MATKARAPORTTI (IRLANTI )

Transkriptio

1 Lahden ammattikorkeakoulu Proaktiivisesti kohti rakennemuutosta (ENNE) -projekti Yhteyspäällikkö Jari Hautamäki MATKARAPORTTI (IRLANTI ) PROJEKTIN TEHTÄVÄ Projektilla haetaan ratkaisua kysymykseen, miten alueisiin kohdistuviin äkillisiin rakennemuutoksiin voidaan varautua. Tavoitteena on löytää hyvä käytäntö äkillisiä rakennemuutoksia pitkällä aikavälillä aiheuttavien riskien tunnistamiseen sekä niiden tekijöiden tunnistamiseen, joita vahvistamalla voidaan ennalta ehkäistä rakennemuutosriskien toteutumista. Projektia toteutetaan eurooppalaisten alueiden verkostossa. Projektin partnereina ovat Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Bydgoszcz University of Technology and Life Sciences Puolasta sekä National University of Ireland Länsi-Irlannista. MATKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Matkan aikana toteutettiin projektisuunnitelmassa vuoden 2012 toimenpiteisiin sisältyvä kansainvälinen asiantuntijatyöpaja National University of Ireland Galwayssa. Työpajan sisällön suunnittelusta sekä käytännön järjestelyistä vastasi Lahden ammattikorkeakoulu. Projektin partnerina toimiva National University of Irelandin tutkimusyksikkö Centre for Innovation and Structural Change (CISC) ( loi paikalliset edellytykset asiantuntijatyöpajan toteuttamiselle sekä antoi projektin käyttöön Galwayn alueen rakennemuutokseen liittyvää asiantuntijaosaamista aiempien tutkimusten sekä työpajaan osallistuneiden henkilöiden muodossa. Työpajaan ei osallistunut Kymenlaakson ja Puolan edustajia. Työpajan keskeisimpinä tavoitteina oli tukea partnereiden asiantuntijoiden välistä verkostoitumista pohtia partnereiden kesken projektissa tähän mennessä tuotettuja tuloksia kehittää yhdessä alueelliseen varautumismalliin liittyvää ennakointiprosessia ja menetelmiä

2 Työpaja järjestettiin CISC ylläpitämissä tiloissa (seminaarihuone ja ryhmätyötilat). Työpajaan osallistui CISC:n asiantuntijoita ja tutkijoita sekä J.E. Cairnes Business School of Business & Economicsin kansainvälisen liiketoimintajohtamisen opettajia ja Master s (postgraduate) -opiskelijoita. Työpaja pyrittiin alun perin pitämään noin 20 hengen laajuisena asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kohtaamisareenana, mikä mahdollistaa vuorovaikutuksellisten yhteisöllisten työmenetelmien käytön ja syvällisemmän kehittämistyön irlantilaissuomalaisesta näkökulmasta. Kyseinen tavoite saavutettiin erinomaisesti. MATKAOHJELMA JA AIKATAULU Matkustaminen Suomesta Irlantiin (Galway) Lähtö linja-autolla klo Lahdesta Helsinki-Vantaan lentokentälle Lentokone Helsinki Dublin klo (Suomen aikaa) Linja-auto Dublin Galway (Irlannin aikaa / -2h) Siirtyminen taksilla Corrib Village hotelliin Ensimmäinen työpajapäivä Toinen työpajapäivä Paluu Irlannista Suomeen Siirtyminen taksilla Galwayn linja-autoasemalle Linja-auto Galway Shannon Lento Shannon (Irlanti) Lontoo (Iso-Britannia) Lento Lontoo Helsinki klo (Iso-Britannian aikaa) (Suomen aikaa) Linja-auto Helsinki-Vantaa Lahti klo Yöpyminen tapahtui koko matkan ajan samassa paikassa National University of Irelandin opiskelija-asuntolassa Corrib Villagessa ( Majoituksen taso oli erittäin matala, mutta ryhmä päätti yhdessä asennoitua olosuhteisiin seikkailunomaisesti. (

3 TYÖPAJAN TOTEUTUS Työpajan käytännön ohjaamisesta vastasi Lahden ammattikorkeakoulun liiketalousalan lehtori Jukka Ilmonen. Hänen tukenaan toimi 4 liiketalousalan opiskelijaa, jotka osallistuvat kaksipäiväisen työpajan ohjelman suunnitteluun ja sen toteuttamiseen mm. pienimuotoisten esitysten ja irlantilaisten osallistujien haastattelujen muodossa. Yhteyspäällikkö, projektisuunnittelija, kehittämispäällikkö ja Koulutuskeskus Salpauksen verkkoopetuksen koordinaattori toimivat työpajassa tasavertaisina asiantuntijoina, joilla kaikilla oli myös jokin ennakkoon sovittu erityisrooli. Kaiken kaikkiaan tavoitteena oli löytää uusia näkökulmia ja tekijöitä kehittämistyön edistämiseksi. Työpajaan osallistuivat seuraavat henkilöt: Kehittämispäällikkö Timo Ahonen Opiskelija Sari Ahvenainen Yhteyspäällikkö Jari Hautamäki Lehtori Jukka Ilmonen Toimitusjohtaja Jari Järvinen Dr. James Cunningham, CISCn johtaja Dr. Paul Ryan, koulutusohjelmajohtaja Johannah Fahy, tutkija Adele Smith, tutkija Nadja Bissinger, maisteriopiskelija Opiskelija Viivi Laaksonen Opiskelija Tiia Vähämartti Verkko-opetuskoordinaattori Hanna Toijala Opiskelija Visa Vartiainen Projektisuunnittelija Minna Vesasto Geraldine Curry, maisteriopiskelija Simon Creane, maisteriopiskelija Seamus Hennessy, maisteriopiskelija Brian Duggan, maisteriopiskelija Celia Johnson, maisteriopiskelija Työpajassa käytettiin hyväksi Facebook -palvelua, mihin LAMK opiskelijat olivat etukäteen rakentaneet ryhmäsovelluksen (ENNE Proactive Approach to Structural Change Galway). Sitä käytettiin keskustelujen ja tulosten dokumentoinnissa. Työpajapäivä klo Kehittämispäällikkö Timo Ahonen käynnisti työpajatyöskentelyn. Hänen tehtävänään oli työpajan ohjelman mukainen ohjaaminen, aikatauluttaminen ja tarvittavien muutosten viestiminen. Lisäksi hän osallistui asiantuntijana kaikkiin tilanteisiin. Hän toi esityksessään terveiset Suomesta ja Lahden alueelta esitellen lyhyesti Päijät-Hämeen elinkeinorakenteen muutosta, keskeisiä Lahden alueen yritysklustereita sekä työpajan osallistujat. Lehtori Jukka Ilmonen esitteli työpajassa käytettävät yhteisölliset menetelmät sekä Facebook -

4 sovelluksen. Lisäksi osallistujille esiteltiin tulevaisuuden tutkimuksen näkökulma, mitä projekti edustaa. Ensimmäinen työpajapäivä oli tietoisesti suunniteltu seminaarimaisemmaksi, mikä mahdollisti osallistujien tutustumisen toisiinsa vähitellen. Toinen työpajapäivä oli suunniteltu puhtaasti yhteisölliseksi. Timo Ahonen ja Jukka Ilmonen sekä osallistujia seminaarihuoneessa Pääpuheenvuorosta vastasi CISCn johtaja Dr. James Cunningham. Hän esitteli irlantilaisen näkökulman rakennemuutokseen ja innovaatiotoiminnan tutkimukseen ja kehittämiseen. Hän otti esiin mm. innovaatiotoiminnan luonteen muuttumisen avoimen innovaation suuntaan innovaation kasvavan merkityksen liiketoiminnan muotoilussa ja johtamisessa innovaatiopolitiikan muutoksen Irlannissa sekä nykyisen kansallisen innovaatiosysteemin irlantilaisen ja suomalaisen innovaatiotoiminnan arviointituloksia Irlannin innovaatiopolitiikan päämäärät ja sen vahvuudet ja heikkoudet käytännön esimerkkejä innovaatiotoiminnan soveltamisesta ja toteuttamisesta keskeisiä tuloksia ja tulevaisuuden haasteita klo Kävimme vilkasta keskustelua edellisen esityksen pohjalta seminaarihuoneessa ja projektin kustantaman kahvitarjoilun aikana. Keskustelua kiihdytettiin kysymyksillä, mitkä kirjattiin työpajan Facebook sivuille. Yhteyspäällikkö Jari Hautamäki esitteli Suomen ja Lahden alueen rakennemuutoksen keskeiset vaiheen 1990-luvun alusta 2010-luvulle. Samalla esiteltiin projektin Lahden alueella toteuttama prosessi, missä kehitetään yhteisöllistä ja alueellista prosessia, mikä perustuu tulevaisuuden tutkimuksen menetelmien muodostamista hyvistä käytännöistä. Tämän lisäksi Hautamäki esitteli projektin tuloksena aikaansaadun alustavan prosessimallin, minkä toimintaa seuraavana päivänä oli tarkoitus testata ja kehittää. Alustuksen päätökseksi esiteltiin yleinen malli, missä korostuu tiedon luomisen, riskien tunnistamisen sekä strategiseen tasoon vaikuttamisen syklinen luonne ja yhteisöllisen aluejohtamisen merkitys.

5 Toimitusjohtaja Jari Järvinen Foredata Oy:stä esitteli äkillisen rakennemuutoksen yleistä dynamiikkaa työllisyyden ja elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta. Esitys perustui Foredata Oy:n projektille tekemään selvitykseen, missä tutkittiin Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Irlannin ja Puolan rakennemuutosta pitkällä aikavälillä ja etsittiin samantyyppisiä kehitysvaiheita sekä syitä ja seurauksia. Selvityksen mukaan dynamiikassa on löydettävissä ketjumainen kehityspolku, missä maailmanmarkkinoiden muutosten johdosta toimialojen liiketoiminta heikkenee, sen jälkeen työllisyys heikentyy ja työttömyys kasvaa seuraavassa noususuhdanteessa eniten kärsineet toimialat eivät enää palaa samalle tasolle vaan kasvu löytyy useimmiten muilta toimialoilta, joskus jopa aivan uusilta toimialoilta. äkilliset rakennemuutokset muuttavat pysyvästi alueiden toimialarakenteita, minkä johdosta alueiden on suunnattava uudelleen mm. koulutuspolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja innovaatiopolitiikkaa. klo Työpaja kävi aktiivisesti keskustelua rakennemuutoksen dynamiikasta seminaarihuoneessa sekä projektin kustantaman kahvitarjoilun lomassa. Jukka Ilmonen ja opiskelijat kertoivat Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden laitoksen tulevaisuuden tutkimuksen kurssin keskeisiä lähtökohtia sekä toteuttamistaan tulevaisuuden tutkimuksen käytännön caseista Lahden alueella. Esityksessä tuli esiin erityisen keskeisesti Tulevaisuuden tutkimuksenmenetelmien ennakkoluuloton soveltaminen Päijät-Hämeen liiton tilaama Päijät-Hämeen tulevaisuus -Facebook palvelun toteutus Opiskelijoiden rooli ENNE -projektin tulevaisuustyöpajoihin osallistumisessa ja Galwayn kansainvälisen työpajan suunnittelussa Dr. Paul Ryan esitteli työpajalle Lucerna-projektin tuloksia äkilliseen rakennemuutokseen varautumisen näkökulmasta. Projektin tulosten mukaisesti alueiden kyky vastustaa, toipua ja suunnata uudelleen voimavaroja perustuu: yritysten ja yritysklustereiden kyvykkyyksiin, joita voidaan kasvattaa mm. laajentamalla klustereiden välistä yhteistyötä ja alueellista verkostoa rakentamalla TKI -yhteistyötä koulutuksen, erityisesti yliopistojen kanssa kasvattamalla toiminnan pitkäjänteisyyttä ja uskottavuutta etsimällä voimakkaita yrityksiä, mitkä kykenevät yhteistoiminnan koordinoimiseen yhteistyötä yhdistämällä tietoisesti samalla alueella toimivien yritysten vahvuuksia kehittämällä innovoiduista tuotteista ja palveluista kannattavaa liiketoimintaa aktivoimalla spin-off toimintaa sekä kansainvälisten yritysten sijoittumista Galwayhin

6 Esityksestä käytiin vilkasta keskustelua ja teemasta kirjattiin useita merkintöjä työpajan Facebook - sivustolle. Jukka Ilmonen ohjasi tämän jälkeen keskustelua, missä tehtiin yhteenvetoa siitä, mitä työpajassa oli siihen mennessä opittu. klo Jukka Ilmonen valmensi osallistujat toisen työpajapäivän aikana käytettäviin menetelmiin, työtapoihin sekä työvaiheisiin. Tämän jälkeen työpajassa pidettiin parin tunnin tauko, minkä jälkeen keskustelua sekä ensimmäisen työpäivän arviointia jatkettiin aluksi suomalaisten kesken yhteisen päivällisen merkeissä sekä myöhemmin klo 19 lukien irlantilaisten isäntien johdolla. Keskusteluissa nousi esiin erittäin tärkeänä kysymyksenä se, mitä hyötyä projekti saa pitämällä työpajan Galwayssa ja mitä kaikki osallistujat voivat työpajan tuloksista hyötyä. Asiasta jatkettiin keskustelua seuraavana aamuna ennen kuin työpajan toinen vaihe käynnistettiin. Työpajapäivä klo Jukka Ilmonen käynnisti työpajapäivän kertaamalla käytettävät yhteisölliset menetelmät sekä luomalla käsityksen siitä, miten prosessi etenee päivän aikana. Osallistujat jaettiin kahteen kollaboratiiviseen ryhmään, joiden tehtävää selkeytettiin ja aikataulutettiin. Vaiheen tarkoituksena oli tuottaa projektin ja irlantilaisten kumppanien käyttöön tietämystä Irlannin alueella meneillään olevasta äkilliseen rakennemuutokseen liittyvistä riskeistä ja niistä tekijöistä, joilla siihen voidaan varautua. Lisäksi ryhmien tehtävänä on kokeilla, miten äkilliseen rakennemuutokseen johtavia riskejä ja niitä ennalta ehkäiseviä tekijöitä voidaan tunnistaa yhteisöllisillä menetelmillä melko nopeassa työpajaprosessissa ja miten menetelmät soveltuvat siihen.

7 Projektit työskentelivät tiiviisti ryhmätyötiloissa ja projektin kustantamien kahvitarjoilujen lomassa. Työryhmät etenivät vaiheittain 1. Ryhmät valitsivat 2-3 keskeistä Galwayn alueen tulevaisuuteen vaikuttavaa gigatrendiä, joiksi valittiin väestön ikääntyminen ja elinikäodotuksen nouseminen 200 vuoteen yritysten ja ihmisten kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyminen ilmaston muutos, vähemmän öljyä kuluttava yhteiskunta uusien suurvaltojen ja talousmahtien syntyminen 2. Ryhmät hahmottivat, millaisia yleisiä ja alueellisia muutosvoimia gigatrendeistä syntyy kuten saastuminen ja otsonikerroksen oheneminen työttömyyden kasvaminen kansainväliset opiskelumahdollisuudet paranevat kansainvälisten yritysten etabloituminen ja yliopiston vetovoiman kasvu kulttuuriverkoston laajeneminen, matkailu lisääntyy parempi terveys ja helpompi pääsy hoitoihin parempaa huolenpitoa, parempia lääkkeitä ja hoitoja terveysvaikutteista ruokaa, populaation kasvaminen uusiutuvat energiaratkaisut, uusia materiaaleja verkostoituminen ja erikoistuminen (erityisesti alueet) 3. Ryhmät arvioivat, millaisia negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia muutosvoimilla on ja tunnistivat niistä alueellisia riskejä sekä niiden realisoitumista ehkäiseviä tekijöitä. Riskejä olivat mm. merenpinnan huima nouseminen terveysongelmat (esim. pandemiat) luonnonkatastrofeja teollisuusalojen katoamisia aivovuoto ja muuttoliike pois maasta luottamus talouteen heikkenee ratkaisevasti ulkomaiset sijoitukset loppuvat Ikääntyneiden vaikuttavuus nousee liikaa talouden taakka on liian suuri työikäiselle väestölle 4. Ryhmät dokumentoivat tuloksia työpajan Facebook sivustolle klo Lopuksi ryhmät kokoontuivat yhteen esittelemään tuloksiaan ja keskustelemaan niistä. Työpaja kävi myös keskustelua menetelmien soveltuvuudesta työpajatoimintaan ja toisaalta riskien tunnistamiseen. Ymmärsimme, että irlantilainen ja suomalainen ajattelutapa poikkeaa kovasti toisistaan. Suomalaiset pyrkivät innovatiiviseen prosessiin, missä pyritään irrottautumaan nykyisistä realiteeteista ja uskomuksista sekä perinteisen ajattelun luomista esteistä ja hahmottamaan tulevaisuutta kokonaisvaltaisesti, uudesta näkökulmasta. Irlantilaiset sen sijaan pyrkivät lähestymään asiaa hyvin konkreettisesti tästä päivästä käsin sekä sijoittamaan kehittämisen aikaisemmin opittuun ajattelurakenteeseen, realiteetteihin ja faktoihin.

8 Projektin näkökulmasta hyvän käytännön luominen edellyttää sitä, että se soveltuu alueellisten toimijoiden käyttöön. Galwayn alueella yliopisto on City Councilin lisäksi ylivoimaisesti tärkein alueellisen kehittämisen yksikkö. Galwayn näkökulmasta tulevaisuuden tutkimusperinteeseen perustuvan menetelmän käyttö edellyttää aiempaa kokemusta ja osaamista tulevaisuuden ennakoinnista. Suurin hyöty työpajassa saatiin oppimisesta. Irlantilaiset saivat kokemuksen uudenlaisesta tavasta lähestyä alueellista kehittämistä ja äkilliseen rakennemuutokseen varautumista. Lisäksi Galwayn alueella saatiin käyntiin varautumisprosessi, mitä voidaan jatkaa ensi syys - lokakuussa tapahtuvan asiantuntijavaihdon aikana. Projektin kannalta oli oleellista, että kykenimme testaamaan projektin aikana kehittämäämme menetelmää erittäin haasteellisessa, moniammatillisessa eurooppalaisessa ympäristössä. Saimme lisää vahvistusta ja varmuutta, että tulevaisuuden tutkimukseen perustuvaa menetelmäämme voidaan soveltaa äkilliseen rakennemuutokseen varautumisessa vaikka menetelmän käytön ehtona onkin aiempi tulevaisuuden tutkimuksen kokemus. Kykenimme hämmentämään erilaisella ajattelutavallamme irlantilaiset tutkijat ja opiskelijat, mutta käydyssä palautekeskustelussa saimme osaksemme arvostusta ja kiitosta innovatiivisuudesta ja tulevaisuuden tutkimuksen soveltamisesta. Irlantilaiset pohtivat myös sitä, miksi heidän yliopistossaan ei ole tulevaisuuden tutkimukseen suuntautunutta kurssitarjontaa. He näkivät saamansa kokemuksen jälkeen, että siitä voisi olla erittäin paljon hyötyä. Toisaalta yhteistyötä voitaisiin projektissa jatkaa esimerkiksi tulevaisuuden tutkimuksen teeman alla. MATKAN LOPULLISET KUSTANNUKSET Projekti on suorittanut asiaankuuluvat lentomatkojen ja majoituksen hintakyselyt ja on valinnut Galwayssa siirtymisiin käytettävät ajoneuvot siten, että matka muodostuu kokonaistaloudellisesti järkeväksi ja ajankäytöltään tehokkaaksi. Matkan kustannukset toteutuivat seuraavasti: Kustannuskohde Arvio (matkasuunnitelma) Toteutunut Linja-autot (Lahti-Helsinki-Lahti) Linja-autot (Dublin-Galway-Shannon) Lennot (Helsinki-Dublin Shannon-Helsinki) Paikallisliikenne, taksit Majoittuminen (3 yötä) Ulkomaanpäivärahat Palkkio (opiskelijat) (+sivukulut) Työpajan tilavuokra 600 Työpajan kahvitarjoilut