SOTE Sitrassa Karoliina Ohrankämmen Antti Larsio

Transkriptio

1 SOTE Sitrassa Karoliina Ohrankämmen Antti Larsio Sitra 2016

2 Sitran sote -työskentely Faktatiedon tuottaminen kansalliseen prosessiin Rahoituskanavat ylittävän palvelunkäytön tutkimus Oulussa Monikanavarahoituksen kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen säästöpotentiaali Soten palveluverkkoselvitys Rahoitusmallin rakentaminen Palvelupaketit seurannan työkaluna Palvelupakettien pilotointi 51 kunnassa Sitra 2016

3 Case Oulu, Kainuu-Keski-Suomi, Tulevaisuuden sydänhoidot ja Palveluverkkoselvitys Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävä palvelukäyttö Eniten palveluita tarvitseva 10 % asukkaista: 74 % yhteiskustannuksista Vain yhtä rahoituskanavaa ja siilomaista palvelujärjestelmää tarkastelemalla tehdään palvelurakenteen tai hoitoketjun kannalta epäoptimaalisia päätöksiä Esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodissa asuvan vuosikustannuksen ero lähes puolittuu 25 %:sta, kun huomioidaan suorien kustannusten sijaan kaikki kustannukset (ml. KELA:n kustannukset) Diabetes, -kaihi ja lonkkaleikkauspotilaiden hoitoketjut Lonkkaleikkauspotilaat: Rahoittajataho vaihtuu keskimäärin kertaa tarkastelujakson aikana ( ), maksimissaan yli 500 kertaa. Sydänpotilaan hoitoketjut Sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitoketjujen koordinaatiota parantamalla on saavutettavissa yli 20 % kustannussäästöt. Palveluverkkoselvitys Tutkimuksessa arvioitiin palveluverkkoa digitalisaation ja logistiikan kehittymisen ja väestöennusteen mukaan Uudenlaiset palvelut turvaavat lähipalvelut Selvityksen perusteella jopa noin puolet nykyisistä terveyskeskuksista voitaisiin lakkauttaa vuoteen 2025 mennessä ilman, että palvelujen saavutettavuus juurikaan kärsisi Sitra 2016

4 Palveluverkko selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon 4

5 Sosiaali- ja terveyspalvelupisteet

6 Sosiaali- ja terveyspalvelupisteet avohoito ja apteekit 6

7 Sosiaali- ja terveyspalvelupisteet asumispalvelut ja laitoshoito 7

8 Sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan ja käytetään tulevina vuosikymmeninä hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt 8

9 Siksi tulevaisuusnäkökulman tulee olla vahvasti mukana nyt tehtävissä sote-päätöksissä 9

10 Edessä olevan muutoksen mittakaava: Lähes puolet terveysasemista voitaisiin lakkauttaa vuoteen 2025 mennessä palvelujen saavutettavuuden juurikaan heikentymättä. -Palveluverkkoselvitys

11 Mistä muutos johtuu? 11

12 Sosiaali- ja terveyspalveluihin vaikuttavia trendejä Väestöpohja muuttuu Suomessa lähitulevaisuudessa nopeasti ja merkittävästi muuttoliikkeen ja väestön ikääntymisen vuoksi Digitalisaatio, logistiikan kehitys ja mm. terveystietojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistavat uudenalaisia toimintamalleja Sote-järjestelmän asiakkaat muuttuvat: ihmiset entistä koulutetumpia ja aktiivisempia osallistujia 12

13 Väestömäärän alueelliset muutokset : kehitys erityisen raju itäisessä Suomessa Manner-Suomen väestö Vuosi 2015: Vuosi 2040:

14 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuosina : alueelliset erot korostuvat

15 Digitalisaatio mullistaa soten toiminta- ja ajattelutapoja Terveydenhuolto sairaaloilta ja klinikoilta koteihin ja yhteisöille Älypuhelimet, sosiaalinen media, terveydentilan seuranta verkossa, etä- ja omahoito sekä sensoriteknologia Matalan kynnyksen palvelut esimerkiksi kauppakeskuksissa sekä perusterveydenhuollon liikkuvat palvelut Tekoäly avuksi kliiniseen päätöksentekoon & diagnosointiin 15

16 Digitalisaatio mullistaa soten toiminta- ja ajattelutapoja Yliopistosairaaloiden osalta sairaanhoitopiirien sisällä tulee tapahtumaan yhdentymistä. Leikkaustoimintaa siirretään joiltakin osin liikuteltaviin yksiköihin Sairaalayksiköt suurenevat ja erikoistuvat. Valmiudet etäyhteyksiin perustuvaan terveydenhuoltoon paranevat Entiset aluesairaalat muuttuvat yhdessä terveyskeskusten akuuttiosastojen kanssa akuutti- ja kuntoutuslähisairaaloiksi Apteekit tarjoavat matalan kynnyksen palveluita, kliinisen farmasian palveluita, laboratoriopalveluita ja terveysneuvontaa sekä tarjoavat terveysseurantalaitteita kotiin 16

17 Näin digitalisaatio, logistiikan kehitys ja uudet käytänteet voivat näkyä palveluverkossa vuoteen 2025 mennessä 17

18 Maakunnittain jääneiden ja poistuneiden terveyspalveluyksiköiden lukumäärät vuonna 2025 suhteessa vuoteen 2015 Maakunta Terveysasema Keskussairaala Synnytysyksikkö 24/7 päivystys Jää* Poistuu* Jää Poistuu Jää Poistuu Jää Poistuu 01 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä: *Digiroad 2014, kaikki tieluokat Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka 18

19 Terveysasemien ja apteekkien palveluiden saavutettavuus optimoituna terveyskeskusverkkoon 2015 (548 kpl) ja 2025 (329 kpl) 3 km päässä - terveysasemista n, 64 % väestöstä terveysasemista + apteekeista n. 75 % väestöstä terveysasemista n. 55 % väestöstä v km päässä - terveysasemista n. 90 % väestöstä terveysasemista + apteekeista n. 92 % väestöstä terveysasemista n. 85 % väestöstä km päässä - lähes kaikki (ta + apt) lähes kaikki terveysasemista 2025 Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka 19

20 Palveluverkko 2025: yhteenveto Ennustetun kehityksen mukaan väestön odotetaan vähenevän seuraavan vuoden kuluessa erityisesti Itä-Suomessa, maakuntatasolla Kainuun ja Etelä-Savon ollessa suurimpia väestön menettäjiä Toisaalta ikääntyvän väestön osuuden kasvu erityisesti Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomessa lisää mitä luultavimmin terveyspalveluiden tarvetta noilla alueilla tulevaisuudessa Digitaalisuuden ja uusien palvelumuotojen (esim. liikkuvat palveluyksiköt, terveyskioskit) odotetaan tulevan avuksi, kun paikkaan sidottua palveluverkkoa joudutaan mahdollisesti supistamaan sekä palvelutarjontaa selkiyttämään ja keskittämään 20

21 Miksi palvelupaketit? Nykyinen toimintamalli Ei tietoa asiakkaiden palvelukokonaisuuksista ja kokonaiskustannuksista Palvelupakettien tarjoama ratkaisu Toimintaa ja taloutta koskevien tietojen yhdistäminen Tarkastellaan yhtä rahoituskanavaa tai palvelusiiloa kerrallaan Palveluiden integraatiota tukevan tiedon tuottaminen (sp, pth ja esh) Tiedot hajallaan, vertailu haastavaa Yhtenäinen raportointijärjestelmä mahdollistaa vertailtavuuden Sitra 2016

22 Miksi palvelupaketit? Nykyinen toimintamalli Palvelupakettien tarjoama ratkaisu Tietojen virheellisyys vertailuissa Tietojen hidas valmistuminen (min 11 kk) Yhtenäiset määrittelyt tietopohjiin sopivalla lentokorkeudella Maakunnan järjestäjän osavuosikatsauksiin, valtakunnallisesti jo tilinpäätöksien valmistuttua Tuottajapainotteinen raportointi Palvelukokonaisuuksiin perustuva raportointi Sitra 2016

23 Palvelupakettimalli on riippumaton tuotannon hallinnollisista rakenteista ja tuottajan organisaatiosta Sitra 2016

24 Palvelupakettien pilotoinnista kohti testausta ja käyttöönottoa Yhteistyöhanke STM & Sitra Pilotointi Pilotit: 1. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2. Pohjois-Savo (Kuopion kaupunki, Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja Kysteri), 3. Siun SOTEn kuntayhtymä 4. Tampereen kaupunki 5. Porvoon kaupunki 6.Varsinais-Suomi (VSSHP, Raisio, Rusko, Akseli-kuntayhtymä) 7.Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Asiantuntija-/sidosryhmätapaamiset NHG ulkoinen arvioija ja koko loppuraportin kokooja THL laatu- ja vaikuttavuusmittarit Testaus 1-5/ vaiheen palvelupakettien testausmaakunnat ovat: Pirkanmaan maakunta Pohjois-Savon maakunta Varsinais-Suomen maakunta Lisäksi testaukseen osallistuvat: Pohjois-Karjalan maakunta laatu- ja vaikuttavuusmittareiden osalta Etelä-Karjalan maakunta lääkehuollon ja matkapalveluiden palvelupaketin osalta Testaus käynnistyy tammikuun alussa Palvelupakettien laatu- ja vaikuttavuusmittarien valmistelu jatkuu syksyn 2016 aikana Sitrassa ja työ sovitetaan yhteen STM:n KUVA-työryhmän työhön. Sitra 2016

25 Sitra 2016

26 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset palvelupaketti-mallin mukaisesti jaoteltuna Eksotessa ja Siun Sotessa 2015 Sitra 2016

27 Palvelupaketit tuottavat tärkeää vertailutietoa kustannuksista Esimerkkinä hoito- ja hoivapalvelupaketti Sitra 2016

28 Bruttokulut ja asiakasmäärät palvelupaketeittain Eksotessa Sitra 2016

29 Esimerkkejä pilotoinnin aikana saaduista hyödyistä Keskeisimmäksi nykyhetken tietopohjaa parantavaksi tekijäksi todettiin mahdollisuudet tuottaa valtakunnallisesti relevanttia vertailutietoa Palvelupakettien odotetaan tuottavan aiempaa parempaa palveluiden integraatiota tukevaa tietoa Sisäisen tilastoinnin ja raportoinnin auditointi Ostopalveluiden seurannan ottaminen osaksi samaa raportointia kuin oma toiminta. Asiakasmäärät mukaan raportointiin käyntien ja hoitopäivien rinnalle. Raportointiviitekehyksessä katseen nostaminen ylätasolle. Sitra 2016

30 Palvelupaketit ovat: Sopimisen työkalu (palvelurakenne, -sisältö, kustannuslaskentamalli) Palvelujen kustannusten ja laadun raportoinnin ja vertailun väline Keino tarkastella asiakasryhmiä Tietojohtamisen väline Keino integroida sosiaali- ja terveyspalvelut toisiinsa tuotannon tasolla Viitekehys palvelujen kehittämiselle kokonaisuuksiin sopivaksi Sitra 2016

31 Palvelupaketit eivät ole: Karsinoita, johon asiakas määrätään Kokonaisuuksia, joiden välillä asiakkaan pitää valita Määräys palvelujen tuotannon organisoimisesta Organisaatio Jäykkä palvelukatalogi Sitra 2016

32 Palvelupakettien testauksen tavoitteet kevät 1-5/ Jatkokehitetään palvelupakettimallia ja sisältöjä sote-palveluiden alueellisen ja kansallisen ohjauksen työkaluna Testataan asiantuntijoiden kanssa luotuja matkapalveluiden ja lääkehuollon palvelupaketteja Etelä- Karjalan maakunnan kanssa 2. Tarkennetaan palvelupaketteihin liittyviä määrittelyitä ja yhteensovitetaan eri toimijoiden tarpeisiin Kansallisesti yhtenäinen palvelupakettien käsitemäärittely ja luokittelu (Mitä tietoa kerätään ja miten kerätään) 3. Testataan pakettien toimivuutta maakuntien toiminnan ohjauksessa Raportoinnin vaatimusmäärittelyt (kansallisesti yhteneväinen) Palvelupakettien laatu- ja vaikuttavuusmittareiden testaus Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa 4. Kehitetään ja testataan ohjauksen tietoprosesseja Suunnitelma palvelupakettien käyttöönotosta osana maakunnallista tietotuotantoa Palvelupakettitiedon kytkeminen maakunnallisiin tietoallas-hankkeisiin ja jatkuvaan tiedontuotantoon Sitra 2016

33 Palvelupaketeista kansallisen sote-raportoinnin malli 2019 Palvelupakettityön eteneminen: Ministeri Rehulan linjaus kesäkuussa 2016: palvelupakettien jatkokehitys ja käyttöönoton valmistelu käynnistetään osana sote- ja maakuntauudistusta ja raportointi- ja ohjausmallin kehitystyötä. STM ottaa vetovastuun 1/2017 ja vie palvelupaketteja kohti kansallista ohjausmallia: piloteista testaamiseen ja testaamisen kautta implementoimiseen maakunta kerrallaan. Testaus yhteensovitetaan ja aikataulutetaan sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoon, sekä Sote-tietohyötykäyttöön strategian toimeenpanoon. Testaus ei edellytä ei edellytä palvelujen tuotteistamista. SITRA 2016

34 Lisätietoa Sosiaali- ja terveyspalveluverkon kehityskuvia Apteekkiverkko Sote-tiedosta tekoihin-palvelupaketit raportoinnin työkaluna - ja mitä niillä voidaan seuraavaksi tehdä Tiedosta tekoihin-palvelupaketit tietojohtamisen työkaluna 34