Espoon kaupunki Pöytäkirja 146. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 31/ Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta koskien Finnoo - Djupsundsbäckenin asemakaavaa ja asemakaavan muutosta, alue Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh Kaisa Rauhalammi, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunginhallitus kiistää valituksessa esitetyn vaatimuksen kaavan hylkäämisestä ja pyytää hallinto-oikeutta ensisijaisesti jättämään valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkäämään valituksen perusteettomana. Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 3 :n 27 -kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Valitusoikeus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa on toimialueellaan oikeus valittaa kaavan hyväksymisestä koskevasta päätöksestä. Yhdistysrekisterin mukaan valittajayhdistyksen kotipaikka on Espoo, ja yhdistyksellä on katsottava toimialansa mukaisesti olevan valitusoikeus. Yhdistysrekisterin tietojen mukaan Soukka-seura ry:n nimenkirjoittajia ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, aina kaksi yhdessä. Helsingin hallinto-oikeuden Espoon kaupungille toimittamasta valituksesta ilmenee, että sen on allekirjoittanut yhdistyksen puheenjohtaja yksin. Espoon kaupunki katsoo, että valitus tulee edellä esitetyn perusteella jättää kokonaisuudessaan tutkimatta. Valituskohdat Edelleen Espoon kaupunki katsoo, että yhdistyksen tekemä valitus tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta tai joka tapauksessa hylätä perusteettomana seuraavassa esitetyin perustein.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Tulvariski Valituksessa esitetään, että Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma ei täytä tulvasuojelulain 7 määräystä ja esitetty merkittävän tulvariskialueen rajaus ei ole lain 8 kriteerien mukainen. Espoon kaupunki toteaa, että tulvariskien hallinnasta annetun lain (tulvariskilaki 620 / 2010) perusteella Helsingin ja Espoon rannikkoalue on nimetty Suomen merkittäviin tulvariskialueisiin kuuluvaksi. Merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartoitus. Lisäksi laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelma. Uudenmaan ELY -keskus vastaa tulvariskien hallinnan suunnittelusta yhdessä Helsingin ja Espoon tulvaryhmän ja muiden sidosryhmien kanssa. Kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee huomioida tulvavaara ja tulvariskit. Tulvariskilain mukaisesti on vähennettävä tulvariskejä, ehkäistävä ja lievennettävä tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistettävä varautumista tulviin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueiden suunnittelussa tulee hyödyntää tulvariskilainsäädännön tarkoittamia tulvavaara- ja tulvariskikarttoja. Ilmatieteen laitoksen, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön laatima Opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi sisältää suosituksia alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi. Suositusten tavoitteena on, ettei rakennuksille aiheutuisi tulvavahinkoja kuin keskimäärin kerran noin vuodessa tai harvemmin esiintyvillä tulvilla. Oppaassa on huomioitu Ilmatieteen laitoksen suositukset rakentamiskorkeuksista meren rannikolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan oppaan Suositukset perustuvat uusimpiin arvioihin merenpinnan noususta, mukaan lukien hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin ennusteet. Itämerellä nousun arvioidaan jäävän hieman maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolelle. Lisäksi jääkauden jälkeinen maankohoaminen suojaa Suomen rannikkoa merenpinnan nousulta. Keskimääräisen merenpinnan tason muutosten lisäksi suosituksissa on otettu huomioon sääilmiöiden aiheuttama vedenkorkeuden lyhytaikainen vaihtelu. Espoon kaupunki toteaa, että valituksenalaisen Finnoo - Djupsundsbäckenin asemakaavan rakentamiskorkeudet perustuvat mainittuun vuonna 2014 julkaistuun päivitettyyn oppaaseen. Merenrannan ja sadevesien aiheuttaman tulvavaaran takia Finnoo - Djupsundsbäckenin asemakaavassa on kaavamääräys. Asemakaavassa meritulvaan varautumiseksi rakennusten ja rakenteiden osalta tulee noudattaa vähintään alinta suositeltavaa rakentamiskorkeutta N ,80 metriä. Koska kaava-alue ei sijaitse välittömästi meren rantaviivan yhteydessä, ei aaltoiluvaran lisäämiselle ole tarvetta. Lisäksi kadut ja pelastustiet tulee rakentaa min (N2000) korkeuteen tulvariskin takia.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Kellarit ja maanalaiset rakenteet on vesieristettävä vähintään (N2000) tasoon asti. Lisäksi vallituksenalaisessa asemakaavassa on huomioitu hulevesien hallinta. Vettä läpäisemättömillä pinnoilla tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Djupsundsbäcken - hulevesimallinnus -asiakirjan (Sito ) esittämän mallinnuksen mukaan suurimmat virtaamat Djupsundsbäckenin uomassa aiheuttaa kerran 100 vuodessa toistuva 3 h pituinen sade. Nykytilanteessa uoman maksimivedenpinnantaso 1/100a rankkasateella on noin +2 m Finnoo- Djupsundsbäckenin kaava-alueen kohdalla. Tulevaisuudessa Djupsundsbäcken -uoman maksimivedenpinnantaso uoman parannustoimenpiteiden jälkeen 1/100a rankkasateella on noin +2.2 m Finnoo - Djupsundsbäckenin kohdalla. Äärimmäisen meritulvan ja äärimmäisen rankkasateen samanaikainen esiintyminen on erittäin harvinaista. Mallinnuksen perusteella meritulvan ja rankkasateen yhteisvaikutustilanteessa tulevaisuuden ääriarvo padotukselle olisi noin +3 m. Erityiskohteet, kuten esimerkiksi kulkuyhteydet metroon tai muihin maanalaisiin tiloihin suositellaan kuitenkin rakennettavan vähintään tasoon Metron suunnittelussa käytetty korkotaso on Espoon kaupunki toteaa, että MRL 1 :n yleistä tavoitetta täydentää MRL 5 :n alueiden käytön suunnittelun tavoitteet. Kestävän kehityksen huomioon ottaminen konkretisoituu MRL:n tarkoittamissa asemakaavan sisältövaatimuksissa. Sisältövaatimusten avulla pyritään saavuttamaan muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet. Tavoitteisiin sisältyy esimerkiksi maa- ja vesiekosysteemien toimivuuden turvaaminen ja alueiden kestävä käyttö sekä toimintojen sijoittaminen niiden itsensä kannalta tarkoituksenmukaisesti. Muun ohella valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa kohdennetaan yhdyskuntien kehittämiseen kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on huomioitu esimerkiksi Helsingin seudun erityiskysymykset. Tämän mukaan esimerkiksi alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa erityistavoitteissa todetaan, että alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Uutta rakentamista voidaan sijoittaa tulvavaara-alueille, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Finnoo - Djupsundsbäckenin asemakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Hyväksytty asemakaava eheyttää yhdyskuntarakennetta. Selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet on otettu huomioon ja laadituilla selvityksillä osoitetaan, että tulvariskejä voidaan

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 hallita ja rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Lisäksi kaavaalueelle on muun muassa laadittu selvitys kortteleiden energiatehokkuudesta. Kaavamääräykset tukevat tavoitteita. Helsingin seudun erityiskysymykset on niin ikään huomioitu. Kaitaan metroasema sijoittuu kaava-alueen läheisyyteen, ja mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen on varmistettu. Lopuksi Espoon kaupunki katsoo, että valituksenalaisessa Finnoo - Djupsundsbäckenin asemakaavassa on otettu huomioon tulvavaara-alueet asemakaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla. Rakennuspaikkojen sopivuus on ratkaistu asemakaavassa lain mukaisesti. Suunnittelussa on huomioitu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaatimukset kuten eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu ja Helsingin seudun erityistavoitteet. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi Finnoo - Djupsundsbäckenin asemakaavan muutosta koskeva kaavapäätös olisi kumottava. Kaavapäätös perustuu lain edellyttämiin vaikutusten arviointeihin ja selvityksiin. Kaava täyttää laissa asetetut asemakaavan sisältövaatimukset. Espoon kaupunki pyytää kunnioittavasti, että hallinto-oikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta puuttuvan valitusoikeuden takia tai toissijaisesti hylkää valituksen lakiin perustumattomana. Espoon kaupunki pyytää lisäksi, että hallinto-oikeus käsittelee asian maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaisesti kiireellisenä, koska kyseessä on asuntorakentamisen kannalta merkittäväksi katsottava asemakaava. Hyväksytty asemakaava ja asemakaavan muutos edistää maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) sopimuksen mukaista maankäytön tehostamista ja asuntotuotannon lisäämistä hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Käsittely Byman teki seuraavat ehdotukset: Kaupunginhallitus ilmoittaa hallinto-oikeudelle yhtyvänsä valittajan kauaskantoisiin näkemyksiin. Espoossa on yleisesti pidetty alinta rakentamiskorkeutta tasolla +3.0 ja tasapuolisuuden vuoksi pyytää hallintooikeutta palauttamaan asemakaava kaupungille uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi alueella sijaitsee selvityksen mukaan runsas liitoorava-yhdyskunta, joka tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa. Yhdistysrekisteriä ja valitusoikeutta koskeva osuus lausunnon alussa poistetaan tarpeettomana lausunnoista. Toiseksi viimeisestä kappaleesta poistetaan maininta valitusoikeuden puuttumisesta. Mahdollisten puutteiden osalta Hallinto-oikeuden velvollisuus on pyytää valittajaa täydentämään valitustaan tai valitus voidaan käsitellä henkilökohtaisena valituksena, koska valittaja on espoolainen ja oikeutettu hakemaan asiassa muutosta.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotusten raukeavan kannattamattomina. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. - Valitus Valtuusto hyväksyi Finnoo - Djupsundsbäckenin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, joka käsittää osan virkistysaluetta 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue (muodostuu uudet korttelit ). Kaavapäätöksestä jätettiin Helsingin hallinto-oikeuteen yksi valitus. Hallinto-oikeus pyytää kaupunginhallitusta antamaan valituksen johdosta lausunnon. Soukka-seura ry:n valituksessa esitetään pääasiassa, että kaavamuutoksen keskeisin sisältö on asutuksen voimakas tiivistäminen ja keskittäminen alueelle. Länsimetron jatkeen käyttäjämäärän lisääminen ei ole maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen peruste kaavamuutokselle. Asemakaavassa on täysin sivuutettu alueen monien osien nykyinen tulvaherkkyys ja riskien lisääntyminen merenpinnan nousun myötä. Kaavan alin rakentamiskorkeus 2,80 m ei ole lain määräysten ja tavoitteiden mukainen. Asemakaava on erittäin räikeästi ristiriidassa MRL 5 kanssa ja osoittaa Espoon kaupunginvaltuustolta hyvin vakavaa piittaamattomuutta laista ja Espoon arvoista hyväksyessään tällaisen kaavan. Annettavassa lausunnossa katsotaan, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi Finnoo -Djupsundsbäckenin asemakaavaa koskeva päätös olisi kumottava. Tiedoksi

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6