Pohjois-Karjalan kuntapäivä Ajankohtaista kuntataloudesta, -palveluista ja rakenteista. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan kuntapäivä Ajankohtaista kuntataloudesta, -palveluista ja rakenteista Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

2 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, 1,72 2,02 1,92 1,80 2,47 2,05 1, Vuosikate % poistoista Vuosikate % poistonal. invest. 1) Tilikauden tulos, mrd. euroa ,02 Lainakanta: Mrd euroa 7,67 Asukasta kohti, Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): ,74 8, ,61 8, ,29 9, ,83 2) 10, ,42 10, TPA -0,31 12, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm. (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot ) Poistonalaisten investointien omahankintamenot = Investointimenot Maa- ja vesialueiden hankinta Osakkeiden ja osuuksien hankinta Rahoitusosuudet investointeihin. 2 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj.. Lähde: Tilastokeskus, vuosi tilinpäätösarvioiden mukaan.

3 700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas * 0 3 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 1) Investointimenot investointien rahoitusosuudet Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan.

4 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Manner-Suomi: 2012* 2011 Päijät-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa 2012* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 4

5 % Kuntien vuosikate % poistoista Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Koko maa * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan Tuula Haatainen

6 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pohjois-Karjala yhteensä * 6 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

7 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Joensuun seutukunta * 7 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

8 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Keski-Karjalan seutukunta * 8 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) -100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

9 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pielisen Karjalan seutukunta * 9 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

10 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Pohjois-Karjala Rahavarat, Pohjois-Karjala Rahavarat, koko maa Lainakanta, Pohjois-Karjala Lainakanta, koko maa * Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan

11 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien arviot PPO Prosenttia: BKT, määrän muutos 2,7-0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 Palkkasumman muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Kuluttajahintojen muutos 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos Kuntien ansiotasoindeksin muutos Kunta-alan työlliset, henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) 1,6 3, ,7 3, ,0 2, ,4 2, ,4 2, ,7 3, ,7 3,0 463 Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos 1,0 3,1 3,5 2,6 3,1 1,0 2,0 2,0 1,7 2,5 2,6 2,4 2,3 3,3 3,0 2,3 2,7 3,8 3,5 2,0 3,0 3,5 3,5 2,0 2,9 11

12 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) (PPO:n painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, ,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) /hp

13 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (PPO:n painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO

14 Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1, Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2, Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 14

15 Kehyspäätösten vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan alustava arvio Arvio Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.os menetysten Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille , valtion säästö ja vastaava Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron kehittäminen Jäteveron tuotto kunnille Kunnallisverotuksen muutokset (osinkotulot pääomatuloiksi) siltä osin kun ei kompensoida Yhteisöverotuksen muutokset (verokannan alentaminen, vähennysoikeuksien rajaaminen ja Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj Osinko- ja yhteisöveron muutokset on Kuntaliiton kannan mukaisesti PPO-ministeriryhmän kokouksessa esitetty kompensoitavaksi kunnille täysimääräisesti ilman dynaamisten vaikutusten huomioon ottamista. Täten edellä esitettyjä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan (osinkoveromuutos -80 milj. /v ja yhteisöveromuutos n milj. /v) ei tältä osin muodostuisi. Arvio Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.osuus menetysten Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille , valtion säästö ja vastaava Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron kehittäminen Jäteveron tuotto kunnille Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj Muuta: Työmarkkinauudistus -150 milj. perustuu arvioon, että valtio lisää rahoitusta kuntien aktivointiin Vuonna 2012 poistui erillinen korjausavustus 60 milj. eikä mitään korvaavaa ole tulossa tilalle Harkinnanvaraisista rahoitusavustuksista leikataan 10 milj. vuodesta 2015 STM:n Kaste-ohjelman leikkaus -2 milj. ei ole huomioitu Kehysratkaisujen vaikutuksia OKM:n ja STM:n alueille ei ole näissä taulukossa huomioitu- 15

16 250 Kehysriihen päätösten vaikutus kuntien verotuloihin, milj. 200 Kiinteistöverotuksessa 150 Jäteverossa Muutokset yhteensä Muutokset kunnallisverotuksessa esitetty kompensoitavaksi täysimääräisesti valtionosuuksissa Muutokset yhteisöverossa esitetty kompensoitavaksi täysimääräisesti yhteisöveron jako-osuutta korottamalla 16

17 Valtion kehyspäätös : Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu. Osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta. 17

18 18

19 Hallitusohjelman, kehysriihen ja kehysriihen päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos milj. euroa Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/

20 henk Kunta-alan eläkkeelle jääneet sekä ennustettu eläkepoistuma Lähde: Keva eläkkeelle siirtyy kunta-alan työntekijää (58 % nyk. työntekijämäärästä) Siitä: : työntekijää (16 % nyk. työntekijämäärästä) : työntekijää (32 % nyk. työntekijämäärästä) 20

21 Kunta-alan eläkepoistuma maakunnittain Eläkkeelle siirtyvien osuus nykyisestä työntekijämäärästä, % Lappi Kainuu Etalä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Karjala Satakunta Keski-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa KOKO MAA Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Ahvenanmaa % 21 Lähde: Keva

22 Kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus ja sote-uudistus ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus (kuntarakennelaki) vahvat peruskunnat Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistamista. Sote-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti 22

23 KUNTALAKI: toimielimet ja johtaminen, uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala, VM jäseninä valmistelujaostojen puheenjohtajat Valmistelujaostot Toimielimet ja johtaminen jaosto, pj. Kari Prättälä, Kuntaliitto kunnan poliittinen ja ammatillinen johtaminen, toimielimet., kuntakonserni, yhteistoiminta Demokratiajaosto, pj. Inga Nyholm, VM Edustuksellinen demokratia sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet Talousjaosto, pj. Arto Sulonen, Kuntaliitto kunnan talouden sekä yhteistoiminnan talouden sekä kuntakonsernin ohjaus, talouden tasapainotus sekä hallinnon ja talouden tarkastus Kunnat ja markkinat jaosto, pj. Auli Valli-Lintu, VM Säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan mahdollisuudet tukea yritystoimintaa

24 Kuntarakenne- ja sote-uudistuksesta Kuntarakennelaki annettiin eduskunnalle siten, että laki voi tulla voimaan alkaen. Lausuntokierroksen perusteella vain teknisiä tarkistuksia paitsi, että kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset mennessä (luonnoksessa ), jotta saisi avustusta ja valtionosuuskompensaatiota Myönteistä, että yhdistymisavustukset ja valtionosuuksien menetyksen korvaukset rahoitetaan valtion toimesta. Lakiin ei tullut mukaan vaihtoehtoa, jossa kuntaliitosten ohella olisi niillä alueilla, joissa kuntaliitosselvityksiä ei käynnisty, olisi mahdollista selvittää myös yhteistyön tiivistämistä. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Sote-järjestämislain valmistelu alkaa välittömästi. Määräaika vuoden 2013 loppuun. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan Hallituksen kehysriihi 21.3.:Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Sote-palvelut järjestetään kuntapohjaisesti. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamalli ei nykyisellään tähän sovellu. 24

25 Kuntauudistuksen aikataulua vuosille Kuntarakennelaki voimaan Kuntien ilmoitukset selvitysalueista viim Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Kuntien esitykset kuntajaon muutoksiksi v:lle 2015 ennen kesää 2014 (2) Kuntien esitykset v:lle 2016 ja 2017 kuntajaon muutoksiksi ennen (1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki (2) Ministeriö ei ole ilmoittanut vielä aikarajaa, mutta se tullee sijoittumaan maalis-huhtikuulle

26 Sosiaali- ja terveystoimen ratkaisun väestöluokittelu Kunnan ratkaisun väestöpohja on alle asukasta, 98 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli asukasta, mutta alle asukasta, 153 kuntaa Kunnan ratkaisun väestöpohja on yli asukasta, 53 kuntaa Ahvenanmaa, 16 kuntaa Kuntien välinen yhteistoiminta Huom. Kunnat eivät muodosta yhteistoiminta-aluetta, vaan järjestävät palvelut itsenäisesti MML,

27 Selvityshenkilöiden ehdotus 27

28 KYS-ERVA, 4 aluetta 28

29 KYS-ERVA, Pohjois-Karjala, 13 kuntaa Asukasluku v as 29

30 Sote-uudistuksen jatkovalmistelun perusteet: Alle asukkaan kunta Kunnalla on rahoitusvastuu asukkaidensa sote-palveluista, mutta ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Kunnan tulee kuulua pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut. 30

31 Vähintään noin asukkaan kunta Kunnille säädetään sote-järjestämislaissa oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Muiden sote-palvelujensa saatavuuden turvaamiseksi kunnan on kuuluttava toiminnalliseen kokonaisuuteen, pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoitavaan sote-alueeseen. Laajan perustason sote-palvelut, kuten erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalipalvelut (tai osa palveluista) järjestetään sote-integraatio varmistaen. Ns. peruserikoissairaanhoidon palveluita järjestetään siten, kun se on kunnan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon ja koon kannalta tarkoituksenmukaista. Nykyisiä aluesairaaloita hyödynnetään palvelutuotannossa. Vähintään noin asukkaan kunnat voivat järjestää laajan perustason palveluita. 31

32 Yli asukkaan kunnat Helsinki Tuusula Espoo Kirkkonummi Tampere Savonlinna Vantaa Kerava Oulu Nokia Turku Ylöjärvi Jyväskylä Kaarina Kuopio Kangasala Lahti Riihimäki Kouvola Raasepori Pori Vihti Joensuu Imatra Lappeenranta Sastamala Hämeenlinna Raahe Vaasa Raisio Rovaniemi Tornio Seinäjoki Jämsä Kotka Varkaus Salo Kemi Mikkeli Iisalmi Porvoo Hollola Lohja Lempäälä Kokkola Siilinjärvi Hyvinkää Hamina Nurmijärvi Valkeakoski Rauma Mäntsälä Järvenpää Äänekoski Kajaani Heinola Aluejaot MML, 2013 Lähde: Tilastokeskus

33 asukkaan kunnat Porvoo Vihti Lohja Imatra Kokkola Sastamala Hyvinkää Raahe Nurmijärvi Raisio Rauma Tornio Järvenpää Jämsä Kajaani Varkaus Tuusula Kemi Kirkkonummi Iisalmi Savonlinna Hollola Kerava Lempäälä Nokia Siilinjärvi Ylöjärvi Hamina Kaarina Valkeakoski Kangasala Mäntsälä Riihimäki Äänekoski Raasepori Heinola

34 Viisi erityisvastuualuetta huolehtii vaativista sote-palveluista Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta (erva), jotka Koordinoivat koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista. Vastaavat vaativan keskitettävän erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelujen koordinoinnista ja ohjauksesta. Vastaavat tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen koordinoinnista. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta ohjauksesta ja koordinaatiosta. Nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisen kaltaisina kuntayhtyminä. Vuoteen 2017 mennessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan. 34

35 Kuntien nykyiset sote-ratkaisut ja kehysriihen vaikutukset Kunnan väestöpohja yli asukasta (20 kuntaa +1 vuonna 2015 toteutuva liitos yli asukkaan kunnan kanssa)» Voi järjestää laajan perustason sote-palveluja Kunta asukasta, järjestää itse (22)» Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kunta asukasta, mukana yt-alueessa (14)» Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omille asukkailleen, mutta ei muille nykyisen ratkaisun kunnille Kunta alle asukasta, nykyisessä yt-alueessa on mukana yli asukkaan kunta (21)» Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu» Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut (nykyinen tai laajeneva ratkaisu) Kunta alle asukasta, nykyisessä yt-alueessa mukana asukkaan kunta (31)» Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu» Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut = uusi ratkaisu Kunta alle asukasta, järjestää itse tai on mukana yt-alueessa, jossa ei ole mukana yli asukkaan kuntaa (195)» Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu» Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut (yli as. kuntaan, jollaista ei nykyisellä yt-alueella ole) 35

36 Kuntaliiton kysely kunnille nuorisotakuusta Kyselyn toteutusajankohta: Kysely lähetettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien nuorisotoimesta vastaaville viranhaltijoille, jotka kokosivat oman kuntansa vastaukset kyselyä varten. Vastaajia 117. Kunnista 38,5% vastasi kyselyyn. Kysely koskee kunnassa tehtyjä toimenpiteitä, joilla edistetään nuorten kouluttautumista perusopetuksen jälkeen, tuetaan nuorten työllistymistä sekä ehkäistään syrjäytymistä. Kunnan toimenpiteet voivat olla kunnan itsensä hoitamia tai sellaisia, joissa kunta on mukana yhteistyössä muiden tahojen ja/tai muiden kuntien kanssa. 36

37 Nuorisotakuukysely: Miten nuori ja hänelle kohdennetut palvelut löytävät toisensa? Yhteistyöllä Moniammatillisella, verkostomaisella yhteistyöllä: koordinointi, nuoren palveluohjaus ja toimenpiteet 37

38 Nuorten kouluttautumisen, työllistymisen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi olevia toimenpiteitä ja palveluja kunnassa, monivalinta, prosenttiosuudet (n = 117) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Etsivä nuorisotyö Kesätyöpaikat Kuntouttava työtoiminta Nuorten työpaja Työkokeilut Palkkatuettu työ Nivelvaiheen koulutus/ohjaus Oppisopimustyöpaikat Nuorten palvelu- ja neuvontapiste Starttivalmennus Nuorille räätälöidyt päihde- ja mielenterveyspalvelut 10 luokka eli lisäopetus Koulutuskokeilut Jotain muuta Ohjaava koulutus 45,3 43,6 37,6 35,9 34,2 31,6 28,2 59,8 56,4 69,2 83,8 80,3 80,3 95,7 95,7 Johanna Selkee Tuula Haatainen

39 Millä toimenpiteillä parhaat tulokset saadaan aikaan? prosenttiosuudet (n = 107) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Nuorille yksilöllistä ohjausta, palveluja ja tukimuotoja 51,4 Laadukkaat peruspalvelut: perusopetus, perusnuorisotyö ml. erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö 46,7 Erilaiset nuorten työllistämispalvelut ml. työpajatoiminta sekä yritysyhteistyö 36,4 Yhteistyö koordinoitua, yhteistoimintamallit sekä palveluprosessit yhdessä sovittuja ja toimivia 35,5 Varhaisen puuttumisen sekä ennakoinnin toimintamallit ml. oppilaanohjaus 25,2 Johanna Selkee Tuula Haatainen

40 Nuorisotakuukysely: Miten nuori ja hänelle kohdennetut palvelut löytävät toisensa? Palvelut löytyvät parhaiten silloin, kuin nuorisotakuu kunnassa on osa peruspalveluja ja palveluja kehitetään huomioimaan nuorten yksilöllisiä tarpeita Erilaisia koulutusmuotoja ja uusia opetusmenetelmiä Tekijöitä kentällä, virastoissa ja oppilaitoksissa: etsivä nuorisotyö, opot, työpajat, TE-toimistot jne. Sähköisten palvelujen (esim. nettinuorisotyö) rinnalla face-to-face-palveluja, nuoren vierellä kulkemista ja arjen opettelua Tietoa: koordinoitua seurantaa Peruspalvelujen rahoituksen ja voimavarojen turvaamista pidetään tärkeänä Hankkeista kestävään ja jatkuvaan toimintaan ja palveluihin. 40

41 Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: 41

42 Kiitos! 42

43 Valtionosuusuudistus: Valtionosuusleikkaukset; perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikean suuntainen mm.» Laskennallisuus» Kustannusten jaon tarkistusten nopeutus» Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin)» Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille» Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan)» Keskiasteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin» Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista» Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) Pohdittavaa jatkossa ehdotuksessa mm.» Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä; MITEN?» Työpaikkaomavaraisuuskriteeri» Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa» Uudet painotusten perusteet avoimesti näkyviin» Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina Lopullisia arvioita ehdotuksesta ei voi vielä tehdä 43