2007 TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 2007 TOIMINTAKERTOMUS

2

3 Sisällysluettelo Johtajan katsaus... 2 Rahoitustarkastus lyhyesti... 5 Hallinto ja johtaminen 6 Organisaatio 6 Henkilöstö 7 Toiminnan rahoitus ja kustannukset 7 Vuoden tapahtumia... 8 Vuosi lyhyesti Taloudellinen toimintaympäristö Toiminta vuonna Vakavaraisuusvalvonta 19 Markkinavalvonta 30 Sääntely 38 Liitteet... 45

4 Johtajan katsaus Kun viime vuoden helmikuussa aloitin Rahoitustarkastuksen johdossa, tiesin, että rahoitusvalvonta on muuttumassa sekä sisällöltään että organisatorisesti. Muutokset ovat meille ratalaisille haaste, johon me vastaamme kovalla, sinnikkäällä ja tavoitteellisella työnteolla. Uskon, että työyhteisö pääsee pysyviin tuloksiin ainoastaan ponnistamalla yhteisestä arvopohjasta. Kävimme siksi keväällä keskusteluja Ratan itse asiassa ratalaisten arvoista ja niiden uudistustarpeesta. Näihin keskusteluihin oli kaikilla ratalaisilla mahdollisuus osallistua, ja keskustelu olikin vilkasta. Lopputulemana päädyimme arvoihin, jotka ilmentävät valvojan riippumattomuutta ja vastuullisuutta, ratalaisen pyrkimystä jatkuvaan oppimiseen ja korkeaan ammattitaitoon, palveluhenkisyyteen ja tehokkuuteen, unohtamatta myöskään tarvetta edistää työyhteisön työhyvinvointia. Arvot korostavat sekä korkeaa ammatillista osaamista että inhimillisyyttä. Olen varma siitä, että ne omalta osaltaan auttavat meitä tavoitteidemme saavuttamisessa. Kevään hallitusohjelman mukaan rahoitusvalvonta ja vakuutusvalvonta yhdistetään vuoden 2009 alusta. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö asettivat työryhmän valmistelemaan yhdistämistä. Ministeri Antti Tanskasen vetämään työryhmään nimitettiin paitsi mainittujen ministeriöiden edustajat myös jäsenet oikeusministeriöstä, Suomen Pankista, Vakuutusvalvontavirastosta ja Ratasta. Työryhmä on hyvässä hengessä käsitellyt valvojan toimintaan ja organisointiin liittyviä kysymyksiä. Työryhmän esitys allekirjoitettaneen helmikuun alkupäivinä. Mielestäni esitys kertoo selkeästi sidosryhmien odotuksista ja antaa tukevan pohjan uuden valvojan toiminnalle. Ratan kanta valvontojen yhdistämiseen on jo ennen hallitusohjelman julkistamista ollut neutraalin positiivinen. Rata on katsonut, että yhdistymisellä saavutetaan synergiaetuja, joista pienen maan finanssimarkkinat hyötyvät. Työryhmän jäsenenä pyrin vaikuttamaan siihen, että tulevan finanssivalvojan tavoitteet ovat selkeästi ja perustellusti määritellyt, että finanssivalvojalla on riittävät toimivaltuudet, ja että finanssivalvojan hallinto on järjestetty tavalla, joka turvaa valvonnan riippumattomuuden. Vaikka uuden finanssivalvojan on toimittava kustannustehokkaasti, sen on samalla pystyttävä kilpailemaan alan parhaasta asiantuntemuksesta, nykyisestä ja tulevasta. Valvojalla tulee olla mahdollisuus riittävästi valvoa yhdessä ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa Suomessa toimivia merkittäviä sivukonttoreita. Myös valvonnan rahoituksen tulee olla kestävällä pohjalla. Suomi on EU-maista ensimmäisten joukossa, jossa ulkomaisomisteinen pankki muuttaa merkittävän 2 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

5 tytärpankkitoimintonsa sivukonttorimuotoon. Tänä vuonna Sampo-Danske muuttuu sivukonttoriksi, myöhemmässä vaiheessa näin tapahtunee myös Nordealle. Molemmat sivukonttorit olisivat Suomen rahoitusmarkkinoiden kannalta merkittäviä. Onkin välttämätöntä, että niiden valvonta pystytään järjestämään tehokkaasti ja kattavasti yhdessä kotivaltion valvojan kanssa. Tällaisen valvontayhteistyön tulisi kattaa normaali, jatkuva valvonta sekä mahdolliset kriisitilanteet. Rata on aktiivisesti vaikuttanut myös EU-tasolla siihen, että isäntävaltion rooli merkittävien sivukonttoreiden käytännön valvonnassa on tunnustettu. On tärkeää, että tämä rooli määriteltäisiin täsmällisesti myös EU:n lainsäädännössä nyt alkaneessa vakavaraisuusdirektiivin uudistustyössä. Valvojat järjestävät aika ajoin kriisiharjoituksia harjoitellakseen ja testatakseen kriisiin varautumista. Alkusyksystä Rata osallistui yhteispohjoismaiseen valtiovarainministeriöiden, keskuspankkien ja rahoitusvalvojien väliseen kriisiharjoituksen. Harjoituksen tavoitteena oli mm. arvioida viranomaisten valmiuksia tiedonvaihtoon ja kriisinhallintatoimien koordinointia. Harjoitus osoittautui erittäin hyödylliseksi pohjoismaisten viranomaisten kriisiyhteistyön kehittämisessä. Selviä kehityskohteita huomattiin niin tiedonkulussa osapuolten välillä, yhteisesti sovittujen toimintatapojen noudattamisessa päätöksenteossa kuin tilanteen vakavuutta arvioivien systemaattisten analyysien teossa, erityisesti viranomaisten välisessä yhteistyössä. Onkin erittäin tärkeää, että harjoituksen opeista otetaan vaarin erityisesti nyt kun valvontayhteistyötä syvennetään ja valvontavastuut muuttuvat. Yhdysvaltojen subprime-lainamarkkinoista alkunsa saanut kriisi varjosti vuoden toista vuosipuoliskoa. Kriisin välittömät vaikutukset Suomen rahoitusmarkkinoihin ovat olleet sangen vähäiset. Suomalaisten pankkien subprime-sijoituksiin kohdistuvat suorat riskit ovat varsin pienet ja markkinamyllerryksen aiheuttamat korkoinstrumenttien arvonalennukset ovat jääneet kohtuullisen alhaisiksi, vaikka alensivatkin joidenkin pankkien kannattavuutta jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Suomalaisten pankkien rahoitusasema on säilynyt vakaana markkinahäiriöstä huolimatta. Pankkien kannalta lyhyen rahan markkinat ovat toimineet ongelmitta, vaikka rahan hinta onkin noussut. Pitkäaikaisen rahoituksen hinta on noussut merkittävästi, kun myös pankeilta vaaditut riskipreemiot ovat kasvaneet. Ne voivat jäädä jatkossakin ainakin jonkin verran kriisiä edeltänyttä tasoa korkeammalle. Kallistuneen markkinarahoituksen lisäksi pankkien kannattavuutta heikentänee kiristynyt talletuskorkokilpailu, samalla kun asuntoluototuksen marginaalit ovat jo varsin pitkään olleet alhaisella tasolla. Rahoitusriskien merkitys on korostunut huomattavasti. Kriisi osoitti mm. yksipuolisen rahoitusrakenteen vaarat. Valvojat ovat nyt laatimassa periaatteita tehokkaalle rahoitusriskien hallinnalle pankeissa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. riittävää riskien hajautusta ja stressitestausta. Samalla kiinnitetään huomiota monimutkaisten rahoitusinstrumenttien arvostukseen. Kriisi osoitti selkeästi oikean ja riittävän tiedon keskeisen merkityksen markkinoilla. Markkinat kaipasivat tuolloin läpinäkyvyyttä, ja arvostavat sitä edelleen. Luottamuspula ja häiriö syntyivät, kun kukaan ei tiennyt tappioiden suuruutta eikä sitä, minkä yrityksen tuloksessa ne loppujen lopuksi näkyvät. Kriisi on selvästi kasvattanut taantuman riskiä Yhdysvalloissa sekä lisännyt osake- ja sijoitusmarkkinoiden volatiliteettia. Myös Suomen rahoitusmarkkinat joutunevat sopeutumaan tähän kehitykseen. Tämä heijastuisi niin luotonannon kuin palkkiotuottojen määriin. Viime vuosien korkean kannattavuuden kasvattamat vakavaraisuuspuskurit ovat pankeissa kuitenkin niin korkeat, että vain erittäin suuri toimintaympäristön häiriö voisi vaarantaa pankkien vakavaraisuuden. Rata on hoitanut asiakasvalistustehtäväänsä ja varoittanut kotitalouksia ylivelkaantumisen vaaroista jo pitkään. Vaikka kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten velkaantumisaste sinänsä ei ole korkeimpia, on huolestuttavaa, että velkaantuminen on kovin keskittynyt nuoriin aikuisiin. Joissain tapauksissa asunto- ja kulutusluottoja on nostettu varsin paljon suhteessa perheen tulo- ja varallisuustasoon. Pankit kilpailevat asiakkaista yhä tiukemmin eikä asiakkaiden luotonsaannille ole ollut rajoitteita. Asiakkaan oma harkinta taloutensa kantokyvystä sekä erilaisiin riskeihin varautuminen ovat korostuneet. Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

6 EU:n rahoitusmarkkinoiden toimintaohjelma FSAP on vihdoin saatettu kansallisesti voimaan. FSAP on tarkoittanut käytännössä suurta säännöstulvaa ja runsaasti yksityiskohtaista sääntelyä. Tämän yksityiskohtiin menevän sääntelyn sisäistäminen on valvottaville haasteellista. Menneenä vuonna etenkin rahoitusvälineiden markkinat direktiivin ja Basel II vakavaraisuusuudistusten voimaantulot vaativat valvottavilta huomattavia niin henkisiä kuin taloudellisia voimavaroja. Sääntelyn määrä on näkynyt myös valvojan työn kohdistumisessa. Kuluvana vuonna pystymme aikaisempaa suuremmassa määrin keskittämään voimavarojamme itse valvontatoimeen ja tarkastuksiin. Toivottavaa on, että EU:n paremman sääntelyn toimintaohjelma auttaisi nyt havaittujen sääntelyn epäkohtien vähentämisessä, ja että periaatepohjaisen sääntelyn toteuttamiseen löydettäisiin toimivia käytäntöjä. Tällöin samat sääntelyperiaatteet voitaisiin sovittaa erikokoisten ja tyyppisten toimijoiden tarpeisiin ja näin sääntelyn määrää ja yksityiskohtia saataisiin karsituksi. Myös itsesääntelyn roolista rahoitusmarkkinoilla ja etenkin arvopaperimarkkinoilla keskusteltiin kertomusvuonna aiempaa enemmän. Ratan suhtautuminen itsesääntelyyn on käytännönläheinen: joillakin osa-alueilla sen avulla päästään selkeästi joustavampiin ja liiketoiminnan muutoksia helpommin tukeviin ratkaisuihin, joillakin osa-alueilla puhdas itsesääntely ei taas ole kyllin tehokasta tai uskottavaa. Kun itsesääntely on vastuullista ja tarkoituksenmukaista, Rata on valmis omilla toimillaan sitä aktiivisesti tukemaan. Puhtaasti kansalliset ratkaisut niin sääntelyssä kuin valvonnassa ovat historiaa, palveluntarjonta on globaalia, rahoituskriisien vaikutukset eivät pysähdy valtakunnan rajalle. Globaalien rahoitusmarkkinoiden riskien ja sääntelyn monimutkaistuessa myös valvojan ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet entisestään. Samanaikaisesti valvojalta edellytetään entistä kustannustehokkaampaa toimintatapaa. Toimivat rahoitusmarkkinat vaativat valvojalta myös entistä valppaampaa otetta niin asiakkaan- kuin sijoittajansuojakysymyksissä ja valmiutta tuottaa ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi. Rahoitusmarkkinoiden rakennemuutosten jatkuessa valvonnan haasteet ovat moninaiset ja joiltain osin myös keskenään ristiriitaiset. Näin viimeisen toimintavuoden alussa voin kuitenkin ilolla todeta, että ratalaiset ovat joka tapauksessa osaltaan valmiita tekemään töitä näiden haasteiden eteen tukenaan korkea työmotivaatio ja ammattitaito. Helsingissä 15. tammikuuta 2008 Anneli Tuominen 4 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

7 Rahoitustarkastus lyhyesti Rahoitustarkastuksen tehtävät ja organisaatio Rahoitustarkastus (Rata) valvoo rahoitusmarkkinoita ja niillä toimivia. Valvottavia ovat mm. pankit ja muut luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Lisäksi Rata valvoo listayhtiöiden tiedonantovelvollisuuden noudattamista ja tilinpäätösinformaation laatua. vat eivät ota niin suuria riskejä, että niiden vakavaraisuus vaarantuu. Rahoitusmarkkinoiden vakautta uhkaavat riskit ja muutospaineet pyritään tunnistamaan jo ennakolta. Valvonnalla ei kuitenkaan pyritä eikä kyetä kaikissa tilanteissa estämään rahoitusmarkkinayritysten konkursseja, mutta tavoitteena on se, että seurannaisvaikutukset asiakkaille ja rahoitusmarkkinoiden vakaudelle ovat kuitenkin hallittuja. Toiminnan tavoitteena on rahoitusmarkkinoiden vakaus ja luottamuksen säilyminen markkinoiden toimintaan. Tämä tavoite on kirjattu lakiin Rahoitustarkastuksesta. Toimintaa ohjaa Ratan johtokunnan hyväksymä strategia. Ydintoiminnot: valvonta ja sääntely Ratan ydintoimintoja ovat valvonta ja sääntely, joista valvonta jakautuu vakavaraisuus- ja markkinavalvontaan. Vakavaraisuusvalvontaa suunnataan etenkin keskeisimpiin ja riskiherkimpiin instituutioihin ja toimintoihin, ja siinä arvioidaan valvottavien taloudellista tilaa, riskejä, riskinkantokykyä sekä riskienhallintajärjestelmiä. Rata korostaa omistajien ja johdon vastuuta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Näin pyritään varmistamaan, että valvottavilla on riittävät taloudelliset ja muut toimintaedellytykset ja että valvotta- Markkinavalvonnan kohteena ovat valvottavien menettelytavat sekä se, miten arvopaperien liikkeeseenlaskijat noudattavat tiedonantovelvollisuuttaan. Lisäksi valvotaan sisäpiirintiedon käyttämisestä annettujen ja muiden arvopaperimarkkinalain säännösten noudattamista. Näiden tehtävien ohella Rata pyrkii vaikuttamaan arvopaperikaupankäynnin ja selvitystoiminnan sujuvuuteen ja toimintavarmuuteen. Rata valvoo myös kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien noudattamista. Rata myöntää luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden ja panttilainaamojen toimiluvat. Ratalla on lisäksi oikeus peruuttaa näiden yhtiöiden toimiluvat joko hakemuksesta tai tilanteessa, jossa toimiluvan peruuttamisen edellytykset täyttyvät. Toimilupapäätösten määrä Diaari 2007 taulukossa sivulla 9. Ratalla on valvontatoimenpiteiden lisäksi oikeus antaa hallinnollisia sanktioita, jos lakia tai Ratan määräyksiä rikotaan. Keskeiset sanktiot ovat Ratan Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

8 antama huomautus, varoitus, toimintakielto ja rikesakko sekä Ratan ehdottama seuraamusmaksu, jonka määrää markkinaoikeus. Ratan sääntelytoiminta käsittää sekä sen oman norminannon että osallistumisen rahoitusmarkkinalainsäädännön valmisteluun niin kotimaassa kuin EU:ssa. Rata seuraa tiiviisti markkinaolosuhteita ja tekee tarpeen mukaan lainsäädäntö- ja muita toimenpide-esityksiä toisille viranomaisille. Valvonnan ja sääntelyn lisäksi Ratan tehtävänä on edistää yleistä tietämystä rahoitusmarkkinoista, jotta kansalaisilla on mahdollisuus ottaa ja kantaa vastuunsa omasta taloudestaan. Johtokunnassa on kuusi jäsentä. Pankkivaltuusto nimittää neljä jäsentä, yhden Suomen Pankin, kaksi valtiovarainministeriön ja yhden sosiaali- ja terveysministeriön ehdotusten perusteella. Rahoitustarkastuksen johtaja ja Vakuutusvalvontaviraston ylijohtaja ovat johtokunnan jäseniä virkansa puolesta. Johtaja Ratan päällikkönä on johtaja, jonka nimittää ja erottaa tasavallan presidentti. Johtaja vastaa siitä, että Ratalle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti laissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. HALLINTO JA JOHTAMINEN Tärkeimmät päätöksensä johtaja tekee johtoryhmää kuultuaan. Johtoryhmään kuuluvat Ratan johtajan lisäksi apulaisjohtajat ja päälakimies. Rata toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä. Päätöksenteossaan se on itsenäinen. Ratan hallinto- ja johtamisjärjestelmä on määritelty laissa. Sitä täydentävät Suomen Pankin tilintarkastajien suorittama tilintarkastus, riippumaton sisäinen tarkastus sekä sisäinen ohjaus- ja valvontajärjestelmä. ORGANISAATIO Ratan organisaatio koostuu kolmesta osastosta: markkinavalvonnasta, vakavaraisuusvalvonnasta ja esikunnasta. Lisäksi suoraan johtajan alaisuudessa toimii viestintä. Ratan organisaatiokaavio liitteessä 1. Laki edellyttää, että Ratan toiminta ja päätöksenteko ovat avoimia ja että hallinto- ja johtamisjärjestelmä on hyvä. Hallinnon ja johtamisen järjestämisessä noudatetaan soveltuvin osin samoja periaatteita, joita sovelletaan Ratan valvottaviin. Pankkivaltuusto Eduskunnan valitsema pankkivaltuusto valvoo Ratan toiminnan yleistä tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä päättää tietyistä hallintoon kuuluvista asioista. Pankkivaltuusto nimittää Ratan johtokunnan ne jäsenet, joita ei ole suoraan laissa määrätty. Johtokunta Ratan johtokunnalla on vastuu Ratan toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Johtokunta päättää pitkän aikavälin toimintalinjoista sekä tavoitteista ja valvoo niiden toteutumista. Markkinoita ja valvottavia koskevat valvontatehtävät ovat markkinavalvonta- ja vakavaraisuusvalvontaosastojen vastuulla. Markkinavalvontaosastolle on keskitetty markkinoiden ja menettelytapojen valvonta, arvopaperimarkkinoiden infrastruktuurin valvonta sekä osaston toimialaan liittyvä sääntely ja sen kehittäminen. Lisäksi osasto vastaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien noudattamisen sekä liikkeeseenlaskijoiden tiedonantovelvollisuuden noudattamisen valvonnasta. Vakavaraisuusvalvontaosastolle kuuluvat puolestaan kaikkien valvottavien vakavaraisuusvalvonta, tietojärjestelmäpalvelut sekä osaston toimialaan liittyvä sääntely ja sen kehittäminen. Osaston vastuulla ovat luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden riskien ja pääomien riittävyyden valvonta sekä valvottavien kannattavuuden seuranta. Lisäksi osasto vastaa rahoitusmarkkinoiden kokonaistilan analysoinnista ja talousympäristön muutoksiin liittyvien riskien arvioinnista sekä valvoo Basel II vakavaraisuusuudistuksen noudattamista. 6 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

9 Esikunnan tehtävänä on ohjata Ratan omaa norminantoa ja linjata sääntelyn strategiset tavoitteet. Osasto vastaa myös toimilupa- ja sanktioprosesseista, Ratan toiminnan lainmukaisuudesta ja lain tulkintojen yhdenmukaisuudesta sekä ratalaisten sisäpiirivalvonnasta. Lisäksi esikunnan tehtäviin kuuluvat koko organisaation toiminnan kehittäminen ja talousasiat sekä asiakirjahallinto. Rata on asiantuntijaorganisaatio. Henkilöstöstä 73 % toimii asiantuntijatehtävissä, 10 % esimiestehtävissä ja 17 % muissa tehtävissä. Ratan hyväksytty toimintavahvuus on 142 henkeä, mutta vuoden 2007 lopussa toimintavahvuus oli 141. Markkinavalvonnassa työskenteli 53 henkeä, vakavaraisuusvalvonnassa 65, esikunnassa 17 ja viestinnässä 3. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli 145. Henkilöstön tulovaihtuvuus 1 oli 13,5 % ja lähtövaihtuvuus 2 10 %. Ratan asema rahoitusmarkkinoita valvovana viranomaisena asettaa sen virkamiesten toiminnalle erityisiä eettisiä vaatimuksia, joiden pääperiaatteina ovat lojaalius ja riippumattomuus. Ratalaisen tulee toiminnassaan ottaa huomioon Ratan tavoitteet ja toimia niiden saavuttamisen puolesta. Hänen suhteensa tai taloudelliset yhteytensä valvottavaan eivät saa muodostua liian tiiviiksi tai muuten sellaisiksi, että hänen riippumattomuutensa voitaisiin kyseenalaistaa. Ratalaiset kiteyttivät toukokuussa arvonsa seuraavasti: Ratalainen on rahoitusmarkkinoiden ammattilainen, joka ansaitsee luottamuksen joka päivä keskustelee, kuuntelee ja palvelee toimii tehokkaasti ja uudistuu puhaltaa yhteen hiileen Syksyllä tehdyssä ilmapiirimittauksessa ei tullut esiin suuria muutoksia edelliskertoihin verrattuna. Yksiköiden välisen yhteistyön katsottiin parantuneen. Hyvien suoritusten palkitseminen puolestaan oli heikentynyt. Työkuorman tasaisessa jakamisessa nähtiin olevan parantamisen varaa. Esimiestyö sai hyvää palautetta, ja sisäistä tiedonkulkua pidettiin toimivana. Vastausprosentti oli 86 (88 % vuonna 2005). TOIMINNAN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET Viestintä vastaa viestinnästä ja asiakasvalistuksesta. HENKILÖSTÖ Ratan toiminta rahoitetaan valvonta- ja toimenpidemaksuilla, jotka peritään valvottavilta ja arvopapereiden liikkeeseenlaskijoilta. Kertomusvuonna valvonta- ja toimenpidemaksuja kertyi yhteensä 16,4 miljoonaa euroa, minkä lisäksi vuodelta 2006 siirtyi 2,6 miljoonan euron suuruinen ylijäämä. Ratan toimintakulut olivat 16,2 miljoonaa euroa. Tästä pääosa koostui henkilöstökuluista (10,9 milj. euroa). Muut merkittävät kuluerät muodostuivat Suomen Pankilta ostettavista hallintopalveluista (2,2 milj. euroa) sekä toimitilojen vuokrasta (1,2 milj. euroa). Lisäksi maksettavaksi tulee Suomen Pankin eläkerahaston kannatusmaksu, joka vahvistuu myöhemmin keväällä. Tämä johtaa alijäämään, joka otetaan huomioon vuoden 2008 valvontamaksuja määrättäessä. Vuoden 2008 budjetin loppusumma on 17,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluihin on budjetoitu noin 11,4 miljoonaa euroa, josta palkkojen osuus on 8,8 miljoonaa euroa ja muiden henkilöstökulujen osuus 2,7 miljoonaa euroa. Muut henkilöstökulut koostuvat mm. lakisääteisistä ja vapaaehtoisista sosiaalikuluista sekä työterveyshuollon kustannuksista. Muita toimintakuluja aiheutuu mm. virkamatkoista, koulutuksesta, turvallisuus-, ravitsemus- ja henkilöstöpalveluista sekä ulkopuolisilta tahoilta hankituista palveluista. Virkamatkat suuntautuvat suurelta osin Euroopan pankkivalvojien (CEBS) ja Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien (CESR) komiteoiden työryhmien kokouksiin sekä pohjoismaisten valvojien yhteistyökokouksiin. Osaamisen kehittämiseen on varattu vuodeksi 2008 keskimäärin euroa/henkilö. Rata hankkii henkilöstö- ja taloushallintoon, tietohallintoon, turvallisuuteen ja muuhun yleishallintoon liittyvät palvelut Suomen Pankilta. Näiden kulujen osuus vuoden 2008 budjetista on 2,3 miljoonaa euroa. 1 Tulovaihtuvuus = Tulleiden määrä/henkilöstön keskimääräinen toimintavahvuus * Lähtövaihtuvuus = Lähteneiden määrä/henkilöstön keskimääräinen toimintavahvuus * 100. Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

10 Vuoden tapahtumia 1.1. Standardi RA4.10 Lähipiiriluottojen ja sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle voimaan Apulaisjohtaja Jukka Vesala nimitetään Euroopan pankkivalvojien komitean (CEBS) johtokunnan jäseneksi Rata osallistuu Vero tapahtumaan Johtaja Kaarlo Jännäri jää eläkkeelle 1.2. Anneli Tuominen aloittaa Rahoitustarkastuksen johtajana ja Jarmo Parkkonen Markkinavalvontaosaston osastopäällikkönä 1.2. Rata luopuu esitteeseen liittyvän markkinointimateriaalin etukäteiskommentoinnista Avoimuus- ja vakavaraisuusdirektiivien kansallinen voimaansaattaminen Säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen liittyvä määräyksenantovaltuutus Ratalle 1.3. Rata selkiytti antamansa sääntelyn sitovuutta ottamalla standardeissa käyttöön uusia marginaalimerkintöjä 1.3. Vakavaraisuus ja riskienhallinta pääjaksoon kuuluvia standardeja voimaan 10 kappaletta 2.3. Ratan johtokunta antaa kertomuksen Eduskunnan pankkivaltuustolle Standardi RA4.8 Omien varojen sekä luotto-, vastapuoli-, markkina- ja operatiivisen riskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen voimaan Suomen hallitus kirjaa hallitusohjelmaansa rahoitustarkastuksen ja vakuutustarkastuksen yhdistämisen ja tavoitteeksi, että uusi valvoja aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta Rahanpesun ja terrorismin vastainen toimintaryhmä FATF tekee arviointivierailun Suomeen Rata allekirjoittaa Venäjän keskuspankin kanssa pankkivalvontaa koskevan yhteistyöpöytäkirjan Ratalaisten uudet, omaa toimintaa koskevat arvot otetaan käyttöön Rata osallistuu IMF:n tekemään Suomen maatarkastukseen Rata julkaisee Sisäpiiriläisen 10 kaupankäyntiohjetta Valtiovarainministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö asettavat työryhmän valmistelemaan Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistämistä Standardi 4.3a Omat varat ja niiden vähimmäismäärä voimaan 1.7. Standardi 1.4 Luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointi (fit & proper) sekä sitä koskeva raportointistandardi RA1.4 voimaan 7.9. Rata julkaisee selvityksen, jonka mukaan suomalaispankkien subprime-vastuut ovat vähäiset Rata osallistuu pohjoismaiseen kriisiharjoitukseen yhdessä muiden pohjoismaisten valvojien, keskuspankkien ja valtiovarainministeriöiden sekä Baltian keskuspankkien kanssa Rata antaa julkisen huomautuksen Elektrobitille tiedonantovelvollisuuden noudattamatta jättämisestä Rata ilmoittaa, että ei vastusta Nasdaqin OMXosakkeiden hankintaa Rata julkaisee selvityksen listayhtiöiden vuoden 2006 tilinpäätösraportoinnista Rahanpesun ja terrorismin vastainen toimintaryhmä FATF julkaisee Suomen maaraportin MiFIDin voimaansaattamiseen liittyvät Ratan standardit 1.3 Luotettava hallinto ja toiminnan järjestäminen, 1.6 Toiminnan ulkoistaminen, 2.1 Rahoituspalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat, 2.2 Rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden markkinointi sekä RA5.1 Kaupparaportointi voimaan Rahoitusvälineiden markkinat direktiivi (MiFID) voimaan Rata ilmoittaa vastauksensa Borse Dubain ilmoitukseen OMX:n osakkeiden hankinnasta Rata osallistuu Sijoitus-Invest 2007 messutapahtumaan Rata kertoo allekirjoittaneensa kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojajärjestö IOSCOn yhteistyösopimuksen 8 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

11 Diaari 2007 Diaarin pääkohdat ja niiden asiamäärät Hallinto ja johtaminen Sääntely Markkinavalvonta Vakavaraisuusvalvonta Muu valvontatoiminta Muut Yhteensä Suurimpia yksittäisiä asiaryhmiä Notifikaatiot Esitteet Sääntöasiat Selvityspyynnöt Fit & Proper -ilmoitukset; ylin johto Hallinnolliset seuraamukset ja valvontavaltuudet 80 - Toimilupapäätökset ml. uudet toimiluvat, toimiluvan muutokset ja peruutukset Tarkastukset ja valvontakäynnit Sopimusehdot Kansainvälinen yhteistyö Julkaisut; tiedotteet Valvontatodistukset Vuonna 2007 Rahoitustarkastuksen diaariin merkittiin 1943 asiaa, jotka jakautuivat osastoittain seuraavasti: markkinavalvonta 1445, vakavaraisuusvalvonta 378, esikunta 120. Lähde: Rahoitustarkastus. Mikä MiFID? Päätavoitteet ovat: MiFID on lyhenne sanoista Markets in Financial Instrument Directive, suomeksi rahoitusvälineiden markkinat direktiivi. MiFID on merkittävä osa Euroopan Unionin rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmaa, Financial Services Action Planiä (FSAP), jonka tavoitteena on luoda Eurooppaan yhtenäiset rahoitusvälineiden markkinat. MiFID tuli voimaan 1.11., ja se korvasi aiemman Investment Services direktiivin. parantaa sijoittajansuojaa lisätä markkinoiden läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta edistää eurooppalaisten rahoitusalan palveluiden kilpailukykyä Yhtenä keskeisenä keinona on sijoituspalveluyritysten ns. EU-passin toimivuuden parantaminen. Tämän avulla ne voivat tarjota palveluitaan rajan yli muihin EU-maihin, yhdessä jäsenmaassa saadun toi- Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

12 miluvan perusteella. Lisäksi sijoituspalvelun tarjoajien noudattamat menettelytavat yhdenmukaistetaan, mikä osaltaan helpottaa palveluntarjontaa eri EU-maissa. Sijoitusneuvonta tuli toimiluvanvaraiseksi. Myös sijoitusneuvontaa voi passin avulla tarjota rajan yli. Mikä Basel II? Basel II on talletuspankkien, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn ja valvonnan uudistus. Tavoitteena on varmistaa, että valvottavien vakavaraisuuden hallinta ja omat varat on riittävät suhteessa Subprime-luotot ovat kiinteistövakuudellisia asuntoluottoja, joita luotonantajat Yhdysvaltain markkinoilla ovat myöntäneet asiakkaille, joiden takaisinmaksukyky on jo ennakkoon arvioitu heikoksi. Parhaita asiakkaita kutsutaan termillä prime, ja näitä heikompia siis termillä subprime. Subprime-luokitelluilla on yleensä maksuhäiriöitä tai alhainen maksuvara lainanhoitoa varten. Subprime-luoton tyypillinen piirre on se, että luoton korko on ollut matalahko ja kiinteä vaikkapa ensimmäiset kaksi vuotta. Tämän jälkeen korko on noussut sovitun viitekoron tasolle, johon on lisätty riskilisän sisältävä, korkeahko marginaali. Tämä marginaali on nostanut heikkojen asiakkaiden korkokuluja huomattavasti ja johtanut maksukyvyttömyystilanteisiin. Asiakkaiden tilanne on vielä voinut vaikeutua, jos vakuutena olleen asunnon hinta on laskenut tuntuvasti. riskinottoon sekä riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan tasoon Basel II koostuu kolmesta pilarista: Pilari 1: vähimmäispääoman määritys luottoriskeille, markkinariskeille ja operatiivisille riskeille Pilari 2: pääoman riittävyys muille kuin Pilari 1:n avulla katetuille riskeille, pankin oma vakavaraisuuden hallinta ja pääomasuunnittelu, valvojan suorittama pääoman riittävyyden arviointi ja korjaavat toimenpiteet Pilari 3: vakavaraisuustietojen julkistaminen Suurin osa näistä luotoista on arvopaperistettu ja myyty pois alkuperäisen luotonmyöntäjän taseesta. Kun markkinoilla oli runsaasti likviditeettiä, sijoittajat ohjasivat sitä myös riskipitoisempiin kohteisiin, joilla oli korkea tuotto. Näin subprime-riski levisi myös eurooppalaisiin pankkeihin. Riskien tarkasta leviämisestä oli lisäksi vaikea saada tarkkaa kuvaa, mikä lisäsi yleistä epäluottamusta rahoitusmarkkinoilla. Tämä puolestaan kiristi pankkien likviditeettitilannetta ja nosti markkinarahoituksen kustannuksia. Vakavaraisuusvaatimukset sovitetaan siis paremmin vastaamaan todellisia riskejä. Samalla luodaan kannustimia riskienhallinnan kehittämiseen. Ennakoivan pääomasuunnittelun pitää perustua koko riskiprofiiliin. Basel II tuli pääsääntöisesti voimaan 1.1. Luottoriskin ja operatiivisen riskin kehittyneimmät menetelmät, joiden soveltaminen edellyttää Ratan lupaa, oli mahdollista ottaa käyttöön vasta Luottolaitoksilla ja sijoituspalveluyrityksillä oli kertomusvuonna mahdollisuus soveltaa vielä Basel I -säädöksiä. Mikä subprime? 10 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

13 Vuosi lyhyesti TAVOITTEENA RAHOITUS- MARKKINOIDEN VAKAUS JA LUOTTAMUS Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja luottamuksen säilyttäminen rahoitusmarkkinoihin on Ratan kaiken toiminnan tavoite. Sen lisäksi Rata pyrkii edistämään Suomen rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyisyyttä. EU-tasolla pyritään yhtenäisiin rahoitusmarkkinoihin sekä valvontakäytäntöihin. Rata on toiminut tiennäyttäjänä rajat ylittävien rahoitusryhmittymien valvonnassa. Suomen rahoitusmarkkinoiden kehitys on osoittanut erityisen tärkeäksi, että isäntävaltion valvojalla on vahva ja selkeä rooli. VAKAVARAISUUSVALVONTA Basel II vakavaraisuussääntely tuli voimaan vuoden alusta ja valtaosa valvottavista alkoi noudattaa uusia säännöksiä samaan aikaan. Ratan vakavaraisuusstandardit tulivat voimaan helmikuussa ja niitä alettiin soveltaa valvonnassa. Toiminnan painopiste siirtyi yhä enemmän sääntelyn valmistelusta vakavaraisuusvalvonnan käytännön toteuttamiseen. Valvottavien sisäisiin luokituksiin perustuvien laskentamallien hyväksymistarkastukset sitoivat edelleen tuntuvasti resursseja. Valvottavat kehittivät edelleen omia sisäisiä riskien ja vakavaraisuuden hallinnan järjestelmiään (ICAAP). Vakavaraisuusvalvonnassa arvioitiin entistä perusteellisemmin valvottavien ICAAP-prosesseja ja vakavaraisuuspääoman riittävyyttä. Yhdysvaltain subprime-kriisin vaikutukset ulottuivat myös Eurooppaan, joskin kriisin välittömät vaikutukset Suomen rahoitussektorille osoittautuivat melko vähäisiksi. Välilliset vaikutukset kohdistuivat Suomeenkin. Kriisin takia Rata käynnisti sen vaikutusten arvioinnin pankkien rahoituskustannusten, likviditeetin ja mahdollisten arvonalentumistappioiden osalta. Subprime-kriisin vaikutuksia analysoitiin myös valvojien yhteistyönä CEBSissä. Subprime-kriisin vaikutusten seuranta jatkuu edelleen. Vakavaraisuusvalvonnan tarkastusten määrä lisääntyi. Tarkastuksia kohdennettiin erityisesti valvottavien riskienhallintajärjestelmiin. Valtaosa tarkastuksista kohdennettiin suuriin valvottaviin, mutta myös pienten pankkien toimintaa tarkastettiin. Keskeisiä tarkastuskohteita olivat luottoriskit sekä markkina- ja likviditeettiriskit. Nordea-konsernin valvonta jatkui Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan valvojien tiiviinä yhteistyönä. Rahoitustarkastuksen toimintakertomus