Kuva: LEHTIKUVA/SAIT SERKAN GURBUZ. Teksti: NELLI HANKONEN, ELISA KAAJA, KATARIINA KÖYKKÄ. Mitä tapahtuu liikunnan edistämiselle?
|
|
- Tommi Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva: LEHTIKUVA/SAIT SERKAN GURBUZ Teksti: NELLI HANKONEN, ELISA KAAJA, KATARIINA KÖYKKÄ Mitä tapahtuu liikunnan edistämiselle? 60 LIIKUNTA & TIEDE 53 4/ 2016
2 Yksilöllisesti räätälöidyt liikuntainterventiot tulevat. Käyttäytymistieteiden aktiivisempi hyödyntäminen, yhteiskunnallinen markkinointi ja design-ajattelu ovat tulossa entistä vahvemmin myös liikunnanedistämiseen. Jatkossa tullaan tekemään parempaa työtä omaehtoisen motivaation kehittämisessä ja tukemisessa. Toisaalta ihmisiä tullaan myös opettamaan ohjelmoimaan itselleen uusia rutiineja. Samalla liikunnan juurruttaminen arjen rakenteisiin saa enemmän huomiota. Pohdimme, miten liikunnan edistäminen tulevaisuudessa muuttuu. Tuoreet meta-ana lyysit ovat osoittaneet psykologisten ja mui den käyttäytymistieteellisten teorioiden hyö dyntämisen lisäävän liikuntainterventioiden vaikuttavuutta. Tunnistamme kaksi suurta kehityskulkua liikunnan edistämisen tulevaisuudessa: liikkeen pois irrallisista, toisistaan riippumattomista osittaisratkaisuista kohti systemaattisesti suunniteltuja synergistisiä kokonaisuuksia, sekä käyttäytymistieteiden tehokkaamman hyödyntämisen interventiotoimenpiteiden suunnittelussa sekä tutkimuksissa että käytännön hankkeissa. Systemaattisesti suunniteltuja isompia kokonaisuuksia Tarkempi ongelman analyysi ja muotoiluajattelun hyödyntäminen isojen, synergististen kokonaisuuksien luomiseksi tulee tärkeäksi osaksi liikunnan edistämisen suunnittelua. Analyyttisempi ja systemaattisempi lähestymistapa edesauttaa peruslähtökohtien kirkastumista hanketoiminnassa: interventioissa pitää varmistaa, että kohderyhmällä on riittävät taidot, motivaatio ja mahdollisuudet liikkua tarkoituksenmukaisesti (Michie ym. 2011). Toimenpiteet tulee suunnata juuri kyseisen kohderyhmän ja kontekstin pulmaan. On esimerkiksi perusteetonta tehdä interventio liikuntamotivaation kohentamiseksi, jos kyse on siitä, että kohderyhmällä ei ole riittävästi resursseja tai tilaisuuksia harrastaa liikuntaa (ks. myös Bartholomew ym. 2016). Kohderyhmälähtöinen palvelumuotoiluajattelu interventioiden suunnittelussa tulee lähivuosikym meninä korostumaan. Tähän liittyy intervention oletetun logiikan tietoisempi määrittely, välitavoitteiden selittäminen ja mittaaminen. Liikunnanedistäjät ottavat käyttöön yhteiskunnallisen markkinoinnin (Social Marketing) periaatteita ja muita suunnitteluviitekehyksiä (esim. Intervention Mapping, Bartholomew et al 2016). Tulevaisuuden hankkeissa mitataan paitsi sitä, saako interventio aikaiseksi lisää liikuntaa, myös sitä, millaisia muutoksia tiedoissa ja tunteissa intervention seurauksena tapahtuu (prosessiarvioinnista lisää esim. Moore ym. 2015). Liikunnan edistämisessä saatetaan mitata sitä, tuottavatko toimenpiteet ulkois ta, pakotettua motivaatiota, vai sisäistä motivaatiota. Yksilöllisesti räätälöidyt interventiot valtaavat alaa. Ympäristön muutoksiin kohdistuvat interventiot tulevat täydentämään motivaatioon kohdistuvia lähestymistapoja ja näitä tullaan tulevaisuudessa sovittamaan paremmin yhteen. Myös tässä tullaan hyödyntämään käyttäytymistieteellistä ymmärrystä eri ihmisten erilaisesta muutoksesta. Yksilöllistä räätälöintiä edesauttaa myös mobiili- ja verkkopohjaisten sovellusten käyttö. Liikunnan edistämisen väistämätön kytkeytyminen monelle tasolle ja organisaatioihin juurruttaminen tulee jatkossa saamaan enemmän huomiota. Vain tehokkaasti juurrutetut käytännöt jäävät elämään. Yhä enemmän jalansijaa saava translaatio- ja implementaatiotutkimus tulee kantamaan hedelmää. Kansainvälinen tutkimus onnistuneesta implementoinnista ja interventioiden juurruttamisesta tulee vauhdittamaan näyttöperustaisten liikuntainterventioiden jalkauttamista ja pysyvää käyttöä. Monitasoiset interventiot, jossa sekä ympäristöettä yksilötasolle kohdentuvat toimenpiteet synergis Motivaatiointerventioita tarvitaan. Vahvatkaan satsaukset liikuntaympäristöihin eivät aina muutu liikunnaksi kuin niiden kohdalla, jotka niitä haluavat käyttää. LIIKUNTA & TIEDE 53 4/
3 tisesti tukevat toisiaan, ovat osoittautuneet vaikuttavimmiksi. Niiden askeltava, kokeilua ja esitestausta hyödyntävä lähestymistapa johtaa todennäköisesti vaikuttavimpiin interventioihin (Craig ym., 2008; Design For Government, Demos Helsinki, 2015). Ennakoimme myös, että osallistavaa, askeltavaa ja iteroivaa, kokeilevaa kehitysmallia soveltava liikunnan edistäminen isompina kokonaisuuksina tulee valtaamaan alaa yksittäisiltä pieniltä hankkeilta, joiden onnistumisen ja leviämisen mahdollisuudet ovat huonommat. Jäntevyyttä, analyyttisuutta, toistettavuutta Käyttäytymistieteissä meneillään olevat kehitykset, kuten käyttäytymismuutostekniikka-taksonomiat ja implementaatiostrategioiden koonnit tulevat jäntevöittämään hajanaista hanketoimintaa, lisäämään analyyttisyyttä toimintaan ja siten lisäämään vaikuttavuuspotentiaalia: Kun liikunnanedistäjä tuntee paremmin eri käyttäytymisen muuttamisen tekniikat ja toisaalta ymmärtää niiden keskinäiset yhteydet ja vaikutukset kuhunkin yksilöön, toiminnasta tulee tehokkaampaa. Tarkka käyttäytymismuutostekniikkojen kuvailu parantaa myös interventioiden toistettavuutta. Tämä pakottaa liikunnanedistämisen suunnittelijaa tekemään olettamuksensa näkyviksi, muun muassa logiikkamallien ja niin sanotun muutosteorian muodossa. Liikunnan edistämisessä osataan yhä paremmin ottaa huomioon ihmisen toiminnan motiivien moninaisuus. Niin sanotulla terveyskärjellä edistäminen väistyy etenkin sellaisissa kohderyhmissä, joissa terveys ei sillä hetkellä ole ensisijainen huolenaihe. Osaamme suunnitella liikunnan edistämistä nykyistä paremmin sen mukaan, millaisten motiivien ja tavoitteitten tiedetään todennäköisimmin johtavan kokonaishyvinvointiin ja kestävään motivaatioon. Esimerkiksi ulkonäkötavoitteisiin perustuva liikuntamotivaatio johtaa lyhytaikaisempiin muutoksiin kuin jaksamiseen ja kuntoon liittyvien tavoitteiden. Edellisten korostaminen siis joutuu vastuullisessa liikunnan edistämisessä pannaan. Liikunnan edistämisen sisältö ja jakelukanavat vaihtelevat käytettävissä olevan teknologian mukaan. Ihmisen käyttäytymisen muutosta määrittävät periaatteet sen sijaan ovat kohtalaisen pysyviä. Samoi hin teoreettisiin periaatteisiin nojaten on voitu suunnitella vaikuttavia liikuntainterventioita niin 1970-luvulla kuin 2000-luvullakin. Käyttäytymistieteiden merkitys kasvaa teknologian nopean kehityksen myötä. Käyttäytymistieteet avaavat syvempää ymmärrystä sille, miten erilaiset interventiot otetaan vastaan ja miten uusia sovelluksia käytetään. Seuraavaksi kuvaamme tarkemmin kahta käyttäytymistieteellistä, nousussa olevaa lähestymistapaa terveyden edistämiseen: omaehtoisen ja sisäisen motivaation edistäminen sekä tottumusten luominen. Omaehtoisen motivaation kehittäminen ensisijalla Liikunnanedistäjät tulevat ensinnäkin keskittymään omaehtoisen liikuntamotivaation kehittämiseen ja tukemiseen. Ei kannettu vesi kaivossa pysy kuuluu tuttu sananlasku. Sama pätee myös liikunnanedistämistyössä. Itsemääräämisen teoria (engl. Self-Determination Theory, SDT) on osoittautunut soveltuvaksi viitekehykseksi muun muassa liikunnan edistämisessä (Ng ym. 2012, Hynynen & Hankonen, 2015). Teorian mukaan ihmisillä on kolme luontaista psykologista tarvetta: autonomian, pätevyyden ja liittymisen tarpeet. Näiden tarpeiden täyttyminen ja riittävä huomioiminen kanssakäymisessä vaikuttaa myönteisesti ihmisen hyvinvointiin, sitoutumiseen ja toimintaan (Deci & Ryan 1985, 2000). Liikunnan edistämiseen suunniteltujen ohjelmien rakenne ja harjoitteet voidaan suunnitella omaehtoisen motivaation kehittymistä tukevaksi. Tärkeää on myös ohjelmien, liikuntakurssien ja -ohjauksien vuorovaikutuksen muokkaaminen omaehtoista liikuntamotivaatiota tukevaksi. Ilman toimivaa vuorovaikutusta huolellisestikin suunniteltujen ohjelmien sisältö vesittyy. Kouluissa opettajan onnistuminen oppilaan omaehtoisen motivaation kehittämisessä riippuu hänen kyvystään tukea oppilaiden psykologisia perustarpeita opetuksessaan. Luokkahuoneympäristössä tuki tulee suurelta osin opettajan vuorovaikutustaidoista toiminnan ohjeistamisen aikana (Deci, Schwartz, Sheinman, & Ryan, 1981; Reeve, 2009). Kontrolloivan, rakenteeltaan sekavan ja osallisuutta karttavan Liikunnan edistämisen sisältö ja jakelukanavat vaihtelevat käytettävissä olevan teknologian mukaan. Ihmisen käyttäytymisen muutosta määrittävät periaatteet sen sijaan ovat kohtalaisen pysyviä. Käyttäytymistieteiden merkitys kasvaa teknologian nopean kehityksen myötä. 62 LIIKUNTA & TIEDE 53 4/ 2016
4 Tulevaisuuden hankkeissa mitataan paitsi sitä, saako interventio aikaiseksi lisää liikuntaa, myös sitä, millaisia muutoksia tiedoissa ja tunteissa intervention seurauksena tapahtuu. opetustyylin on katsottu nujertavan opiskelijoiden perustarpeita ja heikentävän heidän motivaatiotaan ja oppimistaan (Deci & Ryan 2000). Tyyli, jolla asioista puhutaan, vaikuttaa käyttäytymiseemme. Tulevaisuudessa tullaankin todennäköisesti keskittymään entistä enemmän siihen, miten asioista puhutaan. Tuputtaminen, ylhäältä annetut ohjeet tai syyllistäminen eivät toimi vähän liikkuvien asenteiden muuttamisessa eivätkä saa aikaan pysyviä muutoksia liikuntatottumuksissa sen paremmin arkikokemuksen kuin tutkimusnäytönkään mukaan. Sisäinen motivaatio saa toimimaan, koska tällöin ihminen kokee toiminnan innostavaksi, jännittäväksi tai mielihyvää tuovaksi. Laajemmin käsitettynä auto nominen eli omaehtoinen motivaatio kattaa myös sellaisen toiminnan syyn, jossa ihminen ei välttämättä nauti toiminnasta, mutta pitää sitä arvokkaana tai tärkeänä (ks. lisää motivaation eri tyypeistä esimerkiksi Hynynen & Hankonen, 2015). Mitä autonomista motivaatiota tukevan vuorovaikutuksen koulutus opettajille sitten pitää sisällään? Koulutusten rakenne on ollut vaihteleva, mutta saman tyyppisiä, osittain toistensa kanssa päällekkäisiä perusperiaatteita on nähtävissä. Sun ja Reeven (2011) mukaan koulutettaville tulee korostaa useiden eri autonomiaa tukevien vuorovaikutusperiaatteiden hyödyntämistä. Koulutus voi koostua esimerkiksi seuraavista osa-alueista, joissa opettaja oppii: 1) tunnistamaan oppilaiden tarpeita, kokemuksia ja toiveita sekä asettumaan heidän asemaansa, 2) tarjoamaan tunneillaan valinnanvaraa, 3) suosimaan pystyä tai voida tyyppisiä ilmauksia sekä välttämään täytyä ja pakko -tyyppisiä ilmauksia. Toisaalta tärkeää on myös 4) opettajan kärsivällisyys eli oppijoille annettava riittävästi aikaa pohdinnoille, ja ohjeita ja neuvoja vasta tarvittaessa ja pyydettäessä, 5) riittävien ja selittävien perusteluiden tarjoaminen, 6) empaattinen suhtautuminen opiskelijoihin, 7) sekä riittävän agendan antaminen toiminnalle, 8) myönteisen palautteen antaminen, 9) opiskelijoiden pystyvyyden tunteen lisääminen sekä 10) reflektoivan kuuntelun harjoittelu (ks. esim. Kusurkar et al. 2011, Su & Reeve, 2011; Aelterman et al., 2014). Opettajan oma käsitys siitä, kuinka tehokas ja hyödyllinen keino autonomiaa tukeva vuorovaikutustyyli on motivoimisessa ja toisaalta kuinka vaivaton se on ottaa käyttöön vaikuttaa oleellisesti siihen, kuinka hyvin he tulevat sitä työssään käyttämään (ks. mm. Aelterman et al, 2014; Reeve et al.; 2014). Opettajien tai muun koulutettavan tahon (esim. liikuntaneuvojat, valmentajat) uskomuksiin on siis syytä kiinnittää huomiota. Vahvatkaan satsaukset ympäristöihin ja liikunnan infrastruktuuriin kun eivät muutu liikunnaksi muiden kuin niiden kohdalla, jotka haluavat käyttää liikuntamahdollisuuden hyväkseen. Esimerkiksi kau punkipyörien lisääminen saattaa lisätä liikuntaa lähinnä niiden osalta, jotka jo liikkuvat ja ovat motivoituneita. Siksi motivaatiointerventioita tarvitaan edelleen, ympäristöinterventioiden rinnalla. Itsen ohjelmoinnin tekniikoilla uusiin rutiineihin Tottumusten muodostusta koskeva tutkimus on kasvussa: Ihmisiä tullaan tulevaisuudessa opettamaan ohjelmoimaan itselleen automaattisia tapoja, rutiineja. Monissa arkisissa käyttäytymismalleissa, kuten hampaiden harjaamisessa tai käsien pesemisessä, on kyse tottumuksesta: käyttäytymistä toistetaan tietyssä tilanteessa automaattisesti, ilman erillistä harkintaa. Terveellisillä ja epäterveellisillä tottumuksilla on suuri vaikutus hyvinvointiimme. Terveellisiä tottumuksia on mahdollista luoda myös tietoisesti: ihmisiä voidaan esimerkiksi opettaa ohjelmoimaan liikunta automaattiseksi osaksi arkeaan. Tottumusten ohjelmoiminen onkin hyvä jatko motivaation määrän ja laadun kohentamiseen: se helpottaa hyvien aikomusten toteutumista! Tottumuksessa on Gardnerin (2015) mukaan kyse siitä, että tietty tilanne tai ympäristön vihje synnyttää impulssin toimintaan automaattisesti, ilman tietoista harkintaa. Jotta toiminnasta voisi tulla automaattista, sitä täytyy toistaa pitkäjänteisesti samassa kontekstissa. Toistojen myötä toiminnan ja kontekstin välinen mielensisäinen linkki vahvistuu, jolloin toiminnan automaattisuus lisääntyy. Automaattisuuden kehittyminen kulminoituu tottumuksen muodostumiseen (Lally ym. 2010): jo lapsuudessa aloitetun toiston ansiosta hammasharjaan tulee tartuttua joka ilta ilman, että toimintaa pohtii tai kyseenalaistaa. Ohjeet uuden tottumuksen muodostamiseen ovat siis yksinkertaiset: valitse toiminta, josta haluat tehdä itsellesi tavan, ja toista sitä aina samassa tilanteessa, kunnes toiminnasta tulee automaattista ja vaivatonta. Tottumuksen muodostamiseen pohjautuvan liikunnan edistämisen etuna onkin se, että näin yksinkertaisten ohjeiden antaminen ja käyttöönotto on kohtuullisen helppoa. Esimerkiksi ihminen, joka haluaa tehdä liikunnasta osan arkeaan, voi päättää ryhtyvänsä kulkemaan töihin pyörällä. Aluksi uuden käyttäytymisen toteuttaminen vaatii usein ponnistelua (Lally ym. 2011): työmatkapyöräilyä aloitteleva saattaa esimerkiksi aamuisin pohtia, pitäisikö sittenkin hypätä bussin kyytiin. Opetteluvaiheessa on tärkeää jatkaa käyttäy LIIKUNTA & TIEDE 53 4/
5 tymisen säännöllistä toistamista. Apuna voi toimia esimerkiksi pyöräilykertojen kirjaaminen liikuntapäiväkirjaan, mikä helpottaa tavoitteessa pysymisen seuraamista (Lally & Gardner 2013). Toistojen myötä pyörällä töihin lähteminen muuttuu helpommaksi automaattisuuden kehittyessä (Lally ym. 2010; Lally ym. 2011). Lopulta työmatkapyöräilystä tulee tapa: pyöräilykypärän nappaaminen hattuhyllyltä ja pyörän selkään hyppääminen tapahtuvat aamuisin ilman että muut vaihtoehdot käyvät edes mielessä. Tottumusteoriaan liittyvä tutkimus on tällä hetkellä valottamassa rutiinien rakentumista ja tätä tietoa pystytään tulevaisuudessa myös tehokkaammin käyttämään. Tottumusten muodostamisella on monen laisia hyötyjä liikunnanedistämisessä. Tottumukseksi muodostunutta käyttäytymistä tulee toistettua usein, mikä on tyypillisesti hyvinvoinnin ylläpitämisessä välttämätöntä (Lally & Gardner 2013). Lisäksi tottumukset voivat saada jatkamaan toimintaa silloinkin, kun tietoinen motivaatio heikkenee (Gardner 2015). Usein interventioiden aktiivisen vaiheen päättyessä myös intervention tavoitteiden mukainen käyttäytyminen vähenee, jolloin saavutetut lyhytaikaiset hyödyt katoavat pitkällä aikavälillä. Tottumusten muodostaminen sen sijaan auttaa ylläpitämään käyttäytymisen muutosta pitkäaikaisesti (Lally & Gardner 2013). NELLI HANKONEN, VTT, terveysja liikuntapsykologian dosentti Akatemiatutkija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Sähköposti: ELISA KAAJA, YTM Projektikoordinaattori Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto Sähköposti: KATARIINA KÖYKKÄ, FM Projektikoordinaattori Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto Sähköposti: LÄHTEET: Aelterman, N., Vansteenkiste, M., Van den Berghe, L., De Meyer, J., & Haerens, L Fostering need-supportive teaching style: intervention effects on physical education teachers beliefs and teaching behaviors. Journal of Sport and Exercise Psychology, 36, Bartholomew Eldredge L.K., Markham C.M., Ruiter R.A.C., Fernández M.E., Kok G., Parcel G.S Planning Health Promotion Programs: An Intervention Mapping Approach, 4th Edition. Jossey-Bass. Deci, E. L. & Ryan, R. M Intrinsic motivation and selfdetermination in human behavior. New York: Plenum. Deci, E. L. & Ryan, R. M The what and the why of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry 11 (4), Deci, E.L., Schwartz, A., Sheinman, L., & Ryan, R.M An instrument to assess adult s orientations toward control versus autonomy in children: Reflections on intrinsic motivation and perceived competence. Journal of Educational Psychology, 73, Demos Helsinki. Design for Government kokeiluilla ihmislähtöistä ohjausta 7/2015.Raportti. ISBN PDF Gardner, B A review and analysis of the use of habit in understanding, predicting and influencing health-related behaviour. Health Psychology Review, 9 (3), Hynynen, S. & Hankonen, N. (2015). Kasvatus. Hynynen, S., van Stralen, M., Araujo-Soares, V., Sniehotta, F., Hardeman, W., Chin A Paw, M., Vasankari, T. & Hankonen, N A systematic review of school-based interventions targeting physical activity and sedentary behaviour among older adolescents. International Review of Sport and Exercise Psychology 9 (1), Lally, P. & Gardner, B Promoting habit formation. Health Psychology Review, 7 (sup1), S137 S158. Lally, P., van Jaarsveld, C. H. M., Potts, H. W. W. & Wardle, J How are habits formed: Modelling habit formation in the real world. European Journal of Social Psychology, 40, Lally, P., Wardle, J. & Gardner, B Experiences of habit formation: A qualitative study. Psychology, Health & Medicine, 16 (4), Michie S et al The Behavior Change Technique Taxonomy (v1) of 93 Hierarchically Clustered Techniques: Building an International Consensus for the Reporting of Behavior Change Interventions. Annals of Behavioral Medicine, 46(1):81 95 Michie, S., van Stralen, M., West, R The behaviour change wheel: a new method for characterising and designing behaviour change interventions. Implementation Science 6, 42. Reeve, J., Vansteenkiste, M., Assor, A., Ahmad, I., Cheon, S.H., Jang, H.,... Wang, C.K.J The beliefs that underlie autonomy-supportive and controlling teaching: A multinational investigation. Motivation and Emotion, 38, LIIKUNTA & TIEDE 53 4/ 2016
ONKO PAKKO, JOS EI HALUA?
ONKO PAKKO, JOS EI HALUA? Pari sanaa omaehtoisesta motivaatiosta ja sen hyödyistä liikunnan edistämisessä Kouvola, 21.9.2017 Elisa Kaaja, YTM, Projektikoordinaattori elisa.kaaja@helsinki.fi Helsingin yliopisto
LisätiedotMiten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen
Miten motivoida muutokseen? Nelli Hankonen 27.2.2019 Tässä esityksessä Mistä motivaatio koostuu? Motivaation ainesosat? Paras motivaatio-cocktail? Voiko toista motivoida? Miten motivoida = miten luoda
LisätiedotItsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa
Itsemääräämisteoria ja käyttäytymisen muutostekniikat mobiilisovelluksella toteutettavassa ohjauksessa Sanni Tiitinen, Sakari Ilomäki, Aija Logren, Johanna Ruusuvuori Evidence-based health promotion at
LisätiedotMitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?
Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu? Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Suunnittelija, psykologi Elina Marttinen elina.marttinen@nyyti.fi Agenda 1. Mitä nuoruuteen kuuluu?
LisätiedotTeoriapohjaiset, käyttäytymisen muutosohjelmat ja niiden. i Ari Haukkala, Sosiaalitieteiden laitos Heikki Waris -instituutin 10-vuotisjuhla
Nousevat orientaatiot: ot Teoriapohjaiset, käyttäytymisen muutosohjelmat ja niiden tieteellinen t arviointi i Ari Haukkala, Sosiaalitieteiden laitos Heikki Waris -instituutin 10-vuotisjuhla 8.9.2011 Vertaistukiryhmät
LisätiedotTarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja?
Tarvitseeko perehdyttäjä pedagogin taitoja? -opisto 26.4.2019 Sitra / megatrendit: o Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi. o Elinikäisestä uuden oppimisesta pitäisi tulla uusi elämän
LisätiedotNelli Hankonen, dosentti, VTT. Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto Yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto 20.5.2015
Ammattiin opiskelevia nuoria aktivoimassa: Let s Move It -liikunnanedistämisohjelman arviointi klusterisatunnaistetussa kontrolloidussa interventiotutkimuksessa elli Hankonen, dosentti, V Yliopistotutkija,
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotMotivoiva vuorovaikutustyyli ja sen hyödyt vähän liikkuvia kohdatessa
Motivoiva vuorovaikutustyyli ja sen hyödyt vähän liikkuvia kohdatessa Kouvola, 21.9.2017 Elisa Kaaja, YTM, Projektikoordinaattori elisa.kaaja@helsinki.fi Helsingin yliopisto TAVOITTEET: 1. Mitä hyötyä
LisätiedotValmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla. Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos
Valmentajan luoma motivaatioilmasto kaksoisuralla Milla Saarinen LitM Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos Esityksen sisältö: 1. Valmentajan luoma motivaatioilmasto teoria käytäntö
LisätiedotSMART! Tavoitteen asettaminen.
SMART! Tavoitteen asettaminen. HYTE-valmentajien koulutus 19.9.2017 Eila Kuntsi, projektisuunnittelija, SATA-LIPAKE-hanke Kuva: Papunet.net TAVOITTEEN TUNNISTAMINEN Kenen tavoitteesta keskustellaan? Kuuluuko
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotTervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta
Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta http://bit.ly/liitu-webinaarit UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio
LisätiedotMIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.
MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotARVIOINTIKESKUSTELUT PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 3-6
ARVIOINTIKESKUSTELUT PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 3-6 Oppilaan nimi ja syntymäaika VUOSILUOKKA 3 Oppimaan oppimisen taidot tiedot itsestä oppijana: vahvuudet ja kehittämisen kohteet tavoitteenasettelutaito
LisätiedotKäyttäytymisen muutospyörä (BCW) työkalu liikunnan edistämiseen
Käyttäytymisen muutospyörä (BCW) työkalu liikunnan edistämiseen Liikuntatieteen päivät 31.8.2017 Minna Aittasalo Dos,. TtT, erikoistutkija, UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi Liikunnan edistämisen
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely
KOTITALOUS Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely 18.11.2009 Marjaana Manninen KOTITALOUS KOTITALOUDEN YDINOSAAMINEN 2020
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ
TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotHyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta
Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,
LisätiedotSosiaalinen markkinointi antaa vapaaehtoistyölle siivet. Henna Lindroos & Soile Nevalainen
Sosiaalinen markkinointi antaa vapaaehtoistyölle siivet Henna Lindroos & Soile Nevalainen 8.11.2018 Sosiaalinen markkinointi on lähestymistapa, johon pohjautuvilla toimenpiteillä pyritään muuttamaan tai
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotNÄKÖKULMIA KÄYTTÄYTYMISEEN VAIKUTTAMISEEN
NÄKÖKULMIA KÄYTTÄYTYMISEEN VAIKUTTAMISEEN Erikoissuunnittelija SAKU ry:n Ammatillisen koulutuksen Hyvinvointipäivät 9.12.2015 LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15 A, 40720 Jyväskylä www.likes.fi KÄYTTÄYTYMISEEN
LisätiedotVoiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät
Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista
LisätiedotOhjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?
Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotMatti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio
Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA
LisätiedotMillainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?
Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Suomessa?
Kommenttipuheenvuoro: Miten prosessievaluaatioohjeistusta voidaan hyödyntää Suomessa? Nelli Hankonen Akatemiatutkija Tampereen yliopisto SLY/Käyttäytymislääketieteen jaoksen kevätseminaari Vaikuttavuutta
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotEdistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen
LisätiedotMIX TSEMPATA? Marina Steffansson Eriarvoistumisen pysäyttäminen
MIX TSEMPATA? Marina Steffansson Eriarvoistumisen pysäyttäminen 13.6.2018 Taustaa TSEMPPAA HYVÄ FIILIS- HANKKEEN PÄÄTAVOITTEENA ON KEHITTÄÄ UUSI INNOVATIIVINEN TOIMINTAMALLI NEET-NUORTEN AKTIVOIMISEKSI
LisätiedotMiten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä?
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä? Kaisa Poutanen 10.10.2017 Kaisa.Poutanen@vtt.fi 11.10.2017 2 11.10.2017 3 Terveys? 11.10.2017 4 Fyysinen
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotHyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen
LisätiedotKAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?
KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work
LisätiedotNelli Hankonen LIST OF PUBLICATIONS
Nelli Hankonen LIST OF PUBLICATIONS 8.12.2015 www.researchgate.net/profile/nelli_hankonen hankonen.socialpsychology.org/publications http://blogs.uta.fi/hankonen A. Peer-reviewed scientific articles Journal
LisätiedotCase-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010
Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotTyöhyvinvointikärjellä liikkeelle. Minna Aittasalo Dosentti, terveystieteiden tohtori, ft, erikoistutkija UKK-instituutti
Työhyvinvointikärjellä liikkeelle Minna Aittasalo Dosentti, terveystieteiden tohtori, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi Miten kestävä liikkuminen liittyy työhyvinvointiin? Motiva
LisätiedotTietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta
Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015
TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotNäyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas
Hyvinvointia työstä Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work 1.2.2017 Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas www.ttl.fi 2 Promo@Work hanke 2016-2019 (Evidence-based
LisätiedotLuovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
LisätiedotLappeen hyvinvointimalli
Lappeen hyvinvointimalli LAPE-konfrenssi 12.3. 2018 Rehtori Ville Laivamaa Lappeen hyvinvointityöryhmä Yhteisöllinen opiskeluhuolto Tavoitteena ylläpitää lasten ja aikuisten hyvinvointia Lappeella (psyykkinen
Lisätiedotpalveluinnovaatiot metropolialueella
Tuloksellista kehittämistä työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka ohjelman (KatuMetro) Teema-alueen 3 kärkihanke: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotLiikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.
1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua
LisätiedotTarkoitus pyhittää keinot? Pelotteluvalistuksen vaikuttavuus
Tarkoitus pyhittää keinot? Pelotteluvalistuksen vaikuttavuus Asiantuntija Hanna Ollila, THL Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 24.9.2014 Tarkoitus pyhittää keinot? / Lahti 24.9.2014 / Hanna Ollila
LisätiedotYksilöllistä tukea työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin juuri silloin, kun sitä tarvitaan! building a healthy future
Yksilöllistä tukea työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin juuri silloin, kun sitä tarvitaan! www.movendos.com building a healthy future Movendos Health Coaching on tuloksellinen tapa tukea työntekijöiden
LisätiedotPS6-kurssin tehtävä
PS6-kurssin tehtävä 5.9.2018 Kevään 2014 yo-kirjoituksissa käsiteltiin jokeritehtävässä Felix Baumgartnerin ennätyshyppyä. Hypystä on noin viisi vuotta aikaa ja yli kahdeksan miljoonaa ihmistä seurasi
LisätiedotMyönteinen vuorovaikutus liikenteessä Hotelli Presidentti Valtakunnalliset kouluttajapäivät
Myönteinen vuorovaikutus liikenteessä 19-20.01.2018 Hotelli Presidentti Valtakunnalliset kouluttajapäivät Tavoite Liikenneturvallisuuden lisääminen Edistää liikenteen myönteistä vuorovaikutusta eli luoda
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotMotivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)
Motivaatio? Motivaatio on mielen käyttövoimaa, joka suuntaa energiaamme meitä kiinnostaviin ja innostaviin asioihin Oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta sisäinen motivaatio on tärkein ihmistä eteenpäin
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotRobotiikka koulussa. Eeva-Liisa Metsäluoto opettaja, KM, NTM Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala
Robotiikka koulussa Eeva-Liisa Metsäluoto opettaja, KM, NTM Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala Mielenkiinnon kohteeni: Robotiikan pedagoginen hyöty: totta vai tarua? q lisää mielenkiintoa ja motivaatiota
LisätiedotKeksikää mahdollisimman monta:
Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotIlmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa
Ilmiölähtöinen opiskelu liikunnanopettajakoulutuksessa PEDAFORUM Jyväskylä 2016 Nelli Lyyra Pilvikki Heikinaro-Johansson Liikuntakasvatuksen laitos Sisältö Taustaa Liikunnan- ja terveystiedon opettajakoulutus
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
LisätiedotPiritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM
Piritta Hiltunen Sairaanhoitaja, TtM 6/2017 - Johtava konsultti 01-08/2017 Palvelumuotoilija 04/2015-01/2017 Terveydenhuollon työnkulkujen asiantuntija 08/2013-12/2014 Hoitotyön opettaja 11/2007-06/2015
LisätiedotEtelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi
Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon
LisätiedotMAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotTERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ
TERVEYSPELI NUORTEN TUPAKKAAN LIITTYVÄN TERVEYDENLUKUTAIDON EDISTÄMISEN MENETELMÄNÄ Heidi Parisod, TtT Post doc -tutkija, hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus)
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotPienet teot -sovellus
Pienet teot -sovellus Marja Harjumaa, FT, erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT Tarve On vanhanaikaista ajatella, että kansalainen on terveyspalveluiden kohde, joka sairastuessaan vastaanottaa
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
Lisätiedot- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..
1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;
LisätiedotOpistojen IlmE -hanke
Opistojen IlmE -hanke 2018 19 Hankkeessa mukana olevien opistojen opettajistolle ja suunnitteluhenkilöstölle lähetettiin syyskuussa alkukartoituskysely. Vastaajien työhistorian pituudessa kansalaisopistoissa
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
Lisätiedot1. Oppimisen arviointi
1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotPitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
LisätiedotLAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson
LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan
LisätiedotAutonomiaa tukien aktiivisemmaksi? Itsemääräämisen teoria lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä
473 Sini-Tuuli Hynynen Nelli Hankonen Autonomiaa tukien aktiivisemmaksi? Itsemääräämisen teoria lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä Hynynen, Sini-Tuuli Hankonen, Nelli. 2015. AUTONOMIAA TUKIEN AKTIIVISEMMAK-
LisätiedotYHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA
YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten
LisätiedotNikotiiniton amis -hanke
Nikotiiniton amis -hanke Viitekehyksenä yhteiskunnallinen markkinointi 24.4.2017 1 Yhteiskunnallisen markkinoinnin prosessi Tarpeen tunnistaminen ja ennakkosuunnit telu Määrittely Kehitys ja suunnittelu
LisätiedotWHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä
Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa
Lisätiedot