Vuosien PPO, Vuoden 2014 PPB, Hallituksen rakenteelliset toimenpiteet ja kunnat

Transkriptio

1 Vuosien PPO, Vuoden 2014 PPB, Hallituksen rakenteelliset toimenpiteet ja kunnat Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Helsinki/

2 Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma Budjettiriihi/ esitys eduskunnalle Sektoriministeriöiden kehysvalmistelu käynnistyy Eduskuntakäsittely Peruspalveluohjelma (PPO) ministeriryhmä/talousjaosto - KUTHANEK PPO-min.ryhmä/ KUTHANEK/ sektoriministeriöt PPO-min.ryhmä/ KUTHANEK/ talousjaosto Eduskunnan kuuleminen/ KUTHANEK + jaostot PPO-min. ryhmä/ KUTHANEK/ jaostot Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu PPO-valmistelu/ esitys eduskunnalle VM/budjettiosasto: kehysehdotus Kehysbudjetti eduskuntakäsittely Kehys- + PPOpäätös PPB-valmistelu käynnistyy Sektorikohtaiset neuvottelut VM:n budjettiesitys + PPB Budjettiriihi/ esitys eduskunnalle Budjettilakien valmistelu/ käsittely Eduskuntakäsittely PPB-päätös / PPO valmistelu käynnistyy KUTHANEK = Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta 2

3 3

4 Kehyspäätösten vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan Arvio Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.os menetysten Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille , valtion säästö ja vastaava Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron kehittäminen Jäteveron tuotto kunnille Kunnallisverotuksen muutokset (osinkotulot pääomatuloiksi) siltä osin kun ei kompensoida Yhteisöverotuksen muutokset (verokannan alentaminen, vähennysoikeuksien rajaaminen ja Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj Osinko- ja yhteisöveron muutokset on Kuntaliiton kannan mukaisesti PPO ministeriryhmän kokouksessa esitetty kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti ilman dynaamisten vaikutusten huomioon ottamista. Täten edellä esitettyjä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan (osinkoveromuutos -80milj. /v ja yhteisöveromuutos n.-115 milj. /v) ei tältä osin muodostuisi. Arvio Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.osuus menetysten Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille , valtion säästö ja vastaava Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron kehittäminen Jäteveron tuotto kunnille Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj Muuta: Työmarkkinauudistus-150 milj. perustuu arvioon, että valtio lisää rahoitusta kuntien aktivointiin Vuonna 2012 poistui erillinen korjausavustus 60 milj. eikä mitään korvaavaa ole tulossa tilalle Harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista leikataan 10 milj vuodesta 2015 STM:n Kaste-ohjelman leikkaus -2 milj. ei ole huomioitu Kehysratkaisujen vaikutuksia OKM:n ja STM:n alueille ei ole näissä taulukossa huomioitu 4

5 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/ = Kehysriihi 3/ Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa /sl

6 6

7 Miksi valtionosuudet muuttuvat? Muutokset valtionosuusrahoituksessa vuodesta toiseen 1. Vuosittaiset lakiin perustuvat automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien ja verotustietojen muutokset esim. ikäryhmittäiset asukasmäärät tiedossa maaliskuussa esim. tasauksen laskennassa käytettävät verotiedot käytettävissä lopullisina loka-marraskuussa» Kustannustason muutosta kuvaava indeksitarkistus esim. peruspalvelujen hintaindeksi 2,4 % vuonna Muut lakiin perustuvat muutokset» Kustannustenjaon tarkistus joka neljäs vuosi: seuraavan kerran vuodelle 2016 vuoden 2013 kustannuksista 3. Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset» Kunnille lailla säädettävät uudet ja laajentuvat tehtävät esim. vuonna 2014 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteet (ml. vanhuspalvelulaki, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä muu sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen) lisäävät valtionosuuksia 79 milj. euroa» Valtiontalouden menosäästöt, jotka kohdistuvat valtionosuusrahoitukseen esim. vuonna milj. ; -67 /asukas; valtionosuusprosentin alennus 1,4 %-yksikköä esim. päätös jättää maksamatta OKM:n valtionosuuden indeksikorotus v. 2014» Muut päätökset Veromenetysten kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta 7

8

9 Tuloverotuksen veroperustemuutokset Kehysriihen päätösten vaikutukset kunnallisverotuksessa (miljoonaa euroa) Ansiotuloina verotettavien osinkotulojen lisäys (ver.alaisen osuuden korotus ja rajan muutos) Työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 30 eurolla Perusvähennyksen korotus 30 eurolla -9-9 Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2000 eurosta 2400 euroon -4-4 Asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittaminen 5 prosenttiyksiköllä vuonna Opintolainan korkovähennyksen poistaminen OKM opintotukimallin mukaisesti 4,5 Aiemmin tehtyjen päätösten vaikutukset kunnallisverotuksessa (voimaan 2014) Asuntolainan korkovähennyksen lisärajoittaminen 5 prosenttiyksiköllä vuonna Verovapaiden kilometrikorvausten rajaaminen 6,5 6,5 Avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen -0,5 Aiemmin tehtyjen päätösten vaikutukset kunnallisverotuksessa (voimaan 2015) Ansiotasoindeksin mukainen tarkistus veroperusteisiin -100 Avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen -0,5 YHTEENSÄ 47-34,5 YHTEENSÄ VERRATTUNA EDELLISEEN VUOTEEN -81,5 Laskelmassa ei ole huomioitu työmarkkinaratkaisuun mahdollisesti liittyviä valtion toimenpiteitä vuodelle 2014: Valtion tuloveroasteikon 1,5 %-yksikön tarkistus ja kilometrikorvausten verotuksen muutoksen peruutus 9

10 Yhteisöveron veroperustemuutokset Vaikutukset yhteisöverotuksessa (miljoonaa euroa) Yhteisöverokannan alentaminen 4,5 %-yksiköllä 20 prosenttiin (kaikki veronsaajat) ,5-1003, Edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen T&K vähennyksen päättymisen aikaistaminen 155 Tuotannollisten investointien korotettujen poistojen päättymisen aikaistaminen 33 Pitkäaikaisten poistojen muuttaminen hyödykekohtaisiksi Yritysten korkojen vähennysoikeuden lisärajoittaminen YHTEENSÄ Staattiset vaikutukset kuntien osuuteen yhteisöverosta vahvistetuin jako-osuuksin laskettuna Ehdotettu* kompensoitavaksi jako-osuuksissa; arvio kuntaryhmän uusista jako-osuuksista 0,3517 0,3416 0,2804 0,2804 *ehdotus sisältää myös verotuloja vähentävän koulutusvähennyksen käyttöönoton ** ehdotuksessa ei ole huomioitu työmarkkinaratkaisuun mahdollisesti liittyvän kilometrikorvauksien veromuutoksen peruuttamista Kompensoidaan jako-osuutta muuttamalla 10

11 Kiinteistöveron veroperustemuutokset ja jäteveron siirto kunnille Vaikutukset Kiinteistöverotuksessa (miljoonaa euroa) 2014 Rakennusten jälleenhankinta-arvosta verotusarvon nostoa 70 %:sta 75 %:in vastaava korotus 71 Rakennusten ikäalennusten enimmäismäärän muutos (20 % -> 30 %) 7 Maapohjien aluehintojen korotus 2 %:lla 7,5 Maapohjien verotusarvon suhteellisen osuuden korotus 73,5 %:sta 75 %:in 7,5 Aluehintojen alarajaksi 1 euro 7 YHTEENSÄ 100 Muiden veromuutosten vaikutus kuntien tuloihin (miljoonaa euroa) 2014 Jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksiin 70 11

12 Hallituksen budjettiriihi Lisätalousarvioesitys vuodelle 2013 Vuoden 2014 valtion talousarvioesitys» Pitkälti pohjana kevään 2013 kehyspäätös Keskeiset linjaukset koottu rakenneuudistusohjelmaan Laadinnan keskeisimmät taustaoletukset:» BKT -0,5 % v. 2013» Kokonaistuotannon kasvu +1,2 % v. 2014» Työttömyysaste v > v. 2012» Julkinen talous säilyy alijäämäisenä 12

13 Vuoden 2013 lisätalousarvio Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin 15 milj. euroa Oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin 35 milj. euroa» Tarkoitus on jakaa avustusmäärä kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken. Julkisiin työvoimapalveluihin lisätään 25 milj. euroa mm. maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseen ja nuorille suunnattavaan palkkatukeen. 13

14 Vuoden 2014 talousarvioesitys 6,7 mrd. euroa alijäämäinen (v ,1 mrd. ) Valtion velka v lopussa n. 100 mrd. euroa, eli 49 % BKT:sta Budjetti julkinen yksityiskohtineen MA

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 Kestävyysvajeen hallinta ja kunnat: Kestävyysvaje 4,7 % / BKT = n. 9,5 mrd.e Kuntien osuus n. 4 mrd.e = noin puolet Toimenpiteet jo tehtyjen päätösten lisäksi: - Tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen n. 1 mrd.e - Kuntien omat toimenpiteet, verotus, ICT yms. n. 1 mrd.e Yhteensä n. 2 mrd.e Pidemmän aikavälin tavoite: - Julkisen palvelutuotannon tuottavuus % /v. Näin pienennetään kestävyysvajetta n. 1,4 % yksikköä = n. 2,8 mrd.e. - Kuntapalvelujen osuus julkisista palveluista n. 70 % = 2 mrd.e Tehtävät + velvoitteet + omat toimenpiteet + tuottavuus = 4 mrd.e 25

26 Rakennepoliittinen ohjelma ja kunnat (hallitus ) (1/8) Tärkein: Ei uusia leikkauksia valtionosuuteen» Kuntatalouteen kohdistuu 362 milj. euron valtionosuussäästö [vuonna 2014].» Kevään 2013 kehyspäätöksen mukainen» Leikkaus on otettu huomioon Kuntaliiton 4/2013 julkaisemissa ja 6/2013 päivitetyissä alustavissa vuoden 2014 valtionosuuslaskelmissa» Hallituksen päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi alentavat valtion menoja vuonna 2014 nettomääräisesti yli 600 milj. eurolla vuoteen 2013 verrattuna. Valtionosuusleikkauksen osuus 362 / 600 = 60 % 26

27 Rakennepoliittinen ohjelma (hallitus ) (2/8) Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina toimintaohjelmassa, jolla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla.» Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta paikallisia kokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille.» Ohjelma marraskuun 2013 loppuun mennessä» Valtionosuuksien leikkaus 1,4 mrd. euroa v tasolla

28 Rakennepoliittinen ohjelma (hallitus ) (3A/8) Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina toimintaohjelmassa, jolla tavoitellaan yhden miljardin euron kokonaisvähennystä kuntien toimintamenoihin vuoden 2017 tasolla.» Velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistetään vuoden 2014 alusta paikallisia kokeiluja rakennelain tavoitteet täyttäville kunnille.» Ohjelma marraskuun 2013 loppuun mennessä» Valtionosuuksien leikkaus 1,4 mrd. euroa v tasolla 28

29 Rakennepoliittinen ohjelma (hallitus ) (3B/8) Edesautetaan tehokkaampaa työnjakoa palvelujen tuotannossa väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia muun muassa julkisen sektorin hallinnon ja palvelutuotannon eri tehtävissä asiakkaan turvallisuutta ja palvelujen laatua vaarantamatta. 29

30 Rakennepoliittinen ohjelma (hallitus ) (4/8) Valmistellaan laajapohjaisesti (mukana mm. parlamentaarinen edustus, eri rahoittajatahot ja järjestöt) selvitys sosiaali ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, palvelujen saatavuuteen, etuuksiin, sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmään ja kansantalouteen.» Sosiaali - ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisessa tulee turvata myös opiskelijaterveydenhuollon, kuntoutuksen, vanhuspalveluiden, työterveyshuollon sekä lääkehuollon saatavuus.» Selvityksessä on huomioitava kaikki rahoituskanavat, kuten mm. valtionosuudet, kuntien rahoitus, Kela, työeläke - ja vakuutusyhtiöt, työnantajat ja työntekijät, seurakunnat, potilasvakuutus ja muut vastuuvakuutukset sekä palveluiden käyttäjien maksamat asiakasmaksut.» Selvityksen tulee olla valmis alkuvuodesta

31 Rakennepoliittinen ohjelma (hallitus ) (5/8) Kestävyysvajeen umpeen kurominen edellyttää kuntatalouden tasapainottamista. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi otetaan käyttöön kuntien talousohjausjärjestelmä.» Kuntien talousohjausjärjestelmä = kuntakehys» Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan» Peruspalveluohjelmaa vahvistetaan» Kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa siirrytään vuosittaiseen menettelyyn 31

32 Rakennepoliittinen ohjelma (hallitus ) (6/8) Työuran katkokset» Kohdennetaan nykyinen kotihoidontuki puoliksi molemmille vanhemmille ja rajoitetaan subjektiivista päivähoito oikeutta sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys, isyys, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat. Selvitetään vanhemmuuden kustannusten tasaamisen eri mallien vaihtoehdot ja niiden kustannukset. 32

33 Rakennepoliittinen ohjelma (hallitus ) (7/8) Työllisyyteen kannustaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen» Lisätään kuntien roolia osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanossa. Osallistavien toimenpiteiden tarjontaa laajennetaan kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja kotitalouksissa. Julkisen palvelutuotannon tuottavuus» Kuntarakenteen sekä sosiaali ja terveyspalvelujen käynnissä olevan uudistushankkeen määrätietoisella loppuun saattamisella on tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeinen merkitys. 33

34 Rakennepoliittinen ohjelma (hallitus ) (8/8) Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys.» Tällä lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4d :n 3 mom:ssa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti tai yhdyskuntarakennealueella. Varmistetaan metropolialueen kilpailukyky, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto.» Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta tehdään päätökset vuoden 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. Kannustetaan kuntia etenemään itse käynnistämillään kuntaliitosselvitysalueilla.» Kuntajakoselvitykset toteutetaan kuntarakennelain edellyttämässä aikataulussa. 34