Sisäisen turvallisuuden seurannan järjestäminen. Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotus. Sisäinen turvallisuus

Transkriptio

1 Sisäisen turvallisuuden seurannan järjestäminen Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotus Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 12/2005

2 SISÄASIANMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Sisäisen turvallisuuden seurannan järjestäminen Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotus Helsinki 2005

3 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kansliapäällikkötyöryhmä Kansliapäällikkö Ritva Viljanen, puheenjohtaja Suunnittelupäällikkö Tarja Mankkinen, sihteeri Julkaisun laji Työryhmämuistio Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä , SM 039:00/2003 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Sisäisen turvallisuuden seurannan järjestäminen Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotus Julkaisun osat Tiivistelmä Hallituksen iltakoulun käsittelyn perusteella sisäasiainministeriö päätti asettaa työryhmän laatimaan esitystä siitä, miten sisäisen turvallisuuden seuranta ministeritasolla sekä ylimmällä virkamiestasolla tulisi järjestää. Työryhmän keskeiset ehdotukset ovat seuraavat: Sisäisen turvallisuuden seurannan järjestämiseksi ylimmällä poliittisella tasolla ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan tehtäviä tulisi laajentaa niin, että ne kattavat jatkossa tärkeät sisäisen turvallisuuden asiat, joilla on yhtymäkohtia ulkosuhteisiin ja turvallisuuspolitiikkaan. Uusien tehtävien vuoksi valiokunnan kokoonpanoa tulisi tarkistaa niin, että sisäministeri olisi jatkossa valiokunnan jäsen suoraan valtioneuvoston ohjesäännön perusteella. Lisäksi ministerivaliokunnan jäseniksi määrättäisiin enintään kolme muuta ministeriä. Tärkeiden sisäisen turvallisuuden asioiden seuranta ja yhteensovittaminen määrättäisiin säädöstasolla turvallisuus- ja puolustusasiain komitean tehtäväksi. Muutoksen johdosta komitean kokoonpanoa tulisi tarkistaa vahvistamalla sisäisestä turvallisuudesta vastaavien ministeriöiden edustusta komiteassa. Komitean pysyviksi jäseniksi jatkossa tulisi määrätä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköt sekä poliisiylijohtaja. Ensisijaisena vaihtoehtona on, että komitean puheenjohtajana toimisi valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri. Vaihtoehtoisena menettelynä työryhmä esittää, että puheenjohtajana toimisi vuorovuosittain sisäasianministeriön ja puolustusministeriön kansliapäällikkö. Toisen ministeriön kansliapäällikön toimiessa puheenjohtajana, toimisi toisen ministeriön kansliapäällikkö varapuheenjohtajana. Esitettyjen muutosten toteuttaminen edellyttää valtioneuvoston ohjesäännön /262 muuttamista sekä turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta /288 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamista. Ehdotukseen sisältyy kaksi eriävää mielipidettä. Avainsanat (asiasanat) Sisäinen turvallisuus, seuranta, raportointi, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, turvallisuus- ja puolustusasian komitea Muut tiedot ISBN (PDF) Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisusarja 12/2005 Kokonaissivumäärä 15 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli Suomi ISSN Hinta 20 + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN (nid.) Luottamuksellisuus Julkinen

4 Sisäasiainministeriölle Hallitus teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Ohjelmaa käsiteltäessä hallitus päätti iltakoulussaan asettaa kansliapäällikkötyöryhmän laatimaan ehdotuksen siitä, miten ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan työtä laajennetaan niin, että se ulottuu sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanon seurantaan. Lisäksi ryhmän tuli arvioida, miten sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa tulisi seurata muissa ylemmän tason poikkihallinnollisissa toimielimissä sekä laatia ehdotus siitä, miten ministeriöiden valmiuspäälliköt osallistuvat sisäisen turvallisuuden ohjelman seurantaan. Sisäasiainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan edellä mainittua hallituksen antamaa toimeksiantoa. Työryhmän toimikausi määrättiin päättymään , ja myöhemmin sitä jatkettiin asti. Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin kansliapäällikkö Ritva Viljanen, varapuheenjohtajaksi valtiosihteeri Risto Volanen ja jäseniksi valtiosihteeri Arto Mansala, kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, kansliapäällikkö Matti Ahola, valtiosihteeri Raimo Sailas, kansliapäällikkö Juhani Korpela ja kansliapäällikkö Markku Lehto. Työryhmän sihteeriksi määrättiin suunnittelupäällikkö Tarja Mankkinen. Työryhmän pysyväksi asiantuntijaksi määrättiin alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen. Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina kansliapäällikkö Jaakko Kalelaa ja neuvonantaja Jarmo Viinasta tasavallan presidentin kansliasta. Työryhmän alustava esitys on käsitelty ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa Keskeiset ehdotukset lyhyesti perusteltuna ovat seuraavat. Työryhmä ehdottaa, että sisäisen turvallisuuden seurannan järjestämiseksi ylimmällä poliittisella tasolla ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan tehtäviä tulisi laajentaa niin, että ne kattavat jatkossa tärkeät sisäisen turvallisuuden asiat, joilla on yhtymäkohtia ulkosuhteisiin ja turvallisuuspolitiikkaan. Uusien tehtävien vuoksi valiokunnan kokoonpanoa tulisi tarkistaa niin, että sisäministeri olisi jatkossa valiokunnan jäsen suoraan valtioneuvoston ohjesäännön perusteella. Lisäksi ministerivaliokunnan jäseniksi määrättäisiin enintään kolme muuta ministeriä. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että tärkeiden sisäisen turvallisuuden asioiden seuranta ja yhteensovittaminen määrättäisiin säädöstasolla turvallisuus- ja puolustusasiain komitean tehtäväksi. Muutoksen johdosta komitean kokoonpanoa tulisi tarkistaa vahvistamalla sisäisestä turvallisuudesta vastaavien ministeriöiden edustusta komiteassa. Komitean pysyviksi jäseniksi jatkossa tulisi määrätä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköt sekä poliisiylijohtaja. Komitean puheenjohtajana toimisi valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri. Vaihtoehtoisena menettelynä työryhmä esittää, että puheenjohtajana toimisi vuorovuosittain 1

5 sisäasianministeriön ja puolustusministeriön kansliapäällikkö. Toisen ministeriön kansliapäällikön toimiessa puheenjohtajana, toimisi toisen ministeriön kansliapäällikkö varapuheenjohtajana. Esitettyjen muutosten toteuttaminen edellyttää valtioneuvoston ohjesäännön /262 muuttamista sekä turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta /288 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamista. Työryhmä ei esitä muutoksia ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen tehtäviin. Työryhmä luovuttaa laatimansa ehdotuksen sisäisen turvallisuuden seurannan järjestämisestä sisäasiainministeriölle. Ehdotukseen sisältyy kaksi eriävää mielipidettä. Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2005 Ritva Viljanen Ritva Viljanen Risto Volanen Risto Volanen Arto Mansala Arto Mansala Kirsti Rissanen Kirsti Rissanen Matti Ahola Matti Ahola Raimo Sailas Raimo Sailas Juhani Korpela Juhani Korpela Markku Lehto Markku Lehto Heikki Aaltonen Heikki Aaltonen Tarja Mankkinen Tarja Mankkinen 2

6 Sisällys 1 Työryhmän toimeksianto Muutostarpeen perustelut Keskeiset muutosehdotukset Muutosehdotusten yksityiskohtaisempi perustelu... 6 Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta... 6 Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Säännösehdotukset... 8 Liitteet Liite 1 Ehdotus valtioneuvoston ohjesäännön /262 muuttamiseksi Liite 2 Ehdotus turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta /288 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi Liite 3 Eriävät mielipiteet 3

7 Sisäisen turvallisuuden seurannan järjestäminen 1 Työryhmän toimeksianto Sisäisen turvallisuuden alueelta on puuttunut hallinnonalojen rajat ylittävä, ylimmän poliittisen tason hyväksymä useampivuotinen kehittämissuunnitelma. Tilanteen korjaamiseksi hallitus päätti sisäisen turvallisuuden ohjelman laatimisesta. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman Ohjelman käsittelyn ja hyväksymisen yhteydessä hallitus päätti selvittää vaihtoehtoiset menettelyt sisäisen turvallisuuden asioiden ja kehityksen seuraamiseksi ministeritasolla. Asiaa valmistelemaan asetettiin kansliapäällikkötyöryhmä. Työryhmän määräaika on Muutostarpeen perustelut Käytössä ei ole erityisesti sisäiseen turvallisuuden asioiden käsittelyyn liittyvä vakiintuneita menettelyjä, joita käyttäen ylin poliittinen taso voi tarvittaessa käsitellä sisäiseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Myös säännölliset raportointi- ja seurantamenettelyt puuttuvat. Tilanne sisäisen turvallisuuden alueella on siten erilainen verrattuna ulkoiseen turvallisuuteen, johon liittyviä kysymyksiä käsitellään säännöllisesti poliittisella tasolla ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa sekä seurataan ja yhteensovitetaan ylimmällä virkamiestasolla turvallisuusja puolustusasiain komiteassa. Globalisaation myötä Suomen turvallisuus kytkeytyy kiinteästi laajempaan kansainväliseen ympäristöön. Viime vuosien aikana uudet, laaja-alaisesti turvallisuuteen vaikuttavat uhkat ovat yhä enenevässä määrin alkaneet heijastua Euroopan maiden sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat lisänneet tarvetta seurata sisäisen turvallisuuden kehitystä kokonaisvaltaisesti ylimmällä poliittisella ja virkamiestasolla. Sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavat uhkat tulevat usein maan rajojen ulkopuolelta. Toimenpiteet näiden uhkien torjumiseksi ovat usein sisäisen turvallisuuden alueella toteutettavia toimenpiteitä. Terrorismi on ulkoinen uhka, joka vaikuttaa välittömästi sisäiseen turvallisuuteen. Madridin junapommi-iskujen ja Beslanin koulukaappauksen seurauksena sisäisen turvallisuuden toimijat myös Suomessa joutuivat tarkistamaan uhkakuvien ajantasaisuuden ja varmistamaan toimintakykynsä vastaavissa tilanteissa. Viranomaisten välistä yhteistyötä tulee parantaa edelleen ja lisätä yhteisen toiminnan edellytyksiä suurten onnettomuuksien tapahduttua. Esimerkiksi Konginkankaan 4

8 liikenneonnettomuus ja Aasian tulvaonnettomuus edellyttivät saumatonta yhteistyötä useiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten välillä. Uudenlaisia uhkia ovat nopeasti leviävät tarttuvat taudit. Sars-epidemian torjuminen vaati nopeita toimenpiteitä useilta eri viranomaisilta. Sisäisen turvallisuuden viranomaisilta edellytetään kokonaisvaltaista tilanteen seuraamista varsinaisen tapahtuman aikana mutta myös sen jälkeen, jotta hallinnonalojen rajat ylittävät kehittämistavoitteet saavutetaan. Toimintaympäristön ja uhkakuvien muuttuminen edellyttävät korkealla poliittisella tasolla tapahtuvaa säännöllistä kehityksen seurantaa ja linjaamista viranomaisten toimintakyvyn ja varautumisen edistämiseksi. Tulee myös varmistaa, että sisäisen turvallisuuden resurssitarpeet arvioidaan yhdessä ja niiden toimeenpanosta huolehditaan. Asiat jakaantuvat ministeriöiden toimialoille valtioneuvoston ohjesäännön 3 luvun mukaisesti. Asian käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan se pääosaltaan kuuluu. Ministeriöt toimivat tarpeen mukaan yhteistyössä keskenään toimivaltaisen ministeriön johdolla. Sisäasianministeriö on keskeinen toimija sisäisen turvallisuuden alueella. Sen toimialaan kuuluvat valtioneuvoston ohjesäännön 15 :n mukaisesti yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisihallinto ja yksityinen turvallisuusala, pelastustoimi sekä rajaturvallisuus ja meripelastustoimi. Lisäksi sisäasiainministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien yhteensovittamisesta. Myös muilla ministeriöillä on merkittäviä tehtäviä sisäisen turvallisuuden alueella. Näitä ovat esimerkiksi valtioneuvoston kanslia, ulkoministeriö, oikeusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmän esityksen keskeinen sisältö on luoda säädöspohjainen menettely ministeriöiden välisen yhteistyön varmistamiseksi sisäisen turvallisuuden alueella. 3 Keskeiset muutosehdotukset Työryhmän ehdotuksen lähtökohtana on, että ministeriöiden vastuut tai toimivalta eivät muutu. Jo olemassa olevia, vakiintuneita menettelyjä ja toimielimiä hyödynnetään. Päällekkäisiä rakenteita ei luoda. Menettelyjen tulee varmistaa edellytykset luoda käsitys turvallisuustilanteesta ja sen kehityksestä kokonaisuudessaan sekä mahdollistaa kehityksen säännöllinen, kattava ja kokonaisvaltainen seuranta. Edellä esitetyn perusteella työryhmä esittää, että jo olemassa olevia, ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kokonaismaanpuolustuksen seurantaa varten luotuja menettelyjä hyödynnetään sisäisen turvallisuuden seurannassa. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden seuranta toisistaan erillään on toimintaympäristön kehityksen kannalta epäsuotuisa vaihtoehto. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden tilanteen kehityksen seuraaminen toisistaan erillään saattaa myös johtaa siihen, että näiden kahden alueen väliin jää alue, joka ei ole seurannan piirissä. Yhteiset seurantamenettelyt luovat hyvän perustan yhteistyölle. 5

9 Työryhmä ehdottaa, että sisäisen turvallisuuden seurannan järjestämiseksi ylimmällä poliittisella tasolla ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan tehtäviä tulisi laajentaa niin, että ne kattavat jatkossa tärkeät sisäisen turvallisuuden asiat, joilla on yhtymäkohtia ulkosuhteisiin ja turvallisuuspolitiikkaan. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että turvallisuus- ja puolustusasian komitean tehtäviä tulisi laajentaa niin, että se säädöspohjaisesti jo sille määrättyjen kokonaismaanpuolustukseen liittyvien tehtävien lisäksi seuraisi ja yhteensovittaisi tärkeitä sisäisen turvallisuuden asioita. Tällöin myös komitean puheenjohtajuutta tulee tarkistaa, jotta puolustusministeriön ja sisäasiainministeriön vastuut olisivat tasaveroiset. Työryhmä esittää ensisijaisena vaihtoehtona, että komitean puheenjohtajana toimisi valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri. Toinen vaihtoehto on jaettu ja vuorovuosittain vaihtuva sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön puheenjohtajuus, joka varmistaisi sisäasianministeriön ja puolustusministeriön tasaveroisen aseman komitean työn johtamisessa. 4 Muutosehdotusten yksityiskohtaisempi perustelu Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta Valtioneuvostosta annetun lain /175 mukaisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta voi kokoontua yhteiseen kokoukseen tasavallan presidentin kanssa. Valtioneuvoston ohjesäännön /262 mukaisesti se kokoontuu pääministerin johdolla valtioneuvoston ministerivaliokuntana. Ministerivaliokunnan on käsiteltävä valmistelevasti tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Lisäksi se käsittelee myös sen tehtävien alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset. Käytännössä ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta on viimeisten noin kymmenen vuoden aikana kokoontunut pääsääntöisesti vain yhteiskokouksiin tasavallan presidentin kanssa. Tasavallan presidentti on johtanut puhetta kokouksissa yhteisymmärryksessä pääministerin kanssa. Ministerivaliokunta on kokoontunut lisäksi seminaarityyppisiin kokouksiin, jolloin puheenjohtajana on toiminut pääministeri. Ministerivaliokunnan puheenjohtaja on pääministeri ja jäseninä ulkoasiainministeri, puolustusministeri sekä kolme muuta valtioneuvoston määräämää jäsentä. Tarpeen vaatiessa valtioneuvosto määrää vielä yhden ministerin valiokuntaan. Jos ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on määrätty ministeri, on hänkin ministerivaliokunnan jäsen. Valiokunnan sihteerinä on toiminut ulkoasiainministeriön poliittinen alivaltiosihteeri. Nykyisen hallituksen oikeus- ja sisäasiainministeri kuuluvat valiokuntaan valtioneuvoston määrääminä jäseninä. 6

10 Ministerivaliokunnassa asian esittelee joko pääministeri tai toimivaltainen ministeri. Asioiden valmistelusta ministerivaliokuntaa varten vastaa aina asianomainen ministeri ja se ministeriö, jonka toimialalle käsiteltävä asia kuuluu. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa ministerivaliokunta käsittelisi myös tärkeät sisäisen turvallisuuden alueen asiat, joilla on liittymäkohtia ulkosuhteisiin ja turvallisuuspolitiikkaan. Ministerivaliokunta käsittelisi sisäisen turvallisuuden uhkakuvaarvioita sekä arvioisi terrorismin ja kansainvälisen, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan keskeisiä kysymyksiä ja linjauksia. Uusien tehtävien vuoksi valiokunnan kokoonpanoa tulisi tarkistaa niin, että sisäministeri olisi jatkossa valiokunnan jäsen suoraan valtioneuvoston ohjesäännön perusteella. Lisäksi ministerivaliokunnan jäseniksi määrättäisiin enintään kolme muuta ministeriä. Tärkeät sisäiseen turvallisuuteen liittyvät, ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa käsiteltävät asiat valmisteltaisiin sisäasiainministeriössä. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Valtioneuvoston asetuksen /288 mukaisesti turvallisuus- ja puolustusasiain komitea avustaa sekä puolustusministeriötä että ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. Asetuksen mukaisesti komitea seuraa Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen aseman muutoksia sekä arvioi niiden vaikutuksia kokonaismaanpuolustuksen järjestelyihin, seuraa hallinnon eri alojen toimia kokonaismaanpuolustuksen järjestelyjen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä yhteensovittaa kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvien asioiden valmistelua hallinnon eri aloilla. Lisäksi komitea voi antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa sekä niiden yhteensovittamista koskevissa kysymyksissä. Komitean puheenjohtajana toimii puolustusministeriön kansliapäällikkö ja sillä on puolustusministeriössä oleva sihteeristö. Puolustusministeriön työjärjestyksen /585 7 :n mukaan puolustusministeriön kansliapäällikkö johtaa kokonaismaanpuolustusta koskevien asioiden valmistelua ja toimii puolustusministeriötä tässä asiassa avustavan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean puheenjohtajana. Työjärjestyksen 16 :n mukaan sihteeristö valmistelee turvallisuus- ja puolustusasian komitealle kuuluvat asiat ja toimii valtioneuvoston valmiuspäällikkökokouksen sihteeristönä. Työryhmä ehdottaa, että tärkeiden sisäisen turvallisuuden asioiden seuranta ja yhteensovittaminen määrättäisiin säädöstasolla turvallisuus- ja puolustusasiain komitean tehtäväksi. Näin ollen komitea avustaisi ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa, puolustusministeriötä, sisäasiainministeriötä sekä muita ministeriöitä kokonaismaanpuolustusta ja sisäistä turvallisuutta koskevissa asioissa. Tämän mukaisesti komitea käsittelisi jatkossa säädöspohjaisesti aiempien tehtäviensä lisäksi ulkoisten ja sisäisten uhkien vaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen ja sen kehitykseen. Komitea seuraisi hallinnon eri alojen tärkeitä ja keskeisiä toimia sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä sovittaisi yhteen sisäisen 7

11 turvallisuuden asioiden valmistelua eri hallinnonalojen välillä. Lisäksi sillä olisi lausunnonanto- ja aloiteoikeus sisäistä turvallisuutta ja eri toimijoiden toiminnan yhteensovittamista koskevissa kysymyksissä. Muutoksen johdosta komitean kokoonpanoa tulisi tarkistaa vahvistamalla sisäisestä turvallisuudesta vastaavien ministeriöiden edustusta komiteassa. Komitean pysyviksi jäseniksi jatkossa tulisi määrätä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköt sekä poliisiylijohtaja. Työryhmän ehdottaa ensisijaisena vaihtoehtona, että komitean puheenjohtajana toimisi valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri. Tämä olisi perusteltua sen vuoksi, että valtioneuvoston kanslia on välittömästi pääministerin alainen ja sen tehtävänä on avustaa pääministeriä valtioneuvoston työn yleisessä johtamisessa ja yhteensovittamisessa. Ministeriöiden välisen yhteistyön aikaansaaminen, edistäminen ja koordinoiminen on tässä työssä onnistumisen kannalta tärkeää. Toissijaisena vaihtoehtona työryhmän esittää, että komitean puheenjohtajuus olisi vuorovuosittain sisäasianministeriön ja puolustusministeriön kansliapäälliköllä. Toisen ministeriön kansliapäällikön toimiessa puheenjohtajana, toimisi toisen ministeriön kansliapäällikkö varapuheenjohtajana. Perusteluna tälle ehdotukselle on näiden kahden ministeriön saattaminen tasaveroiseen asemaan komitean työn johtamisessa. Asioiden valmistelua varten komitealla olisi sihteeristö. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa pääsihteerinä toimisi tehtävään määrätty vuorovuosittain vaihtuva sisäasiaintai puolustusministeriön edustaja. Puheenjohtaja ja pääsihteeri edustaisivat eri ministeriöitä. Lisäksi sihteeristöllä olisi yhteyshenkilöt eri ministeriöissä. 5 Säännösehdotukset Ministerivaliokunnan tehtävistä ja kokoonpanosta on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä. Muutokset voidaan toteuttaa muuttamalla ohjesääntöä valtioneuvoston asetuksella. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean tehtävistä ja kokoonpanosta on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Muutokset voidaan toteuttaa uusimalla asetus turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta. 8

12 Liite 1 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON OHJESÄÄNNÖN /262 MUUTTAMISEKSI Muutokset alleviivattu 4 luku: Valtioneuvoston ministerivaliokunnat ja asioiden valmistelu 25 Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan puheenjohtajana on pääministeri sekä muina jäseninä ulkoasiainministeri, puolustusministeri, sisäasiainministeri ja enintään kolme valtioneuvoston määräämää muuta ministeriä. Jos ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään on määrätty ministeri, hänkin on valiokunnan jäsen. Asian käsittelyyn valiokunnassa osallistuu myös muu ministeri silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä. Valiokunnan on valmistelevasti käsiteltävä tärkeät ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat, näihin liittyvät tärkeät sisäisen turvallisuuden asiat sekä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Valiokunta käsittelee myös sen tehtävien alaan kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset. 9

13 Liite 2 EHDOTUS TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSASIAIN KOMITEASTA /288 ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI Muutokset alleviivattu. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään: Voimassaoleva 1 Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Puolustusministeriön yhteydessä toimii turvallisuus- ja puolustusasiain komitea. Komitea avustaa puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. Ehdotus uusi 1 Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Puolustusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteydessä toimii turvallisuus- ja puolustusasiain komitea. Komitea avustaa ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa, puolustusministeriötä, sisäasiainministeriötä sekä muita ministeriöitä kokonaismaanpuolustusta ja tärkeissä sisäistä turvallisuutta koskevissa asioissa. 2 Komitean tehtävät Komitean tehtävänä on: 1) seurata Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen aseman muutoksia, ulkoisia ja sisäisiä uhkia sekä arvioida niiden vaikutuksia kokonaismaanpuolustuksen järjestelyihin ja sisäiseen turvallisuuteen; 2) seurata hallinnon eri alojen toimia kokonaismaanpuolustuksen järjestelyjen ja sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi; sekä 3) yhteensovittaa kokonaismaanpuolustuksen ja sisäisen turvallisuuden alaan kuuluvien asioiden valmistelua hallinnon eri aloilla. Komitea voi antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita kokonaismaanpuolustusta ja sisäistä turvallisuutta koskevissa asioissa sekä niiden yhteensovittamista koskevista kysymyksistä. 10

14 3 Kokoonpano Vaihtoehto 1 Komitean puheenjohtajana toimii valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri. Vaihtoehto 2 Komitean puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimivat puolustusministeriön ja sisäasiainministeriön kansliapäälliköt. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. Komitean muina jäseninä ovat tasavallan presidentin kanslian, ulkoasiainministeriön, oikeusministeriön, valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö sekä pääesikunnan päällikkö ja operaatiopäällikkö sekä rajavartiolaitoksen päällikkö ja poliisiylijohtaja. Valtioneuvosto voi lisäksi kutsua komitean jäseniksi muita henkilöitä enintään neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Komitealla on sihteeristö. Pääsihteerinä toimii vuorovuosittain joko puolustusministeriön tai sisäasiainministeriön edustaja (niin, että puheenjohtaja ja pääsihteeri edustavat eri ministeriöitä tämä lisäys jos päädytään esittämään vuorovuosittain vaihtuvaa puheenjohtajuutta ). 4 Toiminnan järjestäminen Komitea kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Komitea laatii toimintaansa varten järjestyssäännön. Komitean puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle, jäsenelle tai sihteerille ei makseta palkkiota. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan xx päivänä xx kuuta

15 Liite 3 ERIÄVÄT MIELIPITEET Oikeusministeriö Sisäasiainministerin ja oikeusministerin osallistumisesta tulisi säätää samalla tavoin valtioneuvoston ohjesäännössä. Perustelen kantaani seuraavasti. 1. Nykyisen sääntelyn mukaisesti (25.2 ) kummankin edustuksen tulisi hoitua silloin, kun sen toimialaan liittyviä asioita on esillä. 2. Jos valtioneuvoston asetuksessa erikseen mainitaan sisäisen turvallisuuden asiat, olisi perusteltua tähän liittyen myös mainita erikseen sisäasiainministerin ja oikeusministerin läsnäolosta näitä asioita käsiteltäessä. 3. Oikeusministerin läsnäolo on tarpeen, koska käsiteltävillä asioilla usein on liittymiä oikeusministeriön valmistelemaan lainsäädäntöön (esimerkiksi pakkokeinolaki, esitutkintalaki, rikoslaki), syyttäjäntoimeen, oikeuslaitokseen ja kansainväliseen oikeusapuun sekä perusoikeuksiin tai oikeusministeriön vastuualueen kansainvälisiin sopimuksiin. 4. Työryhmän esityksessä ei ole esitetty mitään perusteluja sen tueksi, että sisäasiainministerin (tai oikeusministerin) pitäisi aina olla läsnä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa, siis myös silloin, kun käsitellään esimerkiksi puhtaasti ulkopolitiikkaa koskevia kysymyksiä. 5. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokoonpano on jo tällä hetkellä melko laaja, eikä sitä tulisi tarpeettomasti paisuttaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman seuranta koko laajuudessaan tulisi järjestää ministeritasolla erikseen, jolloin esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö olisivat täydellä painolla mukana. Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 12

16 Puolustusministeriö Kansliapäällikkötyöryhmä ehdottaa, että nykyisin puolustusministeriön toimialaan kuuluva kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen jaetaan kahden ministeriön kesken ja tehtävässä näitä ministeriöitä avustavan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean puheenjohtaja asetettaisiin kolmannesta ministeriöstä. Toisena vaihtoehtona esitetään, että sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön kansliapäällikkö toimisivat vuorovuosina komitean puheenjohtajana. Työryhmä ei perustele tarvetta ehdottamalleen muutokselle. Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotus ei myöskään täytä toimeksi annettua tehtävää eikä noudata voimassa olevaa lainsäädäntöämme. Perustelen kantani seuraavasti: 1. Perustuslaissa säädetyn ministerivastuun mukaisesti puolustusministeri vastaa eduskunnalle toimialaansa kuuluvan kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta. Puolustusministeriötä kyseisessä tehtävässä avustava komitea ei voi lainsäädäntömme perusteella toimia minkään toisen ministeriön yhteydessä ja valvonnassa. 2. Valmiuslaki säätää valtioneuvostolle ja valtion viranomaisille sekä kunnille velvoitteen tehtäviensä mahdollisimman häiriöttömään hoitamiseen kaikissa tilanteissa. Ehdotuksessa käytetään toistuvasti, voimassa olevasta lainsäädännöstä ja valtioneuvoston periaatepäätöksestä (YETT) poiketen käsitteitä "ulkoinen ja sisäinen turvallisuus" antaen harhaanjohtavan kuvan viranomaisvastuun jakautumisesta. Kukin ministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien tehtävien hoitamisesta kaikissa turvallisuustilanteissa sekä tähän liittyvistä valmisteluista rauhan ajan häiriötilanteista sodan ajan toimintaan. 3. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaisesti asiat jakautuvat toimivaltaisten ministeriöiden toimialoille. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen on säädetty kuuluvaksi puolustusministeriön toimialaan. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sijoittaminen muun ministeriön kuin puolustusministeriön yhteyteen edellyttää, että kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen siirretään puolustusministeriön toimialalta saman ministeriön toimialalle, jonka yhteyteen komitea siirretään. 4. Kokonaismaanpuolustuksen järjestelyt uudistettiin annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Sen mukaisesti kokonaismaanpuolustus jakautuu seitsemään laajaan alueeseen, joita kutsutaan yhteiskunnan elintärkeiksi toiminnoiksi. Yksi näistä alueista on sisäinen turvallisuus, jonka seuranta ja yhteensovittaminen ovat siten jo nykyisin turvallisuus- ja puolustusasiain komitean tehtäviä. Kyseisistä tehtävistä vastaa sisäasiainministeriö, jonka vastuulla on myös asioiden esittely turvallisuus- ja puolustusasiain komiteassa. 5. Oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköiden määrääminen komitean pysyviksi jäseniksi edellyttää, että näin tehdään myös opetusministeriön kansliapäällikön kohdalla. Edellä mainitun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti opetusministeriö vastaa yhden yhteiskunnan elintärkeän toiminnon turvaamiseen liittyvien toimien yhteensovittamisesta. 13

17 6. Ehdotuksen mukaan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean puheenjohtajuus on määrätty puolustusministeriön työjärjestyksessä /585 7 :ssä. Tätä tarkoitushakuista muotoilua ei ole korjattu kirjallisesta lausunnosta huolimatta. Komitean puheenjohtajuus on säädetty valtioneuvoston asetuksella /288, joka on otettu huomioon puolustusministeriön kaksi kuukautta myöhemmin vahvistetussa työjärjestyksessä. 7. Työryhmän toisessa kokouksessa jaettiin turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta säädettyä valtioneuvoston asetusta koskeva muutosehdotus, jota ei ole suostuttu sen jälkeen korjaamaan miltään osin tehdyistä lukuisista esityksistä huolimatta. Puolustusministeriötä ei ole kuultu eikä otettu mukaan muutosehdotuksen laatimiseen. Turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta on säädetty puolustusministerin esittelystä valtioneuvoston asetuksella. Tähän asetukseen tehtävistä muutoksista vastaa puolustusministeriö ja ne muutokset esittelee puolustusministeri niin kauan kuin komitean tehtävä sisältyy puolustusministeriön toimialaan. Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotuksen saavutettua yksimielisyyden voidaan edetä asetusmuutoksen valmisteluun. Kansliapäällikkötyöryhmällä ei ole toimivaltaa tehdä ehdotukseen sisältyvää säännösehdotusta turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta. 8. Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotus sisältää implisiittisen viittauksen siihen, että turvallisuus- ja puolustusasiain komitean nykyinen toiminta ei vastaa komitealle asetuksella säädettyjä tehtäviä. Tällaiset viittaukset on joko perusteltava tai poistettava kansliapäällikkötyöryhmän ehdotuksesta. 9. Vuosittain vaihtuvat puheenjohtaja ja pääsihteeri, jotka edustavat eri ministeriötä, vaikeuttavat merkittävästi komitealle kuuluvien asioiden valmistelua. Pääsihteerin virkakauden on oltava noin neljä vuotta eli yksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon kausi. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean toiminta on osoittanut, että puheenjohtajan ja pääsihteerin on ehdottomasti oltava samasta ministeriöstä. 10. Kansliapäällikkötyöryhmän toimeksiannossa määritettiin kolme tehtävää. Työryhmän ehdotuksessa käsitellään kokonaisuudessaan valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan työn laajentaminen sisältämään sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanon seurannan. Ehdotuksessa ei käsitellä toimeksiannon mukaista ohjelman toimeenpanon seurantaa muissa ylemmän tason poikkihallinnollisissa toimielimissä. Sen sijaan ehdotus keskittyy tarkastelemaan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean kokoonpanon ja tehtävien muutoksia perustelematta mitenkään näiden muutosten tarvetta. Kolmas tehtävä, joka edellytti, että ryhmän on laadittava ehdotus siitä, miten ministeriöiden valmiuspäälliköt osallistuvat sisäisen turvallisuuden ohjelman seurantaan, on jätetty kokonaan tekemättä. 11. Työryhmän muistion keskeneräisyys johtaa toteutettuna tilanteeseen, missä samoja rauhan ajan turvallisuusasioita käsitellään päällekkäin useissa poikkihallinnollisissa elimissä ja komiteoissa ilman minkäänlaista työnjakoa. En voi hyväksyä myöskään komitean nykyisenä puheenjohtajana epäoikeudenmukaisena muita ministeriöitä kohtaan vaatimusta, jonka mukaisesti Arjen turvaa ohjelman seurannan komiteassa tulisi syrjäyttää komitean varsinaisten tehtävi- 14

18 en suoritus, joista tärkeimmät ovat rauhan ajan vakavien häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen ja sodan ajan valmiussuunnittelun yhteensovittaminen. Tämä vaatimus esitettiin useassa kokouksessa. Vasta UTVAn kokous sai keskustelun palaamaan asialinjalle, minkä jälkeen tehtäviin lisättiin tärkeät asiat niitä mitenkään määrittelemättä ja aikaisemmista vaatimuksista tinkimättä. Olen jättänyt myös ehdotukseen ja sen edeltäjiin lukuisia kirjallisia muutosehdotuksia, joista mitään ei ole otettu huomioon edes asiavirheiden korjaamisen osalta. Huomautukseni ovat koskeneet työn keskeneräisyyttä ja erityisesti turvallisuus- ja puolustusasiain komitean asemaa, tehtäviä ja viranomaistyöskentelyn päällekkäisyyksien poistamista. Kansliapäällikkö Matti Ahola 15