TURVATEKNIIKAN KESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKEMAT 2004

Transkriptio

1 TURVATEKNIIKAN KESKUS TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKEMAT

2 2

3 Sisällysluettelo Ylijohtajan katsaus 4 1 Toimintakatsaus 1.1. Toimintaajatus 1.2. Toimintaympäristön muutokset 1.3. Toiminnan rahoitus 1.4. Organisaatiokaavio ja johtokunta 2. Tuloksellisuuden kuvaus 2.1. Vaikuttavuus Valvonta Tutkimus ja kehittämistoiminta Viestintä Säädöstön kehittäminen Asiakastarpeet ja palvelukyky Tietohallinto Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi Toiminnan kehittäminen 2.2. Valvontatoimenpiteiden lukumäärät 2.3. Voimavarat 2.4. Taloudellisuus ja tuottavuus 2.5. Kannattavuus 3. Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitteenä annettavat tiedot sekä tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 3.1. Tilinpäätöslaskelmat 3.2. Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot 3.3. Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu Sisäinen valvonta Allekirjoitukset 64 3

4 Ylijohtajan katsaus 2004 Vuodelle 2004 oli edelleen tunnusomaista poliittinen epävarmuus, sotilaalliset jännitteet ja yhä koveneva taloudellinen kilpailu. Myös luonnon olosuhteet olivat monin paikoin poikkeuksellisia. Aasiassa tapahtuneen maanjäristyksen aiheuttama valtaisa hyökyaalto, tsunami, kosketti syvästi myös useiden teollisuusmaiden kansalaisia. Katastrofi oli taas esimerkki turvallisuuden haavoittuvuudesta. Katastrofi ei sellaisenaan koske TUKESin toimintaa, mutta se korostaa erilaisiin luonnon ja teknologioiden mukanaan tuomiin vaaroihin ja onnettomuuksiin varautumisen ja ennakoinnin tärkeyttä. TUKESissa vuosi sisälsi paljon työtä, ponnistuksia, onnistumisia ja yhteisiä saavutuksia. Kehitimme toimintaprosessejamme, osaamistamme ja johtamiskäytäntöjämme. Turvallisuus ja luotettavuustilanne pysyi hyvällä tasolla, vaikka vuoden aikana tapahtui onnettomuuksia. Niiden määrä ei kuitenkaan ollut edellisiä vuosia suurempi ja esim. vakavia prosessiteollisuuden onnettomuuksia ei tapahtunut. Sähkötapaturmien määrä kuitenkin kääntyi kasvuun ja myös sähköalan ammattilaisille tapahtui kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia. Tulevaisuudessa on kiinnitettävä huomiota mm. käyttäjien ja asentajien toimintaan, laitteiden kuntoon, turvalaitteisiin sekä sähköpalojen torjuntaan. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin hyvin sekä tuote että laitosvalvonnan osalta. Laitosvalvonnassa mm. Sevesovelvoitteiden hoidosta saatiin myönteinen EUpalaute, paikallisviranomaisia opastettiin mittavasti, uuden valvontamallin käyttö laajeni ja valvontakentän segmentointia eteni. Tuotevalvonnassa ovat tuotteet pääosin olleet vaatimuksenmukaisia. Vaatimusten vastaisista tuotteista aiheutuneita onnettomuuksia ei todettu tapahtuneen. Vaatimustason kehitys on kuitenkin eri tuoteryhmissä epäyhtenäistä. Sähkötuotteiden vaatimusten mukaisuuden suotuisa kehitys näyttää pysähtyneen ja osittain taantuneen. Kehitystä on jatkossa tarkoin seurattava. Kehittämiseen on kertomusvuoden aikana panostettu voimakkaasti. Meneillään oli useita pitkäaikaisia hankkeita. Ulkoisessa kehittämisessä merkittävimpiä hankkeita olivat mm. turvallisuusindikaattoreja, sähköpaloja ja sähköammattilaisten turvallisuutta, turvallisuutta verkottuneessa liiketoiminnassa, kuluttajien turvallisuusasenteita sekä jakeluasemien turvallisuutta koskevat hankkeet. Verkottuneen liiketoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi perustetulla kehitysympäristöllä tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa tärkeä rooli turvallisuuden edistämisessä. TUKES avusti myös kuluneena vuonna kauppa ja teollisuusministeriötä sekä sisäasianministeriötä useiden säädösten valmistelussa. Myös muissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöelimissä TU KESin osallistuminen oli erittäin laajaa. Toiminnan sisäinen kehittäminen oli myös mittavaa. Tärkeimmät hankkeet olivat yhdessä koko henkilöstön kanssa toteutetut asiakaslähtöisten prosessien ja osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämishanke valmistui keväällä ja käynnisti loppuvuodesta koko henkilöstön henkilökohtaisten kehitysohjelmien laadinnan. Muita sisäisen kehittämisen hankkeita olivat mm. markkinavalvonnan strategian laatiminen, tasaarvosuunnitelman laatiminen, työturvallisuuden riskien kartoitus, tietohallintostrategian uudistaminen ja palkkausjärjestelmän kehittäminen. Yhdessä johtokunnan ja ministeriön tulosohjaajien kanssa johtoryhmä perehtyi tulevaisuuden ennakointimenetel 4

5 miin ns. Futurehankkeessa. TUKESille laadittiin tulevaisuuden ennakointimalli toiminnan suunnittelun avuksi. Viestintää leimasi vahva osaaminen sekä toiminnan ja kysynnän voimakas kasvu. Viestintä tuotti suuren määrä kohdennettuja kampanjoita, julkaisuja, tiedotteita, sähköistä tietopalvelua, sisäistä viestintää. Hankkeista mainittakoon turvallisuuskasvatusaineiston levittäminen koulujen käyttöön. Vuosi oli tiukkenevan talouden vuosi ja merkitsi kuluneen vuoden aikana supistuksia toiminnassa. Tiukan talouden tilanteessa talouden seurannan reaaliaikaisuus onkin yhä tärkeämpää ja sitä on edelleen kehitettävä. Tämä vuosikatsaus on osaltani viimeinen TUKESin ylijohtajana. Kaikki yhdeksän vuotta, jotka tehtävässä olen toiminut, ovat olleet TUKESin ja sen toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä. Näin oli myös vuoden 2004 aikana. Olen ylpeä, että olen saanut työskennellä teidän, todellisten ammattilaisten kanssa TUKESissa. Jokainen tukeslainen voi olla ylpeä saavutuksistaan. Voimme olla iloisia myös siitä, että TU KESin toimintaalueella niin ministeriöissä kuin muissa virastoissa ja laitoksissa sekä yrityksissä on yhteistyöhaluisia ja turvallisuutta tärkeinä pitäviä ihmisiä. Vain heidän kanssaan yhdessä toimien visio turvallisesta yhteiskunnasta voi toteutua. Tulevaisuuden tavoitteena tulisi mielestäni edelleenkin olla toiminnan kriittinen kehittäminen, kokonaisuuksien hallinta, yhteistyö yli organisaatiorajojen ja erityisesti ministeriöiden kanssa, osaamiseen panostaminen, toiminnan kohdentaminen, vaikuttavuuden arviointi ja yhtenäisen valvontamallin käytön laajentaminen. Turvallisuuden myönteinen kehittyminen edellyttää halua hinkua mennä eteenpäin, kehittyä ja löytää uutta, luovuutta. Tiedän, että teissä on sitä käsittämättömän paljon. Luottamus itseemme ja toisiimme sekä toiminnan ja TUKESin jatkuva kehittäminen tuottaa asiakkaillemme korkeatasoista teknillisen turvallisuuden osaamista ja itsellemme iloa ja tyydytystä työssämme. Olette tehneet paljon ja myös saaneet paljon aikaan. Siitä suuri kiitos kaikille. On ollut ilo ja kunnia tehdä työtä kanssanne. Seppo Tuominen 5

6 1. Toimintakatsaus 1.1. Toimintaajatus Turvatekniikan keskus (TUKES) edistää toimialansa turvallisuutta ja luotettavuutta ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi. TUKESin tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja laitteistoihin, painelaitteisiin, terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, CEmerkittyihin rakennustuotteisiin, vaarallisten aineiden kuljettamiseen, kylmälaitteiden huoltoon ja mittaamisvälineisiin sekä jalometallituotteisiin liittyvää turvallisuutta ja luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta Toimintaympäristön muutokset Vuonna 1999 voimaantullutta ns. SEVESO II direktiiviä (96/82/EY) muutettiin direktiivillä 2003/105/EY (Seveso II muutosdirektiivi). Direktiivin edellyttämät muutokset saatetaan voimaan kansallisella lainsäädännöllä mennessä, jonka jälkeen toiminnanharjoittajilla on uusien määräysten täyttämiseksi siirtymäaikaa kolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen. Mittauslaitedirektiivi tuli voimaan Lainsäädäntöön tarvittavat muutokset on tehtävä mennessä ja direktiivin soveltaminen alkaa , jolloin kumoutuu useita vanhan menettelyn mukaisia direktiivejä. Ilotulitteiden vaarallisuusluokituksia muutettiin. Muutokset koskevat erityisesti kaupan yhteydessä tapahtuvaa varastointia. Sähköturvallisuuslakiin ja asetukseen sekä kauppa ja teollisuusministeriön päätökseen sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä tuli eräitä tarkennuksia. Sähkö ja hissitarkastajille (valtuutetuille laitoksille ja valtuutetuille tarkastajille) on asetettu samat ns. hyvän hallinnon vaatimukset kuin, mitkä koskevat virkamiehiä ja heidän päätöksentekoaan. Sähköurakoitsijoilta ja pätevyystodistuksen haltijoilta on poistettu oikeus tehdä määräaikaistarkastuksia sähkölaitteistoille. Ammattitaito, riippumattomuus, yms. vaatimukset täyttävillä henkilöillä on kuitenkin edelleen mahdollisuus hakea itselleen valtuutetun tarkastajan oikeudet, vaikka he toimisivat sähköurakoitsijan palveluksessa. Valtuutettujen laitosten nimeäminen on siirretty ministeriöltä TUKESille. Eräitä vaatimuksia on nostettu lain tasolle alempiasteisista säädöksistä. Asiasisältöä ei siirroissa kuitenkaan ole muutettu. Sähkölaitteistojen käyttöönottoa ja käyttöä koskevan kauppa ja teollisuusministeriön päätöksessä sähkölaitteistoluokitusta on eräiltä osiltaan yksinkertaistettu ja sähkölaitteistojen kunnossapitoon liittyviä vaatimuksia on täsmennetty. Vakausasetuksen muutoksella, joka tuli voimaan , edellytetään sähkö ja kaasumittareilta tyyppihyväksyntä, mikäli mittaria käytetään hinnan määritykseen. 6

7 Tuoteseloste tuli pakolliseksi osalle jalometallituotteista jalometallituoteasetuksen muutoksen myötä. Samalla tuli voimaan muitakin muutoksia, jotka liittyvät tuotteiden leimaamiseen, leiman muotoon ja ulkomailla valmistettujen tuotteiden pitoisuuksien osoittamiseen. Vuoden alussa tuli voimaan uusi laki ja asetus rakennustuotteiden hyväksynnästä. Laissa säädetään rakennustuotteiden CEmerkintäjärjestelmän, tyyppihyväksynnän ja muiden tuotehyväksyntäjärjestelmien perusteista. Sisäasiainministeriö antoi asetuksen, jolla jatketaan määräyksen A:60 Paloilmoittimien hankinta, asennus, käyttöönotto, huolto ja tarkastus voimassaoloa saakka Toiminnan rahoitus TUKES on osittain nettobudjetoitu virasto. Talousarvion ulkopuolinen rahoitus tutkimus ja kehittämistoiminnan luonteisiin hankkeisiin saadaan nettouttaa toimintamenoissa. Toiminnan kokonaismenot olivat 10,2 milj. euroa. Toimintamäärärahan (9,623 milj. euroa) lisäksi käytettävissä oli myös sisäasiainministeriön osoittama määräraha euroa pelastustoimen laitelaissa tarkoitettujen viranomaistehtävien hoitamiseen ja ympäristöministeriön osoittamaa määrärahaa euroa CEmerkittyjen rakennustuotteiden valvontaan. Edelliseltä varainhoitovuodelta siirtynyttä määrärahaa oli käytettävissä 1,265 milj. euroa. Momentille Turvatekniikan keskuksen tulot kertyi maksullisen palvelutoiminnan tuloja ja muita tuloja 1,6 milj. euroa. 1.4 Organisaatiokaavio ja johtokunta Johtokunta Ylijohtaja Seppo Tuominen Laitosvalvonta Johtaja Timo Okkonen Tuotevalvonta Johtaja Reijo Mattinen Tuki ja kehityspalvelut Johtaja Juha Karjalainen 7

8 JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Johtokunnan sihteeri johtaja Aimo Kastinen, Kemianteollisuus ry johtaja Lauri Mäki, Teknisen Kaupan Liitto liiketoimintajohtaja Paula AlaNojonen, Graninge Kainuu Oy turvallisuusinsinööri Leila Öhman, turvatekniikan keskus vanhempi hallitussihteeri Anja Liukko, kauppa ja teollisuusministeriö lakimies Timo Koskinen, SAK ry ylijohtaja Seppo Tuominen, turvatekniikan keskus johtaja Juha Karjalainen, turvatekniikan keskus 8

9 2. Tuloksellisuuden kuvaus 2.1. Vaikuttavuus Tulostavoitteilla toteutetaan seuraavia pidemmän aikavälin vaikuttavuustavoitteita: Kansalaisten ja organisaatioiden turvallisuustietämys kasvaa ja turvalliset toimintatavat toteutuvat. Toimialan säädösten velvoitteet on suhteutettu oikein riskien vaikutuksiin nähden ja säädösten soveltamiskäytännöt ja menettelyt ovat tarkoituksenmukaiset. Asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Tulostavoite 1: Tuotteiden ja laitosten turvallisuus ja luotettavuustaso säilyy korkeana. Tavoitetilan saavuttamiseksi toteutetaan säädösten edellyttämä valvonta sekä kohdistetaan harkinnanvaraista valvontaa sellaisiin laitoksiin ja laitteistoihin, joista voi aiheutua vakavia tai suuria määriä onnettomuuksia, sekä toimijoihin joiden toiminnalla on vaikutusta suuren määrään laitteistoja. Tuotevalvonnassa toimitaan vaatimusten vastaisten tuotteiden markkinoille pääsyn estämiseksi ja jo markkinoille ja käyttöön päässeiden vaatimusten vastaisten tuotteiden poistamiseksi ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoja. Tuetaan elinkeinoelämän ja käyttäjien turvallisuustyötä sekä edistetään turvallisuutta parantavien menettelytapojen kehittymistä. Laitosten ja laitteistojen valvonnan tavoitteena vuonna 2004 on erityisesti: varmistaa, että laitoksien ja laitteistojen käytössä ja rakentamisessa noudatetaan säädösten turvallisuusvaatimuksia, niiden toimintaperiaatteissa otetaan huomioon turvallisuus ja niissä on käytössä toimintatavat, jotka tukevat turvallista toimintaa. varmistaa, että sähkölaitteistojen ja painelaitteiden määräaikaistarkastuksien laiminlyöntien määrä vähenee ehkäistä ja vähentää onnettomuuksia; erityiskohteina ovat prosessiteollisuus sekä sähköpalot ja iskut toteutetaan suunnitelman mukaiset valvontatoimenpiteet; määrälliset tavoitteet on esitetty taulukoissa. Tavoitetilan saavuttamiseksi on toteutettu säädösten edellyttämää valvontaa ja aloitettu hankkeita valvonnan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Kokonaisuutena voidaan todeta, että valvonnalle ja viestinnälle asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Seuraavassa esitetään yhteenveto laitosvalvonnan toteutumisesta ja valvontahavainnoista vuonna Kemikaaliturvallisuus ja kaivostoiminta Kemikaali ja räjähdelaitosten ja kaivosten turvallisuustaso on pääsääntöisesti hyvä, mutta toiminnassa on vielä kehittämistarvetta. Erityistä huomiota kuluneena vuonna kiinnitettiin tuotantolaitosten sijoittumiseen suhteessa ympäristöön sekä prosesseihin, joilla oikea sijoittuminen varmistetaan. Maankäyttöä ohjaavien viranomaisten ja TUKESin yhteistyön tiivistyminen näkyy esimerkiksi kaavoitusta koskevien lausun 9

10 tojen määrän kasvuna, mikä osaltaan varmistaa sijoitusratkaisujen turvallisuutta. Pääosin tuotantolaitosten ja muun toiminnan sijoittuminen on ollut ongelmatonta. Vauriot ja onnettomuudet Alkuvuonna sattui kemiantehtaassa henkilön kuolemaan johtanut putoamisonnettomuus. Liimatehtaan kattilaräjähdyksessä loukkaantui kaksi työntekijää. Molemmat onnettomuudet sattuivat huolto ja korjaustöiden aikana. TUKES on tutkinut myös pintakäsittelylaitoksella sattuneen tulipalotapauksen. Syynä tulipaloon oli pintakäsittelyaltaan kuumentimen ylikuumeneminen. Vastaavia tapauksia on sattunut aikaisemminkin, minkä takia katsottiin tarpeelliseksi tehostaa tiedotusta asiasta. Jakeluasemalla sattui bensiinivuodon seurauksena räjähdys, josta ei kuitenkaan seurannut henkilövahinkoja. Jakeluasemien turvallisuuden parantamisesta julkaistiin tiedote sekä lehtiartikkeleita ammattilehdissä. Jakeluasemasäädösten toimeenpanoa selvitettiin erillishankkeella, joka osoitti uusien vaatimusten toteuttamisen onnistuneen varsin hyvin. Terästehtaan sulatolla vuonna 2003 sattuneen, kolmen henkilön kuolemaan johtaneen happilinjan tulipalon onnettomuustutkintaraportti valmistui. TUKESin edellyttämien selvitysten ja valvontahavaintojen perusteella voidaan todeta, että turvallisuuden kehittämiseen kyseisessä laitoksessa panostetaan nyt selvästi. Tutkittujen onnettomuustapausten lisäksi TUKES on valvonnan yhteydessä pyytänyt toiminnanharjoittajilta selvityksiä sattuneista vaaratilanteista. Vuonna 2004 ei sattunut kuolemaan johtaneita kemikaaleista tai muista prosessisyistä johtuvia onnettomuuksia. Sellutehtaan hajukaasulinjan räjähdystapauksessa TUKES aloitti tutkinnan, jossa tarkastellaan tapauksen merkitystä toimialalla yleisemminkin. Toiminnan arviointimalli Kemikaali ja räjähdetehtaiden tarkastusohje uusittiin alkuvuoden 2004 aikana TU KESin yhtenäisen valvontamallin (toiminnan arviointimallin) mukaiseksi. Valvontahavaintojen keräys tehtiin järjestelmällisemmäksi, minkä lisäksi johtamisjärjestelmän toimivuutta, menettelytapoja ja toteutusta ryhdyttiin arvioimaan numeerisesti. Arviointeja käytetään yhtenä kriteerinä tarkastusten taajuutta määritettäessä. Arvioitavat asiat, valvontamalli ja asteikko on esitetty seuraavassa: 1 Vaatimusten Johdon ja 7 tunnistaminen henkilöstön sitoutuminen 2 Päätösten teko Poikkeama ja vaaratilanteiden ja riskien arviointi hallinta 6 Toteutusvaatimusten määrittely Tietämys Toiminta Tekniikka Vaatimustenmukaisuuden seuranta Asteikko 5=Ennakoiva kehittäjä 4=Hyviä käytäntöjä 3=Ok 10

11 2=Merkittäviä kehittämisalueita 1=Selviä puutteita 0=Vakavia säädösten laiminlyöntejä Seuraavassa on esitetty tietoja arvioinneista toiminnan laajuuden mukaan jaoteltuna (TS= turvallisuusselvitystä edellyttävä tuotantolaitos; MAPP = toimintaperiaateasiakirjaa edellyttävä tuotantolaitos; LUPA = lupamenettelyn ja määräaikaistarkastusten alainen tuotantolaitos, jolta ei kuitenkaan vaadita turvallisuusselvitystä eikä toimintaperiaateasiakirjaa). Osaalueiden keskiarvot eri laajuisissa laitoksissa 3,5 3 2,5 2 1,5 LUPA MAPP TS 1 0,5 0 Säädösvaatimusten tunnistaminen Johdon ja henkilöstön sitoutuminen Päätöksen teko ja riskien arviointi Tekninen toteutus ja toimintakunto Toiminnan ohjeistus ja arviointi Osaaminen ja koulutus Poikkeamatilanteiden hallinta Keskiarvo Numeerinen arviointi otettiin käyttöön loppuvuonna. Yllä esitetyt tulokset perustuvat 84 tarkastukseen. Näistä TSlaitoksia oli 48, MAPPlaitoksia 6, ja lupalaitoksia 30. Sevesodirektiiviin pohjautuvat TS ja MAPPvelvoitteet koskevat suurimpia kemikaalilaitoksia. Arviointien yhteenvetoja tehdään myös toimialoittain. Näitä ovat energiatuotanto, kaasun valmistus ja varastointi, kemikaalilaitokset, nestekaasulaitokset, paperiteollisuus, pintakäsittely ja kyllästys, varasto, kemikaalien sekoitus, maalin ja pesukemikaalien valmistus, muut laitokset. Toimialakohtaisista tuloksista raportoidaan, kun havaintoja on tähän riittävä määrä. Vakavimpia puutteita havaittiin (arvioita numeroilla 0 ja 1) riskien arvioinnissa, sisäisen pelastussuunnitelman tekemisessä ja harjoittelemisessa sekä kunnossapitoohjelmien valmistelussa. Vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin liittyvien menettelyjen parantaminen on valittu valvonnan ja viestinnän painopistealueeksi. Hyvien arvioiden (arvio numerolla 4) saaneissa kohteissa toiminnalle ovat olleet ominaista koko konsernissa noudatettavat menettelyt ja sisäiset tarkastukset. Näillä yhtiöillä oli usein tuotantolaitoksia useassa maassa. 11

12 Muutamassa tapauksessa TUKES on tehnyt päätöksen määräaikaistarkastusten harventamisesta. Päätökset ovat perustuneet hyvien tulosten lisäksi toiminnan luonteeseen (yksi kemikaali, toiminnassa ei muutoksia). Nestekaasuvarastoihin painelaitevalvonnan yhteydessä tehdyillä käynneillä havaittiin, kuten aiemminkin puutteita nestekaasusäädösten noudattamisessa. Kohteina oli varsinkin pieniä nestekaasuvarastoja. TUKES on aloittanut nestekaasun tiedotushankkeen, jossa otetaan huomioon valvontakäynneillä havaitut puutteet. Öljynjalostamon uuden tuotantolinjan lupakäsittelyä varten perustettiin valvontahanke, jossa hyödynnetään eri alueiden osaamista ja kehitetään kokonaisuuden arviointia yli teknologia ja säädösrajojen. Lupakäsittelyyn valmistauduttiin perusteellisesti ja lupa on parhaillaan käsittelyssä. Ilotulitusnäytäntöjen valvontatarkastuksia koskeva raportti valmistui. Näytäntöjen järjestäjien oma ohjeistus on parantunut. Suurimmat kehittämistarpeet liittyivät toiminnanharjoittajien henkilöstön omaan turvallisuuteen varsinkin silloin, kun samalla näytösalueella toimii useampia yrityksiä. Maakaasun siirto, jakelu ja käyttö Maakaasun turvallisuustaso on pysynyt hyvänä eikä vakavia onnettomuuksia ole tapahtunut. TUKES on kerännyt tietoa Belgiassa kesällä 2004 tapahtuneesta maakaasun siirtoputken räjähdyksestä mm. maakaasusäädösmuutoksen taustaaineistoksi. Maakaasun valvontakäyntejä tehtiin jakelu ja käyttöputkistokohteisiin. Toiminnanharjoittajat ovat noudattaneet maakaasusäädösten velvoitteita hyvin. Muutamissa tapauksissa havaittiin puutteita esimerkiksi tarkastusten teettämisessä tai käytön valvojan nimeämisessä. Näihin tapauksiin ei liittynyt teknisiä turvallisuuspuutteita. Maakaasun siirtoputkistoon rakennetaan rinnakkaisputkiosuuksia. Painelaiteturvallisuus Vuonna 2004 kuoli yksi henkilö omakotitalon lämmityskattilan räjähdyksessä. TU KES tutki kertomus vuonna kolmea teollisuudessa tapahtunutta painelaiteonnettomuutta, joista seurasi työntekijöiden loukkaantumisia tai huomattavia omaisuusvahinkoja. Lisäksi TUKES selvitti vähäisempiä onnettomuuksia. Kokonaisuudessaan painelaitteiden turvallisuustaso on pysynyt hyvänä. Määräaikaistarkastusten tekemistä valvottiin painelaiterekisterin perusteella. Viivästyneiden määräaikaistarkastusten kyselyjen määrä väheni vuonna Tiedotus ja useiden vuosien ajan toteutetut määräaikaistarkastuskyselyt ovat lisänneet painelaitteiden omistajien ja haltijoiden omaaloitteisuutta huolehtia määräaikaistarkastusvelvoitteistaan. Painesäiliöihin liittyneillä valvontakäynneillä selvitettiin mm. omistajan, haltijan ja käytön valvojan toimintaa sekä määräaikaistarkastusvelvoitteesta huolehtimista. TUKES laati painesäiliöiden käytön turvallisuutta edistävän kunnossapitooppaan vuonna Oppaassa otettiin huomioon painesäiliöiden valvontakäynneillä havaitut tieto ja osaamistarpeet. 12

13 Kattilalaitosten vaaran arvioinnin velvoitteen noudattamista ja toteutusta selvitettiin valvontahankkeella. Hankkeessa toteutettiin painelaiterekisterin perusteella kysely vaaran arvioinnin velvoitteen noudattamisesta ja tehtiin valvontakäyntejä kattilalaitoksiin. Hankeraportti valmistuu alkuvuonna Alustavasti kyselyn ja valvonnasta saadun aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että vaaran arvioinnin velvoitetta on noudatettu asianmukaisesti ja vaaran arviointi on ollut asiakirjojen perusteella muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta riittävän kattava. Hengityslaitteiden paineilmapullojen täyttöpaikkojen valvontakäynneillä selvitettiin säädösvelvoitteiden noudattamista ja kerättiin taustaaineistoa viestintää varten. Vakavia turvallisuuspuutteita ei havaittu. Harrastelijasukeltajien käyttämien erikoiskaasuseosten täytössä pitäisi edistää turvallisia menettelyjä. Painelaitteiden käytön turvallisuuden valvonnassa kehitettiin hankkeena valvontakohteiden segmentointia ja valvontahavaintojen yhtenäistä ja järjestelmällistä keräämistä TUKESin yhteisen arviointimallin mukaisesti. Painelaitevalvonnan tavoitteena on segmentointiin pohjautuvien arvioiden tekeminen painelaitteiden käytön turvallisuudesta ja valvonnan vaikuttavuudesta. Segmentoinnin ja valvonnasta saatavien arvioiden perusteella voidaan viestintää kohdentaa paremmin ja harkita säädösten kehittämistarpeita. Sähkölaitteistot ja hissit Vuonna 2004 sattui kuusi kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa. Määrä ylittää aiempien vuosien keskiarvon, joka on ollut kolmen ja neljän välillä. Poikkeavaa on erityisesti se, että sähköalan ammattilaisia kuoli kaksi. Aiempia ammattilaiskuolemia on viimeisen kymmenvuotisjakson aikana ollut yhteensä vain kaksi. (Onnettomuustapaukset, sähköiskut, sivu 20) Hisseissä ei tapahtunut kuolemaan johtaneita tapaturmia vuonna Sähkölaitteistojen valvonnan pääasiallisia keinoja ovat kenttävalvonta, rekisterien ja asiakirjojen avulla tapahtuva puuttuvien määräaikaistarkastusten hoitaminen kuntoon sekä turvallisuuspuutteisiin liittyvien ilmoitusten käsittely. Lisäksi käsitellään ilmoitukset käytön johtajista ja valvotaan asiakirjavalvontana, että poislähteneiden käytön johtajien tilalle nimetään uusi. Vuosittain myös tarkistetaan muutaman verkkoyhtiön alueelta liittymätietojen avulla, että kaikki käytön johtajaa edellyttävät kohteet ovat TUKESin tiedossa. Sähkölaitteistojen valvontaan liittyy läheisesti sähköurakointitoiminnan valvonta (ks. tekniset palvelut). Sähkölaitteistojen kenttävalvonta kohdistuu suurelta osin niihin kohteisiin, joissa on oltava nimettynä käytön johtaja. Valvonnan havaintojen perusteella sähkölaitteistoja, joiden huollossa ja kunnossapidossa ei havaittu puutteita, oli aiempaa enemmän. Tilanne on parantunut oleellisesti ja tasaisesti vuodesta 2001 lähtien. Lakisääteiset kunnossapitoohjelmat ovat yleistyneet ja parantuneet. Kenttävalvonnassa kerättiin ensimmäistä kertaa havaintoja laitteistoluokitukseen ja käytön johtajan palvelussuhteeseen perustuvan valvontakentän segmentoinnin mukaisesti. Ns. sivutoimisen käytön johtajan kohteissa oli enemmän puutteita kuin niissä kohteissa, joissa käytön johtaja on haltijan palveluksessa tai kunnossapitosopimusyrityksen palveluksessa. Parhain tilanne oli viimemainitussa ryhmässä. Kenttä 13

14 valvonnan teemakohteina olivat kohteet, joissa suurjännitelaitteistojen hallinta oli siirretty verkkoyhtiölle sopimuksella. Näissä kohteissa ei havaittu sen enempää puutteita kuin käytön johtajaa edellyttävissä kohteissakaan. TUKESin rekisterissä olevien kohteiden erääntyneet määräaikaistarkastukset hoidettiin kuntoon asiakirjavalvonnan keinoin. Lisäksi erillisissä hankkeissa täydennettiin TUKESin rekisteriä sähkölaitteistoluokkien 3a (kemikaalilupakohteet) ja 3b (leikkaussalisairaalat) osalta, sekä hankittiin puuttuvat määräaikaistarkastustiedot. Hankkeet osoittautuivat ennakoitua huomattavasti työläimmiksi käsiteltävien kohteiden suuren määrän ja vastaushaluttomuuden takia. Uusia 3a kohteita löytyi kemikaaliluparekisterin perusteella 425 ja uusia 3bkohteita STAKESin luettelojen avulla 46. Hankkeissa luotiin myös menettelyt uusien kohteiden saamiseksi jatkossakin sähkörekisteriin. Hissejä valvottiin pääosin hissien asennus ja huoltoliikkeiden valvonnan yhteydessä (ks. sähköurakointi). Sähköurakointi Sähköurakoitsijoiden valvonnan pääasiallisia keinoja ovat kenttävalvonta sekä turvallisuuspuuteilmoitusten perusteella aloitettavat selvitykset. Valvonnassa käsitellään sähköurakoitsijoiden toimintailmoitukset ja selvitetään asiakirjavalvontana se, että poislähteneiden töiden johtajien tilalle nimettään uusi. Merkittävä osa työpanoksesta käytetään lisäksi ns. oikeudettoman toiminnan ehkäisemiseen asiakirjavalvonnan ja viestinnän keinoin. Kenttävalvonnan havaintojen perusteella vaatimusten mukaisesti toimivien sähköurakoitsijoiden määrä oli aiempaa suurempi. Tilanne on muutenkin parantunut, koska puutteiden määrä ja vakavuusaste on vähentynyt. Parantamisen varaa on kuitenkin edelleen: asennuskohteista löytyi vaaraa aiheuttavia asennuksia kymmenessä käydyssä kohteessa (9 %). Käyttöönottotarkastusten puutteet ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 1996, jolloin vaatimus säädettiin, mutta parina viimeisenä vuonna vakavia puutteita on ollut suunnilleen yhtä paljon. Vuonna 2004 niitä oli noin 7 %:lla valvotuista urakoitsijoista. Sähkötyöturvallisuuskoulutuksen uusinnassa havaittiin edelleen runsaasti puutteita. Havaintojen perusteella isommat urakoitsijat kouluttavat asentajiaan hyvin (puutteita noin 14 %:lla), mutta pienurakoitsijat selvästi huonommin (puutteita 43 %:lla). Tämä johtunee siitä, että työt pysähtyvät, jos yrityksen ainoa asentaja on kouluttautumassa. Sähkölaitteistojen tapaan myös sähköurakoinnin valvontahavaintoja kerättiin vuonna 2004 segmenttikohtaisesti. Eniten puutteita todettiin niillä yrityksillä, joiden sähkötöiden johtaja toimii usean yrityksen vastuuhenkilönä (vuoden 2004 teemakohde), sekä lisäksi sähkölaitekorjaajilla ja pienillä urakoitsijoilla. Talonrakennuksessa puutteita oli enemmän kuin teollisuudessa. Pienillä urakoitsijoilla (14 henkilöä) puutteita oli työturvallisuuskoulutuksen uusinnan ohella mm. tarpeellisten julkaisujen saatavilla olossa. Kuitenkin käyttöönotto ja varmennustarkastuksen osalta puutteita oli selvästi enemmän isommilla urakoitsijoilla kuin pienillä. 14

15 Ilmoituksia, jotka liittyvät turvallisuuspuutteisiin tai muihin vastaaviin puutteisiin, on ollut vuosi vuodelta hieman enemmän, 86 vuonna Kasvu saattaa johtua siitä, että TUKESiin osataan ottaa entistä helpommin yhteyttä. Ilmoituksista useat johtavat selvitysten jälkeen sähkötöiden johtajaan kohdistuviin toimenpiteisiin. Oikeudettoman sähköurakoinnin ehkäisemisen toimenpiteistä merkittävimmät ovat verkkoyhtiöiden liittymärekisterien läpikäynti (suuremmat asennustyöt), ns. keltaisten sivujen ja muiden palveluilmoitusten läpikäynti (etenkin laitekorjaus), viestintätoimenpiteet (mm. saneeraustyöt) sekä ilmiantojen käsittely. Verkkoyhtiöiden liittymätietoja tarkastettiin kuuden yhtiön alueelta. Oikeudettomia tapauksia löytyi vähemmän kuin aiempina vuosina, vain kaksi tapausta. Palveluilmoituksia käytiin läpi ennalta valitun maantieteellisen viidenneksen osalta Suomesta. Oikeudettomia tapauksia löytyi kymmenen, mikä vastaa aiempien vuosien valvontatuloksia. Valvonnan perusteella annettujen kehotusten, toimintakieltojen ja poliisitutkintapyyntöjen lukumäärät vastaavat edellisten vuosien tasoa. Hissiurakoitsijoiden toimintaedellytykset ovat kenttävalvontahavaintojen perusteella melko hyvin kunnossa. Sitä vastoin hissitöiden johtamiskäytännöissä on monilla tehostamisen tarvetta. Harva yritys esimerkiksi dokumentoi annetun opastuksen ja perehdyttävän koulutuksen siten, että se on jälkikäteen todettavissa. Myös hissitöiden valvonnassa on monella hissitöiden johtajalla parannettavaa. Valvontaa delegoidaan työnjohdolle ja työnjohdon toiminnan asianmukaisuus jää helposti toteamatta. Lähestulkoon kaikilla hissihuoltoliikkeillä on kehitettävää kosketussuojaamattomien ohjauskeskusten läheisyydessä työskentelemistä koskevissa ohjeissa. Uusien hissien markkinavalvonnassa aloitettiin tarkastustilaukseen perustuva toimintamalli. Valittu tapaus osoittautui ennakoituakin monimutkaisemmaksi ja työlääksi. Tapauksen käsittely on kesken senkin takia, että asia on tarkoitus ottaa esille EU:n valvontaviranomaisten keskinäisessä ADCOkokouksessa ennen lopullisen päätöksen tekoa. Paloilmoitin ja sammutuslaitteistoliikkeet Paloilmoitin ja sammutuslaitteistoliikkeiden toiminta on yleisesti ottaen asianmukaista. Monella liikkeellä on kuitenkin parannettavaa ja kehitettävää työhön osallistuvan henkilöstön osaamisessa, käytettävissä työmenetelmissä sekä suoritettavien käyttöönottotarkastusten sisällössä ja dokumentoinnissa. Uusien, alalle tulevien vastuuhenkilöiden osaamisessa ja tiedon tasossa on havaittu olevan puutteita, mikä osaltaan johtuu koulutustarjonnan vähyydestä ja kokemuksen puutteesta. Erheelliset paloilmoitukset muodostavat tärkeän painopisteen. Paloilmoitinliikkeiden vastuuhenkilöt eivät ole aina voineet vaikuttaa riittävästi valittujen laitteistojen ominaisuuksiin erheellisten paloilmoitusten estämiseksi. Ei ole myöskään osattu valita kohteeseen ominaisuuksiltaan parhaiten soveltuvaa laitteistoa. Lisäksi paloilmoittimien suunnittelussa on havaittu puutteita, esim. ei riittävästi huomioida kiinteistössä tapahtuvaa toimintaa. Paloilmoittimien valinnassa ei myöskään aseteta sellaisia vaatimuksia, joilla turvattaisiin paloilmoittimien luotettava ja häiriötön toiminta. 15

16 Öljy ja kaasuasennusliikkeet Öljy ja kaasuasennusliikkeisiin tehtyjen valvontakäyntien perusteella toiminnanharjoittajien toiminta on ollut yleisesti ottaen asianmukaista. Näiden toiminnanharjoittajien toiminnassa nousi kuitenkin korostuneesti esille puutteet sähköasennusten käyttöönottotarkastuksissa. Asiaan saatiin korjausta, kun Öljy ja Kaasulämmitys Yhdistys ry (ÖKY) laati TUKESin avustuksella julkisesti saatavilla olevat tarkastusohjeet. Muita havaittuja puutteita oli alan julkaisujen täydentämisessä, muutosilmoitusten tekemisessä TUKESille sekä mittalaitteiden osalta erityisesti ylitäytönestimen testauslaitteen puuttumisessa. Lisäksi käsiteltiin liikkeiden toimintailmoitukset ja järjestettiin kaasualan tutkinnot. Ilmoitusten ja tutkintoihin osallistuneiden lukumäärät vastasivat aiempia vuosia. Tarkastuslaitokset TUKESin vuonna 2004 käsittelemät tarkastustoimintaan liittyneet lupaasiat liittyivät toiminnan muutoksiin. Uusia tarkastuslaitoslupia ei haettu vuonna Tarkastuslaitosvalvontaan liittyviä valvontakäyntejä toteutettiin IBC 1 pakkausten tarkastuslaitokseen, usealla toimialueella toimivaan tarkastuslaitokseen ja kahteen pelastustoimen laitteistojen tarkastuslaitokseen. Valvontakäynneillä selvitettiin tarkastuslaitoksen toimintaa ja tarkastuskäytäntöjä, lupaasioita, tarkastusohjeistoa sekä tarkastuslaitosten yhteistyötä. Tarkastuslaitosten toiminta oli asianmukaista valvontakäyntien havaintojen perusteella. Tarkastuslaitosten yhteistyö on ollut osalla toimialueista säännöllistä. Tarkastuslaitosten TUKESille toimittamien vuosikertomusten sisällön kehittämiseksi ja tarkastuslaitosten yhteistyön edistämiseksi TUKES on hyväksymispäätöksissään alkanut edellyttää yhtenäisiä vaatimuksia vuosikertomusten sisällössä ja tarkastuslaitosten yhteistyössä. TUKES on lisäksi seurannut tarkastuslaitosten toimintaa eri osaalueilla tapahtuvan muun valvonnan kautta ja asiakaspalautteen sekä muilta viranomaisilta saadun palautteen välityksellä. TUKES on laatinut tarkastustoiminnan tueksi oppaan, joka käsittelee TUKESin valvontaan kuuluvien tarkastuslaitosten toimialueita. Koska tarkastuslaitosten ja TU KESin tehtävänjako ja roolit eivät ole olleet yksikäsitteisiä tarkastuspalvelujen käyttäjille, kerrotaan oppaassa tarkastusvelvoitteista, tarkastusten sisällöstä ja tarkastuslaitoksista. Sähköalan valtuutettujen tarkastajien kenttävalvonnassa nousi esiin laatuohjeistuksen päivitystarve etenkin uusien säädösmuutosten johdosta (mm. valitusmenettelyt). Lisäksi on jouduttu mm. huomauttamaan siitä, että pöytäkirjan muotoilun perusteella laitteiston haltija ei välttämättä ymmärrä, että havaitut puutteet ovat säädösten vastaisia ja ne on korjattava. Myös sitovien vaatimusten ja vapaaehtoisten suositusten erottelussa on ollut puutteita. Tarkastusmenettelyjen osalta on jouduttu huomauttamaan mm. käyttöönottotarkastuksen silmämääräisen osuuden riittävästä varmentamisesta (mm. keskukset, rasiat) sekä siitä, että määräaikaistarkastuksissa on vaadittu kohteen rakentamisessa uudempien asennusvaatimusten soveltamista. Edellä mainituissa asioissa on ollut huomautettavaa myös tarkastuslaitosten osalta. 1 Intermediate Bulk Container 16

17 Maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusliikkeet TUKES käsitteli maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusliikkeiden ilmoituksia ja valvoi uusien tarkastusliikkeiden näytetöitä. Tarkastusliikkeiden toiminta oli valvontakäyntien havaintojen perusteella asianmukaista. Käsisammutinliikkeet TUKES käsitteli käsisammutinliikkeiden ilmoituksia ja niiden vastuuhenkilöiden hakemuksia. Käsisammutinliikkeiden toiminta oli valvontakäyntien havaintojen perusteella pääosin asianmukaista. Muutamassa liikkeessä ei oltu muistettu huolehtia mittalaitteiden kalibroinnista tai vakauksesta. Joillakin liikkeillä ei ole vieläkään erillisiä tiloja sammuttimien jauheen ja kaasun käsittelylle. Kylmälaiteliikkeet Kylmälaiteliikeasetuksen siirtymäkausi päättyi vuoden 2004 lopussa. TUKESin ylläpitämään rekisteriin on kirjattu siirtymäkauden aikana vuosina yhteensä kylmälaiteliikkeen toimintailmoitusta. TUKES on laatinut vastuuhenkilöiden pätevyysvaatimuksista tiedotteet, joita käytetään neuvonnassa ja lisätietopyynnöissä. Lisäksi TUKES on lähettänyt siirtymäkauden päättymisestä tiedotteen niille liikkeille, joiden ilmoitus ei täytä asetuksen vaatimuksia. Kylmälaiteliikkeiden ilmoituksia sai täydentää asetuksen perusteella siirtymäkauden loppuun saakka. Tuotteiden valvonnan tavoitteena vuonna 2004 on erityisesti: varmistaa, että turvallisuudesta ja luotettavuudesta huolehditaan tuotteiden valmistuksessa, maahantuonnissa ja kaupankäynnissä ja että, tuotteiden ensivalvonta on kattava. ehkäistä ja vähentää onnettomuuksia; erityiskohteina ovat sähköpalot ja iskut toteutetaan suunnitelman mukaiset valvontatoimenpiteet; määrälliset tavoitteet on esitetty taulukoissa. Yleisarvio onnettomuuksista ja tuoteturvallisuudesta Vauriot ja onnettomuudet Vuonna 2004 tapahtui 6 kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa, yksi kaasulaiteturma jossa kuoli 2 henkilöä, sähköpaloissa kuoli yhteensä 22 henkilöä ja lämminvesikattilan räjähdyksen yhteydessä kuoli yksi henkilö. Kuolemaan johtaneista sähkötapaturmista kaksi sattui sähkölaitteen vikaantumisesta ja virheellisestä käytöstä. Kaksi johtui koskettamisesta avojohtoon epähuomiossa tangolla/vavalla ja kaksi muuta sähkölaitteiston korjaus/huoltotyössä tapahtuneesta virheestä. Kaasulaiteonnettomuus johtui teknisestä asennusvirheestä ja keittimen turvalaitteiden puuttumisesta. Sähköpalokuolemissa puolet aiheutui käyttäjän omasta toiminnasta ja loput laitteessa olevasta teknisestä viasta. Kattilaonnettomuus johtui asennusvirheestä. Tuotevalvontaa on toteutettu tulosketjuajattelun mukaisesti: 1) vaatimustenvastaiset tuotteet poistetaan markkinoilta, 2) markkinoille tulee vain vaatimustenmukaisia tuotteita ja 3) tuotteita käytetään oikein. Onnettomuuksien valossa voidaan katsoa, että tulosketjun ensimmäinen osa on toiminut hyvin. Vaatimustenvastaiset tuotteet on saatu pois markkinoilta ennen kuin ne ovat aiheuttaneet onnettomuuksia. Tuotteiden teknisissä ominaisuuksissa on vielä parantamisen varaa, tämä ilmenee erityisesti 17

18 sähköpaloissa. Kaasulaiteonnettomuuksissa korostuu tuotteen virheellinen käyttö ja se etteivät vanhat käytössä olevat laitteet ole teknisesti niin turvallisia kuin uudet vastaavat. Teknisiin ominaisuuksiin voidaan parhaiten vaikuttaa säädöstyöllä. Tämä vaikuttaa ensikädessä markkinoille tulevien tuotteiden vaatimustenmukaisuuteen, mutta sillä on myös myönteinen vaikutus tuotteiden turvalliseen käyttöön. Tuotteiden virheelliseen käyttöön voidaan puuttua parhaiten tehokkaalla tiedotuksella ja opastuksella. Säädöstyöllä voidaan myös vaikuttaa siihen, että tuote on turvallinen myös vika ja väärinkäyttötilanteissa. Valvontahavainnot Eri tuotteiden vaatimustenmukaisuustaso on kehittynyt kertomusvuoden aikana eri tavalla. Sähkötuotteiden vaatimustenmukaisuustason parantuminen on pysähtynyt. Räjähdysvaarallisiin aineisiin liittyvät tuotteet ovat olleet vaatimustenmukaisia. Kaasulaitteiden turvallisuustasossa ei ole tapahtunut muutoksia. Myös räjähteiden osalta ei ole havaittuvakavia puutteita ja markkinoille saatetut ilotulitteet ovat olleet määräysten mukaisia. Palavan nesteiden säiliöiden puutteiden lukumäärä ja vakavuus ovat olleet aikaisempien vuosien tasolla. Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt ja pakkaukset ovat pääsääntöisesti olleet vaatimustenmukaisia ja markkinoille saatetut painelaitteet ovat pääosin olleet turvallisia, mutta puutteellisten osuus on kasvussa. Pelastustoimen laitteista palovaroittimien puutteellisuuksien määrä väheni hieman, mutta vastaavasti käsisammuttimien puutteellisuus lisääntyi. Tehdasvalmisteisten tulisijojen turvallisuusriskit ja palovaroittimien toimintaongelmat ovat lisääntyneet ja markkinoilla olevissa lämminilmakehittimissä on ollut turvallisuuspuutteita. CEmerkityt rakennustuotteet ovat kuten edellisenäkin vuotena olleet vaatimustenmukaisia. Jalometallituotteissa puutteellisista leimamerkinnöistä annettujen huomautusten lukumäärä väheni verrattuna edelliseen vuoteen. Osuus on suurin piirtein sama kuin vuonna Näytteeksi ostettujen jalometallituotteiden alipitoisuuksien osuus on kasvanut jonkin verran. Puutteellisuuksia oli edelleen eniten merkinnöissä. Mittaamisvälineiden vaatimustenmukaisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Voiteluöljymittareissa on edelleen paljon puutteita. Eri mittauslaiteryhmien osalta muutokset ovat olleet erilaisia. Ravintoloiden alkoholimittareiden vaatimustenmukaisuus huononi kun taas oluen ja siiderin anniskelussa ilman vakiolasien käyttöä oli lievää paranemista. Polttoainemittarien puutteiden osuus on hieman vähentynyt. Räjähdysvaarallisiin aineisiin liittyvät tuotteet Markkinoilla olevat kaasulaitteet ovat määräysten mukaisia. Kaasulaitteiden käytössä sattuu kuitenkin vuosittain vahinkoja. Vuonna 2004 kaksi henkilöä kuoli häkään, kun vääräntyyppinen pulloventtiili aiheutti liedessä kaasun puutteellisen palamisen. Kaasulaitteiden valvonnan painopiste on nestekaasukäyttöisissä kotitalouslaitteissa (kuluttajatuotteet). Markkinoilla olevat räjähteet ovat vaatimusten mukaisia. Kuluneen vuoden aikana selvitettiin markkinoilla olevien räjähteiden asiakirjojen vaatimustenmukaisuutta. Tuotevalvonnan kohteena olivat EteläSuomen alueella olevat räjähdevarastot. 18

19 Ilotulitteet ovat määräysten mukaisia ja markkinoilla olevat tuotteet ovat luokiteltu YK:n suositusten mukaisesti. Tiettyjen ilotulitteiden tahallinen väärä käyttö aiheuttaa henkilö ja silmävammoja, vaikka itse tuotteisto on teknisesti kunnossa. Palavan nesteen säiliöt ovat pääsääntöisesti määräysten mukaisia. Pieniä puutteita on havaittu, mutta vakavia puutteita ei ole löytynyt. Säädösten ja standardien osaamisessa on kehittämistarpeita. Valvontakäynnit toiminnanharjoittajien luona ovat edesauttaneet yritysten halua ottaa yhteyttä viranomaisiin ja selvittää vaatimuksia. Palavan nesteen säiliöiden suunnittelustandardit ovat uusiutumassa, joten valvontaa on jatkossa täydennettävä uusia standardeja koskevalla neuvonnalla. Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt ja pakkaukset (liikenne ja viestintäministeriön toimiala) TUKESin, tarkastuslaitosten ja ajoneuvokatsastuksen tekemä valvonta kattaa hyvin Suomessa valmistetut ja maahantuodut tuotteet. Valvonnan monivaiheisuuden takia puutteellisia tuotteita pääsee harvoin markkinoille. Toiminnanharjoittajat ottavat aktiivisesti yhteyttä sekä TUKESiin että tarkastuslaitoksiin varmistaakseen toimintansa ja tuotteidensa vaatimustenmukaisuuden. Painelaitteet Markkinoille saatetut painelaitteet ovat olleet pääosin turvallisia. Turvallisuuteen vaikuttavia vähäisempiä puutteita on ollut esimerkiksi käyttöohjeissa ja merkinnöissä. Myös laitteissa ja laitekokonaisuuksissa on esiintynyt puutteita. Painelaitesäädösten uusia menettelyjä sovelletaan vaihtelevasti, painelaitedirektiivin menettelyt yhdessä uusien ENstandardien kanssa eivät ole vielä täysin vakiintuneet toiminnanharjoittajien keskuudessa. Tähän vaikuttaa osaltaan painelaitteiden ENstandardien valmistumisen viivästyminen, standardien laajuus ja lukumäärä, korjaustarve, käyttö muissa EUmaissa ja saatavuus suomen kielellä. Kiinteän polttoaineen käsisyöttöinen lämminvesikattila räjähti ja yksi henkilö kuoli. Kattilassa on ollut asennusvirhe. Samankaltaisia väärästä käytöstä tai asentamisesta johtuvia onnettomuuksia on sattunut ennenkin, tosin harvakseltaan. Näyttää siltä, että käyttäjillä on vaikeuksia ymmärtää tällaisiin lämmitysjärjestelmiin liittyviä riskejä. Yksinkertaisten painesäiliöiden valvonnassa selvitettiin säiliöihin liittyviä merkintöjä. Markkinoille on tullut yksinkertaisia painesäiliöitä koskevien säädösten alaan kuuluvia säiliöitä, joita ei ole arvioitu ja merkitty asianmukaisesti. Kattiloiden hyötysuhteet on valvontahavaintojen mukaan hyvin hoidettu. Aerosolien valvonnassa on löytynyt puutteellisesti merkittyjä tuotteita. Sähkölaitteet, sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC), energiamerkinnät ja räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät koneet ja laitteet (ATEX) Markkinoilla olevien sähkötuotteiden turvallisuuden taso on testaustulosten ja niiden perusteella annettujen huomautusten ja myynninrajoituspäätösten valossa huonontunut vuoteen 2003 verrattuna. Markkinoilta on löytynyt edellisvuotta enemmän tuotteita, joissa on ollut vakavia puutteita. Palauttamismenettelypäätöksiä tehtiin vuonna 19

20 2004 kolminkertainen määrä (23 kpl) edellisvuoteen verrattuna. Myös myynti ja toimituskieltojen suhteellinen määrä lisääntyi. Kuva 1. Sähkötuotteiden testausten tulosjakauma Kuva 2. Sähkötuotteiden valvontareaktioiden keskinäinen suhde Ilmoituksia vaarallisesta tuotteesta TUKES sai verkkopalvelunsa kautta lähes kaksinkertaisen määrän edelliseen vuoteen verrattuna, nyt 31 kertaa. Ilmoitukset ovat johtaneet monessa tapauksessa tuotteen tutkimiseen ja osassa tapauksista on annettu tuotteelle myyntikielto. ETA:n sisäinen vaatimustenvastaisten tuotteiden notifiointijärjestelmä on ollut hyvin aktiivisessa käytössä. TUKES lähetti toisille ETAmaille 76 notifikaatiota ja vastaanotti useita satoja. Saatujen notifikaatioiden perusteella valvonnassa on löytynyt alle kymmenen samaa tuotetta. Notifikaatioiden avulla on myös tarkastettu tietyn valmistajan muita tuotteita, jotka myöhemmin ovat osoittautuneet vaatimusten vastaisiksi. Notifikaatioiden lisäksi aloitettiin myös RAPEX ilmoitusten teko vaarallisimmista kuluttajatuotteista. 20