Koulutuskokonaisuus Yhteiskunnallisten yritysten koulutukseen. Opettajan työkalu. toim. Anna Kirstinä

Transkriptio

1 Koulutuskokonaisuus Yhteiskunnallisten yritysten koulutukseen Opettajan työkalu toim. Anna Kirstinä

2 Esipuhe Tämän koulutuskokonaisuuden taustalla on ollut ajatus yrittäjän ammattitutkintoon valmistavien opintojen täydentämisestä yhteiskunnallisten yritysten erityisnäkökulmalla. Yhteiskunnallisten ja henkilöstöomisteisten yritysten näkökulmia pohtimaan perustettiin yhteistyöryhmä, joka pääsi toteuttamaan koulutuskokonaisuuksia Opetushallituksen hanketuella. Mukana hankkeessa olivat Coop Finland ry edustajanaan Sataosaajat Osuuskunta, Coop Network Studies Helsingin yliopisto (Ruralia-instituutti), Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Kankaanpään opisto, Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry ja Sosiaalisen yritystoiminnan forum Syfo Oy. Yrittäjän ammattitutkintoon valmistavat opinnot soveltuvat suurelta osin myös yhteiskunnallisten yritysten tarkoituksiin. Joitakin erityispiirteitä kuitenkin on ja näihin haluttiin antaa eväitä opiskelijoille, joita erityisesti yhteiskunnallinen yritystoiminta kiinnostaa sekä opettajille, jotka yhteiskunnallisten yritysten teemoja opettavat. Vastaava koulutuskokonaisuus laadittiin hankkeen puitteissa myös henkilöstöomisteisten yritysten näkökulmasta. Käsillä on koulutuskokonaisuus, jota opettajat voivat hyödyntää koulutuksia ja opintoja suunnitellessaan. Koulutuskokonaisuutta ei tarvitse käyttää sellaisenaan, vaan sitä voidaan vapaasti soveltaa kunkin opintoryhmän ja opettajan tarkoituksiin. Toivomme, että siitä löytyy vinkkejä ja näkökulmia, jotka innostavat opettajaa tuomaan esille yhteiskunnallisten yritysten erityisiä piirteitä ja asioita. Koulutuskokonaisuuden ajatuksia ja osioita voi hyödyntää myös lyhyemmissä koulutuksissa ja ei-tutkintoon tähtäävissä lisä- ja täydennyskoulutuksissa. Myös korkeakouluopinnoissa ja vapaan sivistystyön piirissä näitä näkökulmia ja ideoita voi käyttää missä vain, missä ollaan kiinnostuneita yhteiskunnallisten yritysten asiasta. Taitto ja ulkoasu: Henrich Konček Kuvitus: Piia Myllyselkä Paino: M&P Paino Oy, 2010 Tämän koulutuskokonaisuuden ovat laatineet Jaana Merenmies, Elina Vanhapiha ja Jussi Mankki Sosiaalisen yritystoiminnan forum Syfo Oy:stä, joka on yhteiskunnallinen yritys sekä Harri Kostilainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Heillä kaikilla on usean vuoden kokemus työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten 3

3 kehittämistyöstä. Pedagogisia ohjeistuksia on kirjoittanut koulutustuottaja Anna Kirstinä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:stä. Johdanto Tämän koulutuskokonaisuuden taustalla on hankkeen toimien myötä saatua tietoa yhteiskunnallisten yritysten tarpeista. Yhteiskunnallisille yrityksille tehtiin laaja kysely, jonka tuloksia koulutuskokonaisuuden laatimisessa on hyödynnetty. Lisäksi järjestettiin työseminaari, jossa alan osaajat jakoivat ideoita ja ajatuksia. Kiitämme kaikkia työhön osallistuneita! Helsingissä Anna Kirstinä koulutustuottaja Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Yhteiskunnallisten yritysten keskeinen ominaispiirre on se, että niillä on erilaisia yhteiskunnallisia tehtäviä. Tässä yrittäjän ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tukevassa ja täydentävässä koulutuskokonaisuudessa keskitytään niihin yhteiskunnallisiin yrityksiin, joiden tehtävänä on työmarkkinoille integrointi. Niistä käytetään tästä eteenpäin termiä yhteiskunnallinen yritys. Koulutuskokonaisuus on suunnattu yhteiskunnallisten yritysten johdolle, esimiehille ja kehittäjille tai näihin tehtäviin suuntautuville. Tämän koulutuskokonaisuuden rungon tavoite on antaa kouluttajille työvälineitä yhteiskunnallisten yritysten johdon ja esimiesten koulutukseen. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien yhteiskunnallisten yritysten johtamiseen liittyviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä liiketoimintaosaamista siten, että näistä koituvat hyödyt välittyvät kunkin oman työorganisaation menestystekijöiksi. Koulutuskokonaisuutta voidaan tarjota yhteiskunnallisille yrityksille myös erikseen, joko yrittäjätutkintoon orientoivana tai sitä täydentävänä. Oppilaitoksissa kokonaisuutta voidaan käyttää osana oppilaitosten yrittäjyysopintoja, sekä harjoittelu- ja opiskelijayritysten suunnittelussa ja valmennuksessa. Koulutuskokonaisuus on laadittu siten, että se soveltuu oman osaamisen kehittämisen lisäksi yhteiskunnallisten yrityksen toiminnan kehittämiseen. Näin se soveltuu myös eri oppilaitosten tarjoamaan täydennys- ja lisäkoulutukseen, ja yhteisyrittäjäryhmien valmennukseen. 4 5

4 Taustaa Ohjeistuksia opettajalle Yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka on olemassa jonkin yhteiskunnallisen tavoitteen hoitamiseksi ja se on selkeästi määritellyt tämän ensisijaisen tehtävänsä. Tämä tehtävä liittyy ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen. Tavoite voi olla esimerkiksi tärkeän hyvinvointipalvelun tuottaminen tai heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistäminen, joka on työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrityksen tehtävä. Se harjoittaa liiketoimintaa ja tavoittelee kohtuullista voittoa, jonka se pääsääntöisesti käyttää yhteiskunnallisten tavoitteidensa edistämiseen. Kannattava liiketoiminta on työväline yhteiskunnallisten tulosten ja vaikutusten saavuttamiseksi. Tämä näkökulma on punaisena lankana koulutuskokonaisuudessa. Tämän koulutuskokonaisuuden tarkoituksena on tuoda esille yhteiskunnallisen yrityksen erityispiirteet. Yhteiskunnallisten yritysten johtamiskoulutuksen tavoitteena on kehittää yhteiskunnallisten yritystoimijoiden vastuullista liiketoiminta- ja johtamisosaamista. Tämä koulutuskokonaisuus lähestyy niitä aiheita, jotka ovat yhteiskunnalliselle yritystoiminnalle välttämättömiä ja lisäarvoa luovia. Siten tämä on täydentävä koulutuskokonaisuus. Koulutuskokonaisuutta voidaan soveltaa yhteiskunnallisen yrityksen suunnitteluun, perustamiseen ja kehittämiseen. Koulutuskokonaisuuden hyödyntäminen vahvistaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden liiketoiminta- ja johtamisosaamista sekä nostaa näiden yritysten henkilöstön pätevyyttä ja luo varmuutta yrittäjyyteen. Koulutuskokonaisuusrungon työskentelyä jäsentävät yhteiskunnallisen yrittämisen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyvät työkalut. Vastaavasti oppimista, koulutusta ja yksilön kehittymistä ohjaavia periaatteita ovat oppimisen monimuotoisuus, työelämävalmiuksien kehittäminen, asiantuntijuuden kasvu sekä oppiminen aidoissa tilanteissa. Koulutus lisää ja kehittää yhteiskunnallisten yritysten johtajien osaamista tuottaa ja tuotteistaa palveluita kunnille ja yrityksille. Kehittämisen välineenä on kompetenssilähtöinen koulutus, joka tuottaa työkaluja sekä osaamista palveluista ja toiminnan kehittämisestä vastaavalle johdolle ja henkilöstölle toimien perustana ammattitaidon kehittymiselle. Koulutus tukee organisaatioiden kehittämistä uudenlaisessa kumppanuus- ja palvelutuotantoympäristössä. Koulutusta ja kehittämistehtäviä edeltävät toimijakohtaiset osaamis- ja kehittämistarveanalyysit, jotka määrittävät strategisia valintoja sekä kehittämisen ja osaamisen painopistealueita. Koulutus kehittää ja vahvistaa osallistujien vastuulliseen ansaintalogiikan kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Koulutuksen kehittämistehtävä ja sitä tukeva mentorointi siirtää uuden osaamisen sosiaalisia päämääriä ajavien toimijoiden muutosvoimaksi. 6 7

5 Pedagogisia ohjeistuksia sa? Kuinka niitä tuen? Kuinka opetan yhteistyötaitoja? Kokemuksellisen ja tutkivan oppimisen lähtökohdat ovat hyviä johtolankoja opettajalle, kun etsitään vaikkapa motivaatiota ja sitoutumista. Yhteistoiminnalliset tehtävät ja harjoitukset voivat erinomaisella tavalla opettaa yhteisöllisiä ohjaamisen taitoja, jotka ovat tarpeen yritysjohtamisessa: Yhteiskunnallisten yritysten erityispiirre on yhteiskunnallinen tehtävä yrityksen lähtökohtana. Yritysten johdolta tämä vaatii erityistä näkökulmaa koko johtamistyöhön ja työn motivointiin. Työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä erityisen tärkeää on kyky ohjata erilaisia työntekijöitä ja vahvistaa heidän osaamistaan. Näitä taitoja opiskelijat voivat harjoitella koulutuksen aikana myös toiminnallisesti, ei ainoastaan teoreettisesti. Koulutukseen osallistuvat opiskelijat voivat oppia ohjaamisen taitoja ja motivointia paitsi koulutuskokonaisuuden sisältöjen, myös käytettyjen opetusmenetelmien kautta. Mallioppiminen on tärkeällä sijalla tässä suhteessa tämän koulutuksen opettajan antaman esimerkin kautta opiskelija saa kokemuksen siitä, minkälaista on työskennellä hyvässä ryhmässä ja ohjauksessa. Hän saa myös mallin siitä, minkälaisia työtapoja itse voi käyttää johtajana ja työnohjaajana. On tärkeää huolehtia siitä, että opetustilat, työskentelyryhmien koot, opiskelumenetelmät ja ilmapiiri tukevat näitä tavoitteita. Opettajan tehtävä onkin näissä opinnoissa toimia ennen muuta opiskelijoiden oman oppimisen ja yhteistoiminnan ohjaajana. Opettajan on hyödyllistä kiinnittää erityistä huomiota antamaansa ohjaamisen malliin. Valitut menetelmät ovat erityisessä keskiössä tässä koulutuksessa. On hyvä myös antaa opiskelijoille toiminnallisia harjoituksia, joiden avulla he voivat reflektoida vaikkapa seuraavanlaisia kysymyksiä ohjaamiseen liittyen: Kuinka syntyy sisäinen motivaatio? Kuinka tapahtuu aito sitoutuminen? Kuinka annan rakentavaa, rehellistä palautetta? Kuinka opin itse näkemään ihmisen vahvuudet erilaisuudes- erilaisuuden näkeminen voimavarana, joka tapahtuu ryhmässä yhteisten tavoitteiden asettaminen ja niiden eteen ponnistelu vastuullisuus yhteistyön rikastava vaikutus useampien ideoiden ja näkökulmien muodossa kuunteleminen omien ideoiden ja ajatusten esiin tuominen rakentavalla tavalla yhteiseksi hyväksi rakentava palautteenanto ja palautteen vastaanottaminen toisten huomioiminen kunnioitus Opettajan tsekkauslistaa: opetustilassa kaikki näkevät toisensa ja istumajärjestys tukee tasa-arvoista osallistumista opiskelijat luovat opiskelun alussa ohjatusti tasa-arvoa tukevat, yhteiset ryhmätoiminnan pelisäännöt opintoryhmä on niin pieni, että kaikkien ääni pääsee kuuluville ryhmässä jokainen joutuu ottamaan vastuuta ja harjoittelemaan sekä kuuntelemista että puhumista opiskelijat tuottavat mahdollisimman paljon oppimistehtäviä omista kiinnostuksenkohteistaan käsin opetusmenetelmät ovat yhteistoiminnallisia ja monenlaisia oppimistyylejä tukevia korostetaan opiskelijoiden omaa tekemistä passiivisen tiedon vastaanottajan roolin sijaan opetetaan opiskelijoille oman ajattelun kehittämistä, ei perässä ajattelua tai muiden tuottamien ajatusten kopioimista yksilötehtävien lisäksi tehdään myös yhteisiä tehtäviä (harjoitellaan yhteistä tavoitteiden asettamista ja niihin pääsemistä yhdessä) Tämän koulutuskokonaisuuden raameista kukin opettaja voi koota ryhmälleen / opiskelijoilleen sopivia kokonaisuuksia opiskelijoiden tason, käytettävissä olevan ajan ja tavoitteiden mukaan. 8 9

6 MODUULI 1: LIIKEIDEA Yhteiskunnallisella yrityksellä on oltava kannattava liikeidea. Kannattavuustavoitteeksi riittää kohtuullisuus. Yhteiskunnallisen yrityksen liikeidean on lisäksi oltava sellainen, että yrityksessä tehtävää työtä voivat tehdä myös henkilöt, joiden työteho tai -taidot ovat heikentyneet. Yritysmuoto voi olla mikä tahansa ja henkilöstö voi olla omistaja. Yrityksen sielu on yrittäjä. Joskus yrittäjä on yksi henkilö, joskus taas puolestaan ryhmä yhteen hiileen puhaltavia henkilöitä, joiden ominaisuudet täydentävät toisiaan. Hyvässä ryhmässä on erilaisuutta ja kykyä käyttää sitä voimavarana. Haastavaa on saada erilaiset persoonallisuudet näkemään toisensa voimavarana ja tasapainottavana tekijänä. Yrittäjältä vaaditaan monenlaista osaamista ja taitoja. Yhteiskunnallinen yritys voi saavuttaa kilpailuetua tunnistetuilla markkinoilla, joilla vahvaa yhteiskuntavastuun kantamista arvostetaan ja sen merkitys ymmärretään. opiskelija osaa arvioida liikeideoiden soveltuvuutta yhteiskunnalliselle yritykselle opiskelija tunnistaa ja tulee tietoiseksi yrittäjäominaisuuksistaan opiskelija tunnistaa liikeidean ja oman osaamisen välisen yhteyden liikeidean käsite ja osatekijät yrittäjän ominaisuudet Yrittäjäominaisuuksien kysymyksiä (Lähde: Uusyrityskeskus) Minkälainen työkokemus ja koulutus sinulla on? Mitä yrittäjyyskokemusta tai koulutusta sinulla on? Onko sinulla erityisiä taitoja, tietoja tai osaamista, joista on hyötyä yrittäjänä? Kuinka aiot hyödyntää kokemusta, koulutusta ja osaamistasi yritystoiminnassasi? Mitkä ovat vahvat puolesi? Miten aiot hyödyntää vahvuuksiasi? Mitkä ovat heikot puolesi, joita mielestäsi voisit kehittää? Miten aiot kehittää heikkouksiasi? Mitä ominaisuuksia tarvitset lisää ja mistä niitä saa? Mitä koulutusta voisit ajatella hankkivasi? Mistä olet varautunut kysymään neuvoja tarvittaessa? Onko kontaktiverkostossasi muita tahoja, joilta tiedät tarvittaessa saavasi neuvoja ja tukea? 10 11

7 1) Asiakkuus 1. MODUULIN OSIOT: Yrityksen tärkein voimavara ovat maksavat asiakkaat. Ilman heitä yritys ei pysy hengissä. Yrityksessä tehdään työtä asiakkaan ehdoilla. Mitä lähemmäksi asiakkaan ja yrityksen toiveet saadaan, sitä parempaa on asiakaspalvelu. Joissakin tapauksissa yhteiskunnallisten yritysten työntekijät voivat olla asiakkaita. Asiakkaan näkemyksiä ja tyytyväisyyttä pitää ymmärtää, seurata ja oppia. opiskelija ymmärtää asiakkaiden merkityksen yrityksen tärkeimpänä voimavarana opiskelija ymmärtää, ketkä ovat yrityksen asiakkaita opiskelija ymmärtää yhteiskunnallisen yrityksen työyhteisössä asiakkaana olevan työntekijän roolin yrityksen tuotteista ja palveluista kiinnostuneiden tahojen tunnistaminen asiakkaiden segmentointi asiakasstrategia asiakkuuden elinkaari asiakaslähtöiset verkostot 2) Tuotteet, palvelut Asiakkailla on yrityksen tuotteisiin ja palveluihin luontainen tarve. Mikäli tarvetta ei ole, se tulee luoda. Yrityksellä tulee olla riittävä osaaminen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Tuotteita ja palveluita tulee voida tuottaa myös henkilöstöllä, joista osalla on alentunut työkyky ja/ tai taidot. opiskelija ymmärtää, mitkä tuotteet ja palvelut soveltuvat työmarkkinoille integroiville yrityksille opiskelija ymmärtää, millaisille tuotteille ja palveluille voi löytyä asiakkaita opiskelija ymmärtää, millaista osaamista tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja tuottaminen edellyttää asiakkuuden ja tuotteiden/palveluiden yhteensopivuus oma vai yhteistyöhön perustuva tuote/palvelu? verkostoituminen saman alan yritysten kanssa tuotteistaminen elinkaari 12 13

8 3) Tapa toimia Kaikessa yrityksen toiminnassa on kysymys eri tekijöiden välisestä tasapainosta ja oikeasta suhteesta. Yrityksen omasta toiminnasta riippuvat asiat asiakaspalvelu, oma tuotantoprosessi ja talous on sovitettava yhteen ympäristöstä tulevien tarpeiden ja vaatimusten kanssa. Yhteiskunnallinen yritys toimii kestävän kehityksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Yhteiskunnallinen yritys ymmärtää, millaisia tuloksia ja vaikutuksia se saa aikaiseksi. opiskelija ymmärtää, miten yritys voi toimia ihmistä ja ympäristöä kunnioittaen kannattavasti opiskelija ymmärtää, miten yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan arvioida ja mitä menetelmiä on käytettävissä kestävän kehityksen periaatteet: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen sosiaalinen tilinpito investoinnin yhteistuotto (SROI) kahden edellisen yhdistelmä yhteismitta Global reporting iniative (GRI) MODUULI 2: LIIKETOIMINTASUUNNITELMA Liiketoimintasuunnitelma on kuvitelma siitä, miten yritys toimii. Kuvitelma konkretisoituu liiketoimintasuunnitelmaksi vastaamalla liiketoiminnan kannalta oleellisiin kysymyksiin systemaattisesti. Liiketoimintasuunnitelma muodostaa loogisen kokonaisuuden ja vastauksia tarkennetaan useaan kertaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat: mitä tarkoitusta varten yritys on olemassa (missio ja visio)? ketkä ovat yrityksen asiakkaita (asiakaskunta)? mitä tuotteita ja palveluita näille asiakkaille myydään (myynti)? miten asiakkaille kerrotaan tuotteista ja palveluista (markkinointi)? miten yritys toimii käytännössä (toimintatapa)? ketkä ovat yrityksessä töissä ja mitä osaamista tarvitaan (työvoima)? miten pidetään huolta työvoiman jatkuvasta kehittymisestä ja osaamisesta (jatkuva oppiminen)? mitä koneita, laitteita, tiloja ja materiaaleja tarvitaan (tuotantoresurssit)? mistä yrityksen rahat tulevat (ansaintalogiikka)? mitä tarvitsee ostaa ja panostaa ennen kuin asiakkailta saadaan rahaa ja toiminta on kannattavaa (investointi)? mitä voimia ja mahdollisuuksia sekä vastaavasti uhkia ja riskejä toimintamalli sisältää ja miten näitä tilanteita käsitellään (SWOT-analyysi)? minkälaisilla juridisilla ja teknisillä järjestelyillä yritys toimii (yritysmuoto, rutiinien hoitaminen)? miten yrityksen taloudellinen tilanne pysyy hallinnassa ja ennustettavissa (kustannuslaskenta ja budjetointi)? ketkä ryhtyvät yrittäjiksi ja ottavat vastuun kantaakseen? 14 15

9 opiskelija ymmärtää liiketoimintasuunnitelman laatimisen periaatteet ja keskeiset kysymykset opiskelija osaa soveltaa oppimaansa yhteiskunnallisen yrityksen liiketoiminta suunnitelman laatimiseen liiketoimintasuunnittelun periaatteet liiketoimintasuunnitelman keskeiset kysymykset suunnitteluun osallistuvat henkilöt 2. MODUULIN OSIOT: 1) Arvot, missio, visio ja strategia Ajatuksen ja idean hyvyyttä yrityksen näkökulmasta on aina tarkasteltava suhteessa yrityksen tavoitteisiin. Jos yritys asettaa tavoitteeksi taloudellisen tuloksen maksimoimisen, ovat loogiset ja järkevät päätökset aivan erilaisia kuin siinä tapauksessa, että yrityksen tavoitteena on työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ja toimia kannattavasti. Arvot ovat yrityksen maailmankatsomus. Kestävän kehityksen periaatteet antavat arvopohjan yhteiskunnalliselle yritykselle. Arvoja tulee tarkastella yrityksen eri sidosryhmien näkökulmasta: mitä ne ovat asiakkaiden, työntekijöiden, omistajien ja muiden sidosryhmien kannalta. Arvojen tulee näkyä yrityksen kaikessa toiminnassa. Missio kertoo, miksi yritys on olemassa. Missio ja arvot harvoin muuttuvat yrityksessä. Sen vuoksi on tärkeää panostaa näiden pohdintaan yrityksen alkuvaiheessa. Visio on tulevaisuuden kuva, jonka yritys haluaa toiminnallaan saavuttaa. Visio ohjaa yrityksen työtä ja toiminnan kehittämistä. Se motivoi ja innostaa työntekijöitä ja sitouttaa omistajia. Visio laaditaan yleensä 3-5 vuoden päähän. Strategia kertoo teot, joilla yritys aikoo saavuttaa määrittelemänsä vision. opiskelija ymmärtää arvojen, mission, vision ja strategian merkityksen yrityksen toiminnassa mitä ovat arvot, missio, visio ja strategia miten niitä käytetään yrityksen jokapäiväisessä johtamisessa 16 17

10 2) Toimintaympäristö 3) Johtaminen Yritys ei ole irrallaan, vaan se on aina osa ympäröivää yhteiskuntaa. Ymmärtääkseen toimintaympäristön merkityksen liiketoiminnalle yrityksen on analysoitava toimintaympäristöään. Toimintaympäristöanalyysissa tarkastellaan useita eri näkökulmia, joita ovat poliittinen toimintaympäristö ekonominen toimintaympäristö sosio-kulttuurinen toimintaympäristö teknologinen toimintaympäristö ekologinen toimintaympäristö lainsäädännöllinen toimintaympäristö opiskelija ymmärtää toimintaympäristöanalyysin hyödyt liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa Yhteiskunnallisen yrityksen johtaminen on vaativa tehtävä kahden keskeisen tavoitteen vuoksi. Tavoitteet ovat kannattava liiketoiminta ja yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttaminen. Vaatimus monipuolisista henkilöstöjohtamisen taidoista ja yhteistyöverkostoista korostuu työelämään integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä, koska osa henkilöstöstä on ollut pitkään poissa työelämästä. opiskelija ymmärtää kaksoistavoitteen merkityksen johtamisessa opiskelija ymmärtää monipuolisen yhteistyöverkoston merkityksen opiskelija ymmärtää henkilöstöjohtamisen keskeiset periaatteet ja ohjauksen ja tuen merkityksen henkilöstölle opiskelija ymmärtää yrityksen tuloksen arvioinnin vaatimuksen molempien tavoitteiden osalta PESTEL toimintaympäristöanalyysi itsensä johtaminen osaamisen johtaminen yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen: miten vaikutukset syntyvät, vaikutusten osoittamisen menetelmiä verkostojen johtaminen 18 19

11 4) Henkilöstö 5) Talous Työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä kuntoutujien ja työllistettyjen kanssa työskentelevillä on yleensä tuotannollinen ammattipätevyys, mutta ei ohjaukseen liittyvää ammattipätevyyttä. Sen vuoksi ohjaus perustuu työntekijän aikaisempiin kokemuksiin ja toiminnot ovat enemmän tai vähemmän tietoisia. Ohjauskäytännöt voivat siten vaihdella organisaation sisällä paljonkin. Jotta ohjaus olisi tehokasta, organisaation ohjauskäytäntöjen tulisi olla suunniteltuja ja toisiaan täydentäviä. opiskelija ymmärtää ohjaustaitojen merkityksen johtamisessa saada opiskelijat pohtimaan omaa ohjaustaan, tiedostamaan omia ohjaamiskäytäntöjään ja niiden vaikutusta organisaation ohjausjärjestelmässä, sekä vertaiskehittämisen avulla kehittää omia käytäntöjä edistää kokonaisvaltaisen ohjausnäkökulman ymmärtämistä, oman ohjaustoiminnan tiedostamista ja tiedon lisäämistä organisaation ohjausprosessista monimuotoinen työyhteisö voimavarana terveyttä ja hyvinvointia edistävä työympäristö työllistymistä edistävä voimaannuttava ohjaus perehdyttäminen motivointi osallistava johtaminen työsuhteen päättäminen rekrytointi, kanavat ja viranomaisyhteistyö Budjetti tarkoittaa toimintasuunnitelman esittämistä numeroina, se on ennuste tulevaisuuden tuloista ja menoista. Budjetti ja toimintasuunnitelma kulkevat yhdessä, kertovat samasta asiasta eri näkökulmasta. Yhteiskunnallisessa yrityksessä tämä yhdistetty näkemys on erittäin tärkeä. Budjetti ei ole olemassa rahan ansaitsemistavoitteen määrittävänä laskelmana, vaan tarkastuksena siitä, että tehty toimintasuunnitelma on myös talouden kannalta toteuttamiskelpoinen. Yrityksen taloutta seurataan tuloslaskelman ja taseen kautta. Tuloslaskelma kuvaa yrityksen toimintaa ja sen kannattavuutta. Tase kuvaa yrityksen taloudellista asemaa, sen varoja ja velkoja. Tase kertoo myös yrityksen historiasta, koska siihen kumuloituvat voitot ja tappiot eri tilikausilta. opiskelija ymmärtää taloussuunnittelun keskeiset elementit ja käsitteet opiskelija ymmärtää että yritys ei voi kuluttaa pitkällä aikavälillä enempää kuin sillä on tuloja oleelliset käsitteet ja tunnusluvut budjetti käyttöpääoma rahoitus verotus taloushallinto julkiset avustukset ja tuet 20 21

12 6) Markkinointi Markkinointi on yritykselle välttämätöntä, jotta asiakkaat tietävät sen tuotteista ja palveluista, ja ovat halukkaita ostamaan niitä. Aineistoa opiskeluun Yhteiskunnallisilla yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää vahvaa yhteiskuntavastuunkantoaan osana markkinointiviestintää. Mikäli yritys tuottaa tuotteita ja palveluja julkiselle sektorille, se voi saada kilpailuetua, mikäli tarjouspyynnöissä käytetään hinnan lisäksi sosiaalisia kriteerejä valitsemisperusteina. opiskelija ymmärtää markkinoinnin merkityksen yrityksen asiakkaiden tavoittamisessa opiskelija ymmärtää yhteiskuntavastuun osana markkinointiviestintää yhteiskuntavastuun erityispiirteiden hyödyntäminen verkostojen hyödyntäminen markkinoinnissa hankintalaki ja kilpailutukset markkinointikeinot brändinhallinta työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä Borzaga, Carlo & Monica Loss: Profiles and trajectories of participants in European work integration social enterprises. in Nyssens, Marthe ed.: Social Enterprise. London and New York: Routledge, 2006 Defourny, Jacques: From Third Sector to Social Enterprise, teoksessa Borzaga Carlo and Defourny Jacques: The Emergence of Social Enterprise. Routledge. London, 2001 Defourny, Jacques & Marthe Nyssens: The EMES Approach of Social Enterprise in a Comparative Perspective: EMES European Research Network. Trento, 2009 Defourny, Jacques & Marthe Nyssens: Conceptions of Social Enterprise and Social Entrepreneurship in Europe and the United States: Convergences and Divergences. Journal of Social Entrepreneurship. Vol. 1. No. 1. Routledge, 2010 European Commission, Buying social: A guide to taking account of social considerations in public procurement, draft 2009 Gautier, Jean: The main governance characteristics of worker cooperatives in the light of the social enterprise phenomenenon. Roelants, Bruno (ed.): Cooperatives and social enterprises Governance and normative frameworks. CECOP. Brussels, 2009 Huotari, Tiina, Miika Pyykkönen & Pekka Pättiniemi: Sosiaalisen ja taloudellisen välimaastossa. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Helsinki, 2008 Karjalainen, Jari & Atso Andersen, Ilkka Kuosa & Pekka Pättiniemi: Sosiaalisten yritysten lain toimivuus ja toimeenpano. Työpoliittinen tutkimus 307. Helsinki: Työministeriö, 2006 Laki sosiaalisista yrityksistä L1351/2003 Lilja, Inka & Jussi Mankki: Yhteiskunnallinen yritys- luova ja yhdistävä toimintatapa, Selvitys yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta Suomessa ja sen mahdollisuuksista työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Yhteinen yritys hanke. TEM (painossa). Helsinki,

13 Merenmies, Jaana & Harri Kostilainen: Workshop-paperi, Sosiaalipolitiikan päivät. Sosiaalipoliittinen yhdistys. Kuopio, 2009 Merenmies, Jaana & Saukkola, Pekka: Kehittäjä Opas itsearviointiin ja jatkuvaan parantamiseen työllistäville organisaatioille. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007 Merenmies, Jaana & Sevón, Pia: Vastuunkantaja Opas sosiaaliseen tilinpitoon työllistäville organisaatioille. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007 Noya, Antonella (ed.): The Changing Boundaries of Social Enterprises. OECD, 2009 Nyssens, Marthe (ed.): Social Enterprise. London and New York: Routledge, 2006 Pättiniemi, Pekka: Social Enterprises as Labour Market Measure. Publications E. University of Kuopio: Kuopio, 2006 Pättiniemi, Pekka: Work Integration Social Enterprises in Finland. EMES Working Paper 04/07: Liege, 2004 Pöyhönen, Eveliina, Esko Hänninen, Jaana Merenmies, Inka Lilja, Harri Kostilainen & Jussi Mankki: Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys, Uuden talouden edelläkävijöitä?. Yhteinen yritys hanke. TEM (painossa). Helsinki, 2010 Pöyhönen, Eveliina, Jaana Merenmies, Inka Lilja, Harri Kostilainen & Jussi Mankki: Yhteinen yritys -hankkeen toimenpide-ehdotukset yhteiskunnallisten yritysten (ml. sosiaaliset yritykset) toimintaedellytysten vahvistamiseksi Suomessa, ESR/TEM, 2010 Rantanen, Ulla: Mahdollistaja Työllistymistä edistävän ohjauksen lukukirja. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007 Sosiaalisten yritysten rekisteri, Työ- ja elinkeinoministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työllistämistukijärjestelmästä, Ohje Dnro 1130/03.0, 2010 Vidal, Isabel: Beyond the Welfare State: New Trends in Social Welfare Policies in Spain Implications for Nonprofit Organizations. Working Paper n.52. Facolta Di Economia Universita Di Bologna Sede Di Forli: Bologna, 2008 A WISE Way of Working. Work Integration Social Enterprises and their role in European Policies. Guidelines for European policy makers: index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=24&&itemid=27 A WISE Way of Working. Work Integration Social Enterprises and their role in European Policies. National Cross Cutting Reports. 24

14 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry