OPPILAANOHJAAJA OPPIMISVALMENTAJANA

Transkriptio

1 OPPILAANOHJAAJA OPPIMISVALMENTAJANA Heli Isomäki, Ludus Oy Anu Keski-Koukkari, Ludus Oy, HY MITÄ HYVÄ OPPIMINEN EDELLYTTÄÄ? Mukaillen Meltzer, 1996 Vahva emotionaalinen perusta Opiskelumotivaatio Positiivinen käsitys itsestä oppijana Psyykkinen energia Työskentelytaidot (mm.) Itsenäisen työskentelyn taidot Ryhmätyötaidot Vuorovaikutustaidot Auktoriteettien hyväksyminen Kognitiiviset taidot (mm.) Kielelliset taidot Näönvaraiset taidot Ongelmanratkaisukyky Tarkkaavaisuus Oppimisstrategiat Tehokas oppiminen 1

2 YMPÄRISTÖN VAIKUTUKSET OPPIMISEEN Reynolds, 1997 Koulu Luokka Koti johtajuus yhteiset arvot ja tavoitteet järjestys ja myönteisyys opetuksen taso opetukseen käytetty aika henkilökunnan yhteistyö oppimisen seuranta opetuksen painotukset opetusmateriaalin ja henkilökunnan riittävyys opetuksen suunnittelu opetuksen laatu vuorovaikutus oppimiseen ja opetukseen käytetty aika struktuuri luokan ja materiaalin hallinta odotukset palaute ja arviointi työtilan toimivuus osallistuminen ja kiinnostus kotitehtäviin sitoutuminen johdonmukaisuus oppimista tukeva ympäristö seuranta sensitiivisyys ja tuki OPPIMISVAIKEUKSIEN YKSILÖLLINEN MONIMUTKAISUUS Laadulliset Määrälliset Päällekkäiset Kehitykselliset ja Kumulatiiviset vaikutukset 2

3 % TEKIJÄT SELVIYTYMISEN JA ONGELMIEN TAUSTALLA Kyvyn puute (NEURAALINEN TASO) Kyvyn käytön tehottomuus (KÄYTTÄYTYMISEN TASO) Itsetunnon ja motivaation ongelmat (EMOTIONAALINEN TASO) Mitä pidemmälle opinnoissa edetään, sitä enemmän korostuvat käyttäytymisen emootioiden taso, koska Vaikeudet luovat suuremman uhan minäkuvalle ja itsetunnolle Vaikeuksien kasaantuminen 10,9 10,9 10,9 11,9 12,9 heikosti koulussa menestyvät oppilaat 18,8 18,8 ainoastaan ov ei keskimääräistä heikompaa kykytasoa, ei ov:a, eikä käyttäytymisen ongelmia ainostaan heikko kykytaso käyttäytymisen ongelmia ja ov ainoastaan käyttäytymisen ongelmia heikko kykytaso ja käyttäytymisen ongelmia heikko kykytaso ja ov kaikkia edellä mainittuja ongelmia 3

4 ONGELMIEN KOMPLISOITUMINEN IÄN MYÖTÄ NUORUUSIÄSSÄ KUMULOITUVAT: Reaaliaikaiset oppimisvaikeudet Aiemmin syntyneet oppimisaukot Välttämiskäyttäytyminen Negatiiviset oppimiskokemukset Motivaation puute VÄLTTÄMISKÄYTTÄYTYMINEN OPPIMISVAIKEUDET Nuoruusiässä itse aiheutettujen ongelmien määrä lisääntyy OPPIMISAUKOT MITÄ TEHTÄVISSÄ? 4

5 KOULUN TUKITOIMET Mukaillen, opetushallitus

6 VAIKUTUSKANAVAT Mukaillen Mateer, Kerns & Eso (1996) ULKOISET KEINOT Ei pyritä muuttamaan yksilön kognitiivisia taitoja Hyväksytään, että yksilöllä on toimintakykyrajoitteita Keinoina: 1. Ympäristön muokkaaminen 2. Odotusten muuttaminen 3. Erityisten opetusmetodien käyttö SISÄISET KEINOT Tavoitteena yksilön muutos Keinoina: 1. Taitojen kehittäminen Häiriintyneiden taitojen harjaannuttaminen 2. Strategioiden opetus Vaikeuksien kompensaatio NEUROLOGINEN OPPIMISKÄSITYS Neurologinen oppimiskäsitys perustuu kahteen pääasialliseen asiaan: Aivojen muovautuvuus Harjoitus muuttaa aivojen toimintaa ja taitojen edustuksia aivoissa Kokemusta odottava Kokemuksesta riippuva Taitojen hierarkkinen rakenne Korkeammantasoisilla toiminnoilla voi ottaa haltuun alempitasoisia toimintoja Kompensaatioperiaate 6

7 VAIKEUKSIEN ILMENEMISTASOT HÄIRIÖ: SYNNYNNÄINEN HAITTA: SUHTEUTUU NEUROLOGISEEN KEHITYKSEEN JA YMÄRISTÖN VAATIMUKSIIN SEKUNDAARIONGELMAT: LISÄÄNTYVÄT IÄN MYÖTÄ ERITYISESTI JOS VAATIMUKSET OVAT LIIAN SUURET HERKKYYSKAUDET JA VARHAISLAPSUUS PERUSTAIDOT NUORUUSIKÄ KOMPENSAATIO NUORUUS- JA AIKUISIKÄ 1. PSYKOEDUKAATIO Nuoret hyötyvät psykoedukaatiosta, joka vahvistaa heidän: Uskoaan selviytyä oppimisvaikeuksien kanssa Kykyä tukea konkreettisesti lapsen selviytymistä tukemalla: Oppimista Itsetuntoa Motivaatiota 7

8 2. PERUSTAITOJEN VAHVISTAMINEN Perustaitojen vahvistaminen on tuloksellisinta alakouluvaiheessa ja erityisesti ennen kouluikää Perustaitojen vahvistaminen ei tapahdu opetussuunnitelman mukaan etenevässä opetuksessa oppimisvaikeuksisilla niissä oppiaineissa, joissa oppimisvaikeuden vaikuttavat Määritelmän mukaisesti oppiminen ei ole normaalia eikä siten seuraa normaalia aikataulua 3. OPISKELUTAITOJEN RAKENTAMINEN Lähes kaikilla oppimisvaikeuksista kärsivillä ihmisillä on vaikeuksia oppimis- ja opiskelustrategioiden oppimisessa He tarvitsevat ehdottomasti ja HUOMATTAVASTI tukea opiskelustrategioiden kehittymiseen Opiskelustaretgioiden opetuksessa on hyödyllisintä käyttää seuraavia periaatteita: Straregiaopetuksen yleiset periaatteet Strategioiden siirtäminen lapsen ja nuoren lähipiiriin eli vanhempien opastus Massiivinen toisto Siltaaminen koulunkäyntiin 8

9 4. SEKUNDÄÄRIONGELMIEN EHKÄISY Tärkeässä osassa erityisesti nuoruusiässä on sekundaariongelmien ehkäisy: Oppimisaukkojen ehkäisy tuki- ja erityisesti laajaalaisen erityisopetuksen avulla Akateemisen itsetunnon tuki perustaitoja tukemalla odotusten suhteuttamisella realistisiin tavoitteisiin Tukikeskusteluilla Motivaation tukeminen onnistumisen mahdollisuuksia tarjoamalla VARHAISLAPSUUDESTA ALKAEN 3V- VARHAISLAPSUUS, LEIKKI- JA LATENSSIIKÄ 3-12V 1. YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMIINEN/AIKUISTEN OHJAAMINEN 2. YKSILÖÖN VAIKUTTAMINEN/PERUSTAITOJEN VAHVISTAMINEN AJATTELUN KEHITYS 4. YKSILÖÖN JA YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMINEN/ SEKUNDÄÄRIONGELMIEN EHKÄISY 3. YKSILÖÖN VAIKUTTAMINEN/OPISKELUSTRATEGIOIDEN JA TAITOJEN VAHVISTAMINEN ERITYISESTI NUORUUSIKÄ YLI 12V MYÖHÄNINEN LATENSSI-IKÄ JA NUORUUSIKÄ YLI 12V 9

10 1. MINÄ OPPIJANA Psykoedukaatio oppimisvalmentajan tehtävänä MINÄPYSTYVYYS Minäpystyvyys = kuinka pystyväksi yksilö kokee itsensä suhteessa johonkin toimintaan (Bandura, 2002, s ; 1997, s. 37) Keskeistä motivaation kannalta: Minäpystyvyyden arviot vaikuttavat osaltaan siihen, mitä yksilö tekee, kuinka voimakkaasti ja kauan hän ponnistelee asian hyväksi sekä miten esteet ja epäonnistumiset vaikuttavat yksilön ponnisteluihin (Bandura, 2002, s. 61). Useita käsitteitä: minäpystyvyys, pystyvyysuskomus, kykyuskomus, onnistumisen odotus Eroaa itsetunnon käsitteestä, tilannesidonnaisuus! 10

11 MINÄPYSTYVYYS JA AKATEEMINEN SUORIUTUMINEN Pystyvyysuskomukset ja onnistumisen odotukset ennustavat akateemista suoriutumista (Nurmi ym., 2003; Pajares, 1996; Pajares & Miller, 1995) Yksilön todellinen tai mahdollinen kyvykkyys ei yksinään selitä riittävän hyvin akateemista suoriutumista Epäonnistumisen ennakointi: tehtävien välttely (opittu avuttomuus) OPPIMISVAIKEUS JA MINÄPYSTYVYYS Oppimisvaikeus usein heikentää uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin oppia ja opiskella motivaatio opiskella voi laskea Tieto oppimisvaikeudesta on tärkeää helpottavaa kuulla, mistä vaikeus johtuu vahvuuksien tunnistaminen kompensointikeinojen etsiminen ja käyttöönotto vaikeuksien ja vahvuuksien huomiointi opetuksessa 11

12 KOKEMUKSIA OPPIMISVAIKEUKSIEN VAIKUTUKSISTA Opintojen kuormittavuus Opiskelu vie huomattavan paljon aikaa (tuloksiin nähden) Turhautuminen Epäonnistumisen kokemukset OPPILAIDEN KOMMENTTEJA Olenko tyhmä? Kannattaako yrittää, kun tää on niin vaikeeta? 12

13 ESIMERKKI ITSETUNNON TUKEMISESTA MITEN ITSETUNTO MUODOSTUU? Taustalla omat ja muiden uskomukset, mielipiteet ja ajatukset itsestä Muodostuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa pitkällä aikavälillä Sanalliset viestit Kykenevyyden tunne Vastuuntuntoisuus Oppimisvaikeudet saattavat vaikuttaa kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin 13

14 MITEN HYVÄ ITSETUNTO NÄKYY LAPSESSA? Lapsi on ylpeä saavutuksistaan osaa ottaa vastuuta kestää vastoinkäymisiä ottaa vastaan uusia haasteita varmuudella ja innostuneesti pitää huolta toisten omaisuudesta ja kunnioittaa sitä huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan ottaa vastaan tunnustusta pystyy tuntemaan ja tunnistamaan kaikenlaisia tunteita MITEN HUONO ITSETUNTO NÄKYY LAPSESSA? Lapsi välttelee pelkoa ja ahdistusta aiheuttavia tilanteita vähättelee omia kykyjään syyttää muita omista huonoista puolistaan on helposti toisten ihmisten vaikutettavissa hermostuu helposti on voimaton on helposti syyllistyvä saa aikaan tilanteita, joilla on kielteisiä seurauksia välttelee sääntöjen tai käytäntöjen seuraamista 14

15 Minä olen arvokas Sinä et ole arvokas kerskuminen muiden polkeminen röyhkeys, ylimielisyys, ylpeys, itsetyytyväisyys Sinä olet arvokas Minä en ole arvokas tyytymättömyys katkeruus syrjään vetäytyminen Sinä et ole arvokas Minä en ole arvokas masennus toivottomuus anarkia välinpitämättömyys Minä olen arvokas Sinä olet arvokas vapaus rohkeus avoimuus kunnioitus tyytyväisyys OPPIMISVAIKEUDET JA MINÄKÄSITYS Valtaosalla huonon akateemisen minäkäsityksen omaavista lapsista huono ennuste ei toteutunut Integraatio-oppilailla havaittu akateemisen minäkäsityksen heikkenemistä iän myötä Sosiaalinen- ja yleinen minäkäsitys ei muuttunut iän karttuessa 15

16 MINÄKÄSITYSTÄ SUOJAAVAT TEKIJÄT OPPIMISVAIKEUSLAPSELLA Hyvät sosiaaliset suhteet Omien vahvuuksien löytäminen Onnistumisen kokemusten tunnistaminen Kohtuullinen koulumenestys ITSETUNTOA EDISTÄVÄT INTERVENTIOT JA OPPIMISVAIKEUDET Interventioiden vaikuttavuus suhteessa: Intervention laatuun Oppilaan luokkatasoon Minäkuvan osa-alueeseen Arvioidut interventiot: Neuvonta Akateeminen Epäsuora Fyysinen Toimintaterapeuttinen Muu 16

17 INTERVENTIOIDEN VAIKUTTAVUUS Intervention laatu ei merkittävästi yhteydessä vaikuttavuuteen Alakoululaisille akateeminen interventio oli merkitsevä Yläkoululaisille ja lukiolaisille neuvonta oli ainoa merkitsevän muutoksen aikaansaanut interventio INTERVENTIOIDEN VAIKUTTAVUUS Interventiot vaikuttivat merkittävästi sekä akateemiseen, sosiaaliseen että kokonaisminäkäsitykseen Tuloksiin eivät vaikuttaneet intervention kesto tai käytetyt mittausvälineet Vaikuttavuus oli suurinta niillä oppilailla, joilla minäkäsitys oli alhainen Em. ryhmästä yläkoululaiset hyötyivät alakoululaisia enemmän 17

18 2. OPISKELUTAITOJEN RAKENTAMINEN Opiskelustrategiat oppimisen tukena STRATEGIAOPETUKSEN HAASTEET Strategian valinta Mikä on nuorelle strategia soveltuva strategia Strategia ei saa perustua heikoimpien taitojen varaan Riittävä harjoittelu Oppiminen vs. ylioppiminen Metataitojen puutteet Siirtäminen käytäntöön Soveltaminen useisiin eri tilanteisiin Käytön motivointi yhtä tärkeää kuin strategian oppiminen 18

19 STRATEGIAOPETUKSEN KULMAKIVET Strategian valinta perustuu nuoren vahvuuksien hyödyntämiseen Keskitytään yhden hyvän strategian harjoittelemiseen Keskitytään ensin strategian harjoitteluun ja sen jälkeen sen soveltamiseen Huomio ja palkitseminen suunnataan aluksi oppimisprosessiin Arvioidaan strategian soveltuvuutta ja oppimista jatkuvasti ja tarvittaessa vaihdetaan strategiaa STRATEGIAOPETUS KÄYTÄNNÖSSÄ Aikuinen esittelee strategian Aikuinen demonstroi strategian Aikuinen ja nuori toteuttavan strategiaa yhdessä Vastuu toteutuksesta siirtyy yhä enemmän nuorelle Nuori toteuttaa strategiaa yksin Nuoren lähipiirille annetaan tietoa käytettävästä strategiasta 19

20 ESIMERKKI STRATEGIAOPETUKSESTA Luetun ymmärtämisen tukeminen lukustrategioiden avulla LUETUN YMMÄRTÄMISEN VAIKEUS Vielä melko heikosti tunnettu ja tunnistettu oppimisvaikeus Usein se sijoitetaan käsitteiden lukivaikeus tai lukihäiriö sisään Teknisen lukemisen erityisvaikeus = dysleksia Luetun ymmärtämisen vaikeus = hyperleksia On olemassa lukijoita, joilla on: Dysleksia ilman luetun ymmärtämisen vaikeutta Ikätasoa vastaava tekninen lukutaito, mutta luetun ymmärtämisen vaikeutta Teknisen lukemisen ja luetun ymmärtämisen vaikeutta Suomessa hyperleksiasta kärsiviä lapsia on arviolta noin 16 % (Lindeman, 1998) Dysleksiasta ja luetun ymmärtämisen vaikeudesta kärsiviä suomalaislapsia on arviolta noin 7 % 20

21 OPPIMINEN JA YMMÄRTÄMISEN VAIKEUDET Luetun ymmärtämisen vaikeuden syyt voivat olla moninaiset, joten tukitoimet riippuvat lapsen vaikeuden syistä Strategiaopetus (keskittyen yhteen strategiaan) riittävästi toistoja automatisoituminen Harjaantunut lukija osaa vaihtaa strategiaa tehtävän myötä esim. pintasuuntautunut ja syväsuuntautunut strategia LUETUN YMMÄRTÄMISEN TUKEMINEN Luetun ymmärtämistä voidaan kehittää lukustrategioiden avulla Lukustrategioita on monia, tärkeää tietää mistä luetunymmärtämisen vaikeudet johtuvat Vaikeuksien taustasyyn tulisi määrittää strategia Käsitteiden selventäminen Ajatuskartta 21

22 SILMÄILYSTRAETGIA Lue otsikot, varmista ymmärrys Lue tummennetut sanat, etsi niiden merkitys Lue kuvatekstit ja katso kuvat Lue tiivistelmä TARKAN LUKEMISEN STRATEGIA Lue kappale kerrallaan Pysähdy miettimään Keskityinkö Ymmärsinkö Osaanko selittää omin sanoin Jos vastaat kieltävästi yhteenkin kysymykseen, lue uudelleen 22

23 MUITA KEINOJA TUKEA YMMÄRTÄMISTÄ Äänikirjat ( Valmiit koekysymykset, ohjaavat lukemista Vihkotyöskentelyn nivominen kirjaan Työkirjatyöskentely ohjaa olennaisten asioiden löytämiseen 3. SEKUNDÄÄRIONGELMIEN EHKÄISY Miten ylläpitää motivaatiota ja ehkäistä oppimisaukkoja 23

24 MITÄ ON MOTIVAATIO? Motivaatio psyykkinen tila, jonka seurauksena yksilö toimii jonkin päämäärän saavuttamiseksi Voidaan jakaa ajallisen keston mukaan: yleismotivaatio ja tilannemotivaatio Motivaatioon vaikuttaa tehtävän Mielenkiinto Annettu arvo Arvio onnistumisesta/epäonnistumisesta SISÄINEN JA ULKOINEN MOTIVAATIO KOULUSSA Sisäisesti motivoituneet innostus tehtävään ilman ulkoisen palkkion tavoittelua, esim. tavoitteena oppiminen Valitsevat haastavia tehtäviä ja eivät lannistu helposti Pysyvä positiivinen suhtautuminen koulunkäyntiin Ulkoisesti motivoituneet Tavoitteena saada palkinto oppimisestaan (arvosana, kavereiden hyväksyntä jne.) tai välttää negatiivisia seurauksia Valitsevat useammin tehtäviä, jossa he ovat hyviä ja välttävät vaikeita tehtäviä - Vastoinkäymiset saavat lapset välttämään haastetilanteita 24

25 KOULUMOTIVAATION KEHITYS Esi- ja alkuopetus Vertailu ikätovereihin alkaa Motivaatio alkaa eriytymään oppiainekohtaisesti Osaaminen ennustaa motivaatiota, ei toisinpäin Epärealistinen kuva omista taidoista Ei erota tehtävän tärkeyttä ja kiinnostavuutta luokka Lasten keskinäinen vertailu yleistä Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti Motivaatio alkaa olemaan tärkeä koulusuoriutumisen kannalta Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin Yläkoulu Nuorten keskinäinen vertailu yleistä Motivaatio eriytynyt oppiainekohtaisesti Motivaatio hyvin tärkeä koulusuoriutumisen kannalta Melko tarkka kuva omasta osaamisestaan suhteessa ikätovereihin Erottaa tehtävän tärkeyden ja kiinnostavuuden Mielenkiinto, sisäsyntyinen motivaatio ja onnistumisodotukset laskevat Vanhempien VANHEMPIEN VAIKUTUS KOULUMOTIVAATIOON Odotukset vaikuttavat lapsen onnistumisen ennakointiin Arvostukset vaikuttavat lasten mieltymyksiin Vanhempien kiinnostus koulutyötä kohtaan on yhteydessä sisäiseen motivaatioon ja voimakas kontrollointi ulkoiseen motivaatioon 25

26 MOTIVAATION TUKEMINEN RAKENTAVAN PALAUTTEEN ANTAMINEN Positiivinen palaute Huomioi aina hyvin menneet asiat ja anna niistä myönteistä palautetta Anna myönteistä palautetta myös lapsen ominaisuuksista (mukava, rauhallinen, oikeudenmukainen jne.) Negatiivinen palaute Kohdistuu toimintaan ei ominaisuuksiin Kerrotaan kuinka pitäisi toimia jatkossa Suhteuta viesti lapsen tunnetilaan 26

27 OPPIMISEEN LIITTYVÄN ITSETUNNON JA MOTIVAATION TUKEMINEN Vertailun vähentäminen (esim. sisarusten välillä) Alakoululaisilla suoriutumisen tukeminen: oppiminen lisää motivaatiota Yläkoululaisilla oleellista on keskusteluun ja itsetutkiskeluun liittyvä tuki Huomion kiinnittäminen siihen mitä lapsi on oppinut Tavoitteiden asettaminen sopivalle tasolle Vanhempien kiinnostus koulussa opiskeltavia sisältöjä kohtaan Aina motivaatio ei voi olla sisäistä, jolloin on turvauduttava porkkanaan (ja keppiin) OPPIMISAUKOT OPPIMISEN ESTEENÄ Erityisopetuslaissa ensisijainen tukimuoto: eriyttäminen Eriyttämisen tavat ja keinot vaihtelevat koulusta ja opettajasta toisen Tukiopetus/erityisopetus/laaja-alainen erityisopetus Mitä on laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa? 27