Hyvät käytänteet Sosiaalisen kuntoutuksen

Transkriptio

1 Hyvät käytänteet Sosiaalisen kuntoutuksen yksilökohtaisessa työssä Kooste Virta II-hankkeen ja aikuissosiaalityön Elämäntilanteen selvittämisen menetelmästä Kainuun Soten Vielä Virtaa Virta II-hanke ja Aikuissosiaalityö kehittävät yhdessä nuorten aikuisten sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Osana tätä kehittämistyötä pilotoidaan sosiaalisen kuntoutuksen yksilökohtaista työtä Kainuun eri paikkakunnilla. Tähän raporttiin tiivistetään hyviä kokemuksia ja kehittämisehdotuksia näistä asiakaspiloteista. 1

2 Nuorten aikuisten sosiaalisen kuntoutuksen hyvät käytänteet Esy- menetelmätyössä Pilotoinnin kokemuksista opittiin Hyvät käytänteet Luottamuksellisen suhteen rakentaminen Asiakkaan aito kuunteleminen ja dialogisten kysymysten tekeminen Asiakkaan oman ymmärryksen lisääminen Asiakkaaksi ohjautuminen Miten asiakkuuteen ohjautuminen tapahtui ja mikä siinä oli toimivaa ja onnistunutta ja mitä kannattaa jatkossa tehdä toisin työpajassa kerätään tietoa tästä prosessin vaiheesta Sosiaalisen kuntoutuksen selvitysvaihe Kokemuksia selvitysvaiheesta: miten tämä vaihe toteutui, mitä hyvää ja toimivaa siinä oli ja miten jatkossa kannattaa toimia (toisin?), jotta selvitysvaihe sujuu jouhevasti ja asiakaslähtöisesti työpajassa kerätään tietoa tästä prosessin vaiheesta 2

3 Sosiaalisen kuntoutuksen suunnitelmavaihe työpajassa kerätään tietoa tästä prosessin vaiheesta Sosiaalinen kuntoutuksen toimintojen ja palveluiden vaihe ja työpajoissa kerätään tietoa tästä prosessin vaiheesta Hyvät käytänteet Tavoitteitten asettaminen vaatii aikaa, tavoitteita ei saa asetettua yhden tapaamisen aikana Tavoitteiden tulee olla konkreettisia, isot ja kaukaiset tavoitteet on pilkottava konkreettisiksi poluiksi Sosiaalinen kuntoutuksen toimintojen ja palveluiden yksilötason vaikuttavuuden arviointi työpajassa kerätään tietoa tästä prosessin vaiheesta. 3

4 Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin sisältöjen ja menetelmien kehittäminen aikuissosiaalityön käytäntönä Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin sisältöjen ja menetelmien mallintamista tehdään Kainuussa kuudella eri paikkakunnalla (Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Sotkamo ja Suomussalmi). Kehittämistyön lähtökohtana on ollut pyrkimys tiiviiseen yhteistyöhön aikuissosiaalityöntekijöiden ja asiakkaitten kanssa niin, että kehittämistyötä tehdään osana aikuissosiaalityön asiakastyötä. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin kehittämisessä lähdettiin ensin mallintamaan asiakastyön prosessia. Tässä mallinnuksessa asettui lähtökohdaksi ja perustaksi nelivaiheinen asiakasprosessi: selvitys, suunnitelma, kuntoutus ja arviointi. 4 Sosiaalisen kuntoutuksen prosessi alkaa kokonaisvaltaisella asiakkaan elämäntilanteen ja palvelutarpeen selvittämisvaiheella, jossa kiinnitetään erityistä huomiota voimavarojen ja vahvuuksien

5 kartoittamiseen. Selvittämisvaiheessa tärkeää on saada asiakas itse mukaan selvittämään omaa elämäntilannettaan, jotta hänen oma ymmärrys tilanteestaan lisääntyy ja jotta selvittämisvaihe todella johtaa asiakaslähtöisten tavoitteiden asettamiseen. Riittävä panostaminen selvittämisvaiheeseen antaa oikean suunnan varsinaisen kuntoutuksen suunnittelemiselle. Olennaista sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelussa ovat asiakkaan omat tavoitteet työskentelylle. Työntekijän tehtävänä on motivoida ja herättää asiakasta asettamaan itse tavoitteita ja kirjata ne suunnitelmaan. Suunnitelman jälkeen tulee varsinainen kuntoutuksen vaihe, joka pitää sisällään kaikki ne sunnitelman mukaiset toimenpiteet ja palvelut, jotka auttavat asiakasta kohti omia kuntoutumistavoitteitaan. Sosiaalisen kutoutumisprosessin tavoitteiden toteutumista on myös arvioitava, jotta tavoitteiden saavuttamiseen asetettuja keinoja, tehtäviä ja välineitä voitaisiin tarvittaessa suunnata uudelleen, muuttaa ja täsmentää. Käytännön asiakastyössä nämä prosessin vaiheet luonnollisesti limittyvät toisiinsa ja rakentuvat siis osin myös ajallisesti päällekkäin. Kaikissa prosessin vaiheissa on mahdollista käyttää sekä yksilökohtaisia, ryhmämuotoisia että verkostotyön menetelmiä. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa olennaista on myös asiakastyön työote. Peruslähtökohtana kaikessa kuntoutuksessa on tukea asiakkaan omaa toimijuutta. Tämä lähtökohta määrittää sitä suhdetta, joka asiakkaan ja työntekijän välille syntyy. Samoin se määrittää sitä, kenen tavoitteita työskentely palvelee. Alla olevassa kuvassa tuodaan esille sosiaalisen kuntoutuksen dialogisen ohjauksen työoteen ajatusta, jossa asiakastyön prosessin omistajuus on sekä asiakkaalla itsellään että omatyöntekijällä. Se miten prosessi etenee, riippuu sekä asiakkaasta että työntekijästä (palvelujärjestelmän edustaja) ja heidän kyvystään luoda yhteinen työskentelysuhde (yhteistyösuhde), jossa keskeisenä asiana on asiakkaan ja työntekijän välinen luottamuksellisen suhteen muodostuminen. Toisena keskeisenä elementtinä on avoimuus. Avoimuus tarkoittaa palvelujärjestelmän osalta sitä, että se osaa avoimesti kertoa mitä työskentelyllä haetaan, mihin sillä pyritään, mitä se vaatii asiakkaalta ja miten se etenee. Kolmantena keskeisenä tekijänä on se, että asiakasprosessi on realistinen kaikissa vaiheissaan. 5

6 Sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyön dialoginen asiakasprosessi Sosiaalisen kuntoutuksen prosessia lähdettiin kehittämään ja testaaamaan käytännön asiakastyön avulla siten, että aikuissosiaalityön nuorista asiakkaista on haettu kohderyhmään kuuluvia nuoria aikuisia hankkeen ja aikuissosiaalityön yhteisiksi kehittäjäasiakkaiksi. Kehittäjäasiakkuuteen on raportointikaudella saatu mukaan viisi nuorta aikuista, joiden kanssa sosiaalisen kuntotuksen selvitysvaiheen työskentely on jo aloitettu tai on alkamassa Kajaanissa ja Kuhmossa. Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) sosiaalisen kuntoutuksen selvittämisen työkaluna Elämäntilanteen selvittämisen työkalua, jatkossa ESY, lähdettiin kehittämään vaikuttavuuden arvioinnin tarpeeseen. Työkalun kehittämisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut tuoda esille 6 kehitettävien sosiaalisen kuntoutuksen asiakasprosessien ja työkalujen vaikuttavuutta. Perehdyttäessä erilaisiin mittareihin huomattiin, että suurin osa vaikuttavuuden mittareista on rakennettu erilaisten palvelujen vaikuttavuuden kokonaisuuksien mittaamiseen (työllisyyspalveluiden vaikut-

7 tavuuden mittari, työlisyyden voimavarat mittari). Näiden mittareiden kautta ei päästä yksilötason vaikutuksiin, joten niistä ei suoranaisesti ollut käyttöä sosiaalisen kuntoutuksen mittarin rakentamiseen, koska lähtökohtana sosiaalisessa kuntoutuksessa on yksilötason työn vaikuttavuuden esille tuominen. Toinen keskeinen havainto erilaisiin mittareihin perehtymisessä oli se, että niiden kysymykset olivat hyvinkin ongelmakeskeisiä. THL:ssä kuntien kanssa yhteistyössä luotu AVAIN-mittari antoi hyvän lähtökohdan yksilöllisten muutosten vaikutusten mittaamiseen. AVAIN-mittari ei kuitenkaan vaikuttanut kovin helpolta välineeltä ottaa suoraan käyttöön ja kaipasimme mittarilta myös vahvempaa tukea asiakaslähtöiselle työlle. Hyödynsimme AVAIN-mittarin kehittämisessäkin mukana ollutta tapauskohtaisen sosiaalityön ideaa, jota Mikko Mäntysaari ja Ilmari Rostila ovat aiemmin tuoneet suomalaiseen sosiaalityöhön esille. Samoin hyödynsimme AVAIN-mittarista Valtaväylä projektin tapaa operationalisoida mitattavat indikaattorit kysymysten sijaan väittämiksi. Kolmas keskeinen ESY-työkalun kehittämisessä hyödynnetty mittari oli työllisyyspalveluiden käyttöön rakennettu TyöelämäTUTKA. Tutka on puolestaan hyödyntänyt THL:n elämänlaatumittarin tyyliä havainnollistaa mitattavia teemoja. ESY-työkalun kehittämistyössä päädyimme siihen, että sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa ja tämän prosessin vaikuttavuuden esille tuomisessa olennaista ei ole pelkän objektiivisen vaikuttavuustiedon (näytön) esille tuominen, vaan yhtä tärkeää on mittarin avulla saada asiakas itse mukaan arvioimaan omaa elämäntilannettaan ja asettamaan itse omaa elämäänsä koskevat muutostavoitteensa. Kehittelemämme mittari avautuikin tämän lähökohdan myöstä myös elämäntilanteen selvittämisen työkaluksi. Työkalusta sai myös kehitettyä myös tavoitteellisen työn välineen ja tavoitteiden toteutumisen seurantavälineen. Elämäntilanteen selvittämisen ympyrän tavoitteina: 7 Lisätä asiakkaitten omaa ymmärrystä elämäntilanteestaan Toimia jäsentävänä työmenetelmänä sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeen selvittämisessä. Toimia apuvälineenä sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa Toimia arviointityökaluna sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisessa ja näin ollen myös vaikuttavuuden arvioinnissa. Kiinnittää huomiota asiakkaan vahvuuksiin, voimavaroihin ja muutostarpeisiin

8 Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Elämäntilanteen selvittämisen osa-alueet rakentuivat tässä vaiheessa kehittämistyössä kymmeneksi teemaksi. Kukin teema on purettu positiivisiksi väittämiksi (ks. liite). Positiivisiin väittämiin päädyttiin, koska lähtökohtaisesti olemme ajatelleet että kuntoutus alkaa jo selvittämisvaiheessa. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena ei ole nostaa esille asiakkaan ongelmia, vaan selvittää asiakkaan elämäntilannetta ja auttaa asiakasta ja omatyöntekijää asettamaan sosiaaliselle kuntoutukselle tavoitteita. Kehittämistyössä paneudutaan jatkossa syvemmin valittujen teemojen ja niihin liittyvien väittämien toimivuuteen testaamalla työkalua laajamittaisemmin aikuissosiaalityön asiakastyössä. 8

9 Elämäntilanteen selvittämisen ympyrän käyttö Virta II-hankkeen Kainuun kehittämistyössä selvittämisvaihetta on lähdetty pilotoimaan käytännön asiakastyössä noin 2-3 kk:n mittaisena prosessina, johon kuuluu 4-6 asiakastapaamista (ks LII- TE). Perinteisten toimistotapaamisten lisäksi asiakasta pyritään tapaamaan myös hänen kotonaan tai jossain muussa hänelle merkittävässä arkiympäristössä. Tällä valinnalla pyrimme pääsemään lähemmäksi nuorten aikuisten maailmaa ja sitä todellisuutta, jossa he elävät. Selvittämistyön tueksi työstetty elämäntilanteen selvittämisen työkalun eli elämäntilanteen selvittämisen ympyrän (ESY) avulla asiakas ja työntekijä voivat yhdessä tarkastella asiakkaan elämäntilanteen eri osa-alueita. Työskentelyn alussa asiakkaalle kerrotaan työskentelyprosessista ja sen tavoitteista (ks. yllä). Tämän virittäytymisen ja yhteisen ymmärryksen luomisen jälkeen asiakas valitsee kullekin tapaamiselle 2-3 teemaa, joita hän itse pitää tärkeinä asioina käsitellä. Olennaisena tekijänä olemme pitäneet tässä juuri asiakkaan oman valinnan korostamista yhteisen työskentelyn lähtökohtana. Tämän uskotaan tukevan asiakkaan toimijuuden vahvistamista. Elämäntilanteen selvittämisen osa-alueiden keskustelun tueksi olemme laatineet apukysymyksiä (ks. LIITE). Teemakeskustelun jälkeen asiakasta pyydetään vastaamaan sen teeman väittämiin. Tapaamisessa pyritään koko ajan kiinnittämään huomiota asiakkaan vahvuuksiin ja voimavaroihin. Asiakastapaaminen ja siinä esille noussee vahvuudet, muutostarpeet ja voimavarat kirjataan asiakaskertomukseen. ESY- työkalua on testattu asiakastyössä kolmen eri asiakkaan kanssa ja alustavat kokemukset siitä ovat olleet lupaavia. Asiakkaat ovat lähteneet työskentelyyn aktiivisesti mukaan ja vaikutelmaksi on tullut, että työkalu paitsi auttaa asiakasta hahmottamaan omaa elämäntilannettaan myös löytämään vahvuuksiaan ja muutostarpeitaan elämän eri alueilta. Varsinainen asiakaspalaute tästä työmenetelmästä kootaan kussakin asiakasprosessissa selvitysvaiheen lopussa ennen suunnitelmavaihetta. Pilotointityössä on havaittu erityisen tärkeäksi se, että hankkeen asiakastyö ei saa etääntyä varsinaisesta aikuissosiaalityöstä. Pilotoinnissa pyritäänkin jatkossa tiivistämään entisestään yhteistyötä aikuissosiaalityön kanssa niin, että koko selvitysprosessi toteutetaan aikuissosiaalityön ja hankkeen työntekijöitten parityönä, jolloin asiakastapaamisissa on aina mukana myös aikuissosiaalityö. Asiakkuus ei tällöin siirry missään vaiheessa aikuissosiaalityöstä hankkeeseen. Tällä tavoin aikuissosiaalityön osaaminen ja kokemus on tiiviisti mukana uusien työmenetelmien kehittämisessä so- 9

10 siaaliseen kuntoutukseen ja näin varmistetaan toimiviksi todettujen työmenetelmien juurtuminen luontevasti osaksi aikuissosiaalityötä. 10