Sosiaali- ja terveyslautakunta Henkilöstöresursointi sosiaali- ja terveydenhuollossa 3384/ /2016

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Henkilöstöresursointi sosiaali- ja terveydenhuollossa 3384/ /2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvist, puh Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvist, puh Sosiaali- ja terveysosaston henkilöstötyövuosien määrä oli vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan 408,62. Sosiaali- ja terveysosaston yksiköistä sosiaalipalvelut ja perheyksikkö ovat henkilöstömäärältään alle 20 henkeä molemmat kun taas vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa henkilöstömäärät ovat yli 150 henkilöä yksikköä kohden. Sosiaali- ja terveyslautakunnan on hyvä kiinnittää huomiota siihen, vastaavatko henkilöstöresurssoinnit valtakunnallisia suosituksia. Tällä taataan eri lakien asettamissa määräajoissa pysyminen. Alla kuvataan eri yksiköiden henkilöstöresurssia ja tämän hetkistä tilannetta. Samat henkilöstöresurssointiin liittyvät kohdat löytyvät myös talousarvion motivoinneista. Sosiaali- ja terveyshallinto Hallinnon henkilöstökuluihin kuuluvat koko osaston yhteiset hallinnolliset kulut, joihin sisältyvät sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminnan kustannukset. Terveydenhuollossa otettiin Kanta-palvelut käyttöön aikaisemmin ja tämä käyttöönotto vaati lisäresurssointia. Myös sosiaalihuollon tulee ottaa Kanta-palvelut käyttöön. Koska sosiaalihuollon Kanta-palvelut kuuluvat sosiaalipalveluihin, perheyksikköön ja vanhustenhuoltoon, on palvelujen käyttöönotto hyvä koordinoida yhteisesti ja varata hallintoon henkilöstöresurssi Kanta-palveluiden käyttöönoton valmisteluun. Sosiaalipalvelut AIKUISSOSIAALITYÖTÄ toteuttavat tehtävärakenteen mukaisesti sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Palvelutarpeen arviointi on sosiaalihuoltolain mukaan aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sekä äkillisissä ja vaikeissa muutos- ja kriisitilanteissa välittömästi. Palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakassuunnitelmalla. Asiakassuunnitelman tekeminen edellyttää kokonaisvaltaista arviota asiakkaan elämäntilanteesta ja sosiaalisista ongelmista ja sen tekeminen koostuu mm. asiakkaan haastattelusta, hänen sosiaalisen verkostonsa kartoituksesta, dokumentoinnista, päätöksenteosta sekä asiakkaan palvelutarpeen edellyttämästä koordinoinnista. Sosiaalityöntekijä on asiakasprosessin toteuttamisessa kokonaisvastuussa. Sosiaaliohjaajan työ painottuu asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä kanssa

2 työskentelyyn palvelusuunnitelman mukaisesti, palveluohjaukseen sekä asiakkaan asian hoitamiseen viranomaisverkostossa. Aikuissosiaalityön asiakkaiden enimmäismäärien ja työajan mitoitus riippuu siitä, kuuluuko työntekijän vastuualueeseen kaikenlaisia asiakkaita. Mitä laaja-alaisempaa asiakaskunta on ja mitä vähemmän työntekijällä on käytettävissään konsultaatiomahdollisuuksia, sitä vähemmän hänellä tulee olla asiakkaita. Paraisilla aikuissosiaalityöntekijöillä on laaja asiakaskunta, johon kuuluvat kaikki asiakasryhmät, myös lapsiperheiden vanhempia. Aikuisten palvelujen mitoitus on Talentian mukaan korkeintaan asiakasta/sosiaalityöntekijä tai ohjaaja. Paraisilla on 2,5 aikuissosiaalityöntekijän virkaa, 1 vastaavan sosiaalityöntekijän virka, 1 sosiaaliohjaajan toimi, etuuskäsittelijä sekä työllisyyskoordinaattori. Asiakastalouksia toimeentulotuessa on vuositasolla yli 400. Aikuissosiaalityössä on ollut mahdollista pääsääntöisesti tehdä korjaavaa työtä, joka kustannuksiltaan ja työpanokseltaan on raskas palvelumuoto. Asiakkaiden elämäntilanteiden ylläpitoon ja seurantaan ehdotetaan talousarviossa uutta sosiaaliohjaajan palkkaamista. Sosiaaliohjaajan tehtävä on myös toimia työvalmentajana kuntouttavassa työtoiminnassa oleville kaupungin työyksikköihin sijoitettaville asiakkaille. Tämä helpottaa oleellisesti kuntouttavaan työtoimintaan sijoittamista kaupungin sisällä ja säästää työmarkkinatuen ns. sakkolistaa. Uudistetun sosiaalihuoltolain mukaan jokaiselle asiakkaalle on vastuusosiaalityöntekijän lisäksi nimettävä omatyöntekijä, johon sosiaaliohjaaja soveltuu hyvin. PÄIHDETYÖSSÄ sovelletaan aikuispalvelujen sosiaalityön/-ohjauksen asiakasmäärien mitoitusta eli korkeintaan asiakasta työntekijää kohden. Paraisilla on päihdetyönkoordinaattori joka toimii osana aikuissosiaalityötä. Päihdetyö kattaa ehkäisevän päihdetyön sekä päihdehoitoon ja kuntoutukseen liittyvien päihdepalveluiden järjestämisen. Tällä hetkellä päihdetyönkoordinaattorilla on 25 säännöllisissä tapaamisissa käyvää asiakasta. Päihdetyönkoordinaattorin työ koostuu sekä asiakasvastaanotosta että päihdetyön kehittämisestä sosiaalitoimessa. VAMMAISTEN palveluihin sovelletaan aikuistyön mitoituslinjausta eli korkeintaan asiakasta sosiaalityöntekijää tai -ohjaajaa kohti. Vammaispalvelulain mukaan palvelujen ja tukitoimien selvittäminen on aloitettava seitsemäntenä arkipäivänä tiedon saannista. Asiakkaalla on subjektiivinen oikeus asiakassuunnitelmaan. Lain mukaan palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä kun vammainen henkilö on tehnyt hakemuksen palveluista. Lapsiasiakkaat ja lapsiperheet tulee ottaa mitoituksessa huomioon soveltaen lastensuojelun mitoituslinjausta, eli korkeintaan 30 perhettä tai 40 lapsiasiakasta sosiaalityöntekijää tai -ohjaajaa kohti.

3 Vammaistyön mitoituslinjaus koskee vammaispalvelujen sosiaalityötä ja palvelusuunnitelmiin perustuvaa sosiaaliohjausta ja palveluohjaukseen liittyvää työtä. Paraisilla on puoli sosiaalityöntekijän virkaa vammaispalveluissa. Vuonna 2015 vammaispalvelupäätöksiä tehtiin 224 asiakkaalle. Tänä vuonna on tehty palvelusuunnitelmia yli 50 asiakkaalle. Vammaispalvelun sosiaalityöhön on tarve lisätä henkilöstöresursseja. Näiden toimialojen lisäksi sosiaalipalveluyksikössä on OMAISHOIDONTUKI alle 65-vuotiaille, jonka koordinaattorina on puoli sosiaaliohjaajan toimi sekä lähihoitaja joka toimii sijaishoitajana. Asiakkaita on tällä hetkellä 56 omaishoitajaa, joilla on 59 hoidettavaa. Työikäisten toimintakeskuksessa toimii vastaava ohjaaja sekä ohjaaja. Toimintakeskuksen toiminta on suhteellisen uutta ja asiakasmäärät nousussa. Perheyksikkö Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai asian tullessa muulla tavoin vireille. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta, jos kyseessä erityistä tukea tarvitseva lapsi (vaarantaa itseään tai kasvuolosuhteet vaarantavat lasta). Arviointi on tehtävä loppuun viiveettä. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla määräaika on kolme kuukautta. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaa sosiaalityöntekijä. Mikäli kyseessä on mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa oleva lapsi/nuori, sosiaalityöntekijä arvioi lastensuojelun tarpeen lastensuojelulain mukaisesti. Vuositasolla Paraisilla tulee n. 250 palvelutarpeen arviointia, joista lastensuojelun asiakkuuteen johtaa n. 80. Tämä tarkoittaa nykyisellä resurssilla (1,5 sosiaalityöntekijää + erityistyöntekijä) n lasta/nuorta/työntekijä. Nykyinen perustettujen virkojen määrä (1 vast. sosiaalityöntekijä + 4 sosiaalityöntekijää) on riittävä, ongelmana on ollut ainoastaan, ettei virkoja ole saatu täytettyä. Erityistyöntekijän määräaikainen toimi on osoittautunut sosiaalityöntekijäresurssia säästäväksi resurssiksi. Asiakastyön lisäksi lastensuojeluilmoitukset ja kirjaamiset menevät keskitetyksi ko. työntekijälle samoin vuosittaiset tilastoinnit, laskutukset, laskujen asiatarkistukset etc. Lastensuojelun perhetyötä sekä sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä ja lapsiperheiden kotipalvelua toteuttavat Paraisilla kolme sosiaaliohjaajaa sekä kolme perhetyöntekijää, joista yksi on määräaikainen vuoden loppuun. Tällä hetkellä tällä resurssilla on pystytty vastaamaan olemassa olevaan tarpeeseen. Toimintoja joudutaan uudelleen arvioimaan Perhetyöhön on budjetoitu yksi kanslisti, joka resurssi jaetaan vanhustyön ja aikuissosiaalityön kesken ja henkilön fyysinen sijainti on Nauvo. Lastensuojelu on toimiessaan nykyisessä tilassa voinut hyödyntää sosiaalitoimiston kolmen kanslistin resurssia. Nyt siirryttäessä entisen verohallinnon tiloihin, kanslistiresurssin ratkaiseminen on välttämätön.

4 Perheneuvolassa työskentelee kaksi henkilöä. Toinen henkilöistä tekee 80 % työaikaa. Asiakasmäärät vaihtelevat 7 10 asiakasta/työntekijä/kk. Jonotusajat ovat muutamasta päivästä pariin viikkoon. Aktivassa asiakkaita käy vuositasolla Ohjaajien määrän todetaan olevan kohdallaan. Etsivän ja starttipajanohjaajan palkkaukseen haetaan vuosittain valtionavustuksia. Vanhustenhuolto Sekä sosiaalihuoltolaki että vanhuspalvelulaki velvoittavat vanhustenhuollon henkilökunnan aloittamaan palvelutarpeen arvioinnin viivytyksettä sekä saattamaan arvioinnin päätökseen ilman aiheetonta viivytystä palvelutarpeesta saadun tiedon jälkeen. Arviointi on tehtävä välittömästi henkilön tarvitessa kiireellistä apua, muussa tapauksessa arviointi on tehtävä viimeistään seitsemän päivän kuluessa yhteydenotosta. Kunnalla on myös velvollisuus järjestää kotisairaanhoitoa asukkailleen. Palvelutarpeiden selvittämisestä vastaavalla työntekijällä on oltava sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tai kelpoisuusvaatimuksista tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen kelpoisuus. Käytännössä yksikön vastaavat (sosionomi AMK, sosionomi YAMK, sairaanhoitaja) laativat useimmissa tapauksissa kokonaisvaltaisen arvioinnin. Arvioinnin tekemisen ja palvelun myöntämisen jälkeen yksikön vastaava tekee asiassa kirjallisen päätöksen, joka annetaan asiakkaalle tiedoksi. Jos palvelua ei myönnetä, asiassa tehdään kielteinen päätös. Arvioinnin ja päätöksen pohjalta laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Jotta hoitotyö sujuisi joustavasti ja asiakkaat saisivat heille myönnetyt palvelut, yksikön vastaavien tulee voida reagoida nopeasti. Tärkeä lenkki tässä ketjussa on myös kotiuttamisohjaaja. Tällä tavoin vaikutetaan suoraan siihen, miten nopeasti asiakkaat voidaan kotiuttaa sairaanhoidosta ja miten pitkään voidaan tukea kotonaan asuvia vanhuksia. Yksikön vastaavien työtehtäviin kuuluu mm. palvelutarpeen arviointi (kotikäynnit), yhteydenpito omaisiin, esimiestehtävät ja muut henkilöstöasiat sekä muu verkostotyöskentely. Yksikön vastaavien työmäärä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina erityisesti Paraisten kotihoidossa, joka on suuri yksikkö ja jossa on yhteensä noin 50 työntekijää. Lisäresurssien tarve on ilmeinen, ja vuoden 2017 talousarviossa ehdotetaan yhtä lisäresurssia. Asumisyksiköiden henkilöstömitoituksen osalta selvitään suositellusta 0,5:stä, mikä on tällä hetkellä vähimmäistaso. Tehostettuun palveluasumisyksikköön muuttavat vanhukset ovat nykyään kuitenkin entistä huonokuntoisempia ja suurella osalla on muistihäiriöitä. Muistisairaiden asumisyksiköissä suositus on 0,6, mikä saavutetaan ainoastaan yhdessä asumisyksikössä. Henkilöstöresurssien lisääminen on ajankohtaista pidemmällä aikavälillä. Kotonaan asuvien vanhusten tukemiseksi tarvitaan erilaisia tukitoimia, kuten esimerkiksi ateriapalveluja, saunapalvelua, turvapuhelinta, päivätoimintaa sekä toimintaterapeutin tarjoamaa tukea. Usean vuoden ajan on ollut suuria paineita laajentaa päivätoimintaa kauttaaltaan, ja etenkin muistisairaille suunnattua päivätoimintaa, ja tästä syystä vuoden 2017 talousarvioon ehdotetaan minimaalista 0,5 resurssin lisäystä. Vanhustenhuollossa on toimintaterapeutin 0,5

5 työsuhde, ja resurssin lisääminen 0,5:llä on myös ajankohtainen ensi vuonna. Toimintaterapeutti tukee ja ohjaa sekä asiakkaita että työntekijöitä. Omaishoito on kasvussa, mikä on myönteistä. Tukea ja sijaishoitoa tarvitsevien omaisten määrän lisääntyessä myös ohjaajan ja sijaishoitajien työtaakka kasvaa. Resurssien lisääminen ajankohtaista jatkossa. Terveydenhuolto Lääkärin vastaanotto Nykyisessä lainsäädännössä ei ole normia terveyskeskusten yleisestä (mm. akuuttihoidon potilaiden) hoitohenkilömitoituksesta. Näin ollen henkilöstötarpeen määrittely tapahtuu hoitoon pääsyn kautta. Hoidon tarve on arvioitava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Jos hoidon tarvetta ei voida arvioida ensimmäisen yhteydenoton aikana, esimerkiksi puhelimessa, vastaanotolle on päästävä kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta. Lääkärin tai hammaslääkärin tarpeelliseksi arvioima hoito on järjestettävä kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään kolmessa kuukaudessa. Lääkärin vastaanoton lääkäriresurssia joudutaan sitomaan paljon lakisääteisiin tehtäviin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä lasten- ja äitiysneuvolassa. Vanhusten määrän lisääntyminen vaatii enenevässä määrin lisäresurssia vanhuspalveluiden henkilökunnan tueksi. Lisäksi päivystys sitoo yhä enemmän lääkäreitä ja tämä on pois kiireettömästä hoidosta. Vaikkakin Paraisten terveyskeskuksessa pystytään täyttämään terveydenhuoltolain määrittämät hoitoon pääsyn määräajat, asiakaslähtöisesti tarkasteltuna vastaanottoaikoja ei ole riittävästi saatavilla. Tällä hetkellä vanhuspalveluiden konsulttilääkäri on osittain sidottu päivystys- ja vastaanottotyöhön. Työmäärä vaatii kuitenkin kokopäiväisen panostuksen, jota emme nykyresurssein voi irrottaa terveyskeskuksen vastaanottotyöstä. Ehdotamme virkaa, johon haetaan geriatria tai geriatrisesti suuntautunutta lääkäriä ja hänen vastuualueenaan tulisi olemaan Malmkullan vuodeosasto, geriatrinen poliklinikka, palvelutalot ja resurssin riittävyyden mukaan lääkäri toimisi kotisairaanhoidon tukena. Kokeneen lääkärityövoiman lisääminen kotihoitoon ja vanhusten asumisyksiköihin on tuonut merkittäviä säästöjä muissa kunnissa. Säästöt syntyvät vähentyneiden ambulanssikuljetusten, päivystyskäyntien ja terveyskeskuksen vuodeosastojaksojen muodossa. Kulunut vuosi on osoittanut, että Paraisten terveysaseman vastaanotossa on tarvetta lisätä sairaanhoidon vastaanottotarjontaa. Paine kasvaa jatkuvasti ja vastaanottoaikojen kysyntä on tarjontaa suurempaa. Yhtäältä erikoissairaanhoidosta siirretään tehtäviä perusterveydenhuoltoon, toisaalta väestö vanhenee, ja samaan aikaan siirretään tehtäviä lääkäreiltä sairaanhoitajille kustannusten vähentämiseksi ja lääkäriaikojen lisäämiseksi. Myös muistisairaiden potilaiden määrä kasvaa vuosittain, ja heidän erityistarpeisiinsa varattu tähänastinen resurssi (muistihoitaja 50 %) on riittämätön. Vastikään laadittu diagnostisointi- ja hoitosuunnitelma edellyttää resurssien lisäämistä. Tästä syystä Paraisten terveysaseman vastaanoton resursseja on tarpeen lisätä sairaanhoitajalla (50 %).

6 Puutiasiaivokuumerokotusten aloittaminen lisää henkilöresurssin tarvetta. Vuoden 2017 budjettiin on lisätty yhden terveydenhoitajan palkkakustannukset rokotusten toteuttamista varten. Malmkullan vuodeosasto Pitkäaikaissairaiden vuodeosastolla on vuonna 2016 hoidettu 55 potilasta. Potilaat on jaettu viiteen hoitomoduuliin. Henkilöstömitoitus on 0,75 niissä kahdessa yksikössä, joissa hoidetaan vaikeimpia muistisairauspotilaita, kun lasketaan kaikki olemassa olevat työsuhteet ja potilasmäärä, ja ainoastaan 0,54 niissä kolmessa yksikössä, joissa hoidetaan pitkäaikaissairaita ja intervallipaikoilla olevia potilaita. Pitkäaikaissairaita hoitavalla vuodeosastolla suositus on 0,6 0,7. Lisäämällä kolme työsuhdetta henkilöstömitoitus nousisi 0,63:een pitkäaikaissairaiden ja intervallipotilaiden osastoilla. Pitkäaikaissairaiden ja intervallipotilaiden hoitomoduulin henkilöstömäärän lisäämisen myötä avautuisi mahdollisuus kehittää intervalliyksiköstä kuntoutus- ja kotiutusyksikkö. Tällöin akuuttia ja kuntouttavaa hoitoa tarjoavan vuodeosaston potilaat siirrettäisiin intervalliyksikköön arviointia, aktivointia ja kotiuttamista varten. Kolme uutta hoitajaa voisivat esimerkiksi edustaa seuraavia ammattiryhmiä: 1 1,5 lähihoitaja, 1 sairaanhoitaja ja 1 kuntohoitaja tai 1 osa-aikainen fysioterapeutti (0,5). Hammashoito Saariston hammashoidon tilanne on vaikea. Koko Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön alueelle on varattu 60 % hammaslääkäri ja 40 % suuhygienisti. Tilanne jatkuu tällaisena, ellei täyttämättä olevaa hammaslääkärin virkaa saada täytettyä Korppoossa. Uuden suuhygienistin työaika jakautuisi seuraavasti: 30 % Paraisilla ja 70 % saaristossa, ja hän käyttäisi liikuteltavaa varustusta lasten ja aikuisten tutkimuksiin, neuvontaan ja depuraatioita varten saaristo-osissa. Ei ole olemassa kansallisia linjauksia siitä, kuinka monta suuhygienistiä pitäisi olla kuntalaista kohti tai hammaslääkäriä kohti. Käytäessä läpi 13 Lounais-Suomen kuntaa on todettu, että keskimäärin suuhygienistejä on 0,43 yhtä hammaslääkäriä kohti (vaihteluväli 0,5 0,38), Paraisilla määrä on 0,28 suuhygienistiä yhtä hammaslääkäriä kohti. Vastaavasti Paraisilla on 0,16 suuhygienistiä asukasti kohti, naapurikunnissa määrä on 0,20 suuhygienistiä asukasta kohti. Liite Henkilöstölistaus sosiaali- ja terveyshallinto (tietosuojattu) Henkilöstölistaus sosiaalipalvelut (tietosuojattu) Henkilöstölistaus perhepalvelut (tietosuojattu) Henkilöstölistaus vanhustenhuolto (tietosuojattu) Henkilöstölistaus terveydenhuolto (tietosuojattu) Ehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi sosiaali- ja terveysosaston henkilöstöresursoinnin.

7 Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto