raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

Transkriptio

1 raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus Raakkuseminaari Pudasjärvellä

2 Makean veden suursimpukka Suomessa esiintyy 7 eri lajia makean veden suursimpukoita Raakku on lajeista suurikokoisin ja ainoa joka esiintyy koko maassa Raakun lisäksi on suojeltu vuollejokisimpukka

3 Viriili vanhus Ikä tutkitaan vuosirenkaista Raakku elää meillä yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa saakka

4 Elinkierto Monivaiheinen ja herkkä elinkierto: Hedelmöitys: Koiraan siittiöt hedelmöittävät naaraan munasolun naaraan kiduksissa Glochidiotoukka: Naaras puhaltaa toukat veteen, jossa niiden pitää päästä loisimaan isäntäkalan kiduksiin Piensimpukkavaihe: juveniilisimpukat irtoavat isäntäkalasta ja kaivautuvat pohjaan 4-8 vuodeksi. Ilmestyvät näkyviin n. 1 cm:n mittaisina. Suuri hävikki, jota raakku kompensoi suurella glokidiotuotannolla ja pitkällä iällään!

5 Kasvu Sukukypsä noin 20-vuotiaana Suurimmat raakut cm, tavallisesti kuitenkin cm Kasvu hitaampaa pohjoisen kylmissä virroissa

6 Lähde: Elena Dunca 2005

7 Tiukat elinympäristövaatimukset Erityisesti raakun nuoruusvaiheet ovat vaativia elinympäristön suhteen Tarvitaan: 1. Puhdas ja hapekas ympäristö! 2. Oikea pohjan laatu! 3. Sopiva virtaus! 4. Riittävä ja oikea isäntäkalakanta!

8 Puhtaan jokiluonnon ilmentäjä Indikaattorilaji: Lisääntyvä populaatio ilmentää luonnontilaista jokiekosysteemiä Avainlaji/ sateenvarjolaji: Muodostaa hyvän elinympäristön monelle muulle lajille Lippulaivalaji: Tiukat elinympäristövaatimukset omaavan raakun suojelusta hyötyvät muutkin lajit

9 Raakun nykytila Suomessa ja maailmalla Esiintyy Länsi-ja PohjoisEuroopassa sekä USA:n ja Kanadan itäosissa Taantunut lähes kaikkialla alkuperäisillä levinneisyysalueillaan, esim. Etelä- ja KeskiEuroopassa yli 90% populaatioista kadonnut

10 Nykytila Runsaimmat raakkukannat Norjassa ja Venäjällä Myös Ruotsi, Suomi ja Skotlanti avainasemassa lajin kannalta Maa Tuhatta raakkua Venäjä > Norja Tähän taulukko n Ruotsi n yksilömääristä eri maissa Iso-Britannia Irlanti Suomi n Portugali Saksa Tsekki Ranska 100 Itävalta 50 Espanja 50 Viro Latvia Luxemburg ja Belgia <5

11 Raakun tila Suomessa Tunnetaan 95 raakkujokea Lisääntyvä populaatio 32 joessa Vähintään 2/3 populaatioista hävinnyt Hävinnyt Oulun eteläpuolelta lähes kokonaan

12

13

14 Vertailun vuoksi Suomi Ruotsi Norja Venäjä Raakkujokia ? Lisääntyvä populaatio >126? Yksilöä (milj.) >100 Raakun tila Suomessa huomattavasti heikompi kuin naapurimaissa Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä! Suomessa ei ole toimenpideohjelmaa raakkukantojen suojelemiseksi! Suomessa ei ole seurantaohjelmaa raakkupopulaatioiden tilan seuraamiseksi! Suomessa edelleen laajoja kartoittamattomia alueita!

15 Raakkukartoitukset Pohjois-Suomessa Laajoja kartoittamattomia alueita etenkin Kemijoen ja Tenon vesistöissä Myös Simojoella voi olla merkittäviä populaatioita joita ei tunneta Myös Koutajoen vesistössä voi olla useita jopa lisääntyviä populaatioita Klikk for å redigere tekststiler i malen Andre nivå Tredje nivå Fjerde nivå Femte nivå

16 Raakun suojelu Rauhoitettu helmenkalastukselta 1955 Euroopan Unionin habitaattidirektiivin liitteen II laji: Laji jonka suojelemiseksi on perustettava erityisen suojelun alueita Raakun uhanalaisuusluokitus muutettiin 2010 vaarantuneesta luokkaan erittäin uhanalainen

17 Uhat vanhat ja uudet Perinteiset uhat: Helmenkalastus Uittoperkaus Vesivoiman rakentaminen Nykyajan uhkia: Suo- ja metsäojitukset/ turvetuotanto/ maatalous ym. toiminta joka on johtanut ravinteiden, humuksen ja kiintoaineiden kulkeutumisen jokiin Rehevöityminen Kaivos- ym. teollisuus Liikakalastus Happamoituminen Ilmastonmuutos Kuva: Ilmari Valovirta Raakulla vähän luontaisia vihollisia!

18 Ojitukset merkittävä uhka jokiluonnolle Lähteet: Hallanaro ym. 2002; Valovirta 2006 Kuva: SLL

19 Raakkupuro Lutolla Raakkupuro Tornionjoella

20 Raakkujoki Kuusamossa

21 Kiitos!