Koulutuskokonaisuus Yhteiskunnallisten yritysten koulutukseen. Opettajan työkalu. toim. Anna Kirstinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuskokonaisuus Yhteiskunnallisten yritysten koulutukseen. Opettajan työkalu. toim. Anna Kirstinä"

Transkriptio

1 Koulutuskokonaisuus Yhteiskunnallisten yritysten koulutukseen Opettajan työkalu toim. Anna Kirstinä

2 Esipuhe Tämän koulutuskokonaisuuden taustalla on ollut ajatus yrittäjän ammattitutkintoon valmistavien opintojen täydentämisestä yhteiskunnallisten yritysten erityisnäkökulmalla. Yhteiskunnallisten ja henkilöstöomisteisten yritysten näkökulmia pohtimaan perustettiin yhteistyöryhmä, joka pääsi toteuttamaan koulutuskokonaisuuksia Opetushallituksen hanketuella. Mukana hankkeessa olivat Coop Finland ry edustajanaan Sataosaajat Osuuskunta, Coop Network Studies Helsingin yliopisto (Ruralia-instituutti), Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Kankaanpään opisto, Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry ja Sosiaalisen yritystoiminnan forum Syfo Oy. Yrittäjän ammattitutkintoon valmistavat opinnot soveltuvat suurelta osin myös yhteiskunnallisten yritysten tarkoituksiin. Joitakin erityispiirteitä kuitenkin on ja näihin haluttiin antaa eväitä opiskelijoille, joita erityisesti yhteiskunnallinen yritystoiminta kiinnostaa sekä opettajille, jotka yhteiskunnallisten yritysten teemoja opettavat. Vastaava koulutuskokonaisuus laadittiin hankkeen puitteissa myös henkilöstöomisteisten yritysten näkökulmasta. Käsillä on koulutuskokonaisuus, jota opettajat voivat hyödyntää koulutuksia ja opintoja suunnitellessaan. Koulutuskokonaisuutta ei tarvitse käyttää sellaisenaan, vaan sitä voidaan vapaasti soveltaa kunkin opintoryhmän ja opettajan tarkoituksiin. Toivomme, että siitä löytyy vinkkejä ja näkökulmia, jotka innostavat opettajaa tuomaan esille yhteiskunnallisten yritysten erityisiä piirteitä ja asioita. Koulutuskokonaisuuden ajatuksia ja osioita voi hyödyntää myös lyhyemmissä koulutuksissa ja ei-tutkintoon tähtäävissä lisä- ja täydennyskoulutuksissa. Myös korkeakouluopinnoissa ja vapaan sivistystyön piirissä näitä näkökulmia ja ideoita voi käyttää missä vain, missä ollaan kiinnostuneita yhteiskunnallisten yritysten asiasta. Taitto ja ulkoasu: Henrich Konček Kuvitus: Piia Myllyselkä Paino: M&P Paino Oy, 2010 Tämän koulutuskokonaisuuden ovat laatineet Jaana Merenmies, Elina Vanhapiha ja Jussi Mankki Sosiaalisen yritystoiminnan forum Syfo Oy:stä, joka on yhteiskunnallinen yritys sekä Harri Kostilainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Heillä kaikilla on usean vuoden kokemus työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten 3

3 kehittämistyöstä. Pedagogisia ohjeistuksia on kirjoittanut koulutustuottaja Anna Kirstinä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:stä. Johdanto Tämän koulutuskokonaisuuden taustalla on hankkeen toimien myötä saatua tietoa yhteiskunnallisten yritysten tarpeista. Yhteiskunnallisille yrityksille tehtiin laaja kysely, jonka tuloksia koulutuskokonaisuuden laatimisessa on hyödynnetty. Lisäksi järjestettiin työseminaari, jossa alan osaajat jakoivat ideoita ja ajatuksia. Kiitämme kaikkia työhön osallistuneita! Helsingissä Anna Kirstinä koulutustuottaja Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Yhteiskunnallisten yritysten keskeinen ominaispiirre on se, että niillä on erilaisia yhteiskunnallisia tehtäviä. Tässä yrittäjän ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tukevassa ja täydentävässä koulutuskokonaisuudessa keskitytään niihin yhteiskunnallisiin yrityksiin, joiden tehtävänä on työmarkkinoille integrointi. Niistä käytetään tästä eteenpäin termiä yhteiskunnallinen yritys. Koulutuskokonaisuus on suunnattu yhteiskunnallisten yritysten johdolle, esimiehille ja kehittäjille tai näihin tehtäviin suuntautuville. Tämän koulutuskokonaisuuden rungon tavoite on antaa kouluttajille työvälineitä yhteiskunnallisten yritysten johdon ja esimiesten koulutukseen. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien yhteiskunnallisten yritysten johtamiseen liittyviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä liiketoimintaosaamista siten, että näistä koituvat hyödyt välittyvät kunkin oman työorganisaation menestystekijöiksi. Koulutuskokonaisuutta voidaan tarjota yhteiskunnallisille yrityksille myös erikseen, joko yrittäjätutkintoon orientoivana tai sitä täydentävänä. Oppilaitoksissa kokonaisuutta voidaan käyttää osana oppilaitosten yrittäjyysopintoja, sekä harjoittelu- ja opiskelijayritysten suunnittelussa ja valmennuksessa. Koulutuskokonaisuus on laadittu siten, että se soveltuu oman osaamisen kehittämisen lisäksi yhteiskunnallisten yrityksen toiminnan kehittämiseen. Näin se soveltuu myös eri oppilaitosten tarjoamaan täydennys- ja lisäkoulutukseen, ja yhteisyrittäjäryhmien valmennukseen. 4 5

4 Taustaa Ohjeistuksia opettajalle Yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka on olemassa jonkin yhteiskunnallisen tavoitteen hoitamiseksi ja se on selkeästi määritellyt tämän ensisijaisen tehtävänsä. Tämä tehtävä liittyy ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen. Tavoite voi olla esimerkiksi tärkeän hyvinvointipalvelun tuottaminen tai heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistäminen, joka on työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrityksen tehtävä. Se harjoittaa liiketoimintaa ja tavoittelee kohtuullista voittoa, jonka se pääsääntöisesti käyttää yhteiskunnallisten tavoitteidensa edistämiseen. Kannattava liiketoiminta on työväline yhteiskunnallisten tulosten ja vaikutusten saavuttamiseksi. Tämä näkökulma on punaisena lankana koulutuskokonaisuudessa. Tämän koulutuskokonaisuuden tarkoituksena on tuoda esille yhteiskunnallisen yrityksen erityispiirteet. Yhteiskunnallisten yritysten johtamiskoulutuksen tavoitteena on kehittää yhteiskunnallisten yritystoimijoiden vastuullista liiketoiminta- ja johtamisosaamista. Tämä koulutuskokonaisuus lähestyy niitä aiheita, jotka ovat yhteiskunnalliselle yritystoiminnalle välttämättömiä ja lisäarvoa luovia. Siten tämä on täydentävä koulutuskokonaisuus. Koulutuskokonaisuutta voidaan soveltaa yhteiskunnallisen yrityksen suunnitteluun, perustamiseen ja kehittämiseen. Koulutuskokonaisuuden hyödyntäminen vahvistaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden liiketoiminta- ja johtamisosaamista sekä nostaa näiden yritysten henkilöstön pätevyyttä ja luo varmuutta yrittäjyyteen. Koulutuskokonaisuusrungon työskentelyä jäsentävät yhteiskunnallisen yrittämisen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyvät työkalut. Vastaavasti oppimista, koulutusta ja yksilön kehittymistä ohjaavia periaatteita ovat oppimisen monimuotoisuus, työelämävalmiuksien kehittäminen, asiantuntijuuden kasvu sekä oppiminen aidoissa tilanteissa. Koulutus lisää ja kehittää yhteiskunnallisten yritysten johtajien osaamista tuottaa ja tuotteistaa palveluita kunnille ja yrityksille. Kehittämisen välineenä on kompetenssilähtöinen koulutus, joka tuottaa työkaluja sekä osaamista palveluista ja toiminnan kehittämisestä vastaavalle johdolle ja henkilöstölle toimien perustana ammattitaidon kehittymiselle. Koulutus tukee organisaatioiden kehittämistä uudenlaisessa kumppanuus- ja palvelutuotantoympäristössä. Koulutusta ja kehittämistehtäviä edeltävät toimijakohtaiset osaamis- ja kehittämistarveanalyysit, jotka määrittävät strategisia valintoja sekä kehittämisen ja osaamisen painopistealueita. Koulutus kehittää ja vahvistaa osallistujien vastuulliseen ansaintalogiikan kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Koulutuksen kehittämistehtävä ja sitä tukeva mentorointi siirtää uuden osaamisen sosiaalisia päämääriä ajavien toimijoiden muutosvoimaksi. 6 7

5 Pedagogisia ohjeistuksia sa? Kuinka niitä tuen? Kuinka opetan yhteistyötaitoja? Kokemuksellisen ja tutkivan oppimisen lähtökohdat ovat hyviä johtolankoja opettajalle, kun etsitään vaikkapa motivaatiota ja sitoutumista. Yhteistoiminnalliset tehtävät ja harjoitukset voivat erinomaisella tavalla opettaa yhteisöllisiä ohjaamisen taitoja, jotka ovat tarpeen yritysjohtamisessa: Yhteiskunnallisten yritysten erityispiirre on yhteiskunnallinen tehtävä yrityksen lähtökohtana. Yritysten johdolta tämä vaatii erityistä näkökulmaa koko johtamistyöhön ja työn motivointiin. Työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä erityisen tärkeää on kyky ohjata erilaisia työntekijöitä ja vahvistaa heidän osaamistaan. Näitä taitoja opiskelijat voivat harjoitella koulutuksen aikana myös toiminnallisesti, ei ainoastaan teoreettisesti. Koulutukseen osallistuvat opiskelijat voivat oppia ohjaamisen taitoja ja motivointia paitsi koulutuskokonaisuuden sisältöjen, myös käytettyjen opetusmenetelmien kautta. Mallioppiminen on tärkeällä sijalla tässä suhteessa tämän koulutuksen opettajan antaman esimerkin kautta opiskelija saa kokemuksen siitä, minkälaista on työskennellä hyvässä ryhmässä ja ohjauksessa. Hän saa myös mallin siitä, minkälaisia työtapoja itse voi käyttää johtajana ja työnohjaajana. On tärkeää huolehtia siitä, että opetustilat, työskentelyryhmien koot, opiskelumenetelmät ja ilmapiiri tukevat näitä tavoitteita. Opettajan tehtävä onkin näissä opinnoissa toimia ennen muuta opiskelijoiden oman oppimisen ja yhteistoiminnan ohjaajana. Opettajan on hyödyllistä kiinnittää erityistä huomiota antamaansa ohjaamisen malliin. Valitut menetelmät ovat erityisessä keskiössä tässä koulutuksessa. On hyvä myös antaa opiskelijoille toiminnallisia harjoituksia, joiden avulla he voivat reflektoida vaikkapa seuraavanlaisia kysymyksiä ohjaamiseen liittyen: Kuinka syntyy sisäinen motivaatio? Kuinka tapahtuu aito sitoutuminen? Kuinka annan rakentavaa, rehellistä palautetta? Kuinka opin itse näkemään ihmisen vahvuudet erilaisuudes- erilaisuuden näkeminen voimavarana, joka tapahtuu ryhmässä yhteisten tavoitteiden asettaminen ja niiden eteen ponnistelu vastuullisuus yhteistyön rikastava vaikutus useampien ideoiden ja näkökulmien muodossa kuunteleminen omien ideoiden ja ajatusten esiin tuominen rakentavalla tavalla yhteiseksi hyväksi rakentava palautteenanto ja palautteen vastaanottaminen toisten huomioiminen kunnioitus Opettajan tsekkauslistaa: opetustilassa kaikki näkevät toisensa ja istumajärjestys tukee tasa-arvoista osallistumista opiskelijat luovat opiskelun alussa ohjatusti tasa-arvoa tukevat, yhteiset ryhmätoiminnan pelisäännöt opintoryhmä on niin pieni, että kaikkien ääni pääsee kuuluville ryhmässä jokainen joutuu ottamaan vastuuta ja harjoittelemaan sekä kuuntelemista että puhumista opiskelijat tuottavat mahdollisimman paljon oppimistehtäviä omista kiinnostuksenkohteistaan käsin opetusmenetelmät ovat yhteistoiminnallisia ja monenlaisia oppimistyylejä tukevia korostetaan opiskelijoiden omaa tekemistä passiivisen tiedon vastaanottajan roolin sijaan opetetaan opiskelijoille oman ajattelun kehittämistä, ei perässä ajattelua tai muiden tuottamien ajatusten kopioimista yksilötehtävien lisäksi tehdään myös yhteisiä tehtäviä (harjoitellaan yhteistä tavoitteiden asettamista ja niihin pääsemistä yhdessä) Tämän koulutuskokonaisuuden raameista kukin opettaja voi koota ryhmälleen / opiskelijoilleen sopivia kokonaisuuksia opiskelijoiden tason, käytettävissä olevan ajan ja tavoitteiden mukaan. 8 9

6 MODUULI 1: LIIKEIDEA Yhteiskunnallisella yrityksellä on oltava kannattava liikeidea. Kannattavuustavoitteeksi riittää kohtuullisuus. Yhteiskunnallisen yrityksen liikeidean on lisäksi oltava sellainen, että yrityksessä tehtävää työtä voivat tehdä myös henkilöt, joiden työteho tai -taidot ovat heikentyneet. Yritysmuoto voi olla mikä tahansa ja henkilöstö voi olla omistaja. Yrityksen sielu on yrittäjä. Joskus yrittäjä on yksi henkilö, joskus taas puolestaan ryhmä yhteen hiileen puhaltavia henkilöitä, joiden ominaisuudet täydentävät toisiaan. Hyvässä ryhmässä on erilaisuutta ja kykyä käyttää sitä voimavarana. Haastavaa on saada erilaiset persoonallisuudet näkemään toisensa voimavarana ja tasapainottavana tekijänä. Yrittäjältä vaaditaan monenlaista osaamista ja taitoja. Yhteiskunnallinen yritys voi saavuttaa kilpailuetua tunnistetuilla markkinoilla, joilla vahvaa yhteiskuntavastuun kantamista arvostetaan ja sen merkitys ymmärretään. opiskelija osaa arvioida liikeideoiden soveltuvuutta yhteiskunnalliselle yritykselle opiskelija tunnistaa ja tulee tietoiseksi yrittäjäominaisuuksistaan opiskelija tunnistaa liikeidean ja oman osaamisen välisen yhteyden liikeidean käsite ja osatekijät yrittäjän ominaisuudet Yrittäjäominaisuuksien kysymyksiä (Lähde: Uusyrityskeskus) Minkälainen työkokemus ja koulutus sinulla on? Mitä yrittäjyyskokemusta tai koulutusta sinulla on? Onko sinulla erityisiä taitoja, tietoja tai osaamista, joista on hyötyä yrittäjänä? Kuinka aiot hyödyntää kokemusta, koulutusta ja osaamistasi yritystoiminnassasi? Mitkä ovat vahvat puolesi? Miten aiot hyödyntää vahvuuksiasi? Mitkä ovat heikot puolesi, joita mielestäsi voisit kehittää? Miten aiot kehittää heikkouksiasi? Mitä ominaisuuksia tarvitset lisää ja mistä niitä saa? Mitä koulutusta voisit ajatella hankkivasi? Mistä olet varautunut kysymään neuvoja tarvittaessa? Onko kontaktiverkostossasi muita tahoja, joilta tiedät tarvittaessa saavasi neuvoja ja tukea? 10 11

7 1) Asiakkuus 1. MODUULIN OSIOT: Yrityksen tärkein voimavara ovat maksavat asiakkaat. Ilman heitä yritys ei pysy hengissä. Yrityksessä tehdään työtä asiakkaan ehdoilla. Mitä lähemmäksi asiakkaan ja yrityksen toiveet saadaan, sitä parempaa on asiakaspalvelu. Joissakin tapauksissa yhteiskunnallisten yritysten työntekijät voivat olla asiakkaita. Asiakkaan näkemyksiä ja tyytyväisyyttä pitää ymmärtää, seurata ja oppia. opiskelija ymmärtää asiakkaiden merkityksen yrityksen tärkeimpänä voimavarana opiskelija ymmärtää, ketkä ovat yrityksen asiakkaita opiskelija ymmärtää yhteiskunnallisen yrityksen työyhteisössä asiakkaana olevan työntekijän roolin yrityksen tuotteista ja palveluista kiinnostuneiden tahojen tunnistaminen asiakkaiden segmentointi asiakasstrategia asiakkuuden elinkaari asiakaslähtöiset verkostot 2) Tuotteet, palvelut Asiakkailla on yrityksen tuotteisiin ja palveluihin luontainen tarve. Mikäli tarvetta ei ole, se tulee luoda. Yrityksellä tulee olla riittävä osaaminen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Tuotteita ja palveluita tulee voida tuottaa myös henkilöstöllä, joista osalla on alentunut työkyky ja/ tai taidot. opiskelija ymmärtää, mitkä tuotteet ja palvelut soveltuvat työmarkkinoille integroiville yrityksille opiskelija ymmärtää, millaisille tuotteille ja palveluille voi löytyä asiakkaita opiskelija ymmärtää, millaista osaamista tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja tuottaminen edellyttää asiakkuuden ja tuotteiden/palveluiden yhteensopivuus oma vai yhteistyöhön perustuva tuote/palvelu? verkostoituminen saman alan yritysten kanssa tuotteistaminen elinkaari 12 13

8 3) Tapa toimia Kaikessa yrityksen toiminnassa on kysymys eri tekijöiden välisestä tasapainosta ja oikeasta suhteesta. Yrityksen omasta toiminnasta riippuvat asiat asiakaspalvelu, oma tuotantoprosessi ja talous on sovitettava yhteen ympäristöstä tulevien tarpeiden ja vaatimusten kanssa. Yhteiskunnallinen yritys toimii kestävän kehityksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Yhteiskunnallinen yritys ymmärtää, millaisia tuloksia ja vaikutuksia se saa aikaiseksi. opiskelija ymmärtää, miten yritys voi toimia ihmistä ja ympäristöä kunnioittaen kannattavasti opiskelija ymmärtää, miten yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan arvioida ja mitä menetelmiä on käytettävissä kestävän kehityksen periaatteet: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen sosiaalinen tilinpito investoinnin yhteistuotto (SROI) kahden edellisen yhdistelmä yhteismitta Global reporting iniative (GRI) MODUULI 2: LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Liiketoimintasuunnitelma on kuvitelma siitä, miten yritys toimii. Kuvitelma konkretisoituu liiketoimintasuunnitelmaksi vastaamalla liiketoiminnan kannalta oleellisiin kysymyksiin systemaattisesti. Liiketoimintasuunnitelma muodostaa loogisen kokonaisuuden ja vastauksia tarkennetaan useaan kertaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: mitä tarkoitusta varten yritys on olemassa (missio ja visio)? ketkä ovat yrityksen asiakkaita (asiakaskunta)? mitä tuotteita ja palveluita näille asiakkaille myydään (myynti)? miten asiakkaille kerrotaan tuotteista ja palveluista (markkinointi)? miten yritys toimii käytännössä (toimintatapa)? ketkä ovat yrityksessä töissä ja mitä osaamista tarvitaan (työvoima)? miten pidetään huolta työvoiman jatkuvasta kehittymisestä ja osaamisesta (jatkuva oppiminen)? mitä koneita, laitteita, tiloja ja materiaaleja tarvitaan (tuotantoresurssit)? mistä yrityksen rahat tulevat (ansaintalogiikka)? mitä tarvitsee ostaa ja panostaa ennen kuin asiakkailta saadaan rahaa ja toiminta on kannattavaa (investointi)? mitä voimia ja mahdollisuuksia sekä vastaavasti uhkia ja riskejä toimintamalli sisältää ja miten näitä tilanteita käsitellään (SWOT-analyysi)? minkälaisilla juridisilla ja teknisillä järjestelyillä yritys toimii (yritysmuoto, rutiinien hoitaminen)? miten yrityksen taloudellinen tilanne pysyy hallinnassa ja ennustettavissa (kustannuslaskenta ja budjetointi)? ketkä ryhtyvät yrittäjiksi ja ottavat vastuun kantaakseen? 14 15

9 opiskelija ymmärtää liiketoimintasuunnitelman laatimisen periaatteet ja keskeiset kysymykset opiskelija osaa soveltaa oppimaansa yhteiskunnallisen yrityksen liiketoiminta suunnitelman laatimiseen liiketoimintasuunnittelun periaatteet liiketoimintasuunnitelman keskeiset kysymykset suunnitteluun osallistuvat henkilöt 2. MODUULIN OSIOT: 1) Arvot, missio, visio ja strategia Ajatuksen ja idean hyvyyttä yrityksen näkökulmasta on aina tarkasteltava suhteessa yrityksen tavoitteisiin. Jos yritys asettaa tavoitteeksi taloudellisen tuloksen maksimoimisen, ovat loogiset ja järkevät päätökset aivan erilaisia kuin siinä tapauksessa, että yrityksen tavoitteena on työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ja toimia kannattavasti. Arvot ovat yrityksen maailmankatsomus. Kestävän kehityksen periaatteet antavat arvopohjan yhteiskunnalliselle yritykselle. Arvoja tulee tarkastella yrityksen eri sidosryhmien näkökulmasta: mitä ne ovat asiakkaiden, työntekijöiden, omistajien ja muiden sidosryhmien kannalta. Arvojen tulee näkyä yrityksen kaikessa toiminnassa. Missio kertoo, miksi yritys on olemassa. Missio ja arvot harvoin muuttuvat yrityksessä. Sen vuoksi on tärkeää panostaa näiden pohdintaan yrityksen alkuvaiheessa. Visio on tulevaisuuden kuva, jonka yritys haluaa toiminnallaan saavuttaa. Visio ohjaa yrityksen työtä ja toiminnan kehittämistä. Se motivoi ja innostaa työntekijöitä ja sitouttaa omistajia. Visio laaditaan yleensä 3-5 vuoden päähän. Strategia kertoo teot, joilla yritys aikoo saavuttaa määrittelemänsä vision. opiskelija ymmärtää arvojen, mission, vision ja strategian merkityksen yrityksen toiminnassa mitä ovat arvot, missio, visio ja strategia miten niitä käytetään yrityksen jokapäiväisessä johtamisessa 16 17

10 2) Toimintaympäristö 3) Johtaminen Yritys ei ole irrallaan, vaan se on aina osa ympäröivää yhteiskuntaa. Ymmärtääkseen toimintaympäristön merkityksen liiketoiminnalle yrityksen on analysoitava toimintaympäristöään. Toimintaympäristöanalyysissa tarkastellaan useita eri näkökulmia, joita ovat poliittinen toimintaympäristö ekonominen toimintaympäristö sosio-kulttuurinen toimintaympäristö teknologinen toimintaympäristö ekologinen toimintaympäristö lainsäädännöllinen toimintaympäristö opiskelija ymmärtää toimintaympäristöanalyysin hyödyt liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa Yhteiskunnallisen yrityksen johtaminen on vaativa tehtävä kahden keskeisen tavoitteen vuoksi. Tavoitteet ovat kannattava liiketoiminta ja yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttaminen. Vaatimus monipuolisista henkilöstöjohtamisen taidoista ja yhteistyöverkostoista korostuu työelämään integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä, koska osa henkilöstöstä on ollut pitkään poissa työelämästä. opiskelija ymmärtää kaksoistavoitteen merkityksen johtamisessa opiskelija ymmärtää monipuolisen yhteistyöverkoston merkityksen opiskelija ymmärtää henkilöstöjohtamisen keskeiset periaatteet ja ohjauksen ja tuen merkityksen henkilöstölle opiskelija ymmärtää yrityksen tuloksen arvioinnin vaatimuksen molempien tavoitteiden osalta PESTEL toimintaympäristöanalyysi itsensä johtaminen osaamisen johtaminen yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen: miten vaikutukset syntyvät, vaikutusten osoittamisen menetelmiä verkostojen johtaminen 18 19

11 4) Henkilöstö 5) Talous Työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä kuntoutujien ja työllistettyjen kanssa työskentelevillä on yleensä tuotannollinen ammattipätevyys, mutta ei ohjaukseen liittyvää ammattipätevyyttä. Sen vuoksi ohjaus perustuu työntekijän aikaisempiin kokemuksiin ja toiminnot ovat enemmän tai vähemmän tietoisia. Ohjauskäytännöt voivat siten vaihdella organisaation sisällä paljonkin. Jotta ohjaus olisi tehokasta, organisaation ohjauskäytäntöjen tulisi olla suunniteltuja ja toisiaan täydentäviä. opiskelija ymmärtää ohjaustaitojen merkityksen johtamisessa saada opiskelijat pohtimaan omaa ohjaustaan, tiedostamaan omia ohjaamiskäytäntöjään ja niiden vaikutusta organisaation ohjausjärjestelmässä, sekä vertaiskehittämisen avulla kehittää omia käytäntöjä edistää kokonaisvaltaisen ohjausnäkökulman ymmärtämistä, oman ohjaustoiminnan tiedostamista ja tiedon lisäämistä organisaation ohjausprosessista monimuotoinen työyhteisö voimavarana terveyttä ja hyvinvointia edistävä työympäristö työllistymistä edistävä voimaannuttava ohjaus perehdyttäminen motivointi osallistava johtaminen työsuhteen päättäminen rekrytointi, kanavat ja viranomaisyhteistyö Budjetti tarkoittaa toimintasuunnitelman esittämistä numeroina, se on ennuste tulevaisuuden tuloista ja menoista. Budjetti ja toimintasuunnitelma kulkevat yhdessä, kertovat samasta asiasta eri näkökulmasta. Yhteiskunnallisessa yrityksessä tämä yhdistetty näkemys on erittäin tärkeä. Budjetti ei ole olemassa rahan ansaitsemistavoitteen määrittävänä laskelmana, vaan tarkastuksena siitä, että tehty toimintasuunnitelma on myös talouden kannalta toteuttamiskelpoinen. Yrityksen taloutta seurataan tuloslaskelman ja taseen kautta. Tuloslaskelma kuvaa yrityksen toimintaa ja sen kannattavuutta. Tase kuvaa yrityksen taloudellista asemaa, sen varoja ja velkoja. Tase kertoo myös yrityksen historiasta, koska siihen kumuloituvat voitot ja tappiot eri tilikausilta. opiskelija ymmärtää taloussuunnittelun keskeiset elementit ja käsitteet opiskelija ymmärtää että yritys ei voi kuluttaa pitkällä aikavälillä enempää kuin sillä on tuloja oleelliset käsitteet ja tunnusluvut budjetti käyttöpääoma rahoitus verotus taloushallinto julkiset avustukset ja tuet 20 21

12 6) Markkinointi Markkinointi on yritykselle välttämätöntä, jotta asiakkaat tietävät sen tuotteista ja palveluista, ja ovat halukkaita ostamaan niitä. Aineistoa opiskeluun Yhteiskunnallisilla yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää vahvaa yhteiskuntavastuunkantoaan osana markkinointiviestintää. Mikäli yritys tuottaa tuotteita ja palveluja julkiselle sektorille, se voi saada kilpailuetua, mikäli tarjouspyynnöissä käytetään hinnan lisäksi sosiaalisia kriteerejä valitsemisperusteina. opiskelija ymmärtää markkinoinnin merkityksen yrityksen asiakkaiden tavoittamisessa opiskelija ymmärtää yhteiskuntavastuun osana markkinointiviestintää yhteiskuntavastuun erityispiirteiden hyödyntäminen verkostojen hyödyntäminen markkinoinnissa hankintalaki ja kilpailutukset markkinointikeinot brändinhallinta työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä Borzaga, Carlo & Monica Loss: Profiles and trajectories of participants in European work integration social enterprises. in Nyssens, Marthe ed.: Social Enterprise. London and New York: Routledge, 2006 Defourny, Jacques: From Third Sector to Social Enterprise, teoksessa Borzaga Carlo and Defourny Jacques: The Emergence of Social Enterprise. Routledge. London, 2001 Defourny, Jacques & Marthe Nyssens: The EMES Approach of Social Enterprise in a Comparative Perspective: EMES European Research Network. Trento, 2009 Defourny, Jacques & Marthe Nyssens: Conceptions of Social Enterprise and Social Entrepreneurship in Europe and the United States: Convergences and Divergences. Journal of Social Entrepreneurship. Vol. 1. No. 1. Routledge, 2010 European Commission, Buying social: A guide to taking account of social considerations in public procurement, draft 2009 Gautier, Jean: The main governance characteristics of worker cooperatives in the light of the social enterprise phenomenenon. Roelants, Bruno (ed.): Cooperatives and social enterprises Governance and normative frameworks. CECOP. Brussels, 2009 Huotari, Tiina, Miika Pyykkönen & Pekka Pättiniemi: Sosiaalisen ja taloudellisen välimaastossa. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Helsinki, 2008 Karjalainen, Jari & Atso Andersen, Ilkka Kuosa & Pekka Pättiniemi: Sosiaalisten yritysten lain toimivuus ja toimeenpano. Työpoliittinen tutkimus 307. Helsinki: Työministeriö, 2006 Laki sosiaalisista yrityksistä L1351/2003 Lilja, Inka & Jussi Mankki: Yhteiskunnallinen yritys- luova ja yhdistävä toimintatapa, Selvitys yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta Suomessa ja sen mahdollisuuksista työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Yhteinen yritys hanke. TEM (painossa). Helsinki,

13 Merenmies, Jaana & Harri Kostilainen: Workshop-paperi, Sosiaalipolitiikan päivät. Sosiaalipoliittinen yhdistys. Kuopio, 2009 Merenmies, Jaana & Saukkola, Pekka: Kehittäjä Opas itsearviointiin ja jatkuvaan parantamiseen työllistäville organisaatioille. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007 Merenmies, Jaana & Sevón, Pia: Vastuunkantaja Opas sosiaaliseen tilinpitoon työllistäville organisaatioille. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007 Noya, Antonella (ed.): The Changing Boundaries of Social Enterprises. OECD, 2009 Nyssens, Marthe (ed.): Social Enterprise. London and New York: Routledge, 2006 Pättiniemi, Pekka: Social Enterprises as Labour Market Measure. Publications E. University of Kuopio: Kuopio, 2006 Pättiniemi, Pekka: Work Integration Social Enterprises in Finland. EMES Working Paper 04/07: Liege, 2004 Pöyhönen, Eveliina, Esko Hänninen, Jaana Merenmies, Inka Lilja, Harri Kostilainen & Jussi Mankki: Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys, Uuden talouden edelläkävijöitä?. Yhteinen yritys hanke. TEM (painossa). Helsinki, 2010 Pöyhönen, Eveliina, Jaana Merenmies, Inka Lilja, Harri Kostilainen & Jussi Mankki: Yhteinen yritys -hankkeen toimenpide-ehdotukset yhteiskunnallisten yritysten (ml. sosiaaliset yritykset) toimintaedellytysten vahvistamiseksi Suomessa, ESR/TEM, 2010 Rantanen, Ulla: Mahdollistaja Työllistymistä edistävän ohjauksen lukukirja. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007 Sosiaalisten yritysten rekisteri, Työ- ja elinkeinoministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työllistämistukijärjestelmästä, Ohje Dnro 1130/03.0, 2010 Vidal, Isabel: Beyond the Welfare State: New Trends in Social Welfare Policies in Spain Implications for Nonprofit Organizations. Working Paper n.52. Facolta Di Economia Universita Di Bologna Sede Di Forli: Bologna, 2008 A WISE Way of Working. Work Integration Social Enterprises and their role in European Policies. Guidelines for European policy makers: index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=24&&itemid=27 A WISE Way of Working. Work Integration Social Enterprises and their role in European Policies. National Cross Cutting Reports. 24

14 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN JOHTAMISEN ERITYISPIIRTEISTÄ

YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN JOHTAMISEN ERITYISPIIRTEISTÄ YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN JOHTAMISEN ERITYISPIIRTEISTÄ Harri Kostilainen & Pekka Pättiniemi Diak, FinSERN KSL, FinSERN KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op 1/ 5 LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op Ideasta yrittäjyyteen 2,5 op Liiketoimintaprosessit 2,5 op Liiketalouden opintojaksot toteuttaa Lapin AMK ( Rovaniemi) 2/ 5 Opintojakson nimi ja laajuus Opetuskieli

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä

Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä FinSERN-jäsentapaaminen 5.9.2011 Jaana Merenmies Syfo Oy yhteiskunnallinen yritys 1 Miksi arvioida yhteiskunnallisia vaikutuksia? 2

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op 1/ 5 LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op Ideasta yrittäjyyteen 2,5 op Liiketoimintaprosessit 2,5 op Liiketalouden opintojaksot toteuttaa (Jokiväylä 11 Rovaniemi) 2/ 5 Opintojakson nimi ja laajuus Opetuskieli

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot