LAPIN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TIEDOTUSLEHTI 1/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPIN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TIEDOTUSLEHTI 1/2013"

Transkriptio

1 metsänomistajat 1 Utsjoki LAPIN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TIEDOTUSLEHTI 1/2013 Enontekiö Inari Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Kolari Pelkosenniemi Pello Salla Kemijärvi Ylitornio Rovaniemi Tornio Tervola Posio Keminmaa Simo Ranua Taimikonhoito on kevään töitä Taimikonhoito on metsän perustöitä, joilla turvataan metsän tulevaisuus. Vaikka Lapissa on vielä paljon lunta, nyt on hyvä aika laittaa raivaussaha kuntoon ja valmistautua kevään taimikonhoitosavottaan. Sisäsivuilla ohjeet myös sahan huoltoon. Asiaa taimikonhoidosta sivulla 11. Puukauppa on käynyt Lapissa viime vuotta vilkkaammin. Vaikka talvikohteiden korjuu on täydessä käynnissä, kauppa on siirtynyt jo kesäleimikoihin. Sivu 8-9 Tuulivoiman rakentaminen kiihtyy koko maassa. Valtion avokätinen tariffi vauhdittaa tuulihankkeita myös Lapissa. Sivu 17 Biojalostus alkaa kiihtyvällä vauhdilla imeä puuta. Uusia investointeja on valmisteilla Kemiin, Kajaaniin ja Iisalmeen. Sivu 18-19

2 2 metsänomistajat PÄÄKIRJOITUS Kevät on saapumassa Lappiin ja ihmiset kömpivät ulos mökeistään suunnitellen tulevaa vuotta uusin miettein. Meilläkin metsänhoitoyhdistyksessä mietitään hartaasti tämän vuoden tulevia koitoksia ja pyritään virittämään sisäiset koneistot talven jäljiltä taas uuteen lentoon. Tämä vuosi tulee olemaan metsänhoitoyhdistyksissä hyvin tärkeä. Mietittäessä mitä voimme antaa metsänomistajille nyt ja tulevaisuudessa, herää paljon ajatuksia ja kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia. Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet jo yli 80 vuotta metsänomistajan tuki ja turva tehtäessä ratkaisuja arvokkaan metsäomaisuuden suhteen. Mihin se tarve olisi voinut kadota näinä vuosikymmeninä? Eletään aikaa, jolloin etiikan lait ovat pelkkää historiaa ja ihmistä ei tunneta henkilökohtaisesti eikä palvella yksilönä vaan arvo mitataan aina rahassa. Jos tämä määritelmäni pitää paikkansa, niin edunvalvonta ja metsänomistajan parhaaksi toimiminen olisi tulossa tiensä päähän. Nuorena henkilönä ja tulevaisuuden metsänomistajana, herää itselläni huoli kuinka turvata metsänomistajan tulevaisuus tulevissakin sukupolvissa. Viekö markkinatalous ja kadotettu eettisyys pohjan kannattavalta metsätaloudelta? Meillä metsähoitoyhdistyksessä jokainen metsänomistaja kohdataan yksilönä. Heitä ei mitata tai arvoteta hehtaarien eikä omaisuuden mukaan. Kaikkia metsänomistajia palvellaan tasavertaisesti ja pyritään löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut tuottavaan metsätalouteen. Metsänomistajan etujen valvominen monimuotoisesti on edelleenkin se tärkein työ, josta pidämme kiinni MUUTOKSEN TAIKAA Miten turvataan tulevaisuus? tulevaisuudessa. Etujen valvonta ja metsätietämyksen levittäminen aloitetaan jo kouluikäisistä. Metsänhoitoyhdistykset ovat mukana nuorille järjestettävissä metsällisissä teemapäivissä. Jokainen meistä tietää tarpeet turvata metsätietämys ja arvostus metsään. Siihen siis pyritään. Parhaiten metsän merkityksen Suomen kansalle tietää tämän hetken pääsääntöinen metsänomistajakunta. Heidän viisaiden oppiensa mukana perintö ja tietämys siirtyvät eteenpäin. Tätä metsänomistajajoukkoa on ollut tukemassa ja ohjaamassa metsänhoitoyhdistykset. Loppu on ollut sitten yhtä menestyksen historiaa. Metsät ovat Suomessa tuottavammassa kunnossa kuin koskaan aiemmin. Ja tulevina vuosikymmeninä ns. nykynuoriso pääsee nauttimaan yhä suuremmista kantorahatuloista. Vai onko näin? Taas tullaan aiheeseen etujen valvominen ja eettisyys. Kuka pitää täällä Lapissa huolen siitä, että puulle riittää käyttäjiä? Kuka antaa metsänomistajalle puolueettoman ja rehdin vastauksen kysymykseen: Onko nyt hyvä aika tehdä puukauppaa? Nämä ovat asioita, joiden kanssa nykyiset metsänhoitoyhdistykset ja metsänomistajien liitot painivat päivittäin metsänomistajan etuja valvoessa. Muutoksen taikaa otsikko luo ajatuksia muutoksen ihannoimisesta. Ja sitä se mielestäni onkin. Muutos on hyvästä ja metsänhoitoyhdistysten tulee muuttua sen mukaiseksi kuin metsänomistajat näkevät parhaaksi. Kuitenkin muutoksessa piilee aina riskinsä. Toivon etteivät tulevat muutokset anna mahdollisuutta tietämättömyyden väärinkäytöksille. Vaikka tietohan se on mikä lisää tuskaa. Toivottavasti mahdollisimman moni metsänomistaja miettii edunvalvonnan merkityksen omalle kohdalleen sen eri muodoissa sekä ajattelee ratkaisuja tulevien sukupolvien kannalta. Metsänhoitoyhdistyksien tarkoitus on tulevaisuudessakin olla metsänomistajan tuki ja turva metsällisissä asioissa. Näillä miettein toivotan kaikille metsänomistajille vilkasta metsävuotta. Laitetaan yhdessä metsät tuottamaan. Teemu Orajärvi toiminnanjohtaja Mhy Rovaniemi kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme puun korjuuta sekä mittausta. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. LAPPI SilvaNetti Metsänomistajan verkkopalvelu Uusi ja tehokas sähköinen metsäsuunnitelma SilvaNetti SilvaNetti mahdollistaa metsäomaisuuden nykyaikaisen hallinnan. Uusi helppokäyttöinen sovellus toimii verkossa ja hyvin myös hitaammilla yhteyksillä on-line muistitikun avulla. Voit hakea ja selata metsäsuunnitelman mukaisia hakkuu- ja hoitotyöehdotuksia kartalla. SilvaNetin avulla voit välittää metsänhoitoyhdistykselle omia ehdotuksiasi metsänkäsittelystä. Teemakartat, kaaviot ja yhteenvedot auttavat päätöksenteossa. Tutustu Silvanettiin osoitteessa -> suunnittelu ja arviointi. Kysy lisätietoa metsänhoitoyhdistyksestäsi. JULKAISIJA: TOIMITUSTIIMI: ILMOITUKSET JA TAITTO: PAINO: metsänomistajat Metsänomistajienliitto Pohjois-Suomi sekä Kemijärven, Kittilän, Länsi-Pohjan, Länsi-Rajan, Pelkosenniemi-Savukosken, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Sodankylän, Ylitornion, Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistykset Teemu Orajärvi (päätoimittaja), Kimmo Karjalainen, Juha Rautakoski Viestimix Savisilta 1, Ylivieska Botnia Print, Kokkola ISSN

3 metsänomistajat 3 Tapahtumia metsänomistajille Metsänomistajat Posiolla Metsänhoitoyhdistys Posio järjestää alueensa metsänomistajille metsäalan ajankohtaistilaisuuksia seuraavasti: Maanantaina 6.5. PERÄ-POSIOn koululla Tiistaina 7.5. MAANINKAVAARAn koululla Keskiviikkona 8.5. TOLVAssa Seppo Oikaraisella Tilaisuudet alkavat klo 12 ja kestävät n. 2-3 tuntia. Tapetilla ovat metsäalan ajankohtaiset asiat kuten puukauppa, metsänhoitotyöt ja valtion tuet metsätalouteen. Pullakahvit tiedossa. Tervetuloa! POSIO HUOM! Etelä-Posiolla neuvontaa pidetään syyskuun mhy-viikolla. Tarkkailkaa Kuriiri lehteä ja mhy:n nettisivuja Mhy Länsi-Pohjan Metsätaitokilpailu Metsänhoitoyhdistys Länsi-Pohja järjestää alueensa metsänomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille avoimen metsätaitokilpailun Keminmaalla lauantaina alkaen klo Kokoontuminen Kallinkankaan hiihtokeskukseen Keminmaalle. Sopivia sarjoja löytyy kaikille, joten koko perheellä mukaan testaamaan metsällisiä taitoja. Parhaat palkitaan! Ennakkoilmoittautumista ei tarvita! TERVETULOA! LÄNSI-POHJA Metsänomistajat Kemijärvellä Metsänhoitoyhdistys Kemijärvi järjestää metsäaiheisia tupailtoja ajankohtaisista metsäasioista huhtikuussa. Paikkoina ovat Javarus, Luusua ja Joutsijärvi. Ajankohdista ilmoitellaan tarkemmin paikallislehdissä sekä kotisivuilla KEMIJÄRVI Ennakkotietoa syyskauden tapahtumista Lapissa Metsäpäivä Sodankylässä perjantaina klo Metsätalolta lähtö! Metsälakimies palvelee Sukupolvenvaihdoksiin erikoistunut metsänhoitoyhdistysten metsälakimies Tuomo Pesälän vastaanotot Metsänomistajien Oulun palvelupisteessä os. Isokatu 70. Sukupolvenvaihdosasiat, jakosopimukset, kuolinpesät, metsäyhtymät, metsään ja metsäkiinteistön luovutukseen liittyvät verokysymykset ja korvauskysymykset (ei maanomistajien välisiä riitoja). Vastaanotot ajanvarauksella palvelutoimistosta puh Huhtikuu 11.4./ Toukokuu 14.5./ Kesäkuu Oulun toimitolla. Puhelinneuvonta: Lakimies vastaa metsään liittyviin lakikysymyksiin maanantaisin klo 9 16 puh (2,95 /min + pvm/mpm)

4 4 metsänomistajat Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys turvaa palvelut ja edunvalvonnan Puheenjohtaja Sauli Lepola: Puun hinnan nollaraja pitää pohjoisessa pysäyttää Kittilän metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana toimii Sauli Lepola (56). Sauli on Helpissä asvuva metsätilallinen, entinen poromies ja hirsiveistäjä. Nykyään Lepola linkoaa ja poljettaa talviteitä, eli tekee traktoriurakointia. Ahkerasti tulee tehtyä myös metsänhoitotöitä ja hankintakauppaa. Luottamustehtäviä ovat metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajuuden ja valtuuston jäsenyyden lisäksi Kittilän teknisen lautakunnan jäsenyys ja tietysti edustukset metsänomistajajärjestössä liiton tasolla. Saulin harrastuksia ovat metsässä samoilu koiran kanssa, kalastus ja poronhoito. -Metsätalouden haasteena täällä pohjoisessa on puun hinnan nollarajan pysäyttäminen, metsätalouden kannattavuus ja työllistävyys. Valtion pitäisi yhä enemmän kehittää uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, eikä tehdä sille esteitä, Sauli Lepola esittää viitaten esim Rovanimen Mustikkamaan energialaitokseen. Lepola näkee, että metsänhoitoyhdistyslain uudistuksen myötä metsänhoitoyhdistykset joutuvat yhä enemmän kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa metsäpalvelumarkkinoilla. -Miten pystytään rahoittamaan vaje, joka syntyy metsänhoitomaksun poistamisesta. Metsänomistajat pitää saada pysymään asiakkaina neuvontaa lisäämällä ja markkinoinnilla. Mhy-lain uudistuksen uhkana on, että yhtiöt tarjoavat kokonaispaketteja ja hintapolitiikalla korjataan kermat päältä. Yhdistyksille jäävät vaikeat kohteet. Yhdistysten pitäisi tarjota enemmän useamman maanomistajan yhteismyyntejä samalta perältä, jolloin pienistäkin leimikoista saataisiin parempi hinta, Lepola linjaa. Metsänhoitoyhdistys Kittilän uuteen hallitukseen kuuluvat Lepolan lisäksi varapuheenjohtaja Kauno Rytkönen sekä jäsenet Reijo Tiensuu, Jani Jääskö ja Vuokko Mäntymaa. Varalla ovat Juha Hettula ja Aaro Granroth. Metsänhoitoyhdistysten toiminnan tavoitteet lähtevät metsänomistajan tavoitteista, kuten metsänomistuksen kannattavuus ja metsäomaisuuden arvon paras mahdollinen kehitys. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajaa lähellä olevia ja metsänomistajien hallinnoimia organisaatioita. Mhy-vaalissa valitut valtuutetut ja hallitusten jäsenet tekevät päätökset, joiden mukaan toimihenkilöt järjestävät metsänhoitoyhdistysten palvelut ja toiminnan. Metsänhoitoyhdistysten toiminta turvaa metsänomistajien paikallisen edunvalvonnan. Nykyisen mhy-lain mukaan metsänhoitomaksuja saa käyttää vain metsänomistajien neuvontaan, koulutukseen, tiedotukseen ja hallinnollisiin kuluihin. Metsänhoitoyhdistysten liiketoimintaan mh-maksuja ei käytetä. Metsänomistajan hyväksi Metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle pystytään tarjoamaan metsänhoitomaksua Vuodelta 1950 juontava laki metsänhoitoyhdistyksistä uudistetaan tämän vuoden aikana. Työryhmätyö asian tiimoilta on jo käynnissä ja eduskuntaan laki ehtinee aikaisintaan loppuvuodesta. Lain voimaan tulo siirtyneekin näillä näkymin vuoden 2015 alkuun. Maa-ja metsätalousministerin linjauksen mukaisesti uudistettava laki tulee olemaan sellainen, joka mahdollistaa metsänhoitoyhdistysten vahvan toiminnan pitkälle tulevaisuuteen. -On tärkeää, että metsänhoitoyhdistysten toiminnan tuomat edut metsänomistajille ja koko yhteiskunnalle säilyvät, korosti ministeri Jari Koskinen lakiremon- vastaan merkittäviä maksuttomia palveluja. Metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt neuvovat ja kouluttavat metsänomistajia kannattavaan metsänomistukseen metsänhoitomaksujen avulla. Viime vuosina metsänhoitoyhdistysten jäsenille on voitu tarjota myös puunmyyntisuunnitelma maksutta metsänhoitomaksun turvin. Metsänomistajaorganisaation tiedotus metsänomistajalehtien ja Maaseudun Tulevaisuuden metsänumerojen muodossa ovat metsänhoitoyhdistysten jäsenille maksuttomia. Kädessäsi olevan lehden kulut katetaan metsänhoitomaksuista. Yksityismetsien puun markkina-arvoa tuotemarkkinoilla lisätään metsien sertifioinnilla. Suomessa PEFC-metsäsertifiointi toteutuu metsänhoitoyhdistysten kautta ja on jäsenille maksuton. Heikki Rahko Aluejohtaja Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Metsänhoitoyhdistyslain muutos loppuvuodesta eduskuntaan tin linjauspuheessaan. Metsänhoitomaksu muuttuu jäsenmaksuksi Muita merkittäviä muutoksia uudessa mhy-laissa tulee olemaan se, että metsänomistaja voi vapaasti valita mihin yhdistykseen hän kuuluu ja toisaalta halutessaan myös erota yhdistyk- Uudistuksen suurin muutos tulee olemaan nykyisen pakollisen metsänhoitomaksun poistuminen. Metsänhoitoyhdistys rahoittaa jatkossa toimintansa vapaaehtoisella jäsenmaksulla ja metsäpalveluista perittävillä maksuilla. -Suurta mullistusta asiassa tuskin tapahtuu. Yhdistyksen rahoituksen ja toiminnan painopiste siirtyy hieman enemmän liiketoiminnan suuntaan. Jäsenmaksujen ja maksuttoman sestä toiminnan rooli hieman pienenee. Uusi laki myös mahdollistaa toiminnan monipuolistamisen, sillä nykyisen lain asettamat rajoitteet poistuvat tässä yhteydessä, arvelee puheenjohtaja Juhani Kumpusalo Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitosta. Toiminta ratkaisee paljon ilmoitusmenettelyllä ilman kuluja. -Mihinkään merkittävään jäsenkatoon en usko. Kaikkien tehtyjen ennakkoselvitysten mukaan metsänomistajat kokevat yhdistyksen toiminnan niin tärkeäksi, että he pysyvät yhdistyksen jäseninä uudessakin maailmassa. Yhdistysten pitää hyvällä ja monipuolisella palvelulla sekä vahvalla edunvalvontatoiminnalla lunastaa joka päivä paikkansa metsänomistajan parhaana kumppanina. Metsänomistajan puolestapuhujia on tässä yhteyskunnassa varsin vähän, mutta metsänhoitoyhdistys on sitä varmasti, Kumpusalo vakuuttaa.

5 metsänomistajat 5 Metsänhoitoyhdistys on arvokas tuki metsätalouden hoidossa Metsäsuunnitelma pysyy nyt hyvin ajan tasalla, kun sitä päivitetään jatkuvasti, Markku Knuuti kertoo. SilvaNetin kautta metsäsuunnitelmaa voivat tarkastella kaikki tilan osakkaat riippumatta asuinpaikasta. Oman metsän kuvioita ja karttoja ei enää tarvitse selailla ja hakea kansioista tai kirjoista. SilvaNetti on metsänomistajille suunniteltu verkkopalvelu, joka mahdollistaa mittavan ja helpon tavan metsäomaisuuden hallintaan. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja on monen muun Lapin alueen metsänhoitoyhdistyksen tavoin aukaissut uuden palvelun tarjoamalla metsänomistajille metsäsuunnitelman omalle tietokoneelle. -Silvanetti-metsäsuunnitelman tarjoamat kuviotiedot karttoineen ja teemoineen auttavat metsänomistajia päätöksenteossa ja helpottavat yhteydenpitoa omaan metsänhoitoyhdistykseen ja erityisesti alueilla pyöriviin neuvojiin. Verkkosuunnitelman avulla metsänomistaja pysyy ajan tasalla metsänsä tilasta ja tulevista toimenpiteistä. Yhdistyksen toteut- Oma metsäpalsta kuvioineen siirtyy kotitoimistoon Oili Uusiseppälän mielestä metsäsuunnitelmasta on ollut todella paljon apua ja hyötyä. tamat työmaat päivittyvät metsäsuunnitelmaan ajantasaisesti, vakuuttaa metsäneuvoja Markku Knuuti Länsi-Rajan metsänhoitoyhdistyksestä. Aktiivinen yhteistyö mahdollista Metsänomistaja voi hakea ja selata metsänsä tietoja sekä kartalla ja kuviotiedoilla. Metsäsuunnitelmakansiota tai kirjaa ei tarvita, mutta toki sen voi itse itselleen kopioida omilla tulostimilla. Suunnitelmasta saa nopeasti jopa päivittäin kokonaiskuvan oman metsän tilasta. -Metsänomistaja voi lähettää neuvojalleen metsänhoitoyhdistykseen havaintoja metsissään tapahtuneista muutoksista. Myrsky- ja lumituhot sekä muutkin äkilliset muutokset voi ilmoittaa kuvioittain yhdistykseen. Yhdistyksen toimihenkilö voi välittömästi tarttua tuhoalueen arviotoimintaan, Knuuti kuvailee. Metsänomistaja tuntee parhaiten metsänsä historian. Verkkosuunnitelman avulla voivat metsänomistaja ja metsänhoitoyhdistys suunnitella leimikot yhteistyössä ottaen huomioon kuvioihin mahdollisesti liittyvät tunnearvot tai muut metsänomistajalle tärkeät arvot. -Perikunnille tai muuten yhteisomistuksessa oleville tiloille on verkkosuunnitelmasta erittäin paljon hyötyä ja kustannussäästöjä. Omistajat voivat ympäri maailman paikasta riippumatta tehdä yhteisiä hakkuu ja hoitotoiveita. Silvanetti toimii myös kannettavilla ja kännykälläkin. Yhteismetsien hoitokunnille on verkkosuunnitelma oiva työkalu vuotuisia hakkuita ja hoitotöitä suunniteltaessa, Markku Knuuti innostaa. Toiminnan aloittaminen -Verkkosuunnitelma lähtee pyörimään siten, että metsänomistaja ja metsänhoitoyhdistys tekevät sopimuksen suunnitelman käyttöönotosta. Metsänomistaja tarvitsee ajan tasalla olevan metsäsuunnitelman, jonka on laatinut metsänhoitoyhdistys. Tietokoneen ei tarvitse olla nykyajan huippu, vaan normaali internetyhteys pankkitoimintojen tapaan riittää, Knuuti kertoo. Metsänomistaja saa yhdistykseltä käyttäjätunnuksen ja salasanan, joilla kirjaudutaan palveluun. Verkkosuunnitelman käyttö on yhtä helppoa kuin laskun maksaminen omalla tietokoneella. -Koska suunnitelma päivitetään tilalla tapahtuvien toimintojen mukaan, on suunnitelma aina voimassa. Vanhassa suunnittelu kaaviossa pitää metsäsuunnitelma tehdä kymmenen vuoden välein ja siten maksaa uudesta suunnitelmasta aina uusi suunnittelumaksu. Tätähän ei SilvaNetissä tarvita, koska suunnitelma on aina voimassa ja ajan tasalla. SilvaNettiin voi tutustua osoitteessa fi Käyttäjätunnus on Metsämaa ja salasana Mustikka. (v-mk) Helmikuinen Juoksenki. Hiljainen tuulenvire liikuttaa Tuomaan Pajan lippuja. Kello on liki yksitoista, kun kirjoittajan auto kulkee kuuluisan Napapiirillä sijaitsevan matkailunäkymän ohi. Markku Knuuti Metsänomistaja Oili Uusiseppälä on juuri ehtinyt vaihtaa työvaatteensa ja käydä suihkussa, kun metsänhoitoyhdistyksen neuvoja astuu sisään. Veroilmoituksen aika, kajahtaa möreä ääni ulko-oven suunnalta. Uusiseppälä muistaa hyvin ajan, kun samainen ääni kuului ovelta vuosi sen jälkeen, kun koko maailma tuntui kaatuvan niskaan äidin poismenon jälkeen. Koko perikunnan asiat olivat ajautuneet hänen hoiviinsa, myös tilan mittavat metsät. Metsäsuunnitelmalla alkuun Oilin perehdyttäminen metsämaailmaan alkoi yhdistyksen laatimasta metsäsuunnitelmasta. Uusiseppälän mukaan suunnitelma avarsi metsään liittyviä käsityksiä ja näkymiä laajalti. - Oli erinomaisen hyvä lähteä ponnistelemaan tuleviin haasteisiin metsänhoitoyhdistyksen mukana. Suunnitelman pohjalta tehtiin Ely-keskuksen kanssa melkoisen suuri vapaaehtoinen luonnonsuojelualue, muistelee Oili metsänhoitomaksukuitti käsissään. Hän jatkaa, että tämä maksukuitti on ollut todella tärkeä. Metsänhoitoyhdistyksestä on saanut puolueetonta ja rehellistä neuvontaa, jopa veroilmoituksen tekeminenkin on ammattimaista ja edullista. - Siitä ainakin pidän huolen, että jos vapaaehtoinen metsänhoitomaksu tulee, niin se maksetaan, jos ei perikunnan tililtä, niin sitten omalta.

6 6 metsänomistajat Varaa taimet ensi kevään viljelyyn Onko metsässänne viljelemättömiä avohakkuualueita? Nyt kannatta jo varmistaa metsänhoitoyhdistyksestä, että taimet ensi kevään metsänviljelyyn on varattuna. Metsänhoitoyhdistys hankkii taimet edul- lisena yhteishankintana varastoonsa toukokuussa ja ne ovat sitten metsänomistajien saatavana sovittuna aikana. Metsänhoitoyhdistykseltä löytyvät myös kaikki metsänviljelyssä tarvittavat työvälineet. Metsäviljelyn tarvikkeet ja palvelut omasta metsänhoitoyhdistyksestä: - Eri puulajien taimet - Männyn siemenet - Työvälineet (putket, vakat ym.) - Työnopastus tarvittaessa - Muokkaus- ja konekylvöpalvelut - Istutuspalvelut jne. Lapin metsänhoitoyhdistykset Metsänuudistaminen onnistuu oikeilla opeilla myös pohjoisen erityisolosuhteissa Jopa männyn syyskylvöä voi suositella? Metsäntutkimuslaitos (Metla) on julkaissut Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa -raportin. Uutena yllättävän elementtinä on männyn syksyllä tapahtuvan kylvön hyvät tulokset. Metlan raportissa käsitellään maaperän, kasvillisuuden, siemensadon ja poron laidunnuksen vaikutuksia luontaiseen uudistamiseen. Se sisältää myös artikkelit tervasroson torjunnasta ja metsänuudistamisen kustannustehokkuudesta. Jotta puunkasvatus olisi Pohjois-Suomessa taloudellisesti kannattavaa, metsänkasvatuksen kustannukset pitäisi saada mahdollisimman alhaisiksi. - Selkein kustannussäästöjen mahdollisuus on uuden puusukupolven perustamisvaiheessa. Säästöjä saadaan käyttämällä luontaista uudistamista silloin, kun se on mahdollista. Toinen kustannustehokas menetelmä on kylvö ja erityisesti konekylvö, erikoistutkija Mikko Hyppönen Metlasta kertoo. Metlan tutkimusten perusteella mäntyä voidaan suositella Lapissa kylvettäväksi kevään ohella myös myöhään syksyllä. Tutkimuksissa männyn myöhäissyksyn kylvö onnistui nykysuositusten vastaisesti hyvin. Tulokset ovat ainutlaatuisia ja poikkeavat lähes kaikkien aikaisempien tutkimusten tuloksista. Syyskylvön avulla voidaan pidentää kylvökoneiden käyttöaikaa. Männyn kylvöä voidaan suositella Lapissa jopa syyskaudelle, Metlan raportista ilmenee. Poroista hyötyä ja haittaa Keväällä 2013 variseva männyn siemensato on maan eteläosassa runsas. Pohjoiseen päin siirryttäessä käpymäärät vähitellen laskevat siten, että Lapissa siemensato on heikko. Tämä ilmenee Metsäntutkimuslaitoksen tuoreesta raportista. Vuonna 2014 varisevan männyn siemensadon ennustetaan olevan Etelä- ja Itä-Suomessa lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Sen sijaan Keski-Suomen länsiosissa, Pohjanmaalla, Kainuussa ja erityisesti Lapissa sato jäänee vaatimattomaksi. Huonojen siemenvuosien takia männyn luontaisen taimiaineksen syntymisen arvioidaan olevan varsinkin Porojen laidunnus haittaa luontaista uudistamista Pohjois-Suomessa. Alustavien tulosten mukaan laidunnetuille alueille syntyy noin kaksi kolmasosaa laiduntamattomien alueiden taimimäärästä. Laidunnuksesta on haittaa etenkin korkeiden alueiden ja metsänrajaseutujen mäntymetsien uudistumiselle. - Poro voi myös edistää taimettumista muokkaamalla maata jäkälänkaivun yhteydessä. Metsätalouden kannalta olisikin toivottavaa, että uudistamisen alkuvaiheessa porot kaivaisivat uudistusalalla ja taimettumisen jälkeen pysyisivät sieltä muutaman vuoden poissa, erikoistutkija Ville Hallikainen sanoo. Raportissa uusimmat tiedot korkeiden alueiden uudistumisesta Metla seuraa suojametsäalueen ja Pohjois-Suomen korkeiden alueiden metsien uudistumista kymmenen vuoden välein. Seurannan mukaan metsänuudistumisessa ei ole ollut erityisiä ongelmia suojametsäalueella eikä ilmastollisesti ankarilla, korkeilla alueillakaan. Ilmasto on ollut metsän uudistumiselle suotuisa 2000-luvun ensivuosi- Männyn siemenestä kato Lapissa kymmenellä. Myös lämpöolosuhteiden äärevyys on tasoittunut. Pohjoisten havumetsien uudistumista on auttanut myös tuhojen vähäisyys. Muuttuva ilmasto voi kuitenkin lisätä tuhoja, sillä lämpenemisen myötä erilaiset tuhosienet ja -hyönteiset voivat levitä aiempaa pohjoisemmaksi. Suojametsäalueen muodostavat Enontekiön ja Utsjoen kunnat kokonaisuudessaan sekä maastoon merkityt alueet Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnista. Alueen kokonaispinta-ala on 3,3 miljoonaa hehtaaria, ja metsätaloutta harjoitetaan noin 0,4 miljoonalla hehtaarilla. Pohjois-Suomessa tavanomaista heikompaa seuraavan kolmen kasvukauden aikana. Kuusen käpyjä esiintyy runsaasti lähes koko maassa. Ylä-Lapissa ja Pohjois-Suomen itäosissa siemensato jää kuitenkin muuta maata vähäisemmäksi Aivan kuten koivulla myös kuusella hyvää satoa seuraa vaatimaton kukinta tänä keväänä. Silmuanalyysien perusteella kukkivien puiden osuus on vain muutamia prosentteja. Niinpä vuoden kuluttua keväällä 2014, kun tämän kevään kukinnoista kehittyneet siemenet varisevat maahan, kuusen siemensato on hyvin heikko koko maassa.

7 metsänomistajat 7 Metsänviljelykauden alkuun pari kuukautta Vesa Tennilä Metsänuudistaminen metsänhoitoyhdistysten perusosaamista Metsänhoitoyhdistyksillä on Lapissa pitkät perinteet metsienuudistamisesta. Yhdistyksiin on kehittynyt vuosien aikana vankka osaamisen taso metsänuudistamistöiden toteutuksiin. -Metsän uudistamisessa on ollut aina tärkeä onnistua kerralla Nykyään metsänviljelyt onnistuvat paremmin kuin aikaisemmin, koska muokkausmenetelmät, viljelymateriaali ja töiden laatu on parantunut tiedon sekä kokemuksen lisääntyessä, toteaa toiminnanjohtaja Vesa Tennilä Sallan metsänhoitoyhdistyksestä. Metsänuudistamisen suunnittelu alkaa puunmyyntisuunnitelman laatimisen yhteydessä. Siinä metsäneuvoja tekee myös uudistamissuunnitelman yhdessä metsänomistajan kanssa. -Uudistamissuunnitelmassa määritetään miten maata muokataan, miten viljellään ja mitä viljelymateriaalia käytetään. Samassa yhteydessä selvitetään myös onko kohteelle mahdollista saada valtion tukea uudistustöiden toteuttamiseen. Normaalille täysipuustoiselle uudistamishakkuukohteella viljely tapahtuu metsänomistajan varoilla. Mikäli kohde on pahasti vajaapuustoinen, kohteelle on mahdollista saada valtion kemera-tuki, Tennilä selvittää. Muokkauksesta se lähtee Metsänuudistamisen perusedellytys on hyvin suunniteltu ja suoritettu maanmuokkaus. Kasvupaikalle valitaan sille sopiva muokkausmenetelmä, valintaan vaikuttaa mm. kasvupaikan rehevyys, maalaji ja onko muokattavan alueen vesitalous kunnossa. -Pääasiallisina muokkausmenetelminä Lapissa käytetään äestystä, laikutusta, aurausta ja ojitusmätästystä. Muokkauksen tavoitteena on maan kasvukunnon parantaminen, metsänviljelyn onnistuminen ja viljelytyön helpottaminen. Maamuokkaus vaikuttaa maan ilmavuuteen, lämpötilaan, kosteuteen, vähentää pintakasvullisuutta ja nopeuttaa hakkuutähteiden ja humuksen hajoamista. Maanmuokkauksia metsänhoitoyhdistyksissä toteuttavat pitkäaikaiset urakoitsijat ja heidän kokemuksellaan muokkausjälki on hyvää, toiminnanjohtaja Vesa Tennilä vakuuttaa. Muokkauksen jälkeen seuraava vaihe on viljelymenetelmän ja - materiaalin valinta uudistamiskohteelle. Päämenetelmiä ovat männynsiementen käsin tai konekylvö, männyn- tai kuusenistutus taimista. Viljelymateriaali valitaan kohteelle mm. kasvupaikan, alueen korkeuden ja maalajin mukaan. Metsänviljelyssä käytetty istutusmateriaali on pääsääntöisesti alkuperältään samalta alueelta kerättyjen käpyjen siemenistä kasvatettuja, tämä parantaa viljelyn onnistumista. Konekylvön suosio kasvussa Männyn siemeniä voidaan kylvää koneellisesti. Ko- neellinen kylvö tehdään äestyksen yhteydessä, jolloin muokkausjälkeen puhalletaan ilmanavulla siemeniä. -Konellinen kylvö on lisännyt suosiotaan, koska viljelytyö tapahtuu nopeasti ja helposti, eivätkä kustannukset ole korkeat. Kylvö suoritetaan heti lumien sulattua ja se jatkuu aina juhannukseen asti, mutta mitä aikaisemmin kylvö tehdään sen parempi. Syyskylvöä on kokeiltu ja sen tulokset ovat olleet lupaavia, Tennilä tietää. Männyn- ja kuusenistutukset tehdään sekä keväällä että syksyllä. Istutus ta- -Viljelymateriaalin laatuvaatimuksen ovat nykyään tarkat ja niitä valvotaan. Metsänhoitoyhdistykset käyttävät Lapin taimitarhoilla kasvatettuja sekä männyn- että kuusentaimia. pahtuu paakkutaimilla, Yhdistykset käyttäpahtuu vät taimia useita satojatuhansia kappaleita metsänviljelykaudella, joten suuret määrät mahdollistavat taimitarhojen avojuuritaimien istutuksista on luovuttu. Koneellista taimien istutusta on myös kokeiltu, mutta se ei ole vielä yleistä. kilpailuttami- -Metsänhoitoyhdistyk- sen. Kilpailun avulla metsänomistajat saavat taimia edullisemmin mhy: n kautta kuin itse ostamalla. Monet metsänhoitoyhdistykset set lainaavat istutusvälineitä metsänomistajille. Mikäli metsänomistajalla ei ole mahdollisuutta tehdä metsänviljelyä, niin mhy voi ovat keräyttäneet käpyjä ja tarjota palkkatyövoiman karistuttaneet ne siemeniksi, joten siemenmateriaalin voi hankkia myös suoraan töiden toteuttamiseen. Metsänuudistamisasioissa olkaa aina yhteydessä omaan metsänhoitoyhdistykseen, omasta metsänhoitoyhdistyksestä, toi- Tennilä kertoo minnanjohtaja Vesa Tennilä viestittää metsänomistajille Kemera-tuki metsänviljelyyn Lapin alueella kemera-tuen saannin rajat metsänviljelyyn ovat seuraavat: Tuet riippuvat kantorahatuloista hehtaaria kohti. Mikäli kyse on normaalista täysipuustoisesta metsästä, tukea ei myönnetä. Toisin sanoen, mikäli kantorahatuloa kertyy enintään /ha, on tuki metsänuudistamiseen jo mahdollinen. Kemera-tuki muodostuu siten, että taimet tai siemenet ja muut mahdolliset materiaalit tulevat kokonaan valtion varoista. Raivauksen, muokkauksen ja istutustyön kustannuksiin tuki on em tilanteessa 55% laskennallisesta kulusta. Mikäli tilalla ei ole metsäsuunnitelmaa, tuki on 45%. Mikäli kantorahatulo on enintään 1280 /ha, nousee työkustannusten tuki 70%:iin. Miäli tilalla ei ole metsäsuunnitelmaa, tuki alenee 60%:iin.

8 8 metsänomistajat Metsätuotteiden markkinoilla on positiivisia odotuksia Metsäteollisuuden tuotemarkkinoilla yleiseurooppalainen taantuma näkyy sahatavaran kysynnässä, mutta muilta osin markkinatilanne on kohtuullinen. Sahatavaran vientiä painaa Euroopan heikko talous ja rakentamisen väheneminen Saksaa lukuun ottamatta. -Valonpilkkuna ovat olleet Euroopan ulkopuoliset markkinat, joista tärkein on Pohjois-Afrikka. Toisaalta Yhdysvaltain rakentaminen on lähtenyt voimakkaaseen nousuun ja se ennakoi parempia aikoja myös meille. Sahatavaran hintataso on pitänyt odotettua paremmin huolimatta rakennustoiminnan taantumasta, pohtii markkinatilannetta johtaja Jukka Aula Pohjois- Suomen metsänomistajien liitosta. Sellulla kova meno päällä Sellutehtaat ajavat nyt täysillä. Esimerkiksi UPM teki viimevuonna tuotantoennätykset kahdella neljästä sellutehtaastaan. UPM:stä onkin tullut merkittävä markkinasellun valmistaja. -Paperituotteissa kulutuksen rakennemuutos koskee ns graaffisia tuotteita, kuten sanomalehtipaperia sekä paino ja kirjoituspapereita. Niitä rasittaa hitaasti aleneva kysyntä ja tuotannon ylikapasiteetti, Aula kertoo. Kasvavia tuoteryhmiä ovat pehmopaperit ja kuluttajapakkaukset. Kevyt ja luja kartonki on Aulan mukaan erinomainen raaka-aine kuluttajapakkauksiin ja kasvava verkkokauppa lisää pakkauskartonkien kysyntää. -Monissa kasvavissa tuotteissa Pohjoismainen pitkäkuituinen havusellu on paras raaka-aine. Paperin kulutuksen väheneminen rajoittaa samalla kierrätyspaperin saatavuutta ja lisää neitseellisen kuidun käyttöä. Viskoosikuidun käyttö kasvaa Havukuidun lisäkäyttöä syntyy myös viskoosikuidun valmistuksesta. Puuvilla koetaan liiaksi ympäristöä rasittavaksi ja puupohjaisen viskoosin käyttö kasvaa vaatetusteollisuudessa. Lyhytkuituisen eukalyptussellutuotannon kapasiteetti kasvaa merkittävästi vuonna 2013 ja 2014 valmistuvien uusien laitosten vuoksi. Uuden kapasiteetin odotetaan kuitenkin mahtuvan hyvin markkinoille ainakin kuluvan vuoden osalta. Tästä kielii mm koivukuitupuun vahva kysyntä kotimaan puumarkkinoilla. Havusellussa ei ole rakennettu uutta kapasiteettia. Valuuttakurssit suosivat edelleen euroaluetta suhteessa dollariin ja Ruotsin kruunuun, vaikka euro onkin alkanut pikku hiljaa vahvistua aivan viime aikoina. UPM:n selluteollisuuden johtaja Jaakko Sarantola arvioi sellumarkkinoita Kauppalehdessä erittäin myönteisessä sävyssä. -Markkinasellun kysyntä kasvaa voimakkaimmin pehmopaperien ja kuluttajapakkausten kysynnän mukana. Myös erilaiset erikoispaperit kuten tarra- ja suodatinpaperit lisäävät sellun käyttöä, Sarantola arvelee. Metsänhoitoyhdistyksen puunmyyntisuunnitelma on turvallinen tapa aloittaa puukauppa Teemu Orajärvi -Kulunut vuosi 2012 oli Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksessä puukauppavuotena mukavan vilkas ja ennen kaikkea puukaupan ajallisesta jaksotuksesta tuli paljon tasaisempi kuin vuosikausiin. Tämä oli positiivinen ja mieluisa asia puunmyyntisuunnitelmia tekeville henkilöille, jotka pyrkivät toimimaan aina metsänomistajan edunmukaisesti ja heidän toiveitaan kuunnellen, toteaa Mhy Rovaniemen toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi. Tälle keväälle on Orajärven mukaan tilausta etenkin kesäkorjuukelpoisille leimikoille. Yleinen ja turvallinen tapa aloittaa puukaupan suunnittelu on ottaa yhteyttä oman kunnan alueella toimivaan metsänhoitoyhdistykseen. -Metsänhoitoyhdistykset neuvovat maksutta metsänomistajia puukaupan alkutaipaleelle ja yleensä sovitaan tilakäynti, jolloin kartoitetaan tilan hakkuumahdollisuudet ja muut metsänhoitotoimenpiteet. Samalla tarpeen mukaan tehdään puunmyyntisuunnitelma, joka on metsänomistajille maksuton eli metsänhoitomaksulla saatavaa palvelua. Tämän päivän metsänhoitoyhdistykset tekevät hyvin paljon puukauppaa metsänomistajan valtuuttamana. -Meillä Rovaniemellä metsänhoitoyhdistyksessä reilusti yli puolet tekemistämme puunmyyntisuunnitelmista päätyvät kilpailutuksemme kautta myyntiin. Tällöin metsänomistaja saa todellisen tiedon sen hetkisestä puunhintatilanteesta leimikossaan. Hyvin tärkeää on myös, että toimihenkilöillämme on jo olemassa niin sanotusti näppituntuma alueella saatavista puunhinnoista. Tämä lähtökohta helpottaa huomattavasti haettaessa parasta mahdollista puunostajaa kyseiselle kohteelle, toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi sanoo. Valtakirjakauppa pitää sisällään puukaupan kilpailuttamisen, puukaupan sopimisen ostajan kanssa, korjuun valvonnan, mittaustodistuksien tarkistamisen ja Puunmyyntisuunnitelma eli leimaus Puunmyyntisuunnitelma on kirjallinen dokumentti värikarttoineen, josta metsänomistaja näkee hakattavat kohteet pinta-aloineen ja hakkuukertymineen. -Hakkuukertymissä on eritelty eri puutavaralajit toisistaan, jolloin esimerkiksi tukkivaltaisten päätehakkuiden olennaiset tukkikertymät on pyritty alan ammattilaisen toimesta arvioimaan todellisuutta vastaaviksi. Tällöin metsänomistaja on paljon tietoisempi puunmyyntikohteensa taloudellisista mahdollisuuksista kauppatilanteessa. Näin ollen parhaan ja sopivimman puunostajakandidaatin löytäminen kohteelle helpottuu huomattavasti, Teemu Orajärvi kuvailee. Puukauppaa tehtäessä ja hintoja vertailtaessa Orajärvi korostaa, että tarjoukset tehdään yhtenevillä puumäärillä ja ennalta määritellyltä alueelta. -Tukkien katkontaa painotetaan myös tarjousten vertailussa ja tietoa on nyt keräilty vajaa vuosi puun ostajien katkonnasta järjestelmällisesti. Kuvassa mhy:n puunmyyntisuunnitelma (leimausseloste). Valtakirjakauppaa metsänomistajan valtuuttamana puiden luovuttamisen ostajalle. -Metsänomistaja voi olla huoletta, koska hänen etuaan puukaupassa valvoo valtuuttamansa metsähoitoyhdistyksen ammattilainen. Lisäksi valtuutettu henkilö pitää metsänomistajan ajan tasalla puukaupan etenemiseen liittyen ja toimii hänen toiveidensa mukaan hankkeen alusta loppuun. Orajärvi korostaa, että valtakirjakauppaan liittyvissä asioissa metsänomistajan tulisi ottaa yhteys paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, koska palveluissa ja hinnoittelussa voi olla pieniä eroavuuksia yhdistysten välillä. -Yhteydenoton jälkeen olet paljon paremmin perillä mahdollisuuksistasi hoitaa puukauppa haluamallasi tavalla.

9 metsänomistajat 9 Lapin puukauppa siirtynyt jo kesäleimikoihin Talvileimikoiden puunkorjuu vielä täydessä vauhdissa Jukka Aula Talvileimikoiden puunkorjuu sujuu Lapissa edelleen hyvissä olosuhteissa ja kaikki korjuukalusto on täyskäytössä. Normaalitalviin kuuluvilta metsäkoneiden pakkasseisokeilta on vältytty kokonaan. Helmikuun lopun suojasäät puhdistuvat metsää tykkylumesta, joka jo ehti haitata puunkorjuuta ja tehdä tuhojakin. -Hiihto ja kelkkakelien parantuessa kannattaa käydä tarkistamassa oman metsän tilanne. Enimmäkseen katkenneita runkoja on vain muutamia tai muutamia kymmeniä hehtaarilla, eikä niiden korjuu vieraalla teetettynä ole kannattavaa. Paikoin ehti kuitenkin syntyä pahaakin tuhoa nuorissa metsissä ja taimikoissa, kertoo johtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitosta. Tavallista vilkkaamman tammikuun jälkeen Pohjois- Suomen puukauppaa on jatkunut edelleen ajankohtaan nähden vilkkaana. Alkuvuoden tammi-helmikuun puukauppamäärä kasvoi 5 vuoden keskiarvoon verrattuna kolmanneksen. Kasvua oli tasaisesti niin Lapissa, Kainuussa kuin Pohjois- Pohjanmaallakin. Puumarkkina kaksijakoinen tä ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Merkittäviä määriä runkopuuta hakataan myös energiapuuksi turvepulan vuoksi. Valmiin tukin ylitarjonta näyttää jatkuvan Lapissa lomiin asti. -Tukkitilanne ei oikeuta ostajia kiristämään tukin tekoa jo sovituissa kaupoissa. Tukin katkonnassa on nyt myyjän pidettävä puolensa. Vähintään on vaadittava tukkilista motolta, josta ammattilainen voi arvioida onko kaikkia mittoja tehty kauppasopimuksen mukaisesti. Tukkipuuta ei kuitenkaan voi merkittävissä määrin varastoida kesän yli. Tämän vuoksi loppukesän ja alkusyksyn sahaukseen tarvittavan tukkipuun kysynnän odotetaan vilkastuvan kesää kohti mentäessä, Jukka Aula ohjeistaa ja toteaa, että kysyntä painottuu kevään edetessä kesäkorjuukelpoisiin kohteisiin. Kilpailu tärkeää puukaupassa Terve kilpailu tuo aina oman lisämausteensa puukauppaan. Uutena kilpailutuksen muotona käynnistyy huhtikuussa metsänhoitoyhdistysten sähköinen puumarkkinapaikka. -Sähköinen markkinapaikka ei ole julkinen. Ostajat pääsevät tutustumaan alueensa leimikoihin kukin Tukkimarkkinat ovat Aulan kaksijakoiset. Etelä-Suomessa on pulaa tukista mutta Pohjois-Suomessa on toivon mukaan tilapäinen ja ohi menevä tukin ylitarjontatilanne. -Lapin ja Koillismaan tukkivarastojen paisuminen näkyy tukin hinnoissa. Sellupuiden, koivun ja havukuitupuun hinnat ja kysynomilla tunnuksillaan, Aula muistuttaa. Kilpailua on lisännyt sahojen ja energiapuun ostajien entistä merkittävämpi rooli kaikentyyppisissä leimikoissa. Lisää vaihtoehtoja tuo myös metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun lisääntyminen. - Puukaupan tarjouksissa eri ostajien välinen hintahaarukka on normaalisti 5-10 prosenttia, mutta monissa tapauksissa enemmänkin. Kun keskikokoisen puukaupan arvo euroa, lasketaan kokonaishinnan erot tuhansissa euroissa. Puunostajien tarjoamat hintatakuut menettävät vakaassa hintatilanteessa merkityksensä. Eiväthän ne korvaa sitä, jos toinen ostaja oli maksanut korkeampaa hintaa. Tarjoukset ovat aina leimikkokohtaisia, puun tarpeesta ja kilpailutilanteesta riippuvia, johtaja Jukka Aula korostaa. Tukkipuun ostajakohtaisista läpimitta- ja pituusvaatimuksista syntyvien erojen vaikutuksen arviointi vaatii hyvää asiantuntemusta. Tukkipuun hinta on kolminkertainen kuitupuun hintaan nähden. Jo kymmenen prosentin ero tukkipuuosuudessa merkitsee 2-3 euron hintaeroa leimikon keskihinnassa kuitupuutkin mukaan luettuna. Talvikauden puukaupan hintatasoa Lapissa Alkuvuoden aikana puukauppaa on Lapin alueella käyty tasaiseen tahtiin ja selvästi viime vuotta vauhdikkaammin. Talvileimikkokaupasta on siirrytty kesäleimikoihin, mutta alla olevassa hintatilastossa näkyy vielä talvileimikoiden hintataso. Taulukossa on viime viikkojen hintahavaintoja, joka antaa karkeaa suuntaa siitä tasosta, jolla puukauppaa on viime aikoina käyty. Korkeassa tukinhintatarjouksessa saattaa kuitupuun hinta olla alhaisempi ja päinvastoin. Tukkileimikossa yksikköhintaa merkittävämpi tekijä on ostajan tukinsaanto eli tukin mitta- ja laatuvaatimukset on tarjouksissa syytä käydä tarkasti läpi. Hakkuun aikana on syytä käydä tarkastamassa, että sovittuja tukkimittoja ja laatuja todella hakataan. Hintoja tarkasteltaessa on huomioitava, että kovimmat hinnat ovat suurilla, tukkivaltaisilla tienvarsileimikoilla. Heikoimmat hinnat ovat pienillä, kuitupuuvaltaisilla ja kaukana tiestä sijaitsevilla leimikoilla. Myös kysyntä- ja tarjontatilanne vaikuttaa hintaan. Jokainen leimikko on erilainen tapaus. Metsänhoitoyhdistys auttaa hintatason selvittämisessä ja puukaupassa. Avohakkuu Muu harvennus Ensiharvennus /m3 /m3 /m3 Mäntytukki 44,00-49,00 40,00-45,00 35,00-42,00 Kuusitukki 44,00-48,00 40,00-45,00 35,00-42,00 Mäntykuitupuu 16,00-21,00 13,00-17,00 9,00-14,00 Kuusikuitupuu 16,00-21,00 13,00-17,00 9,00-14,00 Koivukuitupuu 15,00-20,00 12,00-16,00 9,00-14,00 Parru/pikkutukki 20,00-27,00 16,00-23,00 13,00-20,00 Hankintakuitupuun tienvarsihinta on vaihdellut keskimäärin euron välillä kuutiolta lähinnä erän koosta, puutavaralajista ja ostajasta riippuen. Lisätietoa puukaupasta verkkosivuillamme Verkkopalvelu siirtää puukaupan uuteen aikaan Metsänhoitoyhdistykset aloittavat puukauppojen siirtämisen verkkoon vielä tämän kevään aikana. Palvelun ylläpidosta vastaa metsänomistajien puolesta MTK. Palvelu otetaan käyttöön vaiheittain niin, että se on koko maassa käytössä jo huhtikuun aikana. Ensi vaiheessa palvelu on ilmoitustaulu, jossa metsänhoitoyhdistykset puun myyjän luvalla julkaisevat myyntiin tulevia leimikoita. Tiedot eivät ole julkisia, vaan leimikoiden tietoja pääsevät tarkastelemaan ja tarjouksia tekemään vain palveluun rekisteröityneet oikeat ostajat. Kuka tahansa utelias ei tietoja voi selailla. Palvelun tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja aitoa kilpailua puukaupassa. Sähköinen palvelu on koekäytössä muutamassa maamme metsänhoitoyhdistyksessä. Mikäli palvelu toimii moitteetta, Lapin alueen metsänhoitoyhdistykset ottavat palvelun käyttöön näillä näkymin kevään aikana. Palvelun osoite tulee olemaan

10 10 metsänomistajat Metsäntutkimuslaitos: Suometsien tuhkalannoitus ei vahingoita vesistöjä Tutkimuksen mukaan suometsän tuhkalannoitus ei aiheuta merkittäviä haitallisia muutoksia valumaveden laadussa eikä ole riski alapuolisille vesistöille. Tuhkalannoitettua metsää Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen tutkimusmetsässä. Suometsissä tuhkalannoituksella voitaisiin päästä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta hyvään lopputulokseen. Tämä selviää Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemasta tutkimuksesta. Tuhkalannoituksen avulla lisätään suopuustojen kasvua, tilavuutta ja haihdutuskykyä. Samalla voidaan parantaa suometsätalouden vesistövaikutusten hallintaa. Sopivia kohteita tuhkalannoitukselle ovat typpirikkaat turvemaat, jotka kärsivät kaliumin ja fosforin puutoksesta. Tutkimuksessa selvitettiin tuhkalannoituksen vaikutusta valumaveden ravinneja raskasmetallipitoisuuksiin. Vertailtavina olivat pölymäinen turvetuhka ja puun kuorituhka, jota levitettiin joko pölymäisenä, vedellä kovetettuna tai rakeistettuna. Tuhkalevityksistä osa tehtiin lumelle talviaikaan ja osa sulaan maahan kesäaikana. Tuhkakäsitte- lyissä käytettiin nykyisten lannoitussuositusten mukaisia ravinneannoksia. Tuhkakäsittelyt kohottivat kyllä selvästi valumaveden rikki- ja kaliumhuuhtoumia. Myös kloori- ja natriumpitoisuudet kohosivat ojavedessä, samoin kalsiumja magnesiumpitoisuudet. Mutta nämä huuhtoutumat sisälsivät pääasiassa helppoliukoisia emäskationeita, joilla ei tiedetä olevan haitallisia vaikutuksia vesistöissä. Tuhkalle ominainen kalkitusvaikutus sitoo myös raskasmetallit vaikealiukoiseen muotoon, eikä metallien huuhtoutuminen liene tulevaisuudessakaan merkittävää. Sama koskee fosforia. Tuhkalannoitus ei lisää myöskään typen huuhtoumia. Tuhka on siis monella tapaa suositeltava metsänlannoitusmuoto hidasliukoisten keinoravinteiden ohella. Metsänomistajat -lehden METSÄKOULU Suometsän ravinnetalous tasapainoon Ravinnepuutoksen oireet Turvemaa poikkeaa kangasmaasta paitsi kantavuutensa perusteella, myös ravinteikkuutensa puolesta. Suometsässä kasvava puusto saattaa muutamassa kymmenessä vuodessa syödä vaikkapa kaliumvarat turpeesta lähes olemattomiin. Ravinnepuutokset näkyvät puustossa useimmiten värivikoina, kitukasvuisuutena tai monilatvaisuutena. Kaliumin puutos aiheuttaa herkästi keltaisuutta varsinkin mäntyjen alla kasvavissa kuusissa. Fosforin puutos näkyy kitukasvuisuutena ja pieninä neulasina ja boorin puutos monilatvaisuutena. Typen puute näkyy yleensä heikkona kasvuna ja vaalean vihreänä sävynä. Neulasanalyysi Tarkempi suometsän ravinnetila selviää ravinneanalyysin avulla. Analyysissä otetaan neulasnäytteet muutamasta puusta, puuston ylimmistä latvuskerroksista. Neulasnäyte otetaan talvella puuston ollessa lepotilassa, eli marras-maaliskuussa. Parin litran verran oksanpätkiä pussitetaan paperipussiin, täytetään kohteen taustatietolomake ja näyte lähetetään analysoitavaksi joko Metsäntutkimuslaitokselle tai muihin alan laboratorioihin. Näyte paljastaa puuston ravinnetilan. Ravinnetilan perusteella metsikölle määritellään lannoitussuositus, jolla ravinnetila saadaan tasapainoon ja metsä taas täyteen kasvuun. Terveyslannoitus Lannoitussuosituksen perusteella metsänhoitoyhdistys laatii alueelle metsänlannoitussuunnitelman. Mikäli puute on fosforista ja kalista, käytetään lannoitukseen esimerkiksi Rauta-PK-nimistä lannoitetta noin kiloa hehtaarille. Mikäli kyse on kaliumin puutteesta, Kali-Hiven-lannos saattaa olla sopiva tasapainotta. Boorinpuutoskohteilla käytetään Metsän boorilannosta. Mikäli typpikin on vähissä, voidaan käyttää Suometsän Y- lannosta. Keinolannoitteiden vaihtoehtona tulee kyseeseen rakeistettu tuhka, jonka käyttö metsänlannoitteena on nopeasti lisääntynyt. Tuhkan käyttömäärä liikkuu yleensä kilon tienoilla hehtaaria kohti.

11 metsänomistajat 11 Taimikonhoidolla kesää kohti Kevätaurinko alkaa vähitellen sulattaa metsiä pitkän ja pimeän talven jälkeen. On jälleen aika suunnata ajatukset tulevan kesän metsänhoitotöihin. -Hyvä tapa aloittaa uusi kasvukausi on kaivaa raivaussaha tallin perältä ja suunnata taimikkoon. Olosuhteet metsätöiden tekoon ovat tuolloin parhaimmillaan, toteaa metsänhoidonneuvoja Henri Ojanperä Metsänhoitoyhdistys Ylitorniosta. Ojanperän mukaan ajallaan tehdyn taimikonhoidon merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä se on metsän tulevan kehityksen kannalta usein jopa se tärkein hoitovaihe. -Taimikonhoidon laiminlyönti vaikuttaa ennen kaikkea puuston arvokasvuun madaltaen pahimmillaan tukkipuun saantoa merkittävästi. Se myös altistaa metsiä esimerkiksi lumituhoille myöhemmissä kehitysvaiheissa, kuten monella paikkakunnalla on tänä talvena käynyt. Ajoissa liikkeelle Tapion Hyvän metsänhoi- don suositusten mukaan sopiva ajankohta taimikonhoidon suorittamiselle on puuston valtapituuden ollessa 3 5 metriä. Lehtipuun vallatessa alaa varhaisperkausta voi olla järkevää tehdä ennen varsinaista taimikonhoitoa. Puuston kehitystä kannattaakin seurata taimikkokohtaisesti sen eri vaiheissa. Myös heinäntorjunta rehevillä kasvupaikoilla voi olla tarpeen ensimmäisien vuosien jälkeen istutuksesta, mikäli taimet uhkaavat tukahtua. Suositeltava taimikon kasvatustiheys on puulajista riippuen puuta hehtaarilla. -Töitä pohjoisen metsissä riittää, sillä tuoreessa Lapin Alueellisessa metsäohjelmassa vuosittaiseksi taimikonhoidon tavoitteeksi yksityismetsissä on asetettu hehtaaria. Nykyisellään toteutunut määrä on noin hehtaaria vuodessa, joten hoitamattomien kohteiden määrä lisääntyy joka vuosi. Tämä näkyy viimeistään metsän kiertoajan lopussa hehtaarikohtaisen puukertymän pienuudella verrattuna hoidettuun taimikkoon, Henri Ojanperä varoittaa. Taimikonhoidon toteutukseen suunnattu KEME- RA-tuki kannattaa hyödyntää, mikäli rahoituksen ehdot kohteella täyttyvät. Tukea voi saada niin omana työnä tehtävään kuin työllisyysehtoiseen taimikonhoitoon. -Neuvoja ja työvoimaapua taimikonhoidon toteuttamiseen ja rahoituspapereiden täyttämiseen saat oman alueesi metsänhoitoyhdistyksestä, muistuttaa Ojanperä. Henri Ojanperä Raivaussahan keväthuollon aika on käsillä Lumet ovat taas menneet ja kevät on kohta parhaimmillaan. Samalla alkavat parhaat raivaussahakelit ja on syytä varustautua laittamaan taimikoita kuntoon. Sitä ennen kannattaa ottaa raivaussaha kevätkunnostuksen kohteeksi ja varmistaa näin, että homma onnistuu ilman ongelmia. Seuraavassa Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston lehtori Hannu Heikkilä antaa muutaman tärkeän ohjeen, joiden avulla raivaussahan keväthuolto onnistuu. 1. Tarkista onko terä ehjä. Metallityökalulla kun napauttaa terää, pitäisi kuulua ehjä kirkas kilahdus. Särähtävä ääni paljastaa rikkinäisen terän, joka saattaa olla hengenvaarallinen hajotessaan työn aikana. 2. Sitten seuraa terän kunnostus. Siihen tarvitaan raivaussahan oma viilanohjain ja siihen sopiva pyöreä viila. Raivaussahan terän viilauskulma on 15 astetta. Viilanohjaimessa on mukana haritusrauta, jolla terään saadaan nätisti oikea hampaitten haritus. Viilanohjaimella on aloittelijankin helppo saada laadukasta jälkeä, joten se kannattaa ilman muuta hankkia. Raivaussahan viilan on oltava täsmälleen ohjaimeen sopiva: 4,8-5,5 mm:n viila lienee yleisin. Mitä suurempaa puuta sahataan, sitä suurempaa viilaa on syytä käyttää. 3. Ilmansuodatin otetaan irti ja puhdistetaan lämpimällä vedellä ja astianpesuaineella. 4. Kulmavaihteen voiteluaineen määrä tarkistetaan ja tarvittaessa lisätään raivaussahan kulmavaihteeseen tarkoitettua vaseliinia. Ei laiteta kuitenkaan kulmavaihteen koppaa ihan täyteen. 5. Suoritetaan tarvittaessa kaasuttimen perussäätö pienellä ruuvitaltalla: -Joutokäyntisuutin (L-neula) yksi kierros auki -Tehokäyntisuutin (H-neula) yksi kierros auki -Terä ei saa pyöriä joutokäynnillä, säätö tarvittaessa T- ruuvilla -Hienosäätö tehdään lämpimälle moottorille 6. Sytytystulppa on syytä vaihtaa, jos saha on seissyt pitkään käyttämättömänä. Tarkistaa ja puhdistaa se ainakin kannattaa. 7. Kaikki ruuvit on syytä kiristää. 8. Poistetaan ylivuotinen bensa, joka saattaa aiheuttaa käynnistyshäiriöitä. Kannattaa muistaa myös oikea polttoaineseos ja tarkoituksenmukainen puhdas astia. Suositeltavin bensiinin oktaaniluku on 98. Käytä valmistajan suosittamaa 2-tahtiöljyä seossuhteella 2,5%. 9. Sovita valjaita jo sahan ostotilanteessa. Tasapainota valjaat molempia olkapäitä kuormittaviksi. R-sahan terän tulee olla cm irti maasta tankki puolillaan ja valjaissa vapaasti kiinnitettynä.

12 12 metsänomistajat Kari Keränen Ranualle hoitamaan ojituksia ja puunkorjuuta Metsänhoitaja Kari Keränen (31) on valittu Ranuan metsänhoitoyhdistyksen ojitus- ja korjuuvastaavan sijaiseksi maaliskuun alusta lukien. Tyrnävän Murrosta kotoisin oleva Keränen on valmistunut vuonna 2007 metsänhoitajaksi ja on aikaisemmin työskennellyt Oulun kaupungin vs. metsätalousinsinöörinä, Tornatorilla metsänhoitoesimiehenä ja Metsäkeskuksella metsäsuunnittelijana. Viimeiset viisi vuotta hän on asunut Limingassa. Karilla on vaimo ja neljä lasta. -Harrastan vapaa-aikanani hiihtoa ja sählyä. Lähden innokkaana asiakaspalvelutyöhön toteuttamaan käynnissä olevia ja suunnittelemaan uusia kunnostusojitushankkeita, Kari Keränen tuumaa. Janne Saaranen harjoittelijaksi Ranualle Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Janne Saaranen (23) on aloittanut harjoittelijana Ranuan metsänhoitoyhdistyksessä. Janne opiskelee Rovaniemen ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta ja on varsinaiselta ammatiltaan hakkuukoneenkuljettaja, mutta päätti kuitenkin jatkaa opiskelua ammattikorkeakoulussa. - Vapaa-ajalla liikun paljon metsässä hirvikoirien kanssa. Hirvenmetsästys on harrastuksista tärkein. Lisäksi harrastan kalastamista, kaukalopallon pelaamista, kuntosalilla käyntiä ja sählyä, Janne Saaranen kertoo. POHJOIS-SUOMI Metsänomistajien liitto POHJOIS-SUOMI Ukkoherrantie 15 A 2, ROVANIEMI Puh , Faksi Jukka Aula johtaja puh , Kimmo Karjalainen aluejohtaja (Rovaniemen toimisto) puh LÄNSI-RAJA Pellon toimisto Kauppatie 32, Pello Puh , Faksi Veijo Ekonoja toiminnanjohtaja puh Aila Ruutikainen toimistonhoitaja puh Veli-Pekka Korteniemi kunnostusojitus- ja metsätievastaava puh Kolarin toimisto Koukkupellontie, Kolari Puh , Faksi Kaisa Ahola toimistonhoitaja puh Veli-Pekka Välimaa (Sirkka, Lampsijärvi, Raanujärvi, Saukkoriipi, Konttajärvi, Ruuhijärvi, Rattosjärvi) puh Markku Knuuti (Turtola, Juoksenki, Lankojärvi) puh Juhani Lassila puh Muonion toimisto Puthaanrannantie 18 A 3, Muonio Puh Faksi Kari Virkkunen puh ROVANIEMI Rovaniemen toimisto Hallituskatu 22, ROVANIEMI Puh , Faksi Teemu Orajärvi toiminnanjohtaja Ounasjokivarsi puh Aino Ryhänen toimistonhoitaja puh Pekka Saukko Alakemijoki, Välijoki puh Pirkko Aaltonen toimistopäällikkö puh Kyösti Kämä Ranuantien varsi puh Ilkka Ruotsala Yläkemijoki puh Teemu Paavola AlaOunasjoki ja Sodankyläntien varsi puh SALLA Sallan toimisto Kuusamontie 32, Salla Puh , Faksi Vesa Tennilä toiminnanjohtaja Hautajärvi, Oulanka, Ahola, Niemelä, Kallunki, Selkälä, Värriön- ja Liesijoen yhteismetsät puh Anneli Kellokumpu toimistonhoitaja puh Kari Alatalo Märkäjärvi, Salmivaara, Kursu, Lapajärvi, Pahkakumpu, Ahvenselkä, Varvikko, Paloperä, Hietajärvi puh PELKOSENNIEMI-SAVUKOSKI Savukosken toimisto Samperintie 4, Savukoski Puh , Faksi Juha Savukoski toiminnanjohtaja puh Eija Saariniemi toimistonhoitaja puh Pelkosenniemen toimisto Kemijärventie 1, Pelkosenniemi Faksi Matti Kaipainen alueneuvoja puh Voit ottaa yhteyttä myös suoraan Savukosken toimistoon, josta toimistonhoitaja välittää viestisi tai puhelusi metsätoimihenkilölle. RANUA Ranuan toimisto Keskustie 35, Ranua Jouko Höyhtyä toiminnanjohtaja tila-arvio- ja verotusasiat, metsäsuunnitelmat kaupanvahvistaja puh Jorma Pulju Simojokivarsi, Heinisuo, Tolja, Rovaniemen tienvarsi ja Saukkojärvi puh Markus Laivamaa lomalla saakka Tero Kuha Ojitus- ja korjuuvastaava lomalla Kari Keränen ojitus- ja korjuuvastaava saakka puh Jouni Virkkula Naruska, Saija, Tuohikylä, Aatsinki, Sallansuu, Onkamo, Sallansivu, Vallovaara puh Sallan Metsä- ja Ympäristöhanke Kari Pikkupeura hankevastaava puh Jukka Mielonen puh

13 metsänomistajat 13 Me palvelemme! POSIO Posion toimisto Riihipolku 1, POSIO Puh Jukka Höyhtyä toiminnanjohtaja puh Tarmo Tiihonen puh YLITORNIO Ylitornion toimisto Säipänkuja 2 A 1, Ylitornio Puh , Faksi Risto Yrjänheikki toiminnanjohtaja toimialue: Ylitornion kunta puh Alli Pirttimaa toimistonhoitaja puh Kalevi Rantatorikka työnjohtaja toimialue: Ylitornion kunta puh Henri Ojanperä metsänhoidonneuvoja toimialue: Raanujärvi, Pessalompolo,Lohijärvi, Mellajärvi ja Meltosjärvi puh KEMIJÄRVI Kemijärven toimisto Vapaudenkatu 8 A 5, Kemijärvi Puh , Faksi Jari-Pekka Jumisko toiminnanjohtaja Puh Jari Kivelä Puh SODANKYLÄ Sodankylän toimisto Papintie 1, Sodankylä Puh , Faksi Teuvo Tapaninen toiminnanjohtaja puh Marjatta Kariniemi toimistonhoitaja puh Birgitta Härkönen toimistonhoitaja Puh Henrik Säynäjäkangas p Pekka Kasurinen puh Mikko Maijala puh KITTILÄ Kittilän toimisto, Metsätalo Nilitie 1, KITTILÄ Puh Pasi Seppälä toiminnanjohtaja puh Kosti Vaarala toimistonhoitaja puh Merja Vierelä hankevastaava puh Taisto Hanhela työnjohtaja puh YLÄ-LAPPI Ivalon toimisto Sudentie 1, Ivalo Puh , Faksi Vesa Väisänen puh Heikki Tiainen alueneuvoja puh Pekka Mertaniemi puh LÄNSI-POHJA Tornion toimisto Laivurinkatu 3, Tornio Puh , Faksi Pekka Vähä toiminnanjohtaja puh Hannele Nyberg toimistonhoitaja puh Jukka Vähä puh Kemi - Keminmaan toimisto PL 5, Keminmaa Puh , Faksi Harjuniemi Erkki puh Tapani Peurasaari ojitusasiat puh Simon toimisto PL 41, Simo Puh , Faksi Haapaniemi Teppo puh Ronkainen Ilkka puh Tervolan toimisto Keskustie 93, Tervola Puh , Faksi Ala-Poikela Harri puh

14 14 metsänomistajat Laitamma mettät kunthon. OSTAMME TUKKI-, KUITU- JA ENERGIAPUUTA Alueilla: Rovaniemi, Ranua ja Kittilän eteläosa SIISTIÄ JÄLKEÄ JA TUOTTOA Laita metsäsi kasvukuntoon ammattilaisvoimin. Ostamme pystykaupalla leimikot nuoren metsän harvennuksista päätehakkuisiin. Teemme siistiä jälkeä metsäsi parantaa kasvuaan ja voi hyvin. Metsänomistajan asialla vuodesta 1992 PYYDÄ REILU TARJOUS! Jari Kuukasjärvi puh: Ukkoherrantie 15 A Rovaniemi Lapin Metsämarkkinat OY BRP

15 metsänomistajat 15 Mikä on metsäni arvo? Metsän arvoa tarvitaan moneen paikkaan: - Tilan sukupolvenvaihdokseen - Metsäpalstan tai tilan myyntiin - Lainavakuuteen - Perunkirjoitukseen jne Samalla selviävät tilan hakkuumahdollisuudet ja metsänhoitotarpeet sekä metsätulot ja hoitokulut. Ota yhteys metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisiin. Lisää metsäasiaa 840 Husqvarnan kevyt ja kompakti uusi ammatisaha on varustettu monilla työtä helpottavilla edistyksellisillä ominaisuuksilla. 50,1 cm 3, 2,8 kw*, 4,9 kg. Saatavana myös lämpökahvoilla varustettu 550XP G-malli. 815 UUTUUDET! MARKKINOIDEN NOPEIMMAT KLAPIKONEET UUTUUS! EVO 36 HC Hydraulisella laipankäännöllä ja halkaisuterän säädöllä. EVO 30 Halk.voima 2-3,5 tai 3-5,6 tn EVO 36 Halk. voima 2-8 tn. Lisävarusteena saatavissa puunnostajat ja UUTUUS tukkipöytä. Kysy lisää myyjiltämme! Lankapuhelimesta: 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min (alv 24%), matkapuhelimesta: 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min (alv 24%). Stihl kultahammas kovapalaketju kaupanpäälle! Kampanja voimassa saakka TORNIO Varikonkatu 3 Puh YLITORNIO Alkkulanraitti 127 Puh ROVANIEMI Teollisuustie 13 Puh OULU Nuottasaarentie 4 Puh Husqvarna 545 on voimakas, mutta kevyt vaativiin sahaustöihin suunniteltu moottorisaha. Tehokas X-Torg -moottoritekniikka vähentää polttoaineenkulutusta 20% ja pakokaasupäästöjä jopa 75% Tarvikekeskus Oy Keskusväylä 7, ROVANIEMI Tarvikekeskus Oy Teeritie 2, RANUA Tarvike Laatikainen Oy Posiontie 44, POSIO puh Kone-Virta Ky Sauherrantie 12, SAVUKOSKI puh KoneVasara Oy Ranniontie 10, SODANKYLÄ puh Sallan Rautatori Oy Kuusamontie 23, SALLA puh Pyöräosa Keinänen Oy Kemintie 50, TORNIO puh Tarvike Center Ivalo Oy Petsamontie 9, IVALO puh Koneliike Vuorenpää Ky Annaliisankatu 8, KEMIJÄRVI puh Rauta & Konenippeli Kivihaantie 3, YLITORNIO puh Classic turvapusero 79 Classic turvahousut 115 Classic nahkaturvakengät 185 Functional-kypärä utravisionvisiirillä 72 Konevuokraus Timpuri Oy Linnantie 2, KITTILÄ puh , Kemin pyörä ja varaosa Keskuspuistonkatu 7, KEMI puh T:mi Teuvo Kangas Kurtakontie 52 C, KOLARI puh , Peuran Autohuolto O. Mäkipeura PPA 2 Esso TERVOLA puh

16 16 metsänomistajat Omistatko metsää? Hoidetaan metsä tuottamaan! Metsänhoito on tuottava sijoitus tulevaisuuteen. L&T Biowatti on erikoistunut nuorten metsien ja ensiharvennusmetsien hoitoon. Harvennamme metsiä ja ostamme samalla energia-, kuituja tukkipuuta pysty- ja hankintakaupalla. Tilaa ilmainen metsätilakäynti sinua palvelevalta L&T Biowatin paikalliselta metsäpalveluasiantuntijalta osoitteessa: > hae kuntasi metsäpalveluasiantuntija Puusta puhdasta energiaa p

17 metsänomistajat 17 Yhteistyö toimii tuulivoimalakorvausten neuvotteluissa Tervolaan rakennetaan yhtä Pohjois-Suomen suurimmista tuulipuistoista Tuuliwatti Oy rakentaa Tervolaan yhtä Pohjois- Suomen suurimmista tuulivoimapuistoista. Tervolassa kokeiltiin hyvällä menestyksellä neuvottelumenettelyä, missä alueen myllytontin vuokraajat valtuuttivat edustajakseen kaksi neuvottelijaa. Kolmen megawatin tuulimyllyn vuosituotannon arvo sähköpörssin keskihinnoilla on keskimääräisillä tuotantotehoilla noin euroa ja ensivaiheen syöttötariffilla vuoteen 2015 asti euroa. Näillä markkinoilla metsänomistajan täytyy tietää tuulivoimalle soveltuvan tontin todellinen arvo. Yleensä neuvottelut on käyty tuulivoimayhtiön ja yksittäisten maanomistajien kanssa. Näissä yhtiö on aina vahvoilla. Joukkokokous ei myöskään ole toimiva neuvottelumenettely. Isolla porukalla voidaan antaa evästykset ja jättää yksityiskohdista sopiminen omille edustajille. Tervolassa maanomistajien edustajat ja yhtiö pääsivät neuvottelutulokseen ja alueen myllynvuokraajat hyväksyivät syntyneen neuvottelutuloksen. Tietoa on jo saatavilla -Maanomistajien tueksi Metsänomistajien liitto on nyt kerännyt Pohjois- Suomesta useamman sadan tuulivoimalan vuokratasoa koskevan vertailuaineiston. Vertailussa voidaan nyt hakea käypää vuokratasoa vastaavissa tuuli- ja rakentamisolosuhteissa oleviin vuokrasopimuksiin. Yksittäiset sopimukset ovat kuitenkin aina liikesalaisuuden piirissä, kertoo johtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen metsänomistajien liitosta. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin korvaustasot vaihtelevat karkeasti ja euron välillä vuotta ja myllyä kohden. Keskihintataso on reilut euroa vuodessa myllyä kohden. -Korvausperusteet ovat toistaiseksi melko kirjavia. On kiinteää vuosivuokraa, tuotantoon sidottua vuokraa ja näiden yhdistelmiä. Hyvät kulkuyhteydet ja sähkönsiirtoyhteydet tekevät alueesta kiinnostavan. Tuotantosidonnaisessa vaihtoehdossa on oleellista, millä prosentilla tuotto lasketaan, Aula tietää. Tuotantosidonnaisten vuokrien vaihteluväli on tällä hetkellä 0,9 3,6 % ja tuotto on mahdollista sitoa tuotannon arvon ajankohdan pörssihintaan (n. 40 / MWh) tai syöttötariffiin (2015 asti 103,5 /MWh). Isoja investointeja Tyypillisessä 3-4 megawatin tuulivoimalan rakentamisessa on kyse teollisuuslaitoksen mittakaavaa olevasta rakentamisesta ja investoinnista. Tarvitaan raskaita kuljetuksia kestävä tiestö. Sekä tienrakennuksen että perustustöiden vaatimat kantavat maa-ainekset ja murskeet pyritään hankkimaan tuulivoimaalueelta. -Tieverkoston rakentaminen edellyttää tieoikeuksien sopimista myös muiden kuin myllytonttien vuokraajien kiinteistöille. Muuntoaseman ja kunkin tuulimyllyn välille kaapeloidaan syöttöjohdot. Kunkin tuulimyllyn ympärille muodostuu halkaisijaltaan noin kilometrin vaikutusalue, johon naapuri ei voi rakentaa tai tehdä omaa tuulivoimalasopimusta. Vaikutusalueiden laajuuden vuoksi uusien alueiden maanomistajien kannattaa lähteä liikkeelle yhdessä ja ottaa heti yhteys Metsänomistajien liittoon tai metsänhoitoyhdistykseen, johtaja Jukka Aula suosittaa. MTK maanomistajien edustajana ja nyt myös Suomen tuulivoimayhdistys suosittelevat alueellisia vuokrasopimusmalleja, joissa myös välialueille tulee omat korvauksensa. Näin tuotosta pääsevät osalliseksi kaikki, joiden omaisuuden käyttöä myllyt rajoittavat. Kemera-tuet valtaosin nuorten metsien hoitoon viime vuonna Suomen metsäkeskus kertoo tiedotteessaan, että Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia tukia maksettiin viime vuonna liki 83,8 miljoonaa euroa. Suurin osa tuesta myönnetään yksityisille metsänomistajille metsänhoito- ja perusparannustöiden tukemiseen. Haketustukea maksettiin haketta tuottaville toimijoille ja maanomistajille ennätykselliset 10,7 miljoonaa euroa. Kemera-hakemuksia siirtyi maksettavaksi tänä vuonna 11 miljoonan euron verran. Lähes puolet Kemera-tuesta kuluu nuoren metsän hoitoon sekä energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Metsänuudistamistukia maksettiin 9,3 miljoonaa euroa ja valtaosa tuesta ohjautui Lappiin ja muualle pohjoiseen Suomeen. Uudistamistukea myönnetään vajaatuottoisten alueiden ja luonnontuhojen - esimerkiksi myrskyn - aiheuttamien aukeiden metsittämiseen. Juurikäävän torjuntaa tuettiin 5,2 miljoonalla eurolla, terveyslannoitukseen käytettiin noin euroa ja kulotukseen noin euroa. Uusia metsäteitä tuettiin eurolla ja vanhojen perusparannuksia 6,4 miljoonalla. Kunnostusojituksiin käytettiin 3,9 miljoonaa euroa. Siirtyneet Kemera-tuet puolittuivat Kemera-varojen niukkuuden takia tukien maksatuksia siirtyi vuodelta 2012 kuluvalle vuodelle noin 11 miljoonan euron arvosta. Siirtyneiden tukien maksatusten määrä kuitenkin lähes puolittui vuodesta Väheneminen johtui siitä, että uusien suunnitelmallisten hankkeiden hyväksymistä rajoitettiin valtion budjetissa erittäin voimakkaasti. Tänä vuonna myöntämisvaltuus nousee 35 miljoonaan euroon viime vuoden 28 miljoonasta, mikä helpottaa hankkeiden hyväksymistä. Myöntämisvaltuus on valtion sitoumus rahoittaa tulevina vuosina toteutettavia hankkeita. Hankkeita, joiden Kemera-tuki edellyttää etukäteen hyväksyttyä suunnitelmaa, ovat kunnostusojitus, metsätiet, metsänuudistaminen, terveyslannoitus ja kulotus. Eniten tälle vuodelle siirtyviä tukien maksatuksia oli kunnostusojitus- ja tiehankkeissa. Haketustukea ei makseta enää vuonna Viime vuonna Kemera-varoin tuettua haketta tuotettiin kuitenkin ennätysmäärä, eli 6,3 miljoonaa irtokuutiota. Haketustuen korvaavan pienpuun energiatukijärjestelmän (PETU) ennakoidaan tulevan voimaan aikaisintaan vuonna Lisätietoja kemera-tuista saa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

18 18 metsänomistajat Pienpuun tuki aikaisintaan vuonna 2014 Pienpuun energiatukijärjestelmä on edelleen komission käsiteltävänä, ja uusi laki tulee voimaan aikaisintaan Siihen saakka energiapuun korjuuta tuetaan nykyisellä kemeran korjuutuella. Merkittävä puuenergian ja käytön tuen, energiapuun haketustuen maksaminen Kemera-varoista päättyi vuodenvaihteessa. Näin tukitaso nuorten metsien korjuun kohteille pieneni yli neljä euroa kuutiota kohden. Vuoden alusta maksetaan nuorten metsien korjuu-kohteille vain korjuutukea seitsemän euroa kuutiometriltä. Haketustuki tuli ensimmäisen kerran voimaan loppuvuonna PETUn hakijana loppukäyttäjä Pienpuun energiatuki on nykyisen Kestävän metsätalouden rahoituslain tilalle tuleva laki, jonka on määrä lisätä nuorten metsien energiapuun tarjontaa ja käyttöä. Tukea maksetaan ainoastaan lämmön ja sähkön tuotantoon käytettäville puille, mutta ei esimerkiksi bionesteiden kuten pyrolyysiöljyn tuotantoon. Tämä perustuu komission kantoihin, johon ei ole onnistuttu saamaan muutoksia. Aikaisemmin on pelätty myös sitä, että tukea voidaan maksaa vasta kun puut on käytetty. Komissio on kuitenkin hyväksynyt ajatuksen siitä, että loppukäyttäjän ei tarvitse käyttää puuta ennen tuen hakemista. Pienpuun energiatuen hakijaksi kelpaa ainoastaan loppukäyttäjä. Hakijaksi ei siis kelpuuteta puuntoimituksista vastaavaa tahoa tai metsänomistajaa. Puunhankinnan ja puupolttoaineiden toimitusten sujuvuuden kannalta on tärkeää, että loppukäyttäjä voi ottaa vastaan puut jopa tien varrella. Oleellista on myös se, että tuen maksamiseen hyväksytään puumäärien taselaskentaa eikä puueriä täydy pitää erillään aina loppukäyttäjän polttoainesiiloon asti. Viimeksi mainittu vaihtoehto lisäisi kustannuksia ja vaikeuttaisi toimintaa. Lähde: Bioenergia ry Kivihiili muuttaa Suomea energiatuotannon kehitysmaaksi Pöyryn selvityksen mukaan kivihiilen ja muun tuontienergian osuudet lisääntyvät vauhdilla Suomessa. Kehitys uhkaa tuhansia työpaikkoja. Kivihiilen ja muun tuontienergian käyttö on noussut merkittävästi etenkin lupasumasta johtuvan turvepulan vuoksi jo tänä vuonna. Kaiken kaikkiaan lähes 85 prosenttia turvepulasta korvautuu tuontienergialla ja vain noin 15 prosenttia varastossa olleen puun polttamisella. Turvepulaa korvataan kasvaneella sähkön tuonnilla sen sijaan, että sähkö tuotettaisiin turpeella kotimaassa. Lisäksi Suomessa ajettavissa turvekattiloissa ylivoimaisesti suurin turpeen korvaaja on kivihiili. Turvepula johtuu siitä, että turvetuotantoalueista yhä useampi on mataloituneita soita, joista etenkään sateisina kesinä ei saada nostettua riittävää määrää turvetta. Uusien tuotantoalueiden lupaprosessit ovat pitkittyneet, eli on syntynyt lupasuma. Myös puun aseman heikkeneminen lisää tuontienergiaa Tuontienergian käyttöä lisää osaltaan myös energiapuun tuen heikkeneminen. Tämän vuoden alusta to- Kivihiilen käytön lisääminen vähentää vastaavasti hakkeen käyttöä. teutetun metsähakkeen sähköntuotantotuen alentamisen ja haketustuen poistamisen jälkeen hakkeesta on tullut kallein polttoaine lauhdesähkön tuotannossa. Vielä viime vuonna metsähake oli silloisten tukien vuoksi kilpailukykyinen polttoaine ennen turvetta ja kivihiiltä. Ydinvoimapäätöksen yhteydessä luvattu risupaketti on hävinnyt kuin tuhka tuuleen, eli ainoastaan tuulivoima on hyötynyt tilanteesta. -Tällä hetkellä kriittisin kysymys on se, investoivatko energiayhtiöt kivihiileen vai kotimaiseen puuhun ja turpeeseen. Näillä investoinneilla on suuri merkitys suomalaisiin työpaikkoihin kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa toteaa. Kivihiili-investoinnit johtavat kuluttajan energian hinnan nousuun sekä energiaomavaraisuuden ja vaihtotaseen heikkenemiseen. Peisa muistuttaa, että samalla kotimaisia työpaikkoja ei synny vaan niitä menetetään. Jo nyt nähty kehitys uhkaa yli tuhatta kotimaista työpaikkaa. Tehdyn selvityksen mukaan kivihiilen lisäkäyttö uhkaa nostaa kuluttajan kaukolämmön hintaa noin 15 prosenttia jo tänä vuonna turvetta käyttävissä kaupungeissa. Lähde: Bioenergia ry Rovaniemen uuden biovoimalan rakentaminen siirtyy Rovaniemen Energian ja Oulun Energian yhteistyössä suunnittelema suurinvestointi Rovaniemelle on pahassa vastatuulessa. Vanhan Suosiolan voimalan investoinnilla ostetaan nyt lisäaikaa Mustikkamaan voimalalle. -Mustikkamaan biovoimalaitoksen rakentaminen ei ole nykytilanteessa kannattavaa, arvioi Rovaniemen Energian toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen Lapin Kansa-lehdessä. Tykkyläisen mukaan rakentamiseen liittyvät riskit ovat nykytilanteessa liian suuria ja yhtiö keskittyykin kehittämään jo olemassa olevaa kapasiteettia. Tämä tarkoittaa sitä, että lähivuosina investoinnit keskittyvät Suosiolan voimalaitokseen. Mustikkamaan rakentamisen riskit liittyvät moniin tekijöihin, esimerkiksi taantuman myötä laskeneisiin sähkön ja päästöoikeuksien hintoihin. Lisäksi valtakunnan tasolla on tehty päätöksiä, jotka ovat leikanneet tukia ja lisänneet polttoaineiden verotusta. Suosiolan investoinnilla vanhan laitoksen polttoainetehoa nostetaan, ja voimalaitoksella otetaan käyttöön energian talteenottamista helpottava savukaasupesuri. Suosiolan remontti maksaa arviolta noin seitsemän miljoonaa euroa. Rovaniemen Energiasta korostetaan kuitenkin, että Mustikkamaan biovoimalaitosta ei ole haudattu. Rovaniemelle tarvitaan lähitulevaisuudessa uusi voimala, sillä Suosiolan avulla saadaan ostettua lisäaikaa vain joitakin vuosia. Mustikkamaalle infrastruksuuri varsin pitkälle valmiina ja yhtiö on valmis jatkamaan hanketta olosuhteiden parannuttua. Metsänomistajille pettymys -Hankkeen lykkääntyminen on pettymys mutta tätä on osattu odottaa tukipolitiikan tempoilevuuden ja sähkön markkinahintaennusteiden matalan tason pohjalta, kommentoi Rovaniemen Energian päätöstä johtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitosta. Positiivista Aulan mukaan on se, että Rovaniemen Energia on lähtenyt aidosti hakemaan keinoja puun osuuden nostamiseksi jo nykyisen laitoksen polttoainepaletissa. -Suosiolan puunkäyttömäärillä on jo nykyisellään merkittävä vaikutus lähialueen energiapuumarkkinoihin. Laitoksen suosimaa karsittua rankaa pystytään kuljettamaan hieman kauempaakin lähes samoilla kustannuksilla kuin pieniläpimittaista kuitupuuta, Aula pohtii. Laitoksen tehon noston toivotaan lisäävän puupohjaisen energian käyttöä. Laitoksen vastaanottoterminaali on jo mitoitettu suurempaa volyymiä varten. -Puuntoimittajien näkökulmasta myös logistiikka puun vastaanotossa toimii joustavasti ja tehokkaasti kun terminaalin hoito tuli yrittäjävetoiseksi.

19 metsänomistajat 19 Nestemäiset biopolttoaineet luovat uutta jalostuspolkua energiapuulle Green Fuel Nordig Oy:n edustajat esittelemässä Iisalmen bioöljyhanketta. Henkilöt vasemmalta Paavo Jauhiainen, Timo Saarelainen ja Timo Hortling. Puuta hyödyntävä biojalostamo nousee vuoden 2014 kuluessa Iisalmen Soinlahteen, UPM:n laitos Lappeenrantaan ja etanolitehdas hieman myöhemmin Kajaaniin. Kemin Ajoksen biodiesellaitos odottaa investointipäätöstä. Puulle tulee vauhdilla uutta käyttöä. Kestävästi hoidettujen metsien puu on raaka-aine, jolle riittää käyttöä ja käyttäjiä myös jatkossa, vaikka perinteinen metsäteollisuus yskähteleekin rakennemuutoksen kourissa. Suomesta ollaan rakentamassa biotaloutta, mikä tarkoittaa uusia käyttökohteita myös uusiutuvalle puulle. Iisalmeen satsaava Green Fuel Nordic Oy on tehnyt kuluneen vuoden aikana määrätietoisesti töitä lisätäkseen yhteiskunnan eri toimijoiden tietoisuutta bioöljystä, sen tuotannosta ja käyttökohteista sekä taloudellisista ja ympäristönsuojelullisista eduista. -Työmme on kantanut he- delmää, ja asemamme alan merkittävänä asiantuntijana ja toimijana on nyt vakiintunut, sanoo Green Fuel Nordic Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarelainen. Olvi-säätiö rahoittaa Iisalmen hanketta Green Fuel Nordicin biojalostamohanke on edistynyt suunnitelmien mukaisesti myös käytännön tasolla. Olvi-säätiön vuodenvaihteessa tekemä päätös lähteä mukaan rahoittamaan hanketta varmistaa projektin etenemisen suunnitellussa aikataulussa. -Hankkeen avulla parannamme myös osaltamme työllisyyttä metsäteollisuuden rakennemuutoksen koettelemilla paikkakunnilla ja tarjoamme uutta paikallista jalostuspolkua metsäbiomassalle, toteaa Saarelainen. Yhden biojalostamon työllistävä vaikutus tuotannossa ja välittömässä raaka-aineen ja valmiin bioöljyn logistiikassa on noin 100 työpaikkaa. Likimain tonnia bioöljyä vuodessa tuottava jalostamo nielee reilut kiintokuutiometriä puuta vuodessa. Suoraan metsästä saatavan biomassan ohella biojalostamo voi käyttää raakaaineena myös esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteita. ST1 investoi Kajaaniin ja Vapo Kemiin Sahanpurusta ja hakkeesta aletaan valmistaa liikennepolttoainetta Kajaanissa. Energiayhtiö ST1 suunnittelee rakentavansa bioetanolitehtaan UPM:n entisen paperitehtaan tiloihin. Sivutuotteena laitos tuottaa ligniiniä. Investointipäätös tehdään tänä vuonna. Noin 40 miljoonan euron investointi pitäisi olla valmiina vajaan parin vuoden päästä ja se työllistää valmistuessaan Kajaanissa henkilöä. Sahanpuru saadaan Pölkky Oy:n Kajaanin sahalta ja prosessihöyry Kainuun Voiman laitokselta. Tuleva Kajaanin tehdas tarvitsee tuotantoonsa sa- hanpurua ja haketta kuutiometriä vuodessa ja tehtaalta lähtee 90-prosenttista etanolia rekkakuorma vuorokaudessa, eli 10 miljoonaa litraa vuodessa. Vapo Oy:n Kemin Ajokseen suunnittelema biodieseliä valmistava laitos on mittaluokaltaan Iisalmen ja Kajaanin hankkeita selvästi suurempi. Se on saanut EU:lta mittavan rahoituspäätöksen, noin 88 miljoonaa euroa. Hankekoko on kuitenkin puolittunut velkaisen MetsäGroupin vetäydyttyä hankkeesta. Vapo jatkaa laitoksen kehittelyä nyt yksin. Nestemäisten polttoaineiden uusista investoinneista pisimmällä on UPM:n Lappeenrannan biodieseliä valmistava jalostamo. Noin 150 miljoonaa euroa maksavan laitoksen rakentaminen aloitettiin marraskuussa ja tuotanto pitäisi olla täydessä käynnissä vuonna 2014, jolloin se alkaa suoltaa biodieseliä noin 120 miljoonaa litraa vuodessa. Kuvassa oleva Posion vanhan lämpölaitoksen kattila jää huippuaikojen varalle. Posion kunta satsaa biovoimaan Posion kunta uudistaa kaukolämmön tuotantoaan investoimalla uuden biovoimalan vanhan kattilan rinnalle. Posio on neljän tuhannen asukkaan kunta, jonka kaukolämmön tarve on noin MWh. Kaukolämmön tuotannosta vastaa kunnan omistama Posion Vesi ja Lämpö Oy. Lämmön kunnan kaukolämpöverkkoon tuottaa nykyisin kolmen megawatin biokattila ja kaksi raskasöljykattilaa. Uuden kattilan suunnittelusta vastaavat lämpöyhtiön toimitusjohtaja Jani Ahola ja oululainen Planora Oy. Vanha biokattila jää investoinnissa huippuaikojen varakattilaksi. Uusi laitos on puuhakkeella toimiva ORC-laitos, jonka lämpöteho on 4 MW ja sähköntuotantoteho 0,7 MW. Laitoksen suunnittelu on meneillään ja laitoksen on tarkoitus valmistua jo tämän vuoden syksyllä käyttökuntoon. Metsänomistajien omistama Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy toimittaa yhdessä metsänhoitoyhdistysten kanssa metsähakkeen Posion nykyiselle energialaitokselle. -Nykyinen toimitussopimuksemme on voimassa vielä reilun vuoden ja kattaa siis myös uuden voimalan alkukauden. Nykyinen voimala käyttää energiapuuta noin MWh, eli kiintokuutiometriä, kertoo hankintapäällikkö Heikki Ala-aho Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:sta. Uudessa voimalassa puun käyttömahdollisuus kasvaa arviolta megawattituntiin, kun kokoluokka kasvaa ja raskasöljykattilat siirtyvät kokonaan reserviin. Lisää metsäasiaa

20 20 metsänomistajat Lappiin tuli seitsemän lievää poikkeamaa sertifiointitarkastuksissa Energiapuun oikealla varastoinnilla lisää tiliä Poikkeuksellisen sateinen vuosi 2012 on korostanut energiapuun oikean varastoinnin tärkeyttä. Lämpöä lähtee vain kuivasta puusta ja voimalaitokset tarvitsevat energiaa, eivät vain kuutioita. Hyvälaatuinen, kuiva energiapuu näkyy hankintahakkaajan tilipussissa. Keliolosuhteille ei tietenkään mitään mahdeta mutta sateiden vaikutusta pystytään pienentämään varsin helpoilla konsteilla: 1. Kun keräät metsäkoneella tai maataloustraktorilla rankoja metsästä, älä pudota kouraa liian alas. Liian syvältä kouraisten puiden mukana kuormaan tulee kiviä ja muita epäpuhtauksia maasta. Kivet ja maa-aines särkevät hakkurin terät ja aiheuttavat hankaluuksia myös poltossa. 2. Varastokasa on sijoitettava tien varrelle hakkurin kuormaimen ulottuville enintään 3 metrin päähän ajotien reunasta. 3. Varastokasa on sijoitettava mahdollisimman aukealle paikalle ja mielellään muuta ympäristöä korkeammalle kohoumalle tai mäelle. Näin luonnon kuivatusteho on paras mahdollinen. 4. Varastokasan alle on laitettava pohjapuiksi rankanippu, jotta kasa ei ole maata vasten vaan ilma pääsee kiertämään myös kasan alta. 5. Varastokasasta on tehtävä mahdollisimman iso ja korkea, jotta kuivatusteho on hyvä. 6. Kasan etureuna (tyvet) on ladottava hieman etunojaan lipalle, jotta vesi ja lumi eivät pääse tyvipäistä satamaan suoraan kasan sisään. 7. Metsäteitä auki pidettäessä lunta ei saa lingota kasaa vasten, koska siinä menee herkästi myös kiviä ja muita epäpuhtauksia kasan sisään. Myös lämpöarvo heikkenee. kuva ja teksti Timo Tuominen Lisää metsäasiaa Pekka Saikkonen DNV Certification Oy suoritti metsäsertifiointiin liittyvät tarkastukset lokakuun alkupuolella Lapissa. Tarkastuksen kohteena olivat metsänhoitoyhdistyksistä Länsi-Raja ja Pelkosenniemi-Savukoski. Lisäksi tarkastuksessa olivat mukana Pantsarin Saha, Metsähallitus Länsi-Lappi ja Metsäkeskus Suomi Rovaniemellä. Tarkastuksessa kuultiin lisäksi Saamelaiskäräjiä, ELY-keskusta, Luonnonsuojelupiiriä, Kolttaneuvostoa ja Paliskuntia. Maastokohteita tarkastettiin kaikkiaan 34 kappaletta, joista suurin osa oli hakkuu-, maanmuokkaus- ja kunnostusojituskohteita. Lisäksi kohteena olivat tärkeät elinympäristöt ja tiehank- Maanomistajan oikeusturvaan parannus lunastuksissa Lokakuun alusta 2011 tuli voimaan lunastuslain pieni mutta maanomistajien kannalta merkittävä muutos. Lakia muutettiin niin, että maanomistajan ei tarvitse enää maksaa korvaustoimitusten kustannuksia, vaikka häviäisikin jutun. Erityisen merkittävää tämä on mm. liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen suojelussa, kaavoituksessa ja muissakin viranomaisten päätöksiin Lasten ja nuorten metsäosaamisen edistäminen sai sertifiointitarkastuksessa kiitosta. keet. Aikaisempien vuosien tapaan pääosa poikkeamista löytyi metsäkeskuksen keräämän sisäisen tiedonkeruun kautta. Metsäkeskus kerää vuosittain tiedot kaikkien toimijoiden edesottamuksista. Sieltä löytyvät myös metsälakirikkomukset, luontolaatutarkastukset ja korjuujäljen tarkastukset. Lievät poikkeamat Kriteeriin 1 (lakisääteisten vaatimusten noudattaminen) tuli poikkeama, johtuen tuomioistuimen päätöksestä, jossa uudistamisvelvollisuus oli laiminlyöty. Lisäksi auditoija kommentoi muutamien metsäkoneiden osalta tekemättömien tai myöhästyneiden laitetarkastusten laiminlyöntiä. liittyvissä maankäytön rajoitustilanteissa. Jos maanomistaja on joutunut laittamaan korvaustoimituksen vireille, korvausvelvollisen (luonnonsuojelussa ELY-keskus, kaavaasioissa kunta) tulee aina maksaa toimituskustannukset. Näin siinäkin tilanteessa, vaikka toimituksessa todettaisiin, että lain määräämä korvauskynnys ei ole ylittynyt eikä korvausta tarvitse maksaa. Kriteeri 5 (energiapuun korjuu) määrittää mm. korjuukohteelle jätettävän latvusmassan määrän. Lapin osalla tavoite ei täyttynyt. Kriteeri 12 (uhanalaiset lajit). Yhdellä kohteella oli vaarannettu Tikankonttiesiintymä. Kohdetta ei kuitenkaan ollut tuhottu, mutta poikkeama kuitenkin. Kriteeri 15 (metsätienrakennuksen ympäristöselvitykset). ELY-keskuksen lausunnon mukaan hankealueella olevaa pohjavesialuetta ei ollut huomioitu ympäristöselvityksessä. Säännösmuutos on merkittävä parannus maanomistajien oikeusturvaan. Nyt maanomistaja uskaltaa laittaa korvausprosessin omalla hakemuksellaan liikkeelle, eikä hänen tarvitse pelätä kuluja vaikka toimituksessa todettaisiinkin, että korvauskynnys ei ole ylittynyt, eikä korvauksia makseta. Markku Tornberg, johtaja, MTK Kriteeri 18 (kunnostusojitus). Yhdellä kohteella oli suunnitelmasta poiketen kaivettu ojia, jotka olivat päästäneet kiintoaineita läheiseen puroon. Kriteeri 23 (työnantajavelvoitteet). Kenttätarkastuksissa löytyi kahdelta urakanantajalta puutteita urakoitsijoiden työnantajavelvoitteiden tarkistamisesta. Lisäksi löytyi kaksi sertifiointiin sitoutumatonta yrittäjää. Jotain hyvääkin Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisääminen sai kiitosta jälleen kerran. Toinen myönteinen asia oli kulotuskriteerin täyttyminen sateista huolimatta. Korjaavat toimenpiteet on toimitettu DNV:lle, joka suosittaa sertifikaatin jatkamista edelleen.

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014

Jäsentiedote. Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 2/2014 Syksy on kiivasta puukaupan aikaa Viimeistään nyt on metsänomistajan aika reagoida, mikäli hakkuukohteet halutaan vielä tänä vuonna korjuuseen. Rovaniemen

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsänomistajien koulutus

Metsänomistajien koulutus koulutus EME-hanke Mari Sarvaala aktivointi Hankesuunnitelmassa todettu: menetelminä viestintä, koulutus ja henkilökohtainen neuvonta metsänomistajia autetaan tiedostamaan metsänsä arvo ja kannattavan

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla

eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot