Esimerkkiperheet

Transkriptio

1 Julkaisuvapaa klo Esimerkkiperheet Talouskehityksen ja politiikkamuutosten vaikutus esimerkkiperheiden ostovoimaan ESIMERKKIPERHEET Riikka Savolainen ENNUSTERYHMÄ Seija Ilmakunnas Ilkka Kiema Eero Lehto Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio LISÄTIETOJA Riikka Savolainen Vanhempi tutkija (09)

2 Esimerkkiperheet Talouskehityksen ja politiikkamuutosten vaikutus esimerkkiperheiden ostovoimaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan, kuinka ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veroluonteisten maksujen kehitys vaikuttaa erilaisten esimerkkiperheiden ostovoimaan. Laskelmissa on huomioitu kaavaillut ja toteutuneet muutokset verotukseen, sosiaalivakuutusmaksuihin ja sosiaaliturvaan. Lisäksi esimerkkiperhelaskelmissa huomioidaan asuntolainan hoitokulut ja vuokrat niiltä osin kuin ne vaikuttavat saatuihin tulonsiirtoihin ja verovähennyksiin. Kullekin esimerkkiperheelle on laskettu myös kotitalouskohtaiset inflaatiot, mikä mahdollistaa erilaisten kulutuskorien vaikutuksen huomioimisen ostovoiman kehityksessä. Tämän ennusteen esimerkkiperhelaskelmat kattavat vuodet , ja kaikki laskelmien kannalta oleelliset luvut on esitetty tämän tekstin liitteessä. Esimerkkiperheiden valinnassa on pyritty kuvaamaan monipuolisesti suomalaisia kotitalouksia (ks. liite, jossa ne kuvataan lyhyesti). Kotitalouksista neljä edustaa palkansaajaperheitä, ja loput kolme kotitaloutta edustavat erilaisia etuudensaajia. Palkansaajakotitaloudet eroavat toisistaan tulo- ja koulutustason, perherakenteen ja asumismuodon osalta. Laskelmissa palkansaajat edustavat sukupuolensa sekä ammatti- ja koulutusnimikkeidensä mukaisia mediaanituloisia. Vuosien palkat on saatu Tilastokeskuksen kuukausipalkkatilastoista, ja niitä on korjattu ylöspäin lomarahojen ja tulospalkkioiden huomioon ottamiseksi. Bruttopalkkojen oletetaan kasvavan PT:n ansiotasoindeksistä laatiman ennusteen mukaisesti 1,2 prosenttia vuonna 2016 ja prosentin vuonna Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia, mikä vaikuttaa ansiotasoon. Näissä laskelmissa on oletettu, että palkkaliukuma kuitenkin nostaa ansiotasoa myös vuonna 2017 paitsi julkisella sektorilla työskentelevällä sairaanhoitajalla, jonka palkka ei nouse. Lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosina , mikä vaikuttaa sairaanhoitajan palkkaan. Etuudensaajien kotitaloudet koostuvat eläkeläispariskunnan kotitaloudesta, ansiosidonnaista päivärahaa saavan työt- LISÄTIETOJA Vanhempi tutkija Riikka Savolainen (09) tömän kotitaloudesta sekä työmarkkinatukea saavan työttömän kotitaloudesta. Ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän päivärahan perusteena oleva palkka perustuu vuosina tilastoituun ammattikohtaiseen mediaanituloon sekä vuosien osalta PT:n ennustamaan ansiotasoindeksin muutokseen. Eläkeläispariskunnasta toinen saa työeläkettä ja toinen kansaneläkettä sekä vuodesta 2011 alkaen takuueläkettä. Työeläkkeen määrä perustuu Kansaneläkelaitoksen tilastojen viimeisimmän vuoden eli vuoden 2015 keskimääräiseen työeläkkeeseen. Muiden vuosien osalta työeläkettä on korjattu työeläkeindeksin toteutuneen sekä ennustetun muutoksen mukaisesti. Mikäli laskelmissa käytettäisiin kunkin vuoden toteutunutta keskimääräistä työeläkettä, se voisi antaa liian myönteisen kuvan työeläkkeiden kehityksestä. Keskimääräiset työeläkkeet kasvavat tyypillisesti nopeammin kuin jo maksussa olevat työeläkkeet, sillä uusilla eläkkeensaajilla työeläke on keskimäärin korkeampi kuin vanhoilla eläkkeensaajilla. Seitsemästä malliperheestä kolme asuu omistusasunnossa ja neljä asuu vuokralla. Yhdellä omistusasujaperheellä on asuntolainaa, ja kahdella muulla omistusasujaperheellä on velaton asunto. Asuntolainan korko ESIMERKKIPERHEET 2 (10)

3 perustuu vuosien osalta Suomen Pankin tilastoon koko asuntolainakannan keskikorkoista. Vuosien asuntolainan korko taas perustuu PT:n omiin ennusteisiin. Laskelmissa on huomioitu korkovähennysoikeuden pieneneminen 55 prosenttiin vuonna 2016 ja 45 prosenttiin vuonna PT:n vuokraindeksiennusteen mukaisesti vuonna 2016 vuokrien oletetaan kasvavan 2,47 prosenttia ja vastaavasti vuonna prosenttia. Kullekin kotitaloudelle on laskettu oma inflaatiovauhti. Nämä inflaatiolaskelmat perustuvat kotitalouksien erilaisiin kulutuskorien rakenteisiin sekä korit muodostavien hyödykeryhmien toisistaan eroaviin inflaatioihin. Kotitalouskohtaiset kulutuskorit on muodostettu Tilastokeskuksen vuoden 2012 kulutustutkimuksen perusteella, joka on tuorein laatuaan. Kulutuskorien hyödykeryhmäkohtaiset inflaatiot on vuosien osalta saatu Tilastokeskuksen kuluttajahintainindeksi -tilastoista, kun taas vuosien 2016 ja 2017 tiedot perustuvat PT:n hyödykeryhmäkohtaisiin inflaatioennusteisiin. Kaikista esimerkkiperheistä on oletettu, että vuosina he ovat maksaneet tv-lupamaksua, joka on sisällytetty niiden veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Näin on helpompi huomioida, kuinka vuonna 2013 käyttöönotettu Yle-vero on vaikuttanut perheiden käytettävissä oleviin tuloihin. Vuonna 2017 kansaneläkeindeksin pistelukua alennetaan 0,85 prosenttia osana hallituksen säästötoimenpiteitä, mikä samalla laskee siihen sidottuja etuuksia, kuten mm. työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, takuu- ja perhe-eläkkeitä, lapsilisiä sekä yleisen asumistuen hyväksyttäviä asumismenoja. Toimeentulotuen perusosaa kuitenkin nostetaan HE 149/2016:n mukaan niin, että yksinäisen perusmäärä nousisi 485,5 eurosta 487,59 euroon. Työeläkkeet nousevat PT:n ennusteen mukaan 0,46 prosenttia vuonna Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoihin vaikuttava vuokraindeksi jäädytettiin vuoden 2014 tasolle eli 114,75:een vuosiksi , mutta vuonna 2017 se taas nousee 118,19:ään. Vuoden 2017 verotus, sosiaalivakuutusmaksut ja tulonsiirrot sisältävät perheiden kannalta merkittäviä muutoksia. Valtion talousarvioesityksen mukaiset veronkevennykset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille. Kilpailukykysopimuksessa sovitut sosiaalivakuutusmaksujen muutokset keventävät keski- ja suurituloisten palkkatulon verotusta kyseisten maksujen verovähennyskelpoisuuden vuoksi. Verotuksen progressiivisuuden takia tällaisten vähennyskelpoisten menojen kasvu vähentää nimittäin suurituloisimpien verotettavaa tuloa eniten. Lisäksi pienituloisten tulot jäävät niin alhaisiksi, että heille ei jää muiden vähennyksien jälkeen verotettavaa tuloa, johon kohonneet sosiaalivakuutusmaksut voisi kohdistaa, kun taas keski- ja suurituloisille sitä jää. Vuonna 2017 ansiotulon verotusta kevennetään nostamalla ansiotulon veroasteikon tulorajoja noin 1,1 prosenttia. Samalla rajaveroasteet laskevat alimmassa ja ylimmässä luokassa niin, että ensimmäisessä rajaveroaste laskee 6,5 prosentista 6,25 prosenttiin ja jälkimmäisessä 31,75 prosentista 31,5 prosenttiin. Valtionveron työtulovähennyksen enimmäismäärä nousi 1025 eurosta 1260 euroon vuonna 2016, ja nousu jatkuu 1420 euroon vuonna Lisäksi vuonna 2017 tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nousee 620 eurosta 750 euroon ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nousee 3020 eurosta 3060 euroon. Vuonna 2016 Yle-veron pienin maksuunpantavan veron määrä nousee 51 eurosta 71 euroon. Tällöin alin tuloraja, jolla veroa aletaan maksaa, nousee 7500 eurosta noin euroon. Toinen merkittävä viimeaikainen muutos tulonsiirtoihin oli asumistuen 300 euron ansiotulovähennys, joka tuli voimaan vuonna Vähennys tehdään ruokakunnan ansiotuloista, mikä nostaa pienipalkkaisten asumistukea saavien tuen määrää. Kilpailukykysopimus muuttaa useita sosiaalivakuutusmaksuja selvästi vuonna Työtuloista maksettava sairausvakuutusmaksu laskee merkittävästi eli 1,3 prosentista 0,06 prosenttiin, kun taas muista tuloista maksettava maksuosuus laskee vain 1,47 prosentista 1,45 prosenttiin. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu nousee 0,82 prosentista 1,54 prosenttiin. Lisäksi palkansaajien työeläkemaksu nousee 5,7 prosentista 6,15 prosenttiin (yli 52-vuotiailla 7,2 prosentista 7,65 prosenttiin), ja työttömyysvakuutusmaksu nousee 1,15 prosentista 1,6 prosenttiin. Sosiaalivakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuuden vuoksi muutoksilla on myös epäsuora vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun verovähennyskelpoisuuden johdosta niiden kasvu ei vaikuta palkansaajiin täysimääräisesti. Verovähennyskelpoisuudesta saatava hyöty kasvaa tulojen myötä. Kaikkein pienipalkkaisimmille ei puolestaan jää tulonhankkimis-, ansiotulo- ja perusvähennyksen jälkeen enää vähennettävää tuloa, johon kohonneet sosiaalivakuutusmaksut voisi kohdistaa. Lisäksi sairausvakuutusmaksujen painottuminen päivärahamaksuihin sairaanhoitomaksun sijasta vaikuttaa eri tulotasoilla eri lailla. Sairaanhoitomaksun määräytyminen kunnallisverotuksessa verotettavan tulon mukaan tekee siitä käytännössä progressiivisen. Sairausvakuutuksen päivärahamaksuprosentti on taas saman suuruinen kaikilla tulotasoilla. Nyt progressiivinen osa eli sairaanhoitomaksun osuus pienenee ja tasaveron omainen osa eli päivärahamaksun osuus kasvaa. Näissä laskelmissa ei ole huomioitu hallituksen budjettiriihessä lupaamaa 30 miljoonan euron suuruista pienituloisimpiin kohdistettavien vero- tai sosiaaliturvamaksuhelpotusten määrää, koska ei vielä tiedetä, miten tämä käytännössä toteutetaan. Sekä valtion- että kunnallisverotuksen eläketulovähennykset nousevat vuonna 2017, mikä keventää eläketulon verotusta. Valtionverotuksen eläketulovähennyksen poistumaprosentti laskee 44 prosentista 38 prosenttiin, ja tämän vähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa nostetaan 3,8:sta 3,81:een. Kunnallisverotuksessa poistumaprosentti laskee 54 prosentista 51 prosenttiin, ja vastaavaa kerrointa nostetaan 1,39:stä 1,393:een. Toisaalta kansaneläkeindeksiä lasketaan 0,85 prosenttia, joten kansaneläke ja takuueläke laskevat tämän verran. Näiden muutosten lisäksi eläketulon lisäveroprosentti laskee 6 prosentista 5,85 prosenttiin ja lisäveron tuloraja nousee eurosta euroon, mikä keventää suurten eläkkeiden verotusta. Eläkeläisesimerkkiperheen tulot jäävät kuitenkin kyseisen tulorajan alle, joten heihin tämä muutos ei vaikuta. ESIMERKKIPERHEET 3 (10)

4 PERHEIDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NIMELLINEN KEHITYS Useimpien esimerkkilaskelmien kotitaloustyyppien käytettävissä olevat nimelliset tulot kasvavat vuosina 2016 ja Poikkeuksia ovat ansiosidonnaisella päivärahalla elävä työtön, jonka nimellistulot laskevat vuonna 2016 eivätkä nouse vuonna 2017, sekä yksinhuoltajaperhe, jonka nimellistulot eivät nouse vuonna Vuosina hyvätuloisen pariskunnan tulot kasvoivat noin 120 euroa vuodessa, kun taas vuonna 2016 vuosikasvu on noin 60 euroa ja vuonna 2017 melkein 150 euroa. Vuosina toimihenkilöperheen euromääräiset kuukausitulot kasvoivat vuosittain noin 60 euroa, kun taas vuonna 2017 tulojen kasvu jää reiluun 40 euroon. en euromääräiset kuukausitulot kasvavat vuosittain noin 60 euroa kaikkina vuosina Vuosien tulojen kasvu oli tosin hyvin epätasaista niin, että näiden perheiden tulot kasvoivat selvästi vuosina ja muutos oli vähäistä tai suorastaan laskevaa vuosina Muiden kotitalouksien nimelliset tulot nousevat vuosina selvästi vähemmän kuin vuosina , ja ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän tapauksessa ne suorastaan laskevat vuonna Vuonna 2017 kaikkien palkansaajaperheiden tuloja kasvattaa verojen osuuden lasku noin puolella prosenttiyksiköllä. Lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuus lieventää näiden maksujen noston vaikutusta, mikä hyödyttää eniten hyvätuloista pariskuntaa. ei juuri hyödy vuoden 2016 työtulovähennyksen korotuksesta, minkä lisäksi ns. solidaarisuusveron alarajan laskeminen kiristää pariskunnan verotusta ja samalla hidastaa heidän tulojensa kasvua vuonna Toimihenkilö- ja työntekijäperheiden kohdalla työtulovähennyksen tuntuva korotus vuonna 2016 nostaa heidän tulojaan. en tulot nousevat kuitenkin muita kahden palkansaajan perheitä vähemmän vuonna Sairaanhoitajaäidin palkan ei nimittäin oleteta nousevan sopimuskorotusten ja palkkaliukuman puuttumisen vuoksi, ja lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia. Yksinhuoltajan tuloja vuosina nostivat pääsy yleisen asumistuen piiriin vuonna 2012 ja lasten määrän suurempi painoarvo asumistuen määräytymisessä vuodesta 2015 lähtien. Vuonna 2017 verojen osuuden lasku noin puolella prosenttiyksiköllä nostaa myös yksinhuoltajan tuloja. Vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa kuitenkin kansaneläkeindeksisidonnaisten lapsilisän ja elatustuen sekä yleisen asumistuen lasku, joten käytettävissä olevat tulot eivät muutu vuoteen 2016 verrattuna. Työmarkkinatukea saavan työttömän käytettävissä olevia tuloja nostivat vuosina työmarkkinatuen tasokorotus vuonna 2012 sekä asumistukeen tehdyt muutokset. Vuosien tulokehitys on hitaampaa mutta silti edelleen positiivista. Vuonna 2017 kansaneläkeindeksin alentaminen laskee siihen yhteydessä olevaa yleistä asumistukea, mutta toimeentulotuen nousu kompensoi tätä muutosta. Vuosina ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän käytettävissä olevat tulot nousivat vuonna 2012 käyttöönotetun korotetun ansio-osan vuoksi. Vuonna 2016 hänen tulojaan laskee yleisen asumistuen ulkopuolelle jääminen. Matalan tulotason vuoksi tästä seuraava tulonsiirtojen lasku 21 eurosta nollaan euroon muuttaa tulokehityksen negatiiviseksi vuoteen 2015 verrattuna. Yle-veron uudistamisen myötä työmarkkinatukea saava työtön sekä kansan- ja takuueläkettä saava eläkeläinen jäävät kokonaan Yle-veron maksuvelvollisuuden ulkopuolelle vuodesta 2016 lähtien. Tämä laskee verojen osuutta heidän tuloistaan vuonna Lisäksi takuueläkkeeseen tehty suhteellisen tuntuva, noin kolmen prosentin korotus vuonna 2016 on nostanut eläkeläisparis- KUVIO 1. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NIMELLINEN MUUTOS ( /KK) , 2016 JA 2017 KUVIO 2. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NIMELLINEN MUUTOS (%) , 2016 JA * *Keskiarvo * *Keskiarvo Euroa/kk % ESIMERKKIPERHEET 4 (10)

5 kunnan tuloja. Vuonna 2017 eläkeläispariskunnan tuloja nostavat puolestaan eläketulojen veronkevennykset. KOTITALOUSKOHTAISET INFLAATIOT Vuonna 2016 kotitalouskohtaiset inflaatiot sijoittuvat -0,4 ja 1 prosentin välille. Perheiden inflaatiot kiihtyvät jonkun verran vuonna 2017 sijoittuen 1,1 ja 1,4 prosentin välille. Työntekijä- ja yksinhuoltajaperheiden sekä työttömien inflaatioluvut ovat näiden vuosien osalta kuitenkin pienempiä kuin keskimäärin vuosina , kun taas muiden osalta inflaatioluvut ovat vuonna 2017 samanlaisia kuin vuosina keskimäärin. Omistusasuminen muodostaa huomattavan osan hyvätuloisen pariskunnan, toimihenkilöperheen ja eläkeläispariskunnan kulutuskoreista, minkä johdosta heillä on muista perheistä poiketen negatiivinen inflaatio vuonna Samana vuonna vuokra-asumisen kallistuminen sen sijaan jatkuu, joten työttömillä, yksinhuoltajalla sekä työntekijäperheellä on omistusasujia korkeampi inflaatio. Vuonna 2017 sekä omistusasuminen että vuokrat kallistuvat, minkä johdosta perheiden inflaatiovauhdeissa on pienempää hajontaa. Inflaatiovauhdin hajontaa vähentää vuonna 2017 myös se, että liikennekustannukset nousevat, mikä nostaa hyvätuloisen pariskunnan, toimihenkilöperheen ja työntekijäperheen sekä jossain määrin eläkeläispariskunnan inflaatiovauhteja. Muihin kotitalouksiin tämä ei niinkään vaikuta. Erot esimerkkiperheiden asumismuodoissa ovat suurin yksittäinen tekijä, joka selittää erilaisia kotitalouskohtaisia inflaatioita eri vuosina. Tämä tulee esiin erityisen hyvin vuosien keskimääräisissä kotitalouskohtaisissa inflaatioluvuissa, jotka ovat systemaattisesti korkeampia vuokralla asuvilla kotitalouksilla. PERHEIDEN REAALITULOJEN MUUTOKSET Huomioimalla kotitalouskohtaiset inflaatiot käytettävissä olevien tulojen nimellisessä kehityksessä saadaan kotitalouskohtaiset reaalitulojen muutokset. Vuonna 2016 kotitalouksien reaalitulojen kehitys sijoittuu -2 ja 1,6 prosentin välille. Hyvätuloisen pariskunnan, toimihenkilöperheen sekä eläkeläispariskunnan negatiiviset inflaatiot nostavat heidän reaalitulojaan suhteessa nimellistuloihin vuonna Muiden kotitalouksien suuremmat inflaatiot taas heikentävät heidän reaalitulojensa kasvua. Yksinhuoltajakotitalouden reaalitulot laskevat 0,4 prosenttia ja ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän, joka jää yleisen asumistuen ulkopuolelle vuonna 2016, reaalitulot laskevat 2 prosenttia. Vuonna 2017 perheiden reaalitulojen kehitys sijoittuu -1,5 ja 0,8 prosentin välille. Ansiosidonnaista päivärahaa saavaa työtöntä lukuun ottamatta kotitalouksien reaalitulot siis kehittyvät heikommin vuonna 2017 kuin vuonna PERHEIDEN OSTOVOIMAN KEHITYS Ajanjaksolla kahden palkansaajien kotitalouksien nimellistulojen kehitys on muita perheitä heikompaa. Heikoiten nimellistulot kehittyvät kyseisellä ajanjaksolla toimihenkilöperheellä, joilla tulojen kasvu jää hieman alle 10 prosenttiin. Parhaiten tulot kehittyvät työmarkkinatuen varassa elävällä työttömällä ja eläkeläispariskunnalla, joiden nimellistulot kasvavat prosenttia. Nimellistulojen kehitys on johtunut siitä, että vuosina ansiotulot ovat kehittyneet maltillisesti. Etuusjärjestelmään on sitä paitsi tehty tarkastelujaksolla tuntuvia muutoksia, kuten takuueläkkeen käyttöön- KUVIO 3. KOTITALOUSKOHTAISET INFLAATIOT , 2016 JA 2017 KUVIO 4. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN REAALINEN MUUTOS , 2016 JA * *Keskiarvo * *Keskiarvo % % ESIMERKKIPERHEET 5 (10)

6 otto vuonna 2011 sekä työmarkkinatuen tasokorotus ja korotetun ansio-osan käyttöönotto vuonna Lisäksi asumistukeen tehdyt muutokset vuosina 2012 ja 2015 kasvattivat työssäkäyvien asumistukea saavien tuen määrää. Työmarkkinatukea saavalla työttömällä jää kunakin vuonna vuokran jälkeen käteen toimeentulotuen perusosaa vastaava summa. Tämän johdosta vuokrien nousu kasvattaa hänen nimellistulojaan, vaikka tulojen kasvu menisi pääasiassa kohonneen vuokran maksuun. Yksinhuoltajan tuloja vuosina nostivat pääsy yleisen asumistuen piiriin vuonna 2012 sekä lasten määrän suurempi painoarvo asumistuen määräytymisessä vuodesta 2015 lähtien. Vuosina kotitalouskohtaiset inflaatiot ovat olleet korkeimpia työttömillä ja matalimpia toimihenkilöperheellä sekä hyvätuloisella pariskunnalla. Kuten aiemmin on mainittu, asumismuoto vaikuttaa merkittävästi perheiden eroaviin inflaatiovauhteihin. Myös tarkastelujaksolla kotitalouskohtaiset inflaatiot ovat pääsääntöisesti korkeimpia nimenomaan vuokralla asuvilla esimerkkiperheillä. Kotitalouskohtaisten inflaatioiden johdosta esimerkkiperheiden reaalitulojen kehitys on nimellistulojen kehitystä maltillisempaa ajanjaksolla Kahden palkansaajien kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää 0 3 prosentin tienoille. en reaalitulot kasvavat 5 prosenttia. Työ- KUVIO 5. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN NIMELLINEN KEHITYS KUVIO 6. KOTITALOUSKOHTAISTEN INFLAATIOIDEN KEHITYS = = KUVIO 7. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN TULOJEN REAALINEN KEHITYS KUVIO 8. VEROJEN JA VERONLUONTEISTEN MAKSUJEN OSUUS BRUTTOTULOISTA = % 15 ESIMERKKIPERHEET 6 (10)

7 markkinatukea saavan työttömän reaalitulot kasvavat 7 prosenttia, kun taas ansiosidonnaista päivärahaa saavan työttömän reaalitulot laskevat prosentin. Eläkeläispariskunnan reaalitulot kasvavat 13 prosenttia. PERHEIDEN VEROTUS Tarkasteltaessa esimerkkiperheiden ostovoiman kehitystä useamman vuoden kattavalla ajanjaksolla on myös perusteltua tutkia perheiden verotuksen kehitystä. Kuviossa 8 on esitetty perheiden verojen ja veronluonteisten maksujen osuutta bruttotuloista ajanjaksolla Vuosina sekä hyvätuloisen pariskunnan että toimihenkilöperheen verotus on tasaisesti kiristynyt noin puolellatoista prosenttiyksiköllä. Tähän vaikuttavat osaltaan muutokset valtionverotuksessa sekä kunnallisveron kiristyminen. Toimihenkilöiden ta- pauksessa myös asuntolainan vähennyskelpoisten korkojen osuuden lasku on nostanut verojen osuutta heidän bruttotuloistaan, mikä jatkuu myös vuonna Kaikkien palkansaajaperheiden verotus kevenee noin puolella prosenttiyksiköllä vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen vuoksi, ja myös työelämän ulkopuolella olevien kotitalouksien verotus kevenee noin 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuosina eläkeläispariskunnalla verojen osuus bruttotuloista on laskenut runsaalla prosentilla ja työmarkkinatukea saavalla työttömällä lähes neljä prosenttia. Merkittäviä syitä tähän ovat olleet muutokset valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksessä sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksessä. Työmarkkinatukea saavan työttömän kohdalla myös Tv-maksun korvaaminen matalammalla Yle-verolla vuonna 2013 ja Yle-veron maksuvelvollisuuden päättyminen kokonaan vuonna 2016 on laskenut verojen ja veroluontoisten maksujen osuutta hänen tuloistaan. LIITE. ESIMERKKIPERHEIDEN KUVAUKSET HYVÄTULOINEN PARISKUNTA Perhe on akavalainen lapseton pariskunta, joka työskentelee yksityisellä sektorilla. Mies on koulutukseltaan ekonomi, ja naisella on ylempi oikeustieteellinen koulutus. Heidän kuukausipalkkansa vuonna 2016 ovat ja Pariskunta asuu velattomassa omistusasunnossa TOIMIHENKILÖPERHE, 2 LASTA Kaksilapsisen perheen STTK-laiset vanhemmat ovat insinööri ja sairaanhoitaja. Insinööri-isä on töissä yksityisellä sektorilla ja sairaanhoitajaäiti kuntasektorilla. Heidän kuukausipalkkansa vuonna 2016 ovat ja Perhe asuu omistusasunnossa ja heillä on asuntolainaa euroa. TYÖNTEKIJÄPERHE, 2 LASTA Kaksilapsisen perheen SAK:laiset vanhemmat ovat yksityisellä sektorilla työskentelevät varastotyöntekijä ja kaupan myyjä. Heidän kuukausipalkkansa vuonna 2016 ovat ja Perhe asuu vuokralla 80 neliön asunnossa. PIENIPALKKAINEN YKSINHUOLTAJAPERHE, 1 LAPSI kansa vuonna 2016 on Perhe saa lisäksi asumistukea ja elatustukea. Perhe asuu vuokralla 60 neliön asunnossa. YKSINASUVA TYÖTÖN, TYÖMARKKINATUKI Kotitalous koostuu yhdestä työttömästä henkilöstä, joka saa työmarkkinatukea, asumistukea sekä toimeentulotukea. Hän asuu vuokralla 40 neliön asunnossa. YKSINASUVA TYÖTÖN, ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA Kotitalous koostuu yhdestä työttömästä henkilöstä, joka on jäänyt työttömäksi oltuaan töissä konepajateollisuudessa ja saa nyt entisen kuukausipalkkansa (3 002 vuonna 2016) perusteella maksettavaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Hän asuu vuokralla 40 neliön asunnossa. ELÄKELÄISPARISKUNTA Kotitalous koostuu kahdesta eläkeläisestä, joista toinen saa vuonna 2016 työeläkettä kuukaudessa ja toinen saa kansaneläkettä ja takuueläkettä. He asuvat velattomassa omistusasunnossa. Yksilapsisen perheen yksinhuoltajaäiti on yksityisellä sektorilla työskentelevä siivooja. Hänen kuukausipalk- ESIMERKKIPERHEET 7 (10)

8 LIITETAULUKKO 1. ESIMERKKIPERHELASKELMIEN OLETUKSET Tulonsiirrot ja verotus Valtionveron ansiotulovähennyksen enimmäismäärä ( /v) Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä ( /v) Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä ( /v) Asuntolainojen vähennyskelpoisten korkojen osuus 55 % 45 % Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki 702,62 696,60 Toimeentulotuen perusosa 485,50 487,59 Lapsilisä 1. lapsesta 95,75 94,88 Lapsilisä 2. lapsesta 105,80 104,84 Täysi kansaneläke, yksin asuva 634,30 628,85 Täysi kansaneläke, naimisissa 562,62 557,79 Takuueläke 766,85 760,26 Valtionveron eläketulovähennyksen alenemiskerroin 44 % 38 % Valtionveron eläketulovähennyksen laskentakerroin 3,8 3,81 Kunnallisveron eläketulovähennyksen alenemiskerroin 54 % 51 % Kunnallisveron eläketulovähennyksen laskentakerroin 1,39 1,393 Kansaneläkeindeksi Sosiaalivakuutusmaksut Sairaanhoitomaksu työtuloista 1,30 % 0,06 % Muusta kuin työtulosta perittävä korotettu sairaanhoitomaksu 1,47 % 1,45 % Palkansaajan sairausvakuutuksen päivärahamaksu 0,82 % 1,54 % Työttömyysvakuutusmaksu 1,15 % 1,60 % Työeläkemaksu (alle 53-vuotiaat) 5,70 % 6,15 % Työeläkemaksu (53 vuotta täyttäneet) 7,20 % 7,65 % PT:n ennustamat luvut Ansiotasoindeksin muutos 1,20 % 1,00 % Vuokraindeksin muutos 2,47 % 2,00 % Kunnallisveroprosentin muutos (%-yksikköä) 0,03 0,00 Työeläkeindeksin muutos 0,00 % 0,46 % Asuntolainojen keskikorko (koko kanta) 1,15 % 1,15 % Lähde: Kansaneläkelaitos, Valtiovarainministeriö, Palkansaajien tutkimuslaitos ESIMERKKIPERHEET 8 (10)

9 LIITETAULUKKO 2. HYVÄTULOISEN PARISKUNNAN TULOJEN KEHITYS Bruttotulot Saadut tulonsiirrot Käytettävissä olevat tulot 37,3 37,4 37,7 38,0 38,5 38,6 38,8 38,3 LIITETAULUKKO 3. TOIMIHENKILÖPERHEEN (2 LASTA) TULOJEN KEHITYS Bruttotulot Saadut tulonsiirrot Käytettävissä olevat tulot 27,6 27,5 28,1 28,7 29,1 29,3 29,3 28,6 LIITETAULUKKO 4. TYÖNTEKIJÄPERHEEN (2 LASTA) TULOJEN KEHITYS Bruttotulot Saadut tulonsiirrot Käytettävissä olevat tulot 22,3 22,2 22,0 22,5 22,9 22,6 22,2 21,6 LIITETAULUKKO 5. PIENIPALKKAISEN YKSINHUOLTAJAPERHEEN (1 LAPSI) TULOJEN KEHITYS Bruttotulot Saadut tulonsiirrot Käytettävissä olevat tulot 21,4 21,3 20,8 20,6 21,0 20,8 20,3 19,7 ESIMERKKIPERHEET 9 (10)

10 LIITETAULUKKO 6. YKSINASUVAN TYÖMARKKINATUELLA OLEVAN TYÖTTÖMÄN TULOJEN KEHITYS Bruttotulot Saadut tulonsiirrot Käytettävissä olevat tulot 20,0 20,0 19,2 17,1 17,2 17,0 16,2 16,0 LIITETAULUKKO 7. YKSINASUVAN ANSIOSIDONNAISELLA TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHALLA OLEVAN TYÖTTÖMÄN TULOJEN KEHITYS Bruttotulot Saadut tulonsiirrot Käytettävissä olevat tulot 22,9 22,8 23,1 22,7 23,1 23,2 23,2 23,0 LIITETAULUKKO 8. ELÄKELÄISPARISKUNNAN TULOJEN KEHITYS Bruttotulot Saadut tulonsiirrot Käytettävissä olevat tulot 16,9 16,0 15,8 15,5 16,0 15,9 15,7 15,5 ESIMERKKIPERHEET 10 (10)