse ylentäminen, vaan enemmänkin ymmärrys siitä, että kadettikoulu on todella suoritettu ja upseerin ura vihdoin alkaa. Lippulaulua laulaessa tuli kieltämättä kylmiä väreitä, kertoi Hellgren. Tunnelma kaupungintalolla olikin ehdottomasti korkeimmillaan, kun Lippulaulu raikui kadettien laulaessa sydäntensä kyllyydestä, tuoden kylmät väreet kuulijoilleen. uusvalmistuksen vahvaan nousuun. Fouga Magister -suihkuharjoituskoneiden lisenssirakennuksen päättyessä vuonna 1967 sammui ilmailuteollisuudenuusvalmistus lähes täysin. Lama muodostui lähes niin täydelliseksi, että valtiovallan oli kiinnitettävä asiaan vakavaa huomiota. Valtiovalta asetti ilmailuteollisuuskomitean, ns. Temmeksen toimikunnan, joka esitti yksityiskohtaisia suosituksia tilanteen korjaamiseksi. Myös parlamentaarinen puolustuskomitea painotti mietinnöissään puolustuslaitoksen kotimaisten hankintojen edullisuutta. Tulevaisuus on avoin Hellgren odotti kadetin opinnoilta käytännön lisäksi akateemista haastetta ennen Maanpuolustuskorkeakouluun astumistaan. Erityisesti ensimmäisenä vuonna minut yllätti matematiikan ja fysiikan opintojen määrä sekä niiden vaikeus. Tämä kosketti erityisesti minua, sillä en ole matemaattisesti kovinkaan lahjakas. Opiskelutahti oli myös yksi suurimmista yllätyksistä. Ilmailuteollisuus uuteen nousuun? eteenpäin Kadetit vannoivat valansa Helsingin kaupungintalolla. Seuraavat haasteet he kohtaavat nuoremman upseerin viroissaan. Ilmailuteollisuuden kohdalla tämän katsottiin merkitsevän korkeatasoisen teknologian hyötyvaikutusten heijastumista myös muuhun teollisuuteen. Leko-70-koneessa suunnittelijat panevat erityistä painoa varsin hienolle elektroniikalle. Esimerkiksi radionavigointia pidetään siinä täydellisempänä kuin Fouga Magister -koneessa. Leko-70 on varsin pitkälle kotimainen tuote, vaikkakin moottorin materiaalin ja mittariston suhteen on jouduttu käyttämään ulkomaalaisia alihankkijoita. Kokenut koulutusalan asiantuntija Ensimmäinen virkapaikkani oli Kymen pioneeripataljoona Korialla, jossa olin joukkueen johtajana ja komppanian päällikönä. Suoritettuani pioneerikapteenikurssin palvelin Lähi-idässä Golanilla UNDOF:ssa esikuntaja huoltokomppanian varapäällikkönä Palveltuani Lähi-idässä olin pitkään Karjalan prikaatissa ja Kymen pioneeripataljoonassa pataljoonaupseerina. Vuodesta 2008 lähtien toimin Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan henkilöstöosaston koulutussektorin johtajana. Aloitin Utin jääkärirykmentin esikunnan koulutusosaston päällikkönä Johdan Utin jääkärirykmentin koulutusalan suunnittelua. Työhöni kuuluu muun muassa asevelvollisten ja palkatun henkilöstön koulutusta, koulutusympäristön ylläpitoa ja kehittämistä, koulutuksessa tarvittavan materiaalin ja rahallisten resurssien suunnittelua. Vastaan myös helikopteritoimialan upseerikoulutuksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Maavoimien koulutusalan suunnittelun aikataulun ja sisällön hyvä tuntemus on eduksi tehtävän hoitamisessa. Vahvuudekseni katson vuosien varrella kertyneen koulutusalan kokemuksen, jota tukee hyvä muisti. Utin jääkärirykmentissä palkatun henkilöstön määrä on merkittävästi suurempi joukko-osaston kouluttamisvastuulla oleviin asevelvollisiin verrattuna. Vastaamme maavoimien helikopterilentotoiminnasta ja erikoisjoukkokoulutuksesta. Mielenkiintoisinta tässä on se, että vanhan liiton pioneeriupseerina pääsen vielä osaksi tätä dynaamista joukkoosastoa ja koulutusympäristöä. Tämä pitää miehen liikkeessä ja mielen virkeänä. Ihmeellisempiä tulevaisuudensuunnitelmia Hellgren ei ole laatinut. Maisterivaihe odottaa tuoretta luutnanttia, mutta niiden opintojen lisäksi hänen tavoitteenaan olisi opiskella jossakin vaiheessa vielä siviilissä. Upseerin uraa on vaikea tässä vaiheessa ennustaa, sillä ura on niin moninainen. Odotan mahdollisimman monipuolisia ja vaihtelevia tehtäviä. Tavoitteenani on esimerkiksi saada kokemusta kriisinhallintatehtävistä ennen maisteriopintoja. Majuri Seppo Kaalimaa toimii nykyisin Utin jääkärirykmentin koulutusosaston päällikkönä Kuva: Ali Rinta-Jaskari Kuva: Ruotuväki Kuva: puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Niilo Nieminen, kersantti 20 TOIMENKUVA Hämeen rykmentin vartiopäällikkö PALVELUSPAIKKA Hennalan varuskunta, Lahti KOULUTUS Ylioppilas Samu Saatsi JOTAIN MUUTA, MITÄ? Virkamies tekee, virkamies vastaa. Itsenäinen ja vastuullinen Moni nuori hakeutuu puolustusvoimiin töihin varusmiespalveluksensa jälkeen, mutta harva pääsee töihin varuskunnan vartiopäälliköksi. Kersantti Niilo Nieminen löysi tämän polun ja sen myötä mielenkiintoisen määräaikaisen työtehtävän. Lakkautettavaa Hämeen rykmenttiä vuoden loppuun saakka valvova Nieminen kertoo olevansa haikeilla mielin Hennalan kasarmialueen alasajon vuoksi. Tämä harmittaa todella paljon. Sama varuskunta, jossa itse vuosi sitten olin palveluksessa, lakkautetaan. Hennala on mielestäni Suomen kaunein kasarmialue. Tällaista puistomaista varuskuntaa näin läheltä kaupungin keskustaa ei juuri löydy, Nieminen kertoo. Lahdessa on puolustusvoimien osalta pitkät perinteet. On todella harmillista, ettei tämänkaltaisilla pienillä varuskunnilla ole oikein mahdollisuutta pärjätä näinä aikoina. Hyvä työympäristö ja vastuu kiehtovat Sotilaspoliisikoulutuksen varusmiesaikana saanut Nieminen kotiutui kersanttina kesäkuussa. Ennen palveluksen loppua hän kuitenkin haki töihin Hämeen rykmenttiin, sotilaspoliisikouluttajaksi tai vartiopäälliköksi. Kouluttajan paikkaa ei ollut tarjolla, mutta vartiopäällikön paikka vapautui. Pääsin töihin oman vanhan miehistön kanssa, jonka kanssa olen ollut tekemisissä jo varusmiesjohtajana. Minun ei ole tarvinnut muuttaa toimintatapojani, koska homma on toiminut edelleen hyvin. Jätkät tiedostavat kuitenkin uuden asemani ja osaavat toimia sen mukaan. Nykyiset vanhemmat kollegat ovat myös samat kuin Niemisen varusmiesaikana. ASUINPAIKKA LAHTI Vartiopäälliköt ovat ottaneet minut erittäin hyvin vastaan. Ilmapiiri piristyy, kun tulee nuorempi kaveri töihin. Täällä on mahtava työilmapiiri. Paras työpaikka, missä olen saanut tehdä töitä. Työt itsessään ovat myös nuoren vartiopäällikön mieleen. Perustyöpäivään kuuluu hälytin- ja valvontalaitteiden päivystystä, aluepartiointia sekä vartiointia ja kulunvalvontaa koskevien asioiden hoitamista. Osa vartioitavista kohteista siirtyi pois Hämeen rykmentin valvontavastuulta lakkauttamisen takia, mikä hieman harmittaa, mutta sille ei voi mitään. Parasta kuitenkin on työn itsenäisyys ja vastuu. Pitää olla tosissaan, sillä koko kasarmi on omalla vastuulla. Ainoa, mikä itseä töissä voi ärsyttää, on tietotekniikan kanssa syntyvät ongelmat. Ne häiritsevät työntekoa. Kiinnostus kasvanut Lahdessa Hennalan perinteikkäälle kasarmialueelle on mietitty jo pitkään uutta käyttötarkoitusta. Tulevaisuudessa alueella nähdään puolustusvoimien jälkeen ainakin uutta asuinaluetta. Julkisen keskustelun myötä myös ihmisten kiinnostus varuskunnan aluetta kohtaan on Niemisen mukaan kasvanut. Vastauksien etsiminen ei ole kuitenkaan aiheuttanut turhaa urkkimista rykmentin alueelle. Keskustelu lisääntyy kun jotain merkittävää tapahtuu, ymmärtäähän sen. Mutta urkkimista ei ole ollut. Lahtelaiset ovat olleet rohkeita ja tulleet avoimesti kyselemään, että mitä täällä jatkossa tapahtuu, Nieminen kertoo. Niemisen mukaan Hämeen rykmentissä on säilynyt hyvä henki, vaikka loppu lähenee jatkuvasti. Kaikki haluavat saattaa Hennalan kasarmin, Lahden varuskunnan ja sen hyvät muistot tyylikkäästi päätökseensä.

12 12 kentällä ruotuväki 16/2014 Järjestelmä havaitsee vaaralliset aineet Maavoimien uusi suojeluvalvontajärjestelmä täydentää suojelutilannekuvaa. Järjestelmän anturit reagoivat kemialliseen, biologiseen ja säteilevään herätteeseen. Teemu Kakko Maavoimat hankkii mikkeliläiseltä Environics Oy:ltä siirrettäviä suojeluvalvontajärjestelmiä ja vaarallisten aineiden vaaranhallinnan johtamisjärjestelmän. Environics Oy:n Business Managerin Katja Kiukkaan mukaan järjestelmä täydentää maavoimien alueellisten joukkojen suojelutilannekuvaa. Järjestelmä lisää puolustusvoimien suorituskykyä ja soveltuu myös muiden viranomaisten tukemiseen. Sitä voidaan hyödyntää, jos Suomi osallistuu esimerkiksi kansainvälisen kriisinhallinnan tehtäviin, Kiukas kertoo. Käytössä myös siviilipuolella Miehittämätön kaukovalvontasensorijärjestelmä (CBRUGS) koostuu sensorikentistä, jotka sisältävät useita mittausyksiköitä, tiedonsiirtojärjestelmän ja komentokeskuksen. Sensorit reagoivat kemialliseen, biologiseen ja säteilevään herätteeseen. Järjestelmällä pyritään havaitsemaan mahdollisia ilmassa olevia vaarallisia aineita, kuten kemiallisia taisteluaineita ja teollisia kemikaaleja. Liikuteltavaan mittausyksikköön on integroitu kemiallisen, biologisen ja säteilevän aineen ilmaisimia. Valvontakeskus perustuu omaan tietokoneohjelmistoomme, jolla saadaan reaaliaikaista tilannetietoa ympäristöstä. Koska järjestelmä on langaton ja helposti siirrettävissä, käytetään sitä kaikkialla siellä, missä CBRNilmaisukykyä tarvitaan. Vastaavanlaisia järjestelmiä käytetään myös siviilipuolella, sillä muun muassa pelastuslaitokset hyödyntävät niitä toiminnassaan. Laitteet Kuva: Environics Oy kootaan suoraan ympäristöön. Järjestelmä toimii siten, että liikuteltavat mittausyksiköt asetetaan maastossa haluttuun paikkaan. Mittausyksikköjen sisältämät tiedonkäsittely-yksiköt keräävät ilmaisimien lähettämät tiedot ja välittävät ne valvontakeskuksen tietokoneelle. Mittausyksiköiden akuissa riittää virtaa vähintään 72 tunniksi, Kiukas sanoo. Operatiiviseen käyttöön vuonna 2017 Mittayksiköissä on lisäksi sääasema ja mahdollisuus biologisen ilmanäytteen keräämiseen ja pikatestien tekemiseen. Sääasemalla voidaan kerätä tietoja muun muassa lämpötilasta, tuulen suunnasta, kosteudesta ja ilmanpaineesta. Järjestelmä havaitsee myös gammasäteilyn. Lähtökohta on, että laitteet ovat kenttäkäyttöisiä ja tarpeeksi kevyitä joukkojen liikuteltavaksi. Järjestelmälle on asetettu tiettyjä olosuhdevaatimuksia. Suomen sääolosuhteet aiheuttavat omat haasteensa. Laitteiden tulee toimia, oli lämpötila sitten -28 tai 32 astetta, Kiukas toteaa. Siirrettävät suojeluvalvontajärjestelmättoimitetaan maavoimille vuoden 2015 aikana, ja operatiiviseen käyttöön ne otetaanvuoteen 2017 mennessä. Hankinnan arvonlisäveroton arvo on 3,8 miljoonaa euroa. Vastaavanlaiset järjestelmät ovat jatkuvasti yleistymässä. Se, että maavoimat hankkii tällaisen järjestelmän, on heiltä käsittääkseni uusi aluevaltaus. Maavoimien hankkima suojeluvalvontajärjestelmä on langaton ja helposti siirrettävissä. Mittayksiköt asetetaan maastossa haluttuun paikkaan. huomio! verkossa Ruotuväki julkaisee aktiivisesti kuvia Aina on aikaa some-päivitykselle! Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Aku Siukosaari Joonas Välilä Sosiaalisen median merkitys viestinnässä on viime vuosina kasvanut paljon. Puolustusvoimien uutislehdellä Ruotuväellä on myös sosiaalisen median kanavia. Yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitteriin Ruotuväki perusti tilin elokuussa Tähän syksyyn mennessä se on kerännyt yli seuraajaa. Ruotuväen tilillä julkaistaan aktiivisesti uutisia ja tarvittaessa muuta lehden tuottamaa sisältöä. Ruotuväen kaltaiselle printtilehdelle sosiaalisen median kanavat ovat yleisesti tärkeitä. Iso osa verkkolukijoista tulee sosiaalisen median kautta, Ruotuväen päätoimittaja Mikko Ilkko sanoo. Viime keväänä Ruotuväki otti haltuun kuvien jakopalvelun Instagramin, joka on kerännyt kiitettävästi suosiota. Noin seitsemän kuukauden aikana tili on kerännyt lähes 600 seuraajaa. Talven aikana Instagramissa on tarkoitus julkaista muun muassa historiallisia kuvia ja tarinoita. Kuvat ja tarinat koskettavat pääasiassa talvisotaa, josta tulee kuluneeksi tänä talvena 75 vuotta. Lisäksi on tarkoitus Ruotuväen Instagram-tili on nostanut suosiotaan myös varusmiesten keskuudessa. julkaista tarinoita palveluksessa olevista varusmiehistä. Puolustusvoimilla on julkaisukanavat Facebookissa, Twitterissä ja videopalvelu YouTubessa. You- Tuben sisällöntuottamisesta vastaa pääasiassa taistelukamerajoukkue, Combat Camera. Combat Cameran tuottajan Ville Multasen mukaan videoilla tavoitellaan muun muassa näkyvyyttä. YouTube-kanava on aika iso näyteikkuna muuhun yhteiskuntaan päin ja ympäri maailmaa, Multanen kertoo. Puolustusvoimien tileistä Facebook on ollut pisimpään pystyssä. Twitter on aktivoitunut viime kevään aikana enemmän. Tilit luotiin pääasiallisesti siksi, että kohderyhmät ovat sosiaalisessa mediassa, verkkoviestinnän koordinaattori Maarit Aho sanoo. Facebookissa oleva someagenttitoiminta mahdollistaa palvelukseen astuvien nuorten tutustumisen Kuva: Joel Saarimäki tupakavereihinsa sekä palveluksen jälkeisen yhteydenpidon. Nuoret liikkuvat sosiaalisessa mediassa enemmän, joten se toimii myös markkinointikanavana hyvin. Kesän Äkkilähtöjä inttiin -kampanja keräsi näkyvyyttä myös muussa mediassa hyvin. Ahon mielestä se ei kuitenkaan ollut tärkein asia. Meillä oli 2/14 saapumiserälle Äkkilähtöjä inttiin -kampanja sosiaalisessa mediassa vapaista palveluspaikoista. Lähes kaikki paikat saatiin täytettyä kampanjan myötä. Ilman sosiaalisen median kanavia ei ehkä olisi täytetty paikkoja tai se olisi ollut paljon hankalampaa, Aho toteaa. Palaute, jota puolustusvoimat on aktiivisesta sosiaalisen median käytöstä saanut, on ollut positiivista. Esimerkiksi Facebookin rohkeampi käyttäminen on kerännyt kiitosta. Aiemmin hieman virallisemman tiedon välitykseen tarkoitetussa Facebookissa on otettu enemmän osaa keskusteluun. Seuraa Ruotuväkeä: > > > Facebookissa: facebook.com/ruotuvaki

13 ruotuväki 16/ vapaalla Kuva: Lasse Pyre Ottelun tiimellyksessä vaihdetaan tiuhaan potkuja ja lyöntejä. Kuvassa Eelis Aalto näyttää mallia kiertopotkusta eli mawashi-geristä. Taistelija tatamilta Upseerikokelas Eelis Aalto on harrastanut shukokai karatea jo 12 vuotta. Sanna Närä Aina on mahdollista lyödä ja potkaista kovempaa. Näin toteaa tulevien sotilaspoliisialiupseerien taistelukoulutusta valvova upseerikokelas Eelis Aalto. Varusmiespalvelustaan Reserviupseerikoulussa suorittava 21- vuotias Aalto on harrastanut shukokai karatea jo 12 vuotta. Karate on alun perin okinawalainen kamppailulaji. Sana karate tarkoittaa tyhjää kättä ja viittaa lajin ominaistapaan harjoitella ilman aseita. Shukokai, eli kaikkien tie, on karaten tyylisuunta, jonka oppi-isä on mestari Shigeru Kimura. Shukokai karatessa pyritään voimakkaaseen ja huomaamattomaan tekniikkaan, jossa maksimivoima saavutettaisiin minimienergialla. Olin 9-vuotias, kun aloitin karaten. Ensin harrastin 7 vuotta judoa, kun piti olla 9 10 vuotta, että pääsi karatesalille. Sitten vaihdoin lajia. Taustalla vaikutti Aallon isä, Kari Aalto, joka toimii Kotkan karateseuran päävalmentajana. Nykyään Aallolla on toisen asteen musta vyö ja koko perhe tukemassa harrastusta, tyttöystävää myöten. Kisamenestystä Shukokai karatessa kilpaillaan ottelussa (kumite) sekä katassa, joka on yksin tai joukkueessa toistettava liikesarja. Lajia pitkään Kuva: Sanna Närä Upseerikokelas Eelis Aallon arkeen kuuluu karatepuvun sijaan usein taisteluvarustus. harrastanut Aalto on kokenut kilpailija. Onhan noita mitaleja tullut. Aika pitkälle olen päässyt, oman ikäisissä olen maailman kolmen parhaan joukossa. Maajoukkueessa olen ollut vuodesta Viimeisestä kisamatkasta ei ole kauan, sillä MM-kilpailut pidettiin Etelä-Afrikan Sun Cityssä heinäkuun lopussa. Aalto kuvailee kilpailuja onnistuneiksi. Voitin hopeaa ottelussa. Se finaali oli ehkä koko karateurani paras matsi ikinä. Vastustajan hyvä taso ja ottelun monipuolisuus tekivät siitä hyvän. Katassa olin viides. Olin tyytyväinen siihenkin sijaan, en päässyt helpolla, sillä edellä oli vanhoja konkareita ja moninkertaisia maailmanmestareita. Rakkaudesta lajiin Kymmeniä SM-mitaleja voittanut karateka pitää silti jalat maassa ja nostaa tärkeimmiksi asioiksi peruskunnon ylläpidon ja ystävät. Ei minua kiinnosta minkä värinen vyö minulla on tai kuinka monta mitalia. Tykkään vaan treenata. En hae tällä mitään kunniaa tai julkisuutta. Esikuvikseen urheilussa Aalto mainitsee isänsä lisäksi isoveljensä Allu Aallon sekä pitkäaikaisen treenikaverinsa Benjamin Bruunin. Selvät sävelet Varusmiespalveluksen raskaat rutiinit vaikuttavat jonkun verran harrastukseen. Ehkä väsymys ja uupuminen vaikuttavat niin, ettei aina jaksa mennä iltatreeneihin vaikka pitäisi. Yksikön puolesta pääsisin toki treenaamaan, Aalto toteaa. Vaikka mies viihtyykin Haminassa, on jatkosuunnitelma selvillä. Reservissä fiksaan kaikki siviiliasiat kuntoon, aloitan työt ja normaalin arkirytmin. Ehkä treenin kannalta pieni tauko, että saa vähän voimavaroja takaisin, sitten taas täyttä häkää tuleviin EM-kilpailuihin. tupavisa 1. Kuka on heittänyt keihäänheiton Suomen ennätyksen 93,09 metriä? 2. Missä sijaitsee Suomen pohjoisin lentokenttä? 3. Minä vuonna hissiyhtiö Kone Oy on perustettu? 4. Missä kaupungissa sijaitsee Jääkäriprikaati? 5. Mikä oli tämän kesän lämpöennätys ja missä se mitattiin? 6. Kuka esiintyi puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan keulassa Brothers in Arms -kiertueella? 7. Mikä on Suomen yleisin automalli? 8. Kuinka paljon painaa Leopard 2 -panssarivaunu? 9. Mikä jääkiekkojoukkue nousee Mestiksestä Liigaan kaudella ? 10. Minkä valtion armeijan tunnus kuvassa? vastaukset 1. Aki Parviainen 2. Ivalossa Sodankylässä 5. 32,8 astetta, Porissa 6. Timo Kotipelto 7. Toyota Corolla 8. Taistelupaino 55 tonnia, tyhjäpaino 52 tonnia 9. KooKoo 10. Iso-Britannian

14 14 vapaalla ruotuväki 16/2014 elokuvat teatteri Mielensäpahoittaja Ohjaus Dome Karukoski Pääosissa Antti Litja, Mari Perankoski, Ilkka Forss, Petra Frey Ensi-ilta 5.9. Kun sitä Dome Karukosken elävää kuvaa menee katsomaan, on odotukset korkealla. Eikä se Tuomas Kyrö ole lainkaan hullumpi kirjoittaja. Mielensäpahoittaja (Antti Litja) joutuu pakon edessä muuttamaan kiireistä bisneselämää elävän miniänsä (Mari Perankoski) luokse suureen kaupunkiin. Poika (Iikka Forss) jää maalle pitämään huolta isänsä torpasta, perunapellosta ja Alzheimerin tautia sairastavasta emännästä (Petra Frey). Mielensäpahoittajan ihmetys on suuri, kun nainen tuo rahan taloon, ajaa autoa ja vielä kaiken lisäksi käy kauppaa itänaapurin kanssa. Minne ovat kadonneet Kekkosen vuodet? Nähdäänkö enää vuoden 1972 jälkeen suomalaista juoksemassa kansalleen olympiakultaa? Mielensäpahoittaja on herkkä kokonaisuus, jossa tasapainottelevat elämän ilot ja surut. Taidokkaasti toteutettu elokuva tekee tekstistä todentuntuisen Tanssi haudoilla Ohjaus Scott Frank Pääosissa Liam Neeson, Dan Stevens, David Harbour, Boyd Holbrook Ensi-ilta tarinan. Katsoja saa itse nähdä ja tulkita kahden eri maailman, vastakkain aseteltujen sukupolvien erot ja yhteneväisyydet. Elokuva saa katsojan pysähtymään. Karvahattunsa alta maailmaa tutkaileva mies palauttaa lättähatuille mieliin, mistä kotimaa on tehty. Siinä samassa iäkkäämmät tarinaa seuraavat katsojat saavat havaita, ettei nykypäivän elämä kaikkien teknisten härveleiden takana ole lopulta sen kummoisempaa kuin ennen. Vaikka ensikuulemalta Mielensäpahoittajaa voisi pitää tiukkapipoisena kritiikkinä nykyelämää vastaan, sisältää se myös arjesta poimittua komiikkaa. Tätä katsoessa voi tuntea ylpeyttä kotimaisen elokuvan tasosta. Deniz Kaya Paula Vesalan käsikirjoittamassa Afganistan-näytelmässä yhdistyvät Lähi-idästä vaikutteita saavan Sigi Tolon -yhtyeen musiikki ja Otava Ensemblen ilmaisu. Näytelmän karu puvustus jättää visuaalisesti tilaa itse tarinalle, eikä sitä peitellä turhilla krumeluureilla. Rauhanturvaajien tunteet näyttämölle Kuva: Tomi Glad Entinen yksityisetsivä Matthew Scudder (Liam Neeson) säväyttää jälleen kerran tyylikkäästi ohjatussa murhamysteeri-trillerissä. Scudder on elokuvassa ilman toimilupaa kulkeva yksityisetsivä, joka on ampunut aikaisemmin urallaan kohtalokkaan harhalaukauksen. Luvan puuttuminen ei estä häntä kuitenkaan tarttumasta huumediilerin (Dan Stevens) vaimon murhaa käsittelevään tapaukseen. Scudder huomaa murhatavan olevan poikkeuksellisen raaka, ja se ohjaa hänet paneutumaan rikokseen syvemmin. Syyllisiksi paljastuvat miehet ovat täysin sekopäitä, joiden kanssa ei voi pelata. Sivuosassa vilahtava Laura Birn suoriutuu pienestä roolistaan hienosti. Tyylikkäästi ikääntynyt Neeson on kuitenkin toimintaelokuvan kirkkain tähti. Rauhallisella ja matalalla äänellä puhuva raamikas Neeson on erittäin vakuuttava kokeneen etsivän roolissaan. Tanssi haudoilla -elokuvassa liikutaan vuoden 1999 New Yorkissa. Scott Frankin ohjaama filmi on tunnelmaltaan vaikuttava. Rosoisessa ja tummanpuhuvassa New Yorkissa sataa jatkuvasti, mikä sopii erinomaisesti brutaaleja murhia käsittelevään draamaan. Musiikki on etsiväelokuvalle tyypillisen salamyhkäistä. Tanssi haudoilla on kirkkaasti keskivertoa parempi trilleri. Vaikka liikutaankin karuissa olosuhteissa, ei elokuva ole missään nimessä synkistelyä, vaan kevyttä huumoriakin löytyy. Pauli Loukola Astun Porin keskustassa sijaitsevan kulttuuritalon ovesta sisään. Muutamien mutkien kautta päädyn saliin, jossa minut vastaanottaa ohjaaja Tapio Kankaanpää. Hän on näyttelijöiden Jarno Malisen, Ida Sofia Flemingin ja Taru Huokkolan kanssa juuri viettämässä taukoa. Salissa on harjoiteltu intensiivisesti Afganistan-näytelmää. Näytelmän ensiiltaan on aikaa viikko. Rauhanturvaajien jaksaminen on noussut puheenaiheeksi viime aikoina. Tuomas Murajan Sotilaana Afganistanissa -kirjan tavoin rauhanturvaajien kokemuksia ja mietteitä tuo esille muusikko Paula Vesalan käsikirjoittama näytelmä Afganistan, jonka tekemiseen Vesala sai kimmokeen, kun oma veli lähti Afganistaniin. Hänen kautta Vesala sai yhteyden muihin rauhanturvaajiin, joiden kokemuksia näytelmässä käsitellään. Näkökulmia näytelmän takaa Istun keskelle näyttämöä kuuntelemaan ohjaajan näkemyksiä näytelmästä. Kankaanpään mukaan on mielenkiintoista nähdä toimittaja puolustusvoimien vaatteissa. Juuri tuon organisaation edustajana, jonka työntekijöiden kokemuksia hän on kriittisesti käsitellyt ohjatessaan näytelmää. Hän kertoo myös, kuinka mediassa käyty keskustelu rauhanturvaajista on ollut yhtenä lähtökohtana näytelmässä. Siinä on samoja piirteitä kuin tässä näytelmässä pyritään näyttämään. Totuuden ja tapahtumien jäljittäminen on todella hankalaa: mikä on yksittäisen rauhanturvaajan tai joukko-osaston kokemus verrattuna siihen, mitä siitä kerrotaan esimerkiksi Suomen medioissa, Kankaanpää pohtii. Näyttelijät ja ohjaaja ovat tutustuneet Murajan kirjaan. Se on tuonut tekijöille yhden näkökulman Afganistanin tapahtumiin käsikirjoituksen, sanomalehtien ja elokuvien lisäksi. Kokonaiskuvan hahmottamisen haasteet ovat herättäneet ohjaajassa sekavia tunteita. Edelleenkin mitä enemmän tätä aihetta kaivaa ja mitä enemmän lukee, niin tulee sellainen olo, että on vaikea saavuttaa sitä totuutta siellä takana. Näytelmän tavoitteena ei ole Kankaanpään mukaan julistaa mitään tiettyä kantaa, vaan herättää katsojat pohtimaan aihetta. Kiinnostus näytelmää kohtaan on ollut suurta jo ennen ensi-iltaa. Tämä on jo nyt aiheuttanut sitä voimakasta yhteiskunnallista keskustelua, mihin on pyritty. Mielestäni teatterin tekeminen on aiheellista, jos se aiheuttaa näinkin paljon keskustelua. Odotan että näytelmä aiheuttaa katsojissa voimakkaan reaktion joko puolesta tai vastaan, Kankaanpää uumoilee. Näyttelijät ovat kokoontuneet ympärille kuuntelemaan keskusteluamme. He ymmärtävät kuinka merkittävää teosta ovat päässeet toteuttamaan. Heistä näytelmän tekeminen on tuntunut tärkeältä. Ohjaaja kiteyttää näytelmän dramaturgian olevan samankaltainen kuin Murajan kirjassa. Ensin koetaan innostusta, sitten suhde työtä kohtaan horjuu. Lopussa ei olla enää varmoja, miksi lähdettiin mukaan. Miksi? Harjoitukset jatkuvat. Jään hetkeksi seuraamaan maistiaista näytelmästä. Kohtauksessa toimittaja on saapunut haastattelemaan suomalaisjoukkoja Afganistaniin. Jo lyhyessä katkelmassa saan selville, miksi roolihahmo on päättänyt lähteä rauhanturvaajaksi. Rahaa, ahdistusta ja ennalta opeteltuja fraaseja. Kohtaus tuntuu samanaikaisesti etäiseltä, mutta jollakin tavalla tutulta. Haastattelijan esittämät kysymykset ovat kuin otteita uutisista. Näytelmä sai kantaesityksensä KokoTeatterissa Helsingissä 15. syyskuuta. Afganistan tullaan esittämään syksyllä Helsingin lisäksi Porissa ja keväällä Tampereella, sekä Turussa. Deniz Kaya konsoli- ja mobiilipelit Soccer Physics Mobiilipeli Valve Tamperelaisen pelikehittäjän Otto-Ville Ojalan uusin julkaisu Soccer Physics on älyvapaa jalkapallopeli pääasiassa mobiililaitteille, mutta peliä voi myös pelata netissä. Soccer Physicsin hullunkurisuus viihdyttää pelaajia ympäri maailmaa. Kahden ensimmäisen viikon jälkeen julkaisupäivästä pelillä oli jo kymmeniätuhansia latauksia. Soccer Physics on yksinkertainen peli, jossa napin painalluksella oma pelaaja tekee hyppypotkun. Pelaajien hyppiminen, kaatuilu ja törmäily aiheuttavat hauskoja ja arvaamattomia tilanteita, joissa pallo usein pomppaa hallitsemattomasti jompaan kumpaan maaliin. Molemmilla joukkueilla on kaksi pelaajaa: maalivahti ja kenttäpelaaja. Kontrollinappeja voi muuttaa siten, että pelaajia ohjataan joko yhdellä tai kahdella napilla. Maalivahtia kannattaa kuitenkin käyttää rajoitetusti ja rakentaa peliä kenttäpelaajalla. Peliä voi pelata yksin tai kaveria vastaan. Yksin pelaaminen ei ole vaikeaa, sillä peliäly ei ole kovin haastava. Kaverin kanssa pelaaminen voi hyvinkin venyä yli tunnin mittaiseksi. Ojala on julkaissut yhteensä viisi peliä, joita kaikkia yhdistää kaksinpelimahdollisuus. Pelien menestyksestä kertoo se, että Soccer Physics on pysynyt Suomen App Storen suosituimpana pelinä ja Ojalan julkaisema Wrestle Jump on sijalla 20. Tässä on näyte siitä, kuinka yksinkertaisella grafiikalla, pienellä budjetilla ja hyvällä idealla voi hypätä mobiilipelimarkkinoiden huipulle. Peli on hyvin onnistunut, koukuttava, hauska ja sopii kaikenikäisille. Lähes kaksi euroa maksava peli saattaa olla hieman kallis sen yksinkertaisuuteen nähden. Eero Ketonen NHL 15 XBOX One EA Sports NHL-konsolipelisarja on lähes jokaiselle urheilun ystävälle tuttu. Useampaan kertaan uusiutunut jääkiekkopeli ottaa uusimmassa versiossaan jättimäisen harppauksen eteenpäin. Kiekkokauden kynnyksellä julkaistava EA Sportsin tuote on hiottu uuteen uskoon. Uusien PS4- ja XBOX One -pelialustojen tulon myötä NHL 15 on uusittu pelisarjan aiemmista julkaisuista varsinkin grafiikallisesti. Kaikki näyttää ja tuntuu äärimmäisen luonnolliselta, areenasta ja yleisöstä aina itse pelaajiin. NBC Sportsin kautta tehdyn yhteistyösopimuksen avulla pelin kommentointi on myös muuttunut lähes urheilulähetykseksi. Vihdoin kentällä on myös oikeasti ruuhkaa, kun kaukaloon on saatu neljä erotuomaria Ensimmäistä kertaa pelisarjan historiassa jokaista kentällä olevaa pelaajaa koskevat fysiikan lait. Jokainen törmäys, taklaus, tökkäisy tai kaatuminen voi aiheuttaa uuden tapahtuman toiselle pelaajalle. Myös kiekon fysiikka on uusittu, ja se käyttäytyy myös kuin aito vastineensa. Itse pelaaminen on nautintoa. Vauhdikkuus tarttuu luihin ja ytimiin. Äänenvoimakkuus kasvaa, kun vastustajan pelaaja kolaa oman joukkueesi maalivahdin ja lataa kiekon tyhjään verkkoon. EA Sportsin mainostama yllätyksellisyys on saatu pelin eläväksi osaksi, kun jokainen kiekon pomppu voi vaikuttaa pelin kulkuun. Pelattavuus on yleisesti positiivinen kokemus, ja ainoan miinuksen saa se, että edelleen estämiset, huitomiset ja kampitukset vihelletään liian helposti jäähyiksi. Mieli halajaa kuitenkin pelaamaan. EA Sports on onnistunut lähes täydellisesti tuotteensa uusimisessa. Laatu on kohdallaan. Nyt pitää vain nauttia ja odottaa, miten peliä lähdetään kehittämään jatkossa. Samu Saatsi

15 ruotuväki 16/2014 VAPAALLA 15 Ihminen laskeutui puusta noin 4 miljoonaa vuotta sitten. Ruotuväki palasi juurilleen Turun Flowparkissa. Kiipeilypuistoja rakennetaan suuren suosion myötä jatkuvasti lisää. Oma puisto löytyy jo ainakin seuraavilta paikkakunnilta: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kittilä (Levi), Kouvola, Lappeenranta, Taivalkoski, Turku, Tuuri, Valkeakoski, Vierumäki ja Ähtäri. Teksti Pauli Engblom Kuvat Ali Rinta-Jaskari Ulkoasu Eero Ketonen ekivätkö muinaiset esivanhempamme virheen, kun he laskeutuivat puusta maan kamaralle? Vastausta voi hakea esimerkiksi puihin rakennetuista yläköysiradoista, joita löytyy tuhansia eri puolilta maailmaa. Ensimmäiset seikkailuradat puihin rakennettiin Ranskaan 1800-luvun puolella, ja toisen maailmansodan aikana britit harjoittivat sotilaidensa kuntoa puihin rakennetuilla radoilla. Viime vuosina yläköysiratoja on rakennettu Suomeenkin. Ruotuväki testasi apinaperspektiiviä Flowparkin seikkailupuistossa Turussa. Puistossa puihin on tehty laudoista lavoja, joita vaijerien varaan rakennetut radat yhdistävät. Radoilla liikutaan eri tavoin, esimerkiksi tasapainoillen autonrenkaalta toiselle tai hyppien liaaneina toimivilta liinanpätkiltä toiselle. Huimimman vauhdin tarjoavat vaijeriliu ut. Toinen Flowparkin ympärivuotisista työntekijöistä, queen of monkeys -titteliä käyttävä Veera Westerlund kertoo puistossa käyvän erilaisia ihmisiä: muun muassa lapsiperheitä, polttariporukoita ja yritysryhmiä. Myös pelastuslaitos käyttää toisinaan puiston rakenteita korkean paikan harjoituksissaan. Nuorin kävijä on ollut neljä vuotta vanha ja vanhin 84-vuotias, Westerlund kertoo. Korkealta ja kovaa Ennen kiipeämistä päälle puetaan turvavaljaat, joihin on kiinnitetty kaksi sulkurengasta. Ainakin toinen sulkurengas pidetään koko ajan kiinni turvavaijereissa varmistukseksi. Lisäksi käytössä on liukurulla vaijeriliu ussa liikkumista varten. Päähän pannaan kypärä. Radalla seikkailu on hauskaa puuhaa. Eritasoiset radat on laskettelurinteiden tapaan merkitty värikoodein, joten sopivia haasteita on tarjolla eritasoisille kävijöille. On huima tunne nähdä maa kaukana jalkojen alla ja kävellä vaijeria pitkin trapetsitanssijan tapaan tai hypätä vaijerista roikkuvan tynnyrin päältä toiselle. Parasta on, että turvavaljaat pitävät huolen siitä, ettei seikkailija onnistu mätkähtämään maahan. Kun liikkeellä on porukalla, on hauska seurata myös muiden etenemistä. Westerlund kertoo, että toiminta on hyvää ryhmäyttämistä. Tässä on ennen kaikkea kyse kaverin kannustamisesta ja itsensä ylittämisestä, Westerlund sanoo. Yksi radoista on pyhitetty kokonaan vaijeriliu ulle. Radalla edetään puiston korkeimmilta puilta toisille liukuen. Kun vauhti on kova ja maa jää parinkymmentä metriä jalkojen alle, on tunne huikea. Hauskaa ympäri vuoden Vaikka testipäivänä ei tuule kovaa, on puiden huojunta radan korkeudella jo huomattavaa. Westerlundin mukaan kovan tuulen takia ratoja ei jouduta usein sulkemaan. Sen sijaan ukkonen estää ratojen käytön. Sinänsä flowparkkausta voi harrastaa mihin vuoden aikaan vain. Talvisin järjestämme teemapäiviä ja syksyisin pimeäkiipeilyä otsalamppujen valossa, Westerlund kertoo. Vaijeriliukuradan viimeistä liukua varten kiivetään puunrungon tikkaita ylemmäs. Nyt ollaan korkealla. Alas ei välttämättä tahdo katsoa. Liuku lähtee kovaa ja korkealta. Fiilis on mahtava. Perillä maankamara tuntuu huojuvien vaijereiden ja puunrunkojen jälkeen mukavalta. Silti puissa apinointi on jotain, mitä kannattaa kokeilla! Radan korkeimmat kohdat ovat yli 20 metrissä.

16 16 takakansi ruotuväki 16/2014 potretti Mukana marsalkan viimeisellä matkalla Teemu Kakko Pöydällä on mustavalkoinen kuva. Kuvassa pitkiin takkeihin ja karvalakkeihin pukeutuneet upseerit tervehtivät portaita alas kannettavaa arkkua. Arkun ympärillä olevat kivikasvoiset ihmiset ovat muodostaneet arkkua kantaville miehille kujan. Tunnelma on synkkä mutta arvokas. Kyseessä on kuva Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin hautajaisista helmikuulta Mannerheimin arkkua pääsivät kantamaan useat henkilöt. Eri vaiheissa arkkua kantoivat eri ihmiset, yleensä yksi jokaisesta joukkoosastosta. Kuvassa kahdeksan henkilöä kantaa Mannerheimia tykkilavetilta Hietaniemen hautausmaalle. Yksi heistä on helsinkiläinen Åke Alvar Sivonen. Tuossa minä olen. Kolmas oikealta, Sivonen kertoo ja osoittaa arkun oikealla puolella kävelevää pitkää nuorta miestä. Helsinkiläinen Sivonen täytti kesällä 100 vuotta. Hän toimi hautajaisten aikaan ilmatorjuntarykmentin vääpelinä ja pääsi kahdeksan miehen ryhmään ainoana rykmentistä. Sivonen oli alipäällystön esimies, joten hänet valittiin kantamaan Mannerheimia. Sivosen mukaan hän on varmasti viimeinen elossa oleva arkkua kantanut. Miksei hänen nimeään sitten ole mainittu missään Mannerheimin hautajaisia käsittelevissä teksteissä? Nimeni mainittiin hautajaisten jälkeen ilmestyneessä lehtileikkeessä. Kuvakin on olemassa. Lehtileikkeet olen kuitenkin valitettavasti hukannut. Ihmisten tietämättömyyteenkin on järkevä selitys. Vaitiololupaus kesti 40 vuotta, ja vain harvat tiesivät tehtävistäni. Tapasi Mannerheimin kahdesti Taustaltaan Sivonen on maanviljelijäperheestä Sortavalasta. Hän liittyi 19-vuotiaana vapaaehtoisena sotaväkeen, jossa hän sai puolen vuoden koulutuksen. Kurssin jälkeen Sivonen toimi vuoden rajajääkärinä Rajavartiostossa. Sitä kautta hän päätyi sodanajantehtäviinsä. Talvi- ja jatkosodassa Sivonen oli tiedustelija. Hän kuunteli venäläisten sanomia ja johti omaa ryhmäänsä, jonka jäsenet vaihtuivat tehtävien mukaan. Sivonen tapasi Mannerheimin kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla Sivonen oli kuuntelemassa morsetusta, kun Marski tuli hänen viereensä seuraamaan hänen työskentelyään. Mannerheim oli käytökseltään hyvin sotilaallinen. Hän ei kuitenkaan millään tavalla tärkeillyt tullessaan seuraamaan työtäni. Ylipäällikön läsnäolo ei myöskään vaikuttanut työskentelyyni, koska tehtäväni oli mielestäni tärkeämpi. Mannerheimin suosikeista Sivonen muistaa Marskin ryypyn ja sen, että Mannerheim poltti jatkuvasti. Kun Sivonen tapasi Mannerheimin, puhuivat he lähinnä sodan tapahtumista. En kuitenkaan palvellut häntä henkilökohtaisesti. Sitä varten olivat adjutantit. Sota-ajan tapahtumat kirkkaina mielessä Kuva: Ali Rinta-Jaskari Åke Alvar Sivonen oli yksi kahdeksasta henkilöstä, jotka kantoivat Mannerheimin arkun tykkilavetilta hautausmaalle. Heidän osuutensa oli noin 100 metriä. Mannerheimin kuolema vuonna 1951 harmitti Sivosta suuresti. Vaikkei suhde Mannerheimiin ollut kovin läheinen, oli Sivonen seurannut Mannerheimia kirjojen perusteella jo pitkän aikaa. Nykypäivän johtajista ketään ei Sivosen mukaan oikein voi verrata Mannerheimiin. Mannerheim-ristin periaate näkyi hautajaisissakin. Arkkua kantoivat sotilaat arvoon katsomatta. Tuo mies tuossa on samasta rykmentistä kuin minä, Sivonen toteaa ja osoittaa kuvassa portaiden alapäässä arkkua tervehtivää miestä. Ylipäällikön läsnäolo ei vaikuttanut työskentelyyni. Sivonen muistaa sota-ajan tapahtumat selkeästi. Talvisota oli hänen mukaansa kylmää aikaa, sillä pakkasta oli usein useita kymmeniä asteita. Aika sotaväessä oli pitkälti käskyjen noudattamista. Kuinka useiden vuosikymmenen takaiset tapahtumat ovat niin hyvässä muistissa? Siihen on vaikuttanut kolme asiaa. Ensimmäinen on liikunta, joka pitää minut teräksenä. Toiseksi pitää tietää, mitä suuhunsa laittaa. Kolmas taas on iloinen mieli, joka varmasti näkyy minusta vieläkin. Nämä kolme ovat myös pitkän iän salaisuus, Sivonen naurahtaa. Sotaväestä Sivonen erosi vuonna 1960, ja vuonna 1962 hän sai työpaikan Keskolta. Eläkkeellä Sivonen on ollut vuodesta Aika sen jälkeen on kulunut pitkälti kesäasunnolla Karjaalla. Sivosen mielestä on upeaa, että hän saa ainoana jäljellä olevana kertoa tarinansa jälkipolville. En olisi arvannut, että minulle suodaan tällainen mahdollisuus. Nyt kun näin jälkikäteen ajattelee, oli hienoa, että olin sellaisissa tehtävissä kuin olin. Olin koko ajan tyytyväinen asemaani. Åke Alvar Sivonen Ikä: 100 vuotta Asuinpaikka: Helsinki Sotilasarvo: Sotilasmestari reservissä Kolme asiaa, jotka ovat pitkän iän salaisuus: liikunta, ruoka ja iloinen mieli. Kuva: Åke Alvar Sivosen kuva-albumi poiminta Perinnepäivä Vekaranjärvellä Joel Kontiainen Itä-Suomen Viestipataljoonan joukkoja vuoden 2013 paraatissa. Kuva: Karjalan prikaati Itä-Suomen Viestipataljoonan perinnepäivää vietetään Vuonna 1998 perustettu Itä-Suomen Viestipataljoona viettää perinnepäiväänsä Vekaranjärven varuskunnassa perjantaina 26. päivä syyskuuta. Tapahtuma alkaa kello pataljoonaupseeri, majuri Marko Kaiston komentamalla juhlaparaatilla, johon osallistuu Karjalan prikaatin varusmiehiä, henkilökunnan jäseniä ja kutsuvieraita. Paraati huipentuu Viestipataljoonan ohimarssiin, minkä jälkeen perinnepäivän ohjelmassa on kalustoesittelyä ja erilaisia juhlallisuuksia. Itä-Suomen Viestipataljoonan komentajan, everstiluutnantti Jarmo Vähätiiton mukaan perinnepäivänä vaalitaan sota-ajan perinnejoukkojen muistoa ja juhlistetaan nykyisen pataljoonan saavutuksia. Samalla kiitämme vuoden aikana menestyneitä henkilökunnan jäseniä sekä palkitsemme palveluksessaan hyvin suoriutuneita varusmiehiä, Vähätiitto kertoo. Päiväjuhlassa juhlaesitelmän pitää sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo. Esitelmän aiheena on johtamissodankäynti, jota käsitellään niin historian kuin viime aikojen tapahtumienkin näkökulmasta. Itä-Suomen Viestipataljoonan perinnepäivä Vekaranjärvellä perjantaina kello alkaen > kalenteri Rauhanpäivän kävelytapahtumat Suomen Rauhanturvaajaliitto järjestää Yhdistyneiden Kansakuntien Rauhanpäivän kävelyitä useilla paikkakunnilla. Sunnuntaina järjestettävillä kävelyillä korostetaan maailmanrauhan merkitystä. Valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään Kuopion Sotaveteraanimuseolla kello 12 15, minkä lisäksi tapahtuman järjestävät paikalliset rauhanturvaajayhditykset noin viidelläkymmenellä paikkakunnalla. > Laivaston soittokunnan Brittiläiset illat Laivaston soittokunta saa Turussa ja Raumalla 26.9 järjestettävissä Brittiläisissä illoissa solistikseen ranskalaisen saksofonistin Michel Supéran. Konserttien kapellimestarina toimii aiemmin Iso-Britannian armeijan kapellimestarina toiminut Graham Jones. Konserteissa kuullaan brittiläistä puhallinmusiikkia muun muassa Edward Elgarilta ja Gordon Jacobilta. > Stravinskyä Jyväskylässä Ilmavoimien Big Band soittaa Stravinskyä Jyväskylässä, jossa Big Band tarjoilee klassista suomalaista Big Band -musiikkia. Konsertissa kuullaan muun muassa Einojuhani Rautavaaran, Paavo Heinisen, Eero Hämeenniemen ja Jukka Linkolan sävellyksiä. Konsertin johtaa puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä ja klarinettisolistina toimii Tampreen ammattikorkeakoulun puhallinmusiikin yliopettaja Pekka Ahonen. >

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Syksy Räsänen Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Finland 1 Politiikkaa Valtioiden kannalta asekauppaa ohjaavat poliittiset tavoitteet,

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLINEN SOPIMUS JÄSENVALTION TOISELLE JÄSENVALTIOLLE EUROOPAN UNIONIN KRIISINHALLINTAOPERAATION YHTEYDESSÄ OMAISUUDELLE, JONKA JÄSENVALTIO OMISTAA, JOTA SE KÄYTTÄÄ TAI

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013

KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 KRIISIVIESTINTÄÄ, MITÄ MUKA MEILLE SATTUISI? Nina Paloheimo Seuraseminaari 23.11.2013 Professori Jaakko Lehtosen mukaan kriisin tuntomerkit ovat seuraavat: siihen liittyy asian paisumisen uhka sen kohde

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Sijoittumista koskevat säännöt

Sijoittumista koskevat säännöt Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Kuva: Patricia Hagelin Sijoittumista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.11.2012 SKN2012/338 Koululautakunnan vahvistama 22.11.2012 Nykyinen enimmäismaksun

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry Taloyhtiön toimielinten roolijako

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailun ammatteja Ilmailu tarjoaa suuren joukon kiehtovia ja tavoiteltavia ammatteja. Ilmailu on luonteeltaan kansainvälistä. Teknologiaa, haastavia ja palkitsevia

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Irak -lähtömaatietojärjestelmähanke Solid -rahastoseminaari. 12.11.2012 Martin Airisto, Maahanmuuttovirasto Oikeus- ja maatietoyksikkö

Irak -lähtömaatietojärjestelmähanke Solid -rahastoseminaari. 12.11.2012 Martin Airisto, Maahanmuuttovirasto Oikeus- ja maatietoyksikkö Irak -lähtömaatietojärjestelmähanke Solid -rahastoseminaari 12.11.2012 Martin Airisto, Maahanmuuttovirasto Oikeus- ja maatietoyksikkö 2 Irak-hanke: perusta ja rahoitus Irak-hanke toteutettiin v. 2011 aikana

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.

KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9. KOKONAISTURVALLISUUS 2015 -MESSUT Yhteiskunta yhdessä Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden suurtapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 4. 6.9.2015 Järjestäjä: Tampereen Messut Oy, Turvallisuuskomitea,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot