Kajaani-Sotkamo rakennemalli
|
|
- Tero Pääkkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kajaani-Sotkamo rakennemalli Sisällön kuvaus, perustelut ja toimenpideohjelma
2 Rakennemalliprosessi
3 Väestö- ja työpaikkatavoitteet vuoteen 2035 KAJAANI Väestötavoite asukasta vuoteen 2035 (tavoitteellinen ja edellyttää uusien työpaikkojen syntymistä) Vuositasolla uutta asukasta Työpaikkatavoite uutta työpaikkaa vuoteen 2035 Vuositasolla n. 40 uutta työpaikkaa Työpaikkoja: biotalous, metalli ja kaivosteollisuus, hoitoala SOTKAMO Väestötavoite asukasta vuoteen 2035 (tavoitteellinen ja edellyttää uusien työpaikkojen syntymistä) Vuositasolla uutta asukasta Työpaikkatavoite uutta työpaikkaa vuoteen 2035 Vuositasolla n. 20 uutta työpaikkaa Työpaikkoja: matkailu, kaivosteollisuus (edellyttää Vuokatin kehittymistä) Rakennemallin tulee pohjautua tavoitteelliseen väestökehitykseen: Tarkastelun haarukkana käytetään minimitavoitetta asukasta asukasta, joka on yleiskaavoissa oleva potentiaali
4 VE 1 Liikuttavia elämyksiä Kajaani-Sotkamo tarjoaa ainutlaatuisia, liikkumiseen, luontoon ja kulttuuriin pohjautuvia elämyksiä Latokartano 4
5 VE1a: Vuokatti Next Step Kajaani Uutta asumista Kävelypainotteinen keskusta Palvelujen keskus, matkailu Jalostustyöpaikkojen sijoittuminen Liikenteen solmu: rautatie, lentokenttä, joukkoliikenne Vesiliikenteen solmu: Oulujärvi, Nuasjärvi Voimakas kehityskäytävä Matkailun ja virkistyksen reitti Rannat virkistyskäyttöä ja nykyinen vapaaajan asuminen Vesistömatkailua, rantautumispaikkoja Sotkamo Jonkin verran uutta asumista Palveluja Keskustan tiivistämistä Hiukan alueen kehittäminen ja matkailumajoitus Vuokatti Iso osa alueen uudesta asutuksesta Master planin investointien toteuttaminen: urheiluopisto, Katinkullan alue Liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen keskus Alueen sisäiset liikennejärjestelyt
6 VE1b: Järven ympäri Kajaani Vakituista uutta asumista Palvelujen keskus, myös matkailua Jalostustyöpaikkoja Liikenteen solmu Uutta asumista pistemäisesti Nuasjärven pohjoispuolille Elinvoimaisten kylien tukeminen Yhtenäinen kevyen liikenteen yhteys Alueen matkailun lähtökohtana vetovoimaiset luonnonympäristöt Matkailua ja asumista tukevat kulttuurin ja maisemien kannalta tärkeimmät kylät Hajautunut matkailurakenne, voimakas panostus vesistömatkailuun Sotkamo Muita elinkeinoja Nuasjärven eteläpuolelle monikäyttöinen, ympärivuotinen matkailu- ja vapaa-ajan reitti Rantautumispaikkoja ja uutta vesistömatkailua Vuokatti Vapaa-ajanasumista ja matkailua Palveluja
7 VE 2 Energiaa luonnostaan Kajaani-Sotkamossa hyödynnetään ja jalostetaan monipuolisesti alueen luonnonvaroja metsäraaka-aineista kaivannaistuotteisiin 7
8 VE 2 Energiaa luonnostaan Kajaani Jalostuksen keskus, logistinen keskus ja liikenteen solmu, johon raaka-aineita tuodaan lähialueilta ja muualta maakunnasta Jalostustoimintaan liittyviä ja muita palveluja Sotkamo Asumista Palveluja Pienyrittäjyyttä Voimakas kehityskäytävä Kehittyvät kylät luonnonvarojen äärellä Uutta asumista ohjataan elinvoimaisiin kyliin (ei tuotantoalueiden läheisyyteen) Voimakkaasti lisääntyvä liikenne vaatii Vt 6 parantamistoimenpiteitä (mm. ohituskaistat, tievalaistus) Vuokatti Matkailua Palveluja
9 VE 3 Keskusten kulttuuria Kajaani-Sotkamo on tiivis, monipuolinen palvelujen, koulutuksen ja hallinnon keskus ja portti Kainuuseen 9
10 VE 3 Keskusten kulttuuria Kajaani Tiivis, kävelypainotteinen keskusta, uutta keskustaasumista Palvelujen keskus, digitaalisuuskeskus Kaupunki- ja ostosmatkailua Liikenteen solmu Uusi siltayhteys Kajaaninjoen yli Sotkamo Jonkin verran uutta asumista Palveluja Pienyrittäjyyttä Hiukan alueen kehittäminen ja matkailumajoitus Voimakas kehityskäytävä Matkailun ja virkistyksen monikäyttöinen, ympärivuotinen reitti Vuokatti Matkailun kehittämistä Matkailu- ja virkistyspalvelujen keskittymä
11 Vaikutusten arviointi, yhteenveto +/- Vaikutukset: VE1a Vuokatti Next Step VE1b Järven ympäri VE2 Energiaa luonnostaan VE3 Keskusten kulttuuria kilpailukykyyn matkailuun ja virkistykseen muihin elinkeinoihin ja työllisyyteen palveluihin, palveluverkkoon liikenteeseen, logistiikkaan ja liikkumiseen luontoon ja maisemaan luonnonvaroihin yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen imagoon, alueidentiteettiin ja hyvinvoinnin jakautumiseen aluetalouteen, yhdyskunta- ja energiatalouteen
12 Tulevaisuusmalli
13 Sisältöjä valintaan VE1a: Vuokatti Next Step VE1b: Järven ympäri VE2: Energiaa luonnostaan VE3: Keskusten kulttuuria - Liikuntapainotteisuus koko alueen trendiksi - Hyvinvointi-HiTech kärkialaksi - Myös Kajaanin majoitusmahdollisuuksien huomioiminen - Caravan-alueiden huomiointi (aktiivisessa käytössä) - Vuokatin luontaisen kasvupotentiaalin edelleen kehittäminen - Hyvinvointipalvelut - Matkailupalvelujen kehittäminen lentoasemalla - Virkistysmahdollisuuksia Nuasjärven ympärillä, yhteys Oulujärvelle - Järvet ja vesistömatkailu vesiliikenne - Lisää mahdollisuuksia kaksipaikkaiselle asumiselle: kerrostalo + hyvin varusteltu mökki - Mahdollisuus maaseudun työpaikkoihin (kun itse vastataan kustannuksista) - Jalostusasteen nostaminen - Keskittyvä rakenne ja uudet jalostustyöpaikat Kajaanissa - Tutkimus- ja tuotekehitys - Metsät ja luonto vahvuutena, myös hiljaisuus (ja pimeys) tuotteistus ja markkinointi - Kylät kainuulaisessa maisemassa - Asuminen keskustassa mahdollista, kävelykeskusta - Peliala ja liikunta yhteistyössä - Kajaanin rantojen hyödyntäminen asumiselle (ja virkistykselle) - Tiivistyvä rakenne: uudet työpaikat mm. terveys- ja muu matkailu, hyvinvointipalvelut - Kaupunkikeskustan, palvelujen, tapahtumien ja kaiken kaupunkimaisen kehittäminen EHDOTUS: 1a tiivistyvät rakenteet ja elinvoimaiset keskustat 13
14 Kajaani-Sotkamo yhdistelmämalli Kajaani Tiivis, kävelypainotteinen keskusta, uutta keskusta-asumista Palvelujen keskus, digitaalisuuskeskus Raaka-aineiden ja energian jalostustoimintaa Kaupunki- ja ostosmatkailua Liikenteen solmu, logistiikkapalveluja Uusi siltayhteys Kajaaninjoen yli Kajaanin kulttuuripalvelut Elinvoimaisten kylien tukeminen, pistemäistä asumista Nuasjärven pohjoispuolella Toiminnallinen yhteys Liikenneinfran sujuvuuden ja turvallisuuden paraneminen (Vt 6) Matkailun ja virkistyksen monikäyttöinen, ympärivuotinen Vuokatti reitti Iso osa alueen uudesta asutuksesta Sujuva yhteys lentoasemalle Master planin investointien toteuttaminen: urheiluopisto, Katinkullan alue Liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen keskus Alueen sisäiset liikennejärjestelyt Sotkamo Uutta asumista Palveluja Keskustan tiivistämistä Hiukan alueen kehittäminen ja matkailumajoitus
15 Toimenpiteitä rakennemallin toteuttamiseksi Alueen saavutettavuuden parantaminen Kainuun ja Kajaani-Sotkamon alueen ulkoinen saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla (edunvalvonta) Lentoliikenteen turvaaminen ja toimiva yhteys välille lentoasema Kajaani Vuokatti - Sotkamo Henkinen saavutettavuus (alueen tunnettuus, imago ja profiili) Kajaanin ja Sotkamon välinen yhteys turvalliseksi ja sujuvaksi liikennöidä ympäri vuoden arkipäivän sujuvuus Sujuvat ja kattavat mobiilipalvelut, palvelujen saavutettavuus Kajaanin keskustan kehittäminen Sotkamon keskustan kehittäminen Kajaania tulee kehittää palvelujen keskuksena, jossa tapahtumia ympäri vuoden, kävelypainotteista elävyyttä ydinkeskustaan Kaupunkiympäristön kohentaminen Elävän torin kehittäminen Kauppahalli keskustaan Maanalaisen parkkitilan rakentaminen Liikkumiseen houkutteleva ympäristö: pyöräily, yhteistyö pelialan toimijoiden kanssa Kajaaninjoen ylittävän siltayhteyden kehittäminen Keskustan tiivistäminen ja elävöittäminen Hiukan alueen kehittäminen ympärivuotisena virkistys- ja tapahtumakeskuksena Vuokatin matkailukeskustan kehittäminen Vuokatin urheiluopiston alueen matkailuinvestointien toteuttaminen Katinkullan alueen matkailuinvestointien toteuttaminen Toimintojen ja rakenteiden tiivistäminen Alueen sisäiset liikennejärjestelyt
16 Toimenpiteitä rakennemallin toteuttamiseksi Biotalouden kehittäminen Biotalouden investointeja tukeva maankäyttö Työvoiman saatavuuden turvaaminen, räätälöity koulutus yrityksille Alihankinnan ja palveluliiketoiminnan kehittäminen biotalousinvestointien ympärille Matkailupalvelujen kehittäminen Matkailupalvelujen paketointi (Kajaanin matkailu- ja majoituspalvelut osaksi Vuokatin tarjontaa) Alueen matkailupalvelujen tarjonta lentoasemalla 5-tielle ohiajavaa liikennettä pysäyttäjä matkailupalvelu Yksityisten mökkien ja asuntojen vuokraaminen yhteisen nettipalvelun kautta Ympärivuotisten monikäyttöreittien kehittäminen Kajaanin, Vuokatin ja Sotkamon välillä osana alueen matkailutarjontaa Vesistömatkailun ja sen palvelujen kehittäminen Kajaanin ja Sotkamon yhteistyönä Viestintä ja markkinointi Mobiili matkaopas Ajantasaiset ja visuaaliset nettisivut Kajaanin ja Sotkamon palvelujen APP (mobiilisovellus) Kansainvälinen yhteinen markkinointi ja myynti Saumaton yhteistyö Kajaanin ja Sotkamon yhteinen kehittäminen (ei kilpailua), sovitut roolit ja kehittämistoimet Paikkakuntien profilointi Sitoutuminen rakennemalliin ja muihin strategisiin valintoihin Elinvoima ja maankäyttöstrategia osaksi Kajaanin kaupunki- ja Sotkamon kuntastrategiaa Yrittäjien kutsuminen mukaan kehittämiseen / työryhmiin
Kajaani Sotkamo Rakennemalli
Kajaani Sotkamo Rakennemalli KAJAANI SOTKAMO YHTEINEN RAKENNEMALLI KEHITTÄMISTAVOITTEET TULEVAISUUSVAIHTOEHDOT KAJAANI SOTKAMO YHDISTELMÄMALLI KEHITTÄMISTOIMENPITEET KAJAANI SOTKAMO YHTEINEN RAKENNEMALLI
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN
Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne
TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN
1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman
Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa
1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
Perustehtävä ja arvot
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
Laukaan kunnan Rakennemalli
Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko
Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
Rakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
Kaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin
Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava
KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014
KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten
Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)
IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Lähtötietona kaupunkistrategiasta
Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio
Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke
Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun
ALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
Kainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
SUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
OULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI
- YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI 30.3.2010 SUOMEN SUURIN VÄESTÖNKASVU Virallinen ennuste 275.000 asukasta vuoteen 2025 mennessä 295.000 asukasta vuoteen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
V T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I. Pullonkaulasta edelläkävijäksi
V T 9 K A N G A S A L A - O R I V E S I - K E H I T T Ä M I S S U U N N I T E L M A L Y H Y E S T I Pullonkaulasta edelläkävijäksi Lähtökohdat Elintärkeä poikittaisliikenteelle ja elinkeinoelämälle VT9
Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen
Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
KUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
HELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä
Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto
Ristijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella
LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014
MIKKELI ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI 28. 29.10.2014 Jouni Riihelä, tekninen johtaja Sotaväen harjoituskenttä vuosina 1721-1809 Luonto näyttää valinneen Mikkelin kirkonkylän kaupungin
KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus
KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu
Keskustan kehittäminen
Keskustan kehittäminen Tavoitteet 25.3.2014 Ohjausryhmän työpaja 25.3.2014 Käsitellyt teemat 1. Asuminen 2. Liikenne 3. Palvelut ja työpaikat Ohjausryhmä = - Kaupunginjohto - Luottamushenkilöiden edustus
Maankäyttöstrategia 2014
PUKKILASSA ONNISTUU! Maankäyttöstrategia 2014 Pukkila on vireä, kasvava kunta Uudellamaalla. Joka puolelta ja joka puolelle on lyhyt matka. Ajoaikoja Pukkilasta Helsinki Kouvola Vantaa Järvenpää Lahti
Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN
7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
Kehä IV. Edunvalvontakortti
Kehä IV Edunvalvontakortti 1.2.2019 Kehä IV Kunnan tavoitteissa ja toimenpiteissä keskeinen liikennehanke Suunnittelun tavoitteena on, että toteutus välillä voi alkaa vaiheittain ja Tuusulan osalta ennen
Miten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
Jämsän elinvoimapalvelut
Jämsän elinvoimapalvelut 26.4.2017 Markkinointi lukuina 2016 481 Jämsekin uutiskirjeen tilaajaa 97 102 Sivun katselua 30 969 Käyttäjää Suosituin sivu yrityshakemisto 52 766 sivun katselua 35 600 Messukävijää
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio
MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää
KAINUUN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄ Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen vaikutusten arviointi
Kainuun liitto Muistio 24.8.2018 KAINUUN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄ Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen vaikutusten arviointi Aika: Perjantaina 24.8.2018 klo 9:05-11:35
Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta
Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta Mikko Autio asumisen asiantuntija Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Oulun kaupunki 27.9.2018 1. Ikääntyneiden asumisen nykytila ja tulevaisuus Oulussa
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
Kehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
Kehittyvä yhdyskuntarakenne ja ympäristö kasvun mahdollistajana yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 8.2.2018 UUDEN OULUN VÄESTÖENNUSTE 2010 2015 2020 2025 2030 182 528 195 733 204 465 211 665 217 609 YLEISKAAVATILANNE
KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA
KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA SARI NIEMI IISALMEN KAUPUNKI 8.5.2012 Safa-palkinto 2011 Omaleimaisuutta ja perinteitä vaalivasta yhdyskuntasuunnittelusta IISALMI KUOPIO 85
Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040
12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
Liikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /
Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava
Mäntyharjun keskustan kehittäminen
Mikkelin seudu vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 30.5.2014 Martti Wilhelms Projektipäällikkö Mäsek Oy / Mäntyharju Projektin tavoitteet (08/2012 06/2014) Löytää Mäntyharjun keskustan kehittämismahdollisuudet
Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025
Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025 Kehyskuntien elinvoima- analyysin 2015-2018 vahvuudet Muhoksella Väestön keski- ikä (38,7)valtakunnan (42,7)keskitasoa matalampi. Syntyvyys 11,9 lasta/ 1000 asukasta
Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA
Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys
STRATEGIA. Hyvinvointi näkökulma
ELINVOIMATYÖ 1 STRATEGIA Hyvinvointi näkökulma 1. Aktiivinen ja hyvinvoiva kuusamolainen 2. Tasapainoinen väestörakenne 3. Suvaitsevainen ja hyväksyvä ilmapiiri 4. Toimivat yhteisöt ja palvelut Elinvoima
Jämsän kaupunki/kuvapankki. Mallin kuvaus Vaikutusten arvioinnin tiivistelmä Kärkitoimenpiteet 04.01.2012
n kaupunki/kuvapankki Mallin kuvaus Vaikutusten arvioinnin tiivistelmä Kärkitoimenpiteet 04.01.2012 1 2 n kaupunki/kuvapankki Valittu rakennemalli Sydänmalli Koskenpää Haavisto Lahdenkylä Suinula Olkkola
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti johtaja Mikko Nurminen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle Nykyinen strategia
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 20.2.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017
Porin seutu. 8.200 yritystä. 138.000 asukasta. 9 kuntaa. Karhukunnat
Porin seudun rakennemalli 2020 Tavoitteet ja toimenpiteet Horisontaaliset teemat - Seudullinen maankäyttö - Imago ja seutuviestintä - Kestävä kehitys - Kuntien välinen yhteistyö Oleminen Tuottaminen Liike
Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava