Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -näkökulmia osaamisen tunnistamiseen. Maija-Leena Pusa

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -näkökulmia osaamisen tunnistamiseen Maija-Leena Pusa

2 OSAAMINEN KÄYTTÖÖN? Keskustele vierustoverisi kanssa asiasta

3 PORINATUOKIO Millaisia kokemuksia sinulla on maahanmuuttajien osaamisesta ja miten olet arvioinut osaamista työpaikalla, työpajoilla tai koulutuksessa?

4

5 EUROPEAN QUALIFICATIONS FRAMEWORK Määritelmiä Tiedot tarkoittavat informaation omaksumisen ja ymmärtävän oppimisen kautta saavutettuja oppimistuloksia. Tiedot koostuvat koulutus- tai ammattialaan liittyvistä tosiasioista, periaatteista, teorioista ja toimintamalleista. EQF:ssä tiedot voivat olla teoreettisia tai tosiasioihin perustuvia. Taidot tarkoittavat kykyä soveltaa tietoa ja käyttää hankittua osaamista tehtävien suorittamiseen tai ongelmien ratkaisuun. EQF:ssä taidot voivat olla kognitiivisia (loogisen, intuitiivisen tai luovan ajattelun käyttö) tai käytäntöön liittyviä (kätevyys ja menetelmien, materiaalien, työkalujen ja välineiden käyttö). Kompetensseilla tarkoitetaan todennettua kykyä käyttää tietoja, taitoja sekä henkilökohtaisia, sosiaalisia ja/tai menetelmällisiä valmiuksia työtai opiskelutilanteissa sekä ammatillisessa ja/tai henkilökohtaisessa kehittymisessä. EQF:ssä osaamista kuvataan kykynä vastuulliseen ja itsenäiseen toimintaan.

6 Monenlaista osaamista Muodollinen, formaali osaaminen, esim. Ammatillinen koulutus Tutkinnot Pätevyydet Työtehtäviä kuvaavat nimitykset, ammattinimikkeet Osoitetaan dokumenteilla, todistuksilla, sertifikaateilla jne. Osaamista kuvataan ammattien sisällä (osaaminen = ammattitaito) Näkyvää osaamista Non-formaali, epävirallinen osaaminen, esim Elämänkoulussa, elämävaiheiden aikana syntynyt osaaminen Arkioppiminen (kotona, perheessä opitut taidot) Työn kautta syntynyt osaaminen Harrastukset, vapaa-ajalla tapahtuva oppiminen Ammattien rajat ylittävää osaamista Näkymätöntä osaamista, joka pitää tehdä näkyväksi

7 KÄSITTEISTÖÄ OPM:n työryhmämuisto 2007:4 FORMAALI OPPIMINEN: tapahtuu tavallisesti oppilaitoksissa, on järjestelmällistä oppimistavoitteiden, käytetyn ajan ja tuen osalta, opiskelija saa todistuksen, on oppimisen näkökulmasta tarkoituksellista EPÄVIRALLINEN OPPIMINEN: on järjestelmällistä oppimistavoitteiden, käytetyn ajan ja tuen osalta; oppimisen näkökulmasta tarkoituksellista. Esim. vapaa sivistystyö, työpaikkakoulutus. ARKIOPPIMINEN: oppiminen päivittäisissä työhön, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvissä toimissa; ei ole järjestelmällistä oppimistavoitteiden, käytetyn ajan tai tuen osalta, ei todistusta

8 Epävirallinen toimintakulttuuri? Työpaikan toimintakulttuuri - Esimies-alaissuhteet - Työnjako ja tehtäväkuvat, vastuut Työpaikan piilo-odotukset - Kuka on hyvä tyyppi - Ammattitaitoon kohdistuvat odotukset - Maahanmuuttajataustaan kohdistuvat odotukset Kirjoittamattomat säännöt - Jokapäiväiset toimintatavat ja käyttäytymisnormisto Epävirallinen toimintakulttuuri Työpaikan henki Henkilösuhteet Työntekijöiden suhtautuminen erilaisuuteen Hiljainen tieto - taito, asiantuntemus - käsitykset, tavat, asenteet - intuitio Koulutuskeskus Salpaus/ Monikulttuuripalvelut 2014/UN Viestintäkulttuuri/ sosiaalinen kanssakäyminen - virallinen - epävirallinen

9 9 Oppimis- ja opiskelukulttuuriin liittyvät erot Individualistisen vs. kollektiivisen kulttuurin vaikutukset Auktoriteettiin vs. demokraattiseen toimintatapaan perustuvan kulttuurin vaikutukset oppimiskäsityksiin, oppimisvalmiuksiin, oppimistapoihin, käsityksiin osaamisesta odotuksiin ja käsityksiin opettajan ja opiskelijan roolista, työntekijän ja esimiehen roolista vuorovaikutustilanteisiin yleisesti

10 YMMÄRTÄÄKÖ OHJATTAVASI MITÄ SANA OSAAMINEN TARKOITTAA? ONKO SINULLA JA OHJATTAVALLASI SAMA KÄSITYS SANASTA OSAAMINEN?

11 11 Oppimiskäsitysten kohtaaminen? Oppiminen on dynaamista Itseohjautuvia Oppija aktiivinen Sitoutuneita Kiinnostuneita Riippuvaisia Oppiminen on muistamista ja mieleen palauttamista Oppija passiivinen Delegoija Valmentaja, konsultti Rohkaisija, kannustaja Autoritaarinen

12 Osaamisen tunnistamisen näkökulma? 1. Kansantalouden näkökulma 2. Työelämässä vaadittava osaaminen 3. Koulutusjärjestelmän sisällä vaadittava osaaminen 4. Voimaantumisen eli maahanmuuttajataustaisen opiskelijan henkilökohtainen näkökulma

13 Kielitaito Kielitaidon merkitys on Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa hyvin korostunut Kielitaidolla ei vain välitöntä merkitystä vaan myös välillinen suomalaisuuteen sitoutumisen symbolina Kielitaitovaatimuksetkin joustavat työvoiman tarjonnan mukaisesti Kielitaitovaatimukset riippuvat tehtävistä Ensimmäinen sukupolvi voidaan aina torjua työmarkkinoilla vetoamalla kielitaitopuutteisiin

14 Sosiaalisen pääoman kohtaamattomuus suurin ongelma Sosiaalinen pääoma pitää sisällään verkostot, luottamuksen ja jaetut normit Rekrytointi perustuu suurimmaksi osaksi verkostoihin sulkee ulos ne, jotka eivät ole oikeanlaisissa verkostoissa Luottamus keskeisin edellytys rekrytoitumiseen Luottamusvaje syntyy, mikäli portinvartijat eivät arvioi kielitaitoa, koulutusta, ammattitaitoa ja habitusta oikeanlaisiksi Maahanmuuttajilla siis suomalaisuusvaje Sopivuuden korostuminen rekrytointikriteereissä muodollisen pätevyyden kustannuksella, eli hyvien tyyppien etsintä nostaa työmarkkinakynnystä kaikkien ryhmien kohdalla Tarvitaan takuumiehiä, ts. henkilöitä, jotka ovat ylittäneet luottamuskynnyksen, ja ovat valmiita laittamaan oman uskottavuutensa peliin työnhakijan hyväksi (Vrt. Annika Forsander etc.)

15 KUKA ON PORTINVARTIJA? KUKA ARVIOI RIITTÄVÄÄ SUOMALAISUUS- ASTETTA?

16 KATSO TÄNNE!

17

18

19 Tunnistaminen koulutusjärjestelmässä Toimenpiteet, jotka mahdollistavat oppijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen osaksi opintoja ja tutkintoa. Tunnistamisen avulla yksilön osaaminen tulee näkyväksi dokumentointia ja mahdollista virallista tunnustamista varten.

20 Tunnustaminen Toimenpiteet ja käytännöt, joilla oppijan tunnistettu osaaminen tehdään näkyviksi, dokumentoidaan ja arvioidaan. Toiminnassa keskitytään yksilön todelliseen osaamiseen ja sen todentamiseen.

21 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on väline jonka avulla voidaan laajentaa kaikkien, myös eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden pääsymahdollisuuksia ja osallistumista perinteisen kouluopetuksen sijaan ja rinnalla.

22 Yksilötaso Voimaantuminen(empowerment) Voimaantuminen kuvaa ohjausta, jossa ohjattavaa autetaan löytämään omat voimavaransa ja toimimaan omien päämäärien saavuttamiseksi aktivoituminen = tunnistetaan ja tunnustetaan yksilön osaamista laaja-alaisesti Edellyttää opiskelijalta käsitystä siitä, mitä kaikkea osaaminen voi olla osaamisen kertomista suomen kielellä käsitystä siitä, mitä Suomessa vaaditaan käsitystä siitä, miten voi käyttää omaa aiemmin hankittua osaamista suomalaisessa toimintaympäristössä

23 Maahanmuuttajan ammatillisen osaamisen kulmakivet Eri ammateissa lähtötasovaatimukset vaihtelevat Suomen kielen taito Hankittu ammatillinen perusosaaminen Miten lähtömaassa hankittu osaaminen tunnistetaan ja arvioidaan? Sosiaalinen ja kulttuuriosaaminen Kehittyy vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa, työyhteisön merkitys suuri

24 Maahanmuuttajan osaamisen yhteensovittaminen

25 Kysymyksiä, joita osaamisen tunnistajien tulisi asettaa itselleen Mikä on minun käsitykseni osaamisesta omalla ammattialallani? Miten itse kielellistän vaadittavan osaamisen opiskelijoille (jos pitää selkokielistää OPS:n perusteista)? Onko kielitaito olennainen osa ammattitaitoa? Missä määrin kielitaito (suomen kielen taito) vaikuttaa substanssiosaamiseen? Millä kielitaitotasolla voi sanoa, että työ tulee tehdyksi hyvin ko. ammattialalla? Miten yleiset vuorovaikutustaidot ja kielitaito ovat sidoksissa toisiinsa? Onko olemassa ns. kompensoivia tekijöitä? Ymmärränkö ammatillisen kielitaidon olevan taito, joka kehittyy parhaiten autenttisissa tilanteissa? Missä vaiheessa maahanmuuttajat ovat valmiita harjoittelemaan ammattikieltä autenttisissa tilanteissa?

26

27 Minkälaista osaamista arvioidaan? Suomalaiseen työympäristöön liittyvää ammatillista osaamista Ydinosaamista voidaan tietyillä ammattialoilla arvioida melko nopeastikin maahantulon jälkeen-> arviointi käytännön näytöillä, kulttuurisidonnaista osaamista voidaan arvioida vasta riittävien kielellisten ja kulttuuristen taitojen kehityttyä

28 Mitä ei arvioida Hiljainen osaaminen Henkilö osaa asian, mutta ei pysty kuvailemaan osaamistaan kielellisesti Henkilö ei tiedosta osaamistaan

29 Mitä ei arvioida, jota pitäisi arvioida? Ydinosaamista pitäisi arvioida luotettavilla menetelmillä (mahd. varhain käytettävissa oleva osaaminen) Aiemmin toisessa maassa hankittu koulutus ja työkokemus tulisi huomioida Nonformaali ja informaali osaaminen jää usein huomiotta (vaikka se tunnistettaisiin, sitä ei tunnusteta)

30 Mitkä ovat niiden katvealueet? Tottumattomuus itsearviointiin Kulttuurista riippuen joko ali- tai yliarviointia Ei tiedosteta mitä osaamista ja aiempaa tekemistä tulisi kuvailla (mihin osaamista tulisi verrata) Oppimiskäsitykset erilaisia/hiljaisen tiedon tunnistaminen Esim. oletetaan, että arvioidaan ulkoa opittua Käsitys osaamisesta voi olla erilainen -> joissakin kulttuureissa todistusten hankkiminen laittominkin keinoin on tärkeämpää kuin pätevyyden saavuttaminen Saavutetun osaamisen näyttö erilaisessa toimintaympäristössä usein vaikeaa

31 Osaamisen tunnistajan taidot kyky tulkita erilaisia toimintatapoja sekä yksilön että kulttuurin näkökulmasta eri ammattialojen osaamisvaatimusten tunteminen (ohjaavassa ja valmistavassa/valmentavassa koulutuksessa toimivat) kyky selkokielistää suomalaisen kulttuurin järjestelmiä osaamisen tunnistamisen menetelmien hallinta (narraatio, portfoliotyöskentely jne.) ja niiden soveltaminen erilaisille kohderyhmille

32 OSAAMISEN TUNNISTAJAT Henkilön, joka pyrkii tunnistamaan toisen osaamista, tulisi ensin tunnistaa miten hän itse määrittelee osaamista. Hänen tulee myös tiedostaa, että hakija voi tietoisesti valita mitä hän kertoo. Se, joka pyrkii tunnistamaan osaamista, muodostaa käsityksen hakijan kertomuksen skeemoista. Kiinnostus tulee olla persoonassa ja siksi on tärkeä, että tunnistajan ja tunnistettavan välille syntyy aito kohtaaminen. (Nanna Wilhelmsson)

33 Maahanmuuttajataustaisten osaamisen tunnistajien tulisi kehittää mm. seuraavia taitoja kyky tunnistaa omia osaamiskäsityksiä ymmärrys osaamiskäsitteen erilaisista tulkinnoista eri kulttuureissa kulttuurisensitiivisen valintamenettelyn pääperiaatteiden hallinta dialogin käyttäminen monikulttuurisessa ohjauksessa ymmärrys kielitaidon vaikutuksesta erilaisissa ohjaus- ja valintatilanteissa

34 Osaamisen tunnistajan taidot kyky tulkita erilaisia toimintatapoja sekä yksilön että kulttuurin näkökulmasta eri ammattialojen osaamisvaatimusten tunteminen (ohjaavassa ja valmistavassa/valmentavassa koulutuksessa toimivat) kyky selkokielistää suomalaisen kulttuurin järjestelmiä osaamisen tunnistamisen menetelmien hallinta (portfoliotyöskentely, narraatio, työelämä näyttöjen raportointi, erilaiset projektit ja presentaatiot jne.) ja niiden soveltaminen erilaisille kohderyhmille - riippuu missä tilanteessa tunnistaminen tapahtuu (kotoutumiskoulutus, nivelvaihe, haku/hakeutumisvaihe, henkilökohtaistamisvaihe/hops-vaihe, tutkintotilaisuudet/ammattiosaamisen näytöt)

35 Huomionarvoisia asioita (Anni Karttunen ) Validointi on lääke moneen, muttei kaikkeen => Pitää käyttää eri konteksteissa eri tavoin ja validoinnin tavoitteet on hyvä olla selvillä! Kaikilla yksilöillä on osaamista, mutta mikäli ei olekaan relevanttia suomalaiseen työkulttuuriin soveltuvaa osaamista ei ole järkevää aloittaa validointiprosessia työelämän tai tutkintojen kannalta. (Vrt. kolmannen sektorin sosiaalinen validointi!) Validointi hyvä asia oikein käytettynä (vrt. punaviini). => Lasi on aina puoliksi täynnä ja kaikilla on jotain osaamista. Standardien määrittelystä ja kontekstista riippuu miten osaamista voidaan tehdä näkyväksi yksilöä, työelämää ja yhteiskuntaa eniten hyödyttävällä tavalla

36 Työkaluja