Hallitusohjelma ja kuntatalous. Kuntamarkkinat Kuntatalo, B 4.10

Transkriptio

1 Hallitusohjelma ja kuntatalous Kuntamarkkinat Kuntatalo, B 4.10

2 Hallitusohjelma ja tuottavuus Seminaarin ohjelma Valtion ja kuntien neuvottelumenettely Reijo Vuorento, apulaisjohtaja Valtionosuudet Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Verotus Jukka Hakola, veroasiantuntija Talouden ohjaus ja tuottavuus Mikko Mehtonen, erityisasiantuntija

3 Valtion ja kuntien neuvottelumenettely Helsinki/Kuntamarkkinat Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous

4 Valtio/kunta neuvottelumenettely Tausta ns. järjestelyasiakirjamenettelyssä, joista ensimmäinen allekirjoitettiin lähtökohtana rajoittaa julkisten menojen kasvua. Ensimmäinen asetus KUTHANEK:sta 1977 laajempi 1993 (1993/1314) Vuodesta 1995 kuntalakiin on sisältynyt valtion ja kuntien yhteistyötä koskeva 8. V alusta kuntalakiin sisällytettiin säännökset valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittamista koskevasta valtion ja kuntien neuvottelumenettelystä. Neuvottelumenettely sisältää valtiontalouden kehysten yhteydessä valmisteltavan peruspalveluohjelman, vuosittaisen peruspalvelubudjetin sekä kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa tapahtuvan kunta-asioiden käsittelyn R. Vuorento/my

5 Peruspalveluohjelmamenettely (PPO) Kuntalakia muutettiin vuoden 2008 alusta lukien niin, että laissa säädetään peruspalveluohjelmamenettelystä. Kuntalain mukaan peruspalveluohjelmamenettelyllä tarkoitetaan peruspalveluohjelmaa (PPO) sekä peruspalvelubudjettia (PPB). Peruspalveluohjelmamenettely on osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä ja valtion talouden kehyksen ja valtion talousarvion valmistelua R. Vuorento/my

6 Peruspalveluohjelmamenettely (PPO) Peruspalveluohjelman keskeinen sisältö on määritelty kuntalaissa. Lain mukaan PPO:ssa Arvioidaan kuntien toimintaympäristön ja palveluiden kysynnän muutokset Arvioidaan kuntatalouden kehitys; kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin Arvioidaan lakisääteisten tehtävien rahoitustarvetta, kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä Arvioidaan kuntien tehtävien muutokset Tehdään ohjelma tulojen ja menojen tasapainottamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Lain mukaan peruspalvelubudjetissa arvioidaan kuntatalouden kehitys sekä valtion talousarvioesityksen vaikutukset kuntatalouteen. Peruspalvelubudjetti laaditaan valtion talousarvioesityksen yhteydessä R. Vuorento/my

7 Valtio/kunta neuvottelumenettelyn organisointi 1/2 Peruspalveluohjelman ministeriryhmä Peruspalveluohjelmamenettelyä johtaa Peruspalveluohjelman ministeriryhmä. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri. Kokouksiin osallistuvat muut keskeiset kuntaministerit ja heidän avustajat. Lisäksi ministeriryhmän kokouksiin osallistuu valtiovarainministeriön keskeisiä virkamiehiä. Peruspalveluohjelman ministeriryhmässä Kuntasektoria edustavat pysyvinä jäseninä Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja liiton toimitusjohtaja sekä PPO menettelyn sihteeristön Kuntaliiton edustaja R. Vuorento/my

8 R. Vuorento/my

9 Valtio/kunta neuvottelumenettelyn organisointi 2/2 KUTHANEK: Puheenjohtaja: kuntaministeri, Varapuheenjohtaja: Kuntaliiton edustaja Jäsenet: kuntaministerin avustaja (VS) VM:n merkittävät virkamiehet, kuten valtiosihteeri, BO:n edustajat, kuntaosaston edustajat Suomen Kuntaliiton edustajat, 6 henkilöä + varahenkilöt. Esittelystä vastaa kunkin hallinnonalan valtion virkamies. Jaostot: Talousjaosto, valtionosuusjaosto (ei nyt toiminnassa), arviointijaosto Talousjaoston alaisuudessa laskentaryhmä R. Vuorento/my

10

11 Valtion- ja kuntien neuvottelujärjestelmä - vuosisuunnitelma Budjettiriihi/ esitys eduskunnalle Sektoriministeriöiden kehysvalmistelu käynnistyy Eduskuntakäsittely Peruspalveluohjelma (PPO) ministeriryhmä/talousjaosto - KUTHANEK PPO-min.ryhmä/ KUTHANEK/ sektoriministeriöt PPO-min.ryhmä/ KUTHANEK/ talousjaosto Eduskunnan kuuleminen/ KUTHANEK + jaostot PPO-min. ryhmä/ KUTHANEK/ jaostot Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu PPO-valmistelu/ esitys eduskunnalle VM/budjettiosasto: kehysehdotus Kehysbudjetti eduskuntakäsittely Kehys- + PPOpäätös PPB-valmistelu käynnistyy Sektorikohtaiset neuvottelut VM:n budjettiesitys + PPB Budjettiriihi/ esitys eduskunnalle Budjettilakien valmistelu/ käsittely Eduskuntakäsittely PPBpäätös/ PPO valmistelu käynnistyy KUTHANEK = Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta R. Vuorento/my

12 Valtionosuudet kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen

13 Hallitusohjelman valmistumisesta valtiovarainministeriön vuoden 2012 talousarvioesityksen julkaisuun ja budjettiriiheen VM:n vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaan hallitusohjelman laajojen sopeuttamistoimenpiteiden toimeenpano aloitetaan heti vuonna 2012» Ohjelmassaan hallitus sitoutuu edistämään kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä» Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien tehtävien lisäyksiä ja merkittäviä tulojen leikkauksia Hallitus edistää kuntarakenneuudistusta vahvan peruskuntamallin pohjalta. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan mm. valtionosuusjärjestelmän uudistamiselle VM:n vuoden 2012 talousarvioesityksen toimet velkakehityksen pysäyttämiseksi» Menosäästöt etupainotteisesti: sopeuttamistoimenpiteiden toimeenpano aloitetaan heti» Veronkorotuksia heti vaalikauden alussa» Menolisäykset takapainoisesti: sektoriministeriöiden määrärahalisäykset hallituskauden loppuun Linjaukset täsmentyneet budjettiriihessä Valtion talousarvioesitys 2012 annetaan eduskuntakäsittelyyn lokakuun alussa Kuntaliitto päivittää laskelmat valtionosuuksista vuodelle 2012

14 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2010, mrd. Tilinpäätösten mukaan Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 7,4 KUNNAT verotulot 18,3 1,4 VALTIO verotulot 32,2 22,7 1,2 15,8 5,0 3,0 1,5 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista M Enberg / hp

15

16 Muutokset vuoden 2012 valtionosuuksissa (1/2) Kuntien valtionosuutta lisäävät (VM + OKM) Talousarvioesitykseen sisältyy voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti automaattimuutokset 1. Laskentaperusteiden ts. valtionosuuden määräytymistekijöiden muutokset; vaikutus kuntien rahoitukseen 68 milj. 2. Perushintoihin tehtävä indeksikorotus (3,7 %); vaikutus kuntien rahoitukseen n. 341 milj. Lisäksi muut voimassaolevan lainsäädännön mukaiset muutokset 4. Vuoden 2012 perushintoihin tehtävä kustannustenjaon tarkistus; vaikutus kuntien rahoitukseen n. 412 milj. 5. Kuntajakolain yhdistymisavustuksen kattosäännön mukaisen vähennyksen palautus, 45 milj. Hallitusohjelman linjauksista valtionosuuteen vaikuttaa 7. Kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta, vaikutus kuntien välinen; vaikutus kunta-valtio-suhteessa +/ Verotulojen menestykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta, n. 242 milj. Kunnan verorahoitusta lisää myös hallitusohjelman linjauksen mukainen 9. Yhteisöveron jako-osuuden tilapäinen korotus (5 %-yks.), n. 270 milj.

17 Muutokset vuoden 2012 valtionosuuksissa (2/2) Kuntien valtionosuutta vähentävät (OKM + VM) 3. Automaattimuutoksista opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusosuuden kasvu n milj.» nk. automaattimuutos laskennallisen perusteen kasvaessa, kun valtionosuusprosentti pysyy muuttumattomana 6. Hallitusohjelman mukainen kunnan peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus» VM:n talousarvioesityksessä esitetty toteutettavaksi kokonaisuudessaan vuonna 2012» Valtionosuutta vähennetään -631 milj. (n /as.)» Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti pienenee 2,70 %-yksiköllä 31,42 %:iin Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdennetut leikkaukset toteutetaan vasta v Hallitusohjelman kirjaus (s. 84): Menosäästöt: vaikutus valtion menoihin vuositasolla vuonna 2015

18 Kuntien valtionosuusrahoituksen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012

19 Muiden hallitusohjelman mukaisten valtionosuusleikkausten toteutus Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus -631 milj. (n /as.) vuonna 2012 valtionosuusprosenttia muuttamalla Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitukseen kohdennetut leikkaukset toteutetaan vasta v ; aikataulutus ja leikkauksen toteutustapa epäselvä

20 Hallitusohjelman mukaisten leikkausten mahdolliset toteutustavat (1/2); tekniikka Valtionosuusrahoitus (A) = valtionosuusprosentti (B) * laskennallinen peruste (CD) = valtionosuusprosentti (B) * määrä (C) * hinta (D) Vaihtoehtoisia tapoja menosäästöjen toteuttamiseksi valtionosuusrahoituksessa A. Maksatuksen muutos tilitystä pienentämällä B. Valtionosuusprosentin pienentäminen kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus kasvaa C. Valtionosuuden perusteena olevien laskentaperusteiden pienentäminen esim. suoritemäärien pienentäminen D. Valtionosuuden perusteena olevien hintojen pienentäminen Esim. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistettava leikkaus tehdään hallitusohjelman mukaisesti valtionosuusprosentin tilapäisellä muutoksella» 34,11 % 31,42 %» Tämä leikkaus vaikuttaa vain kuntien rahoitukseen Valtionosuusrahoitukseen tehtävien leikkausten tulisi kohdistua tasaisesti kaikkien opetuksen järjestäjien rahoitukseen etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

21 Hallitusohjelman mukaisten leikkausten mahdolliset toteutustavat (2/2); aikataulutus Leikkausten aikataulutus ratkaisee koko hallituskauden aikana vuosina kertyvien valtionosuusmenestysten yhteismäärän Leikkaukset voidaan toteuttaa joko kerralla tai jaksottaen usealle vuodelle Esimerkkinä valtionosuuteen tehtävä 100 milj. euron leikkaus. Valtionosuusmenetysten yhteismäärä hallituskaudella eri aikataulutuksella: A. Valtionosuusleikkaus 100 milj. euroa kokonaisuudessaan vuonna 2012: = 4 * (-100 milj. ) + menetetyt indeksikorotukset ~ yli 400 milj. euron valtionosuusmenetys B. Valtionosuusleikkauksen jaksottaminen esim. tasasuuruisesti 25 milj. /vuosi = (-25) + 2 * (-25) + 3 * (-25) + 4 * (-25) (milj. ) = 10 * (-25 milj. ) + menetetyt indeksikorotukset ~ yli 250 mrd. euron valtionosuusmenetys Valtionosuuden taso 2011 Valtionosuuden taso 2011 Valtionosuuden leikattu taso: -400 milj. vuoden 2011 tasoa pienempi Valtionosuuden leikattu taso: -400 milj. vuoden 2011 tasoa pienempi

22 Talousarvioaikataulu valtiovarainministeriön ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle hallituksen budjettiriihi Kuntamarkkinat valtion talousarvioesitys 2012 annetaan eduskuntakäsittelyyn etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma

23 Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 kuntakoon mukaan, /as. Kunnan koko Yhteisöveron 5 %-yksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Alle 2000 as as as as as as. Yli as. Kaikki kunnat Kaikki kunnat, milj ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %)

24 Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012 maakunnittain, /as. Maakunta Uusimaa Lappi Varsinais-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Yhteisöveron 5 %-yksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus 1) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %) Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä

25 Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Yhteisöveron 5 %-yksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %)

26 Verotus Verotuksen asiantuntija Jukka Hakola

27 Hallitusohjelman linjaukset Kuntaverotus Työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy Pienituloisten verotusta kevennetään» Kunnallisverotuksen perusvähennyksen kasvattaminen» Työtulovähennyksen kasvattaminen Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti Kunnallisverotuksen verovähennyksiä kompensoidaan kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän kautta» Vuonna 2012 kompensointi tapahtuu valtionosuuksien kautta Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja 2013 Yhteisöverokanta 26 % -> 25 % Jukka Hakola Kuntamarkkinat 2011

28 Muutosten vaikutukset kuntien verotuloissa 2012 (budjettiesitys) milj. Perusvähennyksen korotus Työtulovähennyksen korotus - 75 Veroasteikon tarkistukset - 67 Korko- ja kotitalousväh. alennus +101 Pääomaveron korotus - 20 Yhteensä -> valtionosuuksiin Yhteisöveron alentaminen 26 % -> 25 % - 52 Kompensoidaan korottamalla kuntien yhteisöverojako-osuutta (0,88 %) Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna +270 Yhteisöveron jako-osuudeksi muodostuu n. 27,87 % 28

29 Hallitusohjelma / Vahva peruskunta / Kuntaverotus Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksella edistetään Kunnallisverotuksen verovähennyksistä johtuvaa kuntien rasitusta pyritään siirtämään valtion vastuulle nimellisen ja todellisen kunnallisverotason eron kaventamiseksi Jukka Hakola Kuntamarkkinat 2011

30 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2010, mrd. Tilinpäätösten mukaan Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin Valtionosuudet 7,4 KUNNAT verotulot 18,3 1,4 VALTIO verotulot 32,2 22,7 1,2 15,8 5,0 3,0 1,5 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista M Enberg / hp

31 Kunnallisveroprosentti % 20,0 Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. 19,0 18,0 Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) 17,0 Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut. 16,0 15,0 14,0 13, ** Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) M Enberg 31

32 Kunnallisveron määräytyminen, v Veronalaiset ansiotulot - vähennykset Verotettava tulo * kunnan vero-% Vero (tulon perusteella) - vähennykset verosta Maksuunpantava kunnallisvero Efektiivinen veroaste Mrd. 104,9-20,7 84,2 18,97 15,7-0,6 15,1 14,39% Efektiivisen ja nimellisen kunnallisveroprosentin ero euroina 4,8Mrd. 32

33 Vähennyksen määrä, Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys (vähennys tehdään puhtaasta ansiotulosta) v v Vähennyksen enimmäismäärä: v v Veronalainen tulo, 1000 /v (Puhdas ansiotulo) Juhani Turkkila/hp 33

34 Lähde: Veronmaksajat 34

35 Kiinteistöverotus hallitusohjelmassa Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana Selvitetään kiinteistöverotuksen muutostarpeet mm. maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen ja tuulivoimaloiden verokohtelua Kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan Kiinteistöverotus siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle Kuntaliitto: Kiinteistöveron poisto verotulotasauksesta otettava kuntien rahoitus- ja valtionosuusuudistuksen osaksi 35

36 Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna 2012, /as. Kuntakohtaisten vaikutusten ääripäät Kunta Yhteisöveron 5 %-yksikön nosto 1) Valtionosuuksien leikkaus Kiinteistöveron poisto tasauksesta Vaikutukset yhteensä Kustavi Kolari Pelkosenniemi Puumala Kittilä Kaikki kunnat Vihanti Lumijoki Merijärvi Liminka Tyrnävä ) Nosto lainmukaisesta tasosta (21,99 %)

37 Kiinteistöverotus Tuotto 2010: 1,2 mrd. -> 6,6 % kuntien verotuloista Määräytyminen: verotusarvo t-1 * veroprosentti Maapohja verotetaan yleisen prosentin mukaan Kiinteistöveroprosenttien lakisääteiset rajat 2011 Yleinen 0,60 1,35 Vakituinen asuinrakennus 0,32-0,75 Muut asuinrakennukset 0,60-1,35 (vak.as.-% + maks. 0,6 %) Voimalaitokset 0,60 2,85 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 1,35 Rakentamaton rakennuspaikka 1,00 3,00 37

38 Kiinteistöverotuksen muutostarpeet Kiinteistöjen verotusarvojen määrittelyä tulee kehittää niin, että ne vastaisivat paremmin käypiä arvoja Kiinteistötiedot tulee päivittää Maapohjan eriytetty vero antaisi kunnille enemmän liikkumatilaa kiinteistöverotasojen määrittelyssä 38

39 Kiinteistöverotuksen muutostarpeet Tuulivoimaloiden kiinteistöverotusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että niihin sovelletaan voimalaitoksia koskevia kiinteistöveroprosentteja ja tuulivoimalan ikäalennus muutetaan vastaamaan paremmin tuulivoimalan todellista käyttöikää Nykyjärjestelmässä kiinteistöverotus ei kohdistu kaivostoimintaan riittävän laajasti. Kaivostoiminta lisääntyy Suomessa nopeasti, joten kiinteistöverolakia on muutettava pikaisesti. 39

40 Kehitysehdotuksia Pääomatuloverojen tuotoista kohtuullisen osan tulouttaminen kunnille on perusteltua, koska pääomatuloja saavalla henkilöllä on yhtäläinen oikeus käyttää kunnan palveluita kuin kunnallisveroa maksavalla henkilöllä Jäteveron tuoton tilittäminen kunnille olisi perusteltua, koska jätehuollon järjestäminen on kuntien vastuulla Kuntien veropohjan laajentamista liikenneperusteisten verojen ja arvonlisäverontuottoon tulisi selvittää 40

41 Muutokset mahdollisia Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia» mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun» Ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokansantuotteesta Näitä ehdollisia toimia ovat» valtion menojen ja kuntien valtionapujen lisäjäädytys ja sopeutus» verojen lisäkorotukset ja verovähennysten karsiminen Toteutetaan tarvittaessa prosentuaalisesti yhtä paljon Lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain alkaen vuosien valtion menojen kehyspäätöksestä. Pääministerin ilmoitus Hallitus elää ajassa: mikäli toimintaympäristössämme tapahtuu nopeita muutoksia, tarvittaessa uusia päätöksiä saadaan aikaan pikaisemminkin kuin tässä aikataulussa Jukka Hakola Kuntamarkkinat 2011

42 Talouden ohjaus ja tuottavuus erityisasiantuntija Mikko Mehtonen

43 Kuntatalous kantaa puolet kestävyysvajeesta Valtiovarainministeriön julkaisussa Finanssipolitiikan linja Kuntatalouden vakaus ja kestävyys (VM 42/2010) sivulla 23 todetaan: Lähivuosikymmeninä ikäsidonnaisten julkisten palvelujen menopaineiden arvioidaan jakautuvan puoliksi eläkejärjestelmän ja kuntien järjestelyvastuulla olevien hoito- ja hoivapalvelujen kesken. Tämä lisää painetta kuntatalouden rahoitus- ja ohjausjärjestelmiin merkittävästi. Julkisen talouden kestävyyden turvaava ylijäämä vuonna 2015 on arvioitu olevan 8 mrd. / 4 % BKT:sta (VM 2010) Talouskriisin on lisäksi arvioitu lisäävän kestävyysvajetta 3 mrd. / 1,5 % BKT:sta (VM 2010) 50% menopaineista kuntien vastuulle Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

44

45 Hallitusohjelma 2011 Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtävien laajentamista. tuottavuuden ja vaikuttavuuden rooli kasvaa kestävyysvajeen pienennystalkoissa ikärakenteen muutos, henkilöstön eläköityminen ja kilpailu osaavasta työvoimasta asettavat paineita tuottavuudelle mukana myös vaikuttavuuden huomioon ottaminen: tuottavuuden lisäksi vaikuttavuudella merkitystä tuotoksen hyvinvointilisäys oltava mahdollisimman suuri Tavoitteena vahvat peruskunnat! Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

46 Hallitusohjelma 2011 Hallitus käynnistää yhdessä valtion eri toimijoiden, kuntien ja työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteisen kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiskampanjan, jonka yhteydessä luodaan kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi kestävän kuntatuottavuuden mittaristo. Tuottavuuden, tuloksellisuuden sekä vaikuttavuuden merkitys kasvaa Pyritään kestävään tuottavuusmittaukseen, perinteinen ei riitä Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

47 Mitä tarkoitetaan kestävällä kuntatuottavuuden mittarilla? 1/2 Kestävä tuottavuusmittari ottaa huomioon vaikuttavuuden Perinteinen tuottavuusmittari: tuotos/panos Kestävä tuottavuusmittari: (tuotos+vaikuttavuus)/panos tai vaikuttavuus/panos perinteisen tuottavuusmittarin ongelmana, ettei se huomioi vaikuttavuutta:» Esim. Ryhmäkokoja pienennetään -> yksikkökustannukset kasvavat, mutta oppiminen paranee» Asiakasmäärien kasvattaminen sos. työntekijää kohden vähentää yksikkökustannuksia, mutta tekee työstä pinnallista ja laadullisten elementtien huomioiminen vähenee. (Vaikuttavuuden arviointi lastensuojelun sosiaalityön avohuollossa, Suhonen 2008.) Perinteinen mittaus, ei myöskään huomioi oikein ennaltaehkäiseviä toimia eikä panosten laatua Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

48 Mitä tarkoitetaan kestävällä kuntatuottavuuden mittarilla? 2/2 Kestäviä mittareita tarvitaan, koska: Kuntien tuottamat tuotteet ja palvelut eivät tuota arvonlisäystä Julkiset palvelut tuottavat hyvinvointia, jonka mittaaminen hankalaa Tuottavuusmittausta tuleekin kehittää suuntaan jossa vaikuttavuus (ja laatu) huomioidaan. yksityisen sektorin tuottavuusmittauksissa laatu nähdään tuotteen hinnassa, koska asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän laadukkaista tuotteista ja palveluista Julkisella sektorin palveluissa hintajärjestelmä ei toimi kuten yksityisellä. Vaikuttavuutta joudutaan tulkitsemaan muutoin kuin arvonlisäystä vertailemalla. Toimialakohtaisia eroja mm. laboratoriopalvelut vs. perusopetus Vaikuttavuus huomioidaan indikaattorein tai tunnusluvuin, joilla kuvataan saavutettuja hyvinvointivaikutuksia esim. oppilaiden oppiminen tai potilaiden paraneminen Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

49 Vaikuttavuuden huomioon ottaminen vanhuspalveluissa (Kangasharju et al., VATT 2010) Kestävän tuottavuuden tutkimushanke, jossa mukana VATT, Kuntaliitto sekä Sosiaalialan Työnantaja- ja toimialaliitto Tutkimuksessa analysoitiin vaikuttavuuden vaikutusta tuottavuuteen 21 otoskunnan osalta vuosina 2008 ja 2009 Mukana kunnallisen sekä yksityisen tuotannon piiriin kuuluvat tuottajat 1/ Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

50 Vaikuttavuuden huomioon ottaminen vanhuspalveluissa (Kangasharju et al., VATT 2010) Vaikuttavuutta arvioitiin vanhustenhuollon asiakkaiden toimintakyvyn muutoksen kautta Toimintakyvyn muutosta mitattiin ns. RAVApisteillä (ns. RAVA-indeksi) Toimintakyvyn heikkeneminen kasvattaa asiakkaan RAVA-indeksiä, jolloin normaalia hitaampi RAVA-pisteiden kasvu merkitsee tuottavuuden kasvua ja vaikutusten aikaansaamista 2/ Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

51 Vaikuttavuuden huomioon ottaminen vanhuspalveluissa (Kangasharju et al., VATT 2010) RAVA-pisteiden aikaansaamiseksi asiakkaista tehdään fyysisiä mittauksia, joissa mitataan asiakkaan:» Näkö, Kuulo, Puhe, Liikkuminen, Rakon ja suolen toiminta, Syöminen, Lääkitys, Pukeutuminen, Peseytyminen, Muisti ja Psyyke mitä isomman arvon RAVA saa sen huonompi toimintakyky esim. 1,29-1,49: avun tarve satunnaista ja 3,5-4,02: täysin autettava Ed. mainitut viitteellisiä arvioita toimintakyvystä Vuonna 2010 RAVA-mittari oli käytössä noin 270 kunnassa ja 300 yksityisellä palveluntuottajalla 3/ Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

52 Vaikuttavuuden huomioon ottaminen vanhuspalveluissa (Kangasharju et al., VATT 2010) 4/8 RAVA-pisteet kasvavat suhteessa vaativampiin hoitomuotoihin Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

53 Vaikuttavuuden huomioon ottaminen vanhuspalveluissa (Kangasharju et al., VATT 2010) RAVA-pisteiden avulla laskettua tuottavuutta verrattiin tuottavuustilaston laskentatapaan Tulosten perusteella vaikuttavuuden huomioon ottaminen korottaa tuottavuutta 0,5- prosenttiyksikköä Vanhuspalvelut (21 kuntaa, )» Perinteinen tuottavuusmittaus = 0,5%» Hyvinvointituottavuus = 1,0 % Ero ei ole merkittävä lyhyellä aikavälillä, mutta vähentää kestävyysvajetta pitkällä aikavälillä» Vrt. VM:n tuottavuus- ja kestävyysvajearviot! 5/ Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

54 Vaikuttavuuden huomioon ottaminen vanhuspalveluissa (Kangasharju et al., VATT 2010) tutkimuksen mukaan julkisen sektorin tuottavuus olisi kehittynyt yksityistä sektoria paremmin (vaikuttavuus huomioon ottaen) yksityisen sektorin yksikkökustannukset olivat kuitenkin alhaisemmat (kustannukset hoitopäivää ja - käyntiä kohden) tämä viittaisi siihen, että alhaisemmat yksikkökustannukset johtavat alhaisempaan vaikuttavuuteen korkeammat yksikkökustannukset (kalliimpi hoito) eivät siten välttämättä ole merkki tehottomuudesta» kustannusten aleneminen suoritteita kohti on yhteydessä hoidon vaikuttavuuden alenemiseen 6/ Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

55 Vaikuttavuuden huomioon ottaminen vanhuspalveluissa (Kangasharju et al., VATT 2010) 7/8 Korkeammat yksikkökustannukset eivät välttämättä ole merkki tehottomuudesta! Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija

56 Vaikuttavuuden huomioon ottaminen vanhuspalveluissa (Kangasharju et al., VATT 2010) Tarkoituksena laajentaa ajattelutapaa muihin palveluihin mm. opetukseen, lastensuojeluun, päivähoitoon jne Vaikeutena löytää ne reaalipuolen muuttujat, jotka kuvaavat puhtaasti vaikuttavuutta Esim. voidaanko arvosanojen kehitystä käyttää indikaattorina koulujen vaikuttavuudesta? 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelma» Mittausta jatketaan» Saatetaan laajentaa 8/ Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija