TOIMINTAKERTOMUS. Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry. Luonnos, liittokokous hyväksyy

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2008 Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry Luonnos, liittokokous hyväksyy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Järjestötoiminta 1.1. Kansainvälinen järjestötoiminta 1.2. Varainhankinta, talous 1.3. Liiketoiminta 1.4. Järjestömarkkinointi 1.5. Viranomaisen avustamistehtävät, viranomaistyyppiset tehtävät 2. Harrasteilmailu 2.1. Lajitoiminta Moottorilento Kuumailmapalloilu Laskuvarjourheilu Riippu- ja varjoliito Lennokkiurheilu Nousuvarjotoiminta Purjelento Experimental-toiminta ja ultrakevyet 2.2. Ympäristöasiat 3. Nuorisotoiminta 4. Ilmailun huippu-urheilu ja valmennus 4.1. Arvokisatulokset 2008

3 Maailmalla vastaavien kansallisten ilmailuliittojen jäsenmäärien trendi on ollut merkittävissäkin määrin laskeva. Suomen Ilmailuliiton jäsenmäärä nousi edelleen 175:llä jäsenellä verrattuna edellisen vuodenvaihteeseen. Harrasteilmailun monisäikeinen normiuudistus työllisti suuressa määrin. Isoa urakkaa tehtiin yhteistyössä Ilmailuhallinnon kanssa sekä toimiston henkilökunnan toimesta mutta erittäin merkittäviltä osin myös luottamushenkilöiden toimesta, mistä suuri kiitos. Eurooppalaisen ilmailuviranomaisen EASA:n normien valmistelutahti teettää myös mittavasti lausuntojen valmistelutyötä mutta myös edelläkin mainittuun normityöhän liittyvää paikallista soveltamista ja uudistamista. Työtä on valtavasti ja se on hyvin eri tyyppistä mihin on totuttu. Esimerkiksi lausunnolle tulleet eurooppalaiset lupakirjanormit käsittivät yli 700 sivua tekstiä (englanniksi). Hallitus hyväksyi itselleen uuden työjärjestyksen viime vuosikokouksessa tehdyn sääntömuutoksen perusteella. SIL Shopin liiketoiminta on kehittynyt myönteisesti uudistusten kuitenkin ollessa vielä kesken. Toimintavuotta ja etenkin aktiivisinta kesäkautta leimasivat varsin huonot säät. 1. Järjestötoiminta Suomen Ilmailuliiton (SIL) hallinto Hallitus alkaen: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet Hallitus asti: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet Hannu Halonen Ville Kajala Ismo Aaltonen Tero Auranen Torsten Hoffmann Jari Kilpeläinen Timo Korvenpää Hannu Halonen Ville Kajala Ismo Aaltonen Tero Auranen Torsten Hoffmann Timo Korvenpää Atso Vesterinen Hallitus kokoontui vuoden 2008 aikana 7 kertaa. Osallistumisaste hallituksen kokouksiin oli keskimäärin 84 %. Hallitus hyväksyi itselleen työjärjestyksen Työjärjestyksessä käsitellään hallituksen tehtäviä, sisäistä työnjakoa ja kokousmenettelyä. Työjärjestyksen mukaan hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat: - SIL:n toiminnan päämäärien ja tavoitteiden, strategian ja toiminnan painopistealueiden määrittäminen - SIL:n talouden suunnittelu ja valvonta - SIL:n toiminnansuunnittelun koordinointi ja toiminnan seuranta - päätöksenteko ja lausuntojen antaminen merkitykseltään laajakantoisissa ja periaatteellisissa asioissa - lajitoimikuntien toiminnan ohjaus ja seuranta - toimikuntien, työryhmien ja valiokuntien nimeäminen eri harrastelajien toimintojen valmistelua varten - toiminnanjohtajan ohjaus ja valvonta tämän tehtäviin kuuluvien seikkojen osalta (mm. toimiston toiminnan organisointi) - erillisten ohjeiden ja ohjesääntöjen antaminen, kuten talousohjesääntö (ei vielä annettu), matkustusohjesääntö, ohjeet toimikunnista, ohje jäsenluettelon pitämisestä, ohjesääntö palkinnoista ja huomionosoituksista (ei vielä annettu) Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan ja tekee niitä koskevan itsearvioinnin kerran vuodessa. Lajitoimikunnat Lajivaliokunta Lajivaliokuntaan kuuluivat lajitoimikuntien puheenjohtajat, Suomen Ilmailuliiton (SIL) toiminnanjohtaja puheenjohtajana sekä lajipäälliköt ja Suomen Urheiluilmailuopiston rehtori.

4 Experimental- ja ultrakevyttoimikunta EUT Markku Salminen (pj), Nils Rostedt (vpj), Tom Arppe, Torbjörn Bengtström, Timo Eväsoja, Markku Hakamäki, Jouni Laukkanen, Pirkka Mattila, Jyrki Viitasaari Ilmapallotoimikunta IT Esa Pakarinen (pj), Olli Luoma (vpj), Anu Hopia, Markku Sipinen Laskuvarjotoimikunta LT Ulla Hiipakka (pj), Heidi Ahonen (vpj), Raija Kosonen, Niina Pöllänen, Jussi Sistonen Lennokkitoimikunta LET Kim Henriksson (pj), Laura Leino (vpj), Lasse Aaltio, Kimmo Huoviala, Jukka Juslin, Kari Kivikangas, Janne Laurén, Matti Lihtamo, Juha-Pekka Nurro, Leo Santala. Moottorilentotoimikunta MT Matti-Pekka Peura (pj), Kusti Kairikko, Risto Niemi, Raimo Nikkanen, Kimmo Rantanen, Jukka Salokannel Purjelentotoimikunta PT Simo Kettunen (pj), Antti Koskiniemi (vpj), Jukka Helminen, Visa-Matti Leinikki, Mika Mutru, Jari Pakkanen, Sakari Pyörre Liidintoimikunta LIT Kalle S. Norri (pj), Virpi Nieminen (vpj asti), Janne Heikkinen, Aarno Isomäki, Toni Mäkelä, Toni Rosendahl, Ville Räikkönen, Rami Saikkonen, Jari Takanen, Pekka Vartia Kokouksia pidettiin vuoden aikana seuraavasti: Hallitus 7 - kokouksissa (alkaen vuosikokouksesta) hallituksen jäsenet olivat läsnä seuraavasti: Halonen 6, Kajala 6, Aaltonen 3, Auranen 5, Hoffmann 3 (rauhanturvatehtävissä toukokuusta alkaen ulkomailla), Kilpeläinen 5, Korvenpää 6 Lajivaliokunta 1 Experimental- ja ultrakevyttoimikunta 5 Ilmapallotoimikunta 3 Laskuvarjotoimikunta 2 Lennokkitoimikunta 4 Moottorilentotoimikunta 6 Purjelentotoimikunta 6 Liidintoimikunta 4 Liiton jäsenyydet eri yhteisöissä Suomen Ilmailuliitto on kansainvälisen ilmailujärjestö Fédération Aéronautique Internationalen (FAI) sekä Europe Air Sportin (EAS) ja sen lajiyhteenliittymien jäsen sekä Suomen Liikunta ja Urheilun jäsenliitto sekä Nuori Suomi ry:n jäsen. Suomen Ilmailuliitto on Aikakausmedian, Siviili-ilmailun koulutussäätiön ja Suomen Olympiayhdistyksen valtuuskunnanjäsen (Kai Mönkkönen ja Hannu Halonen). Suomen Ilmailuliitto on myös Jämi-Säätiön (edustaja Jouni Laukkanen) ja Räyskälä-Säätiön (edustaja Lasse Virtanen) jäsenyhteisö. Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiön hallituksessa ilmailuliittoa edustivat Pekka Ketonen, Ville Kajala ja Jarmo Forsstén ja Suomen Urheiluilmailuopisto Oy:ssä Timo Korvenpää. Tilintarkastaja Vuosikokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi Leena Rajala (KHT). Liiton toimisto Liiton toimiston henkilökunta vuonna 2008 oli seuraava: Toiminnanjohtaja Kai Mönkkönen

5 Lajipäällikkö Jari Lehti Lennokkitoiminta, nousuvarjot, nuorisopäällikkö, markkinointi, ympäristöasiat, toiminnanjohtajanvarahenkilö Lajipäällikkö Martti Roivainen Yhteyspäällikkö, laskuvarjourheilu, riippu- ja varjoliito, A-ultrat, viranomaisyhteydet Lajipäällikkö Jorma Sucksdorff Moottorilento, ultrakevyet, experimental, kuumailmapallot, purjelento Päätoimittaja ILMAILU-lehti, viestintäpäällikkö Toimistosihteeri, toimitussihteeri ILMAILU-lehti Jäsensihteeri Mikko Sokero Christa Soivio Leila Ulmanen asti Johanna Haavisto Tarja Lehtimäki alkaen SIL-Shop Myymäläpäällikkö Harri Oksanen Tuotepäällikkö Ari Suomi Kesäapulainen Mikko Suomi Katsastusjärjestelijä Mikko Jaakkola (osa-aikainen, toimipaikka ei ole Malmilla) Jäsenistö Vuoden 2008 lopussa liitossa oli henkilöjäsentä. Varsinaisia jäseniä oli vuoden lopussa 220. Uusiksi jäsenyhdistyksiksi liittyivät Jämin Kevytilmailu ry, Raumnautit ry ja Varjoliitokeskus ry. Harrastelajien mukaan jäsenistö jakaantuu seuraavasti (tilanne ): Experimental Kuumailmapallot Laskuvarjourheilu Lennokit Moottorilento Nousuvarjo Purjelento Riippuliito Simulaattorit Ultrakevyet Varjoliito Muut/ei tiedossaa Yhteensä Varsinaisia jäseniä eli jäsenkerhoja 220, vuonna 2007 ennen kerhojäsenmaksua 262. Suomen Ilmailuliitto ry:n kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet Kunniapuheenjohtajat Professori Edvard Wegelius 1969 Pääkonsuli Olavi A. Rautio 1992 Kunniajäsenet Everstiluutnantti K. A. B. Amundson 1921 Eversti Charles Lindbergh 1934

6 Kauppaneuvos S. A. Harima 1945 Kauppaneuvos Edgar Grönblom 1945 Eversti V. A. M. Karikoski 1948 Diplomi-insinööri Gunnar Ståhle 1950 Merenkulkuneuvos Antti Wihuri 1954 Professori Jaakko Keränen 1957 Fil.tri Bruno Malmio 1957 Professori Arvo Ylinen 1957 Lentokapteeni Niilo Karhumäki 1959 Varatuomari C. J. Ehrnrooth 1961 Pääjohtaja K. J. Temmes 1981 Piiripäällikkö Rauno Renko 1988 Johtaja Raimo Makkonen 1996 Lentokapteeni Pentti Lehto 2005 Palkitsemiset ja huomionosoitukset Vuosikokouksessa jaetut palkinnot Harmon Patsas Suomen Ilmailupatsas Kotkanpoika-kiertopalkinto Luumun Malja Suomen Ilmailuliiton kultainen ansiomerkki Moottoritaitolennon EM-joukkue (Mikko Jägerholm, Sami Kontio, Petteri Tarma) Tero Tuominen Joensuun Ilmailukerho Katja Larinen Matti Haapavaara Palkinnot, jotka on jaettu lajitapahtumien yhteydessä Pilvenveikkojen Malja Teemu Ranta Pohjolan Malja Juha Heikkinen Nesteen kiertopalkinto Jukka Olkkonen Olavi A. Raution kiertopalkinto Pekka Vartia Sammon Haarikka Jouni Kantojärvi Höyhen +6 Pekka Vartia 1.1. Kansainvälinen järjestötoiminta SIL:n edustus FAI:ssa vuonna FAI Vice President Hannu Halonen - FAI President of Honour Olavi A. Rautio - Urheiluilmailukomitea CASI President of Honour Sandy Pimenoff - Yleisilmailukomitea GAC Ismo Aaltonen, Kimmo Rantanen - Taitolentokomitea CIVA Osmo Jalovaara (vpj), Matti Mecklin, Matti-Pekka Peura (glider sub-committee) - Purjelentokomitea IGC Visa-Matti Leinikki, Antti Koskiniemi - Ilmapallokomitea CIA Esa Pakarinen, Olli Luoma - Lennokkikomitea CIAM Erkki Arima, Matti Jyllilä - Laskuvarjokomitea IPC Thomas Tuominen, Pasi Pirttikoski - Liidinkomitea CIVL Esa Alaraudanjoki, Kalle S. Norri - Ultrakevytkomitea CIMA Nils Rostedt, Timo Eväsoja - Ilmailulääketieteen komitea CIMP Eero Vapaavuori - Harrasterakenteisten komitea CIACA Tom Arppe, Pirkka Mattila - Ilmatilakomitea CANS: Hannu Halonen Kansainvälisissä kokouksissa edustukset seuraavasti: - Pohjoismainen laskuvarjokokous (Bartic) Tallinna, Viro (Ulla Hiipakka, Kimmo Paularanta) - IPC (FAI:n Laskuvarjokomitea) Pariisi, Ranska (Thomas Tuominen, Pasi Pirttikoski) - CIVL (FAI:n Liidinkomitea) Manzanillo, Meksiko (Esa Alaraudanjoki) - Pohjoismainen liidinkokous Manzanillo, Meksiko (Esa Alaraudanjoki) - Laskuvarjourheilutuomareiden Nordic-Baltic Judges Meeting Arlanda, Ruotsi (Raija Kosonen, Juha Leskelä, Jukka Olkkonen, Pekka Salmela, Tiina Teivainen, Thomas Tuominen) - Nordic Environment Meeting 4.3. Helsinki (Jari Lehti, Petra Lattunen) - EAS (Europe Air Sports) Köln, Saksa (Risto Niemi)

7 - CIAM Bureay/Plenary Meeting Lausanne, Sveitsi (Sandy Pimenoff, Erkki Arima) - Nordic Baltic Aeromodelling Council Meeting Gardermoen, Norja (Kimmo Huoviala) - EPFU (European Power Flying Union) Köln, Saksa (Kusti Kairikko) - CIVA Salzburg, Itävalta (Matti-Pekka Peura, Osmo Jalovaara) - Pohjoismainen liidinkokous Reykjavik, Islanti (Kalle S. Norri) - CIAM Bureau Meeting Lausanne, Sveitsi (Sandy Pimenoff) - Pohjoismainen purjelentokokous, Islanti, Simo Kettunen - Pohjoismaisten ilmailuliittojen yhteistyökokous, NCM, 13.9., Helsinki, Hannu Halonen, Jari Kilpeläinen ja Kai Mönkkönen 1.2. Varainhankinta, talous Liiton varainhankinnan työkalut ovat käytännössä SIL-Shop ja ILMAILU lehti (mainosmyynti). Varainhankintaa on onnistuttu kehittämään hieman, mutta kehitettävää sen eri muodoissa on paljoin. Liiton talous on suurissa linjoissa varsin vakaa ja hyvällä mallilla mutta toisaalta yksittäisissä pienissä asioissa tapahtuvat muutokset on huomioitava lähes päivittäisellä tasolla Liiketoiminta SIL-Shop SIL-Shopissa oli varsin aktiivinen ja toiminnantäyteinen vuosi. Määrätietoisin, mutta maltillisin askelin paransimme lennokki- ja ilmailuharrastajille suunnattua tuotevalikoimaamme. Uusien toimittajien ja vanhojen toimittajasuhteiden syventämisen avulla saavutimme niin taloudellisia kuin logistisia etuja toiminnallemme. Varaston kiertoa on oleellisesti pystytty parantamaan, vaikka varaston arvo onkin kasvanut edellisistä vuosista. Vuonna 2008 ei ollut enää tarvetta tehdä merkittäviä poistoja varastosta kuten parina edellisenä vuotena. Niin vanhat kuin uudetkin asiakkaat ovat löytäneet SIL-Shopin. Tässä ovat auttaneet niin nettikauppa kuin SIL-Shopin mukana olo eri tapahtumissa. Myös myymälän olemusta on muutettu asiakasystävällisempään suuntaan. Tämä kaikki näkyi ennen kaikkea liikevaihdon positiivisena kehityksenä. Kasvu edelliseen vuoteen oli noin 20 %, mikä perustuneekin lähinnä markkinaosuuden kasvattamiseen asiantuntevalla ja palvelevalla myynnillä. Pelkällä yleisellä talouskehityksellä ja ihmisten ostovoimalla ei voi selittää vuoden % ja % myynnin kasvuja. Model Expo ja Jämi Fly In olivat merkittävimmät tapahtumat, joissa SIL-Shop oli myymässä tuotteitaan. Peruskouluille kohdistettu markkinointikampanja tuotti tulosta ja alkeislennokkien myynti kasvoi edelleen edellisestä vuodesta. Tulostasoon jää vielä parannettavaa lähivuosina. Toisaalta ottaen huomioon kehittämiseen ja tuotevalikoiman muutokseen laitetut panokset on tulos tyydyttävä. Kaikki kehittäminen on tehty tulorahoituksella, mikä onkin määrännyt kehittämisaskeleiden pituuden Järjestömarkkinointi Alkuvuodesta valmistui lajiesite kaikista harrasteilmailulajeista. Esitteiden pohjalta tehtiin lajiesittelyliite, joka laitettiin huhtikuun ILMAILU-lehden väliin. Lajiesittelyliitettä jaettiin messuilla ja postitettiin kerhoille niiden omiin tarpeisiin. Suomen Urheiluilmailuopistolla ja Hämeen laskuvarjokerholla oli liiton kanssa yhteisiä messuosastoja. Helsingin messukeskuksessa oli Go Expo -messut maaliskuussa ja Lapsi 2008/Model Expo -messut huhtikuussa. Huhtikuussa oli lisäksi Hämeenkylän nuorisoharrastemessut Hämeenkylän koululla. Heinäkuussa oli Jämillä yhdistetty Jämi Fly In ja SIL:n päälentonäytös. SIL otti osaa järjestelyihin kymmenhenkisen kansainvälisen nuorisotyöleirin voimin. Liitto järjesti lokakuussa Eerikkilän Urheiluopistolle suuren sisälennokkitapahtuman, jossa oli mukana myös Suomen Urheiluilmailuopisto simulaattorillaan. Harrasteilmailun kilpailumenestyksistä lähetettiin mediatiedotteita.

8 1.6. Viranomaisen avustamistehtävät, viranomaistyyppiset tehtävät Katsastustoiminta Ilmailuliiton katsastusjärjestelijänä toimi Mikko Jaakkola. Ilmailulaitoksen valtuuttamina harrastekatsastajina toimivat Juhani Huoviala (Rovaniemi), Ari Ikkala (Jämsä), Mikko Jaakkola (Oulu), Markku Koivurova (Rovaniemi), Kari Lappalainen (Vantaa), Jouni Laukkanen (Tampere), Jouko Lehikoinen (Pirkkala), Matti Penttilä (Espoo), Seppo Pulkkinen (Pieksämäki), Aki Suokas (Lahti), Jukka Taimio (Pirkkala), Arvo Taupila (Savonlinna), Elias Viitanen (Raisio) ja Markku Väisänen (Forssa). Ilma-aluksia katsastettiin Ilmailuliiton harrastekatsastajien toimesta seuraavasti: Purjekoneet 86, moput 10, ultrat 94, experimentalit 31, pallo 6. Yhteensä 227 kappaletta. Ilmailulaitoksen valtuuttamille harrastekatsastajille järjestettiin 1 koulutustilaisuus Jämijärvellä. Koulutukseen osallistui lisäksi 21 tulevaa lentokelpoisuudentarkastajaa, joita tarvitaan uusiutuneiden määräysten mukaisien tarkastuksien suorittajiksi. Rakennus- ja muutostyölupakäsittelyt sekä tyyppitarkastukset Toimintakauden aikana toimikunta käsitteli yhteensä 35 rakennus- ja muutostyölupahakemusta, joista annettiin lausunnot Ilmailuhallinnolle. Tyyppitarkastuksia oli vireillä seuraavasti: Eurofox 3K, FK 14B Polaris, Atec 112 Zephyr, Aeropakt A22L, Skylark DV-1, MCR, Trener Baby. Termiikkitoiminta Kertomusvuonna tehtiin Termiikkitarkastus viiteen liidinkerhoon. Tarkastajina toimivat Katriina Mäenpää, Kalle S. Norri, Jari Takanen ja Martti Roivainen. Myös viiteen laskuvarjokerhoon tehtiin Termiikki, ja tarkastajina olivat Ulla Hiipakka, Timo Kokkonen, Kimmo Paularanta, Martti Roivainen ja Pauli Sillanpää. Yhdeksän vuoden tauon jälkeen aloitettiin uudestaan laskuvarjokerhojen kalustotarkastukset, joita oli niin ikään viisi. Tarkastajina toimivat Hannu Leskinen, Matti Pahikkala ja Jussi Sistonen. Vuoden aikana osallistuttiin mittavaan normiuudistukseen, jossa harrasteilmailun ilmailumääräyksiä uudistettiin ja yhtenäistettiin. 2. Harrasteilmailu 2.1. Lajitoiminta MOOTTORILENTO Vuoden tärkein harrastajatapahtuma oli yhdessä EUT:n kanssa järjestetty Talvipäivät 2008 Asikkalassa. Harrastuksen edunvalvontaa suoritettiin EPFU:n ja EAS:n kautta kansainvälisenä yhteistyönä ja kansallisesti Ilmailuhallinnon ja Finavian kanavien kautta. EASA:n suuntaan suoritettiin MT:n toimesta yhdessä muiden toimikuntien kanssa suomalaisen moottorilennon harrastajien edunvalvontaa. SIL on osaltaan lausunnoillaan vaikuttanut EAS:n työskentelyyn jäsenistönsä etujen mukaisesti. EAS:n kautta vaikuttaminen on osoittautunut onnistuneeksi ja EASA:n määräykset näyttävät toteutuvan komission tiedonannon hengen mukaisesti yleisilmailun sääntelyä kohtuullistaen. Esimerkkeinä onnistuneesta lobbauksesta mainittakoon mm. suunnitelmat jättää pääosin harraste- ja urheiluilmailulentoon käytettävät lentopaikat eurooppalaisten määräysten ulkopuolelle, sekä urheiluilmailusektorin jättäminen kohtuuttoman ja byrokraattisen Euroopan ympäristökauppajärjestelmän ulkopuolelle. Myös lukuisten EAS:n jäsenten nimitykset EASA:n työryhmiin määräyksiä valmisteltaessa on laskettava edunvalvonnan onnistumisiksi. Toimikuntaa työllistivät eniten niin uusia huoltomääräyksiä kuin lupakirja- ja ilma-alusluokkia koskevat lausuntokierroksilla olleet määräysluonnokset. Ilmailulajien välisen yhteistyön organisointi edunvalvonnassa todettiin liiton ja toimikunnan voimavarojen tehokkaan hyödyntämisen edellytykseksi myös jatkossa. Urheiluasioissa edunvalvontaa suoritettiin FAI:n sekä ANA:n kanssa ja merkittävin urheiluasioiden saavutus oli suomalaisaloitteesta syntynyt uusi kansainvälinen purjetaitolennon Advanced-kilpailuluokka.

9 Ympäristö, kustannukset ja turvallisuus MT on jatkanut vuoden aikana ympäristö-, kustannusseuranta- ja turvallisuustyötään. Erityisesti on seurattu eri puolilla suoritettua työtä harrastuksen kustannusten pienentämiseksi mm. lentokeskushankkeilla ja -kehitystoimilla liiton strategiaa mukaillen. Lentokeskushankkeiden tuomaa synergiaa alueellisesti harrastaville yhteisöille on kartoitettu ja MT pyrki edistämään keskusten välistä vuorovaikutusta. MT on seurannut mm. uusien ympäristölupien vaikutusta lentopaikkojen toimintaan. Erilaiset rajoitukset sekä vaatimukset entistä organisoidummasta toiminnasta lentokenttien pitäjille asettavat toimijoille uusia haasteita sekä kustannuksia ja ohjaavat osaltaan toimintaa alueellisesti tehokkaisiin keskuksiin. Toimikunta näkee kuitenkin paikallisen harrastetoiminnan elinvoimaisen alueellisen ilmailukeskuksen tärkeäksi osaksi. Koulutus Merkittävin MT:n projekti kuluneina vuosina on ollut harrasteilmailun tarpeisiin suunnattu moottorilennon opettajakoulutuksen järjestäminen. Hanke eteni loppusuoralle Suomen Urheiluilmailuopiston vetovastuulla MT:n seuratessa projektin edistymistä tiiviisti. Projekti saatettaneen loppuun vuoden 2009 aikana ja sen odotetaan tuovan tulevina vuosina helpotusta kerhojen yhä pahenevaan opettajapulaan. Lausunnolla olevien EASA:n lupakirjamääräysten sisältöön ja edelleen edunvalvontaan MT on osallistunut tiiviisti vuoden 2008 aikana. Urheilulentäminen Taitolennon kehittämisestä, kouluttamisesta ja kilpailutoiminnasta vuonna 2008 on vastannut Urheilutaitolentäjät ry. Urheiluasioissa edunvalvonnan suurin menestys saavutettiin FAI:n taitolentokomissio CIVA:ssa, jonka vuosikokouksessa perustettiin suomalaisaloitteesta uusi kansainvälinen taitolennon kilpailuluokka - Purjetaitolennon Advanced-luokka. Glider-Sub Committeen jäsen Matti-Pekka Peura toimi keskeisenä aloitteentekijänä tämän luokan aikaansaamisessa ja sääntöjen työstämisessä luokkaan. Kokoukseen Salzburgissa Itävallassa osallistuivat Matti-Pekka Peura ja Osmo Jalovaara. Osmo Jalovaara toimi CIVA:n varapuheenjohtajana ja lisäksi toimi CIVA:n tuomarointi- ja sääntökokouksessa osallistuen vuosikokoukseen Pendletonissa, Oregonissa 1.8. yhdessä Matti Mecklinin kanssa. Suomalaiset moottori- ja purjetaitolentäjät osallistuivat lukuisiin kansainvälisiin kilpailuihin sekä SM-kilpailuihin. Kansainvälisesti taitolennossa osallistuttiin European Aerobatic Championships 2008, World Aerobatic Cup 2008 ja PM-kilpailuihin sekä kansallisesti SM-kilpailuihin Jämillä. Purjetaitolennossa osallistuttiin PM- ja SM-kilpailuihin. Suomalaiset taitolennon tuomarit ovat osallistuneet lukuisiin kansainvälisiin tehtäviin tuomareina ja juryn jäseninä. Timo Bartholdi osallistui tuomarina, Tuula Bartholdi ja Matti Mecklin avustajinaan Euroopan Unlimited-luokan mestaruuskisoihin Hradec Kralovessa, Kimmo Virtanen tuomarina ja Matti Mecklin juryn jäsenenä Advanced-luokan MM-kisoihin Pendletonissa, Osmo Jalovaara juryn jäsenenä World Aerobatic Cupiin Roudnizessa ja Matti Mecklin päätuomarina purjetaitolennon PM-kilpailuihin Elverumissa. CIVA valvoo pistelaskuohjelmalla tuomareiden ammattitaitoa ja puolueettomuutta. Suomalaiset tuomarit Matti Mecklin, Timo Bartholdi ja Kimmo Virtanen ovat CIVA:n rankinglistalla maailman kymmenen parhaan tuomarin joukossa ja näin Suomi on kansainvälisesti arvostetuin maa tuomaroinnissa. Yhdessä taitolentäjien viimevuosien menestyksen kanssa maine osaavana kisajärjestäjänä on nostanut Suomen suurten taitolentomaiden joukkoon. Tarkkuuslennon yhdistyksen purkauduttua on lajin edistäminen jäänyt alan harrastajien varaan. MT on toimillaan tukenut lajia pyrkien laajentamaan harrastajakuntaa ja jatkaa edelleen lajin edistämisen parissa työskentelyä. Tarkkuuslennon PM- kilpailut järjestettiin Jämillä ja SM-kilpailut Räyskälässä PM-kilpailun johtajana Jämillä toimi Hannu Halonen. Tiedotus ja talous Toimikunnan sisäinen tiedotus toteutui toimikunnan sisäisen sihteeritoiminnon osalta sujuvasti. Ulkoinen tiedotus jäsenistölle jäi tehtävämäärän takia vähäiseksi ja Ilmailulehti hyödyntämättä tiedotuskanavana. Toimikunnan taloudellinen toiminta sujui budjettiraamien sisällä. Taloudelliset resurssit pyrittiin käyttämään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla liiton edun ja ohjeistuksen mukaisesti. KUUMAILMAPALLOILU Harrastajien määrä on pysynyt suunnilleen samana kuin ennenkin. Uusia lentäjiä on koulutettu ja maahan on tuotu useita uusia palloja. Lupakirjoja noin 60 kpl ja rekisteröityjä kuumailmapalloja 64.

10 Viidennessä kuumailmapallolennon Suomen Cupissa oli mukana neljä osakilpailua: Matkalentomalja, Loppiais-meeting, Sunny Nights Balloon Cup ja Varatuomarin maali. Lentosuorituksia saatiin aikaiseksi vain Matkalentomaljassa. Tulokset kuitenkin olivat kovia. Saatiin kaksi SE:tä: Matti Oikarinen (430,21 km). Lento on pisin Suomessa tehty kuumailmapallolento. Peter Lindholm (428,14 km). Balloon Union Finland kerho järjesti SM-kisat Pieksämäellä. Matalat pilvet peruuttivat lentoja, mutta tästä huolimatta päästiin suorittamaan kolme lentoa ja kahdeksan tehtävää. Diners Club Balloon Teamia edustava Jukka Kujala lensi kilpailussa kolmanteen Suomen mestaruuteensa. Hopeaa saalisti Balloon Club Polariksen Matti Tähtinen ja pronssia Planmeca Aviation Clubin Jan Fröjdman. Kilpailuun toivat mukaan väriä osallistujat Liettuasta, Latviasta ja Espanjasta. Kilpailut vietiin läpi vielä perinteisesti tarkkailijoiden kanssa, mutta edellisvuoden aikana esiin tulleet ajatukset loggereiden käytöstä kilpailutulosten taltioinnissa SM-kisoissa realisoituivat päätöksiksi. Suomella oli Itävallan Hofkirchenissä järjestetyissä MM-kilpailuissa kaksi edustajaa: Pertti Leppäkoski Tampereelta (sijoitus 88.) ja Jukka Kujala Helsingistä (sijoitus 92.). Kilpailut lennettiin melko huonoissa sääolosuhteissa. Viikon aikana lennettiin ainoastaan neljä lentoa, mikä lienee vähiten kilpailujen historiassa. Kaasupallolentäminen Suomessa on alkanut. Suomen ilma-alusrekisteriin tuli ensi kertaa kaasupallo OH-ENI:n rekisteröinnin myötä. Koulutusohjelmien kehittäminen koskemaan kaasupalloja tehtiin saman tien. Suomalaisia ilmapallolentäjiä nähtiin lentämässä myös Albuquerque International Balloon Fiestassa, joka toimi myös 2008 Gordon Bennet -kilpailun isäntänä. Siinä kilpailussa oli mukana oli myös suomalaisväriä, kun Suomen ainoa kaasupallo starttasi kilpailuun saksalaismiehistöllä Tomas Hora ja Volker Löschorn. Kaksikko joutui selvästä johtoasemasta laskeutumaan teknisen vian vuoksi ja ehkäpä näin menettivät voiton. Harrastajien syyspalaveri pidettiin Mäntsälän kaupungintalolla. Mäntsälä tulee olemaan kuumailmapallolennon SM-kisanäyttämönä Siellä kunnanhallitus oli valinnut kuumailmapallofestivaalit ja -keskus -ajatuksen kaupungin ideakilpailun voittajaksi. LASKUVARJOURHEILU Voimassa olevien C-kelpoisuustodistuksien määrä oli vuoden lopussa 350, D-kelpoisuuksien 345 eli yhteensä 695:lla henkilöllä oli itsenäisen laskuvarjohyppääjän kelpoisuus. Hyppymestari-kelpoisuuksia oli 140, tandemhyppymestarikelpoisuuksia oli 45 (tandemhyppymestarilla on yleensä, muttei aina myös HM-kelpoisuus) ja novahyppymestarikelpoisuuksia 21. Vuonna 2008 suoritettiin yhdistysten toimintailmoitusten mukaan 56 uutta C-kelpoisuutta. Laskuvarjohyppääviä SIL ry:n jäseniä oli Jäsenmäärä Hyppymäärät Kelpoisuustodistukset Alkeiskursseja (pois lukien tandemkurssit) yhdistykset järjestivät yhteensä 150 kappaletta ja niillä koulutettiin 1024 kurssilaista. Näihin lukuihin sisältyvät 22 nova-alkeiskurssia ja 66 novaoppilasta. Kolme yhdistystä (HLU ry, SLK ry ja ULK ry) järjesti nova-alkeiskursseja. Tandemkursseja järjestettiin 970. Tandemhyppyjä tehtiin Hyppypäiviä oli 14 yhdistyksellä keskimäärin 69 vuoden aikana (mediaani 74). Laskuvarjohyppylentoja oli 17 yhdistyksellä yhteensä 6219 kappaletta (keskiarvo 365 kpl, mediaani 340) ja laskuvarjohyppylentotunteja 16 yhdistyksellä yhteensä 2262 (keskiarvo 141 t, mediaani 132,5 t). Kaikki yhdistykset eivät ilmoittaneet kaikkia tietoja. 10

11 Toimintalukuja ja -tietoja saatiin 17:ltä laskuvarjohyppytoimintaa harjoittavalta jäsenyhdistykseltä. Toiminta oli vilkasta: yhdistykset kouluttivat radio- ja maakouluttajia ja järjestivät oppilaiden, itsenäisten hyppääjien ja hyppymestareiden kertauskoulutusta, EA-kursseja, manifesti- ja maaliikennekoulutusta, turvallisuuspäiviä, oppilasvarjon pakkaus- ja tarkastuskoulutusta, kuvunkäsittelykursseja, FS- ja isojen kuvien leirejä sekä freeflyleirin. Pidettiin myös eripituisia hyppyleirejä (mm. viikonloppu-, kelirikko-, juhannus- ja muita kesäleirejä) ja hyppytapahtumia kuten Thousand Lakes Boogiet, Hunttiboogiet, Utin ja Porin 24 tunnin boogiet, Huntti-, Loppiais-, Wappu-, Fun Flying- ja Turpaboogiet. Osa tapahtumista toteutettiin kerhoyhteistyönä. Kilpailuja oli kerhotasolta tarkkuuskisoista aina SM-kisoihin asti, mm. Kuopion Kalakukkokisat, freeliigan kilpailut, syyskisat ja kaikkien lajien SM-kilpailut Hangossa. Suomen Urheiluilmailuopisto järjesti yhden hyppymestarikurssin, joilla sai koulutusta 14 hyppy-mestarioppilasta, yhden hyppymestareiden jatkokoulutuskurssin, jolla oli 22 osallistujaa ja yhden tandemhyppymestarikurssin, jolla oli 2 oppilasta Kalustopuolella Opisto piti yhden varavarjonpakkaajakurssin, jolla oli 3 oppilasta. Laskuvarjotoimikunta Laskuvarjotoimikunta (LT) kehitti laskuvarjourheilua ja omaa toimintaansa SIL ry:n strategian ja oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti. LT teki aktiivisesti yhteistyötä kerhojen ja kerhojen puheenjohtajien, Termiikkiprojektin ja Ilmailuliiton hallinnon (toimisto ja hallitus) kanssa. LT:n edustajat osallistuivat tammikuussa Tallinnassa järjestettyyn Bartic-tapaamiseen ja lisäksi tammikuussa pidettyyn IPC-kokoukseen. LT kokoontui kahdesti. Helmikuussa järjestettiin Turussa puheenjohtajapalaveri, jonka yhteydessä pidettiin LT:n ja sen komiteoiden, Termiikkiryhmän ja Ilmailuliiton koulutuspäällikön yhteinen kehittämis-, tiedonvaihto- ja motivointitilaisuus. Marraskuussa järjestettiin Turpaboogietapahtuma Porissa. LT käsitteli vuoden aikana neljä ilmailumääräysrikkomustapausta. Nesteen kiertopalkinto (vuoden laskuvarjourheilija -palkinto) luovutettiin Jukka Olkkoselle. Koulutus- ja turvallisuuskomitea Koulutus- ja turvallisuuskomiteaan (KTK) kuuluivat Niina Pöllänen (pj), Anna Kyröläinen, Ari Hanttu, Pauli Sillanpää, Teemu Järvelä ja Markku Kontio. KTK osallistui toimeliaasti laskuvarjohyppäämistä koskevien ilmailumääräysten uudistamiseen. Uudistustyötä ei kuitenkaan saatu päätökseen vielä vuonna KTK kokoontui kerran. Hyppymestarien koulutusta ja jatkokoulutusta kehitettiin yhteistyössä hyppymestarikouluttajien ja Urheiluilmailuopiston kanssa. C- ja D-luokan hyppääjien koulutuspaketin kokoamista jatkettiin ja sarjassa julkaistiin uutena oppaana freehyppyopas. Lisäksi julkaistiin kuvunkäsittelykoulutuksen opetusmateriaali. Hyppyturvallisuuden kehittymistä seurattiin mm. analysoimalla ja koostamalla vaaratilanneilmoituksia. KTK julkaisi yhden turvallisuusmääräyksen ja turvallisuustiedotteen. Kilpailukomitea Kilpailukomiteaan (KK) kuuluivat Raija Kosonen (pj), Pasi Pirttikoski, Risto Ponto, Juha Putkisaari, Anne Aaltonen ja Jarmo Rossi. SM-kilpailut järjestettiin Hangossa Täktomin lentokentällä. Kotimaisia liigakisoja järjestettiin eri lajeissa. Kansainvälisiin kisoihin (mm. MM-kilpailut) osallistui niin suomalaisia urheilijoita kuin tuomareitakin. Team HeKla voitti Ranskassa järjestetyt naisten freestylen maailmanmestaruuskilpailut. Suomen ennätyksiä tehtiin huima määrä CF 2-way sekvenssissä, freeflyingissä, FS 4-way: ssa, tarkkuudessa ja canopy pilotingissä. KK piti kahdeksan kokousta. Kuusi suomalaista tuomaria osallistui Ruotsissa järjestettyyn Bartic-tuomaritapaamiseen. Suomessa oli FAI-tuomaripätevyyden haltijoita kaikissa lajeissa, ja uusia tuomarioppilaita oli AE-, CF- ja FS-koulutuksessa. Kalustotyöryhmä Kalustotyöryhmä koostui Jussi Sistosesta (pj), Kari Pääkkösestä, Erno Kaikkosesta ja Heidi Heikkilästä. KTR osallistui edelleen OPS M6-1:n valmistelutyöhön laskuvarjokaluston osalta SIL ry:n asiantuntijaedustajana sekä järjesti kalustotapaamisen hyppääjien vuosittaisen syystapaamisen yhteydessä kalustohenkilöille. 11

12 Termiikkitarkastukset Termiikkitarkastukset suuntautuivat vuoden aikana viiteen kerhoon. Lisäksi termiikkiryhmä piti kaksi suunnittelu- ja kehittämispalaveria. RIIPPU- JA VARJOLIITO Liidinyhdistysten jäsenmäärä: SIL ry:n jäseniä, joiden ensimmäiseksi harrastuslajiksi oli merkitty riippuliito, oli 243 ja vastaavasti varjoliitäjiä oli 568. Liidinluettelossa oli liitimiä vuoden lopussa: Riippuliitimiä oli 415, varjoliitimiä Painopisteohjattuja A-ultrakevytliitimiä oli 24. Kelpoisuustodistukset (tasot 2-5): 2008 SP 104 kappaletta, joista 27:ään sisältyy moottoroidun riippuliidon kelpoisuus PP 308 kappaletta, joista 109:ään sisältyy moottoroidun varjoliidon kelpoisuus A-ultrakevytkelpoisuuksia oli 12 kappaletta. Yhteensä siis 424 henkilöllä oli voimassaoleva itsenäisen liitäjän kelpoisuus vuoden lopussa, kun mukaan lasketaan 12 A-kelpoisuutta. Liidintoimintaa harrastavia yhdistyksiä oli yhteensä 28, joista 3 ei antanut oppilaskoulutusta (ei voimassaolevaa oppilaskoulutuslupaa). Näistä yksi on keskittynyt kilpailujen järjestämiseen. Toimintalukuja antoi 25 yhdistystä. Riippuliitokoulutuslupa oli voimassa vuoden lopussa 10:llä ja varjoliitokoulutuslupa 17 yhdistyksellä eli jotkut yhdistykset antoivat molempien lajien oppilaskoulutusta. Yhdellä yhdistyksellä oli A-ultrakevyiden koulutuslupa. Vastaavasti yhdistysten omien toimintailmoitusten mukaan riippuliitoa harrasti 10, varjoliitoa 22 ja molempia 7 yhdistystä. Yksi harrasti A-ultrakevyitä. Moottoroidun varjoliidon voimassaoleva koulutuslupa oli vuoden lopussa 17 yhdistyksellä ja moottoroidun riippuliidon 7 yhdistyksellä. Tandemkoulutus varjoliitimellä oli mahdollista 12 yhdistyksessä. Koska monet yhdistykset harrastavat molempia lajeja, toimintailmoitusten tiedot on seuraavassa yhdistetty: aktiivilentäjiä (noin) opettajia (I+II) 1. asteelle / 2. asteelle koulutettuja oppilaita RL+VL+A 401 RL 29, VL 71 RL 14/9, VL 67/48 A-ultrakevyt 1 Yhteensä yhdistykset järjestivät 9 riippuliitoalkeiskurssia, joilla oli 22 oppilasta, 13 varjoliitoalkeiskurssia, joilla oli 76 oppilasta ja yhden A-ultrakevytkurssin, jolla oli 7 oppilasta. Varjoliidon tandemkursseja oli 20, joilla oli 20 oppilasta. Hinauksia oli n kappaletta. Suomen Urheiluilmailuopisto järjesti yhden riippu- ja varjoliidonlennonopettajakurssin, jolla oli 5 oppilasta, ja edellisen vuoden opettajakurssin 2. jakson, jolla oli 13 oppilasta. Yhdistykset järjestivät tavallisen koulutus- ja lentotoiminnan lisäksi erilaisia lentotapahtumia ja eripituisia lentoleirejä Suomessa mm. Jämillä, Kivijärvellä, Pistohiekalla ja Kilpisjärvellä sekä ulkomailla Espanjassa (mm. Lanzarotella), Makedoniassa ja Ranskassa. Lisäksi oli moottoroidun varjoliidon jatkokoulutusta ja mova-tapahtumia kuten Euroopan kiertomatka, Ähtärin syyskokoontuminen, Hailuodon ja Tyrnävän lentopäivät, pelastusvarjon pakkauskoulutusta, kaluston kunnostusta ja talkootyötä (rinnelentopaikan kunnostusta mm. Taipalsaaren Vaivionniemessä, kenttätalkoita Ylivieskassa, Kalajoella ja Hyvinkäällä). A-ultrakevyiden Trike 08 pidettiin Lapinlahdella. Yhdistyksiä osallistui Nummijärven ja Jämin fly-in -tapahtumiin, Lentäjien juhannukseen Kauhavalla ja muihin matka- tai yhteislentotilaisuuksiin. Myös liitäjien Syystapaaminen järjestettiin Salossa. Erilaisia kisoja oli kerhokilpailuista riippuliidon ranking-kilpailujen kautta aina SM-tasolle asti (varjoliidon SM-kilpailut Krusevossa, Makedoniassa ja riippuliidon SM-kisat Jämijärvellä). Liidintoimikunnan (LIT) apuna toimivat Turvallisuuskomitea (Rami Saikkonen, Jari Poikkimäki, Jukka Juvankoski, Janne Heikkinen) ja Normityöryhmä (Pekka Vartia, Toni Mäkelä, Kalle Norri, Aarno Isomäki). Kansainvälisinä edustajina toimivat Esa Alaraudanjoki 12

13 ja Kalle Norri, ympäristövastaava oli Markku Jokinen ja SE-tallenteista huolehti Vesa Lappalainen. LIT kokoontui neljä kertaa, joista kaksi Skypen avulla. Varjoliidon Suomen mestaruuskilpailu järjestettiin PM-kilpailun yhteydessä Makedoniassa. Moottoroidun varjoliidon Suomen mestaruuskilpailu jouduttiin perumaan. Riippuliidon Suomen mestaruuskilpailu pidettiin Jämijärvellä. Kilpailutoimintaa kehitettiin aloittamalla varjoliitomaajoukkueen sponsorihankinnan systematisointi. Erityisesti varjoliitäjiä kannustettiin dokumentoimaan lentojaan kokeilemalla X-Contest -järjestelmää onlinekilpailuna. Liidintoimikunnan kokouksissa pyrittiin siirtymään kustannussyistä mahdollisimman pitkälle sähköpostikokouksiin. Normityöryhmää työllisti varsin tiiviisti uudistettavana oleva ilmailumääräys OPS M2-9. Turvallisuustyöryhmä toimi tavalliseen tapaansa ja julkaisi aiheelliseksi katsomistaan aiheista ohjeita turvallisempaan lentämiseen. Annettiin lausunto Onnettomuustutkintakeskukselle Sääksmäellä sattuneesta A-ultrakevytonnettomuudesta. Liidintoimikunta osallistui aktiivisesti yhteispohjoismaiseen yhteistyöhön etenkin CIVL-kokouksiin valmistautumalla. Pohjoismaista yhteistyötä syvennettiin myös CIVL-yhteistyön ulkopuolella. Toimikunta kannusti liitäjiä ottamaan osaa yhteiskuntaa palveleviin tehtäviin. Pelastus- ja etsintätoimintaa järjestäville tahoille annettiin informaatiota liitimien erityisistä ominaisuuksista ja mahdollisuuksista osallistua toimintaan. Kehitettiin yhteistyötä erilaisten elämys- ja matkailutoimintaa tukevien tahojen kanssa. Monet liidinkerhot hoitivat ympäristöasiansa kuntoon. Syystapaaminen järjestettiin Salossa ja osallistujia oli noin 70. Olavi A. Raution ja Höyhen +6 -kiertopalkinnot myönnettiin Pekka Vartialle. Perusteluna oli Vartian korvaamaton ja aikaavievä työ uuden OPS M2-9:n parissa. Pidettiin viisi Termiikkitarkastusta. Tarkastajina toimivat Katriina Mäenpää, Jari Takanen, Kalle Norri ja Martti Roivainen. LENNOKKIURHEILU Yleistä Lennokkitoimikunta (LeT) kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Lennokkitoimikunnan rutiinitehtäviin kuului SM- ja Suomen Cup -kilpailujen koordinointi ja valvonta, edustusjoukkueiden valinta sekä kansainvälisten ja viranomaisyhteyksien hoito. Eri lennokkilajin lajiryhmät päättivät pitkälti lennokkiluokkaansa liittyvistä asioista ja toimikunta vahvisti ryhmien päätökset sekä myönsi lajiryhmille rahallista tukea. Lennokkilajiryhmiä ovat vapaastilentävät, siimaohjatut taito- ja racing team, radio-ohjatut taitolennokit, -liidokit, -2 metriset liidokit, -helikopterit, -mallilennokit sekä -sähkölennokit. Toimikunta selvitti radio-ohjattujen taistelulennokkiharrastajien kiinnostusta osallistua Suomen Ilmailuliiton toimintaan. AirCombat -harrastajilla on oma toimiva lajiryhmä (ACES Finland -yhdistys) ja kansallinen kilpailusarja. Yhdistyksen sihteeri osallistui yhteen toimikunnan kokoukseen. Jukka Juslin perusti virtuaalilennokit-sivuston ja ryhtyi Virtuaalilennokkilehden päätoimittajaksi. Vaikka lehti ei vuoden aikana ilmestynytkään sivustolle on tallennettu Virtuaalilennokkilehdissä julkaistut artikkelit. FAI:n lennokkikomitean CIAM:in puheenjohtajana toimi Sandy Pimenoff ja Suomen delegaattina oli Erkki Arima. CIAM -alakomiteoihin kuuluivat Ossi Kilpeläinen, Jari Valo, Esa Eirola, Erkki Arima, Juha-Pekka Nurro, Lars Åkerblom ja Matti Jyllilä. Kansainvälisiä FAI-lennokkituomareita olivat Juha Frisk, Kerkko Kehrävuo, Juha Niskanen, Kimmo Lehtonen, Raimo Sällinen, Esa Eirola, Juha-Pekka Nurro, Matti Jyllilä ja Pertti Paasi. Kimmo Huoviala edusti Suomea Pohjoismaisen Lennokkineuvoston kokouksessa Norjassa maaliskuussa. Kilpailutoiminta Kansainväliset kilpailut Suomesta osallistui MM- ja EM-kilpailujen yksilölajeihin 23 kilpailijaa. Suomalaiset lennokkiurheilijat menestyivät arvokilpailuissa hyvin saavuttaen kaksi arvokisamitalia ja maailmancupin kokonaiskilpailun voiton. Kaarle Kuukka voitti vapaastilentävien polttomoottorilennokkien F1C-luokan maailmancupin kokonaiskilpailun. Kaarle saavutti viisi osakilpailuvoittoa, joista kolme laskettiin mukaan loppupisteisiin. Sarjassa 106 kilpailijaa ylsi maailmancupin pisteille. Juha Heikkinen voitti henkilökohtaisen arvokisamitalin sijoittumalla kolmanneksi vapaastilentävien liidokkien F1A-luokan Euroopan mestaruuskilpailuissa Pazardzhikissa, Bulgariassa Jussi Forss saavutti MM-pronssia siimaohjattujen taistelulennokkien junioriluokassa. Kilpailut pidettiin Landre- 13

14 sissä Ranskassa. Turo Mäkinen saavutti pronssia AirCombatin WASG 2008 kilpailuissa Fano-Pesaro Urbinossa Italiassa Porissa järjestettiin maaliskuussa vapaastilentävien lennokkien maailmancupin osakilpailu. Kilpailuun osallistui 95 kilpailijaa 10 eri maasta. Kansalliset kilpailut Suomenmestaruuksissa kilpailtiin 14 eri lennokkiluokassa 104 kisaajan voimin. Suomen Cupin kilpailuissa oli 15 luokkaa ja 118 kilpailijaa. Kokonaiskilpailijamäärä oli hieman alle 200, joista osa otti osaa useampaan kilpailuluokkaan. Kilpailijamäärät olivat hienoisessa laskussa edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui lähinnä heikon jäätilanteen vuoksi perutuista vapaastilentävien lennokkien talvikilpailuista. Osakilpailuineen liiton jäsenkerhot järjestivät noin 60 eri kilpailutapahtumaa ympäri Suomea. Vuoden lennokkiurheilija ja kunniapalkinnot Vuoden Lennokkiurheilijaksi Lennokkitoimikunta valitsi Juha Heikkisen. Hän saavutti pronssia vapaastilentävien liidokkien EM-kilpailuissa Bulgariassa. Edellinen vapaastilentävien lennokkien aikuisten henkilökohtainen arvokisamitali on vuodelta Lennokkitoimikunta valitsi vuoden nuoreksi tulokkaaksi Teemu Rannan, joka sai vuodeksi haltuunsa Pilvenveikkojen Maljan. Ranta sijoittui kahdeksanneksi aikuisten sarjan SM-kilpailuissa luokassa radio-ohjatut liidokit F3J ja pääsi sijalle 34. saman luokan junioreiden maailmanmestaruuskilpailuissa. Tapahtumat Lennokkilajin kunniapalkintojen, SM-mitalien ja Suomen Cup -mitalien jakotilaisuus järjestettiin lokakuussa Eerikkilässä. Palkintojenjakogaalan yhteydessä järjestettiin sisähallilennätystapahtuma ja siimataistelulennokkien lennätysnäytös. Yhdistetty Lapsi 2008 ja Model Expo -tapahtuma Helsingin messukeskuksessa oli laajin eri lennokkikerhojen esittelytapahtuma. Liitto oli mukana järjestämässä Lennokkiveteraanien tapahtumaa Helsingin Suomalaisella Klubilla syyskuussa. NOUSUVARJOTOIMINTA Vuosi meni hyvin lajin turvallisuuden kannalta. Lajin turvallisuuspäällikkö otti vuoden aikana vastaan kaksi onnettomuusilmoitusta, mutta hoitoa vaativiä onnettomuuksia ei lajissa sattunut. Lajin SM-kilpailut jouduttiin keskeyttämään elokuussa Vesivehmaan kentällä liian kovan tuulen vuoksi. Kilpailuja ei pystytty pitämään myöskään varapäivänä. SM-kisoja ei vuoden aikana saatu pidettyä. Vuoden aikana piti kursseja yksi kouluttaja. Jämillä nousuvarjoa käytettiin SPR:n päihdetyön vapaaehtoisten koulutuksessa sekä Jämi Fly In -nuorisotyöleirillä. Vesivehmaalla oli joitain lajin esittelylennätystapahtumia. Nousuvarjolajin koulutusta ja turvallisuutta kehitti Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliitto ry, jonka kaikille jäsenille menevässä jäsenkirjeessä oli mainos SIL-jäsenyydestä. Suomen Nousuvarjo- ja Leijaliiton jäsenmaksun maksoi hieman yli sata henkilöjäsentä. PURJELENTO Yleistä Purjelentotoimikunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Lisäksi toimikunnan jäsenet osallistuivat vuoden aikana IGC:n, EGU: n ja NGM kokouksiin kotimaan ulkopuolella. Padasjoen lentokerho ry järjesti Pakkasparlamentin Lahdessa helmikuussa ja Suomen Urheiluilmailuopisto purjelentokerhojen puheenjohtajapäivän Vaasassa marraskuussa. Koulutus- ja viranomaistyö Kansallisten viranomaismääräysten osalta vuoden 2008 aikana astuivat voimaan uudistetut purjelentäjän ja moottoripurjelentäjän lupakirjaa ja näiden opettajakelpuutuksia koskevat ilmailumääräykset, osittain kahteen otteeseen. Purjelentäjän pilvilentokelpuutus muuttui lupakirjaan liitettäväksi lisäoikeudeksi ja moottoripurjelentäjän lupakirjaan tuli liitettäväksi myös hinauslentäjäoikeus. Näiden muutosten sekä harrasteilmailulajeille yhtenäisenä voimaan astuneen koulutustoimintamääräys TRG M1-7 johdosta Purjelentotoimikunta uudisti purjelentäjän lupakirjaa sekä pilvilento-oikeutta koskevat koulutusohjelmat ja kantoi päävastuun moottoripurje- ja ultrakevytlentäjän koulutusohjelmaa koskevan koulutusohjelman päivitystyöstä. Pääosan tästä työkuormasta kantoivat Mika Mutru ja Ilkka Niskanen. Koulutusohjelmien hyväksyntä saatiin Ilmailuhallinnolta pitkällisen käsittelyn jälkeen 11. marraskuuta. Purjelentotoimikunta julkaisi lentokouluttajien käyttöön esittelylento- sekä tutustumislentokoulutuksen osallistumislomakkeiden mallipohjat vapaasti kopioitaviksi Ilmailuliiton kotisivulta. Purjelentotoimikunta tuki tältä osin kattavasti muitakin harrasteilmailulajeja, joihin esittely- ja tutustumislentokoulutus nyt soveltuu. 14

15 Suomen Urheiluilmailuopisto osallistui yhteispohjoismaiseen SVEDANOR-purjelentokoulutukseen järjestämällä taitolentokurssin Räyskälässä ja vuoristolentoleirin Jacassa, Espanjassa. Purjelentotoimikunnan puheenjohtaja Simo Kettunen osallistui edustajanamme pohjoismaiseen purjelentokokoukseen Islannin Akureyrissä syyskuussa. Eurooppalaisen säädösvalmistelussa tapahtui merkittävää edistymistä, kun EASA lähetti lausuntokierrokselle lupakirjavaatimuksia koskevan säädösehdotuksen NPA ja koulutusorganisaatioiden vaatimuksia koskevan säädösehdotuksen NPA Molempien lausuntokierros jatkuu 2009 puolelle. Lisäksi EASA on julkaissut huoltotoimintasäädöstä Part M täydentävät soveltamisohjeet (AMC) tukemaan vaatimusten soveltamista kansallisella tasolla. Purjelentotoimikunta on aktiivisesti osallistunut näiden säädösten valmistelun seurantaan ja edunvalvontaan European Gliding Union EGU:ssa ja sen olennaisissa alatyöryhmissä. Edustusta ovat hoitaneet Mika Mutru ja Jukka Helminen. Osoituksena aktiivisesta toiminnastamme Suomen Ilmailuliitto esitti joulukuussa EGU:lle kutsun vuoden 2009 vuosikokouksen pitämisestä Helsingissä. Valmennus ja kilpailut MM-kilpailut käytiin vakio-, kerho- ja maailmanluokissa Rietissä, Italiassa. 15 m-, 18 m- ja avoimen luokan kilpailut olivat Lüssessä, Saksassa. Molemmissa kilpailuissa oli Suomella edustusjoukkueet. Mainittavimpina saavutuksina oli Erkki Heinosen kuudes sija 18 m-luokassa. Nuorten PM- ja esi-mm-kilpailut järjestettiin Räyskälässä. Kisat voitti Turun lentokerhon Henry Viitanen. Arvokisojen lisäksi Olli Teronen osallistui GP-karsintakisoihin Nitrassa Slovakiassa sijoittuen kolmanneksi ja varmistaen näin paikkansa varsinaisiin GP-kisoihin. SM-kilpailut käytiin Räyskälässä Huonojen säiden vaivaamissa kisoissa oli osallistujia yhteensä 52. Voittajiksi selviytyivät kerholuokassa Kristian Roine, vakioluokassa Aku Jaakkola, 15 m luokassa Harri Hirvola ja 18 m luokassa Antti Lehto. Kisojen järjestelyistä vastasi Tinttilakki ry. Kansallisten mestaruuskilpailujen lisäksi järjestettiin alueleirejä kolmessa purjelentokeskuksessa: Moskiitoralli Pudasjärvellä, Oripää Camp ja Menkijärven lentoleiri. Leirien pääpaino oli kilpailujen ohessa järjestetty matka- ja kilpalentovalmennus. Maajoukkue kokoontui perinteiseen syystapaamiseen kuntotestin merkeissä Vierumäen Urheiluopistolla EXPERIMENTAL-TOIMINTA JA ULTRAKEVYTILMAILU Tilastoja Vuoden 2008 lopussa rekisterissä: UL-koneita 274 Koe- ja harrasteluokan ilma-alukset n.81 UPL-pilotit vuosi UPL Toimikunta piti 5 kokousta. Kokouksista pidettiin 4 Malmilla (SIL), yksi Jämi Fly In -tapahtuman yhteydessä lomahotelli Jämin tiloissa sekä näiden lisäksi useita sähköpostikokouksia. Sähköpostikokousten aiheena oli lähinnä rakennuslupahakemusten käsittely. Rakentajien Talvipäivät Toimikunta järjesti Rakentajien ja Moottorilentäjien talvipäivät Vääksyssä Hotelli Tallukassa viidettä kertaa yhdessä Moottorilentotoimikunnan kanssa. Päiville osallistui totuttu määrä harrastajia, reilusti yli sata henkilöä. Iltajuhlassa luovutettiin Sammon Haarikka Jouni Kantojärvelle, perusteena valvojana toimiminen useassa rakennusprojektissa. Jämi Fly In Perinteisen Jämi Fly In -tapahtuma järjestettiin Jämillä Tapahtuma oli edellisvuosien tapaan menestys ja siellä esiteltiin näyttävästi kaikkia harrastusilmailun lajeja. Tänä vuonna tapahtuma oli Suomen Ilmailuliiton päälentonäytös. Näytöksessä lensivät mm. eri maahantuojien esittelemät ultrakevyet, ilmavoimien Hornet ja Hawk -hävittäjät sekä erilaiset lennokit ja laskuvarjohyppääjät purjekoneita unohtamatta. Air Veteran -yhdistyksen DC-3 sekä ilmavoimien uusi kuljetuskone Casa esiintyivät maanäyttelyssä. Fly In veti paikalle paljon ilmailusta kiinnostuneita henkilöitä ympäri Suomea. Toimikunta kiittää Taneli Äikästä ja vapaaehtoisia uurastuksestaan. Vuoden experimental-rakentajaksi valittiin nurmijärveläinen Jarmo Hakala, joka oli rakentanut lentokoneen tyyppiä PIK 25 varttimarkka (OH-XXV). Kilpailussa oli mukana 5 muuta konetta, Aki Suokkaan / Lahden Ilmailukerhon PIK 27 Sehinu, Porin Ilmailukerhon PIK 15 Hinu, Pekka Niemen / Matti Penttilän Van s RV8, Juhani Kuninkaan Zenair Zodiac CH801 ja 15

16 Yleistä Markku Salmisen SeaRey. Kaikkien projektien työnjälki oli ihailtavaa. Toimikunnan hanke dieselöidä Cessna 150 -lentokone luovutettiin käytännön töistä vastanneelle Pirkkalassa toimivalle mekaanikko Erkki Järviselle, joka jatkaa projektia omaan lukuunsa. Ultrakevyttoimintaan tulivat käyttöön uudet määräykset lupakirjoja ja koulutusta koskien, joiden valmistelussa toimikunta oli ollut mukana usean vuoden ajan. Vuoden aikana saatiin myös valmiiksi aurogirolentäjän ja -opettajan uudistetut määräykset ja näiden käyttöönottoa valmisteltiin yhdessä Ilmailuhallinnon kanssa. Kilpailutoiminta Kuluneella kaudella ei ultrakevytkoneille järjestetty erillisiä kilpailuja. Tarkkuus- ja rallilennon SM-kilpailuihin osallistuivat Aki Suokas ja Viivi Suokas EuroFox -ultrakevyellä sijoittuen rallilennossa SM-hopealle. Koulutus Toimikunnan koulutustoiminnan hoitaa Suomen Urheiluilmailuopisto. Kursseina lennonopettaja- ja erilaiset rakentajakurssit. Toimikunta on avustanut koulutuksen järjestämisessä ja koulutusmateriaalien tekemisessä. Edunvalvonta ja tiedotus Toimikunta seurasi ja osallistui lausuntojen antoon koskien Euroopan yhteistä harrastelupakirja- ja lentokoneluokitushanketta. Uudistuksista odotetaan helpotusta harrasteilmailuun ja sen odotetaan luovan uusia mahdollisuuksia ilmailuun harrastajaystävällisellä tavalla. Toisaalta tyyppihyväksyttyjen ilma-alusten kiristyvät huoltomääräykset aiheuttavat lisätyötä ja voivat pitkällä tähtäyksellä vaikuttaa myös experimental- ja ultrakevytpuolen ilmailuharrastamiseen. Kaiken kaikkiaan Euroopan laajuisten EASA-vetoisten määräysuudistusten seuranta ja kommentointi vei runsaasti aikaa. Toimikunnan tiedottaminen hoidetaan ILMAILU-lehden, Suomen Ilmailuliiton nettisivujen ja Ilmailu.org foorumin välityksellä. 2.2 Ympäristöasiat Ilmailuliiton ympäristötyössä oli keskeistä ympäristötietoisuuden lisääminen, ilmailun haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, harrasteilmailun toimintaedellytysten turvaaminen ja ekologisesti kestävän harrasteilmailun edistäminen. Suomessa pidettiin maaliskuussa pohjoismainen ilmailuliittojen ympäristökokous. Paikalla olleet maat velvoitettiin tutkimaan Ruotsin ja Norjan tekemän ehdotuksen pohjalta, miten ympäristöasioita voi ottaa huomioon moottorilentokoulutuksessa. Moottorilentotoimikunta tutki asiaa. Kokouksessa pidettiin lobbausta yhä vain tärkeämpänä asiana tulevaisuudessa. Virkamiehiä ja ympäristöviranomaisia pitää informoida, etteivät lainsäädäntö tai ympäristölupavaatimukset vaikeuttaisi harrasteilmailua kohtuuttomasti. SIL auttoi Räyskälän ilmailukeskusta ympäristölupamääräysten mukaisten meluvaatimusten toteuttamisessa. SIL teki valmiita valituksia Nummelan lentokeskuksen ympäristölupaan. Nummelan lentokeskus oli kuitenkin valmistellut lupahakemuksen yhteistyössä ympäristöviranomaisen kanssa ja tästä syystä mistään ei valitettu, vaan lupaehdot oli hyväksytty jo valmisteluvaiheessa. Tuorlan lentopaikan ympäristövaatimukset olivat reilusti ylimitoitetut toimintalukuihin verrattuna. SIL kirjoitti asiasta Turun sanomiin. Tapausta voi käyttää huonona esimerkkinä ympäristöviranomaisen suhtautumisesta harrasteilmailuun. Kentän vastustajia on yksi, joka asuu kauempana vilkkaan moottoritien toisella puolella ja kentältä nousi ja laski toiminta-aikana yksi ultrakevyt lentokone joka 16. päivä. SIL teetti loppuvuodesta harrasteilmailukentille soveltuvan melumallinnusohjelmapohjan. Lentopaikat voivat jatkossa tilata melumallinnuksen tekemisen kohtuuhintaisesti ja viranomaisen hyväksymällä tavalla. Melumallinnusohjelmaa ei vuoden aikana lentopaikoilla testattu. Malmin lentoaseman johtoryhmä päätti lopettaa siimalennättämisen Malmilla ympäristösyihin vedoten. Lopettaminen on lisätty myös sen melunhallintasuunnitelmaan. SIL hoiti Malmin lentoaseman ympäristöluvan melunhallintasuunnitelman hyväksyvältä ympäristöviranomaiselta lausunnon, jonka mukaan toiminta voisi heidän puolestaan jatkua. Siimalennättäminen sai kuitenkin jatkua vain vuoden loppuun asti. SIL avusti harrastelentotoiminnanharjoittajia ympäristöinfoa jakamalla. Liitto teki ympäristöaiheisen vastineen EASA:n esitykselle uusista kansainvälisen siviili-ilmailun ympäristömääräyksille (Essential 16

17 Requirements for Civil Aviation Environmental Protection (NPA) NO ). Sen mukaan esim. kaikkien lentopaikkojen olisi pitänyt järjestää reaaliaikaisesti luettavissa oleva melumittausjärjestelmä. SIL:n mielestä paras ympäristötietämys on pienlentopaikkojen paikallisilla toimijoilla, lentäjillä sekä ympäristöviranomaisilla. Heille tulee siten jättää ympäristöasioiden kehittäminenkin. Pienten lentopaikkojen ympäristösuojelutoimenpiteet eivät voi olla mittakaavaltaan yhteneväiset isojen lentoasemien kanssa. Liiton ympäristöohjelma jätettiin vuoden lopulla SIL:n hallitukselle hyväksyttäväksi. 3. Nuorisotoiminta Kouluille suunnatun nuorisoprojektin tiimoilta pidettiin palavereita. Lennokkikurssien pitäminen opettajankoulutuslaitoksissa tyssäsi kurssin vetäjien puutteeseen. Kurssinvetäjiä ilmaantui kaksi, mutta molemmille tuli loppumetreillä esteitä, eikä yhtään kurssia alkanut toimintavuoden aikana. Kurssin jälkeen opettajien on tarkoitus kyetä pitämään lennokkikurssi koululaisille yksinkertaisilla lennokeilla (Miniwing ja SIL-kopteri). Niiden rakennusohjeet ovat Suomen Ilmailuliiton nettisivuston alkeislennokkiosiossa. Liitto oli nuorille suunnatuilla yhdistetyillä Lapsi- ja Model Expo messuilla maaliskuussa. Esillä oli myös useita SIL:n jäsenkerhoja sekä lennokkiesityksiä yleisölle. Liitolla oli osasto myös Hämeenkylän nuorisomessuilla huhtikuussa. SIL:n koulutuskeskus Suomen Urheiluilmailuopisto oli mukana SIL:n osastoilla. Ilmailulajeista nuorille sopivin laji on lennokit. Tästä syystä liiton nuorisotoiminnan painopiste on siellä. Liiton valmistamaa Lennokkiopas-cd:tä jaettiin kouluille SIL-Shopista menevien alkeislennokkisarjojen mukana veloituksetta. Lisäksi niitä sai lunastaa omakustannehintaan SIL-Shopista. Lennokkiesitteitä kopioitiin ja lähetettiin kerhoille pyynnöstä niiden omiin markkinointitarkoituksiin. Lennokkikerho-ohjaajanoppaita lähetettiin edelleen ilmaiseksi nuorisotyötä tekeville kerhoille. Näitä jaettiin kerhojen pyynnöstä pääosin perustettaville uusille lennokkikerhoille. Lennokkitoimikunta ylläpiti myös nuoremmille sekä aloitteleville soveltuvaa Suomen Cup- kilpailujärjestelmää. Siinä kilpailtiin 26 eri kilpailua ympäri Suomea. Liitto järjesti palkinnot kolmelle parhaalle sekä palkintojenjakotilaisuuden lokakuussa. Palkintojenjakotilaisuuden yhteyteen Eerikkilän urheiluopistolle järjestettiin kaikille avoin sisälennokkitapahtuma, johon otti osaa noin sata lennättäjää. SPR:n ja SIL:n nuorisoleirin ajankohta siirrettiin syksystä kevääseen. Leiriä valmisteltiin, mutta lopuksi leiri peruuntui osanottajien puutteeseen. Suomen Urheiluilmailuopisto järjesti Räyskälässä leirin 6-9-vuotiaille. Nuorille suunnatut alkeislennokkipainotteiset Lennokkipäivät olivat Suomen Ilmailumuseolla lokakuussa. SIL äänitti siellä Olavi Lumeksen esitelmän 100 vuotta lennokkiharrastusta Suomessa. Tapahtuman osallistujille järjestettiin opastettu museokierros. Nuorille suunnattu TOKA -lennokkikilpailut kesäkuussa olivat Suomen suurimmat lennokkikilpailut. Liitto tuki rahallisesti kilpailuja sekä ennen ja jälkeen kilpailuviikonlopun pidettyjä TOKA-nuorisoleirejä. Liitto otti osaa myös markkinointiin. Peruskouluihin suunnatun piirustuskilpailun aiheena oli luo ilmailuaiheinen postimerkki. Kilpailukutsu ilmestyi ILMAILU-lehdessä ja Opettajalehdessä. Piirustuksia saapui 238 kpl, joista Ilmailuliiton työntekijöistä koostunut raati valitsi parhaat kansainvälisen ilmailuliiton FAI:n järjestämään kansainväliseen piirustuskilpailuun. Suomen Ilmailuliitto lahjoitti voittaneille taiteilijoille lennokkisarjat ja teki päätöksen järjestää kilpailun myös tulevana vuonna. SIL järjesti kaksiviikkoisen kansainvälisen nuorisotyöleirin Jämillä heinäkuussa. Leirille otti osaa kymmenen nuorta Etelä-Koreasta, Meksikosta, Kanadasta, Ukrainasta, Tsekin tasavallasta, Ranskasta, Englannista ja Espanjasta. Työleiri valmisteli Jämi Fly In -tapahtumaa sekä SIL:n päälentonäytöstä. Liiton nuorisopäällikkö veti leirin. Nuoren Suomen ja nuorisoyhteistyö Allianssin projekteista ja tapahtumista tiedotettiin ILMAILU-lehdessä. 4. Ilmailun huippu-urheilu ja valmennus 4.1. Arvokisatulokset Heini Elo ja Klas Ramsay voittivat MM-kultaa naisten freestylessä. Myös lennokkilajissa tuli kansainvälistä kilpailumenestystä. Juha Heikkinen tuli kolmanneksi vapaastilentävien liidokkien Euroopan mestaruuskilpailuissa Bulgariassa. Kaarle Kuukka voitti vapaastilentävien polttomoottoriluokan Maailman Cupin kokonaiskilpailun. Jussi Forss menestyi hyvin, tullen kolmanneksi siimaohjattujen lennokkien junioreiden Maailmanmestaruuskilpailuissa Ranskassa. 17

18 Lennokkiurheilu Kansainväliset kilpailut Vapaastilentävien EM-kilpailut Pazardzik, Bulgaria Vapaastilentävät liidokit, F1A 1. Lior Bachar, Israel, 2. Per Findahl, Ruotsi, 3. Juha Heikkinen, 61. Kimmo Kulmakko, 62. Vesa Varuskivi. 83 kilpailijaa. Joukkuesijoitus 20 (28). Vapaastilentävät kumimoottorilennokit, F1B 1. Gilad Mark, Israel, 2. Anatoliy Zastavenko, Ukraina, 3. Vladislav Urban, Tsekin tasavalta, 25. Tapio Linkosalo, 27. Janne Isotalo, 69. Antti Mantere, 80 kilpailijaa. Joukkuesijoitus 12 (28). Vapaastilentävät polttomoottorilennokit, F1C 1. Leonid Fuzeyev, Venäjä, 2. Balázs Bauer, Unkari, 3. Gábor Zsengellér, Unkari, 39. Kaarle Kuukka. 59 kilpailijaa. Joukkuesijoitus 20 (24). Vapaastilentävien MM-kilpailut (juniorit) Kiova, Ukraina Vapaastilentävät liidokit, F1A 1. Guy Zach, Israel, 2. Tomaz Slokar, Slovenia, 3. Timothy Barron, USA, 34. Topi Penttilä, 42. Mikael Henriksson. 46 kilpailijaa. Joukkuesijoitus 15 (17). Vapaastilentävien maailmancupin -kokonaistulokset Vapaastilentävät polttomoottorilennokit, F1C 1. Kaarle Kuukka, 2. Reinhard Truppe, Itävalta, 3. Gabor Zsengeller, Unkari. Pisteille pääsi 106 kilpailijaa 26 maasta. Siimaohjattujen MM-kilpailut Landres, Ranska Siimaohjatut nopeuslennokit, F2A 1. Luis Parramon, Espanja, 2. Sandor Kalmar, Unkari, 3. Luca Grossi, Italia, 8. Jari Valo. 47 kilpailijaa. Joukkuesijoitus 14 (19). Siimaohjatut taitolennokit, F2B 1. David Fitzgerald, USA, 2. Igor Burger, Slovakia, 3. Xinping Hang, Kiina, 51. Elias Mayer. 89 kilpailija. Joukkuesijoitus 26 (32). Siimaohjatut taistelulennokit, F2D 1. Stanislav Culacichin, Moldova, 2. Aleksandr Pokorskiy, Ukraina, 3. Igor Dementiev, Moldova, 7. Laura Leino, 31. Jussi Forss, 43. Jussi Forss. 92 kilpailijaa. Joukkuesijoitus 8 (30). Siimaohjatut taistelulennokit, F2D juniorit 1. Aleksandr Pokorskiy, Ukraina, 2. Artem Markov, Venäjä, 3. Jussi Forss Radio-ohjattujen taitolennokkien F3A EM-kilpailut Calcinatello, Italia 1. Christophe Paysant-Le Roux, Ranska, 2. Sebastiano Silvesteri, Italia, 3. Bernd Beschorner, Saksa, 33. Lassi Nurila, 57. Antti Aho-Mantila, 62. Jani Loikkanen. 69 kilpailijaa. Joukkuesijoitus 18 (26). Radio-ohjatut helikopterit F3C EM-kilpailut Maubeuge, Ranska 1. Bernhard Egger, Itävalta, 2. Ennio Graber, Sveitsi, 3. Rudier Feil, Saksa, 12. Ari Holmström, 31. Anssi Aunola, 39. Timo Keränen. 48 kilpailijaa. Joukkuesijoitus 10 (17). Radio-ohjatut termiikkiliidokit F3J MM-kilpailut, Adapazari, Turkki 1. Benedikt Feigl, Saksa, 2. Jiri Duchan, Tsekin tasavalta, 3. Tobias Lammlein, Saksa, 40. Janne Savolainen, 43. Tuomo Kokkonen, 77. Teemu Ranta. 77 kilpailijaa. Joukkuesijoitus 24 (25). Juniorit 1. AJ Mc Gowan, USA, 2. Christian Reinecke, Saksa, 3. Jan Littva, Slovakia, 34. Teemu Ranta. 44 kilpailijaa. Joukkuesijoitus 17 (17). 18

19 SM-kilpailut Vapaastilentävät liidokit, F1A (18 osallistujaa) 1. Jari Valo, 2. Kimmo Kulmakko, 3. Kim Henriksson Vapaastilentävät liidokit, F1A jun. F1AJ 1. Mikke Henriksson Vapaastilentävät kumimoottorilennokit, F1B (5 osallistujaa) 1. Yrjö Waltonen, 2. Tapio Linkosalo, 3. Riku Posa Vapaastilentävät polttomoottorilennokit, F1C 1. Kaarle Kuukka Vapaastilentävät pikkulennokit, F1H 1. Heikki Tähkäpää, 2. Tapio Linkosalo, 3. Ossi Kilpeläinen Vapaastilentävät sisälennokit, F1D 1. Leif Englund, 2. Tapio Linkosalo, 3. Reijo Liljedahl Siimaohjatut nopeuslennokit, F2A 1. Jari Valo Siimaohjatut taitolennokit, F2B (10 osallistujaa) 1. Tuomas Juutinen, 2. Elias Mayer, 3. Kai Karma Siimaohjatut taistelulennokit, F2D (9 osallistujaa) 1. Jussi Forss, 2. Kimmo Valkonen, 3. Kim Henriksson, Laura Leino, Lasse Forss Radio ohjatut taitolennokit, F3A (8 osallistujaa) 1. Lassi Nurila, 2. Kimmo Kaukoranta, 3. Jani Loikkanen Radio-ohjatut helikopterit, F3C (6 osallistujaa) 1. Ari Holmström, 2. Anssi Aunola, 3. Vesa-Pekka Murtovaara Radio-ohjatut liidokit, F3B (14 osallistujaa) 1. Janne Laurén, 2. Mika Keinonen, 3. Jukka Lahtinen Radio-ohjatut termiikkiliidokit, F3J (20 osallistujaa) 1. Janne Lauren, 2. Jouni Lauren, 3. Janne Savolainen Radio-ohjatut mallilennokit, F4C (4 osallistujaa) 1. Hannu Hjulberg, 2. Hannu Kunttu, 3. Antti Aho-Mantila Suomen Cup Vapaastilentävät sisälennokit, F1M (6 osallistujaa) 1. Tapio Linkosalo, 2. Juha Heikkinen, 3. Reijo Liljedahl Vapaastilentävät pikkulennokit, P-30 (5 osallistujaa) 1. Tapio Linkosalo, 2. Mauri Tuure, 3. Reijo Liljedahl Radio-ohjatut 2-metriset liidokit, 2m RC-liidokit (8 osallistujaa) 1. Aado Salumäe, 2. Mauri Tuure, 3. Pentti Reinas Radio-ohjatut taitolennokit, F3A Nordic (12 osallistujaa) 1. Timo Huhtamäki, 2. Joel Kalmari, 3. Raimo Ruokonen Radio-ohjatut taitolennokit, F3A Sport (11 osallistujaa) 1. Teemu Niemi, 2. Miika Nissilä, 3. Tommi Vesalo Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-AM aeromusicals (5 osallistujaa) 1. Kimmo Kaukoranta, 2. Jooel Kalmari, 3. Pasi Kärppä Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-A FAI 1. Kimmo Kaukoranta, 2. Jooel Kalmari, 3. Pasi Kärppä Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P-B Advanced (4 osallistujaa) 1. Iiro Lehto, 2. Olli Karhunen, 3. Juhana Suhonen Radio-ohjatut sisätaitolennokit, F3P Sport (14 osallistujaa) 1. Mikko Sivula, 2. Jani Sipponen, 3. Lauri Pitkäjärvi Radio-ohjatut taitolennokit, RC-Freestyle (7 osallistujaa) 1. Pasi Kärppä, 2. Olli-Matti Karhunen, 3. Mikko Lehto Radio-ohjatut polttomoottorinopeuslennokit, Q500 (4 osallistujaa) 1. Antti Saikkonen, 2. Samuel Riippa, 3. Lauri Juhola Radio-ohjatut mallilennokit, Kansanscale alle 6kg (10 osallistujaa) 1. Mikko Sillanterä, 2. Matti-Einari Taskinen, 3. Timo Vuorelma Radio-ohjatut mallilennokit, Kansanscale yli 6 kg (9 osallistujaa) 1. Juha Reinikka, 2. Jukka Pikkusaari, 3. Hannu Kunttu Radio-ohjatut mallilennokit, Aresti (9 osallistujaa) 1. Antti Aho-Mantila, 2. Ville Tyyster, 3. Olli Karhunen Sähköliidokit, F5J-Nordik (11 osallistujaa) 1. Aado Salumäe, 2. Sakari Silvennoinen, 3. Raivo Laak 19

20 Riippu- ja varjoliito SM-kilpailut Riippuliidon SM-kilpailut Jämijärvi (16 kilpailijaa) 1. Kenneth Konoi, 2. Vesa Lappalainen, 3. Antti Nummelin Varjoliidon SM-kilpailut Krusevo, Makedonia (19 kilpailijaa) 1. Jouni Makkonen, 2. Robert Aarts, 3. Antti Jutila Kansainväliset kilpailut Varjoliidon PM-kilpailut Krusevo, Makedonia (77 kilpailijaa) 1. Ronny Helgesen, Norja, 2. Marcus Malmqvist, Tanska, 3. Zoran Labovic, Norja, 7. Jouni Makkonen, 16. Robert Aarts, 20. Antti Jutila, 35. Mladen Milevski, 39. Marko Väyrynen, 40. Kasperi Karhapää, 41. Esa Alaraudanjoki, 43. Karoliina Turppo, 46. Ari Sahlström, 48. Jukka Laakso, 50. Jarkko Siikanen, 57. Jyrki Eskola, 58. Kimmo Korhonen, 61. Jony Blomberg, 67. Jari Katajamäki, 70. Taina Takanen, 73. Jari Takanen, 74. Petri Sorjonen, 75. Samuli Hyvärinen Laskuvarjourheilu SM-kilpailut Laskuvarjourheilun kaikkien lajien kilpailut Hanko FS (kuviohyppy) 4-way, avoin (6 joukkuetta) 1. Tigers 154 p (Nina Kivilompolo, Joonas Karjalainen, Markus Pitkänen, Nadja Lönnroth, Erkki Kursukangas, Riku Peltola), 2. Pro- Team 150 p (Kimmo Pohjola, Outi Pohjola, Eija Suvala, Laura Miettinen, Juho Mikkola, Mikko Kajala), 3. Hangon keksi 93 p (Mika Kosonen, Jukka Tanninen, Jorma Löfgren, Tony Nyholm, Jaakko Laukkanen) FS 4-way, intermediate (3 joukkuetta) 1. Axon 49 p (Tomi Kallunki, Juha Kokkonen, Mika Nuutinen, Heidi Ahonen, Susanna Valjakka-Kallunki, Risto Johansson), 2. Zeitkugel 43 p (Johanna Raulio, Olli Rinne, Petri Nyman, Pasi Takala, Petri Lehtinen), 3. Kupittajat 18 p (Tero Pimiä, Toni Vänni, Tuomas Kavalto, Jenni Laine, Sanna Pernu-Nyholm, Pertti Hussi) FS 8-way (5 joukkuetta) 1. Tiikerin Jorma 26 p (Nina Kivilompolo, Joonas Karjalainen, Mika Kosonen, Jorma Löfgren, Tony Nyholm, Markus Pitkänen, Jukka Tanninen, Nadja Lönnroth, Erkki Kursukangas, Sanna Laitinen), 2. SunShine Eight 12 p (Petri Ukkonen, Lauri Halme, Mikko Kajala, Jon Willberg, Zoltan Balogh, Eija Suvala, Mia Broman, Tuula Bäckman, Mikko Salminen), 3. BLBJ 11 p (Pasi Silkosuo, Riku Peltola, Turo Turja, Tapio Vaherkylä, Juho Mikkola, Thomas Tuominen, Jaakko Laukkanen, Laura Miettinen) Freeflying (5 joukkuetta) 1. Team 8 35,5 p (Niko Kiviniemi, Kimmo Vaahteranoksa, Hannu Halla-aho), 2. Pommi 31 p (Juha Putkisaari, Jukka-Pekka Heikkilä, Misko Iho) 3. Caida libre 27,7 p (Jonna Berghäll, Topi Tahvonen, Kati Kalsi) CF 2-way sekvenssi (kolme joukkuetta) 1. Puolikas timantti 23 p (Pasi Pirttikoski, Sakari Virtanen, Heikki Kammonen), 2. Ilmasirkus 18 p (Jussi Sistonen, Jani Lyttinen, Teemu Hietakari), 3. Hämeen hittaat 11 p (Marko Paukkunen, Jari Lehti, Matti Pahikkala) Taitohyppy, yleinen (kuusi kilpailijaa) 1. Pekka Kivinen 37 s, 2. Olavi Kilpinen 38,25 s, 3. Risto Käyhkö 45,16 s Tarkkuushyppy, yleinen (9 kilpailijaa) 1. Seppo Honkanen 34 cm, 2. Olavi Kilpinen 60 cm, 3. Pekka Kivinen 62 cm Taito- ja tarkkuushypyn yleismestaruus (neljä kilpailijaa) 1. Olavi Kilpinen 3 p, 2. Pekka Kivinen 3 p, 3. Risto Käyhkö 7 p Joukkuetarkkuus, yleinen (kolme joukkuetta) 1. Team cm (Seppo Honkanen, Pekka Kivinen, Jaakko Lautamäki) 2. Seko cm (Risto Käyhkö, Olavi Kilpinen, Matti Heino) 3. Team Parasale 504 cm (Simo Sainio, Kimmo Paularanta, Mikko Strömmer) 20