SUKELLUS PINNAN ALLE

Transkriptio

1 PEURUNGAN pian valmistuvan kylpylän lipun hinta nousee huimasti. SIVU 6 NIMIKKO-OLUEN saanut Hannu Nikulainen tyrmää laimennukset. SIVU 27 SAMI SAARENPÄÄ Komissaari talouskurin vahtijaksi Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) esittää EU:n talouskomissaaria vahtimaan Euroopan talouskuria. Hänen mielestään talouskomissaarille pitäisi antaa nykyistä itsenäisempi rooli. Katainen harkitsisi talouskomissaarin laittamista euroryhmän puheenjohtajaksi. Pääministeri antaa täyden tukensa Saksan ja Ranskan ehdotukselle euroalueen päämiesten eli euroneuvoston säännöllisille kokouksille. Tähän asti kokouksia on järjestetty vain tapauskohtaisesti. Euroneuvoston tärkeimpänä tehtävänä Katainen pitää jäsenmaiden kilpailukyvyn seuraamista. Kilpailukykyvertailut hän julkistaisi, mikä vauhdittaisi jäsenmaiden toimia. Puolueille ja työmarkkinajärjestöille Katainen viestittää sopimisen merkityksen tärkeyttä etenkin vaikeina aikoina. Kataisen mielestä ehdottomuuksien maailma nostaa nyt Suomessa päätään ja on syrjäyttämässä suomalaisuuteen kuuluvaa sovinnonteon kulttuuria, jonka avulla Suomi on vaurastunut. KOTIMAA 12 SAARIJÄRVEN VESISTÖREITTI Jyväskylä +8 Jämsä +9 Viitasaari +8 Helsinki +10 SÄÄ, SIVU. VERKOSSA KSML.FI/SAA SUKELLUS PINNAN ALLE Tervetuloa tutustumaan syys- NÄYTTELYYN! tänään la 2.9. klo 10-18, huomenna su klo Saarijärven reitin järvet ja kosket ovat kauniita katsella, mutta pinnan alla muhii ongelmia. Järvien huono kunto harmittaa ja huolettaa seudun asukkaita ja mökkiläisiä, joille on tärkeää päästä veden äärelle esimerkiksi kalastamaan, soutelemaan, uimaan ja saunomaan. Vesistöjen tilaan vaikuttaa, mitä reitin turvesoilla, pelloilla ja metsissä tehdään. Keskisuomalaisen toimittaja ja valokuvaaja tekivät Saarijärven reitille tutkimusretken, kun kesä oli kauneimmillaan. Sonja Kataja mäen jalka vilahti Kiesimenjärven pin nalla. KOTIMAA Carthago C-Tourer T JTD 130 hv Hobby 560 CFe Premium ALDE Uutta luottotietorekisteriä selvitetään Monissa Euroopan maissa käytössä oleva ns. positiivinen luottotietorekisteri on päässyt Suomessakin nyt selvittelyasteelle. Se kirjattiin keväällä hallitusohjelmaan, joten sen mahdollista käyttöönottoa selvitetään kuluvalla vaalikaudella. Tähän saakka rekisteriä ei ole pidetty tarpeellisena. Uudenlaiseen rekisteriin koottaisiin velallisen kaikki voimassa olevat velat ja luotot, ja lainanantajan apuvälineenä se saattaisi ehkäistä ylivelkaantumista. TALOUS 2 Sairaanhoitopiireillä edessä loppukiri Jämsässä Jämsässä sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään tarttumista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjoukseen. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri vielä viilaa omaa tarjoustaan ja esittää sen Jämsälle lähipäivinä. Lopullinen päätös asiassa saadaan lokakuussa. Mahdollisen sairaanhoitopiirin vaihdon myötä ajankohtaiseksi nouseva peruspääoman osuus hiertää kuitenkin jo nyt ilmapiiriä. KOTIMAA 9 Kansalta tyrmäys Halla-ahon puheille Suomalaiset eivät hyväksy kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) junttakommentteja. Keskisuomalaisen ja neljän muun maakuntalehden kyselyssä 8 prosenttia vastaajista tyrmää kannanoton, että Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta. Vain noin joka kymmenes vastaajista hyväksyy näkemyksen. Perussuomalaistenkin kannattajista yli 70 prosenttia sanoutuu irti juntta-puheista. Jyväskylän yliopiston tutkijan, kreikkalaisen Anthoula Malkopouloun (kuvassa) mukaan Halla-ahon juntta-kommenttia ei juurikaan noteerattu Kreikassa. Kauhistuttavana asiana hän kuitenkin pitää sitä, että joku parlamentaarisen systeemin sisältä tässä tapauksessa kansanedustaja osoittaa kannattavansa epäparlamentaarista järjestelmää, jollainen juntta oli. KOTIMAA 7 Kirjapainoyrittäjä on myös triathlonisti Saarijärven Offsetin toimitusjohtaja Juha Manninen luotsaa kannattavaa kirjaalan yritysrypästä, vaikka ala on vaikeuksissa. Hän on myös intohimoinen täysmatkojen triathlonisti. Kaiken lisäksi Manninen opiskelee personal traineriksi ja kirjoittaa minikirjaa maratonjuoksusta. Manninen on myös kirjankustantaja. Viime vuonna hankittu enemmistö Minerva Kustannuksesta on Mannisen mukaan osa tulevaisuuteen varautumista. KOTIMAA 23 Kouluruokaa vähemmän biojätteeksi Jyväskylässä kouluruokaa päätyy yhä vähemmän biojätteeksi. Tarkemman seurannan ansiosta hukkaan menee tällä hetkellä kouluruuasta noin 13 prosenttia. Se on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna. Hukkaprosentti saattaa pienentyä edelleen, sillä oppilaat ovat päässeet ensi kertaa vaikuttamaan kattavasti tarjottavan ruuan sisältöön. Lasten Parlamentti valitsi viime keväänä neljä oppilasta ruokalistaryhmään. Nuorten ehdotuksesta esimerkiksi jauhemaksapihvit on korvattu maksalaatikolla. JYVÄSKYLÄN SEUTU 6 Casa Car E JTD Käytetyt matkailuautot: Dethleffs I 6611 Advantage 2.8 JTD Dethleffs T JTD Globecar Globescout 2.3 JTD Bürstner T JTD Bürstner I TDI LMC TD Tramobil Ducato 2.8 TD Dethleffs A TD Dethleffs A TD Viva Finlandia TD Pilote Atlantis D RAHOITUS- Poksi N 126 NTL -11 Korko alk. myynti rahoitus huolto varaosat tarvikkeet vuokraus Sorastajantie 6, Jyväskylä. Myynti Varaosat Huolto Vuokraus TARJOUS 0,80% Esimerkkilaskelma, kun rahoitettava summa max , ja korko 0,80 %. Kuukausierä 257, sopimusaika 60 kk, todellinen vuosikorko 2,26 %, perustamismaksu 80, käsittelykulu 8 /kk, luottokustannukset yhteensä 868,6. Kysy lisää muista korkotarjouksista Dethleffs-kauppiaaltasi. Rahoituspäätös haettava mennessä. 600 Käytetyt matkailuvaunut: Kabe Royal 780 GLE KS B Dethleffs 720 SK Lifestyle Solifer Finlandia 600 MHC Solifer Artic 560 MH Solifer Artic 560 TBR Dethleffs Camper Lifestyle 560 SK Kabe Ametist TDL KS Adria Classica 53 PK Hobby 650 KMFE Prestige Solifer Artic 520 TBR Munsterland Luxus 590F

2 KOTIMAA 10 Perhon savotat kehittäneet metsämiesammattikunnan karuun pitäjään KESKISUOMALAINEN 15 Tummien vesien reitti Ikävän ruskeaa vettä. Töhnää iholla uinnin jälkeen. Tätä on rantaelämä monin paikoin Saari järven reitillä. Turvesoilla, pelloilla ja metsissä on kuitenkin parannettu vesiensuojelua. Teksti: Maarit Vaaherkumpu Kuvat: Sami Saarenpää Vesi räiskyy, kun Katajamäen perheen innokkaat uimarit Kat- ri,, 10, (kuvassa) ja Sonja,, 8, pulikoivat Kiesimenjärvessä Pylkönmäellä heinäkuisena hel- lepäivänä. Pikkuveli Daniel,, 3, leikkii muovisella kauhakuormaajalla vesira- jassa. Vehreät rantamaisemat ja laineilla ki- maltelevat auringonsäteet kruunaavat täydellisen keskisuomalaisen kesäidyl- lin. Mutta pinnan alla on toisenlaista. Enimmäkseen näkyy vain ruskeaa. Kaloja näkee, jos ne sattuvat tulemaan ihan nenän eteen, uimalasiensa kanssa sukeltelevat tytöt kertovat. Kun lapset nousevat vedestä, heidän ihollaan on näkyvä kerros limaista, ruskeaa ainetta. Sitä tarttuu erityisesti iho- karvoihin. Tukkaan tuo möhnä tarttuu niin, että on pakko pitää uimalakkia, ja ui- malasit on oltava suojaamassa silmiä. Uinnin jälkeen iho pitää pestä saip- pualla, muuten lapsille tulee kutinaa ja näppylöitä, lasten äiti, opettaja Hei- di Katajamäki,, 38, kertoo. Limakuorrutuksia Kiesimen uimarit ovat saaneet iholleen ranta-asukkaiden muistin mukaan kymmenisen vuotta. Tilanne voi vaihdella vuosittain ja pa- henee yleensä loppukesää kohti. Muutama vuosi sitten Katajamäen johtama Paajalan kylätoimikunta tutkitutti terveystarkastajalla uimarannas- taan Kiesimen ruskeaa vettä. Näytteestä ei löytynyt bakteereita eikä muutakaan terveydelle vaarallista. Lasten uintia vedessä oleva möhnä ei tunnu haittaavan, mutta kyläläiset ovat järven tilasta harmissaan ja huo- lissaan. Varsinkin vanhemmat ihmiset, jotka muistavat, miten paljon kirkkaam- pi järvi oli ennen. Paajalassa syntynyt, nykyisin Palo- kassa asuva Irja Vesa,, 73, on viettänyt elämänsä kesät Kiesimen rantamaisemissa. Hän muistaa 1960-luvulta pie- nen poikansa sukellukset järvessä. Jos muualla uin nyt kirkasvetisessä järvessä, aina tulee mieleen, että voi kun Kiesimen vesi saataisiin yhtä kirkkaaksi kuin se oli silloin, Vesa SAARIJÄRVEN REITIN läntisiin latvavesiin kuuluvaa Kiesimenjärveä ja mui- ta järviä tummentaa humus. Tuo sana on viime vuosina iskostunut paikallis- ten mieliin ja sillä on ikävä kaiku. Humus on orgaanista eli eloperäistä ainetta, lähinnä kasvien jäänteitä. Sitä voi esiintyä vedessä eri kokoisina hiuk- kasina sekä veteen liuenneena. Mitä ruskeampaa vesi on, sitä enem- män siinä on liuennutta humusta. Iholle ja kalanpyydyksiin tarttuvassa töhnässä on yleensä humusta, mikroskooppisen pieniä leviä ja elotonta kiviainetta. Saarijärven reitin Pääjärvestä, Karan- kajärvestä ja Saarijärvestä on vuodesta 2008 mitattu syvänteisiin laskeutuvaa kiintoainetta, josta osa on humusta. Ainetta kertyy keräimiin 3,5 sentin vuosivauhdilla, siis 35 senttiä kymme- nessä vuodessa. Siitä vain pieni osa jää lietteeksi pohjaan, sillä suurin osa elo- peräisestä aineesta hajoaa vähitellen. Veden mukana myös kiintoaine liik- kuu vesistöistä toiseen. KIESIMENJÄRVESTÄ VESI virtaa Moksiin, jonka ensimmäistä lahtea kutsu- taan Pikku Moksiksi. Katajamäkien talo on sen rannalla perheen Pasi-isän lap- suusmaisemissa. Pikku Moksi näyttää oikealta järveltä. Vielä 1960-luvulla siinä uitiin, soudel- tiin ja kalastettiin. Enää se ei onnistu. Viime kesänä kiersin rannat virve- lin kanssa, mutta uistin tarttui pohjaan joka kohdassa. Vettä oli ehkä 10 senttiä ja sen alla metrikaupalla mutaa. Rannat ovat jo kasvaneet täysin umpeen, Heidi Katajamäki kertoo. Perheen katiska ja soutuvene nököttävät rannassa. Niille on käyttöä aino- astaan kevättulvien aikaan tai sateisina kesinä, jolloin vesitilanne hieman para- nee. Muulloin järveä vain katsellaan. Jatkuu seuraavalla aukeamalla

3 16 KESKISUOMALAINEN LAUANTAINA KOTIMAA 10 Saarijärven pukinetehdas lopetetaan työvoimapulan tähden HUOLI TULEVASTA Ammattikalastaja Juha Piilola pyytää kuhaa Saarijärvestä. Hän liikkuu vesillä lähes päivittäin ympäri vuoden ja näkee jatkuvasti merkkejä huonosta veden laadusta. Piilola ymmärtää järvien ekosysteemin toimintaa ja on sen vuoksi yhä huolestuneempi tulevaisuudesta. HANAVETTÄ SAUNAAN Eräpalveluyrittäjä Arto Ahonen on pystyttänyt asiakkailleen telttasaunan Summasen rantahiekalle. Ruskea järvivesi likaa vadit ja ämpärit, joten löylyvesi kannetaan saunaan hanasta. MOKSISTA VESI etenee Vihanninjärven kautta Karankajärveen. Siellä mökkeilevät poliisi Harri Leminen, 57, ja tietokonealalla työskentelevä Ulla Leminen, 57, Järvenpäästä. Vaikka matkaa on yli 300 kilometriä, he viettävät Karangan rannalla kaikki lomansa ja paljon viikonloppuja. Lemiset ostivat lomaparatiisinsa kuusi vuotta sitten Harrin vanhemmilta, jotka olivat hankkineet paikan 1990-luvulla. Vanha mummonmökki purettiin, ja tilalle rakennettiin uusi talviasuttava loma-asunto ajanmukaisine jätevesijärjestelmineen. Tämän seudun investointi on nimenomaan loma-asunto, ja siihen kuuluu puhdas vesi. Jos se menetetään, tällä ei ole mitään arvoa, Ulla Leminen Rantakiinteistöjen arvosta keskustellaan Saarijärven reitillä muuallakin. Kauniisiin rantamaisemiin jopa umpeen kasvavalle Moksille on kaavoitettu lukuisia mökkitontteja. Lemisten mökkirannassa porisivat ennen vanhaan lähiasukkaiden pyykkipadat. Nyt vesi on sen näköistä, ettei sillä tee mieli pyykätä. Viime kesänä, jolloin veden pinta oli matalammalla, hiekkapohjan päältä piti lapioida monta kertaa humusta pois, Harri Leminen kertoo. Lemisten poika Mikko Leminen, 30, harrastaa perhokalastusta reitin koskissa. Hän on biologina huolissaan humuksen vaikutuksista kaloihin. HUMUS EI OLE pelkästään esteettinen haitta, vaan sen lisääntyminen vaikuttaa elämään järvissä. Jo sillä on merkitystä, ettei auringon valo yllä tummassa vedessä kovin syvälle. Hajotessaan humus taa vedestä happea. Saarijärven reitin järvissä on monia syvänteitä, jotka kärsivät happivajeesta tai ajoittain jopa hapettomuudesta. Pohjaan kertyneestä humuksesta ja muusta eloperäisestä aineesta vapautuu veteen ravinteita, siis fosforia ja typpeä. Näin järvet kuormittavat itse itseään ja rehevöityvät entisestään. Saarijärven reitin järvet ovat varsin matalia, joten ne eivät kestä humuksen ja ravinteiden lisääntymistä yhtä hyvin kuin syvemmät järvet. Rehevöitymisestä hyötyvät ahvenet, särjet ja lahnat. Muiden muassa muikun, siian ja taimenen kannat taantuvat, kun happi käy vähiin. Kalastuskunnat ovat istuttaneet siikaa, taimenta ja kuhaa reitin vesistöihin. KARANKAJÄRVEN VEDET päätyvät koskireittiä Saarijärveen, jossa ammattikalastaja Juha Piilola, 30, ohjaa puuvenettään verkolta Tämän seudun investointi on nimenomaan lomaasunto, ja siihen kuuluu puhdas vesi. Jos se menetetään, tällä ei ole mitään arvoa. Ulla Leminen toiselle. Kaloja ei tällä kertaa tule. Ne eivät liiku näin helteellä. Tumma vesi lämpenee nopeasti, joten kalat menivät jo keväällä syvänteisiin möllöttämään, Piilola Yön yli vedessä olleet verkot näyttävät puhtailta. Tummaa töhnää ei tänä kesänä juuri ole tarttunut Piilolan pyydyksiin. Vielä kevättalvella tilanne oli paha. Verkot piti ottaa jään alta pesuun kerran viikossa. Riekonkosken alapuolella ne olivat pahimmillaan ihan täynnä humusta jo kuuden tunnin jälkeen, Piilola kertoo. Piilola pyytää kuhaa ympäri vuoden. Kahtena viime talvena hän on nähnyt avannoista ja railoista jäälle tursuavan turpeen näköistä ainetta. Saarijärven ranta-asukas ja innokas kalastaja Eero Hirvonen, 63, on huomannut, että humusta näkyy eniten sateisina kesinä. Kuivina kesinä uimarit ja kalastusvälineet säilyvät puhtaampina. Kerran olin hyvin kuivana kesänä Riekonkoskella. Vettä lirisi tosi vähän, ja oikein ihmettelin, miten kirkasta se oli, Hirvonen muistelee. TÄNÄ KESÄNÄ Riekonkoski kuohuu leveänä. Eräpalveluyrittäjä Arto Ahonen laskee sen taidokkaasti kajakilla. Kivet eivät kolise. Kivissä on niin vahva limakerros, että se toimii iskunvaimentimena, Ahonen Ahonen vie turisteja koskille kumiveneillä ja kanooteilla. Kyyjärveltä pääsee melomaan jopa 80 kilometriä alavirtaan ja Saarijärvellä ympyrälenkin seitsemällä järvellä. Ahosen yrityksellä Saarijärven Eräpalvelut Ky:llä on majoitus-, kokous- ja ruokailutilat sekä saunat Summassaaressa. Siellä käy muun muassa työporukoita ja yhdistyksiä. Ulkomaalaisten turistien joukossa on paljon kalastajia. Telttasauna on pystytetty aivan Summasen rantahiekalle. Muutamana viime vuotena sinne on kannettu vesi kraanasta. Kun ruskeaa järvivettä panee valkoiseen vatiin, astiakin tummuu. Se ei näytä hyvältä, enkä voi ottaa asiakkaiden kanssa löylyveden suhteen riskejä, Ahonen Samalla järvellä jotkut ovat rantasaunoissaan saaneet hengitysoireita, kun järvivettä on heitetty kiukaalle. Ahonen pelkää turistien kaikkoavan, jos järvien tila tätä vauhtia huononee. Toisinaan asiakkaat kysyvät, miksi Summasen vesi on niin ruskeaa. Pyhäjärvellä samat turistit taas ihmettelevät, miksi vesi siellä on kirkasta. NIIN, MIKSI? Mistä ruskea humus tulee? Turvesoilta, vastaa Ahonen asiakkailleen. Turvetuotannosta, vastaa Kiesimen ja Moksin kohtaloa sureva Heidi Katajamäki. Samoin vastaavat Karangan mökkiläiset Lemiset ja monet muut. Kalastaja Juha Piilola ja ympäristöasiantuntijat listaavat reitin vesistöjen kuormittajiksi turvetuotannon sekä maa- ja metsätalouden. Saarijärven reitin humuksen alkuperää ei ole tutkimuksin selvitetty. Mutta aina, kun maan pintaa rikotaan, veden mukana lähtee liikkeelle kiintoainetta, jossa on humusta. Mitä turvesoilla, pelloilla ja metsissä asialle tehdään? VESI LITISEE turvetuottaja Markus Muhosen, 37, kenkien alla ruskealla turvekentällä Karstulan Kangasahossa. Pinta ei upota, mutta on sadekuurojen jäljiltä märkä. Tarvitaan muutama poutapäivä ennen kuin jyrsinkoneen voi käynnistää. Säiden armoilla ollaan. Nostopäiviä tulee keskimäärin kuutisenkymmentä kesässä, Muhonen kertoo. Jotta turvetta voidaan käyttää polttoaineena, sen vesipitoisuuden pitää laskea luonnontilaisen suon yli 90 prosentista noin 0 prosenttiin. Turvetuotannossa tämä tehdään ojituksin sekä hyödyntämällä auringon energiaa pinnasta jyrsityn turpeen kuivattamiseen. Tuotantoalueilla turvekerroksen paksuus on yleensä 1,5 3,5 metriä. Jyrsinkone irrottaa pinnasta pari senttiä kerrallaan. Jyrsittyä turvetta käännellään vielä toisella koneella ennen keruuta. Hyvällä säällä kertyy 10 hehtaarin alalta rekkakuormallinen turvetta päivässä, Muhonen Turvetta voidaan nostaa samalta suolta yleensä vuotta, joskus pitempäänkin. Oma kylä suhtautuu turvetuotantoon Muhosen mukaan myönteisesti. Monille turve on tulon lähde. Tänä kesänä Muhosen ja hä-

4 KESKISUOMALAINEN 17 KOTIMAA 10 Kyyjärveläiset eivät hyväksy käärmettä vaakunansa aiheeksi SAARIJÄRVEN VESISTÖREITTI 3 Ammattikalastaja Juha Piilola Kalastaa ympäri vuoden Saarijärvessä. 10 km Eräpalveluyrittäjä Arto Ahonen Yrityksen tilat Summasen rannalla, vie turisteja koskireitillä muun muassa Riekonkoskelle. Sijaitsee pääosin Saarijärven, Karstulan, Kyyjärven ja Uuraisten alueella. Reitin reunaosia kuuluu myös Multiaan, Äänekoskeen, Soiniin ja Perhoon. Reitti kuuluu Kymijoen vesistön yläosaan. Kokonaispinta-ala on km2, josta yli 9 prosenttia eli 290 km2 on vettä. Järviä ja lampia on yhteensä 861. Suota on noin 62 km2. Asukkaita on noin ja vapaa-ajan asuntoja noin Vehkaperä Kyyjärvi Nopola KYYJÄRVI Kiminki Turvetuotantoa Reitillä on yli puolet Keski-Suomen turvetuotannosta. Turvetta viedään polttoaineeksi voimaloihin etenkin Jyväskylään, Äänekoskelle ja Jämsään. Tuotantoalueita on noin 50, yhteensä 36 km2 (3 600 ha). Tuotanto on keskittynyt reitin luoteis- ja länsiosiin, muun muassa Karstulan Vahankajärven alueelle, Kyyjärven Vehkaperälle ja Pylkönmäen Kukonkylälle. Tuotantoalueista yli 70 prosenttia on Vapo Oy:llä ja loput yksityisillä turveyrityksillä. Turvetuotannon työllisyysvaikutus alueella on arviolta 160 henkilötyövuotta kuljetukset mukaan lukien. 13 Maataloutta Reitillä on noin 700 maatilaa, jotka saavat EU-tukia. Niistä noin kolmasosa on eläintiloja. Toimivien maatilojen määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Peltopinta-ala on noin 200 km2 ( ha). Maatalouden keskittymiä ovat Saarijärven Kalmari, Tarvaala ja Rahkola, Karstulan Kiminki sekä Kyyjärven Nopola. 2 Vahanka Mökkiläiset Harri ja Ulla Leminen Vapaa-ajan asunto Karankajärven rannalla. 697 KARSTULA Pääjärvi 5 Moksi Kangasaho 2 Karankajärvi Pylkönmäki Kukko Kalmari 6 Tuhmajoki Kiesimenjärvi Kalmarinselkä 633 Saarijärvi Mahlunjärvi 68 3 Pyhäjärvi Rahkola Tarvaala 7 Summanen Turvetuottaja Markus Muhonen Koti ja turvesuot Kangasaholla. Maanviljelijä Toni Haapakoski Maatila Tuhmajoen rannalla. Metsätaloutta Reitin alueesta on metsää yli km2 eli noin 55 prosenttia. Yksityisiä metsänomistajia on noin 000, lisäksi on Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden metsiä. Metsätalous työllistää alueella noin 300 henkilöä ilman kuljetuksia. Ojitettua turvemaata ja metsää on 528 km2 ( ha). Kunnostusojituksissa kaivetaan vuosittain noin 200 km ojia yli 700 hehtaarille. Metsäojituksia on tehty varsin tasaisesti reitin kaikissa osissa. Lannevesi 1 Heidi, Daniel, Katri ja Sonja Katajamäki Koti Moksin rannalla, uimapaikka Kiesimenjärvellä. 627 UURAINEN Kyynämöinen 6250 KOONNUT: MAARIT VAAHERKUMPU, GRAFIIKKA: SUVI LANTTA, KUVAT: SAMI SAARENPÄÄ 7 Metsänomistaja Pirjo Luotola Koti ja metsää Summasen rannalla. nen isänsä omistama Karstulan Morass Oy työllisti turvesoillaan kymmenkunta nuorta kyläläistä. Muhonen itse on myös metsänomistaja ja luomuviljelijä. Tilan pellot ovat pääosin entisten turvekenttien pohjia. SAARIJÄRVEN REITILLÄ turpeen noston aloitti Vapo Oy vuonna 1975 Ahvenlamminsuolla, josta vedet menevät Kiesimenjärveen. Tuotanto jatkuu alueella yhä. Alkuaikoina kuivatusvedet sai johtaa ojia pitkin suoraan vesistöihin, ja niin tehtiin. Ensimmäiset laskeutusaltaat turvesoille kaivettiin Vapon mukaan ja lukujen vaihteessa. Niiden ideana on hidastaa veden virtausta, jolloin kiintoainetta laskeutuu altaan pohjaan. Vesiensuojelu edistyi alalla 1980-luvulla ilmoitus- ja lausuntomenettelyn sekä 1990-luvulla vesilain mukaisten lupien myötä. Vuodesta 2000 uusille yli 10 hehtaarin turvetuotantoalueille on pitänyt anoa ympäristöluvat. Ne edellyttävät parasta käyttökelpoista tekniikkaa vesiensuojeluun. Tämä tarkoittaa nykyisin yleensä pintavalutuskenttiä, joissa vesi suodattuu turvemaan läpi ja puhdistuu selvästi paremmin kuin laskeutusaltaissa. Vesiensuojelun minimivaatimuksiin vanhoille ja pienille tuotantoalueille kuuluvat sarkaojien lietteenpidättimet sekä laskeutusaltaat. Monin paikoin niiden vesiensuojelua on paranneltu veden virtausta säätävillä rakenteilla tai pintavalutuskentillä. VAPON MUKAAN sillä on Saarijärven reitillä turvetuotannossa noin hehtaaria soita, joista vasta noin kolmasosassa käytetään pintavalutuskenttiä. Tiedot ovat viime vuodenvaihteen tilanteesta. Vapo siis nostaa reitillä turvetta vielä yli hehtaarilta ilman pintavalutusta tai vastaavaa puhdistustekniikkaa, mutta on lisäämässä pintavalutuskenttiä lähivuosina. Yksityiset turvetuottajat ovat rakentaneet tehokkaampaa puhdistustekniikkaa ripeämmin kuin Vapo. Ely-keskuksen mukaan yksityisten turvesoista vuonna 2009 noin kahdessa kolmasosassa käytettiin reitillä pintavalutusta. Yksityisillä turveyrityksillä on Saarijärven reitillä tuotannossa noin hehtaaria. Reitin ensimmäinen pintavalutuskenttä rakennettiin vuonna 1995 yksityiselle turvetuotantoalueelle Karstulassa. MUHOSTEN YRITYS nostaa turvetta noin 53 hehtaarilta. Alat ovat niin pieniä tai vanhoja, ettei niille ole vaadittu ympäristölupia, mutta osassa on pintavalutuskenttä. Kunnan ja ely-keskuksen viranomaiset ovat tarkastaneet tuotantoalueiden rakenteita. Lisäksi alapuolisten vesistöjen veden laatua seurataan turvetuottajien yhteisessä velvoitetarkkailussa, Muhonen kertoo. Turve on loppumassa Muhosen tuotantoalueilta. Yhtiö hakee ympäristölupaa 60 hehtaarin uudelle alueelle Karstulaan. Muhosen mukaan hakemus sisältää suunnitelmat pintavalutuskentästä ja viikoittaisista vesinäytteistä. Vaikka lupahakemus vaatii paljon työtä, käytäntö on Muhosen mielestä hyvä. Se häntä harmittaa, että luvista tehtyjen valitusten käsittely kestää eri oikeusasteissa niin kauan. Yritämme tehdä kaiken säädösten mukaan. Ei kukaan tällä alalla toimi hälläväliämeiningillä, Muhonen Turvesoiden vesiensuojelurakenteiden riittävyys mitataan, jos tulee rankkasade. Seuraamme tarkasti sääennusteita ja pyrimme aina keräämään kaiken jyrsityn turpeen ennen sateita, Muhonen korostaa. Yksityiset turvetuottajat ovat rakentaneet tehokkaampaa puhdistustekniikkaa ripeämmin kuin Vapo. HURJA RANKKASADE osui Tuhmajoen rannalla Saarijärven Kalmarissa maanviljelijä Toni Haapakosken, 38, maatilalle ukkosmyrskyssä kesäkuussa. Tunnissa tuli vettä liki 10 senttiä, seitsemäsosa normaalista vuoden sademäärästä. Pelloille kertyi niin paljon vettä, että pyöröpaalit lähtivät uimaan. Kylätiekin huuhtoutui puron kohdalta veteen. Joki ruskettui. Maataloutta on syytetty erityisesti rehevöitymistä aiheuttavien ravinteiden eli typen ja fosforin huuhtoutumisesta vesistöihin. Haapakoski luottaa, että normaalioloissa vesiensuojelu toimii ja on paljon parantunut EU-aikana. Puhdas vesi on tuotantomme elinehto, Haapakoski LÄHES KAIKKI viljelijät saavat EU:n ympäristötukea. Se edellyttää vesistöjen varsille suojakaistoja, joita ei muokata ja joille ei levitetä lantaa eikä rikkakasvien torjunta-aineita. Suojakaistojen tarkoitus on vähentää ravinteiden ja kiintoaineen pääsyä vesistöihin. Haapakoski hyödyntää 200-päisen karjansa lannan ravinteet 170 peltohehtaarillaan. Lantaa viedään kauimmaisillekin pelloille 12 kilometrin päähän rekkakyydillä. Ennen lantaa pidettiin lähinnä jätteenä ja sitä kipattiin runsaasti lähipelloille, Haapakoski vertaa. Lantaa levitettiin hangellekin. Routaajan lannanlevitys kiellettiin vuonna Nitraattiasetus ja EU-tukiehdot rajoittavat myös lantamääriä. Haapakoskella on multaava lietevaunu. Se tekee traktorin perässä peltoon uria ja valuttaa niihin letkuista lietelantaa. Reilu puolet Saarijärven seudun eläintilojen lannasta pannaan nykyisin tällä tavalla pellon sisään, josta ravinteet eivät huuhtoudu vesistöihin yhtä helposti kuin pinnasta. EU-AJAN VILJELYSSÄ apulannan käyttö ja peltojen muokkaus ovat vähentyneet. Vesiensuojelun kannalta hyvä asia on myös salaojituksen lisääntyminen. Haapakoski on salaojittanut omia ja vuokrapeltojaan, vaikka pitääkin vuokraviljelyn ongelmana, etteivät ojat ehdi maksaa itseään takaisin lyhyenä vuokra-aikana. Viljelijät pitävät peltolohkoittain kirjaa lannoituksista ja sadosta. Näin voidaan päätellä, käyttävätkö kasvit lannoitteiden ravinteet, köyhtyykö maaperä tai onko ravinteita valunut hukkaan. Kirjanpito tulee esittää viranomaisten tarkastuksissa. Siitä myös näkee, paljonko lannoitusta tai torjunta-ainetta minnekin tarvitaan. Tarkkuus ja työvälineet ovat kehittyneet huimasti. Nykyään voidaan puhua jo täsmäviljelystä, Haapakoski UUSILLE ELÄINSUOJILLE, kuten yli 30-paikkaisille lypsynavetoille, on vuodesta 2000 vaadittu ympäristöluvat. Ne määrittävät pilkuntarkasti muun muassa lannan, rehun ja polttoaineen varastointia ja nostavat investoinnin hintaa. Haapakoski investoi kolme vuotta sitten isoon pihattonavettaan. Hän kritisoi sitä, että EU:n eri alueilla säädöksiä tulkitaan kirjavasti. Täällä esimerkiksi lannan etävarastointiin suhtaudutaan nihkeästi. Haapakosken mielestä maatalouden ympäristösäädösten noudattaminen tuntuu välillä jopa ylivoimaiselta. Samaa mieltä ovat kollegat. Viidessä vuodessa moni tila lopettaa, koska tiukan lupakäytännön ja byrokratian vuoksi ei haluta enää investoida, Haapakoski pahoittelee. Jatkuu seuraavalla aukeamalla KAIPUU MENNEESEEN Irja Vesa muistelee kaihoten, miten kirkasta Kiesimenjärven vesi oli vielä 1960-luvulla. Hän käy yhä usein siellä uimassa, ja järven nykyinen huono kunto harmittaa. VAKAVAKSI VETÄÄ Karankajärven maisemat, luonnonrauha ja kalastusmahdollisuudet tuovat Ulla, Harri ja Mikko Lemisen satojen kilometrien päästä mökkeilemään Pylkönmäelle. Rannan liettyminen ja muut merkit järven tilan heikentymisestä saavat heidät vakavalle mielelle.

5 18 KESKISUOMALAINEN LAUANTAINA KOTIMAA 10 Tuulimyllyjen kylä Miksi Kyyjärven Saunakylällä viihdytään? METSÄOJASSA Metsiä ojitetaan kosteilla turv la, jotta puut kasvaisivat paremmin. Pirjo Luotolan metsässä kolme vuotta sitten kaivettuun ojaan on kasvanut sammalpeitettä. Hänen mukaansa metsänomistajat ovat sitoutuneet metsätalouden vesiensuojelumääräyksiin. ENERGIAN LÄHDE Imuvaunut keräävät suon pinnasta jyrsittyä, kuivatettua turvetta voimaloiden polttoaineeksi Karstulan Morass Oy:n tuotantoalueella Karstulassa. Turvetuottaja Markus Muhosen mielestä on hyvä, että vesiensuojelusta on olemassa säädökset, joita alalla noudatetaan. SAARIJÄRVELÄINEN Pirjo Luotola, 50, harppaa metsässään sammaloituneeseen ojaan. Se kaivettiin kolme vuotta sitten, kun luonnontilaan jätetyn rämeen vieressä talousmetsä kasvoi huonosti märässä maassa. Metsäojista vesistöihin on epäilty pääsevän humusta ja ravinteita. Luotolan 110 hehtaarin metsät kasvavat enimmäkseen kuivilla mailla, joissa ei tarvita ojia. Valtaosa Saarijärven reitin turvemaiden metsistä on ojitettu. Eniten ojia kaivettiin ja 1970-luvuilla. Silloin eli vahvana usko, että miltei kaikki suot alkaisivat kasvaa metsää, kun ne ojitetaan. Pieni osa ojista kaivettiin aikanaan turhaan, mutta suurin osa työstä kannatti. Nyt valtaosa ojitetuista metsistä kasvaa jo tukkipuuta, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen puheenjohtaja Luotola Metsäojia pitkin vedet johdettiin pitkään suoraan puroihin ja järviin luvulla alettiin valtakunnallisten suositusten mukaan jättää vesistöjen varsille suojakaistoja, joita ei ojiteta, muokata eikä lannoiteta. Metsäojista lähtee veden mukana liikkeelle kiintoainetta eniten 2 3 ensimmäisenä vuonna. Kasvipeite korjaa tilannetta, ja noin 10 vuoden tua kuormitus on hyvin lähellä samaa tasoa kuin ennen ojitusta. UUDISOJITUKSIA Saarijärven reitille ei ole juuri tehty 1990-luvun alun jälkeen. Umpeen kasvaneita ojia kunnostetaan yhä, ja samalla ojaverkkoa täydennetään. Nykyisin arvioidaan tarkasti, kannattaako ojituksia tehdä ja minne, Luotola Omalle maalle ojia saa kaivaa ilman lupaa, mutta yleensä ojituksiin haetaan Metsäkeskuksesta kestävän metsätalouden Kemera-rahoitusta. Se edellyttää vesiensuojelusuunnitelmaa ja ympäristöviranomaisen lausuntoa. Kohteista viisi prosenttia tarkastetaan jälkeenpäin. Kiintoaineen pysäyttämiseksi ojiin jätetään kaivukatkoja tai kaivetaan lietekuoppia. Paikoin käytetään myös laskeutusaltaita ja pintavalutuskenttiä. Esimerkiksi Kyyjärvellä metsäojiin on viime vuosina asennettu putkipatoja, joilla kiintoaine pyritään saamaan kiinni säätämällä veden virtausta myös tulvahuippuina. Putkipadoista on alalla hyviä kokemuksia, ja ne ovat kohtuuhalpoja, Luotola METSÄMAATA AURATTIIN ennen järeästi hakkuiden jälkeen, mutta nykyisin suositellaan kevyempää muokkausta. Mätästystä käytetään paljon. Siinä kaivuri ottaa kauhalla maata ja kääntää sen kasaksi, jonka päälle puun taimi istutetaan. Vesi jää monttuun, Luotola kertoo. Vuodesta 1998 monia vesiensuojelun vaatimuksia on kirjattu metsäsertifiointiin, jonka piirissä ovat lähes kaikki Suomen talousmetsät. Vesiensuojelusta on myös järjestetty koulutusta esimerkiksi konekuskeille. En ole törmännyt yhteenkään metsänomistajaan, joka olisi valitellut vesiensuojelun säädöksiä. Kyllä niihin on sitouduttu, Luotola toteaa. TOIMIJAT TURVESOILLA, pelloilla ja metsissä vakuuttavat, että vesistöjä suojellaan nyt paremmin kuin vuotta sitten. Samaan aikaan Saarijärven reitillä veden huono laatu on alkanut häiritä järvien virkistyskäyttöä. Eivätkö nykyiset suojelutoimet riitä? Tai herättiinkö asiassa liian myöhään? Esimerkit teollisuuden pilaamista vesistöistä antavat toivoa. Kun saastuttaminen on lopetettu, monet järvet ovat puhdistuneet. Saarijärven reitillä ongelmana eivät ole ympäristömyrkyt, vaan liian suuret määrät humusta ja ravinteita. Järvien mahdollinen hidas elpyminen ei pääse edes alkuun, jos kuormitus jatkuu. Vasta nyt reitillä aloitellaan selvityksiä, mistä humus on peräisin. Moni syö mieluiten kotimaista leipää, maitoa ja lihaa. Metsissä on keskisuomalaisen maaseudun rikkaus. Energiaakin tarvitaan. Ja työtä, jolla maaseudun asukkaat voivat elää. Onko edes mahdollista saada nämä kaikki ja lisäksi vielä puhtaat vedet? Järvien nykytilasta voi päätellä, ettei aikaa vastauksen etsimiseen ole paljon. Eivätkö nykyiset suojelutoimet riitä? Tai herättiinkö asiassa liian myöhään? Nimettyjen henkilöiden lisäksi tietolähteinä toimivat: Saarijärven reitin ranta-asukkaita Liiketoimintajohtaja Esa Koivula ja aluejohtaja Päivi Peronius Vapo Oy:stä MTT, dosentti Samuli Joensuu Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta Tutkimusprofessori Jarmo J. Meriläinen ja tutkija Arja Palomäki Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksesta Viestintäpäällikkö Ari Nikkola Metsäkeskus Keski-Suomesta Toiminnanjohtaja Jukka Kainulainen Kyyjärven metsänhoitoyhdistyksestä Tarkastaja Sirpa Salo, yli-insinööri Ansa Selänne ja hankekoordinaattori Päivi Saari Keski-Suomen ely-keskuksesta Ympäristösihteeri Kalle Laitinen Saarijärven kaupungilta Maataloutta koskevien hankkeiden projektipäälliköt Tarja Stenman ja Hanna Kaihlajärvi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Julkaisu Veijo Honkanen, Kalle Laitinen ja Jarmo J. Meriläinen: Saarijärven mahtava Pyhäjärvi (200) Taso-hankkeen hankesuunnitelma Valtion ympäristöhallinnon, Metsäkeskuksen, Vapo Oy:n, ja Turveteollisuusliitto ry:n verkkosivut Liukoinen humus on vaiettu ongelma Maarit Vaaherkumpu Saarijärven kaupunki kanteli keväällä Suomen turvelupakäytännöstä eduskunnan oikeusasiamiehelle ja EU-komissioon. Kantelujen mukaan turvetuotannon lupamenettely rikkoo EU:n direktiiviä vesistöjen pilaantumisen ehkäisystä, koska haitallisen humuksen vaikutuksia ei siinä selvitetä. Kantelut valmisteli ja allekirjoitti kaupungin ympäristösihteeri Kalle Laitinen. Hänen mielestään erityisesti liukoinen humus on vaiettu ongelma, jota nykyiset säädökset eivät tunnista vesien pilaajaksi. Mitä syvemmältä maata kaivetaan, sitä enemmän liikkeelle Taso-hanke tuo tietoa ja ohjeita Maarit Vaaherkumpu Paikalliset odottavat Saarijärven reitin huonoon tilaan apua keväällä käynnistyneestä Tasohankkeesta, jonka tavoitteena on parantaa turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutasoa. Keski-Suomen ely-keskuksen kolmivuotiseen hankkeeseen kuuluu käytännön toimia, mutta myös tutkimusta. Tuloksia ja kokemuksia Saarijärven reitiltä pyritään hyödyntämään valtakunnallisesti. Uutta seurantatietoa on luvassa, kun todennäköisesti lokakuussa reitin vesiin saadaan jatkuvasti veden laatua mittaavia laitteita. Ne kertovat muun muassa kiintoaineen ja liukoisen humuksen määrästä. Laitteiden sijoituspaikat on valittu niin, että ne mittaavat kuormitusta luonnontilaiselta suolta, vanhasta metsäojituskohteesta, metsätalouden nykyisistä toimista sekä turvetuotantoalueilta. Hankkeessa päivitetään metsätalouden valtakunnalliset vesiensuojelusuositukset. Paikallisesti reitillä myös kartoitetaan ja mallinnetaan kohteita, joilla tarvitaan tehostettua vesiensuojelua. Tavoitteena on myös kehittää Kalle Laitinen lähtevässä vedessä on liuenneena humusta. Sitä ei saada nykyisillä suojelumenetelmillä kiinni, vaan se päätyy vesistöihin, Laitinen Liuenneen humuksen käyttäytymistä ei täysin tunneta, mutta hajotessaan se taa happea ja vapauttaa ravinteita. Laitisen mukaan liuennutta humusta liikkuu vedessä myös metsäojissa ja pääsee sieltä vesistöihin. Silti metsäojitus ei ole luvanvaraista. Lainsäädännössä on tässä väärä lähtökohta, Laitinen Turvetuottaja Vapo Oy korostaa viestinnässään, että Saarijärven reitin vedet ovat luontaisesti humuspitoisia ja ruskeita. Mistä tiedetään, millaisia vedet olivat luonnontilassa? Veden laadun seuranta aloitettiin täällä vasta, kun osa metsäojista oli jo kaivettu, Laitinen huomauttaa. Jyväskylän yliopistossa tekeillä olevassa pro gradu -opinnäytetyössä tutkitaan Saarijärven reitin kolmea järveä samalla suoalueella. Yksi niistä on lähes luonnontilainen, toiseen tulee vettä turvetuotantoalueelta ja kolmanteen metsäojitusalueelta. Saarijärven kaupunki rahoittaa opinnäytetyötä. Laitisen mukaan sen mittauksissa on ilmennyt, että luonnontilaisen järven näkösyvyys on selvästi suurempi ja väriluvun perusteella humuspitoisuus on huomattavasti pienempi kuin kahdessa muussa järvessä. Saarijärven reitillä on joitakin hyvin kirkasvetisiä järviä, kuten suuri Pyhäjärvi. Paikalliset ovat nyt huolissaan Pyhäjärven tulevaisuudesta, koska sen valumaalueelle on tulossa ensimmäinen turvetuotantoalue. Päivi Saari metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun koulutusta ja omavalvontaa. Vaikutukset eivät näy vielä hankkeen aikana, mutta toivottavasti kymmenen vuoden aikajänteellä, Taso-hankkeen koordinaattori Päivi Saari Saari toivoo, että hanke lisäisi paikallisten ympäristövastuullisuutta. Vastuullinen toimija pitää rakenteet kunnossa ja huolehtii muutoinkin, että vesiensuojelutoimet suunnitellaan ja toteutetaan hyvin. Turvetuotantoa harjoitetaan aina jonkun omistamilla mailla ja metsiä ojitetaan jonkun omistamissa metsissä. Myös maan- ja metsänomistajat voivat harkita tarkoin toimenpiteen tarpeen ja vaatia hyvää vesiensuojelua, Saari huomauttaa. Vesiensuojelu Saarijärven reitin vesistöissä on liikaa ravinteita (fosforia ja typpeä) sekä humusta (hajoavaa kasvijäännettä), joiden kulkeutumista vesistöihin pyritään ehkäisemään suojelutoimin. Humusta voi olla vedessä liuenneena ja hiukkasina. Yksi keskeisistä tavoitteista on vähentää kiintoainekuormitusta. Kiintoaineesta osa on humusta ja muuta eloperäistä ainetta, osa kiviainetta. Siihen voi olla sitoutuneena myös ravinteita. Turvetuotannossa parhaana käyttökelpoisena vesiensuojeluna pidetään pintavalutuskenttiä, joissa tuotantoalueen vedet suodattuvat suoalueen läpi (piirros). Näin vedestä poistuu kiintoainetta ja ravinteita. Myös harvoin käytetty kemiallinen puhdistus on ympäristölupien edellyttämää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käytössä on myös laskeutusaltaita ja virtaamansäätörakenteita. Maataloudessa ravinteiden huuhtoutumista voidaan ehkäistä muun muassa levittämällä lietelanta multaavalla lietevaunulla pellon sisään (piirros) eikä pintaan. Vesistöjen varsille jätetään suojakaistat, joita ei muokata eikä lannoiteta. Lantamääriä ja lannanlevitysaikoja rajoitetaan, ja peltoja salaojitetaan. Nyt on paikoin tekeillä myös kosteikkoja, joiden läpi peltojen vedet suodattuvat. Metsätalouden uutena vesiensuojelumenetelmänä metsäojiin on asennettu putkipatoja (piirros). Niiden tarkoitus on hidastaa veden virtausta kiintoaineen pysäyttämiseksi myös tulvahuippujen aikaan. Muita metsäojissa käytettäviä vesiensuojelurakenteita ovat lietekuopat, kaivukatkot, laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät. Vesistöjen varsille jätetään suojakaistat, joita ei ojiteta, muokata eikä lannoiteta. TURVETUOTANTOALUE Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaaseen, jossa kiintoainetta painuu pohjaan. Se tyhjennetään lietteenläjitysaltaaseen. Vesi pumpataan jakoaltaisiin tai reikäputkiin, joista se leviää pintavalutuskentälle. Sarkaoja, jonka päässä liete- syvennys ja lietteenpidätin. Laskeutusallas Lietteenläjitysallas Pumppaamo Jakoaltaat MULTAAVA LIETEVAUNU SUOJAKAISTA PELTO Multaava lietevaunu kiinnitetään traktorin perään. PUTKIPATO Pato pysäyttää ojassa virtaavan veden, jolloin veden pinta voi nousta. Ylivuotoputki estää padon sortumisen kovan virtauksen aikana. Vesi jatkaa hitaammin matkaa vesistöä kohti. MAA-AINESTA PURO Mittapato Laskuoja PINTAVALUTUSKENTTÄ Keräilyoja Pintavalutuskenttä on suoalue, jonka läpi vesi suodattuu. Puhdistettu vesi johdetaan keräilyojasta mittapadon kautta laskuojaan, josta se virtaa vesistöön. Teräskiekot leikkaavat peltoon syviä viiltoja. Lietelantaa valutetaan säiliöstä vakoihin maan pintaa lähellä olevista kumisuuttimista. Kiintoainetta laskeutuu pohjaan. Vettä pääsee vähän kerrallaan padon läpi putkea pitkin. KOONNUT: MAARIT VAAHERKUMPU, GRAFIIKKA: SUVI LANTTA, PIIRROSTEN LÄHTEET: VAPO OY, AGRONIC OY, HANNU MARTTILA