2007 TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2007 TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 2007 TOIMINTAKERTOMUS

2

3 Sisällysluettelo Johtajan katsaus... 2 Rahoitustarkastus lyhyesti... 5 Hallinto ja johtaminen 6 Organisaatio 6 Henkilöstö 7 Toiminnan rahoitus ja kustannukset 7 Vuoden tapahtumia... 8 Vuosi lyhyesti Taloudellinen toimintaympäristö Toiminta vuonna Vakavaraisuusvalvonta 19 Markkinavalvonta 30 Sääntely 38 Liitteet... 45

4 Johtajan katsaus Kun viime vuoden helmikuussa aloitin Rahoitustarkastuksen johdossa, tiesin, että rahoitusvalvonta on muuttumassa sekä sisällöltään että organisatorisesti. Muutokset ovat meille ratalaisille haaste, johon me vastaamme kovalla, sinnikkäällä ja tavoitteellisella työnteolla. Uskon, että työyhteisö pääsee pysyviin tuloksiin ainoastaan ponnistamalla yhteisestä arvopohjasta. Kävimme siksi keväällä keskusteluja Ratan itse asiassa ratalaisten arvoista ja niiden uudistustarpeesta. Näihin keskusteluihin oli kaikilla ratalaisilla mahdollisuus osallistua, ja keskustelu olikin vilkasta. Lopputulemana päädyimme arvoihin, jotka ilmentävät valvojan riippumattomuutta ja vastuullisuutta, ratalaisen pyrkimystä jatkuvaan oppimiseen ja korkeaan ammattitaitoon, palveluhenkisyyteen ja tehokkuuteen, unohtamatta myöskään tarvetta edistää työyhteisön työhyvinvointia. Arvot korostavat sekä korkeaa ammatillista osaamista että inhimillisyyttä. Olen varma siitä, että ne omalta osaltaan auttavat meitä tavoitteidemme saavuttamisessa. Kevään hallitusohjelman mukaan rahoitusvalvonta ja vakuutusvalvonta yhdistetään vuoden 2009 alusta. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö asettivat työryhmän valmistelemaan yhdistämistä. Ministeri Antti Tanskasen vetämään työryhmään nimitettiin paitsi mainittujen ministeriöiden edustajat myös jäsenet oikeusministeriöstä, Suomen Pankista, Vakuutusvalvontavirastosta ja Ratasta. Työryhmä on hyvässä hengessä käsitellyt valvojan toimintaan ja organisointiin liittyviä kysymyksiä. Työryhmän esitys allekirjoitettaneen helmikuun alkupäivinä. Mielestäni esitys kertoo selkeästi sidosryhmien odotuksista ja antaa tukevan pohjan uuden valvojan toiminnalle. Ratan kanta valvontojen yhdistämiseen on jo ennen hallitusohjelman julkistamista ollut neutraalin positiivinen. Rata on katsonut, että yhdistymisellä saavutetaan synergiaetuja, joista pienen maan finanssimarkkinat hyötyvät. Työryhmän jäsenenä pyrin vaikuttamaan siihen, että tulevan finanssivalvojan tavoitteet ovat selkeästi ja perustellusti määritellyt, että finanssivalvojalla on riittävät toimivaltuudet, ja että finanssivalvojan hallinto on järjestetty tavalla, joka turvaa valvonnan riippumattomuuden. Vaikka uuden finanssivalvojan on toimittava kustannustehokkaasti, sen on samalla pystyttävä kilpailemaan alan parhaasta asiantuntemuksesta, nykyisestä ja tulevasta. Valvojalla tulee olla mahdollisuus riittävästi valvoa yhdessä ulkomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa Suomessa toimivia merkittäviä sivukonttoreita. Myös valvonnan rahoituksen tulee olla kestävällä pohjalla. Suomi on EU-maista ensimmäisten joukossa, jossa ulkomaisomisteinen pankki muuttaa merkittävän 2 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

5 tytärpankkitoimintonsa sivukonttorimuotoon. Tänä vuonna Sampo-Danske muuttuu sivukonttoriksi, myöhemmässä vaiheessa näin tapahtunee myös Nordealle. Molemmat sivukonttorit olisivat Suomen rahoitusmarkkinoiden kannalta merkittäviä. Onkin välttämätöntä, että niiden valvonta pystytään järjestämään tehokkaasti ja kattavasti yhdessä kotivaltion valvojan kanssa. Tällaisen valvontayhteistyön tulisi kattaa normaali, jatkuva valvonta sekä mahdolliset kriisitilanteet. Rata on aktiivisesti vaikuttanut myös EU-tasolla siihen, että isäntävaltion rooli merkittävien sivukonttoreiden käytännön valvonnassa on tunnustettu. On tärkeää, että tämä rooli määriteltäisiin täsmällisesti myös EU:n lainsäädännössä nyt alkaneessa vakavaraisuusdirektiivin uudistustyössä. Valvojat järjestävät aika ajoin kriisiharjoituksia harjoitellakseen ja testatakseen kriisiin varautumista. Alkusyksystä Rata osallistui yhteispohjoismaiseen valtiovarainministeriöiden, keskuspankkien ja rahoitusvalvojien väliseen kriisiharjoituksen. Harjoituksen tavoitteena oli mm. arvioida viranomaisten valmiuksia tiedonvaihtoon ja kriisinhallintatoimien koordinointia. Harjoitus osoittautui erittäin hyödylliseksi pohjoismaisten viranomaisten kriisiyhteistyön kehittämisessä. Selviä kehityskohteita huomattiin niin tiedonkulussa osapuolten välillä, yhteisesti sovittujen toimintatapojen noudattamisessa päätöksenteossa kuin tilanteen vakavuutta arvioivien systemaattisten analyysien teossa, erityisesti viranomaisten välisessä yhteistyössä. Onkin erittäin tärkeää, että harjoituksen opeista otetaan vaarin erityisesti nyt kun valvontayhteistyötä syvennetään ja valvontavastuut muuttuvat. Yhdysvaltojen subprime-lainamarkkinoista alkunsa saanut kriisi varjosti vuoden toista vuosipuoliskoa. Kriisin välittömät vaikutukset Suomen rahoitusmarkkinoihin ovat olleet sangen vähäiset. Suomalaisten pankkien subprime-sijoituksiin kohdistuvat suorat riskit ovat varsin pienet ja markkinamyllerryksen aiheuttamat korkoinstrumenttien arvonalennukset ovat jääneet kohtuullisen alhaisiksi, vaikka alensivatkin joidenkin pankkien kannattavuutta jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Suomalaisten pankkien rahoitusasema on säilynyt vakaana markkinahäiriöstä huolimatta. Pankkien kannalta lyhyen rahan markkinat ovat toimineet ongelmitta, vaikka rahan hinta onkin noussut. Pitkäaikaisen rahoituksen hinta on noussut merkittävästi, kun myös pankeilta vaaditut riskipreemiot ovat kasvaneet. Ne voivat jäädä jatkossakin ainakin jonkin verran kriisiä edeltänyttä tasoa korkeammalle. Kallistuneen markkinarahoituksen lisäksi pankkien kannattavuutta heikentänee kiristynyt talletuskorkokilpailu, samalla kun asuntoluototuksen marginaalit ovat jo varsin pitkään olleet alhaisella tasolla. Rahoitusriskien merkitys on korostunut huomattavasti. Kriisi osoitti mm. yksipuolisen rahoitusrakenteen vaarat. Valvojat ovat nyt laatimassa periaatteita tehokkaalle rahoitusriskien hallinnalle pankeissa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. riittävää riskien hajautusta ja stressitestausta. Samalla kiinnitetään huomiota monimutkaisten rahoitusinstrumenttien arvostukseen. Kriisi osoitti selkeästi oikean ja riittävän tiedon keskeisen merkityksen markkinoilla. Markkinat kaipasivat tuolloin läpinäkyvyyttä, ja arvostavat sitä edelleen. Luottamuspula ja häiriö syntyivät, kun kukaan ei tiennyt tappioiden suuruutta eikä sitä, minkä yrityksen tuloksessa ne loppujen lopuksi näkyvät. Kriisi on selvästi kasvattanut taantuman riskiä Yhdysvalloissa sekä lisännyt osake- ja sijoitusmarkkinoiden volatiliteettia. Myös Suomen rahoitusmarkkinat joutunevat sopeutumaan tähän kehitykseen. Tämä heijastuisi niin luotonannon kuin palkkiotuottojen määriin. Viime vuosien korkean kannattavuuden kasvattamat vakavaraisuuspuskurit ovat pankeissa kuitenkin niin korkeat, että vain erittäin suuri toimintaympäristön häiriö voisi vaarantaa pankkien vakavaraisuuden. Rata on hoitanut asiakasvalistustehtäväänsä ja varoittanut kotitalouksia ylivelkaantumisen vaaroista jo pitkään. Vaikka kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten velkaantumisaste sinänsä ei ole korkeimpia, on huolestuttavaa, että velkaantuminen on kovin keskittynyt nuoriin aikuisiin. Joissain tapauksissa asunto- ja kulutusluottoja on nostettu varsin paljon suhteessa perheen tulo- ja varallisuustasoon. Pankit kilpailevat asiakkaista yhä tiukemmin eikä asiakkaiden luotonsaannille ole ollut rajoitteita. Asiakkaan oma harkinta taloutensa kantokyvystä sekä erilaisiin riskeihin varautuminen ovat korostuneet. Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

6 EU:n rahoitusmarkkinoiden toimintaohjelma FSAP on vihdoin saatettu kansallisesti voimaan. FSAP on tarkoittanut käytännössä suurta säännöstulvaa ja runsaasti yksityiskohtaista sääntelyä. Tämän yksityiskohtiin menevän sääntelyn sisäistäminen on valvottaville haasteellista. Menneenä vuonna etenkin rahoitusvälineiden markkinat direktiivin ja Basel II vakavaraisuusuudistusten voimaantulot vaativat valvottavilta huomattavia niin henkisiä kuin taloudellisia voimavaroja. Sääntelyn määrä on näkynyt myös valvojan työn kohdistumisessa. Kuluvana vuonna pystymme aikaisempaa suuremmassa määrin keskittämään voimavarojamme itse valvontatoimeen ja tarkastuksiin. Toivottavaa on, että EU:n paremman sääntelyn toimintaohjelma auttaisi nyt havaittujen sääntelyn epäkohtien vähentämisessä, ja että periaatepohjaisen sääntelyn toteuttamiseen löydettäisiin toimivia käytäntöjä. Tällöin samat sääntelyperiaatteet voitaisiin sovittaa erikokoisten ja tyyppisten toimijoiden tarpeisiin ja näin sääntelyn määrää ja yksityiskohtia saataisiin karsituksi. Myös itsesääntelyn roolista rahoitusmarkkinoilla ja etenkin arvopaperimarkkinoilla keskusteltiin kertomusvuonna aiempaa enemmän. Ratan suhtautuminen itsesääntelyyn on käytännönläheinen: joillakin osa-alueilla sen avulla päästään selkeästi joustavampiin ja liiketoiminnan muutoksia helpommin tukeviin ratkaisuihin, joillakin osa-alueilla puhdas itsesääntely ei taas ole kyllin tehokasta tai uskottavaa. Kun itsesääntely on vastuullista ja tarkoituksenmukaista, Rata on valmis omilla toimillaan sitä aktiivisesti tukemaan. Puhtaasti kansalliset ratkaisut niin sääntelyssä kuin valvonnassa ovat historiaa, palveluntarjonta on globaalia, rahoituskriisien vaikutukset eivät pysähdy valtakunnan rajalle. Globaalien rahoitusmarkkinoiden riskien ja sääntelyn monimutkaistuessa myös valvojan ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet entisestään. Samanaikaisesti valvojalta edellytetään entistä kustannustehokkaampaa toimintatapaa. Toimivat rahoitusmarkkinat vaativat valvojalta myös entistä valppaampaa otetta niin asiakkaan- kuin sijoittajansuojakysymyksissä ja valmiutta tuottaa ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa asiakkaiden päätöksenteon tueksi. Rahoitusmarkkinoiden rakennemuutosten jatkuessa valvonnan haasteet ovat moninaiset ja joiltain osin myös keskenään ristiriitaiset. Näin viimeisen toimintavuoden alussa voin kuitenkin ilolla todeta, että ratalaiset ovat joka tapauksessa osaltaan valmiita tekemään töitä näiden haasteiden eteen tukenaan korkea työmotivaatio ja ammattitaito. Helsingissä 15. tammikuuta 2008 Anneli Tuominen 4 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

7 Rahoitustarkastus lyhyesti Rahoitustarkastuksen tehtävät ja organisaatio Rahoitustarkastus (Rata) valvoo rahoitusmarkkinoita ja niillä toimivia. Valvottavia ovat mm. pankit ja muut luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Lisäksi Rata valvoo listayhtiöiden tiedonantovelvollisuuden noudattamista ja tilinpäätösinformaation laatua. vat eivät ota niin suuria riskejä, että niiden vakavaraisuus vaarantuu. Rahoitusmarkkinoiden vakautta uhkaavat riskit ja muutospaineet pyritään tunnistamaan jo ennakolta. Valvonnalla ei kuitenkaan pyritä eikä kyetä kaikissa tilanteissa estämään rahoitusmarkkinayritysten konkursseja, mutta tavoitteena on se, että seurannaisvaikutukset asiakkaille ja rahoitusmarkkinoiden vakaudelle ovat kuitenkin hallittuja. Toiminnan tavoitteena on rahoitusmarkkinoiden vakaus ja luottamuksen säilyminen markkinoiden toimintaan. Tämä tavoite on kirjattu lakiin Rahoitustarkastuksesta. Toimintaa ohjaa Ratan johtokunnan hyväksymä strategia. Ydintoiminnot: valvonta ja sääntely Ratan ydintoimintoja ovat valvonta ja sääntely, joista valvonta jakautuu vakavaraisuus- ja markkinavalvontaan. Vakavaraisuusvalvontaa suunnataan etenkin keskeisimpiin ja riskiherkimpiin instituutioihin ja toimintoihin, ja siinä arvioidaan valvottavien taloudellista tilaa, riskejä, riskinkantokykyä sekä riskienhallintajärjestelmiä. Rata korostaa omistajien ja johdon vastuuta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Näin pyritään varmistamaan, että valvottavilla on riittävät taloudelliset ja muut toimintaedellytykset ja että valvotta- Markkinavalvonnan kohteena ovat valvottavien menettelytavat sekä se, miten arvopaperien liikkeeseenlaskijat noudattavat tiedonantovelvollisuuttaan. Lisäksi valvotaan sisäpiirintiedon käyttämisestä annettujen ja muiden arvopaperimarkkinalain säännösten noudattamista. Näiden tehtävien ohella Rata pyrkii vaikuttamaan arvopaperikaupankäynnin ja selvitystoiminnan sujuvuuteen ja toimintavarmuuteen. Rata valvoo myös kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien noudattamista. Rata myöntää luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten, rahastoyhtiöiden ja panttilainaamojen toimiluvat. Ratalla on lisäksi oikeus peruuttaa näiden yhtiöiden toimiluvat joko hakemuksesta tai tilanteessa, jossa toimiluvan peruuttamisen edellytykset täyttyvät. Toimilupapäätösten määrä Diaari 2007 taulukossa sivulla 9. Ratalla on valvontatoimenpiteiden lisäksi oikeus antaa hallinnollisia sanktioita, jos lakia tai Ratan määräyksiä rikotaan. Keskeiset sanktiot ovat Ratan Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

8 antama huomautus, varoitus, toimintakielto ja rikesakko sekä Ratan ehdottama seuraamusmaksu, jonka määrää markkinaoikeus. Ratan sääntelytoiminta käsittää sekä sen oman norminannon että osallistumisen rahoitusmarkkinalainsäädännön valmisteluun niin kotimaassa kuin EU:ssa. Rata seuraa tiiviisti markkinaolosuhteita ja tekee tarpeen mukaan lainsäädäntö- ja muita toimenpide-esityksiä toisille viranomaisille. Valvonnan ja sääntelyn lisäksi Ratan tehtävänä on edistää yleistä tietämystä rahoitusmarkkinoista, jotta kansalaisilla on mahdollisuus ottaa ja kantaa vastuunsa omasta taloudestaan. Johtokunnassa on kuusi jäsentä. Pankkivaltuusto nimittää neljä jäsentä, yhden Suomen Pankin, kaksi valtiovarainministeriön ja yhden sosiaali- ja terveysministeriön ehdotusten perusteella. Rahoitustarkastuksen johtaja ja Vakuutusvalvontaviraston ylijohtaja ovat johtokunnan jäseniä virkansa puolesta. Johtaja Ratan päällikkönä on johtaja, jonka nimittää ja erottaa tasavallan presidentti. Johtaja vastaa siitä, että Ratalle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti laissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. HALLINTO JA JOHTAMINEN Tärkeimmät päätöksensä johtaja tekee johtoryhmää kuultuaan. Johtoryhmään kuuluvat Ratan johtajan lisäksi apulaisjohtajat ja päälakimies. Rata toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä. Päätöksenteossaan se on itsenäinen. Ratan hallinto- ja johtamisjärjestelmä on määritelty laissa. Sitä täydentävät Suomen Pankin tilintarkastajien suorittama tilintarkastus, riippumaton sisäinen tarkastus sekä sisäinen ohjaus- ja valvontajärjestelmä. ORGANISAATIO Ratan organisaatio koostuu kolmesta osastosta: markkinavalvonnasta, vakavaraisuusvalvonnasta ja esikunnasta. Lisäksi suoraan johtajan alaisuudessa toimii viestintä. Ratan organisaatiokaavio liitteessä 1. Laki edellyttää, että Ratan toiminta ja päätöksenteko ovat avoimia ja että hallinto- ja johtamisjärjestelmä on hyvä. Hallinnon ja johtamisen järjestämisessä noudatetaan soveltuvin osin samoja periaatteita, joita sovelletaan Ratan valvottaviin. Pankkivaltuusto Eduskunnan valitsema pankkivaltuusto valvoo Ratan toiminnan yleistä tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä päättää tietyistä hallintoon kuuluvista asioista. Pankkivaltuusto nimittää Ratan johtokunnan ne jäsenet, joita ei ole suoraan laissa määrätty. Johtokunta Ratan johtokunnalla on vastuu Ratan toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Johtokunta päättää pitkän aikavälin toimintalinjoista sekä tavoitteista ja valvoo niiden toteutumista. Markkinoita ja valvottavia koskevat valvontatehtävät ovat markkinavalvonta- ja vakavaraisuusvalvontaosastojen vastuulla. Markkinavalvontaosastolle on keskitetty markkinoiden ja menettelytapojen valvonta, arvopaperimarkkinoiden infrastruktuurin valvonta sekä osaston toimialaan liittyvä sääntely ja sen kehittäminen. Lisäksi osasto vastaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien noudattamisen sekä liikkeeseenlaskijoiden tiedonantovelvollisuuden noudattamisen valvonnasta. Vakavaraisuusvalvontaosastolle kuuluvat puolestaan kaikkien valvottavien vakavaraisuusvalvonta, tietojärjestelmäpalvelut sekä osaston toimialaan liittyvä sääntely ja sen kehittäminen. Osaston vastuulla ovat luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden riskien ja pääomien riittävyyden valvonta sekä valvottavien kannattavuuden seuranta. Lisäksi osasto vastaa rahoitusmarkkinoiden kokonaistilan analysoinnista ja talousympäristön muutoksiin liittyvien riskien arvioinnista sekä valvoo Basel II vakavaraisuusuudistuksen noudattamista. 6 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

9 Esikunnan tehtävänä on ohjata Ratan omaa norminantoa ja linjata sääntelyn strategiset tavoitteet. Osasto vastaa myös toimilupa- ja sanktioprosesseista, Ratan toiminnan lainmukaisuudesta ja lain tulkintojen yhdenmukaisuudesta sekä ratalaisten sisäpiirivalvonnasta. Lisäksi esikunnan tehtäviin kuuluvat koko organisaation toiminnan kehittäminen ja talousasiat sekä asiakirjahallinto. Rata on asiantuntijaorganisaatio. Henkilöstöstä 73 % toimii asiantuntijatehtävissä, 10 % esimiestehtävissä ja 17 % muissa tehtävissä. Ratan hyväksytty toimintavahvuus on 142 henkeä, mutta vuoden 2007 lopussa toimintavahvuus oli 141. Markkinavalvonnassa työskenteli 53 henkeä, vakavaraisuusvalvonnassa 65, esikunnassa 17 ja viestinnässä 3. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli 145. Henkilöstön tulovaihtuvuus 1 oli 13,5 % ja lähtövaihtuvuus 2 10 %. Ratan asema rahoitusmarkkinoita valvovana viranomaisena asettaa sen virkamiesten toiminnalle erityisiä eettisiä vaatimuksia, joiden pääperiaatteina ovat lojaalius ja riippumattomuus. Ratalaisen tulee toiminnassaan ottaa huomioon Ratan tavoitteet ja toimia niiden saavuttamisen puolesta. Hänen suhteensa tai taloudelliset yhteytensä valvottavaan eivät saa muodostua liian tiiviiksi tai muuten sellaisiksi, että hänen riippumattomuutensa voitaisiin kyseenalaistaa. Ratalaiset kiteyttivät toukokuussa arvonsa seuraavasti: Ratalainen on rahoitusmarkkinoiden ammattilainen, joka ansaitsee luottamuksen joka päivä keskustelee, kuuntelee ja palvelee toimii tehokkaasti ja uudistuu puhaltaa yhteen hiileen Syksyllä tehdyssä ilmapiirimittauksessa ei tullut esiin suuria muutoksia edelliskertoihin verrattuna. Yksiköiden välisen yhteistyön katsottiin parantuneen. Hyvien suoritusten palkitseminen puolestaan oli heikentynyt. Työkuorman tasaisessa jakamisessa nähtiin olevan parantamisen varaa. Esimiestyö sai hyvää palautetta, ja sisäistä tiedonkulkua pidettiin toimivana. Vastausprosentti oli 86 (88 % vuonna 2005). TOIMINNAN RAHOITUS JA KUSTANNUKSET Viestintä vastaa viestinnästä ja asiakasvalistuksesta. HENKILÖSTÖ Ratan toiminta rahoitetaan valvonta- ja toimenpidemaksuilla, jotka peritään valvottavilta ja arvopapereiden liikkeeseenlaskijoilta. Kertomusvuonna valvonta- ja toimenpidemaksuja kertyi yhteensä 16,4 miljoonaa euroa, minkä lisäksi vuodelta 2006 siirtyi 2,6 miljoonan euron suuruinen ylijäämä. Ratan toimintakulut olivat 16,2 miljoonaa euroa. Tästä pääosa koostui henkilöstökuluista (10,9 milj. euroa). Muut merkittävät kuluerät muodostuivat Suomen Pankilta ostettavista hallintopalveluista (2,2 milj. euroa) sekä toimitilojen vuokrasta (1,2 milj. euroa). Lisäksi maksettavaksi tulee Suomen Pankin eläkerahaston kannatusmaksu, joka vahvistuu myöhemmin keväällä. Tämä johtaa alijäämään, joka otetaan huomioon vuoden 2008 valvontamaksuja määrättäessä. Vuoden 2008 budjetin loppusumma on 17,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluihin on budjetoitu noin 11,4 miljoonaa euroa, josta palkkojen osuus on 8,8 miljoonaa euroa ja muiden henkilöstökulujen osuus 2,7 miljoonaa euroa. Muut henkilöstökulut koostuvat mm. lakisääteisistä ja vapaaehtoisista sosiaalikuluista sekä työterveyshuollon kustannuksista. Muita toimintakuluja aiheutuu mm. virkamatkoista, koulutuksesta, turvallisuus-, ravitsemus- ja henkilöstöpalveluista sekä ulkopuolisilta tahoilta hankituista palveluista. Virkamatkat suuntautuvat suurelta osin Euroopan pankkivalvojien (CEBS) ja Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien (CESR) komiteoiden työryhmien kokouksiin sekä pohjoismaisten valvojien yhteistyökokouksiin. Osaamisen kehittämiseen on varattu vuodeksi 2008 keskimäärin euroa/henkilö. Rata hankkii henkilöstö- ja taloushallintoon, tietohallintoon, turvallisuuteen ja muuhun yleishallintoon liittyvät palvelut Suomen Pankilta. Näiden kulujen osuus vuoden 2008 budjetista on 2,3 miljoonaa euroa. 1 Tulovaihtuvuus = Tulleiden määrä/henkilöstön keskimääräinen toimintavahvuus * Lähtövaihtuvuus = Lähteneiden määrä/henkilöstön keskimääräinen toimintavahvuus * 100. Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

10 Vuoden tapahtumia 1.1. Standardi RA4.10 Lähipiiriluottojen ja sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle voimaan Apulaisjohtaja Jukka Vesala nimitetään Euroopan pankkivalvojien komitean (CEBS) johtokunnan jäseneksi Rata osallistuu Vero tapahtumaan Johtaja Kaarlo Jännäri jää eläkkeelle 1.2. Anneli Tuominen aloittaa Rahoitustarkastuksen johtajana ja Jarmo Parkkonen Markkinavalvontaosaston osastopäällikkönä 1.2. Rata luopuu esitteeseen liittyvän markkinointimateriaalin etukäteiskommentoinnista Avoimuus- ja vakavaraisuusdirektiivien kansallinen voimaansaattaminen Säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen liittyvä määräyksenantovaltuutus Ratalle 1.3. Rata selkiytti antamansa sääntelyn sitovuutta ottamalla standardeissa käyttöön uusia marginaalimerkintöjä 1.3. Vakavaraisuus ja riskienhallinta pääjaksoon kuuluvia standardeja voimaan 10 kappaletta 2.3. Ratan johtokunta antaa kertomuksen Eduskunnan pankkivaltuustolle Standardi RA4.8 Omien varojen sekä luotto-, vastapuoli-, markkina- ja operatiivisen riskin kattamiseksi vaadittavien omien varojen ilmoittaminen voimaan Suomen hallitus kirjaa hallitusohjelmaansa rahoitustarkastuksen ja vakuutustarkastuksen yhdistämisen ja tavoitteeksi, että uusi valvoja aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta Rahanpesun ja terrorismin vastainen toimintaryhmä FATF tekee arviointivierailun Suomeen Rata allekirjoittaa Venäjän keskuspankin kanssa pankkivalvontaa koskevan yhteistyöpöytäkirjan Ratalaisten uudet, omaa toimintaa koskevat arvot otetaan käyttöön Rata osallistuu IMF:n tekemään Suomen maatarkastukseen Rata julkaisee Sisäpiiriläisen 10 kaupankäyntiohjetta Valtiovarainministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö asettavat työryhmän valmistelemaan Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistämistä Standardi 4.3a Omat varat ja niiden vähimmäismäärä voimaan 1.7. Standardi 1.4 Luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointi (fit & proper) sekä sitä koskeva raportointistandardi RA1.4 voimaan 7.9. Rata julkaisee selvityksen, jonka mukaan suomalaispankkien subprime-vastuut ovat vähäiset Rata osallistuu pohjoismaiseen kriisiharjoitukseen yhdessä muiden pohjoismaisten valvojien, keskuspankkien ja valtiovarainministeriöiden sekä Baltian keskuspankkien kanssa Rata antaa julkisen huomautuksen Elektrobitille tiedonantovelvollisuuden noudattamatta jättämisestä Rata ilmoittaa, että ei vastusta Nasdaqin OMXosakkeiden hankintaa Rata julkaisee selvityksen listayhtiöiden vuoden 2006 tilinpäätösraportoinnista Rahanpesun ja terrorismin vastainen toimintaryhmä FATF julkaisee Suomen maaraportin MiFIDin voimaansaattamiseen liittyvät Ratan standardit 1.3 Luotettava hallinto ja toiminnan järjestäminen, 1.6 Toiminnan ulkoistaminen, 2.1 Rahoituspalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat, 2.2 Rahoituspalvelujen ja rahoitusvälineiden markkinointi sekä RA5.1 Kaupparaportointi voimaan Rahoitusvälineiden markkinat direktiivi (MiFID) voimaan Rata ilmoittaa vastauksensa Borse Dubain ilmoitukseen OMX:n osakkeiden hankinnasta Rata osallistuu Sijoitus-Invest 2007 messutapahtumaan Rata kertoo allekirjoittaneensa kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojajärjestö IOSCOn yhteistyösopimuksen 8 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

11 Diaari 2007 Diaarin pääkohdat ja niiden asiamäärät Hallinto ja johtaminen Sääntely Markkinavalvonta Vakavaraisuusvalvonta Muu valvontatoiminta Muut Yhteensä Suurimpia yksittäisiä asiaryhmiä Notifikaatiot Esitteet Sääntöasiat Selvityspyynnöt Fit & Proper -ilmoitukset; ylin johto Hallinnolliset seuraamukset ja valvontavaltuudet 80 - Toimilupapäätökset ml. uudet toimiluvat, toimiluvan muutokset ja peruutukset Tarkastukset ja valvontakäynnit Sopimusehdot Kansainvälinen yhteistyö Julkaisut; tiedotteet Valvontatodistukset Vuonna 2007 Rahoitustarkastuksen diaariin merkittiin 1943 asiaa, jotka jakautuivat osastoittain seuraavasti: markkinavalvonta 1445, vakavaraisuusvalvonta 378, esikunta 120. Lähde: Rahoitustarkastus. Mikä MiFID? Päätavoitteet ovat: MiFID on lyhenne sanoista Markets in Financial Instrument Directive, suomeksi rahoitusvälineiden markkinat direktiivi. MiFID on merkittävä osa Euroopan Unionin rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmaa, Financial Services Action Planiä (FSAP), jonka tavoitteena on luoda Eurooppaan yhtenäiset rahoitusvälineiden markkinat. MiFID tuli voimaan 1.11., ja se korvasi aiemman Investment Services direktiivin. parantaa sijoittajansuojaa lisätä markkinoiden läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta edistää eurooppalaisten rahoitusalan palveluiden kilpailukykyä Yhtenä keskeisenä keinona on sijoituspalveluyritysten ns. EU-passin toimivuuden parantaminen. Tämän avulla ne voivat tarjota palveluitaan rajan yli muihin EU-maihin, yhdessä jäsenmaassa saadun toi- Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

12 miluvan perusteella. Lisäksi sijoituspalvelun tarjoajien noudattamat menettelytavat yhdenmukaistetaan, mikä osaltaan helpottaa palveluntarjontaa eri EU-maissa. Sijoitusneuvonta tuli toimiluvanvaraiseksi. Myös sijoitusneuvontaa voi passin avulla tarjota rajan yli. Mikä Basel II? Basel II on talletuspankkien, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn ja valvonnan uudistus. Tavoitteena on varmistaa, että valvottavien vakavaraisuuden hallinta ja omat varat on riittävät suhteessa Subprime-luotot ovat kiinteistövakuudellisia asuntoluottoja, joita luotonantajat Yhdysvaltain markkinoilla ovat myöntäneet asiakkaille, joiden takaisinmaksukyky on jo ennakkoon arvioitu heikoksi. Parhaita asiakkaita kutsutaan termillä prime, ja näitä heikompia siis termillä subprime. Subprime-luokitelluilla on yleensä maksuhäiriöitä tai alhainen maksuvara lainanhoitoa varten. Subprime-luoton tyypillinen piirre on se, että luoton korko on ollut matalahko ja kiinteä vaikkapa ensimmäiset kaksi vuotta. Tämän jälkeen korko on noussut sovitun viitekoron tasolle, johon on lisätty riskilisän sisältävä, korkeahko marginaali. Tämä marginaali on nostanut heikkojen asiakkaiden korkokuluja huomattavasti ja johtanut maksukyvyttömyystilanteisiin. Asiakkaiden tilanne on vielä voinut vaikeutua, jos vakuutena olleen asunnon hinta on laskenut tuntuvasti. riskinottoon sekä riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan tasoon Basel II koostuu kolmesta pilarista: Pilari 1: vähimmäispääoman määritys luottoriskeille, markkinariskeille ja operatiivisille riskeille Pilari 2: pääoman riittävyys muille kuin Pilari 1:n avulla katetuille riskeille, pankin oma vakavaraisuuden hallinta ja pääomasuunnittelu, valvojan suorittama pääoman riittävyyden arviointi ja korjaavat toimenpiteet Pilari 3: vakavaraisuustietojen julkistaminen Suurin osa näistä luotoista on arvopaperistettu ja myyty pois alkuperäisen luotonmyöntäjän taseesta. Kun markkinoilla oli runsaasti likviditeettiä, sijoittajat ohjasivat sitä myös riskipitoisempiin kohteisiin, joilla oli korkea tuotto. Näin subprime-riski levisi myös eurooppalaisiin pankkeihin. Riskien tarkasta leviämisestä oli lisäksi vaikea saada tarkkaa kuvaa, mikä lisäsi yleistä epäluottamusta rahoitusmarkkinoilla. Tämä puolestaan kiristi pankkien likviditeettitilannetta ja nosti markkinarahoituksen kustannuksia. Vakavaraisuusvaatimukset sovitetaan siis paremmin vastaamaan todellisia riskejä. Samalla luodaan kannustimia riskienhallinnan kehittämiseen. Ennakoivan pääomasuunnittelun pitää perustua koko riskiprofiiliin. Basel II tuli pääsääntöisesti voimaan 1.1. Luottoriskin ja operatiivisen riskin kehittyneimmät menetelmät, joiden soveltaminen edellyttää Ratan lupaa, oli mahdollista ottaa käyttöön vasta Luottolaitoksilla ja sijoituspalveluyrityksillä oli kertomusvuonna mahdollisuus soveltaa vielä Basel I -säädöksiä. Mikä subprime? 10 Rahoitustarkastuksen toimintakertomus 2007

13 Vuosi lyhyesti TAVOITTEENA RAHOITUS- MARKKINOIDEN VAKAUS JA LUOTTAMUS Rahoitusmarkkinoiden vakaus ja luottamuksen säilyttäminen rahoitusmarkkinoihin on Ratan kaiken toiminnan tavoite. Sen lisäksi Rata pyrkii edistämään Suomen rahoitusmarkkinoiden kilpailukykyisyyttä. EU-tasolla pyritään yhtenäisiin rahoitusmarkkinoihin sekä valvontakäytäntöihin. Rata on toiminut tiennäyttäjänä rajat ylittävien rahoitusryhmittymien valvonnassa. Suomen rahoitusmarkkinoiden kehitys on osoittanut erityisen tärkeäksi, että isäntävaltion valvojalla on vahva ja selkeä rooli. VAKAVARAISUUSVALVONTA Basel II vakavaraisuussääntely tuli voimaan vuoden alusta ja valtaosa valvottavista alkoi noudattaa uusia säännöksiä samaan aikaan. Ratan vakavaraisuusstandardit tulivat voimaan helmikuussa ja niitä alettiin soveltaa valvonnassa. Toiminnan painopiste siirtyi yhä enemmän sääntelyn valmistelusta vakavaraisuusvalvonnan käytännön toteuttamiseen. Valvottavien sisäisiin luokituksiin perustuvien laskentamallien hyväksymistarkastukset sitoivat edelleen tuntuvasti resursseja. Valvottavat kehittivät edelleen omia sisäisiä riskien ja vakavaraisuuden hallinnan järjestelmiään (ICAAP). Vakavaraisuusvalvonnassa arvioitiin entistä perusteellisemmin valvottavien ICAAP-prosesseja ja vakavaraisuuspääoman riittävyyttä. Yhdysvaltain subprime-kriisin vaikutukset ulottuivat myös Eurooppaan, joskin kriisin välittömät vaikutukset Suomen rahoitussektorille osoittautuivat melko vähäisiksi. Välilliset vaikutukset kohdistuivat Suomeenkin. Kriisin takia Rata käynnisti sen vaikutusten arvioinnin pankkien rahoituskustannusten, likviditeetin ja mahdollisten arvonalentumistappioiden osalta. Subprime-kriisin vaikutuksia analysoitiin myös valvojien yhteistyönä CEBSissä. Subprime-kriisin vaikutusten seuranta jatkuu edelleen. Vakavaraisuusvalvonnan tarkastusten määrä lisääntyi. Tarkastuksia kohdennettiin erityisesti valvottavien riskienhallintajärjestelmiin. Valtaosa tarkastuksista kohdennettiin suuriin valvottaviin, mutta myös pienten pankkien toimintaa tarkastettiin. Keskeisiä tarkastuskohteita olivat luottoriskit sekä markkina- ja likviditeettiriskit. Nordea-konsernin valvonta jatkui Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan valvojien tiiviinä yhteistyönä. Rahoitustarkastuksen toimintakertomus

Finanssivalvonnasta. Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista Erja Rautanen

Finanssivalvonnasta. Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista Erja Rautanen Finanssivalvonnasta Ajankohtaista kuluttajien raha-asioista 11.5.2011 Finanssivalvonta (Fiva) Aloitti toimintansa 1.1.2009 Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistyttyä Hallinnollisesti

Lisätiedot

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.10 Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Rahoitustarkastukselle RA4.10 dnro 14/120/2006 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Kansainvälinen viitekehys 5 4 Normiperusta

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA1.2. Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta. Määräykset ja ohjeet Standardi Määräysvallan hankkiminen Euroopan talousalueen ulkopuolisessa maassa sijaitsevasta yrityksestä Määräykset ja ohjeet dnro 5/120/2006 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Standardin tavoite

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari 17.10.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kolme pääkysymystä rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama

Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Mitä markkinadataa Finanssivalvonta seuraa? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Sisältö Taustaa Finanssivalvonnan markkinaseurannalle Korkokehitys Osakkeiden arvostustaso, kurssikehitys ja korrelaatiot

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kertomus pankkivaltuustolle: Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2007

Kertomus pankkivaltuustolle: Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2007 Kertomus pankkivaltuustolle: Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2007 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ 2 PANKKIVALTUUSTON KERTOMUS 2006 JA SEN JOHDOSTA TEHDYT TOIMENPITEET 3 TOIMINNALLE

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Standardi RA4.5. Korkoriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.5. Korkoriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.5 Korkoriskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja muita rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (5) 3 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vuoden 2005 alusta lähtien yritykset, joiden liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2 Standardi RA4.4 Maariskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 dnro 1/120/2005 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Normiperusta 5 4 Raportointi Rahoitustarkastukselle

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Sijoitusmessut 12.11.2008 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjolan liiketoimintarakenne 2 Pohjola-konserni Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutustoiminta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne.

Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Hyvät juhlavieraat Kiitän kutsusta tulla tuomaan valvojan tervehdys tähän 200-vuotisjuhlaanne. Pidän tätä osoituksena siitä hyvästä keskusteluyhteydestä, joka Suomessa vallitsee valvottavien ja valvojan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016 Markkinakatsaus Lokakuu 2016 Talouskehitys IMF nosti euroalueen kasvuennustettaan 1,7 prosenttiin kuluvalle vuodelle, ensi vuoden kasvun kuitenkin ennustetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Euroalueella Brexit

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 20/2013

Määräykset ja ohjeet 20/2013 Määräykset ja ohjeet 20/2013 Taloudellisen informaation raportointi Dnro FIVA 28/01.00/2013 Antopäivä 9.12.2013 Voimaantulopäivä 1.1.2014 Muutospäivä: 31.12.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta /2014 Laki. sijoituspalvelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta /2014 Laki. sijoituspalvelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2014 166/2014 Laki sijoituspalvelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Soveltaminen (luku 1)

Soveltaminen (luku 1) Palaute 1 (5) Palaute saaduista lausunnoista: Rahoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat - standardi 2.1 sekä rahoituspalvelujen ja -välineiden markkinointi -standardi 2.2 Lausuntopyynnössä

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen OKO Pankki Oyj Yhtiökokous 27.3.2007 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO-konsernin strategia 2006-2009 Visio Suomen vetovoimaisin ja menestyvin finanssipalveluyritys Taloudellisen lisäarvon luominen

Lisätiedot

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500. TÄYDENNYS 5/13.2.2014 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2014 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. ( lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu Aamiaistilaisuus Evli Pankissa Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO Pankki Oyj (1.3.28 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Loka Joulukuu 27 Aamiaistilaisuus Evli Pankissa15.2.28 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Asiakasliiketoiminnan kasvu jatkui vahvana ja konsernin tulos

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 20/2013

Määräykset ja ohjeet 20/2013 Määräykset ja ohjeet 20/2013 Taloudellisen informaation raportointi Dnro FIVA 28/01.00/2013 Antopäivä 9.12.2013 Voimaantulopäivä 1.1.2014 Muutospäivä: 24.05.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 20/2013

Määräykset ja ohjeet 20/2013 Määräykset ja ohjeet 20/2013 Taloudellisen informaation raportointi Dnro FIVA 28/01.00/2013 Antopäivä 9.12.2013 Voimaantulopäivä 1.1.2014 Muutospäivä: 31.12.201431.12.2015 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004

VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004 LEHDISTÖTIEDOTE 1 (7) 7.9.2004 7/2004 VAKUUTUSYHTIÖIDEN, ELÄKESÄÄTIÖIDEN JA ELÄKEKASSOJEN VAKAVARAISUUS 30.6.2004 Vakuutuslaitosten yhteenlaskettu vakavaraisuus vahvistui hieman alkuvuonna 2004. Vahinkovakuutusyhtiöiden

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot