2007 TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2007 TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 2007 TOIMINTAKERTOMUS

2

3 Sisällysluettelo Johtajan katsaus... 2 Rahoitustarkastus lyhyesti... 5 Hallinto ja johtaminen 6 Organisaatio 6 Henkilöstö 7 Toiminnan rahoitus ja kustannukset 7 Vuoden tapahtumia... 8 Vuosi lyhyesti Taloudellinen toimintaympäristö Toiminta vuonna Vakavaraisuusvalvonta 19 Markkinavalvonta 30 Sääntely 38 Liitteet... 45

4 Johtajan katsaus Kun viime vuoden helmikuussa aloitin Rahoitustarkastuksen johdossa, tiesin, että rahoitusvalvonta on muuttumassa sekä sisällöltään että organisatorisesti. Muutokset ovat meille ratalaisille haaste, johon me vastaamme kovalla, sinnikkäällä ja tavoitteellisella työnteolla. Uskon, että työyhteisö pääsee pysyviin tuloksiin ainoastaan ponnistamalla yhteisestä arvopohjasta. Kävimme siksi keväällä keskusteluja Ratan itse asiassa ratalaisten arvoista ja niiden uudistustarpeesta. Näihin keskusteluihin oli kaikilla ratalaisilla mahdollisuus osallistua, ja keskustelu olikin vilkasta. Lopputulemana päädyimme arvoihin, jotka ilmentävät valvojan riippumattomuutta ja vastuullisuutta, ratalaisen pyrkimystä jatkuvaan oppimiseen ja korkeaan ammattitaitoon, palveluhenkisyyteen ja tehokkuuteen, unohtamatta myöskään tarvetta edistää työyhteisön työhyvinvointia. Arvot korostavat sekä korkeaa ammatillista osaamista että inhimillisyyttä. Olen varma siitä, että ne omalta osaltaan auttavat meitä tavoitteidemme saavuttamisessa. Kevään hallitusohjelman mukaan rahoitusvalvonta ja vakuutusvalvonta yhdistetään vuoden 2009 alusta. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö asettivat työryhmän valmistelemaan yhdistämistä. Ministeri Antti Tanskasen vetämään työryhmään nimitettiin paitsi mainittujen ministeriöiden edustajat myös jäsenet oikeusministeriöstä, Suomen Pankista, Vakuutusvalvontavirastosta ja Ratasta. Työryhmä on hyvässä hengessä käsitellyt valvojan toimintaan ja organisointiin liittyviä kysymyksiä. Työryhmän esitys allekirjoitettaneen helmikuun alkupäivinä. Mielestäni esitys kertoo selkeästi sidosryhmien odotuksista ja antaa tukevan pohjan uuden valvojan toiminnalle. Ratan kanta valvontojen yhdistämiseen on jo ennen hallitusohjelman julkistamista ollut neutraalin positiivinen. Rata on katsonut, että yhdistymisellä saavutetaan synergiaetuja, joista pienen maan finanssimarkkinat hyötyvät. Työryhmän jäsenenä pyrin vaikuttamaan siihen, että tulevan finanssivalvojan tavoitteet ovat selkeästi ja perustellusti määritellyt, että finanssivalvojalla on riittävät toimivaltuudet, ja että finanssivalvojan hallinto on järjestetty tavalla, joka turvaa valvonnan riippumattomuuden. Vaikka uuden finanssivalvojan on toimittava kustannustehokkaasti, sen on samalla pystyttävä kilpailemaan alan parhaasta asiantuntemuksesta, nykyisestä ja tulevasta. Valvojalla tulee olla mahdollisuus riittävästi valvoa yhdessä ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa Suomessa toimivia merkittäviä sivukonttoreita. Myös valvonnan rahoituksen tulee olla kestävällä pohjalla. Suomi on EU-maista ensimmäisten joukossa, jossa ulkomaisomisteinen pankki muuttaa merkittävän 2 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

5 tytärpankkitoimintonsa sivukonttorimuotoon. Tänä vuonna Sampo-Danske muuttuu sivukonttoriksi, myöhemmässä vaiheessa näin tapahtunee myös Nordealle. Molemmat sivukonttorit olisivat Suomen rahoitusmarkkinoiden kannalta merkittäviä. Onkin välttämätöntä, että niiden valvonta pystytään järjestämään tehokkaasti ja kattavasti yhdessä kotivaltion valvojan kanssa. Tällaisen valvontayhteistyön tulisi kattaa normaali, jatkuva valvonta sekä mahdolliset kriisitilanteet. Rata on aktiivisesti vaikuttanut myös EU-tasolla siihen, että isäntävaltion rooli merkittävien sivukonttoreiden käytännön valvonnassa on tunnustettu. On tärkeää, että tämä rooli määriteltäisiin täsmällisesti myös EU:n lainsäädännössä nyt alkaneessa vakavaraisuusdirektiivin uudistustyössä. Valvojat järjestävät aika ajoin kriisiharjoituksia harjoitellakseen ja testatakseen kriisiin varautumista. Alkusyksystä Rata osallistui yhteispohjoismaiseen valtiovarainministeriöiden, keskuspankkien ja rahoitusvalvojien väliseen kriisiharjoituksen. Harjoituksen tavoitteena oli mm. arvioida viranomaisten valmiuksia tiedonvaihtoon ja kriisinhallintatoimien koordinointia. Harjoitus osoittautui erittäin hyödylliseksi pohjoismaisten viranomaisten kriisiyhteistyön kehittämisessä. Selviä kehityskohteita huomattiin niin tiedonkulussa osapuolten välillä, yhteisesti sovittujen toimintatapojen noudattamisessa päätöksenteossa kuin tilanteen vakavuutta arvioivien systemaattisten analyysien teossa, erityisesti viranomaisten välisessä yhteistyössä. Onkin erittäin tärkeää, että harjoituksen opeista otetaan vaarin erityisesti nyt kun valvontayhteistyötä syvennetään ja valvontavastuut muuttuvat. Yhdysvaltojen subprime-lainamarkkinoista alkunsa saanut kriisi varjosti vuoden toista vuosipuoliskoa. Kriisin välittömät vaikutukset Suomen rahoitusmarkkinoihin ovat olleet sangen vähäiset. Suomalaisten pankkien subprime-sijoituksiin kohdistuvat suorat riskit ovat varsin pienet ja markkinamyllerryksen aiheuttamat korkoinstrumenttien arvonalennukset ovat jääneet kohtuullisen alhaisiksi, vaikka alensivatkin joidenkin pankkien kannattavuutta jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Suomalaisten pankkien rahoitusasema on säilynyt vakaana markkinahäiriöstä huolimatta. Pankkien kannalta lyhyen rahan markkinat ovat toimineet ongelmitta, vaikka rahan hinta onkin noussut. Pitkäaikaisen rahoituksen hinta on noussut merkittävästi, kun myös pankeilta vaaditut riskipreemiot ovat kasvaneet. Ne voivat jäädä jatkossakin ainakin jonkin verran kriisiä edeltänyttä tasoa korkeammalle. Kallistuneen markkinarahoituksen lisäksi pankkien kannattavuutta heikentänee kiristynyt talletuskorkokilpailu, samalla kun asuntoluototuksen marginaalit ovat jo varsin pitkään olleet alhaisella tasolla. Rahoitusriskien merkitys on korostunut huomattavasti. Kriisi osoitti mm. yksipuolisen rahoitusrakenteen vaarat. Valvojat ovat nyt laatimassa periaatteita tehokkaalle rahoitusriskien hallinnalle pankeissa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. riittävää riskien hajautusta ja stressitestausta. Samalla kiinnitetään huomiota monimutkaisten rahoitusinstrumenttien arvostukseen. Kriisi osoitti selkeästi oikean ja riittävän tiedon keskeisen merkityksen markkinoilla. Markkinat kaipasivat tuolloin läpinäkyvyyttä, ja arvostavat sitä edelleen. Luottamuspula ja häiriö syntyivät, kun kukaan ei tiennyt tappioiden suuruutta eikä sitä, minkä yrityksen tuloksessa ne loppujen lopuksi näkyvät. Kriisi on selvästi kasvattanut taantuman riskiä Yhdysvalloissa sekä lisännyt osake- ja sijoitusmarkkinoiden volatiliteettia. Myös Suomen rahoitusmarkkinat joutunevat sopeutumaan tähän kehitykseen. Tämä heijastuisi niin luotonannon kuin palkkiotuottojen määriin. Viime vuosien korkean kannattavuuden kasvattamat vakavaraisuuspuskurit ovat pankeissa kuitenkin niin korkeat, että vain erittäin suuri toimintaympäristön häiriö voisi vaarantaa pankkien vakavaraisuuden. Rata on hoitanut asiakasvalistustehtäväänsä ja varoittanut kotitalouksia ylivelkaantumisen vaaroista jo pitkään. Vaikka kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten velkaantumisaste sinänsä ei ole korkeimpia, on huolestuttavaa, että velkaantuminen on kovin keskittynyt nuoriin aikuisiin. Joissain tapauksissa asunto- ja kulutusluottoja on nostettu varsin paljon suhteessa perheen tulo- ja varallisuustasoon. Pankit kilpailevat asiakkaista yhä tiukemmin eikä asiakkaiden luotonsaannille ole ollut rajoitteita. Asiakkaan oma harkinta taloutensa kantokyvystä sekä erilaisiin riskeihin varautuminen ovat korostuneet. Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

6 EU:n rahoitusmarkkinoiden toimintaohjelma FSAP on vihdoin saatettu kansallisesti voimaan. FSAP on tarkoittanut käytännössä suurta säännöstulvaa ja runsaasti yksityiskohtaista sääntelyä. Tämän yksityiskohtiin menevän sääntelyn sisäistäminen on valvottaville haasteellista. Menneenä vuonna etenkin rahoitusvälineiden markkinat direktiivin ja Basel II vakavaraisuusuudistusten voimaantulot vaativat valvottavilta huomattavia niin henkisiä kuin taloudellisia voimavaroja. Sääntelyn määrä on näkynyt myös valvojan työn kohdistumisessa. Kuluvana vuonna pystymme aikaisempaa suuremmassa määrin keskittämään voimavarojamme itse valvontatoimeen ja tarkastuksiin. Toivottavaa on, että EU:n paremman sääntelyn toimintaohjelma auttaisi nyt havaittujen sääntelyn epäkohtien vähentämisessä, ja että periaatepohjaisen sääntelyn toteuttamiseen löydettäisiin toimivia käytäntöjä. Tällöin samat sääntelyperiaatteet voitaisiin sovittaa erikokoisten ja tyyppisten toimijoiden tarpeisiin ja näin sääntelyn määrää ja yksityiskohtia saataisiin karsituksi. Myös itsesääntelyn roolista rahoitusmarkkinoilla ja etenkin arvopaperimarkkinoilla keskusteltiin kertomusvuonna aiempaa enemmän. Ratan suhtautuminen itsesääntelyyn on käytännönläheinen: joillakin osa-alueilla sen avulla päästään selkeästi joustavampiin ja liiketoiminnan muutoksia helpommin tukeviin ratkaisuihin, joillakin osa-alueilla puhdas itsesääntely ei taas ole kyllin tehokasta tai uskottavaa. Kun itsesääntely on vastuullista ja tarkoituksenmukaista, Rata on valmis omilla toimillaan sitä aktiivisesti tukemaan. Puhtaasti kansalliset ratkaisut niin sääntelyssä kuin valvonnassa ovat historiaa, palveluntarjonta on globaalia, rahoituskriisien vaikutukset eivät pysähdy valtakunnan rajalle. Globaalien rahoitusmarkkinoiden riskien ja sääntelyn monimutkaistuessa myös valvojan ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet entisestään. Samanaikaisesti valvojalta edellytetään entistä kustannustehokkaampaa toimintatapaa. Toimivat rahoitusmarkkinat vaativat valvojalta myös entistä valppaampaa otetta niin asiakkaan- kuin sijoittajansuojakysymyksissä ja valmiutta tuottaa ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi. Rahoitusmarkkinoiden rakennemuutosten jatkuessa valvonnan haasteet ovat moninaiset ja joiltain osin myös keskenään ristiriitaiset. Näin viimeisen toimintavuoden alussa voin kuitenkin ilolla todeta, että ratalaiset ovat joka tapauksessa osaltaan valmiita tekemään töitä näiden haasteiden eteen tukenaan korkea työmotivaatio ja ammattitaito. Helsingissä 15. tammikuuta 2008 Anneli Tuominen 4 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

7 Rahoitustarkastus lyhyesti Rahoitustarkastuksen tehtävät ja organisaatio Rahoitustarkastus (Rata) valvoo rahoitusmarkkinoita ja niillä toimivia. Valvottavia ovat mm. pankit ja muut luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Lisäksi Rata valvoo listayhtiöiden tiedonantovelvollisuuden noudattamista ja tilinpäätösinformaation laatua. vat eivät ota niin suuria riskejä, että niiden vakavaraisuus vaarantuu. Rahoitusmarkkinoiden vakautta uhkaavat riskit ja muutospaineet pyritään tunnistamaan jo ennakolta. Valvonnalla ei kuitenkaan pyritä eikä kyetä kaikissa tilanteissa estämään rahoitusmarkkinayritysten konkursseja, mutta tavoitteena on se, että seurannaisvaikutukset asiakkaille ja rahoitusmarkkinoiden vakaudelle ovat kuitenkin hallittuja. Toiminnan tavoitteena on rahoitusmarkkinoiden vakaus ja luottamuksen säilyminen markkinoiden toimintaan. Tämä tavoite on kirjattu lakiin Rahoitustarkastuksesta. Toimintaa ohjaa Ratan johtokunnan hyväksymä strategia. Ydintoiminnot: valvonta ja sääntely Ratan ydintoimintoja ovat valvonta ja sääntely, joista valvonta jakautuu vakavaraisuus- ja markkinavalvontaan. Vakavaraisuusvalvontaa suunnataan etenkin keskeisimpiin ja riskiherkimpiin instituutioihin ja toimintoihin, ja siinä arvioidaan valvottavien taloudellista tilaa, riskejä, riskinkantokykyä sekä riskienhallintajärjestelmiä. Rata korostaa omistajien ja johdon vastuuta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Näin pyritään varmistamaan, että valvottavilla on riittävät taloudelliset ja muut toimintaedellytykset ja että valvotta- Markkinavalvonnan kohteena ovat valvottavien menettelytavat sekä se, miten arvopaperien liikkeeseenlaskijat noudattavat tiedonantovelvollisuuttaan. Lisäksi valvotaan sisäpiirintiedon käyttämisestä annettujen ja muiden arvopaperimarkkinalain säännösten noudattamista. Näiden tehtävien ohella Rata pyrkii vaikuttamaan arvopaperikaupankäynnin ja selvitystoiminnan sujuvuuteen ja toimintavarmuuteen. Rata valvoo myös kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien noudattamista. Rata myöntää luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden ja panttilainaamojen toimiluvat. Ratalla on lisäksi oikeus peruuttaa näiden yhtiöiden toimiluvat joko hakemuksesta tai tilanteessa, jossa toimiluvan peruuttamisen edellytykset täyttyvät. Toimilupapäätösten määrä Diaari 2007 taulukossa sivulla 9. Ratalla on valvontatoimenpiteiden lisäksi oikeus antaa hallinnollisia sanktioita, jos lakia tai Ratan määräyksiä rikotaan. Keskeiset sanktiot ovat Ratan Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

8 antama huomautus, varoitus, toimintakielto ja rikesakko sekä Ratan ehdottama seuraamusmaksu, jonka määrää markkinaoikeus. Ratan sääntelytoiminta käsittää sekä sen oman norminannon että osallistumisen rahoitusmarkkinalainsäädännön valmisteluun niin kotimaassa kuin EU:ssa. Rata seuraa tiiviisti markkinaolosuhteita ja tekee tarpeen mukaan lainsäädäntö- ja muita toimenpide-esityksiä toisille viranomaisille. Valvonnan ja sääntelyn lisäksi Ratan tehtävänä on edistää yleistä tietämystä rahoitusmarkkinoista, jotta kansalaisilla on mahdollisuus ottaa ja kantaa vastuunsa omasta taloudestaan. Johtokunnassa on kuusi jäsentä. Pankkivaltuusto nimittää neljä jäsentä, yhden Suomen Pankin, kaksi valtiovarainministeriön ja yhden sosiaali- ja terveysministeriön ehdotusten perusteella. Rahoitustarkastuksen johtaja ja Vakuutusvalvontaviraston ylijohtaja ovat johtokunnan jäseniä virkansa puolesta. Johtaja Ratan päällikkönä on johtaja, jonka nimittää ja erottaa tasavallan presidentti. Johtaja vastaa siitä, että Ratalle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti laissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. HALLINTO JA JOHTAMINEN Tärkeimmät päätöksensä johtaja tekee johtoryhmää kuultuaan. Johtoryhmään kuuluvat Ratan johtajan lisäksi apulaisjohtajat ja päälakimies. Rata toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä. Päätöksenteossaan se on itsenäinen. Ratan hallinto- ja johtamisjärjestelmä on määritelty laissa. Sitä täydentävät Suomen Pankin tilintarkastajien suorittama tilintarkastus, riippumaton sisäinen tarkastus sekä sisäinen ohjaus- ja valvontajärjestelmä. ORGANISAATIO Ratan organisaatio koostuu kolmesta osastosta: markkinavalvonnasta, vakavaraisuusvalvonnasta ja esikunnasta. Lisäksi suoraan johtajan alaisuudessa toimii viestintä. Ratan organisaatiokaavio liitteessä 1. Laki edellyttää, että Ratan toiminta ja päätöksenteko ovat avoimia ja että hallinto- ja johtamisjärjestelmä on hyvä. Hallinnon ja johtamisen järjestämisessä noudatetaan soveltuvin osin samoja periaatteita, joita sovelletaan Ratan valvottaviin. Pankkivaltuusto Eduskunnan valitsema pankkivaltuusto valvoo Ratan toiminnan yleistä tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä päättää tietyistä hallintoon kuuluvista asioista. Pankkivaltuusto nimittää Ratan johtokunnan ne jäsenet, joita ei ole suoraan laissa määrätty. Johtokunta Ratan johtokunnalla on vastuu Ratan toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Johtokunta päättää pitkän aikavälin toimintalinjoista sekä tavoitteista ja valvoo niiden toteutumista. Markkinoita ja valvottavia koskevat valvontatehtävät ovat markkinavalvonta- ja vakavaraisuusvalvontaosastojen vastuulla. Markkinavalvontaosastolle on keskitetty markkinoiden ja menettelytapojen valvonta, arvopaperimarkkinoiden infrastruktuurin valvonta sekä osaston toimialaan liittyvä sääntely ja sen kehittäminen. Lisäksi osasto vastaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien noudattamisen sekä liikkeeseenlaskijoiden tiedonantovelvollisuuden noudattamisen valvonnasta. Vakavaraisuusvalvontaosastolle kuuluvat puolestaan kaikkien valvottavien vakavaraisuusvalvonta, tietojärjestelmäpalvelut sekä osaston toimialaan liittyvä sääntely ja sen kehittäminen. Osaston vastuulla ovat luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden riskien ja pääomien riittävyyden valvonta sekä valvottavien kannattavuuden seuranta. Lisäksi osasto vastaa rahoitusmarkkinoiden kokonaistilan analysoinnista ja talousympäristön muutoksiin liittyvien riskien arvioinnista sekä valvoo Basel II vakavaraisuusuudistuksen noudattamista. 6 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

9 Esikunnan tehtävänä on ohjata Ratan omaa norminantoa ja linjata sääntelyn strategiset tavoitteet. Osasto vastaa myös toimilupa- ja sanktioprosesseista, Ratan toiminnan lainmukaisuudesta ja lain tulkintojen yhdenmukaisuudesta sekä ratalaisten sisäpiirivalvonnasta. Lisäksi esikunnan tehtäviin kuuluvat koko organisaation toiminnan kehittäminen ja talousasiat sekä asiakirjahallinto. Rata on asiantuntijaorganisaatio. Henkilöstöstä 73 % toimii asiantuntijatehtävissä, 10 % esimiestehtävissä ja 17 % muissa tehtävissä. Ratan hyväksytty toimintavahvuus on 142 henkeä, mutta vuoden 2007 lopussa toimintavahvuus oli 141. Markkinavalvonnassa työskenteli 53 henkeä, vakavaraisuusvalvonnassa 65, esikunnassa 17 ja viestinnässä 3. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli 145. Henkilöstön tulovaihtuvuus 1 oli 13,5 % ja lähtövaihtuvuus 2 10 %. Ratan asema rahoitusmarkkinoita valvovana viranomaisena asettaa sen virkamiesten toiminnalle erityisiä eettisiä vaatimuksia, joiden pääperiaatteina ovat lojaalius ja riippumattomuus. Ratalaisen tulee toiminnassaan ottaa huomioon Ratan tavoitteet ja toimia niiden saavuttamisen puolesta. Hänen suhteensa tai taloudelliset yhteytensä valvottavaan eivät saa muodostua liian tiiviiksi tai muuten sellaisiksi, että hänen riippumattomuutensa voitaisiin kyseenalaistaa. Ratalaiset kiteyttivät toukokuussa arvonsa seuraavasti: Ratalainen on rahoitusmarkkinoiden ammattilainen, joka ansaitsee luottamuksen joka päivä keskustelee, kuuntelee ja palvelee toimii tehokkaasti ja uudistuu puhaltaa yhteen hiileen Syksyllä tehdyssä ilmapiirimittauksessa ei tullut esiin suuria muutoksia edelliskertoihin verrattuna. Yksiköiden välisen yhteistyön katsottiin parantuneen. Hyvien suoritusten palkitseminen puolestaan oli heikentynyt. Työkuorman tasaisessa jakamisessa nähtiin olevan parantamisen varaa. Esimiestyö sai hyvää palautetta, ja sisäistä tiedonkulkua pidettiin toimivana. Vastausprosentti oli 86 (88 % vuonna 2005). TOIMINNAN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET Viestintä vastaa viestinnästä ja asiakasvalistuksesta. HENKILÖSTÖ Ratan toiminta rahoitetaan valvonta- ja toimenpidemaksuilla, jotka peritään valvottavilta ja arvopapereiden liikkeeseenlaskijoilta. Kertomusvuonna valvonta- ja toimenpidemaksuja kertyi yhteensä 16,4 miljoonaa euroa, minkä lisäksi vuodelta 2006 siirtyi 2,6 miljoonan euron suuruinen ylijäämä. Ratan toimintakulut olivat 16,2 miljoonaa euroa. Tästä pääosa koostui henkilöstökuluista (10,9 milj. euroa). Muut merkittävät kuluerät muodostuivat Suomen Pankilta ostettavista hallintopalveluista (2,2 milj. euroa) sekä toimitilojen vuokrasta (1,2 milj. euroa). Lisäksi maksettavaksi tulee Suomen Pankin eläkerahaston kannatusmaksu, joka vahvistuu myöhemmin keväällä. Tämä johtaa alijäämään, joka otetaan huomioon vuoden 2008 valvontamaksuja määrättäessä. Vuoden 2008 budjetin loppusumma on 17,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluihin on budjetoitu noin 11,4 miljoonaa euroa, josta palkkojen osuus on 8,8 miljoonaa euroa ja muiden henkilöstökulujen osuus 2,7 miljoonaa euroa. Muut henkilöstökulut koostuvat mm. lakisääteisistä ja vapaaehtoisista sosiaalikuluista sekä työterveyshuollon kustannuksista. Muita toimintakuluja aiheutuu mm. virkamatkoista, koulutuksesta, turvallisuus-, ravitsemus- ja henkilöstöpalveluista sekä ulkopuolisilta tahoilta hankituista palveluista. Virkamatkat suuntautuvat suurelta osin Euroopan pankkivalvojien (CEBS) ja Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien (CESR) komiteoiden työryhmien kokouksiin sekä pohjoismaisten valvojien yhteistyökokouksiin. Osaamisen kehittämiseen on varattu vuodeksi 2008 keskimäärin euroa/henkilö. Rata hankkii henkilöstö- ja taloushallintoon, tietohallintoon, turvallisuuteen ja muuhun yleishallintoon liittyvät palvelut Suomen Pankilta. Näiden kulujen osuus vuoden 2008 budjetista on 2,3 miljoonaa euroa. 1 Tulovaihtuvuus = Tulleiden määrä/henkilöstön keskimääräinen toimintavahvuus * Lähtövaihtuvuus = Lähteneiden määrä/henkilöstön keskimääräinen toimintavahvuus * 100. Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

10 Vuoden tapahtumia 1.1. Standardi RA4.10 Lähipiiriluottojen ja sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle voimaan Apulaisjohtaja Jukka Vesala nimitetään Euroopan pankkivalvojien komitean (CEBS) johtokunnan jäseneksi Rata osallistuu Vero tapahtumaan Johtaja Kaarlo Jännäri jää eläkkeelle 1.2. Anneli Tuominen aloittaa Rahoitustarkastuksen johtajana ja Jarmo Parkkonen Markkinavalvontaosaston osastopäällikkönä 1.2. Rata luopuu esitteeseen liittyvän markkinointimateriaalin etukäteiskommentoinnista Avoimuus- ja vakavaraisuusdirektiivien kansallinen voimaansaattaminen Säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen liittyvä määräyksenantovaltuutus Ratalle 1.3. Rata selkiytti antamansa sääntelyn sitovuutta ottamalla standardeissa käyttöön uusia marginaalimerkintöjä 1.3. Vakavaraisuus ja riskienhallinta pääjaksoon kuuluvia standardeja voimaan 10 kappaletta 2.3. Ratan johtokunta antaa kertomuksen Eduskunnan pankkivaltuustolle Standardi RA4.8 Omien varojen sekä luotto-, vastapuoli-, markkina- ja operatiivisen riskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen voimaan Suomen hallitus kirjaa hallitusohjelmaansa rahoitustarkastuksen ja vakuutustarkastuksen yhdistämisen ja tavoitteeksi, että uusi valvoja aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta Rahanpesun ja terrorismin vastainen toimintaryhmä FATF tekee arviointivierailun Suomeen Rata allekirjoittaa Venäjän keskuspankin kanssa pankkivalvontaa koskevan yhteistyöpöytäkirjan Ratalaisten uudet, omaa toimintaa koskevat arvot otetaan käyttöön Rata osallistuu IMF:n tekemään Suomen maatarkastukseen Rata julkaisee Sisäpiiriläisen 10 kaupankäyntiohjetta Valtiovarainministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö asettavat työryhmän valmistelemaan Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistämistä Standardi 4.3a Omat varat ja niiden vähimmäismäärä voimaan 1.7. Standardi 1.4 Luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointi (fit & proper) sekä sitä koskeva raportointistandardi RA1.4 voimaan 7.9. Rata julkaisee selvityksen, jonka mukaan suomalaispankkien subprime-vastuut ovat vähäiset Rata osallistuu pohjoismaiseen kriisiharjoitukseen yhdessä muiden pohjoismaisten valvojien, keskuspankkien ja valtiovarainministeriöiden sekä Baltian keskuspankkien kanssa Rata antaa julkisen huomautuksen Elektrobitille tiedonantovelvollisuuden noudattamatta jättämisestä Rata ilmoittaa, että ei vastusta Nasdaqin OMXosakkeiden hankintaa Rata julkaisee selvityksen listayhtiöiden vuoden 2006 tilinpäätösraportoinnista Rahanpesun ja terrorismin vastainen toimintaryhmä FATF julkaisee Suomen maaraportin MiFIDin voimaansaattamiseen liittyvät Ratan standardit 1.3 Luotettava hallinto ja toiminnan järjestäminen, 1.6 Toiminnan ulkoistaminen, 2.1 Rahoituspalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat, 2.2 Rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden markkinointi sekä RA5.1 Kaupparaportointi voimaan Rahoitusvälineiden markkinat direktiivi (MiFID) voimaan Rata ilmoittaa vastauksensa Borse Dubain ilmoitukseen OMX:n osakkeiden hankinnasta Rata osallistuu Sijoitus-Invest 2007 messutapahtumaan Rata kertoo allekirjoittaneensa kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojajärjestö IOSCOn yhteistyösopimuksen 8 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

11 Diaari 2007 Diaarin pääkohdat ja niiden asiamäärät Hallinto ja johtaminen Sääntely Markkinavalvonta Vakavaraisuusvalvonta Muu valvontatoiminta Muut Yhteensä Suurimpia yksittäisiä asiaryhmiä Notifikaatiot Esitteet Sääntöasiat Selvityspyynnöt Fit & Proper -ilmoitukset; ylin johto Hallinnolliset seuraamukset ja valvontavaltuudet 80 - Toimilupapäätökset ml. uudet toimiluvat, toimiluvan muutokset ja peruutukset Tarkastukset ja valvontakäynnit Sopimusehdot Kansainvälinen yhteistyö Julkaisut; tiedotteet Valvontatodistukset Vuonna 2007 Rahoitustarkastuksen diaariin merkittiin 1943 asiaa, jotka jakautuivat osastoittain seuraavasti: markkinavalvonta 1445, vakavaraisuusvalvonta 378, esikunta 120. Lähde: Rahoitustarkastus. Mikä MiFID? Päätavoitteet ovat: MiFID on lyhenne sanoista Markets in Financial Instrument Directive, suomeksi rahoitusvälineiden markkinat direktiivi. MiFID on merkittävä osa Euroopan Unionin rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmaa, Financial Services Action Planiä (FSAP), jonka tavoitteena on luoda Eurooppaan yhtenäiset rahoitusvälineiden markkinat. MiFID tuli voimaan 1.11., ja se korvasi aiemman Investment Services direktiivin. parantaa sijoittajansuojaa lisätä markkinoiden läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta edistää eurooppalaisten rahoitusalan palveluiden kilpailukykyä Yhtenä keskeisenä keinona on sijoituspalveluyritysten ns. EU-passin toimivuuden parantaminen. Tämän avulla ne voivat tarjota palveluitaan rajan yli muihin EU-maihin, yhdessä jäsenmaassa saadun toi- Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

12 miluvan perusteella. Lisäksi sijoituspalvelun tarjoajien noudattamat menettelytavat yhdenmukaistetaan, mikä osaltaan helpottaa palveluntarjontaa eri EU-maissa. Sijoitusneuvonta tuli toimiluvanvaraiseksi. Myös sijoitusneuvontaa voi passin avulla tarjota rajan yli. Mikä Basel II? Basel II on talletuspankkien, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn ja valvonnan uudistus. Tavoitteena on varmistaa, että valvottavien vakavaraisuuden hallinta ja omat varat on riittävät suhteessa Subprime-luotot ovat kiinteistövakuudellisia asuntoluottoja, joita luotonantajat Yhdysvaltain markkinoilla ovat myöntäneet asiakkaille, joiden takaisinmaksukyky on jo ennakkoon arvioitu heikoksi. Parhaita asiakkaita kutsutaan termillä prime, ja näitä heikompia siis termillä subprime. Subprime-luokitelluilla on yleensä maksuhäiriöitä tai alhainen maksuvara lainanhoitoa varten. Subprime-luoton tyypillinen piirre on se, että luoton korko on ollut matalahko ja kiinteä vaikkapa ensimmäiset kaksi vuotta. Tämän jälkeen korko on noussut sovitun viitekoron tasolle, johon on lisätty riskilisän sisältävä, korkeahko marginaali. Tämä marginaali on nostanut heikkojen asiakkaiden korkokuluja huomattavasti ja johtanut maksukyvyttömyystilanteisiin. Asiakkaiden tilanne on vielä voinut vaikeutua, jos vakuutena olleen asunnon hinta on laskenut tuntuvasti. riskinottoon sekä riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan tasoon Basel II koostuu kolmesta pilarista: Pilari 1: vähimmäispääoman määritys luottoriskeille, markkinariskeille ja operatiivisille riskeille Pilari 2: pääoman riittävyys muille kuin Pilari 1:n avulla katetuille riskeille, pankin oma vakavaraisuuden hallinta ja pääomasuunnittelu, valvojan suorittama pääoman riittävyyden arviointi ja korjaavat toimenpiteet Pilari 3: vakavaraisuustietojen julkistaminen Suurin osa näistä luotoista on arvopaperistettu ja myyty pois alkuperäisen luotonmyöntäjän taseesta. Kun markkinoilla oli runsaasti likviditeettiä, sijoittajat ohjasivat sitä myös riskipitoisempiin kohteisiin, joilla oli korkea tuotto. Näin subprime-riski levisi myös eurooppalaisiin pankkeihin. Riskien tarkasta leviämisestä oli lisäksi vaikea saada tarkkaa kuvaa, mikä lisäsi yleistä epäluottamusta rahoitusmarkkinoilla. Tämä puolestaan kiristi pankkien likviditeettitilannetta ja nosti markkinarahoituksen kustannuksia. Vakavaraisuusvaatimukset sovitetaan siis paremmin vastaamaan todellisia riskejä. Samalla luodaan kannustimia riskienhallinnan kehittämiseen. Ennakoivan pääomasuunnittelun pitää perustua koko riskiprofiiliin. Basel II tuli pääsääntöisesti voimaan 1.1. Luottoriskin ja operatiivisen riskin kehittyneimmät menetelmät, joiden soveltaminen edellyttää Ratan lupaa, oli mahdollista ottaa käyttöön vasta Luottolaitoksilla ja sijoituspalveluyrityksillä oli kertomusvuonna mahdollisuus soveltaa vielä Basel I -säädöksiä. Mikä subprime? 10 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

13 Vuosi lyhyesti TAVOITTEENA RAHOITUS- MARKKINOIDEN VAKAUS JA LUOTTAMUS Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja luottamuksen säilyttäminen rahoitusmarkkinoihin on Ratan kaiken toiminnan tavoite. Sen lisäksi Rata pyrkii edistämään Suomen rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyisyyttä. EU-tasolla pyritään yhtenäisiin rahoitusmarkkinoihin sekä valvontakäytäntöihin. Rata on toiminut tiennäyttäjänä rajat ylittävien rahoitusryhmittymien valvonnassa. Suomen rahoitusmarkkinoiden kehitys on osoittanut erityisen tärkeäksi, että isäntävaltion valvojalla on vahva ja selkeä rooli. VAKAVARAISUUSVALVONTA Basel II vakavaraisuussääntely tuli voimaan vuoden alusta ja valtaosa valvottavista alkoi noudattaa uusia säännöksiä samaan aikaan. Ratan vakavaraisuusstandardit tulivat voimaan helmikuussa ja niitä alettiin soveltaa valvonnassa. Toiminnan painopiste siirtyi yhä enemmän sääntelyn valmistelusta vakavaraisuusvalvonnan käytännön toteuttamiseen. Valvottavien sisäisiin luokituksiin perustuvien laskentamallien hyväksymistarkastukset sitoivat edelleen tuntuvasti resursseja. Valvottavat kehittivät edelleen omia sisäisiä riskien ja vakavaraisuuden hallinnan järjestelmiään (ICAAP). Vakavaraisuusvalvonnassa arvioitiin entistä perusteellisemmin valvottavien ICAAP-prosesseja ja vakavaraisuuspääoman riittävyyttä. Yhdysvaltain subprime-kriisin vaikutukset ulottuivat myös Eurooppaan, joskin kriisin välittömät vaikutukset Suomen rahoitussektorille osoittautuivat melko vähäisiksi. Välilliset vaikutukset kohdistuivat Suomeenkin. Kriisin takia Rata käynnisti sen vaikutusten arvioinnin pankkien rahoituskustannusten, likviditeetin ja mahdollisten arvonalentumistappioiden osalta. Subprime-kriisin vaikutuksia analysoitiin myös valvojien yhteistyönä CEBSissä. Subprime-kriisin vaikutusten seuranta jatkuu edelleen. Vakavaraisuusvalvonnan tarkastusten määrä lisääntyi. Tarkastuksia kohdennettiin erityisesti valvottavien riskienhallintajärjestelmiin. Valtaosa tarkastuksista kohdennettiin suuriin valvottaviin, mutta myös pienten pankkien toimintaa tarkastettiin. Keskeisiä tarkastuskohteita olivat luottoriskit sekä markkina- ja likviditeettiriskit. Nordea-konsernin valvonta jatkui Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan valvojien tiiviinä yhteistyönä. Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Studia monetaria Suomen Pankin rahamuseossa 15.3.2005 Heikki Koskenkylä Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 15.3.2005 RAHOITUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen

Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta

Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Pitkäaikaissäästäminen Finanssivalvonnan näkökulmasta Vero 2010 -tapahtuma 10. 11.3.2010 Päivi Turunen Esityksen sisältö Mikä Finanssivalvonta on ja mitä se tekee? Mikä on Finanssivalvonnan rooli pitkäaikaissäästämisessä?

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta

2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta 1 (5) 2 MENETTELYTAVAT-PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Rahoituspalvelujen tarjonnassa noudatettavien menettelytapojen sääntelyssä Rahoitustarkastuksen tavoitteena on edistää

Lisätiedot

RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta

RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS. Tavoitteet, tausta ja normiperusta 1 (5) RA RAPORTOINTI PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Valvonnan toteuttamiseksi valvottavat toimittavat Rahoitustarkastukselle tietoja, joiden avulla Rahoitustarkastus valvoo

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa

Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa Finanssimarkkinoiden asiantuntijana Fivassa Contact Forum 27.1.2011 Liisa Rajala ja Anton Tuomisalo Esityksen sisältö Lyhyesti Fivasta Käytännön esimerkkejä työstä Fivassa Analyytikko: Anton Tuomisalo

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Taustaa Finanssivalvonnan markkinaseurannalle Korkokehitys Osakkeiden arvostustaso, kurssikehitys ja korrelaatiot

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Kertomus pankkivaltuustolle: Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2007

Kertomus pankkivaltuustolle: Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2007 Kertomus pankkivaltuustolle: Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2007 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ 2 PANKKIVALTUUSTON KERTOMUS 2006 JA SEN JOHDOSTA TEHDYT TOIMENPITEET 3 TOIMINNALLE

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Millaista suojaa sijoittaja tarvitsee?

Millaista suojaa sijoittaja tarvitsee? Millaista suojaa sijoittaja tarvitsee? Studia monetaria 27.4.2010 Jarmo Parkkonen, markkinavalvonnan osastopäällikkö 27.4.2010 Jarmo Parkkonen Esityksen sisältö Sijoittajansuoja kuluttajansuoja Sijoittajansuojan

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko LIITE 2 1 (9) Paikallispankkien arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot. Kunkin kokonaisuuden numeerinen arvio sekä

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.4.2013 Erkki Rajaniemi

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Työeläkejärjestelmät Suomessa Aihe laaja ja heterogeeninen Esityksen tilastomateriaalin

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA

1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA 1 (6) 1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Corporate governancea ja liiketoimintoja koskevan sääntelyn tavoitteena

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Finanssivalvonta rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Finanssivalvonta rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Finanssivalvonta rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Miksi Finanssivalvonta on olemassa? 2 Finanssivalvonta eli Fiva tekee työtä sen puolesta, että asiakkaat voisivat Suomessa asioida finanssialan

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. Toimintakertomus

TOIMINTAKERTOMUS. Toimintakertomus 2006 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomus Sisällysluettelo Johtajan katsaus...2 Rahoitustarkastus lyhyesti...7 Hallinto ja johtaminen 8 Rahoitustarkastuksen organisaatio 9 Henkilöstö 9 Toiminnan rahoitus

Lisätiedot

Standardi RA1.4. Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.4. Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA1.4 Luotettavuutta, sopivuutta ja ammattitaitoa koskevien tietojen ilmoittaminen Rahoitustar Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014

Ohjeet. jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita EBA/GL/2014/06. 18. heinäkuuta 2014 EBA/GL/2014/06 18. heinäkuuta 2014 Ohjeet jotka koskevat elvytyssuunnitelmiin sisällytettäviä eri skenaarioita 1 EPV:n ohjeet elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä eri skenaarioista Ohjeiden soveltaminen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Tarvitseeko sijoittaja suojaa?

Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Tarvitseeko sijoittaja suojaa? Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Raimo Husu Sijoittajan suojaaminen Suomessa Sijoittajien korvausrahaston (perustettu 1.9.1998) tarkoituksena on suojata ei-ammattimaisia piensijoittajia

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Tällä värillä merkityt kysymykset ovat vapaaehtoisia. Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Yleistä Organisaatiorakenne 1. Yhtiön juridinen ja toiminnallinen rakenne ja johtamisjärjestelmä ml. mahdolliset

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2004

VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2004 LEHDISTÖTIEDOTE 11/04 1 (5) 3.12.2004 VAKUUTUSYHTIÖIDEN VAKAVARAISUUS 30.9.2004 Vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui kuluvan vuoden tammi- syyskuussa. Vahinkovakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Markkinakatsaus Muuttuva maailma Toni Teppala Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Lähde: ThomsonReuters Taloudet piristymässä, mutta tuskaisen hitaasti 65 Teollisuuden

Lisätiedot

Standardi RA3.1. Nimi ja nro 2

Standardi RA3.1. Nimi ja nro 2 Standardi RA3.1 Tilinpäätökseen ja kirjanpitoon perustuvien valvontatietojen toimittaminen Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Standardi RA4.20. Omien varojen sekä luotto- ja markkinariskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle

Standardi RA4.20. Omien varojen sekä luotto- ja markkinariskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle Standardi RA4.20 Omien varojen sekä luotto- ja markkinariskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteista ja niiden toteutumisesta vuonna 2004

Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteista ja niiden toteutumisesta vuonna 2004 SISÄLLYSLUETTELO KERTOMUS PANKKIVALTUUSTOLLE RAHOITUSTARKASTUKSEN TOIMINNAN Kertomus TAVOITTEISTA pankkivaltuustolle JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2004 Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteista ja

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

OHJE OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄÄN KUULUVIEN LUOTTOLAITOSTEN OMISTAMIEN LUOTTO- JA RAHOITUSLAITOSTEN OSAKKEIDEN JA OSUUKSIEN ILMOITTAMISESTA

OHJE OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄÄN KUULUVIEN LUOTTOLAITOSTEN OMISTAMIEN LUOTTO- JA RAHOITUSLAITOSTEN OSAKKEIDEN JA OSUUKSIEN ILMOITTAMISESTA RAHOITUSTARKASTUS OHJE Nro 301.5 Dnro 3/220/97 Antopäivä: 26.3.1997 Voimassaoloaika: 23.5.1997 lukien toistaiseksi 1 (3) Osuuspankkilain mukaiselle keskusyhteisölle OHJE OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄÄN

Lisätiedot

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja

Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Eurooppalainen valvonnan vaikuttaja Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 2015 Miksi Finanssivalvonta on olemassa? Finanssivalvonta työskentelee sen puolesta, että asiakkaat

Lisätiedot

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2 Standardi RA4.11 1(5) Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien hallinnan ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot.

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot