VIRTAA VIELÄ VIRTA II -HANKE

Transkriptio

1 VIRTAA VIELÄ VIRTA II -HANKE Sosiaalisen kuntoutuksen ja nuorten osallisuuden kehittämishanke VÄLIRAPORTTI 1/2014 Hankkeen hallinnoija Kainuun SOTE -kuntayhtymä Hankkeen vastuullinen johtaja Kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen Päivämäärä Virtaa vielä Virta II -hankkeen yhteyshenkilö Projektijohtaja Timo Hankosalo, , Hankkeen kesto Raportoitava ajanjakso Hankkeen tunniste 015/HTO/KH/2014 Päätösnumero STM/3493/2013

2 Sisällysluettelo Johdanto Virtaa vielä Virta II -hankkeen tausta Hankkeen hallinnointi, henkilöstö ja organisoituminen Hankkeen tavoitteet, toiminta ja arviointi Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kuusamon toiminnallinen osakokonaisuus Oulunkaaren kuntayhtymän toiminnallinen osakokonaisuus Raahen toiminnallinen osakokonaisuus Hyvät käytännöt ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Hankkeen arviointi Hankkeen budjetti Liitteet

3 Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja ansaitsevat kunnioitusta. Kaikki meistä ovat yksilönä ainutkertaisia. Kaikkien ihmisten yksilöllinen ainutkertaisuus ansaitsee arvostusta. Kaikilla ihmisillä on potentiaalia kasvuun ja muutokseen. Johdanto Luennassasi on Virtaa vielä Virta II hankkeen ensimmäinen väliraportti. Virta II hanke kuuluu STM:n Kasteohjelmaan. Kaste-ohjelma jakautuu kuuteen osaohjelmaan. Virta II hanke kuuluu ensimmäiseen Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan osaohjelmaan. Virta II hankkeessa on mukana neljä eri Pohjois-Suomen kastealueen aluetta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, Oulunkaaren kuntayhtymä ja Kuusamon kaupunki. Kaikki Virta II:ssa mukana olevat alueet olivat mukana myös Virta I hankkeen kehittämisessä. Tähän raporttiin on kasattu hankkeessa tehty kehittämistyö helmikuusta 2014 lokakuulle Virta II hanke päättyy vuoden 2016 lokakuussa. Raportin ensimmäisessä kappaleessa kuvataan hankkeen sekä paikallisia että Virta I:stä nousevia kehittämisen taustoja. Yleisiä syrjäytymiseen liittyviä yhteiskunnallisia taustoja emme tässä yhteydessä kuvaa. Raportin toisessa kappaleessa kuvataan hankkeen hallintoa ja henkilöstö. Raportin kolmannessa kappaleessa kuvataan hankkeen tavoitteet, toiminta ja arviointi. Arviointi on sisääkirjoitettuna hankkeen tavoitteiden toteutuksen kuvaukseen. Raportin perusajatuksena on tuoda esille hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan. Hankkeen toteutuminen on raportoitu hankesuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden alle. Hankkeen tavoitteiden toteutumisen avoimeksi kirjoittamisessa on hyödynnettyu hankkeen arviointisuunnitelmasta löytyviä arviointilomakkeen arviointikysymyksiä. Tarkemmin hankkeen arviointia on kuvattu erillisessä arviointisuunnitelmassa. 3

4 1 Virtaa vielä Virta II -hankkeen tausta Nuorten aikuisten palveluiden järjestämisen toimintaympäristössä on tapahtunut paljon muutoksia (alueelliset liitokset, lainsäädäntö, yhteiskuntatakuu). Nuorten syrjäytymisestä käytiin laajasti keskustelua Virta I:n aikana. Nyttemmin julkinen keskustelu on hieman vähentynyt, vaikkakaan syrjäytymisen ilmiö ei ole poistunut yhteiskunnastamme. Virtaa vielä Virta II - hankkeen taustalla on yhteiskunnallisten muutosten lisäksi Virta I:ssä tehdyt havainnot ns. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten palveluista. Erittäin vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille ei oikein tahdo olla selkeitä palveluja, eikä palveluprosesseja. Yhteiskuntatakuu on pyrkinyt herättämään palveluja takaamaan syrjäytymisvaarassa oleville nuorille palveluja. Nuoristotakuu ei kuitenkaan pysty takaamaan hyvästä tahdostaan ja hyvistä yrityksistään huolimatta selkeitä ja yhdenmukaisia palveluita. Virta I hankkeessa nousi laajasti havainto nuorten asiakkaitten elämäntilanteiden vaikeudesta. Nuoret eivät olleet kevyesti tuettavissa ja helposti siirrettävissä suoraan työelämään, koulutukseen tai tuettuunkaan työhön. Työelämäorientaatio osoittautui Virta I hankkeen nuorten osalta liian kunnianhimoiseksi ja kaukana olevaksi tavoitteeksi. Tältä osin asiakkaitten tarpeet ja palvelujärjestelmän palvelut eivät kohtaa. Pitkään työ- ja opiskelujen ulkopuolla olevat nuoret vaativat usein työelämään/jatkoopintoihin siirtymiseen pitkäkestoisia ja intensiivisiä tukitoimenpiteitä/kuntoutusta. Virta I hankkeessa vahvistui käsitys myös siitä että vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuoret aikuiset tarvitsevat kuntoutuminen vaatii kokonaisvaltaisen prosessin. Hankkeessa on noussut esille, että kokonaisvaltaiseen selvittämisprosessiin on panostettava. Selvittämisen prosessissa ei riitä pelkkä toimistossa tehtävä selvittämistyö, vaan kokonaisvaltainen selvittäminen vaatii nuorten toimintakyvyn hahmottamista arjen tasolla, joka puolestaan vaatii muun muassa havaintoja nuoren toiminnasta kotiympäristössä, havaintoja virastoissa asioimisesta, ja muussa arjen toimintaympäristöissä. Virta I hankkeen nuoret hyötyivät selvästi intensiivisestä yksilökohtaisesti ohjauksesta (palvelu- kuntoutus- sosiaaliohjauksesta). Intensiivisellä ohjauksella tässä tarkoitetaan arjen toiminnoissa ohjaamista, virastoissa asioimisen ohjaamista, monenlaista rohkaisua ja kannustusta, realististen suunnitelmien hahmottamista ja kannustavaa tukea julkisiin paikkoihin lähtemiseen. Kolmas keskeinen havainto liittyi siihen että Virta I hankkeen nuoret hyötyivät ryhmämuotoisesta tuesta. Ryhmissä olennaista oli nuorelle tarjottava osallisuuden kokemus, voimavarakeskeinen tuki, ja huomio siitä, että hän ei ole yksin vaikeassa elämäntilanteessa. Neljäntenä keskeisenä havaintona jatkokehittämisen paikaksi nousi hankkeen nuorten kiinnittymisen tärkeys johonkin palvelujärjestelmän osaan, joka vastaisi nuorten kokonaisvaltaisesta ja pitkäkestoisesta tuesta. Vaikeassa elämäntilanteessa olevat 4

5 nuoret vaativat selkeän vastuutahon, joka koordinoi kuntoutusprosessia ja vastaa kokonaisvaltaisesti nuoren kuntoutuksesta ja suunnitelman toteutumisesta. Virta I hankeesta Virtaa vielä jatkohankkeeseen lähti mukaan Kainuu Sote, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, Oulunkaaren Soten ja Kuusamon kaupunki. Kainuun taustaa Kainuun kehittämisen taustana on aikuissosiaalityön piirissä olevien nuorten aikuisten alle 25 vuotiaiden palveluiden puute. Nuorille toimeentulotukea saaneille aikuisille ei Kainuussa ole ollut varsinaisesti muita palveluita kuin toimeentulotuki ja aikuisosiaalityön neuvonta ja ohjaus. Kainuussa on ollut selkeä tarve kehittää palveluja sellaisille heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, jotka eivät kykene sitoutumaan kuntouttavaan työtoimintaan, tai ovat useaan kertaan kuntouttavassa työtoiminnassa. Kuusamon taustaa Kuusamon toiminnallisen osakokonaisuuden kehittäminen sai alkunsa, kun usea Pärnäsen ja Asiakaspalvelu Askeleen nuori tuli siihen elämänvaiheeseen, että lapsi oli tulossa. Heräsi huoli, että nuoret eivät selviä uudesta elämäntilanteestaan. Nuoret tarvitsivat itse tukea arjessa selvitymisessä sekä tulevaisuuden suunnittelussa ja suunnitel-mien toteuttamisessa. Syntyi kuntoutuksellinen idea, jossa lähdettiin yhdistelemään varhaisen vanhemmuuden tuen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Haluttiin auttaa nuoria perheitä kokonaisvaltaisesti. Kuusamon aikuissosiaalityö on jakaantunut kahteen tiimiin. Toimeentulotukitiimissä annetaan arjen tukeen ja toimeentuloon liittyviä palveluja. Asiakaspalvelu Askel tarjoaa työvoiman palvelukeskustyyppistä palvelua ja on työ- ja toimintakyvyn arviointiyksikkö. Aikuissosiaalityössä arvioidaan tukea tarvitsevia perheitä olevan noin 40. Lisäksi kasvava työttömyys aiheuttaa ongelmia, työttömyys on kroonistunut noin sadalla kuusamolaisella työttömällä. Aikuissosiaalityön rooli Kuusamossa on vahvistunut viime vuosina, syynä on kuntoutuksen ottaminen työn keskiöön. Aikuissosiaalityö tuottaa monipuolisia sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja sekä valmennus- ja ryhmäpalveluja. Toimintakulttuuri on muuttunut asiakaslähtöisempään suuntaan. Palveluja kehitetään räätälöidysti ja matalan kynnyksen periaatteella. Palvelun tuottamisen lähtökohtana on asiakkaiden osoittama tarve. Oulunkaaren taustaa Syksyllä 2013 päättyneessä Oulunkaaren Virta hankkeessa nousi esille tarve palvelujärjestelmän edelleen kehittämiseen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sosiaali- 5

6 työn suunnitelmallisuus ja monitoimijaisuus vaativat vahvistamista. Virta hankkeessa todettiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyötyvän mm. ryhmätoiminnoista, joita on syytä vahvistaa Oulunkaarella. Lisäksi Oulunkaaren Virta hankkeessa kehitettyjä käytäntöjä vahvistetaan suunnitelmallisen sosiaalityön kehittämiseksi. Asiakkaitten ongelmat Oulunkaaren alueella ovat hyvin moninaisia. Työttömyys aiheuttaa selkeitä toimeentulovaikeuksia, erilaiset riippuvuudet elämänhallinnan vaikeuksia. Etupäässä päihdeasiakkaiden ongelmana on asunnottomuutta, joka on seurausta toistuvista häädöistä ja luottotietojen menetyksestä. Alueen pitkät välimatkat hankaloittavat asiointia ja työllistymistä kun omaa autoa ei ole eikä julkisia kulkuneuvoja kulje. Aikuissosiaalityön nähdään olevan palvelujärjestelmässä tärkeä koordinoija asiakkaitten asioissa, esimerkkinä yhteistyö te-toimiston ja kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Aikuissosiaalityö toimii myös kokoajana kun asiakkaan elämäntilanne kootaan kokonaisuudeksi. Aikuissosiaalityö on myös taloudellisen ja käytännön avun järjestämistä asiakkaalle. Aikuissosiaalityön toimintakulttuuri on muuttunut aikaisemmasta yksin asiakkaan kanssa työskentelystä laajempien kokonaisuuksien hallintaan, esimerkiksi verkoston kokoaminen asiakkaan ympärille. Toiminta lähtee liikkeelle asiakkaan tarpeista ja verkostossa on tärkeeä olla tietoinen yhteisistä tavoitteista, joihin jokainen toimija suuntaa oman toimintansa asiakkaan kanssa. Aina yhteistyö eri tahojen kanssa ei toimi toivotulla tavalla ja siinä onkin kehittämistä. Raahen kehittämisen taustaa Raahen seutukunnan nuorilla työttömillä on elämänhallinnan haasteita; kouluttamattomuutta, tulottomuutta, asunnottomuutta, päihteitten liikakäyttöä sekä arkielämän hallinnan vaikeuksia. Raahen seudun aikuissosiaalityön piirissä on vuotiasta asiakasta, joiden kiinnittyminen palveluiden pariin on haastavaa. Kohderyhmän asiakkaiden palvelut ovat pirstaloituneet usealle toimijalle. Aikuissosiaalityön nuoria asiakkaita on ollut vaikea tavoittaa, vaikka mukana on ollut useita toimijoita. Nuorten sitoutuminen koulutukseen ja työelämään on heikentynyt. Nämä nuoret ovat erityisessä riskissä syrjäytyä ja moni heistä on ollut pitkään nykyisen palvelujärjestelmän ulottumattomissa. Yhtenä aikuissosiaalityön yksittäisenä kehittämisen kohteena on lastensuojelun toimenpitein sijoitettujen nuorten siirtyminen jälkihuollon ja aikuissosiaalityön piiriin. Siirtyminen itsenäiseen elämään vaatii usein runsaasti tukea ja tähän haasteeseen on löydettävä uusia toimintamalleja. 6

7 2 Hankkeen hallinnointi, henkilöstö ja organisoituminen Hankkeen hallinnoinnista vastaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ennen hankkeen aloittamista hankkeeseen mukaan lähteneet kunnnat ja kuntayhtymät laativat yhteistyössä yhteisen hankehakemuksen, jonka pohjalta päätös valtion avustuksesta on myönnetty. Hakemuksessa on kuvattu hankkeen lähtökohdat ja tavoitteiden suhteet toisiinsa. Hankkeen rahoituspäätöksen saatua osapuolten välillä tehtiin sopimus hallinnoinnista ja vastuiden jakautumisesta. Hallinnollisesti hanke on yksi kokonaisuus, joka jakautuu neljään eri toiminnalliseen osakokonaisuuteen. Hankkeen toimintaa ohjaa hankkeen toteuttajista ja sidosryhmistä koottu ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävinä on hankkeen kokonaisseuranta ja johtaminen rahoituspäätöksen ja hankesuunnitelman mukaisesti. Ohjausryhmä hyväksyy keskeiset tavoitteet ja suunnitelmat sekä käsittelee raportoinnit ja maksatushakemukset. Ohjausryhmä hyväksyy mahdolliset muutokset hankkeen tavoite- ja toimintasuunnitelmaan tai budjettiin myös toiminnallisten osakokonaisuuksien osalta. Ohjausryhmä kokoontuu 3 4 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän asioiden esittelijänä ja ohjausryhmän asiakirjojen valmistelusta vastaa hankkeen projektijohtaja. Hankkeen toiminnalliset osakokonaisuuksilla ei ole omia hallinnollisesti merkityksellisiä ohjausryhmiä. Toiminnalliset osakokonaisuudet ovat muodostaneet alueilleen muita hankkeen toimintaa ohjaavia johtoryhmiä. Hankkeen toiminnalliset osakokonaisuudet ovat toimineet paikallisten tavoitteiden saavuttamiseksi hyvin autonomisesti. Hankkeen työntekijät kokoontuvat neljästi vuodessa yhteisille joko yksi tai kaksi päivää kestäville Virtapäiville. Näiden yhteisten päivien tavoitteena on yhdessä kehittää hankkeen toimintoja, oppia toisilta ja jakaa kokemuksia. Toisena yhteisenä kokoontumisena on noin joka toinen kuukausi kokoontuvat videovälitteiset neuvottelut joita kutsutaan veppitiimeiksi. Näiden kokoontumisten lisäksi hankkeen projektijohtaja osallistuu toiminnallisten osakokonaisuuksien paikallisiin johtoryhmiin, minkä tarkoituksena on toimia yhdyshenkilönä eri toiminnallisten osakokonaisuuksien kesken sekä välittää toiminnallisiin osakokonaisuuksiin valtakunnallisen kehittämisen linjauksia. 7

8 Hankkeen käytössä olevat henkilöstöresurssit on kuvattu alla oleviin taulukoihin. Hankkeen hallinnointi työntekijät ja hankkeelle tehty työaika organisaatio toiminnalliinen osakokonaisuus nimi Aika tehtävä työaika Kainuun SOTE -kuntayhtymä Hankkeen hallinto Hankosalo Timo Vakkuri Senja projektijohtaja 50 % projektisihteeri 50 % Toiminnallisten osakokonaisuuksien työntekjät ja hankkeelle tehty työaika organisaatio toiminnalliinen osakokonaisuus nimi aloitus tehtävä työaika Kainuun Sotekuntayhtymä Kainuu Hankosalo Timo Vakkuri Senja Leinonen Maija Juntunen Veera projektipäällikkö projektisihteeri projektisuunnittelija projektisuunnittelija 50 % 25 % 100 % 50 % Kuusamon kaupunki Kuusamo Kankaanpää Kirsi projektipäällikkö 20 % Lämsä Sari Päivätoiminnan ohjaaja 100 % Hyytinen Pauliina Perhetyöntekijä 100 % Oikarinen Kaisa Sairaanhoitaja 5 % Kemppainen Arja Talousasiantuntija 2 % Oulunkaaren Oulunkaari Juutinen Sanna projektipäällikkö 30 % 8

9 kuntayhtymä Teija Niemelä projektityöntekijä 50 % Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seutu Suorsa Janne Henna Keränen projektipäällikkö sosiaaliohjaaja 100 % 0-30 % Kaikkiaan hankkeessa työskentelee henkilöä 13 henkilöä. Heistä kokoaikaisia on 6 ja osa-aikaisia 7. 9

10 3 Hankkeen tavoitteet, toiminta ja arviointi Virta II -kehittämishanke toteuttaa Kaste-ohjelman riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen osaohjelman tavoitteita. Kehittämishanke toteuttaa myös nuorten yhteiskuntatakuulain sisältöä. Virta II kehittämishankkeen päämääränä on nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden lisääminen sekä nuorten, alle 30 vuotiaiden, tulottomien tai pienituloisten, mahdollisesti jo syrjäytymisuhassa olevien nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Virta II -hankkeessa kehitetään edellämainittujen päämäärien saavuttamiseksi sosiaalisen kuntoutuksen prosessia, kokonaisvaltaista palvelutarpeen selvittämistä, tavoitteellista ja suunnitelmallista sosiaalityötä, lastensuojelun ja aikuissosiaalityön toimijoiden yhteistyötä tiiviimmäksi, omatyöntekijyyden määrittelyä sekä erilaisia nuorten aikuisten ryhmätoimintoja. Kehittämishankeen tavoitteet on valmisteltu yhteisissä alueiden tai kuntien sekä Virta I hankkeen työkokouksissa kevään 2013 aikana. Kehittämishankekokonaisuuden tavoitteena on 1. Nuorten yhteiskuntaosallisuuden vahvistaminen: osallisuusareenoiden vahvistuminen suhteessa yksilöön; yksilön kiinnittyminen yhteiskuntaan ja omiin sosiaalisiin verkostoihinsa; kuntouttavaan työtoimintaan, koulutukseen, työhön, järjestötoimintaan, toimeentuloturvan vakiintuminen; palveluympäristön rakenteiden muuttaminen asiakkaiden osallisuutta tukevammaksi. 2. Kohderyhmän asiakkaille tuotettavan sosiaalisen hyödyn lisääminen. Kehittämishankkeen tavoitetta voidaan kuvata myös käsitteellä asiakkaalle tuotettava sosiaalisen hyödyn lisäämisenä. Sosiaalinen hyöty näkyy yksilölle yhteisössä toimimisen onnistumisen kokemuksina, osallisuuden vahvistumisena, toimintamahdollisuuksien lisääntymisenä, voimaantumisena tai mielekkäänä elämänä. 3. Sosiaalisen kuntoutuksen mallin rakentaminen; sen sisältöjen ja menetelmien kehittäminen ja kuvaaminen. Sosiaalinen kuntoutus organisoi edelliset tavoitteet toiminnoiksi. Sosiaalinen hyöty ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistuminen ovat seurauksia onnistuneesta sosiaalisesta kuntoutuksesta. Hankeen tavoitteiden saavuttamiseksi jokainen toiminnallinen osakokonaisuus paloitteli suuntatyökalua käyttäen tavoitteet toiminnoiksi ja tehtäviksi. Seuraavissa alakappaleissa kuvataan kunkin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tehdyt toiminnat. 10

11 3.1 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallisen osakokonaisuuden kehittäminen alkoi keväällä 2014 sosiaalisen kuntoutuksen prosessien avaamisella sekä vaikuttavuuden arviointiin ja mittareihin perehtymällä. Projektisuunnittelijoiden rekrytointi ajoittui myöhäiseen kevääseen ja kesän alkuun, minkä vuoksi varsinainen kehittämistyö päästiin aloittamaan täysipainoisesti vasta vuoden 2014 syksyllä. Kehittämisen tueksi otettiin heti hankkeen aluksi suuntatyökalu käyttöön, jonka avulla tavoitteet purettiin auki prosesseiksi ja tehtäviksi. Konkreettinen kehittämistyö alkoi yhteistyötapaamisella aikuissosiaalityön työntekijöiden kanssa. Tapaamisessa käytiin lävitse hankesuunnitelma ja hankkeen tavoitteet pääpiirteissään; Kainuun kunnista yhteiseen kehittämiseen sitoutuivat Kajaani, Kuhmo ja Suomussalmi. Tämän sitoutumisen jälkeen sovimme näille jokaiselle paikkakunnalle omat kokoontumiset, joissa kävimme hankkeen tavoitteet lävitse keskustellen niistä ja pisteyttäen ne tärkeysjärjestykseen. Kaikkien kolmen kunnan alueen yhteenlasketut arviot tavoitteiden tärkeydestä: Pisteet a keskiarvo Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen Palvelujärjestelmän koordinointi Asiakastason vastuutyöntekijämallien kehittäminen ,5 Rakenteellisen sosiaalityön osaamisen syventäminen ,1 Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin sisältöjen ja menetelmien mallintaminen ,4 Osatyökykyisten nuorten (18-29) aikuisten mielekkään toiminnan ja työllisyyden parantaminen ,1 Tavoitteiden pisteytyksen ohjeistus saattoi olla paikoin hiukan puutteellinen, sillä vaikka keskustelu olikin melko linjassa paikkakunnittain, pisteytys vaihteli. Esimerkiksi osatyökykyisten nuorten aikuisten mielekkään toiminnan ja työllisyyden parantamisesta käytiin samankaltaista keskustelua kaikilla kolmella paikkakunnalla. Kysymyksiä nousi siitä, kuka on osatyökykyinen ja tarvitaanko siihen diagnoosi sekä siitä, onko työllisyyden hoito sosiaalitoimen tehtävä ensinkään tai voiko rakenteelliseen työttömyyteen sosiaalitoimen keinoin puuttua. Siitä huolimatta se luokiteltiin Suomussal- 11

12 mella tärkeimmäksi tavoitteeksemme, Kajaanissa se puolestaan päinvastoin sijoittui vähiten tärkeäksi. Sosiaalinen kuntoutus asetettiin kaikilla kolmella paikkakunnalla tärkeäksi, tai ainakin kohtalaisen tärkeäksi tavoitteeksemme. Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen sekä palvelujärjestelmän koordinointi nähtiin tärkeinä. Vaikka asiakastason vastuutyöntekijämalli sekä rakenteellinen sosiaalityö koettiin tärkeiksi, ne herättivät myös kysymyksiä siitä, onko työntekijöillä niihin resursseja. Alla yhteenvetona kaikkien kolmen kunnan yhteenlasketut pisteet ja keskiarvot, näissä tosin painottuu Kajaanin vastaukset, sillä Kajaanista vastaajia oli kolme kertaa niin paljon kuin Kuhmossa ja Suomussalmella. Kaikissa kunnissa nähtiin tavoitteellisuuden olevan vaikuttavan sosiaalityön tae. Asiakkaan tavoitteet saattavat olla välillä pieniä, mutta ne voivat olla yhtälailla tärkeitä ja muutosta eteenpäin vieviä. Tärkeää on nuorten tilanteiden ja tavoitteiden ymmärtäminen. Välillä asiakkuudet ovat pitkäkestoisiakin, sillä nuoret eivät välttämättä ole heti valmiita muutokseen. Edelleen keskeisin syy asiakkuudelle aikuissosiaalityössä on toimeentulotuki. Huolta herätti myös se, miten nuoria asiakkaita tavoitetaan sosiaalitoimessa, mikäli perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle. Ehdotettiin esimerkiksi yhteistyötä nuorisohuollon kanssa sekä yhteistyön tiivistämistä etsivän nuorisotyön kanssa. Verkostotyö on muutenkin keskeistä ja asiakkuuksia pitää pystyä myös päättämään tai siirtämään muille tahoille, kun tilanne niin vaatii. Verkostotyössä keskeistä on eri tahojen luottamus toistensa osaamiseen. Onnistumisen kriteereiksi määriteltiin asiakkaan oman polun löytyminen ja se, että asiakkaalla itsellään on sisäistä motivaatiota muutokseen. Työntekijät voivat motivaation löytämisessä olla kuitenkin tukena ja kannustaa muutokseen sekä ottamaan vastuuta omasta elämästään. Kokonaisvaltaisuus, asiakkaan kuuleminen, luottamus ja pysyvyys luovat vaikuttavaa aikuissosiaalityötä. Aina syy ei kuitenkaan ole asiakkaassa, vaan rakenteissa. Niihinkin sosiaalityöllä pitäisi pystyä vaikuttamaan. Palvelujärjestelmän koordinointiin liittyvät ongelmat olivat hiukan erilaisia eri kunnissa. Kajaanissa nousi esille salassapidon aiheuttamat vaikeudet yhteistyön tekemiselle sekä pitkät jonotusajat, esimerkiksi mielenterveyspalveluihin. Toimijoiden etäisyys vaikeuttaa Kajaanissa yhteistyön tekemistä, myös lisää matalan kynnyksen palveluja kaivattaisiin. Sen sijaan Suomussalmella enemmän ongelmia aiheutti yhteistyötahojen vähäisyys ja Kuhmossa puute lääkäreistä. Kaikissa kolmessa kunnassa todettiin, että kaikille alle kolmikymppisille ei ole omaa nimettyä vastuutyöntekijää. Pohdittiin myös, että ketkä ovat sellaisia asiakkaita, joille vastuutyöntekijä tulisi nimetä ja mitä se vaatisi työntekijältä. Tultiin siihen tulokseen, että asiakasprosessissa täytyy päästä suunnitelmalliseen ja pitkäkestoiseen asiakasprosessiin, jotta vastuutyöntekijä voidaan nimetä. TYPin järjestelmää ja asiakaspro- 12

13 sessia pidettiin helpompana vastuutyöntekijämallille kuin sosiaalitoimen, jossa työnkuvat eri asiakasprosesseissa ovat hyvin vaihtelevia ja ennakoimattomampia. Joskus kyse saattaa olla lyhytkestoisestakin kriisityöstä. Yksin sosiaalitoimesta ei voi löytyä kaikille asiakkaille vastuutyöntekijää, vaan myös yhteistyötahoilla pitää olla yhteinen tahto siihen, että asiakkaalla on vastuutyöntekijä, joka saattaa olla myös esimerkiksi terveydenhuollon puolelta. Verkostoihin olisi hyvä viedä myös lisää tietämystä aikuissosiaalityöstä, jotta sinne osattaisiin ohjata sinne kuuluvat asiakkaat. Rakenteelliseen työhön toivottiin lisää väyliä ja esimiehen tukea kaikissa kolmessa kunnassa. Todettiin myös, että perustyön paineet helposti vie kaikki resurssit ja rakenteellinen työ jää syrjään. Työn parempi organisoiminen ja esimiesten parempi saavutettavuus voisi auttaa. Kajaanissa keskusteltiin lisäksi alueellisesta eriarvoisuudesta ja alueiden kehittämisestä, hankintasopimuksista ja paikallisesta työllistämisestä sekä siitä, voiko rakennetyöttömyyteen vaikuttaa. Sosiaalinen kuntoutus koostuisi palvelutarpeen arvioinnista ja suunnitelmallisuudesta työskentelyssä. Tällä hetkellä sosiaalista kuntoutusta on lähinnä nuoren elämähallinnan ja itsenäistymisen tukeminen, joihin sisältyy esimerkiksi asumisen ohjausta ja kuntouttavaa työtoimintaa. Menetelmiä toivottiin lisää aikuissosiaalityöhön, sillä kaikkia asiakkaita ei samanlainen työskentelytapa palvele. Esimerkiksi tukihenkilöitä tarvittaisiin lisää nuorille aikuisille, etsivä nuorisotyö ei yksin riitä. Keskustelua käytiin myös mittarin puutteesta aikuissosiaalityössä, vaikuttavuutta ei voida kovin helposti mitata. Pohdittiin toisaalta sitä, auttaako mittari, sillä samaa keskustelua käydään asiakkaan kanssa joka tapauksessa. Kaikissa kolmessa kunnassa kysymyksiä nousi siitä, kuka on osatyökykyinen ja tarvitaanko sen määrittelemiseksi diagnoosi vai riittääkö esimerkiksi asiakkaan oma arvio osatyökykyisyydestä. Kaikilla asiakkailla ei nimittäin ole tarvittavaa diagnoosia, vaikka työntekijänkin arvio olisi se, että asiakas ei ole täysin työkykyinen. Tukia saadakseen täytyy kuitenkin olla diagnoosi. Kaikissa kolmessa kunnassa käytiin keskustelua siitä, voidaanko työllisyyttä parantaa sosiaalityön keinoin. Työllistymisen esteitä sosiaalityöllä voidaan kuitenkin pyrkiä vähentämään. Kaikki osatyökykyiset eivät myöskään ole sosiaalityön asiakkaita, vaan he saavat muita ensisijaisia etuuksia. Mielekkäästä toiminnasta keskustellessa esiin nousi huoli myös muista vammaisista kuin kehitysvammaisista, joille ei ole juuri tarjolla palveluita. 13

14 Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisääminen Hanketyöryhmän ja aikuissosiaalityön yhteisten kehittämiskeskustelujen jälkeen aikuissosiaalityön vaikuttavuuden lisäämisen tavoitteen todettiin muodostavan yläkategorian kaikille muille hankkeen kehittämisen tavoitteille. Vaikuttavan aikuissosiaalityön kehittämisen keskeiseksi painopisteeksi nostettiin hankesuunnitelman mukaisesti sosiaalisen kuntoutuksen palvelun kehittäminen: aikuissosiaalityön vaikuttavuutta pyritään lisäämään kehittämällä sosiaalisen kuntoutuksen palvelua. Sosiaalinen kuntoutus puolestaan nähdään prosessina, jossa aikuissosiaalityön käytössä on erilaisia työmentelmiä: yksilö-, ryhmä- ja verkostotyö. Kehittämistyön lähtökohtana Kainuun osakokonaisuudessa on siis se, että sosiaalinen kuntoutus ei ole yksi työmenetelmä aikuissosiaalityössä, vaan sosiaalinen kuntoutus on oma palveluprosessi, joka pitää sisällään näitä edellä mainittuja työmenetelmiä. Tavoiteita täsmennettäessä keskeisimmäksi vaikuttavan aikuissosiaalityöntyön lisäämisen välineeksi nähtiin kuntoutusprosessien systematisoiminen tavoitteelliseksi työksi. Tämän vuoksi hankkeen alussa päädyttiinkin kehittämään suunnitelmallisen ja tavoitteellisen sosiaalityön prosessia. Pelkkä prosessin kehittäminen ei kuitenkaan vielä riitä takaamaan sitä että tehty työ olisi vaikuttavaa, vaan vaikuttavuutta olisi hyvä myös pystyä jotenkin mitaamaan ja osoittamaan. Näin ollen hankkeessa lähdettiiin kehittämään sosiaalisen kuntoutuksen mittaria tapauskohtaisen sosiaalityön kehyksessä. Vaikuttavuuden mittarin kehittämistyötä kuvataan tässä raportissa otsikon Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) sosiaalisen kuntoutuksen selvittämisen työkaluna alla. 14

15 Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin sisältöjen ja menetelmien kehittäminen aikuissosiaalityön käytäntönä Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin sisältöjen ja menetelmien mallintaminen on raportointikaudella Kainuussa aloitettu kolmella eri paikkakunnalla (Kajaani, Kuhmo ja Suomussalmi). Kehittämistyön lähtökohtana on ollut pyrkimys tiiviiseen yhteistyöhön aikuissosiaalityöntekijöiden ja asiakkaitten kanssa niin, että kehittämistyötä tehdään osana aikuissosiaalityön asiakastyötä. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin kehittämisessä lähdettiin ensin mallintamaan asiakastyön prosessia. Tässä mallinnuksessa asettui lähtökohdaksi ja perustaksi nelivaiheinen asiakasprosessi. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessi alkaa kokonaisvaltaisella asiakkaan elämäntilanteen ja palvelutarpeen selvittämisvaiheella, jossa kiinnitetään erityistä huomiota voimavarojen ja vahvuuksien kartoittamiseen. Selvittämisvaiheessa tärkeää on saada asiakas itse mukaan selvittämään omaa elämäntilannettaan, jotta hänen oma ymmärrys tilanteestaan lisääntyy ja jotta selvittämisvaihe todella johtaa asiakaslähtöisten tavoitteiden asettamiseen. Riittävä panostaminen selvittämisvaiheeseen antaa oikean suunnan varsinaisen kuntoutuksen suunnittelemiselle. Olennaista sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelussa ovat asiakkaan omat tavoitteet työskentelylle. Työntekijän tehtävänä on motivoida ja herättää asiakasta asettamaan itse tavoitteita ja kir- 15

16 jata ne suunnitelmaan. Suunnitelman jälkeen tulee varsinainen kuntoutuksen vaihe, joka pitää sisällään kaikki ne sunnitelman mukaiset toimenpiteet ja palvelut, jotka auttavat asiakasta kohti omia kuntoutumistavoitteitaan. Sosiaalisen kutoutumisprosessin tavoitteiden toteutumista on myös arvioitava, jotta tavoitteiden saavuttamiseen asetettuja keinoja, tehtäviä ja välineitä voitaisiin tarvittaessa suunnata uudelleen, muuttaa ja täsmentää. Käytännön asiakastyössä nämä prosessin vaiheet luonnollisesti limittyvät toisiinsa ja rekentuvat siis osin myös ajallisesti päällekkäin. Kaikissa prosessin vaiheissa on mahdollista käyttää sekä yksilökohtaisia, ryhmämuotoisia että verkostotyön menetelmiä. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa olennaista on myös asiakastyön työote. Peruslähtökohtana kaikessa kuntoutuksessa on tukea asiakkaan omaa toimijutta. Tämä lähtökohta määrittää sitä suhdetta, joka asiakkaan ja työntekijän välille syntyy. Samoin se määrittää sitä, kenen tavoitteita työskentely palvelee. Alla olevassa kuvassa tuodaan esille sosiaalisen kuntoutuksen dialogisen ohjauksen työoteen ajatusta, jossa asiakastyön prosessin omistajuus on sekä asiakkaalla itsellään että omatyöntekijällä. Se miten prosessi etenee riippuu sekä asiakkaasta että työntekijästä (palvelujärjestelmän edustaja) ja heidän kyvystää luoda yhteinen työskentelysuhde (yhteistyösuhde), jossa keskeisenä asiana on asiakkaan ja työntekijän välinen luottamuksellisen suhteen muodostuminen. Toisana keskeisenä elementtinä on avoimuus. Avoimuus tarkoittaa palvelujärjestelmän osalta sitä, että se osaa avoimesti kertoa mitä työskentelyllä haetaan, mihin sillä pyritään, mitä se vaatii asiakkaalta ja miten se etenee. Kolmantena keskeisenä tekijänä on se, että asiakasprosessi on realistinen kaikissa vaiheissaan. 16

17 Sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyön dialoginen asiakasprosessi Sosiaalisen kuntoutuksen prosessia lähdettiin kehittämään ja testaaamaan käytännön asiakastyön avulla siten, että aikuissosiaalityön nuorista asiakkaista on haettu kohderyhmään kuuluvia nuoria aikuisia hankkeen ja aikuissosiaalityön yhteisiksi kehittäjäasiakkaiksi. Kehittäjäasiakkuuteen on raportointikaudella saatu mukaan viisi nuorta aikuista, joiden kanssa sosiaalisen kuntotuksen selvitysvaiheen työskentely on jo aloitettu tai on alkamassa Kajaanissa ja Kuhmossa. Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) sosiaalisen kuntoutuksen selvittämisen työkaluna Elämäntilanteen selvittämisen työkalua, jatkossa ESY, lähdettiin kehittämään vaikuttavuuden arvioinnin tarpeeseen. Työkalun kehittämisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut tuoda esille kehitettävien sosiaalisen kuntoutuksen asiakasprosessien ja työkalujen vaikuttavuutta. Perehdyttäessä erilaisiin mittareihin huomattiin, että suurin osa vaikuttavuuden mittareista on rakennettu erilaisten palvelujen vaikuttavuuden kokonaisuuksien mittaamiseen (työllisyyspalveluiden vaikuttavuuden mittari, työlisyyden voimavarat mittari). Näiden mittareiden kautta ei päästä yksilötason vaikutuksiin, joten niistä ei suoranaisesti ollut käyttöä sosiaalisen kuntoutuksen mittarin rakentamiseen, koska lähtökohtana sosiaalisessa kuntoutuksessa on yksilötason työn 17

18 vaikuttavuuden esille tuominen. Toinen keskeinen havainto erilaisiin mittareihin perehtymisessä oli se, että niiden kysymykset olivat hyvinkin ongelmakeskeisiä. THL:ssä kuntien kanssa yhteistyössä luotu AVAIN-mittari antoi hyvän lähtökohdan yksilöllisten muutosten vaikutusten mittaamiseen. AVAIN-mittari ei kuitenkaan vaikuttanut kovin helpolta välineeltä ottaa suoraan käyttöön ja kaipasimme mittarilta myös vahvempaa tukea asiakaslähtöiselle työlle. Hyödynsimme AVAIN-mittarin kehittämisessäkin mukana ollutta tapauskohtaisen sosiaalityön ideaa, jota Mikko Mäntysaari ja Ilmari Rostila ovat aiemmin tuoneet suomalaiseen sosiaalityöhön esille. Samoin hyödynsimme AVAIN-mittarista Valtaväylä projektin tapaa operationalisoida mitattavat indikaattorit kysymysten sijaan väittämiksi. Kolmas keskeinen ESYtyökalun kehittämisessä hyödynnetty mittari oli työllisyyspalveluiden käyttöön rakennettu TyöelämäTUTKA. Tutka on puolestaan hyödyntänyt THL:n elämänlaatumittarin tyyliä havainnollistaa mitattavia teemoja. ESY-työkalun kehittämistyössä päädyimme siihen, että sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa ja tämän prosessin vaikuttavuuden esille tuomisessa olennaista ei ole pelkän objektiivisen vaikuttavuustiedon (näytön) esille tuominen, vaan yhtä tärkeää on mittarin avulla saada asiakas itse mukaan arvioimaan omaa elämäntilannettaan ja asettamaan itse omaa elämäänsä koskevat muutostavoitteensa. Kehittelemämme mittari avautuikin tämän lähökohdan myöstä myös elämäntilanteen selvittämisen työkaluksi. Työkalusta sai myös kehitettyä myös tavoitteellisen työn välineen ja tavoitteiden toteutumisen seurantavälineen. 18

19 Elämäntilanteen selvittämisen ympyrän tavoitteet Lisätä asiakkaitten omaa ymmärrystä elämäntilanteestaan. Toimia jäsentävänä työmenetelmänä sosiaalisen kuntoutuksen palvelutarpeen selvittämisessä. Toimia apuvälineenä sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa Toimia arviointityökaluna sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisessa ja näin ollen myös vaikuttavuuden arvioinnissa. Kiinnittää huomiota asiakkaan vahvuuksiin, voimavaroihin ja muutostarpeisiin Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Elämäntilanteen selvittämisen osa-alueet rakentuivat tässä vaiheessa kehittämistyössä kymmeneksi teemaksi. Kukin teema on purettu posiviiviksiksi väittämiksi (ks. liite). Positiivisiin väittämiin päädyttiin, koska lähtökohtaisesti olemme ajatelleet että kun- 19

20 toutus alkaa jo selvittämisvaiheessa. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena ei ole nostaa esille asiakkaan ongelmia, vaan selvittää asiakkaan elämäntilannetta ja auttaa asiakasta ja omatyöntekijää asettamaan sosiaaliselle kuntoutukselle tavoitteita. Kehittämistyössä paneudutaan jatkossa syvemmin valittujen teemojen ja niihin liittyvien väittämien toimivuuteen testaamalla työkalua laajamittaisemmin aikuissosiaalityön asiakastyössä. Elämäntilaneen selvittämisen ympyrän käyttö Virta II-hankkeen Kainuun kehittämistyössä selvittämisvaihetta on lähdetty pilotoimaan käytännön asiakastyössä noin 2-3 kk:n mittaisena prosessina, johon kuuluu 4-6 asiakastapaamista (ks LIITE). Perinteisten toimistotapaamisten lisäksi asiakasta pyritään tapaamaan myös hänen kotonaan tai jossain muussa hänelle merkittävässä arkiympäristössä. Tällä valinnalla pyrimme pääsemään lähemmäksi nuorten aikuisten maailmaa ja sitä todellisuutta, jossa he elävät. Selvittämistyön tueksi työstetty elämäntilanteen selvittämisen työkalun eli elämäntilanteen selvittämisen ympyrän (ESY) avulla asiakas ja työntekijä voivat yhdessä tarkastella asiakkaan elämäntilanteen eri osa-alueita. Työskentelyn alussa asiakkaalle kerrotaan työskentelyprosessista ja sen tavoitteista (ks. yllä). Tämän virittäytymisen ja yhteisen ymmärryksen luomisen jälkeen asiakas valitsee kullekin tapaamiselle 2-3 teemaa, joita hän itse pitää tärkeinä asioina käsitellä. Olennaisena tekijänä olemme pitäneet tässä juuri asiakkaan oman valinnan korostamista yhteisen työskentelyn lähtökohtana. Tämän uskotaan tukevan asiakkaan toimijuuden vahvistamista. Elämäntilanteen selvittämisen osa-aluiden keskustelun tueksi olemme laatineet apukysymyksiä (ks. LIITE). Teemakeskustelun jälkeen asiakasta pyydetään vastaamaan sen teeman väittämiin. Tapaamisessa pyritään koko ajan kiinnittämään huomiota asiakkaan vahvuuksiin ja voimavaroihin. Asikastapaaminen ja siinä esille noussee vahvuudet, muutostarpeet ja voimavarat kirjataan asikaskertomukseen. ESY- työkalua on testattu asiakastyössä kolmen eri asiakkaan kanssa ja alustavat kokemukset siitä ovat olleet lupaavia. Asiakkaat ovat lähteneet työskentelyyn aktiivisesti mukaan ja vaikutelmaksi on tullut, että työkalu paitsi auttaa asiakasta hahmottamaan omaa elämäntilannettaan myös löytämään vahvuuksiaan ja muutostarpeitaan elämän eri alueilta. Varsinainen asiakaspalaute tästä työmenetelmästä kootaan kussakin asiakasprosessissa selvitysvaiheen lopussa ennen suunnitelmavaihetta. Pilotointityössä on havaittu erityisen tärkeäksi se, että hankkeen asiakastyö ei saa etääntyä varsinaisesta aikuissosiaalityöstä. Pilotoinnissa pyritäänkin jatkossa tiivistämään entisestään yhteistyötä aikuissosiaalityön kanssa niin, että koko selvitysprosessi toteutetaan aikuissosiaalityön ja hankkeen työntekijöitten parityönä, jolloin asiakastapaamisissa on aina mukana myös aikuissosiaalityö. Asiakkuus ei tällöin siirry missään vaiheessa aikuissosiaalityöstä hankkeeseen. Tällä tavoin aikuissosiaalityön 20

21 osaaminen ja kokemus on tiiviisti mukana uusien työmenetelmien kehittämisessä sosiaaliseen kuntoutukseen ja näin varmistetaan toimiviksi todettujen työmenetelmien juurtuminen luontevasti osaksi aikuissosiaalityötä. Yksilökohtaisten työmenetelmien kehittäminen Käytännön kehittäjäasiakastoiminnan lisäksi yksilökohtaisten työmenetelmien kehittämistä varten on perustettu hankkeen ja aikuissosiaalityön yhteinen kehittämistyöryhmä, jossa on työskentelyn alkuvaiheessa käyty läpi aikuissosiaalityössä käytössä olevia yksilötyömenetelmiä ja pohdittu niiden kehittämistarpeita. Jatkossa tämän työryhmän tavoitteena on löytää niitä työmenetelmiä, joiden kehittämiseen on erityisen hyödyllistä sitoutua sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmien vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tällä työryhmätyöskentelyllä pyritään osaltaan vahvistamaan hankkeen ja aikuissosiaalityön kekinäistä vuoropuhelua yksilötyömenetelmien kehittämisessä. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjen pilotoinnissa yhdeksi keskeiseksi aihealueeksi on noussut nuorten aikuisten tuen tarpeet asumisessa. Tämä aihealue on ollut kehittämistyön keskiössä etenkin Suomussalmella, jossa asiaa on raportointikaudella työstetty aikuissosiaalityön ja sen verkoston kanssa. Nuorten asumisen tuen tarpeita kartoitettiin etsivän nuorisotyön ja kuntouttavan työtoiminnan toteuttamalla asiakaskyselyllä, johon vastasi 14 nuorta aikuista. Lisäksi nuorten omia ajatuksia ja kokemuksia kuultiin verkoston yhteisessä palaverissa, johon saatiin vierailijaksi kolme nuorta aikuista etsivän nuorisotyön kutsumana. Nuorten palaute ja paikkakunnan toimijoiden kokemukset kertovat selkästi, että nuorilla on tarvetta asumisen tuelle ja että tuen tarpeet asumisessa ovat viime vuosina lisääntyneet. Koska uutta resurssia asumisen ohjaukseen ei tässä vaiheessa ole saatavissa, tarpeeseen pyritään vastaamaan vahvistamalla paikkakunnalla jo hyväksi havaittuja käytäntöjä, tiivistämällä edelleen verkoston yhteistyötä ja selkiinnyttämällä eri toimijoiden rooleja. Samalla pyritään löytämään uusia mahdollisia keinoja tukea nuoria asumisen asioissa. Hankkeen rooli tässä työssä on jatkossa koulutuksellinen tuki ja verkostotyöskentelyn tukeminen niin, että toimijat saavat työlleen enemmän tukea verkostosta ja nuoren auttaminen asumisen asioissa on entistä sujuvampaa ja perustuu yhteisesti sovittuhihin työkäytäntöihin. Ryhmämuotoisten työmenetelmien kehittäminen Kainuun aikuissosiaalityössä ei oleollut aikaisemmin ryhmämuotoista työtä omana työmenetelmänä. Ryhmiä on aiemmin kehitetty Virta I hankkeessa ja kuntouttavassa työtoiminnassa ja näiden yhteisenä kehittämisenä. Mikään ryhmätoiminto ei ole kuitenkaan pysyvästi juurtunut osaksi aikuisosiaalityötä, eikä ryhmätoiminnoille ole ollut selkeätä paikkaa palvelujärjestelmässä. 21

22 Ryhmämuotoisten työmenetelmien kehittäminen kuuluu osaksi sosiaalista kuntoutusta. Lähtökohtaisestikin olisi hassua kehittää sosiaalista kuntoutusta ilman ryhmässä tapahtuvia toimintoja, ja hyödyntämättä sosiaalista osana kuntoutusta. Kuntoutuksen alueella ryhmiä on käyetty laajasti osana kuntoutusta. Erityisesti vertaisryhmien osalta sekä kuntoutuksessa että sosiaalityössä on hyviä kokemuksia. Ryhmämuotoiset työmentelmät on ajateltu ensi sijaisesti sijoittuvan sosiaalisen kuntoutuksen palveluluksi, mutta ryhmämuotoisia työmenetelmiä voidaan hyödyntää sosiaalisen kuntoutuksen kaikissa vaiheissa. Ryhmät tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden tukea nuorta myös hänen elämäntilanteen selvittämisessä ja ryhmissä nuoren on mahdollista löytää monipuolisemmin vahvuuksiaan samoin kuin muutos- ja kehittämistarpeitaan. Näin ryhmätoiminnoilla on oma paikkansa myös selvittämisvaiheessa. Ryhmä voi tarjota hyvää tukea myös nuoren oman kuntoutumissuunnitelman laatimisvaheessa: parhaimmillaan nuoret löytävät yhdessä uusia keinoja edetä tilanteistaan ja sitoutuminen suunnitelmaan vahvistuu ryhmän tukemana. Ryhmämuotoisten työmenetelmien pilotointia tehtiin raportointikaudella Kainuussa kahdella paikkakunnalla siten, että Kajaanissa käynnistettiin hankkeen ja aikuissosiaalityön yhteinen pilottiryhmä nuorille aikuisille ja Kuhmossa osallistuttiin Kuhmon kaupungin Starttipajatoiminnan käynnistämiseen yhteistyössä aikuissosiaalityön ja muiden nuorten kanssa työskentelevien toimijoitten kanssa. Ryhmätyömenetelmät Kajaanissa Kajaanissa lähdimme suunnittelemaan yhdessä aikuissosiaalityön kanssa toiminnallista arjenhallinnan ryhmää, jossa kävisimme tutustumassa olemassa oleviin palveluihin ja joka tukisi nuorten arkirytmiä ja taloudenhallintaa. Ideana siis on, että ryhmän jälkeen nuoret tietävät paremmin palveluista sekä mahdollisuuksistaan selviytyä pienellä budjetilla. Ryhmän kohderyhmänä olivat nuoret aikuiset, joille koulutus- tai työelämätavoitteet tuntuivat vielä kaukaisilta. Toisena tavoitteena oli myös saada aikuissosiaalityöhön ryhmänohjauskokemusta pilottiryhmän avulla. Päätimme myös, ettemme etukäteen suunnittele liikaa, vaan yhdessä ryhmäläisten kanssa suunnittelemme sellaista sisältöä, joka vastaa ryhmän tarpeisiin. Ryhmän kesto on kaksitoista tapaamiskertaa, lokakuun alusta jouluun asti ( ). Kokoonnumme joka viikko neljän tunnin ajan nuorisotalon tiloissa, joiden käyttö on ilmaista alle 29-vuotiaille. Olemme pyrkineet pitämään kiinni siitä, että kokoonnumme aina samassa paikassa samaan aikaan, eli nuorisotilalla keskiviikkoisin kello 10. Tästä on pääsääntöisesti pystytty pitämään hyvin kiinni. Ryhmään päätettiin ohjata kymmenen nuorta, viisi suoraan aikuissosiaalityön asiakkuudesta ja viisi TYP-työskentelyn piirissä olevaa nuorta. Ensimmäiselle tapaamiskerralle saapui kuitenkin vain viisi TYP:stä ohjattua asiakasta. Ryhmään ohjattiin vielä muutama nuori lisää seuraavalle tapaamiskerralle ja kaksi nuorta tulikin mukaan. Tämän jälkeen päätimme, että emme enää ota uusia ryhmäläisiä. Yhteensä ryhmään 22

23 on siis ohjattu 12 nuorta aikuista, joista seitsemän on käynyt ainakin yhdessä ryhmätapaamisessa. Lokakuun loppuun mennessä varsinainen ryhmäkoko kuitenkin vakiintui viiteen nuoreen. Nämä nuoret ovat ryhmäytyneet hyvin ja ovat alkaneet keskustella hyvin henkilökohtaisistakin asioistaan toisten ryhmäläisten kanssa. Raportointikauden eli lokakuun loppuun mennessä ryhmä oli pian puolivälissä. Siihen mennessä olimme ehtineet hiukan ryhmäytyä ja tutustua toisiimme, käydä tutustumassa Kainuun kulttuuripaja Marilyniin sekä talous- ja velkaneuvontaan. Olimme keskustelleet taloudenhallinnasta ja säästämisestä, asumisesta ja ruuanlaitosta. Olimme myös käyneet keilaamassa sekä tehneet luontoretken Joutenlammen leirikeskukseen. Ryhmämuotoinen toiminta on tarjonnut nuorille aikuisille sosiaalista tukea eri tavalla, kuin yksilömuotoinen työskentely. Ryhmässä tukea ja neuvoja saa paitsi ohjaajilta, myös muilta ryhmäläisiltä. Ryhmässä on siis läsnä vertaistuellinen ulottuvuus, kokemus siitä, ettei ole ainoa, jolla on tietynlaisia ongelmia. Aina konkreettista apua ei voida tarjota, mutta ainakin tulee kuulluksi. Myös se, ettemme suunnitelleet kaikkea etukäteen valmiiksi antoi ryhmäläisille kokemuksia siitä, että he itse saavat vaikuttaa sisältöön ja heidän mielipidettään arvostetaan. Ohjaajat ovatkin olleet ryhmässä enemmän tasa-arvoisina toiminnan mahdollistajina kuin ylhäältä käsin toimintaa ohjaavina ohjaajina. Ryhmällä on ollut tällä hetkellä neljä ohjaajaa. Siinä mielessä tämä on ollut hyvä ratkaisu, että jokaiselle ryhmäkerralle on ollut ainakin joku ohjaaja, vaikka jollekin olisikin tullut esteitä. Ryhmän suunnittelu ja sisältöjen sopimisvastuu on ollut pääosin hankkeen työntekijälllä, mutta ryhmän loppua kohti sitä on myös pyritty jakamaan muille ohjaajille. Myös siinä mielessä useamman ohjaajan työpanos on ollut hyvä, että ryhmäläisille on tarvittaessa voinut antaa yksilökohtaisempaa tukea ryhmätapaamisilla. Toiminnan tehostamisen näkökulmasta työntekijäresursseista kuitenkin voitaisiin ehkä vähän säästää, ryhmä voisi pyöriä myös kahdella ohjaajalla, vaikka onkin tällöin haavoittuvampi ohjaajien esteille. Työresursseina ryhmä on vaatinut ohjaajilta noin päivän viikossa. Tämä pitää sisällään paitsi itse ryhmäkerran, myös autonhakuun ja kaupassakäyntiin liittyvää aikaa, sekä asiakkaiden noutamisen ryhmään. Ryhmän alkuvaiheissa aikaa kului enemmän, kun yhdessä suunniteltuja toimintoja piti hioa toteuttamiskelpoiksiksi ja sovitella aikatuluja yhteen. Suunnittelua pyrimme jakamaan ohjaajien kesken. Lokakuussa varsinaisen ryhmän toteuttamisen lisäksi aikaa kului suunnitteluun noin 20h. Toiminnallinen ryhmä vaatii toteutuakseen myös taloudellisia resursseja eli rahaa. Ryhmätapaamisemme ovat olleet edullisia, mutta eivät kuitenkaan ilmaisia. Ryhmätyömenetelmät Kuhmossa Kuhmossa nuorten aikuisten sosiaalista kuntoutumista tukevaa ryhmätoimintaa käynnistyi Kuhmon kaupungin nuoriso- ja vapaa-aikapalveluissa Starttipajassa, eikä 23

24 erilliselle aikuissosiaalityön ryhmätoiminnalle katsottu olevan tässä vaiheessa tarvetta ja resursseja. Hankkeen kehittämistyössä pyrittiin vahvistamaan sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä sisällöissä ja erityisesti aikuissosiaalityön roolia Starttipajan toiminnassa. Koska Starttipaja tarjoaa jatkossa yhden uuden sosiaalista kuntoutumista tukevan palvelun Kuhmossa, aikuissosiaalityöllä tulee olemaan tärkeä rooli nuorten toimeentulotukiasiakkaiden ohjaamisessa palveluun oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaisesti. Kun Starttipajaan osallistuva nuori on nimenomaan sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tarpeessa, on luontevaa, että aikuissosiaalityöstä löytyy myös nuoren pidempikestoinen omatyöntekijä, joka tukee nuorta paitsi Starttipajatoimintaan osallistumisessa myös jatkosuunnitelman laatimisessa sekä siirtymisessä Starttipajalta seuraavaan vaiheeseen. Rakenteellisen sosiaalityön osaamisen syventäminen Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen on vielä suunnitteluvaiheessa ja sen vahvistamistamista pyritään viemään eteenpäin kahdella erilaisella tasolla. Ensinnäkin olennainen rakenteellisen sosiaalityön tehtävä on tuoda esille niitä sosiaalisia rakenteita joissa asikkaat elämävät, tässä tapauksessa Kainuun työ- ja koulutuksen ulkopuolla olevien nuorten aikuisten sosiaalista todellisuutta. Olennaista tällä alueella on tiedollsiten valmiuksien vahvistaminen siitä todellisuudesta jota halutaan muuttaa. Tätä tehtävää olemme hahmotelleet osaksi sosiaalisen kuntoutuksen prosessin selvittämisvaihetta: tavoitteena on perehtyä nuorten aikuisten elämismaailmaan eli siihen todellisuuteen ja niiden sosiaalisen todellisuuden rakenteisiin, jossa he elävät, ja jotka heidän elämää ja elämismaailmaa rakenteistavat. Olennaista tässä on kysyä: mitkä sosiaaliset tekijät sulkevat ko. nuoret aikuiset ulos opiskeluista ja työelämästä? Toinen rakenteellisen sosiaalityön tapa on kehittäjäasiakkaitten kanssa keskustellen tuoda esille palvelujärjestelmän kehittämistarpeita heitä paremmin palvelevaaan suuntaa. Tätä kautta saadaan vahvistettua asiakkaitten osallisuutta palveluiden kehittämsesstä, ja vahvistettua asiakkaitten äänen esille tuomista. Tässä tavoitetellaan sosiaalityössä ja asiakkassa olevan hiljaisen tiedon esille tuomista. Tämän tavoitteet saavuttamisessa olemme hyödyntäneet Kajaanin ryhmätoiminnan pilottiryhmää: Kajaanin ryhmästä on lähdetty keräämään tietoa Bikva-mallin mukaiseen työskentelyyn. Bikva-mallin mukainen työskentely toteutetaan yhdessä opinnäytetyötä tekevän sosiaalialan opiskelijan kanssa. Palvelujärjestelmän koordinaatio Yksi rakenteellisen sosiaalityön osa on palvelujärjestelmän koordinaatio kohderyhmän palveluiden parantamiseksi. Lähtökohtaisena ajatuksena tässä on se että selkeä ja yhdenmukainen palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan paremmin asikkaitten palvelutarpeisiin (ks. kuvio palvelujärjestelmän prosessi / asiakkaan prosessi). Kajaanissa palvelunjärjestelmän koordinaatiota on viety eteenpäin kutsumalla koolle muita nuorten verkostojen kanssa työskenteleviä. Lähtökohtana oli, että aikuissosiaalityön 24

25 roolia voitaisiin vahvistaa jo olemassa olevissa verkostoissa, kuten nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa. Mitään uutta verkostoa emme ole halunneet hankkeen puitteissa luoda. Enemmäkin tavoitteena on jo olemassa olevien verkostojen toimintojen tehostaminen. Palvelujärjestelmän koordinoinnin painopistealueeksi on noussut etsivän nuorisotyön ja aikuissosiaalityön välisen toimintamallin kehittäminen ja roolien selkeyttäminen. Nuorten palvelu ja ohjausverkostossa olemme pyrkineet lisäämään tietoisuutta koulutuksen ja työn ulkopuolella olevan kohderyhmän olemassaolosta ja tarpeista. Tätä varten suunnitteilla on yhteiseen tiedotteeseen kohderyhmän tietojen tuominen. Tässä lähdetään siitä tilanteesta että tällä hetkellä palveluverkoston käytössä ei ole selkeitä tietoja kohderyhmästä. Seuraavana vaiheena on vahvistaa verkostossa niitä palveluita joita ko. kohderyhmälle on tarkoitettu ja kolmantena tasona on tutkia vielä näiden palveluiden vaikuttavuutta. Osatyökykyisten nuorten mielekkään toiminnan ja työllisyyden parantaminen Kainuun osakokonaisuudessa yhtenä tavoittena on myös osatyökykyisten nuorten mielekkään toiminnan ja työllisyyden kehittäminen. Tämä tavoite tulee toteutumaan osittain sosiaalisen kuntoutuksen palvelun kehittämistyön kautta, sillä merkittävä osa sosiaalista kuntoutusta tarvitsevista nuorista aikuisista on osatyökykyisiä. Sosiaalisen kuntotuksen avulla näiden nuorten arkeen löydetään lisää mielekästä tekemistä ja kuntoutumisen myötä myös työllistyminen on mahdollista. Aikuissosiaalityön lisäksi vammaispalvelujen sosiaalityössä on asiakkaina paljon osatyökykyisiä nuoria: syksyn aikana vammaispalvelujen esimiesten kanssa on pyritty löytämään aikaa yhteisen kehittämistyöskentelyn käynnistämiseen, mutta vammaispalvelujen työpaineiden vuoksi yhteisen kehittämistyön alkaminen on siirtynyt seuraavalle vuodelle. 3.2 Kuusamon toiminnallinen osakokonaisuus Kuusamossa Pärnäsen Syli-hankkeella halutaan kehittää aikuissosiaalityötä hakemalla ratkaisuja perheiden arjen hallintaan liittyviin ongelmiin. Tehtävänä on edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja tukea vanhemmuutta. Vanhempia tuetaan vanhemmuuteen, elämänhallintaan ja ammatillisiin suunnitelmiin liittyvissä asioissa ja lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen taataan. Hankkeen tuotoksena halutaan saada aikaan varhaisen vanhemmuuden toimintamalli. Toimintamalli pilotoidaan, mallinnetaan ja juurrutetaan yhdeksi aikuissosiaalityön perheille annettavista palveluista. Hankkeen tuotoksena syntyy vanhemmuuden tuen polku palveluineen. Päätavoite: Kehittää nuorten perheiden terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia Vanhempien kouluttaminen vanhemmuuteen liittyviin kysymyksiin 25

26 Askelia vanhemmuuteen perhevalmennusta ensimmäistä lastaan odottaville perheille on ideoitu yhteistyössä Kuusamon kaupungin eri tahojen (lastensuojelu, lapsiperheiden kotipalvelu, neuvolat, päivähoito, aikuissosiaalityö) ja Kuusamon seurakunnan kanssa. Valmennuksen tavoitteena on tehdä paikkakunnan lapsiperhepalvelut tutuiksi jo lapsen odotusvaiheessa. Näin ollen avun hakeminen tarvittaessa helpottuu. Oman palvelun esittelyn lisäksi eri toimijatahot antavat perheille tietoa heille tutuista asioista. Esimerkkeinä: Lapsiperheiden kotipalvelu > Lapsiperheen toimiva arki, Mielenterveystyö > synnytyksen jälkeinen masennus, Kuusamon ev.lut. srk -> Parisuhdeillat. Tärkeänä tavoitteena voidaan pitää myös sosiaalisen verkoston laajenemista ja vertaistuen löytymistä paikkakunnan muista samassa elämäntilanteessa olevista perheistä. Valmennukset räätälöidään ryhmän toiveiden mukaisesti. Tapaamiskertoja on yhteensä noin 10. Vauvan synnyttyä (n. 3 kk:n kuluttua) perheiden valmennus jatkuu Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhminä. Hankkeen perhetyöntekijä osallistuu helmikuussa alkavaan Vahvuutta vanhemmuuteen koulutukseen (Lasten Kaste / MLL), joka antaa valmiuksia toimia perheryhmien vetäjänä. Ryhmämuotoisen toiminnan lisäksi perhe kohdataan myös yksilöllisesti. Perhetyöntekijä kertoo mahdollisuudesta osallistua perhevalmennukseen neuvolakäynnin yhteydessä. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee synnytystä edeltävän kotikäynnin yhdessä perhetyöntekijän kanssa. Kotikäynti tehdään perhetyöntekijän toimesta vielä vauvan ollessa n. 1 kk:n ikäinen ja sen jälkeen kotikäyntejä jatketaan tarvittaessa. Valmennukset aloitetaan alkuvuodesta

27 Perheen riskitekijöiden tunnistaminen Tavoitteena on perheen riskitekijöiden tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kaikki pikkulapsiperheet kohtaava neuvola on merkittävässä asemassa varhaisessa puuttumisessa. Neuvolan henkilökunnalle on kerrottu hankkeesta ensimmäisen kerran toukokuussa Tämän jälkeen yhteistyötä on jatkettu viemällä neuvolaan ajankohtaista tietoa hankkeen kuulumisista ja Pärnäsen Sylin toiminnasta. Tähän mennessä neuvolan kautta on saatu toimintaan mukaan kaksi perhettä. Molemmissa perheissä lastensuojelu on jo ollut tai se on tullut mukaan. Riskitejöiden tunnistamista on tehty lisäksi asiakkaiden työkunnon kartoittamisen yhteydessä. Käytössä on ollut eri lomakkeistoja esim. audit ja perheväkivaltaa koskevat lomakkeet. Ennaltaehkäisevänä työnä lastensuojelun asiakasperheitä on myös ohjattu mukaan perhekahvilatoimintaan. Uraluotsi-toiminnan liittäminen vanhemmuutta tukeviin palveluihin Kaikki Pärnäsen Sylin asiakkaat ovat olleet / ovat aktivointisuunnittelun piirissä. Ammatillisen kuntoutuksen palveluina on annettu yhden Syli-perheen isälle palkkatukityötä, yksi äiti on autettu työkyvyttömyyseläkkeelle javiisi äitiä on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa. Kaikille em. asiakkaille on tehty sairaanhoitajan tekemä työkunnon kartoitus. Uraluotsitoiminnan avulla on toteuttettu vastuutyöntekijämallia, työtehtäviä on räätälöity ajallisesti ja sisällöllisesti asiakkaille sopiviksi. Pienryhmä- ja kotikäyntitoiminta Pärnäsen Sylin Perhekahvilatoiminta ja päivätoiminnan ryhmäpalvelut Kaikille lapsiperheille avoin perhekahvilatoiminta on käynnistetty toukokuussa Keväälle, kesän ajalle sekä syyskaudelle on tehty omat viikko-ohjelmat, joista perheitä on tiedotettu. Perhekahvilatoiminta on monipuolista toimintaa koko perheelle tai perheen lapsille. Virta I hankeen vanhoina toimintamuotoina on jatkettu teematyöskentelyä, työklupitoimintaa, liikuntaryhmiä ja retkiä. Uutena ryhmäpalveluna on käynnistetty päihdeäitien oma toiminnallinen ryhmä, jossa käsitellään toiminnallisuuden yhteydessä päihteiden vaikutuksia perhe-elämään ja tuetaan äitien päihteettömyyttä. Ryhmässä tullaan käsittelemään myös huostaanottoa elämän kriisinä. Yhteistyötä päihdetyön kanssa on edelleen tiivistetty, päihdetyö on tullut mukaan toiminallisten ryhmien tuottamiseen päivätoiminnan asiakkaille. 27

28 Esimerkki Syyslukukauden ryhmäpalveluista: PÄRNÄSEN SYLIN VIIKKO-OHJELMA SYKSY 2014 KLO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI 8 9 klo LASTENHOITO klo SYLI-PARKKI REIPAS AAMU RETKI-/ULKOILUPÄIVÄ 11 lounas klo. 11 Liikuntahallilla (omakustant.) 1-2 X/KK 12 klo. 12 VAUNURALLI Lastenhoito (ilmainen) 13 (Lähtö neuvolan pihasta) ILMOITETAAN ERIKSEEN 14 klo klo "KOKKISOPU" PÄIVÄKAFFIT 16 päivällisen valmistus "Askelia vanhemmuuteen" -perhevalmennus (al. 11/-14) Maanantaisessa kokkikerhossa on valmistettu edullista, terveellistä ja maittavaa kotiruokaa. Ruoanlaiton ohessa on keskusteltu perheen ruokatottumuksista, sekä mietitty yksilöllisesti kuukauden ruokalistaa helpottamaan perheen arkea. Yhdessä valmistettu päivällinen viedään kotiin ja nautitaan siellä oman perheen kesken. Kokkisopu -kurssi kestää noin 3 kk. Tammikuussa aloittaa uusi (n. kolmen perheen) ryhmä. Perheille tarjotaan tiistaisin mahdollisuutta tuoda lapset hoitoon Syli-parkkiin kolmen tunnin ajaksi. Tämän ajan vanhemmat voivat käyttää asioiden hoitoon, kotitöihin tai harrastuksiin. Lapsille tarjotaan hoidon aikana mielekästä tekemistä (mm. askartelua, pelejä, loruja), vapaata leikkiä, ulkoilua ja lounas. Tämän lisäksi yksilötoiminnassa (kotikäyntityö) mukana olevilla perheillä on mahdollisuus käyttää lastenhoitopalvelua esim. toimistoissa asioinnin ajaksi. Vaunuralli tarkoittaa yhteistä kävelylenkkiä muiden vaunuttelevien vanhempien kanssa. Lähtö on kaikille tutun neuvolan pihalta, joten toimintaan on helppo tulla mukaan. Liikunnan ja ulkoilman lisäksi tarjolla on juttuseuraa perhetyöntekijän ja muiden vanhempien taholta. Liikuntaan houkuttelevaa ohjelmaa löytyy myös torstaiaamun Reipas aamusta. Liikuntakeskuksesta on tuolloin varattu peuhutila, jonka pitkä juoksurata, trampoliini ja jättipatjat houkuttelevat lapsia liikkumaan. Vanhemmilla on mahdollisuus olla mukana lasten kanssa tai mennä itse kuntoilemaan joko liikuntahallin tarjoamiin kohteisiin 28

29 tai vaikka ulos lenkille. Aikuissosiaalityön asiakkailla on mahdollisuus saada käyttöönsä sporttikortti, jonka ansiosta liikuntahallin tarjoamat palvelut ovat erittäin edullisia. Perjantain retki- ja ulkoilupäivällä pyritään saamaan perheitä liikkeelle ja luontoon. Tutustutetaan perheet ilmaisiin (tai edullisiin) ja läheltä löytyviin retkeilykohteisiin. Tavoitteena saada perheet huomaamaan, että lapselle pieni on suurta. Ilo voi löytyä hyvin vaatimattomista asioista, jotka meiltä aikuisilta jäävät usein huomaamatta. Perhakahvilatoiminnan suuntaamisella kaikille lapsiperheille pyritään ehkäisemään eriarvoisuutta ja kuppikuntaisuutta. Pyritään saamaan kaikenlaiset perheet kohtaamaan toisiaan. Tavoitteena sosiaalisen verkoston laajentuminen ja vertaistuen saaminen muilta lapsiperheiltä. Perhekahvilatoimintaan mukaan lähteminen voi olla ensimmäinen askel ulos ihmisten ilmoille ja helpottaa jatkossakin esim. työhön tai koulutukseen lähtemistä. Kahvilatoiminta tarjoaa myös mielekästä tekemistä päiviin, lisäten sekä fyysistä, että psyykkistä hyvinvointia. Toiminnalla tuetaan vanhemmuutta tukemalla perheen yhteistä touhuamista. Kaikille avoin perhekahvilatoiminta on kerännyt kävijöitä hyvin vaihtelevasti. Toukokuun ja lokakuun aikana yhteensä 36 eri perhettä on osallistunut perhekahvilatoimintaan vähintään kerran. Viikoittain toimintoihin osallistuu keskimäärin 6-9 eri perhettä. Sekä kävijät, että kävijämäärät vaihtelevat. Perhekahvilatoiminnan sisältöjä on mietitty yhdessä perheiden kanssa. Esitettyihin toiveisiin on pyritty vastaamaan, mikäli mahdollista. Tietoisuus toiminnasta leviää vähitellen. Kotikäyntiasiakkaiden saaminen mukaan perhekahvilatoimintaan on osaoittautunut haasteelliseksi. Perheitä houkutellaan mukaan yksilöllisesti. Pienryhmätoiminta lisääntyy jatkossa perhevalmennuksen ja perheryhmien myötä. Pärnäsen Sylin kotikäyntityö Kotikäyntityö aloitettiin heti perhetyöntekijän aloitettua hankkeessa. Alkuvaiheessa kotikäyntityö oli vähäistä ja haki muotoaan. Kunnolla työmuoto on päässyt käyntiin syksyn 2014 aikana. Kotikäyntejä on tehty tähän mennessä yhdeksässä perheessä. Tällä hetkellä suunnitelmallista kotikäyntityötä tehdään neljässä perheessä ja yhdessä perheessä työtä käynnistellään. Työvälineinä kotikäyntityössä käytetään muun muassa muutostyön pilarit materiaalia sekä Lapset puheeksi työmuotoja. Perheen tarpeen kartoitusta ja tuen keinoja selvitellään työskentelysuunnitelman avulla. Yhteistyötä on tehty asiakkaan tiedot luovuttaneen tahon kanssa ja tarvittaessa lastensuojelun kanssa. 29

30 Pärnäsen päivä- ja työklinikkatoiminta Pärnäsen päivätoiminta ja klinikkatoiminta jatkuvat Virta I hankkeen jatkumona. Toimintaa juurrutetaan edelleen Kuusamon kaupungin aikuissosiaalityön toimintaan. Päivätoiminnassa on käynyt helmi- marraskuun aikana ka 24 asiakasta päivässä, joista miehiä on ollut 14 hlöä ja naisia 10 hlöä. Ikäjakaumaltaan päivätoiminnassa on ollut eniten ikäryhmästä vuotiaita. Toinen iso ryhmä ovat nuoret, ikäjakauma vuotiaat. Päivätoiminnassa työtehtäviä ovat kädentaidot; puu-ja tekstiilityöt. Kuusamon kaupungin terveyskeskuksen pesulan korjausompelu jatkuu edelleen. Puuverstaalla entisöidään ja korjataan kaupungin eri yksiköiden huonekaluja. Uutena toimintana olemme aloittaneet vanhusyksiköihin mm. terapia- ja teemapajojen yhteistyön. Toimitamme vanhuksille puhdetöitä. Pärnäsen Päivätoiminnoissa on aloitettu Päideryhmä aikuissosiaalityön päihdeasiakkaille kolmena päivänä viikossa. Ryhmä kokoontuu eri teemoittain, joita ovat olleet mm. päihteettömyys, terveellinen ruoka ja liikunta. Ryhmä jalkautuu eri tilanteisiin ja tilaisuuksiin kaupungin alueella. Naisten- ryhmä naiseuden tukemiseen on aloitettu päihdeongelmaa kokeneille tai parhaillaan kokeville naisille marraskuulla Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Työklinikkatutkimuksia on tehty v aikana 8 asiakkaalle ( 3 eläkepainotteista, työpainotteisia 2 ja koulutuspainotteisia 3). Koulutuspainotteisen klinikkatutkimuksen on aloittamassa vielä 2 asiakasta. Tavoite 10 klinikka-asiakkaasta saataneen täyteen. Asiakkaiden huono työ- ja toimintakyky ovat olleet v erityisenä haasteena. Työklinikkatutkimuksia ei ole saatu käynnistymään sovitusti ja suunnitellut asiakkaat ovat vaihtuneet useaan otteeseen. Moniammatillinen yhteistyö Pärnäsen Sylin asiakastyöryhmä kokoontuu kuukausittain. Työryhmään kuuluu aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, Pärnäsen päivätoiminnanohjaaja, Sylin perhetyöntekijä sekä tarvittaessa asumisenohjaaja. Verkostopalavereita Pärnäsen Sylin asiakkaiden tilanteista pidetään vaihtuvilla kokoonpanoilla. tarvittaessa Pärnäsen Sylin teemaryhmät ovat kokoontuneet vaihtuvilla kokoonpanoilla ja teemoilla noin kerran kuussa. Syksyn aikana teemoina on ollut perhetyö ja vanhemmuuteen valmennus. Ryhmiin ovat osallistuneet Kuusamon kaupungin aikuissosiaalityö, lastensuojelu, lapsiperhepalvelut, seurakunta ja neuvola. Viimeisenä teemaryhmänä 30

31 päihde- ja aikuissosiaalityön kanssa pidetään sosiaalista kuntoutusta koskeva tapaaminen. Pärnäsen päivätoiminnoissa päihdetyöryhmä kokoontuu kuukausittain. Työryhmään kuuluu aikuissosiaalityöntekijä, päihdesairaanhoitaja, päihdetyöntekijä, päivätoiminnaohjaaja, asumisenohjaaja sekä tarvittaessa lääkäri. Kuntoutussuunnitelmien kehittäminen Hankkeessa on luotu oma työskentelysuunnitelma, jota otetaan käyttöön pikku hiljaa. Työskentelysuunnitelman käyttöönottoa on vaikeuttanut asiakasprosessien hitaus. Asiakkaiden kanssa on rakennettava aluksi luottamukseen perustuva työskentelysuhde ennen kuin tavoitteelliseen kotikäyntityöhön päästään. Kokemusasiantuntijoiden käyttö Pärnäsen päivätoiminnassa kokoontuu noin kerran kuussa Kehittäjäasiakas kahvila. Kehittäjä asiakkaiden kanssa on tutustuttu ( Poske) Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen toimintaan kehittäjäasiakas päivillä. Videoyhteydellä on koostettu mm. kahvilan esite. Kokemusasiatuntijat ja kehittäjäasiakkat tekevät yhteistyötä Kuusamon kaupungin aikuissosiaalityön kanssa. Tavoitteena kahvilassa on yhdistää eri kaupungin yksiköiden kehittäjäasiakas toimintaa. Päivätoiminnan yhteisöpalavereja on jatkettu entiseen tapaan. Ajatuksena on ollut, että kaikki asiakkaat ovat kehittäjäasiakkaita. 31

32 3.3 Oulunkaaren kuntayhtymän toiminnallinen osakokonaisuus Oulunkaaren toiminnallisessa osakokonaisuudessa työskentelee projektipäällikkö 30 prosentin työpanoksella sekä projektityöntekijä 50 prosentin työpanoksella. Hankkeessa toimii hanketiimi, johon kuuluvat hanketyöntekijöiden lisäksi perhepalvelujohtaja Mirva Salmela ja kehitysjohtaja Anu Vuorinen. Hanketiimi kokoontuu kuukausittain ja käsittelee hankkeen ajankohtaisia asioita vieden hanketta tavoitteiden mukaisesti eteenpäin. Suunnitelmallisen sosiaalityön kehittäminen nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sosiaalisen kuntoutuksen mallin rakentaminen - Aikuissosialityön tiimi Oulunkaarella toimii aikuissosiaalityön tiimi, johon kuuluvat kaikki Oulunkaaren aikuissosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Hankkeessa tehostetaan tiimin toimintaa ja otetaan siihen vahvasti mukaan suunnitelmallisuuden kehittäminen Oulunkaaren aikuissosiaalityössä. Tiimi on kokoontunut aikaisemmin satunnaisesti. Hanke järjesti elokussa 2014 tiimin kokoontumisen, jossa kerrottiin Virta II hankkeesta ja kehittämislinjauksista aikuissosiaalityössä. Tuolloin sovittiin myös tiimin tehtävät, joita ovat mm. asiakassuunnitelmien käytön tehostaminen, määräaikaojen toteutmisen seuranta, sähköisen järjestelmän toimintojen/käytäntöjen yhtenäistäminen Oulunkaarella, asiakastapausten läpikäyntiä, ajankohtaisten ja uudistusten käsittely, työmenetelmien ja välineiden käytön tehostaminen jne. Tiimi kokoontuu jatkossa muutaman viikon välein ja siihen tuodaan myös hankkeen tavoitteiden etenemisen näkökulmasta soveltuvia asioita. - Asiakassuunnitelmien käytön vahvistaminen Tarkoituksena on vahvistaa asiakassuunnitelmien käyttöä järjestämällä koulutusta asiakassuunnitelmista ja seuraamalla sitten suunnitelmien toteutumista. Oulunkaaren toiminnallinen osakokonaisuus pyysi kolmelta aikuissosiaalityön asiantuntijataholta tarjousta suunnitelmallisen aikuissosiaalityön koulutuspäivästä. Koulutuksen sisältönä pyydettiin: aikuissosiaalityön määrittelyä, suunnitelmallisuuden lainsäädännöllistä perustaa, asiakassuunnitelmien tarkoitus ja käyttö. Asiantuntijoiden löytäminen oli haasteellista mutta he kaikki olivat kiinnostuneita saamaan tarjouspyynnön. Yhtään tarjousta ei kuitenkaan saatu. Koulutus pyritään toteuttamaan uudelleen keväällä Koulutusta asian tiimoilta saatetaan saada myös hankkeen koordinaation kautta. - Työmenetelmien/-välineiden käytön vahvistaminen Tavoitteena on vahvistaa tarkoituksenmukaisten työmenetelmien ja välineiden käyttöä suunnitelmallisen aikuissosiaalityön apuna. Oulunkaaren aikuissosiaalityöntekijöiltä ja sosiaaliohjaajilta kysyttiin mitä työmenetelmiä ja välineitä he ovat käyttäneet nuorten asiakkaiden kanssa viimeisen vuoden aikana sekä mihin menetelmiin he haluaisivat koulutusta. Kyselyyn vasta- 32

33 si neljä Oulunkaaren noin kymmenestä aikuissosiaalityötä tekevästä työntekijästä. Eniten toivottiin koulutusta/tutustumista seuraavista: o voimavarojen arviointi o tulevaisuden muistelu o erilaisten korttien käyttö Myös muita menetelmiä tuli esille. Lähes kaikkia kysyttyjä menetelmiä oli käyttänyt vastaajista yksi tai useampi henkilö. Hanketiimi kävi läpi tulokset ja linjasi, että menetelmiä voidaan käydä läpi aikuissosiaalityön tiimissä. Ne työntekijät, jotka ovat menetelmiä käyttäneet, kouluttajat kevyesti muut tiimin jäsenet niiden käyttöön. Kyselyssä kysyttiin myös nettipohjaisten sovellusten käytöstä nuoren oman elämän tarkastelussa. Vastaajat olivat kiinnostuneita kokeilemaan sovelluksia osana työtään. NäytönPaikka nettisovellukseen tutustutaan hanketiimissä ja aikuissosiaalityön tiimissä ja mietitään onko se sellainen työväline jota Oulunkaarella voitaisiin käyttää suunnitelmallisessa sosiaalityössä. NäytönPaikka sovelluksen jatkosta ei vielä ole tietoa, se on hankkeena toteutettu eikä uudesta rahoituksesta ole vielä päätetty. Hankkeen lopussa tehdään uusi kysely työvälineiden ja menetelmien käytöstä ja hyödyistä. - Virta I hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ja lomakkeiston juurruttaminen. Syksyllä 2013 päättyneessä Virta-hankkeessa kehitettiin Oulunkaarella työttömien terveystarkastusten, aktivointisuunnitelmien ja kuntouttavan työtoiminnan toimintamalleja ja lomakkeistoa. Toukokuussa 2014 selviteltiin kyselyn avulla mallien juurtumista käytäntöön. Kyselyn tuloksista selvisi, että kaikilla työntekijöillä ei ollut tietoa esimerkiksi yhtenäistettyjen lomakkeiden olemassa olosta. Osittain kyselyn tuloksia selittää se, että aikuissosiaalityössä oli juuri ollut henkilökunnan vaihtumista. Toisaalta kehittämistyössä oli ollut mukana työntekijöitä ja esimiehiä ja tieto olisi pitänyt olla saatavilla. Kuntouttavan työtoiminnan yhtenäistetyt lomakkeet olivat suurimmalla osalla vastaajista käytössä. Hanke järjesti toukokuussa yhdessä neuvolapalvelujen kanssa työttömien terveystapaamisten työpajapäivän, jossa perehdytettiin työntekijät toimintamalliin (kaksi uutta terveystapaamisia tekevää terveydenhoitajaa) ja mietittiin mallin kehittämistä jatkossa. Ensimmäisessä Virta-hankkeessa mukana ollut terveydenhoitaja toimi päivässä perehdyttäjänä yhdessä neuvolapalvelujen esimiehen kanssa. Päivässä päätettiin muuan muassa seuraavista toimenpiteistä: lomakkeet laitetaan neuvolan omalle sivulle intranettiin Oulunkaarennetaan esitietolomakkeena käytetty Miten voit? terveyskysely (muokataan kysymyksiä ja lisätään Oulunkaaren logo) 33

34 Oulunkaaren nettisivut päivitetään niin, että työttömien terveystapaamisista on helpompi löytää tietoa jokaiseen kotiin jaettavaan Oulunkaari-lehteen laitetaan ilmoitus mahdollisuudesta käydä terveystapaamisessa työttömien terveystarkastuksia tekevät terveydenhoitajat jatkossa kokoontuvat säännöllisesti videoneuvottelun välityksellä Hanketiimissä linjattiin, että aktivointisuunnitelma-prosessin ja lomakkeiston juurruttamista ei lähdetä hankkeessa viemään aktiivisesti eteenpäin aktivointiym. suunnitelmien ollessa murroksessa. Kuntouttavan työtoiminnan mallin juurtumisen oli kyselyn tulosten perusteella ja tarkoituksena on edelleen käydä keskustelua mm. lomakkeiston toimivuudesta. - Hankkeessa työskentelee marras-tammikuun ajan 20 %:n työpanoksella sosiaalityöntekijä, joka toimii tuon ajan aikuissosiaalityön asiantuntijana hankkeessa. Hänen tehtävänään on mm. kartoittaa aikuissosiaalityön muuttuvaa toimintakenttää siten, kartoituksen perusteella pystytään suuntaamaan Oulunkaaren aikuissosiaalityön kehittämistä tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Hän tulee myös kokeilemaan uudenlaisia asiakastyön menetelmiä työssään. Monitoimijuuden vahvistaminen Talvella 2014/2015 tehdään toimijoille kysely yhteistyön vahvistamisesta. Tarkoituksena on selvittää miten eri toimijat kokevat yhteistyön toimivuuden nuorten palvelujärjestelmässä. Kyselyn vastauksia suuntana käyttäen järjestetään asian tiimoilta kaksi työpajaa, joissa case-tapausten avulla käydään läpi toimijoiden roolia ja vahvistetaan yhteistyötä nuorten palveluprosessissa. Ensimmäinen työpaja järjestetään keväällä 2015, toinen talvella Nuorten osallisuuden lisääminen Pudasjärvellä toteutetaan nuorten ryhmätoimintojen pilotti. Pilotin kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, jotka omalla aktivoitumisellaan ja vaikuttamismahdollisuuksillaan voivat ennaltaehkäistä oman työttömyytensä ja syrjäytymisuhan lisääntymistä. Kyseessä on nimenomaan nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevä projekti. Liikeri tarjoaa nuorille aikuisille, peruskoulun tai lukion jälkeen ilman koulutuspaikkaa jääneille tai ammattiin valmistumisen jälkeen työttömäksi jääneille, tietoa, vertaisryhmän tukea ja mahdollisuuden löytää oma mielenkiinnon kohde ja osoittaa oma osaaminen työ- ja koulutuselämässä. Ryhmätoiminta tarjoaa nuorille yhteiskuntaosallisuuden ja vaikuttamisen kanavan sekä vahvistaa oman elämän asiantuntijuutta. Liikeri -pilottiryhmän tavoitteena on kehittää sellainen monikanavainen palvelujärjestelmä, joka tukee yksilöllisesti nuoren osallisuuden vahvistumista ja minäkuvan selkiytymistä erilaisissa toimintatilanteissa. Samalla nuoren tulevaisuuden kuva itsestä 34

35 opiskelijana ja työntekijänä selkiytyvät ja tärkeät, oman elämän valinnat helpottuvat. Tässä pilotoinnissa kehitettävä ennaltaehkäisevä palvelujärjestelmä ja sen sisältämät uudet, paikalliseen toimijaverkostoon ja oppilaitosyhteistyöhön soveltuvat, asiakaslähtöiset toimintamuodot koulutuksineen on sitouduttu juurruttamaan paikallisessa monitoimijaverkostossa pysyvään käyttöön. Pudasjärven pilotin jälkeen syksyllä 2015 selvitetään syntyneen toimintamallin käyttöönottoedellytykset muissa Oulunkaaren kunnissa ja käynnistetään niihin ryhmätoiminnat. Projekti käynnistyi syyskuun puolivälissä Reilun kuukauden aikana projektityöntekijä on etsinyt itselleen ja ryhmätoiminnoille toimitiloja, esitellyt projektisuunnitelmaa, luonut verkostoja ja tehnyt yhteistyösopimuksia sekä etsinyt nuoria mukaan toimintaan. Yhteistyökumppaneiksi ovat sitoutuneet tähän mennessä kaupungin työllistämisyksikkö, nuorten työpaja Karhupaja, kaupungin nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö, Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö, Nuorisokeskus Pikku-Syöte ja Syötteen luontokeskus sekä Oulun TE-palveluiden Pudasjärven toimisto. Ryhmätoiminta ei ole käynnistynyt osallistujien puutteen vuoksi. Ongelmalliseksi nuorten aikuisten mukaan saamisessa ovat muodostuneet tiedottamisen vaikeus kohderyhmän hajanaisuuden vuoksi sekä taloudellisen edun saavuttamattomuus. Mukaan tulevat aikuiset eivät voi TE-toimiston ohjeistuksen mukaan saada mitään taloudellista etua toimintaan ryhtymisestä. Sen sijaan matkakulut tulevat nuorten itsensä maksettavaksi, jolloin ryhmätoimintaan mukaan sitoutuminen saattaa tarkoittaa nuorelle taloudellista menetystä. Tiedottaminen on tapahtunut pääasiassa verkossa. Liikerillä on omat nettisivut osoitteessa sekä omat sivut Facebookissa. Tietoa toiminnasta on mennyt kouluille kuraattorien ja opojen kautta, etsivät nuorisotyöntekijät kertovat asiakkailleen toiminnasta. Projektityöntekijä on käynyt kertomassa projektista ja mahdollisuudesta osallistua ryhmätoimintaan paikkakunnan työllisyyskoulutuskursseilla ja TE-toimisto lähettää mahdollisille Liikeri-ryhmätoiminnasta hyötyville postitse Liikerin esitteen sekä yhteystiedot. 35

36 Pudasjärvelle perustettiin projektin aloitteesta nuorten palveluiden kehittämistyöryhmä. Tähän on kutsuttu kaupungin nuoriso- ja työllistämispalveluiden henkilöitä, etsivät nuorisotyöntekijät, lukion ja ammattiopiston edustajat, Pudasjärven yrittäjät ry:n edustaja, Syötteen luontokeskuksen ja Nuorisokeskus Syötteen edustajat, Tetoimisto ja yhdistysten ja järjestöjen edustajia. Työryhmä on kokoontunut kerran, ja tällöin visioitiin tulevaa nuorten palveluiden ja lähinnä Liikeri-projektin näkökulmasta. Nuorten aikuisten mukaan saaminen toimintaan koettiin kaikilla osa-aloilla haastavaksi, ja tähän haasteeseen vastaamiseen kehiteltiin innovatiivisia ideoita. 36