Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

Transkriptio

1 Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

2 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian (ICT) avulla yli maantieteellisten ja aikarajojen Etäterveydenhuolto/etälääketiede/e-health (Reid 1996, Bashshur ym. 2000, Maheu ym. 2001, Wade ym. 2010).

3 1. synkroninen (interaktiivinen, reaaliaikainen) teknologia: tavallinen puhelin ja videoneuvottelut 2. ei-synkroninen (store-and-forward) teknologia: kuvien ja muun datan sähköinen siirto ja tallennus, sähköpostit, faxit ja web-foorumit

4 Etäterveydenhuollon sovellukset, esimerkkejä Puhelin, telefax (lennätin..) sähköiset potilaskertomukset ja lähetepalautejärjestelmät, röntgenkuvien aluelliset siirto- ja arkistointijärjestelmät (PACS) videoneuvottelutekniikan avulla järjestetyt konsultaatiot, vastaanotot, koulutus ja hallinnolliset palaverit eresepti, KanTa -arkisto

5 Etäterveydenhuolto Suomessa - 90:lla ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiastrategia 1995: asiakkaan osallistaminen, palvelujen organisointi alueellisiksi ja valtakunnallisiksi saumattomiksi prosesseiksi Ortopedian etäkonsultointia kokeiltuiin Pohjois- Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Uudellamaalla (Aarnio ym. 1999, Haukipuro ym. 2000, Harno ym. 2001, Jaatinen 2003), Psykiatrian etäkonsultointi ja hoitoneuvottelut Pohjois-Pohjanmaalla (Mielonen ym. 1998, 2000)

6 Iho- ja silmätautien etäkonsultointia Hämeessä (Lamminen ym. 2000). TEL Lappi hanke Lapin sairaanhoitopiirin alueella: kattava videoneuvotteluverkosto terveyskeskusten ja keskussairaalan välille,useita eri etäkonsultaatiosovelluksia (Jurvansuu ym. 2004, Lapin sairaanhoitopiiri 2007). - Videoneuvotteluteknologia todettiin käyttökelpoiseksi ja kustannustehokkaaksi menetelmäksi tuottaa terveydenhuollon palveluita

7 Hyödyt? Terveyspalveluiden tuottaminen haja-asutusalueille ja syrjäseuduille mahdollistuu Ammattilaisten koulutusmahdollisuudet paranevat Tiedon siirtyminen hoitoketjuissa ja ammattilaisten välisissä verkostoissa paranee Matkustamiseen käytetty aika ja kustannukset pienenee Ammattilaisten rekrytointi maaseudulle helpottuu Potilaat aktivoituvat ja voimaantuvat osallistumaan omaan hoitoonsa

8 Todellisuutta: Eri sovellusten levinneisyys 2011 Sähköiset potilaskertomukset 100 % PACS: esh 100 %, pth 94 % Sähköinen lähete-palaute :esh > 90 % pth 85 % eresepti: yli 10 miljoonaa reseptiä , yli 2 milj. suomalaista saanut sähköisen reseptin Televideokonsultaatio: 50 % esh, 19 % pth Winblad ym. 2011

9 Kokeiltavat/laajenevat innovaatiot Mobiiliteknologia, esim. erilaiset mittaukset ja tulosten siirto Potilaiden/asiakkaiden käyttämät itsehoitoalustat (esim. Oulunkaaren omahoito) Erilaiset turva- ja valvontajärjestelmät

10 Videoneuvotteluun perustuvat sovellukset: mahdollisuus vai utopiaa? Miksi jo 90 lla kokeillut videoneuvottelusovellukset eivät yleisty? Pitäisikö niiden yleistyä? Jos pitäisi, miten niiden käyttöönoton laajentamisessa onnistutaan?

11

12 Terveydenhuollon työntekijöiden asenteet eivät ole este Pääosin myönteisiä Vaihtelua eri terveyskeskuksissa, sovelluksissa Ikä tai ammatti ei selvästi ollut yhteydessä asenteeseen Kielteinen saattoi muuttua myönteiseksi käytön myötä (johdon ohjaus) Työntekijöiden mukaan potilaat suhtautuneet myönteisesti Johto suhtautui myönteisesti

13 Etäteknologian soveltuvuus 1. yksilön näkökulmasta: potilas, työntekijä, vuorovaikutus, yhteistyö TOTTUMINEN käyttöön 2. prosessien näkökulmasta: monimutkaisuus, akuutti/krooninen hoitoprosessi, usein toistuva/harvinainen 3. organisaation näkökulmista: tarve, motivaatio

14 Soveltuvuuteen vaikuttivat: Teknologia: helppokäyttöisyys, saavutettavuus, toimivuus Organisointi: tiedottaminen, resurssointi, prosessien organisointi, pakko/vapaaehtoinen Ympäristö: tilava, viihtyisä, soveltuva

15 Oulunkaarella käytössä Db-etävastaanotot vuodesta 2005 lähtien Etäpalaverit, myös työpaikkahaastattelut Etäkoulutus Kokeiltu ortopediassa, psykiatriassa, lasten psykiatriassa, geriatriassa Parhaillaan kokeilussa kuntoutuksessa

16 Yhteenveto Pitkäaikaiset kokemukset osoittaneet myös vnteknologian käytön tarpeelliseksi ja hyödylliseksi Käyttöönoton onnistumiseen vaikuttaa: - koettu tarve ja hyöty - soveltuvuus yksilölle, prosesseille ja organisaatioille - huolellinen organisointi (tiedottaminen, motivoint teknologian toimivuus, atk-tuki, prosessien suunnittelu - johdon pitkäaikainen ja aktiivinen tuki - toimivat tietoliikenneyhteydet!!

17 Tulevaisuus Tekniikan kehittyminen tuo uusia mahdollisuuksia, esim. asiakkaiden asiointi videoneuvotteluna omalta tietokoneelta Tietoliikenneyhteyksien paraneminen tuo mahdollisuuksia saada palveluita todella syrjäisille seuduille Ihmisten tottuminen etäyhteyksien hyödyntämiseen Mikä nyt tuntuu utopialta, on kohta todellisuutta