(Valmistelu: kehitysjohtaja Hannu Kurki, puh , hallintojohtaja Saku Linnamurto puh: )

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Yrityspalveluiden tuottaminen v alusta lukien 109/04/040/2016 KH 61 Selostus: Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa on keskushallinnon kehittämis- ja elinkeinopalvelujen palvelujen kehittämissuunnitelmassa hyväksytty, että vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä päätetään yrityspalveluiden tuottamistavasta 2017 alusta lukien. Esityslistaliite A: Yrityspalveluiden tavoitteiden toteutuminen ja elinkeinoelämälle tehdyn kyselyn tulokset. (Valmistelu: kehitysjohtaja Hannu Kurki, puh , hallintojohtaja Saku Linnamurto puh: ) Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus kuulee kehitysjohtaja Hannu Kurkea arvioinnin tuloksista ja käy keskustelun yrityspalvelujen tuottamistavasta vuoden 2017 alusta lukien. Käsittely: Kaupunginhallitus kuuli asiassa kehitysjohtaja Hannu Kurkea, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorista, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n hallituksen jäsen Pirkko Juutia, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n kehityspäällikkö Juhani Rouvista sekä talousjohtaja Arja Petriläistä. Kuulemisen jälkeen ennen päätöksen tekoa esteellisinä kokouksesta poistuivat Juhani Rouvinen (HallL 28 1 m.1 k) ja Pirkko Juuti (HallL 28 1 m. 5 k). Valtuustoryhmien puheenjohtajat Jouni Koskela ja Stephen Condit olivat läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksen tekoa. Kaupunginjohtaja täydensi esitystään siten, että kaupunginhallitus jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan täydennetyn esityksen.

2 Toimenpiteet: Talousjohtaja KH 89 Selostus: Esityslistaliite B: Ostopalvelusopimus Savonlinnan kaupunki/savonlinnan Yrityspalvelut Oy Esityslistaliite C: Vertailu keskushallinto/kehitysyhtiö (Valmistelu: kehitysjohtaja Hannu Kurki, puh , hallintojohtaja Saku Linnamurto puh: ) Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy elinkeinopalveluiden järjestämismalliksi kaupungin omana tuotantona hoitaman elinkeinopalvelun, jossa kaupungin keskushallinto tuottaa ja hoitaa elinkeinopalvelut. Kaupunginvaltuusto päättää myös, että yrityselämän palvelut järjestetään yhden luukun periaatteella siten, että kaupungin keskushallinnon elinkeinopalveluihin keskitetään vaiheittain kaikki yrityselämän kannalta keskeiset palvelut mukaan lukien kaavoitus osana asiakaslähtöistä prosessiorganisaatiomallia vuoteen 2019 mennessä. Perusteluna keskushallintomallille on seuraavat seikat: - elinkeinojen kehittäminen on avainasia kaupungin verotulopohjan vahvistamiseksi. Kaupungin työttömyys on noin kolme prosenttiyksikköä muuta maakuntaa korkeampi. Jos se saataisiin maakunnan keskiarvoon, niin se helpottaisi kaupungin taloutta noin yhden tuloveroprosenttiyksikön verran, vaikkakin taloudellinen toimintaympäristö on tällä hetkellä erittäin haasteellinen työllisyysasteen parantamiseksi. Erityisesti Savonlinnaan on kohdistunut ja uhkana on kohdistua todella isoja rakenteellisia julkisen sektorin työpaikkamenetyksiä. Sinänsä elinkeinoyhtiö on onnistunut luomaan hyviä toimintaympäristöedellytyksiä teollisuudelle ja uusyritysperustamisyksikön tulokset ovat olleet edelleen erinomaisia. - elinkeinojen kehittämisen ulkoistaminen siirtää pois vallan kaupunginvaltuustolta sekä kaupunginhallitukselta keskeisestä strategisesta toiminnasta. Lisäksi rahojen käyttö ei ole läpinäkyvää osakeyhtiötoiminnassa. - yhtiömalli aiheuttaa ylimääräisiä hallintokustannuksia koska sitä varten tarvitaan osakeyhtiölain mukainen erillinen hallinto hallituksineen ja toimitusjohtajineen. Näistä kahdesta ylimääräisestä hallintoportaasta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. - yhtiömalli luo epäselvän vastuun siitä, kuka vastaa elinkeinojen kehittämisestä ja uusien työpaikkojen saamisesta - yhtiömalli heikentää mahdollisuuksia hoitaa yritysasioita yhtenä palveluprosessina, kun yrityspalveluasiat on erillisessä osakeyhtiössä.

3 - kunnallisten osakeyhtiöiden ohjaaminen on käytännössä osoittautunut hallintokulttuurissa huonoksi, koska osakeyhtiöt toimivat osakeyhtiölain mukaisesti. - julkisuuslaki mahdollistaa yrityksiä koskevien yrityssalaisuuden piiriin kuuluvien asioiden hoitamisen ei-julkisina kaupungin hallinnossa. Selkeä etu kehitysyhtiömallista on, jos sille asetettaisiin selkeä ja yksiselitteinen kokonaisvastuu uusien työpaikkojen saamisesta, joka pystytään yksiselitteisesti mittaamaan ja jonka pohjalta toteutettaisiin osakeyhtiölain mahdollistama tulosvastuu toimitusjohtajalle ja hallitukselle, jota ei ole mahdollista toteuttaa kuntalain mukaisessa organisaatiossa. Kaupunginhallitus lähettää esityksen yhteistyötoimikunnan käsiteltäväksi ennen kaupunginvaltuuston päätöksentekoa. Käsittely: Kaupunginvaltuuston II vpj Juhani Rouvinen poistui esteellisenä kokouksesta (HallL 28 1 m. 1 k) tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ja kokonaan kokouksesta klo Kaupunginhallituksen jäsen Seija Puputti teki Aate Laukkasen kannattamana seuraavan muutosesityksen: "Yrityspalvelut Oy ei siirry kaupungin omaksi tuotannoksi: - 3 vuotta on liian lyhyt aika osoittaa tuloksia/vaikuttavuutta - nyt on aika korjata omistajaohjauksella olemassa olevat yhtiön heikkoudet - luoda/etsiä parhaat rakenteet sekä kehittämistoiminnassa että yrityspalveluiden tuottamiseksi." Kaupunginhallituksen jäsen Juha Kukkonen teki seuraavan muutosesityksen: "Esitän, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Uudelleen valmistelussa on esitettävä selkeä näyttö siitä, että yhtiölle asetetut tavoitteet olisivat paremmin saavutettavissa keskushallinnon toimintana kuin se olisi saavutettavissa yhtiömuotoisena toimintana. Miten on perusteltavissa, että samat kuntayhtymässä ja yhtiössä työskennelleet työntekijät onnistuisivat paremmin keskushallinnon työntekijöinä? Perustelut: Kaupunginjohtajan esitys on, että Savonlinnan kaupungin elinkeinopalveluiden järjestämismalliksi hyväksytään kaupungin omana tuotantona hoidettu elinkeinopalvelu, jossa kaupungin keskushallinto tuottaa ja hoitaa elinkeinopalvelut. Valtuustokauden eli vuoden 2013 alusta lukien Savonlinnan elinkeinopalvelut on hoidettu osakeyhtiön tuottamana. Malli sai vuoden 2012 kuntavaaleissa valitun kaupunginvaltuuston selvän enemmistön tuen. Kuntayhtymän työntekijät siirtyivät yhtiön

4 palvelukseen. Nyt elinkeinoyhtiön työntekijät siirtyisivät esitetyn mallin mukaan kaupungin työntekijöinä keskushallinnon tuottaman ja hoitaman elinkeinopalvelun työntekijöiksi. Elinkeinoyhtiöltä on useaan otteeseen kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa pyydetty selvitystä yhtiön työn tuloksista suhteessa yhtiölle asetettuihin tavoitteisiin. Kertaakaan yhtiön johto ei ole selvityksissään tai kuulemisissaan esittänyt konkreettisesti vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Toistuvasti luottamushenkilöt ovat kuulleet yhtiön johdolta laajoja kuvailuja erilaisista hankkeista ja niiden saamista hankerahoituksista erilaisista julkisen hallinnon varoista. Edes näiden hankkeiden konkreettisia tuloksia ei ole voitu esittää siten, että luottamushenkilöt voisivat saada käsityksen yhtiön työn tuloksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeiden rahoitus ei riitä toiminnan parantamiseksi ja tuloksellisuuden saavuttamiseksi, sillä hankerahoituksella varmistetaan ennen kaikkea hankkeen rahoitus. Kaupunginhallituksen kokouksissa on useaan otteeseen todettu, että yhtiö ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita, sillä kun tavoite on ollut saavuttaa vuodessa 75 nettotyöpaikkaa ja neljässä vuodessa 300 nettotyöpaikkaa, kahdessa vuodessa kuitenkin työllisten määrä on kaupungissa vähentynyt nettomääräisesti lähes 900 hengellä. Kun yhtiön palkkalistoille siirretyt kuntayhtymän työntekijät nyt esitetään siirrettäväksi kaupungin työntekijöiksi, voi perustellusti esittää kysymyksen, millä tavalla nämä samat työntekijät voisivat saavuttaa paremman tuloksen kaupungin keskushallinnon työntekijöinä, kun he eivät onnistuneet tehtävässä kuntayhtymässä tai yhtiössäkään. Kysymys on aiheellinen, sillä kaupunginjohtajan esityksessä ei esitetä minkäänlaista perusteltua näyttöä, että tulokset muutoksen jälkeen paranisivat entisestä." Puheenjohtaja totesi, että Juha Kukkosen esitys raukesi kannattamattomana. Kaupunginhallitus piti kokoustauon klo Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, oli asiassa suoritettava äänestys. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kaupunginjohtajan esityksen puolesta annettiin 8 jaa -ääntä (Matti-Pekka Parkkinen, Teemu Hirvonen, Anja Backman, Sari Behm, Juha Bilund, Ari Silvennoinen, Tuukka Suomalainen ja Kirsi Torikka) ja Seija Puputin esityksen puolesta 3 ei -ääntä (Seija Puputti, Aate Laukkanen ja Juha Kukkonen)

5 Päätös: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen kaupunginjohtajan esityksen. Toimenpiteet: Yhteistyötoimikunta Kaupunginvaltuusto KV 20 Kaupunginhallituksen esitys: Kaupunginvaltuusto hyväksyy elinkeinopalveluiden järjestämismalliksi kaupungin omana tuotantona hoitaman elinkeinopalvelun, jossa kaupungin keskushallinto tuottaa ja hoitaa elinkeinopalvelut. Kaupunginvaltuusto päättää myös, että yrityselämän palvelut järjestetään yhden luukun periaatteella siten, että kaupungin keskushallinnon elinkeinopalveluihin keskitetään vaiheittain kaikki yrityselämän kannalta keskeiset palvelut mukaan lukien kaavoitus osana asiakaslähtöistä prosessiorganisaatiomallia vuoteen 2019 mennessä. Käsittely: Valtuutettu Seija Puputti teki seuraavan Pekka Nousiaisen, Kauko Rauhansalon ja Stephen Conditin kannattaman esityksen: "Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, asialistan 20 uudelleen valmistelua lisäselvityksien tekemistä varten. Kunnallishallinnossa tehtävät päätökset ovat useimmiten mittavia ja laajoja ja ne vaikuttavat syvästi kuntalaisiin ja kunnan talouteen. Savonlinnan valtuusto on tähänn tekemässä yhtä merkittävimmistä päätöksistä, jolla tulee olemaan erittäin laajat ja kauaskantoiset vaikutukset. Olemme päättämässä Savonlinnan kaupungin yrityspalvelujen hallinnollisista ja rakenteellisista muutoksista, joiden vaikutukset tulevat heijastumaan vuosia eteenpäin. Mihin päätöksentekomme pohjautuu? Vastuullinen päätöksenteko ei voi perustua hajanaiseen ja "huhuiseen" tietoon ja vailla arviointia muutoksen vaikutuksista. Päätöksenteko edellyttää aina monipuolista erilaisten vaihtoehtojen tarkastelua ja niihin liittyvän tiedon antamista henkilöille, jotka joutuvat tekemään päätöksen ja kantamaan myös vastuun päätöksen seurauksista. Jotta valtuutettuina v oisimme toteuttaa vastuullista ja läpinäkyvää päätöksentekoa, tarvitsemme huolellisesti tuotettua tietoa ja ennakoarviointi esitetyn muutoksen myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista sekä vaihtoehtoisista ratkaisumalleista päätöksenteon pohjaksi. Ennakkoarviointi tulee sisältää vähintään tietoa seuraavista asioista: A) Yrityspalvelujen sisällyttäminen kaupungin omaan organisaatioon: 1. Miten kehittämistoiminta ja sitä tukevat erilaiset hankkeet tullaan

6 organisoimaan? Hankkeiden siirtäminen ulkopuolisten tahojen toteuttamiseksi ei parhaalla optimistisuudellakaan tule antamaan sitä hyötyä, mitä voidaan saavuttaa omalla OY:n toimintana ja kaupungin vahvalla omistajaohjauksella. 2. Miten kehittämistoiminta aiotaan rahoittaa, ellei hankkeilla? 3. Kaupungin markkinointi? 4. Yrityspalvelut. Yritys-Suomi-konseptin sijoittaminen kaupungintalolle voi heikentää niiden saavutettavuutta - miten tämän voisi ennakoida uudelleen sijoituksessa? 5. Henkilöstö. Kaupungin pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää vahvaa kehittämistyöhön sitoutunutta johtajuutta, johtamisentaitoa ja kehittämisosaamista. Näinkin vastuullinen asia kuin kaupungin kehittäminen pelkkänä ns. otona ei tule kantamaan lyhyellä eikä pitemmällä ajanjaksolla vrt. FCG yleishallinnon kustannukset ovat jo maan keskiarvoa paljon pienemmät. B) Yrityspalvelut Oy jatkaa toimintaa osakeyhtiönä Tarkasteluun tulee sisällyttää myös olemassa olevan rakenteen tarkastelu, jolloin kyseessä on niiden heikkouksien korjaaminen, jotka nyt ovat tulleet enemmän tai vähemmän selkeästi esille. Mitkä ovat ne heikkoudet, jotka tulee korjata, mitä tämä on käytännön tekoina? Millaisiin toimenpiteisiin Yrityspalvelut Oy:n hallituksen tulee ryhtyä ja missä aikataulussa? Miten ja millä vahvuudella tulee kaupungin tehostaa omistajaohjaustaan? Millaista osaamista kehittämistoiminta edellyttää, vastaako nykyinen? C) Jokin muu malli? Päätöksenteon läpinäkyvyys ja avoimuus edellyttää monipuolista tiedonsaantia ja vaihtoehtoisia päätösesityksiä, joiden pohjalta luottamushenkilöt pystyvät valitsemaan parhaat vaihtoehdot kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden edistämiseen." Puheenjohtaja totesi, että asiassa oli tehty kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, näin ollen seuraavat puheenvuorot kohdistuvat asian palauttamiseen uudelleen valmisteltavaksi. Kun oli tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, oli suoritettava äänestys. Suoritetussa koneellisessa äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta annettiin 5 jaa -ääntä ja asian palauttamisen puolesta 46 ei-ääntä. Päätös: Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston hyväksyneen Seija Puputin esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmiteltavaksi. Äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan

7 KH 155 Selostus: Kaupunginhallitus on antanut toimeksiannon kehitysjohtajalle ja hallintojohtajalle valmistella asia kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti siten, että kaupunginhallitus voi käsitellä asian Kaupunginjohtajan johtoryhmä on käsitellyt asiaa ja päätynyt siihen, että, edellä mainittuihin, valtuustossa esitettyihin, kysymyksiin pyydetään kannanotot Yrityspalvelut Oy:n hallitukselta. Juha Turtiainen vie asian yhtiön hallituksen käsittelyyn. Vastaukset toimitetaan 8.4 mennessä kehitysjohtaja Hannu Kurjelle, joka koostaa vastauspaketin pidettävään kaupunginjohtajan johtoryhmään. Tämän jälkeen asia tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi kokoukseen. (valmistelu: hallintojohtaja Saku Linnamurto puh: ) Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus myöntää asian käsittelylle jatkoaikaa siten, että se käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa. Päätös: Tiedoksi: Esitys hyväksyttiin. Kehitysjohtaja Hallintojohtaja Pirkko Juuti poistui esteellisenä (HallL 28 1 m. 5 k). kokouksesta ennen tämän asian käsittelyä klo Heli Järvinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo KH Selostus: Kaupunginjohtajan johtoryhmä on käsitellyt elinkeinotoiminnan järjestämistä koskevaa asiaa kokouksessaan. Johtoryhmän käsittelyn pohjana oli kehitysjohtajan laatima selvitys kaupunginvaltuustossa esitettyihin kysymyksiin liittyen. Elinkeinotoimen hoitamiseksi Savonlinnassa hahmotellaan tässä kolme toimintatapaa: 1. toiminnot kaupungin keskushallinnossa. 2. Savonlinnan yrityspalvelut Oy jatkaa toimintaansa. 3. Osa toiminnoista siirretään keskushallintoon ja osa jää yhtiöön. Valtioneuvoston aluehallintoa koskevissa linjauksissa ei ole sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttaisivat näiden toteutusmallien soveltuvuuteen maakuntahallinnon uudistamisen jälkeen. Valtioneuvoston

8 linjauksissa todetaan seuraavaa: TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Näin halutaan hyödyntää kuntien osaamista ja potentiaalia alueidensa kasvun ja työllisyyden edistäjinä. Mallin toteutuksen ja rahoituksen yksityiskohdat täsmennetään jatkovalmistelussa. Uudistuksen yhteydessä tarkistettavassa erityislainsäädännössä ja uudistuksen toimeenpanossa korostetaan kuntien roolia paikallisissa elinvoimatehtävissään. (HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ, neuvottelutulos ) 1.Toiminnot siirretään keskushallintoon - hanketoiminta Savonlinnan yrityspalvelut Oy:llä on tällä hetkellä 15 omaa hanketta joko käynnissä tai hakemusvaiheessa. Lisäksi yhtiö rahoittaa hanketta, joiden toteuttaja on jokin muu taho. Näin ollen voidaan todeta, että jo tällä hetkellä hanketoiminnan pääpainopiste on ulkopuolisten toteuttamissa hankkeissa ja niiden rahoittamisessa. Yrityspalveluiden omien hallinnoimien hankkeiden osalta sellaiset hankkeet, kuten esimerkiksi Kontrahti (jatkajien hakeminen yritystoiminnalle) ja Saimaa Summit-tapahtumahanke, joilla tuetaan yrityspalveluiden palvelutarjontaa tai rahoitetaan jotain tapahtumaa, voivat olla tarvittaessa myös kaupungin hallinnoimia hankkeita. Yrityspalveluiden hankkeiden joukossa on myös sellaisia hankkeita, joissa toteuttaja on varsinaisesti jokin muu kuin yrityspalvelut (esim. Sakke ry), mutta hankkeen hallinnointi on yhtiön vastuulla. Näiden osalta olisi luontevaa, että hallinnointi ja toteutus olisi samassa organisaatiossa, mutta tarvittaessa myös kaupunki voi organisaationa tehdä hankeyhteistyösopimuksia vastaavalla tavalla. - kehittämistoiminnan rahoitus Kehittämistoiminnan rahoituksesta suuri osa tulee hanketoiminnasta. Kuten edellä todettiin, on merkittävin osa tälläkin hetkellä yhtiön ulkopuolelle rahoitettua hanketoimintaa. Joka tapauksessa kaupungin rahoitusosuus on tälläkin hetkellä 1,2 miljoonaa euroa. Tässäkin mallissa kehittämistoiminnan perusrahoitus on kaupungin verotuloista tulevaa ja sitä täydennetään hanketoiminnalla. - kaupungin markkinointi Kaupungin markkinointi on tällä hetkellä yhteistyösopimuksen mukaisesti Savonlinnan yrityspalvelut Oy:n vastuulla. Mikäli toiminta siirtyy kaupungille, siirtyvät myös markkinoinnin vastuu ja resurssit kaupungille. Näin ollen markkinointia toteutettaisiin jatkossa osana muuta elinkeinopolitiikkaa kehittämis- ja elinkeinopalveluissa. - Yritys-Suomi -konseptin toteutus Toiminta järjestetään jatkossakin Yritys-Suomi -konseptinmukaisesti - yrityspalveluiden henkilöresurssit Yrityspalveluiden toteuttaminen ei ole kaupunginkaan organisaatiossa OTO-toimintaa vaan mahdollisen siirron yhteydessä

9 yrityspalvelut resursoidaan kaupungin organisaatiossa. Yrityspalveluiden johtaminen selkeytyy, kun kaupunginjohtaja toimii kokonaisuuden johtajana ja operatiivista toimintaa johtaa kehittämisja elinkeinopalveluiden vastuualueen johtaja apunaan mm. peruselinkeinotoimesta vastaava henkilö. Uusyrityskeskuksen toiminnan ja siihen liittyvien mm. ISO-sertifioinnin kautta tulevien hyötyjen varmistamiseksi, on järkevää toimia siten, että uusyrityskeskuksen toiminta palautetaan yhdistyksen hoidettavaksi. Kaupunki sitoutuu tässä toimintamallissa uusyrityskeskuksen toiminnan rahoittamiseen. Mallina voi olla sellainen, jossa yhdistys palkkaa tarvittavan henkilöstön, joka toimii kuitenkin samoissa tiloissa muun yrityspalveluiden henkilöstön kanssa. Toinen mahdollisuus on, että työntekijät ovat kaupungin palkkaamia ja kaupunki myy Itä-Savon Uusyrityskeskus ry:lle tarvittavan työpanoksen. Joka tapauksessa tässä mallissa toimitaan yhden operatiivisesti perusneuvonta yms. palveluista vastaavan henkilön johdolla. 2. Savonlinnan yrityspalvelut Oy jatkaa toimintaansa - hanketoiminta Jatkuisi nykyisellä mallilla. - kehittämistoiminnan rahoitus Kaupungin verorahoituksesta oleva rahoitusosuus olisi edelleen rahoituksen perustana. - kaupungin markkinointi Kaupungin markkinointi on tällä hetkellä yhteistyösopimuksen mukaisesti Savonlinnan yrityspalvelut Oy:n vastuulla ja se sisältyy kaupungin kokonaisrahoitukseen. - Yritys-Suomi -konseptin toteutus Toiminta järjestetään jatkossakin Yritys-Suomi -konseptinmukaisesti - yrityspalveluiden henkilöresurssit Yrityspalvelut Oy tarvitsee jämäkämpää ja tavoitteellisempaa sekä henkilöstön motivointiin paneutuvaa johtamista. Henkilöstöresurssit säilyisivät nykyisellään. - Omistajaohjauksen tehostaminen Omistajaohjauksen kannalta on tiedostettava, että yhtiötä johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Omistajaohjaus ei voi eikä saa olla yhtiön operatiivisiin toimintoihin puuttuvaa vaan lähtökohtana on omistajan kannalta tavoitteiden asettaminen ja säännöllinen seuranta. Yhtenä mahdollisuutena omistajan tavoitteiden tehokkaampaan viemiseen yhtiön toimintaan voisi olla se, että yhtiön hallitukseen nimettäisiin konsernijohdon edustus (KH/johtavat virkamiehet). Lähtökohdiltaan nykyinen omistajaohjauksen toimintamalli, joka on kirjattu myös yhtiön kanssa tehtyyn ostopalvelusopimuksen, on toimiva. Mallissa käydään vuosittain ennen talousarvion käsittelyä konsernineuvottelut, joissa sovitaan seuraavan vuoden keskeiset

10 tavoitteet. Nämä pohjautuvat kaupunkistrategiaan ja ne kirjataan kaupungin talousarvioon. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan puolivuosiraportin yhteydessä sekä säännöllisesti kaupunginhallituksessa yrityspalveluiden toiminnan esittelyillä. Lähtökohtana on ollut, että yrityspalveluiden toimintaa esitellään keskeiselle omistajaohjauksesta vastaavalle toimielimelle eli kaupunginhallitukselle neljä kertaa vuodessa. Tarvittaessa, joko konsernivastuuhenkilön nostaessa jonkin asian kaupunginhallituksen linjattavaksi tai yhtiön hallituksen pyytäessä omistajan kannanottoa, kaupunginhallitus antaa toimintaohjeita yhtiön hallitukselle. Yhtiökokousedustajien määrän kasvattaminen ja valitseminen poliittisin perustein ei ole vastaus omistajaohjauksen kehittämiseen. Lähtökohtaisesti yhtiökokous kokoontuu kerran vuodessa ja on vahvasti hallinnollinen kokous, jossa tehtävistä päätöksistä yhtiökokousedustajan ohjeistaa tarvittaessa kaupunginhallitus. Tämä koskee erityisesti henkilövalintoja, joista kaupunginhallitus antaa aina ohjeet yhtiökokousedustajalle. 3. Malli, jossa osa toiminnoista siirretään kaupungin keskushallintoon ja osa hoidetaan edelleen yhtiössä Tässä mallissa lähtökohtana olisi, että yritysten neuvontapalvelut ja elinkeinopolitiikka hoidettaisiin kaupungin keskushallinnossa ja Savonlinnan yrityspalvelut Oy toteuttaisi kehittämishankkeita. - hanketoiminta Kehittämishankkeet toteutettaisiin Savonlinnan yrityspalvelut Oy:ssä. Hankkeiden osalta kuntarahoituksesta päätökset tekisi kaupunginhallitus hankkeittain. Myös ulkopuolisten hankkeiden kuntarahoituspäätökset tekisi kaupunginhallitus. - kehittämistoiminnan rahoitus Kaupungin verorahoituksesta oleva rahoitusosuus olisi edelleen rahoituksen perustana, jota hankerahoitus täydentäisi. - kaupungin markkinointi ja viestintä Markkinoinnin ja viestinnän vastuu ja resurssit siirtyisivät kaupungille. Näin ollen markkinointia toteutettaisiin jatkossa osana muuta elinkeinopolitiikkaa kehittämis- ja elinkeinopalveluissa. - Yritys-Suomi -konseptin toteutus Toiminta järjestetään jatkossakin Yritys-Suomi -konseptinmukaisesti - yrityspalveluiden henkilöresurssit Henkilöresursseihin ei tulisi merkittäviä muutoksia verrattuna kahteen muuhun malliin. Elinkeinopolitiikka olisi kaupunginjohtajan johdolla tapahtuvaa, jossa operatiivinen toiminta keskittyisi kehittämis- ja elinkeinopalveluihin. Savonlinnan yrityspalvelut Oy:n hankkeissa työskentelisi henkilökuntaa, joka kehittää aluetta hankkeiden tavoitteiden mukaisesti. Mallissa korostuisi kaupungin omana toimintana tehtävän ns. peruselinkeinotoimen hoitaminen ja hankkeet olisivat kokonaiskehittämisen kannalta täydentäviä. Savonlinnan yrityspalveluissa olisi tässä mallissa hankehenkilökuntaa

11 sekä oto-toimitusjohtaja. - Omistajaohjauksen tehostaminen Omistajaohjauksen kannalta tämä malli olisi selkeä, koska kaupunginhallitus omistajaohjauksesta vastaavana toimielimenä arvioisi kunkin hankerahoituspäätöksen yhteydessä hankkeen tarkoituksenmukaisuutta ja erityisesti kaupunkistrategian painopisteiden mukaisuutta. Näin varmistettaisiin se, että yhtiön toiminnan painopisteet ovat omistajan tahdon mukaisia. Liite D: Yrityspalveluiden hallituksen pöytäkirjaote Kaupunginjohtaja on neuvotellut mallista kolme Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtajan kanssa. (Valmistelu: kehitysjohtaja Hannu Kurki, puh ) Kaupunginjohtajan esitys: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Yrityspalvelut järjestetään vuoden 2017 alusta lukien mallin kolme mukaisesti. Käsittely: Kaupunginhallituksen jäsen Seija Puputti teki Aate Laukkasen kannattamana seuraavan muutosesityksen: "Teen kaupunginjohtajan esityksestä poikkeavan esityksen siten, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että yrityspalvelut järjestetään v alusta lukien mallin 2 mukaisesti eli Savonlinnan Yrityspalvelut Oy jatkaa toimintaansa osakeyhtiönä. Osakeyhtiömalli on hyvä, mutta vaatii selkeää uudistamista. Omistajaohjauksella ohjeistetaan henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaisempaan uudistamiseen." Teemu Hirvonen teki seuraavan Anja Backmanin kannattaman muutosesityksen: "Muutoin kaupunginjohtajan päätösesityksen mukaan, mutta poistetaan päätöksestä lauseet: "Hankkeiden osalta kuntarahoituksesta päätökset tekisi kaupunginhallitus hankkeittain. Myös ulkopuolisten hankkeiden kuntarahoituspäätökset tekisi kaupunginhallitus." Vallan ja vastuu tulee olla hankkeiden osalta samoissa käsissä, eli "hankeyhtiön" alla. Tällöin myös päätöksenteko olisi jouhevampaa kuin olisi yksi taho vähemmän sorvaamassa päätöksiä." Koska käsittelyn aikana oli tehty kaksi kaupunginjohtajan esityksestä poikkeavaa esitystä, puheenjohtaja totesi, että asiassa on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kaupunginjohtajan esityksestä poikkeavat kannatetut esitykset, oli asiassa suoritettava äänestys. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että kaupunginjohtajan päätösesitys ja Seija Puputin esitys asetetaan ensin vastakkain,

12 koska kysymys on kahdesta eri toimintamallista. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kaupunginjohtajan esityksen puolesta annettiin 8 jaa -ääntä (Parkkinen Matti-Pekka, Hirvonen Teemu, Backman Anja, Järvinen Heli, Bilund Juha, Silvennoinen Ari, Suomalainen Tuukka ja Torikka Kirsi) ja Seija Puputin esityksen puolesta 3 ei -ääntä (Puputti Seija, Kukkonen Juha, Laukkanen Aate). Seuraavassa esityksessä vastakkain asetettiin voittanut kaupunginjohtajan esitys ja Teemu Hirvosen esitys. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä kaupunginjohtajan esityksen puolesta annettiin 7 jaa -ääntä (Parkkinen Matti-Pekka, Järvinen Heli, Bilund Juha, Kukkonen Juha, Laukkanen Aate, Suomalainen Tuukka ja Torikka Kirsi) ja Teemu Hirvosen esityksen puolesta 4 ei -ääntä (Hirvonen Teemu, Puputti Seija, Backman Anja, Silvennoinen Ari). Päätös: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen kaupunginjohtajan esityksen. Toimenpiteet: Kaupunginvaltuusto