Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/2015 1

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Aika klo 18:00-21:18 Paikka Kirkkonummen kunnantalo, kokoushuone Ervast Lisätiedot Kokouksessa pidettiin tauko klo. 20:13-20:25 Läsnäolijat Määttä Jussi puheenjohtaja Gustafsson Stefan varapuheenjohtaja Frantsi-Lankia Marjut jäsen Herrala Vili jäsen Kovala Tero jäsen Lassenius-Panula jäsen Ann-Charlotte Myllynen Sari jäsen Sjöholm Ulrika jäsen Sjölund Tuula jäsen Suominen Tero Tapani jäsen Lassila Riitta Salmelan varajäsen Muut läsnäolijat Beck Gun-Maj kh:n edustaja Ståhle Liisa perusturvajohtaja esittelijä Hovinen Marjut ylilääkäri paikalla Kupiainen Kati hallintopäällikkö paikalla Lindell Esa talouspäällikkö Malmi-Suominen Tuula vs. sosiaalipalvelupäällikkö paikalla Pekkarinen-Keto Sirkku sosiaalityön päällikkö paikalla Patja Kristiina ylilääkäri paikalla Kinnunen Marika hallintosihteeri pöytäkirjanpitäjä Teittinen Jorma Espoon kaupunki paikalla 73 käsittelyn ajan klo 18:07-18:48 Poissa Salmela Ville jäsen Allekirjoitukset Jussi Määttä puheenjohtaja Marika Kinnunen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Marjut Frantsi-Lankia pöytäkirjantarkastaja Vili Herrala pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä

2 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Kirkkonummen kunnantalon palvelupiste 1.krs, Ervastintie 2, Kirkkonummi Marika Kinnunen pöytäkirjanpitäjä

3 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Käsitellyt asiat :t Otsikko sivu 71 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 72 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 73 Vuodeosastoyhteistyö Espoon kaupungin kanssa 6 74 Terveyskeskuksen kiireellisen avovastaanottotoiminnan (päivystys) aukioloajan muuttaminen sekä kiireellisen avovastaanottotoiminnan (päivystys) viikonlopun aikaisen lääkärityövoiman ja virka-aikaisen lääkärityövoiman lisätarpeen kilpailuttaminen vuosille Potilasturvallisuussuunnitelman päivitys ja potilasturvallisuusraportti Rintasyövän seulontatutkimusten (mammografia) kilpailuttaminen vuosille Lääkinnällisen kuntoutuksen ja fysioterapian välineiden sekä sairaanhoidollisen kaluston yhteishankinta ajalla Oikaisuvaatimus kuntoutusohjaajan valinnasta Uuden sosiaalihuoltolain toteuttaminen Kirkkonummen perusturvan lastenpalveluissa Diabetestarvikkeiden kilpailuttaminen ajalle Vuoden 2015 talousarvion tarkistaminen (kv) Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Tiedoksiannot perusturvalautakunnalle Perusturvan toimialajohtajan delegointipäätökset huhtikuu-kesäkuu 2015 perusturvalautakunnalle tiedoksi Viranhaltijapäätökset valvottavaksi v Muut asiat 51

4 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Perusturvalautakunta 71 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus suorittamalla nimenhuu to. Valmistelija: toimistosihteeri Monica Smeds, p etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Puheenjohtaja: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Perusturvalautakunta: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Tiedoksi Muutoksenhakuohje - Muutoksenhakukielto (kuntalaki 91 )

5 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta Perusturvalautakunta 72 Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja heille varahenkilöt. Valmistelija: hallintosihteeri Marika Kinnunen, p etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Puheenjohtaja: Tarkastusvuorossa Marjut Frantsi-Lankia ja Vili Herrala, varalla Sari Myllynen ja Tero Suominen. Päätös Perusturvalautakunta: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marjut Frantsi-Lankia ja Vili Herrala. Tiedoksi Muutoksenhakuohje - Muutoksenhakukielto (kuntalaki 91 )

6 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Vuodeosastoyhteistyö Espoon kaupungin kanssa 206/ /2015 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että terveyskeskus-/hyvinvointikeskushankkeen suunnittelua jatketaan ns. vaihtoehto yhden (I) mukaan. Myös kunnanhallitus päätyi esittämään hankesuunnitelman jatkamista ko. vaihtoehdon pohjalta. Kunnanvaltuusto päätti jättää asian pöydälle. Vaihtoehto yksi (I) merkitsisi toteutuessaan sitä, että uuteen terveyskeskus-/hyvinvointikeskukseen ei tulisi vuodeosastotoimintaa. Vuodeosastohoito toteutettaisiin Espoon kaupungilta vuokrattavissa tiloissa tai Espoon kaupungin tuottamana palveluna. Espoon kaupungille valmistuu vuonna 2016 uusi terveyskeskustasoinen kuntoutussairaala Jorvin sairaalan yhteyteen. Yhteistyövaihtoehdossa, jossa terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito ostettaisiin Espoon kaupungilta, lähtökohtana on, että henkilöstö siirtyisi liikenneluovutusperiaatteen mukaisesti vanhoina työntekijöinä Espoon kaupungin palvelukseen. Viime vuosina kirkkonummelaisista vuotiaista yli 70 prosenttia on ollut terveyskeskuksen avovastaanoton lääkärin asiakkaana ja yli 75-vuotiaista lähes 90 prosenttia. Kirkkonummen kunnassa vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä lähes 25 prosenttia ja yli 75 -vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu. Näin on oletettavaa, että terveyskeskuksen lääkäri- ja hoitajapalveluiden tarve tulee kasvamaan myös niiden ikäihmisten osalta, jotka eivät vielä ole säännöllisen kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoivan piirissä. Ko. tarve kasvaa nykyisestä, vaikka samanaikaisesti kehitetään erilaisia omahoidon ratkaisuja ja käytetään erilaisia terveysteknologisia innovaatioita. Tälle kasvutarpeelle tulee turvata uudessa terveyskeskus-/hyvinvoitikeskuksessa riittävät toimitilat. Vaihtoehto yhdessä (I) on mahdollista ottaa nämä tarpeet parhaiten huomioon. Vaihtoehto kolmessa (III) on tässä suhteessa seuraavaksi parhaat edellytykset. Ko. vaihtoehdoissa ei käytössä oleva rakennusoikeus mahdollista vuodeosaston sijoittamista. Ikäihmisille suunnattujen erilaisten avopalveluiden ja välimuotoisten palveluiden (esim. kotisairaala) kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja terveyskekustasoisen sairaalhoidon tarve sen sijaan tulee olemaan aiempaa huomattavasti vähäisempää ja lyhytkestoisempaa. Tästä syystä terveyskeskustasoinen sairaalahoito on tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa suuremmassa yksikössä lähellä erikoissairaanhoitoa, jotta sen laatutaso tarvittavine erityispalveluineen voidaan turvata. Terveyskeskustasoista sairaalahoitoa tarvitaan pääsääntöisesti vasta elämän viimeisinä vuosina. Ko. sairaalahoidon luonne on muuttunut viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Ns. pitkäaikaista laitoshoitoa ei juuri ole terveyskeskussairaalassa ja siitä on tarkoitus pyrkiä kokonaan pois tavoitteena kuntouttava, suhteellisen lyhytaikainen sairaalahoito. Perinteisen laitoshoidon sijaan tarjotaan ympärivuorokautisesti valvottua asumispalvelua erilaisissa hoivayksiköissä, mikäli ei enää ole edellytyksiä tuetustikaan kotona selviytymiselle. Kirkkonummella terveyskeskussairaalan hoitojaksot ovat lyhentyneet vuodesta 2009 vuoteen 2014 noin 24 prosenttia. Vuonna 2009

7 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta hoitojaksot kestivät yli kuukauden, kun viimeisten kolmen vuoden aikana keskimääräinen hoitojaksojen pituus on ollut noin hieman alle tai hieman yli kolme viikkoa. Kymmenen viisitoista vuotta sitten hoitojaksojen pituudet muodostuivat jopa vuosia kestäviksi. Vuodeosastohoidon toteuttamista rakenteilla olevan Espoon kaupungin kuntoutussairaalan yhteydessä puoltavat näin ollen mm. potilasturvallisuuteen liittyvät tekijät (ympärivuorokautisten lääkäripalveluiden saavutettavuus ja tutkimusmahdollisuuksien monipuolisuus), erityistyöntekijöiden (esimerkiksi terapiat ja terveyssosiaalityö) asiantuntemuksen saatavuus ja parempi integraatio erikoissairaanhoitoon. Lisäksi sairaala valmistuu jo vuonna 2016, mikä mahdollistaa sairaalahoidon toteuttamisen nykyistä huomattavasti hyväkuntoisemmissa ja turvallisemmissa tiloissa useaa vuotta aiemmin kuin vuodelle 2019 valmistuvaksi suunniteltu kunnan oma terveyskeskushanke. Espoossa toteutettavan vuodeosastotoiminnan haittoina voidaan pitää mm. hankalaa sijaintia osalle kuntalaisia ja tästä johtuvaa vaikeaa saavutettavuutta niin asiakkaille kuin omaisille. Lisäksi toimivan yhteistyön luominen kotihoitoon vaatii enemmän työtä kuin, jos sairaala olisi kunnan keskustassa muiden perusturvan palveluiden yhteydessä. Riskinä tässä vaihtoehdossa on myös, että Kirkkonummella kehitetty hyvä hoitotyön laatu vaarantuu hoitohenkilökunnan hajaantuessa. Käyttökustannukset ovat korkeammat kuin omana toimintana toteutettu hoito, kun vertailuun käytetään nykyisiä Kirkkonummen vuodeosaston ja Puolarmetsän sairaalan hoidon vuorokausihintoja. Tosin, mikäli sote-uudistus toteutuu, tämä uhka ei toteudu, koska kunnan rahoitusosuus sote-alueelle määräytyy iän, ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella. Vuodeosastotoiminnan toteuttaminen Espoossa mahdollistaisi kunnan omassa uudessa hyvinvointikeskuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden kehittämisen tulevaisuuden tarpeita ajatellen parhaiten ja laaja-alaisimmin. Näin olisi mahdollista toteuttaa lasten ja lapsiperheiden integroitu avopalveluiden kokonaisuus aiemmin ajateltua syvemmin. Hankkeeseen voitaisiin sisällyttää muitakin lasten ja lapsiperheiden tarvitsemia palveluita kuin neuvola-, terapia- ja lääkäripalvelut. Myös ikäihmisten tarvitsemille avopalveluille ja ennaltaehkäiseville/neuvontapalveluille tarjoutuisi hyvät toimintaedellytykset. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve tulee olemaan tulevaisuudessa eri väestöryhmissä varsin huomattava. Vaikka eräitä matalankynnyksen mielenterveyspalveluita on kyetty viimeisten vuosien aikana jossain määrin kunnassa vahvistamaan, ovat ko. palvelut edelleen osin varsin ohuet ja aliresurssoidut. Tästä syystä terveyskeskus-/hyvinvointikeskushankkeessa on varauduttava vastaamaan tähän vajeeseen sekä väestön kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun tekemällä riittävät tilavaraukset ko. palveluihin. Perusturvajohtaja on käynyt viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alussa alustavia keskusteluja Espoon kaupungin perusturvajohtajan kanssa mahdollisesta vuodeosastoyhteistyöstä. Näissä keskusteluissa on tullut ilmi, että Espoolla on periaatteellista valmiutta tehdä asiassa konkreettista yhteistyötä Kirkkonummen kanssa. Espoon rakenteilla olevassa sairaalassa on saadun tiedon mukaan kapasiteettia myös Espoon väestöä laajemmalle väestöpohjalle. Perusturvajohtaja ja ikäihmisten palveluiden tulosalueen johtaja tapasivat asian tiimoilta Espoon vastaavia viranhaltijoita

8 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee sairaalayhteistyötä Kirkkonummen kunnan ja Kauniaisten kaupungin kanssa kokouksessaan Asiaa koskevassa valmistelutekstissä todetaan seuraavaa: Sairaalayhteistyö Kauniaisten ja Kirkkonummen kanssa Lautakunta antaa sosiaali- ja terveystoimelle valmistelukehotuksen Espoon uuden kuntoutus- ja kotiutussairaalan käytöstä myös Kauniaisten ja Kirkkonummen tarpeisiin. Toimiala käynnistää neuvottelut naapurikuntien kanssa. Mahdollinen neuvottelutulos tuodaan lautakunnan kautta päätettäväksi. Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Jorvin alueelle rakennettavan Espoon sairaalan hankesuunnitelman Hankesuunnitelman mukaan sairaalaan rakennetaan 255 kuntoutuksen sairaansijaa ja 15 paikan saattohoitoyksikkö. Edelleen sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen 24 -paikkaisen akuuttigeriatrisen päivystysosaston tarveselvityksen. Lähivuosien aikana Espooseen on siis valmistumassa 294 uutta sairaalapaikkaa. Nykyisin Puolarmetsän sairaalassa geriatrisilla kuntoutusosastoilla on 137 sairaansijaa. Lisäksi Espoo omistaa ja hallitsee Jorvin sairaalassa N-tornissa kolmea osastoa, joilla on 81 hoitopaikkaa. Uuden sairaalan kapasiteetin mitoitus perustuu omien asiantuntijoiden sekä ulkopuolisen konsultin vuonna 2007 tekemään selvitykseen, jonka mukaan terveyskeskussairaalan palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä. Tehdyn selvityksen mukaan sairaansijatarpeen (sekä akuutti että kuntoutus) arvioitiin olevan 271 paikkaa vuonna 2012 ja 327 vuonna Pääosin väestön ikääntymiskehitykseen perustuvat arviot terveyskeskuksen sairaalahoidon tarpeesta ovat osoittautuneet ylimitoitetuiksi niin Espoossa kuin myös muualla Suomessa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että sairaalahoito yleisemminkin kasaantuu elämän viimeisiin vuosiin, minkä takia ikääntyneen väestön määrän kasvu ei sinällään lisää hoidon tarvetta. Voidaan ajatella, että kuolemien tapahtuminen entistä useammin korkealla iällä lisää geriatrisen hoidon tarvetta, ja vastaavasti vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta. Toisaalta avohoidon parantuneet hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet sekä niistä aiheutuva sairaalahoitojaksojen lyheneminen vähentävät geriatrisen sairaalahoidon tarvetta. Myös Espoon sairaansijakehitys puhuu maltillisen palvelutarpeen kasvun puolesta. Toiminnasta löytyy vertailukelpoisia lukuja vuodesta 2002 alkaen, jolloin pitkäaikaishoitoa tarvitsevat potilaat keskitettiin omille osastoilleen (Puolarkoti) ja sairaala käsitti ainoastaan akuutti- ja kuntoutusosastot. Tänä aikana sairaalan hoitopaikkojen määrä on pysynyt jokseenkin samana ( ), vaikka vanhusväestön (75+) määrä on kasvanut yli 50 %. Tällä hetkellä virallinen sairaansijamäärä on 218. Ajoittaiset puutteet hoitoketjujen sujuvuudessa ovat johtuneet enemmän prosessien toimimattomuudesta kuin vajavaisista resursseista. Valtuusto hyväksymän hankesuunnitelman mukaan Espoon uusi sairaala

9 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta tulee tarjoamaan perusterveydenhuollon palveluja espoolaisille. Koska on käynyt ilmeiseksi, että uuden sairaalan kapasiteetti riittää myös naapurikuntien sairaalahoidon tarpeisiin, Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijat ovat käyneet tunnustelevia keskusteluja sairaalayhteistyön käynnistämisestä. Asia on ajankohtainen, koska Kirkkonummi suunnittelee uuden terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakentamista. Alustavien suunnitelmien mukaan hankkeeseen sisältyy myös uuden vuodeosaston rakentaminen. Kirkkonummen kunnanhallitus on käsitellyt Kirkkonummen terveys- ja hyvinvointikeskuksen suunnitelmaa kokouksessaan ja päätynyt esittämään vaihtoehtoa, jossa Kirkkonummi ei rakenna omaa terveyskeskusvuodeosastoa, vaan vuokraa tilat/ ostaa palvelut Espoolta. Kirkkonummen valtuusto jätti asian pöydälle. Kirkkonummen suunnitelman mukaan sairaalapaikkoja tarvitaan 40. Jotta yhteistyökeskusteluja voidaan jatkaa, tulee myös Espoosta saada jatkovalmisteluun oikeuttava päätös. Sairaalayhteistyö koskee ensisijaisesti vuodeosastotoimintaa, mutta se voi kattaa myös muita uudessa sairaalassa tuotettavia palveluita, mikäli tarve jatkoneuvotteluissa todetaan. Perusturvalautakunnan johtosäännön toisen pykälän kohdan kolme mukaan perusturvalautakunnan päätös- ja toimivaltaan kuuluu päättää perusturvan palvelujen järjestämisestä tuottamalla palvelut itse, yhteistyössä muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa tai ostopalvelutoimintana. Valmistelijat: perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja ylilääkäri Marjut Hovinen p Ehdotus Perusturvalautakunta päättää 1 antaa perusturvan toimialan tehtäväksi selvittää vuodeosastoyhteistyötä Espoon kaupungin kanssa ja velvoittaa tuomaan neuvottelutuloksen perusturvalautakunnan päätettäväksi 2 todeta, että selvittelytyö keskeytetään, mikäli kunnanvaltuuston tai myöhemmin tekemä päätös sitä edellyttää. Käsittely Jäsen Tero Suominen ehdotti, että pykälää ei käsitellä kokouksessa. Ehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Päätös Perusturvalautakunta: Perusturvalautakunta päätti 1 antaa perusturvan toimialan tehtäväksi selvittää vuodeosastoyhteistyötä

10 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Espoon kaupungin kanssa ja velvoittaa tuomaan neuvottelutuloksen perusturvalautakunnan päätettäväksi 2 todeta, että selvittelytyö keskeytetään, mikäli kunnanvaltuuston tai myöhemmin tekemä päätös sitä edellyttää. Jäsen Tero Suominen jätti eriävän mielipiteen "Asian poistaminen listalta". Eriävä mielipide pöytäkirjan liitteenä. Liite 3: - Eriävä mielipide (Tero Suominen) Tiedoksi Muutoksenhakuohje Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta Muutoksenhakukielto (kuntalaki 91 ) Perusturvalautakunta 73 Perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö, ylilääkäri Marjut Hovinen sekä Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso, vanhusten palveluiden johtaja Matti Lyytikäinen ja Espoon sairaalan johtava ylilääkäri Jorma Teittinen ovat neuvottelleet mahdollisesta sairaalayhteistyöstä ja valmistelleet yhteistyöhön liittyviä toiminnallisia ratkaisuja ja muita yhteistyössä huomioon otettavia seikkoja. Asiasta on laadittu esityslistan liitteenä oleva selvitys. Neuvotteluissa on mm. vertailtu Kirkkonummen nykyistä sairaalatoimintaa ja Espoon uuden sairaalan toimintaa. Lisäksi selvittelyssä on ollut sairaalatoiminnan kustannusrakenne kummassakin kunnassa. Espoon uuden sairaalan suunnitelmien mukaan sairaalan osastot ovat toiminnaltaan keskenään erilaisia ja hoitavat näin erilaisia potilaita. Tapaamisissa on käyty läpi näiden suunniteltujen potilasryhmien nykyistä hoitoa Kirkkonummella. Kirkkonummen sairaalan koosta johtuen yhdellä osastolla hoidetaan useita eri Espoon uuden sairaalan potilasryhmiä. Espoon uusi sairaala mahdollistaa keskittymisen tietyn tyyppisiin potilaisiin kullakin osastolla ja osaamisen varmentamisen sitä kautta. Tämä puoltaa sitä vaihtoehtoa, että kirkkonummelaiset hoidettaisiin Espoon uudessa sairaalassa samoilla osastoilla kuin espoolaiset eikä Kirkkonummen toiminta perustuisi tilojen vuokraamiseen toiminnan ollessa omaa. Kokonaan integroimalla arvioidaan saavutettavan parhaimmat synergiahyödyt. Kirkkonummen terveyskeskussairaalan siirtoa Espooseen puoltavat potilasturvallisuusnäkökohdat. Päivystystoiminta Jorvissa on muuttunut yhä

11 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta akuutimmaksi ja potilaat lähetetään sieltä hyvin nopeasti suoraan terveyskeskusvuodeosastolle ilman seurantaa päivystysosastolla tai erikoissairaanhoidon vuodeosastolla. Tällöin siirtovaiheessa sairaustilanne on usein vielä epävakaa eikä varmuutta tilanteen kehittymisestä suotuisaan suuntaan voida tietää. Osaston sijaitessa Kirkkonummella potilas voidaan joutua lähettämään takaisin Jorviin, jos tilanteen hallinta ei olekaan mahdollista omassa sairaalassa. Jorvin alueella näissä tapauksissa myös erikoissairaanhoidon konsultaatiot ja tutkimukset ilman ambulanssisiirtoa ovat käytettävissä. Ei-kiireellisissä tapauksissa joudutaan myös erikoissairaanhoidon kontrolleja varten siirtymään ambulanssilla Jorviin. Näitä tilanteita tulee esim. neurologisissa kuntoutustilanteissa ja murtumien hoidossa. Espoon uuden sairaalan toiminnassa vuodeosastojaksojen pituutta pyritään entisestään lyhentämään. Tämä edellyttää panostusta kotiin vietävään palveluun erityisesti kotiutusvaiheessa (saattaen kotiuttaminen). Tämä vastaa vanhuspalvelulain henkeä ja vahvistaa toimintakyvyn säilymistä ikääntyneillä sairaalapotilailla. Toiminnan ajatus on hyvä jatko Kirkkonummella jo toteutetulle sairaalatoiminnan muutokselle, jossa pitkäaikainen sairaalahoito asumisratkaisuna on lopetettu ja sairaalatoiminta on muutettu palvelemaan tilapäisen sairaalahoidon tarvetta. Kirkkonummen terveyskeskussairaalatoiminnan siirtäminen Espoon sairaalan yhteyteen pidentää matkaa sairaalaan Kirkkonummen keskustan alueelta. Pohjois-Kirkkonummelta matka Jorviin on lyhyempi ja Masalan keskustasta matka pitenee muutamalla kilometrillä. Sairaalan nykyisille vakituisille työntekijöille tarjotaan liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti mahdollisuutta siirtyä Espoon kaupungin palvelukseen. Osa sairaalan nykyisistä työntekijöistä työllistyy mahdollisesti Kirkkonummelle muihin perusturvan vapautuviin tehtäviin. Myös kotiutustoiminnan tehostaminen voi tarjota työtehtäviä Kirkkonummella. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee Espoon uuden sairaalan kapasiteettia ja kuntien yhteistyöselvityksen tulosta kokouksessaan. Mikäli Espoon lautakunta katsoo tarkoituksenmukaisesti tarjota Kirkkonummelle mahdollisuutta hankkia 40 sairaansijaa uudesta sairaalasta ja/tai tarjota uuden sairaalan tiloja vuokralle, Kirkkonummen perusturvalautakunnalla on mahdollisuus linjata se, tehdäänkö Espoon kanssa yhteistyötä palvelun hankintayhteistyönä vai tilojen vuokraamisen kautta kunnan järjestäessä palvelun itse. Perusturvalautakunnan päätös tulee tehdä kuitenkin ehdollisena eli kytkien päätös siihen, mitä kunnanvaltuusto tulee päättämään marraskuussa 2015 hyvinvointikeskushankkeen hankesuunnitelmasta. Mikäli Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta arvioi, että heillä ei ole tarjota kapasiteettia Kirkkonummelle, tässä tapauksessa perusturvalautakunta toteaa tilanteen ja yhteistyövalmistelut päättyvät. Espoon kanssa jatketaan sairaansijojen hankintaan liittyviä valmisteluja lautakunnan linjaamalla tavalla, mikäli Espoon kaupunki on ilmaissut halunsa myydä sairaalapalvelua Kirkkonummelle, Kirkkonummen perusturvalautakunta on katsonut tarkoituksenmukaiseksi hankkia vuodeosastohoidon palvelut Espoon uudesta sairaalasta ja Kirkkonummen

12 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta kunnanvaltuusto on hyväksynyt sairaansijattoman hankesuunnitelman. Ko. valmistelut ajoittunevat vuoden 2015 puolelle ja vuoden 2016 tammi-toukokuulle. Asiaa koskevat tarkemmat päätökset tehtäneen kevään 2016 aikana. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä uuden sairaalan toiminnallisen suunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi sekä pyrkiä myymään vapaa sairaalakapasiteetti ensisijaisesti naapurikunnille. Lisäksi lautakunta päätti oikeuttaa sosiaali- ja terveystointa jatkamaan neuvotteluita sairaalayhteistyöstä sekä tekemään mahdolliset aiesopimukset palvelujen myynnistä muille kunnille ja tuomaan lopulliset sopimukset lautakunnan kautta päätettäväksi. Tieto perustuu Espoon kaupungin www sivuilla olevaan kokoustiedotteeseen; pöytäkirjaotetta ei ole vielä käytettävissä. Valmistelijat: Ylilääkäri Marjut Hovinen ja perusturvajohtaja Liisa Ståhle Esityslistan liite: Selvitys vuodeosastoyhteistyöstä Espoon kaupungin kanssa Ehdotus Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää 1 merkitä tiedoksi liitteenä olevan vuodeosastoyhteistyötä koskevan selvityksen 2 palata vuodeosastoyhteistyöasiaan kokouksessa, jolloin on käsiteltävänä myös hyvinvointikeskushankkeen hankesuunnitelmavaihdot 3 edellyttää, perusturvalautakunnalla tulee olla käytettävissä kokouksessa Espoon uuden sairaalan naapurikunnille myytävien hoitopäivätuotteiden ja niihin kiinteästi liittyvien muiden tuotteiden (esim. kotiutuksen jälkeinen kotikuntoutus) suuntaa antavat hintatiedot ja hinnoitteluperiaatteet Päätös 4 oikeuttaa perusturvajohtaja Liisa Ståhlen ja ylilääkäri Marjut Hovisen jatkamaan asian valmistelua yhteistyössä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtavien viranhaltijoiden kanssa. Perusturvalautakunta: Perusturvalautakunta päätti 1 merkitä tiedoksi liitteenä olevan vuodeosastoyhteistyötä koskevan selvityksen 2 palata vuodeosastoyhteistyöasiaan kokouksessa, jolloin on

13 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta käsiteltävänä myös hyvinvointikeskushankkeen hankesuunnitelmavaihdot 3 edellyttää, perusturvalautakunnalla tulee olla käytettävissä kokouksessa Espoon uuden sairaalan naapurikunnille myytävien hoitopäivätuotteiden ja niihin kiinteästi liittyvien muiden tuotteiden (esim. kotiutuksen jälkeinen kotikuntoutus) suuntaa antavat hintatiedot ja hinnoitteluperiaatteet 4 oikeuttaa perusturvajohtaja Liisa Ståhlen ja ylilääkäri Marjut Hovisen jatkamaan asian valmistelua yhteistyössä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtavien viranhaltijoiden kanssa. Liite 1: Selvitys vuodeosastoyhteistyöstä Espoon kaupungin kanssa Tiedoksi Muutoksenhakuohje - Espoon kaupunki sosiaali- ja terveyslautakunta - Espoon perusturvajohtaja Juha Metso Muutoksenhakukielto (kuntalaki 91 )

14 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Terveyskeskuksen kiireellisen avovastaanottotoiminnan (päivystys) aukioloajan muuttaminen sekä kiireellisen avovastaanottotoiminnan (päivystys) viikonlopun aikaisen lääkärityövoiman ja virka-aikaisen lääkärityövoiman lisätarpeen kilpailuttaminen vuosille / /2015 Perusturvalautakunta 74 Kirkkonummelaisten kiireellinen hoito Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia huolehtimaan asukkaiden kiireellisestä hoidosta. Päivystysasetuksen mukaisesti potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä (Triage A-E). Kiireellisyyden arvioi kokenut sairaanhoitaja tai ambulanssihoitaja. Kirkkonummen Triage A ja B potilaat viedään pääsosin suoraan ilman lähetettä HUS-alueen sairaaloihin. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi tajuttomuuspotilaat, vakavat myrkytykset, kova äkillinen rintakipu, vakavasti sairastuneet lapset ja tuoreet halvausoireet. Triage C ja D -potilailla on päivystyksellinen hoidontarve, mutta ei välitöntä uhkaa terveydelle ja toimintakyvylle. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi vatsakipupotilaat, joiden yleistila on hyvä, päivystyksellistä hoitoa vaativat murtumat, rintakipupotilaat ilman ekg-muutoksia, hyväkuntoiset huimauspotilaat ja hengenahdistuspotilaat, jotka hapettuvat normaalisti. Kirkkonummella tulee keskimäärin viikon aikana noin 350 potilasta, joista 35 Triage C-ryhmän potilasta. Pääasiallisesti potilaat ovat D-ryhmän potilaita. Erikoissairaanhoitoon lähetetään % kävijöistä. E-ryhmän potilata ei Triagen mukaan hoideta päivystyksessä, mutta Kirkkonummella on pyritty joustavaan palveluun ja hoidettu mahdollisuuksien mukaan myös vähemmän kiireellisisempiä asioita. Kirkkonummella on tällä hetkellä kiireellinen avovastaanotto auki kaikkina päivinä vuoden ympäri klo 8-22 ja sen jälkeen kirkkonummelaiset voivat hakeutua Jorvin terveyskeskuspäivystykseen (klo 22-8). Vuonna 2014 virka-ajan jälkeen ja viikonloppusin hoidettiin kiireellisellä avovastaanotolla potilasta ja lääkärit antoivat konsultaatioita ja hoito-ohjeita osastolle, palvelutaloihin (noin 770 konsultaatiota) sekä virka-apua poliisille. Virka-ajan jälkeen tapahtuvat suonensisäiset hoidot voidaan toteuttaa päivystyksessä. Vuonna 2014 yöaikaan hakeutui Jorviin 673 potilasta. Kiireellisen avohoidon virka-ajan jälkeen ja viikkonloppupäivystyksen kustannukset olivat euroa vuodessa. Jorvin yöpäivystyksen kustannukset olivat euroa vuonna Päivystyksen vastaanottoajan lyhentäminen Kiireellinen avovastaanotto on nyt avoinna joka päivä klo Käytännössä potilaat, jotka tulevat terveysasemalle ennen klo 22 hoidetaan ja työaika voi venyä klo 23 saakka. Nykyinen aukioloaika aiheuttaa käytännön ongelmia, joiden vuoksi sitä ehdotetaan lyhennettäväksi alkaen kahdella tunnilla, jolloin se päättyy klo 20. Potilaat, jotka saapuvat ennen klo 20 terveysasemalle hoidetaan, kuten nykyisinkin ennen klo 22 saapuneet potilaat. Työaika jatkunee noin tunnin kiinnimenon jälkeen tarpeen mukaan.

15 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Perusteet lyhennykselle ovat toiminnalliset sekä virkaehtosopimuksiin perustuvat. Hoitajien työaikalaissa ja KVTES:ssä määritelty päivälepoaika toteutuu puutteellisesti. Vuorojen väliin tulee jäädä 9 tunnin lepotauko, joka jää lyhyeksi päivystysajan venyessä. Lyhennyksellä päästään lain mukaiseen lepoaikaan. Riittävät lepoajat ovat tärkeitä työhyvinvoinnille ja työtyytyväisyydelle. Vaihtoehtona on jatkaa nykyistä käytäntöä ja ratkaista hoitajien lepoajat resurssoimalla päivystyksen lisää hoitajan toimia. Kiireellinen avovastaanottotoiminta sitoo paljon lääkäriresurssia. Kun lääkäri työskentelee iltaisin, korvautuu tämä työaika poissaolona päivätyöstä poissa vastaanotto- ja sektorityöstä (aktiivivapaa). Terveyskeskuksen avovastaanottotoiminnassa osan lääkärien väestöt ovat varsin suuria ja kaikki tekevät sektorityötä, joten vastaanottoajan saamisessa on ajoittain haasteita. Erityisesti ikääntyvän väestön määrän kasvu lisää vastaanottojen tarvetta ja lisäresurssien saaminen näyttää haastavalta. Tästä johtuen ehdotetaan, että vastaanottotyön kapasiteettia lisätään lyhentämällä Kirkkonummen kiireellistä avovastaanottoa kahdella tunnilla klo 20 saakka kaikkina päivinä. Vastaanottoajan lyhentämisen kustannusvaikutukset Päivystyksen työvoimakustannukset laskevat vuositasolla arviolta euroa. Jonkin verran potilaita siirtyy Jorviin (0,5 1 potilasta vuorokaudessa), mutta todennäköisimmin potilaat tulisivat aikaisemmin päivystykseen. Maanantaiaamun päivystysvastaanottoon voi olla tarpeen lisätä lääkärityöpanosta, josta tulee vuoden aikana arviolta euron kustannus. Jorviin siirtyisi arviolta 150 ylimääräistä käyntiä, joiden kustannus on arviolta Nettovaikutus on noin euroa. Lisäksi lyhyempi päivystysaika vähentää laskennallisesti noin 15 % myös päivystyksen ostopalvelukustannuksia, jotka ovat olleet noin euroa. Lyhennys ei heikennä kirkkonummelaisten kiireellisen avovastaanoton palveluita, kun muutoksesta kerrotaan hyvissä ajoin. Lyhennyksellä turvataan hoitajien lakisääteinen lepoaika. Lyhennys lisää hieman avovastaanottoaikoja aikuisvastaanotolle, jossa jonotusajat venyvät. Kiireellisen avovastaanoton viikonloppu, arkipyhä ja arkipyhäaattojen ja perjantai-iltojen lääkärityövoiman kilpailuttaminen Viikonloppujen (perjantai-ilta, lauantai ja sunnuntain), arkipyhien ja arkipyhäaattojen lääkärin työ on ostettu kilpailutuksen kautta vuodesta Sopimuskausi on Attendo Oy:n kanssa, kaksi viimeistä vuotta optiovuosia. Kustannukset vuositasolla ovat olleet euroa nykyisillä päivystysajoilla. Vuokrattavan lääkärin työ on sisällöltään samaa, jota vakituinen lääkäri on tehnyt. Hoitajat ovat aina Kirkkonummen terveyskeskuksen omia työntekijöitä. Koska sopimus päättyy vuoden 2015 lopussa, on käynnistettävä päivystyksen lääkäripalvelun uusi kilpailutus. Kilpailutettava lääkärin kiirellisen avovastaanoton työ vastaa sisällöltään ja ehdoiltaan aiempaa kilpailutusta. Avopalveluiden virka-aikaisen lääkärityövoiman hankinta tilapäisen lääkärityövoiman vajaukseen Kiireellisen avovastaanoton kilpailutuksen yhteydessä on kilpailutettu erillisenä tarjouspyyntönä vastaanottotoiminnan tilapäisen lääkärityövoiman hankkiminen tuntityönä (tilapäiset lääkärivajeet ja palvelutalojen lääkärityö).

16 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Sopimuskausi on yhtenevä päivystyskilpailutuksen kanssa, mutta tilapäisestä työvoimasta tehdään puitejärjestely. Tällöin valitaan useampi palvelutuottaja, jolla varmistetaan työvoiman saatavuus tarvittaessa. Kustannukset vuokratyövoiman hankinnasta ovat pari edellistä vuotta olleet runsaat 0,2 milj. euroa. Työtä on ostettu vajaat 3000 tuntia vuosittain. Valmistelijat: terveyspalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö Taina Remes-Lyly, johtava ylilääkäri Kristiina Patja, osastonhoitaja Kati Aronen ja talouspäällikkö Esa Lindell etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: Kirkkonummelaisten kiireellinen avovastaanotto (päivystys) -järjestämisselvitys Oheismateriaali: Tarjouspyyntöasiakirjat (ei vielä julkinen) (JulkL (621/1999) kohta Ehdotus Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää, 1 hyväksyä Kirkkonummen terveyskeskuksen kiirellisen avovastaanottotoiminnan (päivystys) aukioloajaksi alkaen klo 8-20 päivittäin 2 kilpailuttaa terveyskeskuksen kiireellisen avovastaanottotoiminnan (päivystys) sekä terveyskeskuksen tilapäisen lääkärityövoimaa oheismateriaalina olevien tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti ajalle , joista kaksi viimeistä vuotta ovat optiokausia Päätös Perusturvalautakunta: Perusturvalautakunta päätti, 1 hyväksyä Kirkkonummen terveyskeskuksen kiirellisen avovastaanottotoiminnan (päivystys) aukioloajaksi alkaen klo 8-20 päivittäin 2 kilpailuttaa terveyskeskuksen kiireellisen avovastaanottotoiminnan (päivystys) sekä terveyskeskuksen tilapäisen lääkärityövoimaa oheismateriaalina olevien tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti ajalle , joista kaksi viimeistä vuotta ovat optiokausia Kokouksessa pidettiin tauko tämä pykälän käsittelyn jälkeen klo 20:13-20:25.

17 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Liite 2: Kirkkonummelaisten kiireellinen avovastaanotto (päivystys) -järjestämisselvitys Tiedoksi Muutoksenhakuohje Taina Remes-Lyly Kristiina Patja Kati Aronen Marit Ramstedt (intranet, internet) kohta 1 oikaisuvaatimus kohta 2 muutoksenhakukileto (kuntalaki 91 )

18 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Potilasturvallisuussuunnitelman päivitys ja potilasturvallisuusraportti / /2013 Perusturvalautakunta 75 Terveydenhuoltolaki edellyttää, että terveydenhuollon toimintayksikkö laatii suunnitelman laadun ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta (potilasturvallisuussuunnitelma). Kirkkonummen perusturvan ensimmäinen potilasturvallisuussuunnitelma hyväksyttiin perusturvalautakunnassa helmikuussa Tämä varsin laaja asiakirja sisältää tietoa mm. potilasturvallisuuden johtamisen periaatteista, perehdyttämisestä, potilaan palautekanavista, henkilöstön osallistumisesta potilasturvallisuuden kehittämiseen, turvallisuusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta sekä vaaratapahtumien raportoinnista. Potilasturvallisuustyöryhmä on päivittänyt potilasturvallisuussuunnitelman kevään 2015 aikana. Alkuperäinen suunnitelma osoittautui olevan varsin hyvin ajan tasalla, joten muutokset ovat lähinnä ajantasaistuksia. Työryhmä päätti samalla, että potilasturvallisuussuunnitelmaan ei jatkossa sisällytetä mitään nopeasti vanhentuvia tietoja, vaan tiedot toteutuneista toimenpiteistä, jatkosuunnitelmista ja vastuuhenkilöistä sisällytetään vuosittaiseen potilasturvallisuusraporttiin. Potilasturvallisuusraportti laadittiin nyt toista kertaa. Tietojen keruu siihen tapahtuu suurimmaksi osaksi käsin ja esimiehiltä kyselemällä, koska melko harvaan mittariin on vastaus saatavissa järjestelmästä. Vuoden 2014 lomautukset näkyvät myös potilasturvallisuusraportissa mm. jonotusaikojen, jonojen ja T3-ajan pidentymisenä. Kehityskeskustelut jäivät joissain yksiköissä pitämättä. Sinänsä potilasturvallisuuskulttuuri perusturvassa on parin viime vuoden aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan, potilasturvallisuus on yksi keskeinen kriteeri kehittämistyössä, potilasturvallisuuteen liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti yksiköiden kokouksissa ja potilasturvallisuus-sanaa kuulee usein myös arjen keskusteluissa. Potilasturvallisuusraportin liitteenä on HaiPro-raportti, eli raportti viime vuonna ilmoitetuista hoidon vaaratapahtumista. Järjestelmään tehtiin viime vuoden aikana yhteensä 948 ilmoitusta, mikä on noin 50 ilmoitusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tavoitteena on, että henkilökunta tunnistaa vaaratapahtumat ja että ilmoituksia tulisi mahdollisimman paljon. Kolme yleisintä vaaratapahtumatyyppiä ovat lääkehoitoon liittyvät, tapaturmiin liittyvät ja tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyvät tapahtumat. Ilmoitusten perusteella yksiköissä on kehitetty toimintaa eri tavoin ja tarkennettu toimintaohjeita, jotta vastaavat vaaratapahtumat voitaisiin jatkossa välttää. Valmistelijat: koulutusylilääkäri Kaija Hannula ja ylihoitaja Hannele Repo, puh. (09) , Esityslistan liitteet: - Potilasturvallisuussuunnitelma Potilasturvallisuusraportti 2014

19 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Ehdotus Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää 1 merkitä tiedoksi vuoden 2014 potilasturvallisuusraportin, 2 hyväksyä päivitetyn perusturvan potilasturvallisuussuunnitelman. Päätös Perusturvalautakunta: Perusturvalautakunta päätti 1 merkitä tiedoksi vuoden 2014 potilasturvallisuusraportin, 2 hyväksyä päivitetyn perusturvan potilasturvallisuussuunnitelman. Liitteet: Liite 3 Potilasturvallisuussuunnitelma Liite 4 Potilasturvallisuusraportti 2014 Tiedoksi Muutoksenhakuohje Kaija Hannula Hannele Repo Muutoksenhakukielto (kuntalaki 91 )

20 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Rintasyövän seulontatutkimusten (mammografia) kilpailuttaminen vuosille / /2015 Perusturvalautakunta 76 Kirkkonummen perusturva kilpailutti vuonna 2011 rintasyövän seulontatutkimusten toteuttajan vuosille Uusi kilpailutus on tarkoitus tehdä neljälle vuodelle, josta vuodet 2018 ja 2019 ovat optioita. Kyseessä on avoin kilpailutus, toissijainen sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluhankinta, jonka arvo ylittää kansallisen kynnysarvon. Kilpailutuksen laatutekijät esitetään pidettäviksi ennallaan palvelun saavutettavuuden osalt, jolla on 30 prosentin painoarvo. Saavutettavuuden vähimmäisvaatimuksena on 35 kilometrin etäisyys Kirkkonummen keskustasta. Täysdigitaalinen kuvantamislaitteisto oli aikaisemmin laatutekijä, mutta nyt sitä vaaditaan ehdottomana tekijänä. Hintaa painotetaan 70 prosentin osuudella. Tarjoaja voi tehdä halutessaan erillisiä tarjouksia eri tutkimuspaikkojen sijainnin mukaan. Valituksi tulee tarjoaja, jonka vertailuhinta on kokonaistaloudellisesti edullisin. Kuvattavia ikäluokkia on lainsäädäntöön perustuen kymmenen kunakin vuonna. Viime vuoden seulonnoista ei ole saatu vielä raporttia, mutta kahtena edellisenä vuonna seulonnoissa kävi % kutsutuista. Vuotuiset kustannukset ovat noin euroa. Valmistelijat: talouspäällikkö Esa Lindell p ja osastonhoitaja Anna-Lotta Aaltonen p etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite, ei vielä julkinen: - tarjouspyyntöasiakirjat Ehdotus Perusturvajohtaja: 1 perusturvalautakunta päättää, että rintasyöpäseulonta kilpailutetaan vuosille liitteenä olevien tarjouspyyntöasiakirjaluonnosten pohjalta. 2 tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös Perusturvalautakunta: perusturvalautakunta päätti, että rintasyöpäseulonta kilpailutetaan vuosille liitteenä olevien tarjouspyyntöasiakirjaluonnosten pohjalta. 2 tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Liite 5: Tarjouspyyntöasiakirjat, ei vielä julkisia (JulkL (621/1999) kohta

21 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Tiedoksi Muutoksenhakuohje Muutoksenhakukielto (kuntalaki 91 )

22 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Lääkinnällisen kuntoutuksen ja fysioterapian välineiden sekä sairaanhoidollisen kaluston yhteishankinta ajalla / /2014 Perusturvalautakunta 77 Perusturvalautakunta päätti , että Kirkkonummi osallistuu lääkinnällisen kuntoutuksen ja fysioterapian välineiden sekä sairaanhoidollisen kaluston yhteishankintaan Espoon ja Kauniaisten kaupunkien kanssa. Hankinta toteutetaan avoimena menettelynä ajalle Hankintaan sisältyy optiomahdollisuus jatkaa sopimuskautta saakka. Vanhojen sopimusten voimassaoloa jatketaan, sillä varsinainen sopimuskausi päättyi jo Hankinnan toteuttaa Espoon hankintapalvelut ja valmisteluun ovat osallistuneet kunkin kunnan asiantuntijat. Yhteishankinta tuo hintojen osalta volyymietua ja vahvistaa asiantuntemusta hankinnan valmistelussa. Hankinnan arvo koko sopimuskauden aikana Kirkkonummen osalta on noin miljoona euroa. Espoo laskuttaa kilpailutuksen käytännön toteuttamisesta euroa. Tarjousten vertailu tehdään kunkin hankintaosion sisällä tuoteryhmittäin. Hankinnan valintaperusteena on halvin hinta. Vertailuvaiheeseen pääsevät tarjoukset jotka täyttävät kelpoisuusehdot.mikäli tarjottu tuote ei täytä sille asetettua laatuvaatimusta, tarjous hylätään. Hankintapäätöksellä valitaan yksi tai useampi tavarantoimittaja tuoteryhmittäin ja/tai tuotteittain. Hankintaosioissa on kolme kilpailutettavaa tuoteryhmää. Tuoteryhmiin sisältyvät välineet ja kalusto on luokiteltu seuraavasti: Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä ovat hoitovälineet, tukilaitteet, jalkineet, peruukit, proteesit, henkilökohtaisen hoidon ja pukeutumisen välineet, liikkumisvälineet ja asuntojen ja muiden vastaavien varusteet ja lisälaitteet. Fysioterapian välineitä ovat hoitolaitteet, hoitopöydät ja hoitotuolit, mittavälineet, muut harjoitusvälineet, hienomotoriikka, harjoitusvälineet, hoitoaineet, havaintomateriaali ja kuntosalin ja lääkinnällisen harjoitusterapian välineet. Sairaanhoidollista kalustoa ovat tutkimus- ja tarvikepöydät, sängyt, patjat ja tyynyt, vaunut, lääkekaapit ja lääkejääkaapit, tuolit, henkilönostimet ja muut tarvikkeet. Valmistelijat: talouspäällikkö Esa Lindell, p , vastaava fysioterapeutti Katja Kuula p ja ergoterapeutti Runa Kraemer p etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: - Kilpailutusasiakirjat (ei julkisia kunnes tarjouspyyntö julkaistaan) Ehdotus Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevat lääkinnällisen kuntoutuksen ja fysioterapian välineiden sekä sairaanhoidollisen kaluston

23 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta tarjouspyyntöasiakirjat sekä oikeuttaa Espoon hankintapalvelut tekemään tarjousasiakirjoihin tarvittavia teknisiä muutoksia ja lisäämään tavaratoimituksen kuvausliitteet ja sopimusluonnoksen. Päätös Perusturvalautakunta: Perusturvalautakunta päätti hyväksyä liitteenä olevat lääkinnällisen kuntoutuksen ja fysioterapian välineiden sekä sairaanhoidollisen kaluston tarjouspyyntöasiakirjat sekä oikeuttaa Espoon hankintapalvelut tekemään tarjousasiakirjoihin tarvittavia teknisiä muutoksia ja lisäämään tavaratoimituksen kuvausliitteet ja sopimusluonnoksen. Liite 6: Kilpailutusasiakirjat (ei julkisia kunnes tarjouspyyntö julkaistaan JulkL (621/1999) kohta) Tiedoksi Muutoksenhakuohje Espoon hankintapalvelut Muutoksenhakukielto (kuntalaki 91 )

24 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Oikaisuvaatimus kuntoutusohjaajan valinnasta 336/ /2015 Perusturvalautakunta 78 Taustaa Sosiaalipalvelupäällikön viranhaltijapäätöksellä on tehty kuntoutusohjaajan valinta toimeen. Valinnasta tehdystä viranhaltijapäätöksestä käy ilmi, että valinta on tehty 15 määräaikaan mennessä tehtävää hakeneen keskuudesta, ja valintaa varten hakijoista on haastateltu kuusi kelpoisuusehdot täyttänyttä. Kelpoisuusehtona oli sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukainen kelpoisuus. Kelpoisuusvaatimuksena kuntoutusohjaajan tehtäviin on lain 6 :n mukaan tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Valinnasta tehdyssä viranhaltijapäätöksessä todetaan, että valitun valintaa on esitetty hakemusten, todistusten ja haastattelun perusteella. Kirkkonummen kunnan hallintosäännön 16 :ssä määrätään, että muiden (kuin hallintosäännössä lueteltujen) virkojen tai toimien haltijan ottamisesta päättää toimialajohtaja, ellei asianomaisen toimialan tai kunnanhallituksen johtosäännössä muuta määrätä. Toimialajohtaja voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Toimialajohtaja on siirtänyt hallintosäännön 16 :n mahdollistamana osan toimivallastaan henkilöstövalintojen tekemiseen viranhaltijapäätöksellä alaiselleen viranhaltijalle. Päätös, jolla toimivaltaa on siirretty sosiaalipalvelupäällikölle, mainitaan viranhaltijapäätöksessä. Viranhaltijapäätökseen on liitetty oikaisuvaatimusohje, ja siihen on haettu muutosta kuntalain tarkoittamalla tavalla. Tehtävää hakeneen tekemä oikaisuvaatimus on saapunut Kirkkonummen kuntaan Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen muuttamista siten, että päätös kumotaan valitun osalta ja oikaisuvaatimuksen tekijä valitaan tehtävään. Perusteluna on esitetty oikaisuvaatimuksen tekijän pätevyys ja korkeampi koulutustaso valittuun verrattuna. Kirkkonummen kunnan hallintosäännön 4 :n mukaan lautakunnan tehtävänä on omalla toimialallaan valvoa kunnan etua ja käyttää kunnan puhevaltaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa päättämällä mm. valitusoikeuden käyttämisestä, antamalla selityksiä ja vastineita valitusten, oikaisuvaatimusten ja kanteluiden johdosta, jotka koskevat lautakunnassa tai sen alaisessa viranomaisessa ratkaistua asiaa. Oikeudelliset perustelut Kuntalain 89.1 :n perusteella kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 92 :n mukaisesti tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen on sidottu niihin vaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa esitetään, eikä se voi käsitellä asiaa laajemmin.

25 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Työsopimuslain soveltamisalaan kuuluvan toimen täyttämistä koskeva riita ratkaistaan lähtökohtaisesti yleisessä tuomioistuimessa, ei hallintolainkäytön järjestyksessä. Tästä syystä ne seikat, joiden perusteella työntekijän valinnasta voidaan tehdä oikaisuvaatimus, ovat esimerkiksi viran täyttöä huomattavasti rajallisemmat. Toimen täyttäminen on muutoksenhakukelpoinen kuntalain mukaisesti mm. siltä osin, onko työsopimussuhteisen tehtävän täyttämisen yhteydessä noudatettu säädettyjä tai kunnan päättämiä kelpoisuusehtoja (tästä mm. KHO 2006:28). Kuntalain mukaisen muutoksenhaun perusteena voi lisäksi olla päätöksenteon menettelyvirhe (esteellisyys) tai toimivallan ylitys (väite päätöksentekijältä puuttuneesta toimivallasta). Oikaisuvaatimuksessa esitetyt työsopimuslakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin perustuvat vaatimukset tulee jättää siten tutkimatta. Vs. sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Malmi-Suominen, p ja hallintopäällikkö Kati Kupiainen, p etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Esityslistan liite: Oikaisuvaatimus kuntoutusohjaajan valinnasta toimeen (ei julkinen) Ehdotus Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää 1 jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta sillä perusteella, että siinä on vaadittu päätöksen kumoamista työsopimuslain, yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain perusteella. 2 todeta, että yksityisoikeudellisen lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvan toimen täyttämistä koskeva riita ratkaistaan lähtökohtaisesti yleisessä tuomioistuimessa, ei oikaisuvaatimuksella hallintolainkäytön järjestyksessä. Päätös Perusturvalautakunta päätti 1 jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta sillä perusteella, että siinä on vaadittu päätöksen kumoamista työsopimuslain, yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain perusteella. 2 todeta, että yksityisoikeudellisen lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvan toimen täyttämistä koskeva riita ratkaistaan lähtökohtaisesti yleisessä tuomioistuimessa, ei oikaisuvaatimuksella hallintolainkäytön järjestyksessä.

26 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Liite 7: Oikaisuvaatimus kuntoutusohjaajan valinnasta toimeen (ei julkinen) Tiedoksi Oikaisuvaatimuksen tekijä Muutoksenhakuohje Muutoksenhakukielto (kuntalaki 91 )

27 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 7/ Perusturvalautakunta Uuden sosiaalihuoltolain toteuttaminen Kirkkonummen perusturvan lastenpalveluissa Perusturvalautakunta 79 Uusi sosiaalihuoltolaki ( /1301) tuli voimaan ja lapsiperheiden kotipalvelun osalta jo Lain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Sosiaalihuoltolaissa määritellään ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla on oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. Sosiaalihuoltolailla autettaisiin etenkin erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä, joilla on vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja terveydellisistä syistä. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöt, poliisit sekä työ- ja elinkeinohallinnon viranomaiset ovat velvoitettuja ohjaamaan sosiaalihuoltoa tarvitseva henkilö oikean viranomaisen puoleen. Lakiin sisältyy myös nuorisopalvelutakuu. Nuori saa moniammatillista tukea yhden luukun kautta niin kauan, kun hänellä on tarvetta sosiaalipalveluihin. Takuuseen kuuluu omatyöntekijä, palvelutarpeen arviointi ja kohdennettu sosiaalinen kuntoutus. Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arvio on aloitettava viimeistään 7. arkipäivänä yhteydenotosta, jos henkilö on yli 75 -vuotias saa vammaisetuuksista annetun lain mukaista ylintä hoitotukea erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvio on aloitettava 7. arkipäivänä vireille tulosta ja valmistuttava 3 kuukaudessa Muussa tapauksessa arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Kiireellisen avun tarve on selvitettävä välittömästi, kun tieto avuntarpeesta tulee. Palvelutarpeen arviointi tehdään elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa, läheistensä ja muiden toimijoiden kanssa. Palvelutarpeen arvioinnin pohjalta asiakkaalla on oikeus mm. seuraaviin palveluihin: Tukiperheet Tukihenkilöt Sosiaalityö Sosiaalinen kuntoutus Kasvatus- ja perheneuvonta Lomanviettopalvelut Vertaisryhmätoiminta Valvotut tapaamiset ja valvotut vaihdot Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen