1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA

Transkriptio

1 1 (6) 1 CORPORATE GOVERNANCE (HALLINTOKULTTUURI) JA LIIKETOIMINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Corporate governancea ja liiketoimintoja koskevan sääntelyn tavoitteena on edistää sitä, että valvottavaa johdetaan ammattitaitoisesti ja että valvottavalla on eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja -käytännöt. Terve corporate governance edistää rahoitusjärjestelmän vakaata kehitystä, lisää sen taloudellista tehokkuutta ja sijoittajien luottamusta markkinoihin ja korostaa ja tukee valvottavan omaa vastuuta sen harjoittaessa liiketoimintaansa. Terve corporate governance Rahoitustarkastuksen valvottavissa ja rahoitusmarkkinoilla tukee myös valvojan tehtävän suorittamista. Corporate governance Corporate governance -käsitteelle ei ole yhtä vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Siitä käytetään nimityksiä hallintokulttuuri, yrityksen johtamis- ja valvontajärjestelmä tai yrityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä. Corporate governancessa on kysymys yrityksen toimivan johdon, ylimmän johdon (hallitus/hallintoneuvosto) ja osakkeenomistajien sekä muiden sidosryhmien välisistä suhteista, tehtävistä, vastuista ja niiden jaosta yrityksen harjoittaessa liiketoimintaansa. Corporate governancea koskevan sääntelyn taustalla ovat ennen muuta OECD:n ja Baselin pankkivalvontakomitean antamat corporate governancea koskevat suositukset (OECD: Principles on Corporate Governance, 2004, ja Basel Committee on Banking Supervision: Enhancing Corporate Governance for Banking Organisations, September 1999) sekä voimaan tullut HEX Oyj:n, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton suositus listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Yrityksen terveen corporate governancen keskeisiin elementteihin kuuluvat OECD:n mukaan omistajien oikeuksien turvaaminen ja niiden käytön helpottaminen omistajien tasapuolisen kohtelun turvaaminen yrityksen eri sidosryhmien etujen ja oikeuksien huomioon ottaminen yritykseen liittyvistä olennaisista asioista (taloudesta, toiminnasta, omistajista, hallinnosta) annettavan tiedon oikea-aikaisuus ja asianmukaisuus hallituksen vastuu yrityksen ammattitaitoisesta ja vastuullisesta johtamisesta ja päätöksenteosta; hallituksen vastuu valvoa toimivaa johtoa. Baselin pankkivalvontakomitea katsoo, että corporate governance tukee julkista valvontaa sen tavoitteissa turvata luottolaitosten toiminnan vakautta. Tästä syystä julkisel-

2 2 (6) la valvonnalla on selkeä tehtävä myötävaikuttaa siihen, että luottolaitosten johtamis- ja valvontakulttuuri perustuu terveisiin, selkeisiin ja johdonmukaisiin liiketoimintaa ja toiminnan valvontaa koskeviin periaatteisiin. Komitea korostaa pankkien toiminnalleen asettamien strategioiden tärkeyttä sekä vastuullisuutta näiden strategioiden toteuttamisesta. Vastuullisuuteen liittyy olennaisena osana se, että organisaatiosta, sen päätöksenteosta ja toiminnasta annettava tieto on riittävää ja selkeää. Baselin pankkivalvontakomitea tukee OECD:n linjauksia ja katsoo, että rahoitussektorin yritysten terve corporate governance -kulttuuri edellyttää, että yrityksen strategiset tavoitteet ovat selkeät ja organisaatio sitoutuu niihin vastuut on selkeästi määritelty läpi organisaation hallitus on ammattitaitoinen ja toimivasta johdosta riippumaton toimiva johto tietää valvontavastuunsa yrityksessä ymmärretään sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien roolit ja merkitys palkitsemisjärjestelmät tukevat yrityksen strategisia tavoitteita ilman, että ne aiheuttavat asiakkaan tai sijoittajien etua haittaavia intressiristiriitoja. Kansallisessa lainsäädännössämme näitä elementtejä koskevaa sääntelyä ei ole löydettävissä keskitettynä, vaan säännökset on sijoitettu eri yhtiömuotoja tai instituutioita koskevaan lainsäädäntöön. Toisaalta eri sidosryhmiä ja heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevat säännökset ovat omina osa-alueinaan (esim. kuluttajansuoja, työlainsäädäntö). OECD:n suositukset on laadittu ensisijaisesti listayhtiöille, mutta niitä suositellaan sovellettaviksi myös muissa yrityksissä. Rahoitusmarkkinoilla suositukset on ulotettu myös muihin kuin listayhtiöihin: Yrityksen terveen hallintokulttuurin vaatimus todetaan keskeisissä luottolaitoslain, sijoituspalveluyrityksistä annetun lain ja sijoitusrahastolain toimilupasäännöksissä. Näissä edellytetään luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen ja rahastoyhtiön johtamista luotettavasti, ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti. Liiketoiminta Liiketoiminnan tulee olla siten suunniteltu, johdettu, organisoitu ja valvottu, että valvottava voi taata ammatillisesti ja eettisesti laadukkaan toiminnan. Myös järjestelmien mukaan lukien asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen tulee olla sellaisia, että niillä voidaan estää valvottavan joutuminen rikollisen hyväksikäytön kohteeksi. Palveluntarjonta rahoitusmarkkinoilla (ml. arvopaperimarkkinat) on pääsääntöisesti luvanvaraista, ja se on näin ollen poikkeus yleisestä elinkeinovapaudesta. Tämä on perusteltua, koska toiminnalta on sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi edellytettävä erityistä luotettavuutta. Luvanvaraisuus turvaa osaltaan asiakkaiden ja sijoittajien suojaa.

3 3 (6) Valvojan näkökulma Rahoitusmarkkinoilla toimijoiden liiketoimintaa säännellään erityisesti luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetussa direktiivissä, sijoituspalveludirektiivissä sekä sijoitusrahastodirektiivissä. Direktiivit koskevat myös liiketoiminnan harjoittamista ja palveluntarjontaa maasta toiseen toisen Eta-valtion alueella olevasta sivukonttorista käsin ja sivukonttoria perustamatta. Euroopan yhteisön alueella vallitsee niin sanottu yhden toimiluvan periaate ja vastavuoroisuusperiaate. Yhden toimiluvan periaatteen mukaan toimiluvan saanut yhteisö voi tarjota palvelujaan yhteisön toisessa jäsenmaassa. Vastavuoroisuusperiaate puolestaan tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden on vastavuoroisesti tunnustettava luottolaitos-, sijoituspalvelu- ja sijoitusrahastodirektiiveissä luetellut minimiharmonisointiin perustuvat toimet. Direktiivien liiketoimintaa koskevat säännökset sisältyvät luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin, sijoitusrahastolakiin ja sijoituspalveluyrityksistä annettuun lakiin. Johdolla vastuu ylläpitää tervettä corporate governancea Rahoitustarkastuksen lähtökohtana on, että erityisesti valvottavien johtoelinten on huolehdittava siitä, että valvottavalla on terveen johtamis- ja valvontakulttuurin edellyttämät toimintatavat, selkeä organisaatiorakenne, vahvistettu ylimmän johdon (hallitus/hallintoneuvosto) ja toimivan johdon työnjako ja vastuunmäärittely sekä kattava sisäinen tarkastus. Tästä syystä johdon sopivuudelle ja luotettavuudelle asetetaan korkeat vaatimukset. Koska valvottavan ylin johto vastaa valvottavan toiminnasta ja on riippumaton toimivasta johdosta, Rahoitustarkastus saattaa sen tietoon ne merkittävät ongelmat, jotka se valvontatehtävää suorittaessaan on valvottavassa havainnut ja joiden korjaamista se edellyttää valvottavalta. Rahoitustarkastus korostaa tilintarkastajien roolia Rahoitustarkastus katsoo, että tilintarkastajilla on tärkeä rooli omistajien valitsemina yrityksen valvojina ja yrityksen johtamisen välineenä. Tämän hyödyntäminen edellyttää, että omistajat ja ylin johto tunnistavat ja tunnustavat tilintarkastusprosessin tärkeyden, käyttävät tehokkaasti ja oikea-aikaisesti hyväksi tilintarkastajien havaintoja, luovat tehokkaan ja samalla tilintarkastajien riippumattomuutta painottavan tilintarkastajien raportointijärjestelmän. Heidän pitää myös vaatia toimivaa johtoa korjaamaan tilintarkastajien yrityksessä tunnistamat epäkohdat. Valvottavien tilintarkastajille on laissa säädetty velvollisuus ilmoittaa Rahoitustarkastukselle valvottavan toimintaan olennaisesti vaikuttavista seikoista tai päätöksistä, ja tämä velvollisuus tukee Rahoitustarkastuksen omaa valvontatehtävää. Sisäisellä valvonnalla keskeinen rooli Rahoitustarkastus korostaa valvottavan oman sisäisen valvonnan keskeistä merkitystä. Rahoitustarkastus edellyttää valvottavalta sellaista organisaatiorakennetta, johon sisältyy riittävästi toiminnan ja päätöksenteon tarkastus- ja valvontapisteitä. Yrityksellä tulee olla tehokas sisäinen valvonta ja tietojärjestelmät, jotka turvaavat sen, että ylin ja

4 4 (6) Keskeinen sisältö toimiva johto voivat parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa johto- ja valvontatehtävänsä. Sisäiseen valvontaan kuuluu myös riskienhallinta sekä päätösten ja vastuiden jaon dokumentoinnin vaatimus. Yritysrakenteet eivät saa estää valvontaa Rahoitustarkastuksen valvontamahdollisuudet eivät saa estyä esimerkiksi yritys- tai omistusrakenteisiin liittyvistä syistä. Rahoitustarkastus kiinnittääkin valvonnassaan erityistä huomiota suurten finanssiryhmittymien liiketoiminta- ja omistusrakenteiden selkeyteen. Organisaatiorakenteet ja yrityksen johtamis- ja valvontarakenteet on dokumentoitava selkeästi. Liiketoimintasääntelyllään Rahoitustarkastus selventää sallitun liiketoiminnan rajoja Rahoitustarkastus pyrkii selventämään rahoituslainsäädännössä rahoitusmarkkinoilla toimiville säädetyn liiketoiminnan rajoja. Rahoitustarkastus pitää tärkeänä rahoitusmarkkinoilla toimivien liiketoiminnan terveen kehityksen turvaamista. Lainsäätäjän antaman liikkumavaran puitteissa Rahoitustarkastus pyrkii tulkitsemaan valvottavien liiketoimintaa koskevia, voimassa olevia säännöksiä niin, että ne kattavat uudet tuotteet ja toimintatavat ilman, että toimintaympäristön muutokset johtavat välittömästi lainsäädännön muutokseen. Markkinoille tulo Corporate governancea koskevassa sääntelyssä yksi keskeisimmistä sääntelyalueista on toimilupasääntely. Toimilupasääntelyllä halutaan varmistaa, että rahoitusmarkkinatoimintaa harjoittavat vain sellaiset yhteisöt, joilla on ammattitaitoinen ja luotettava johto sekä riittävät sisäinen valvonta ja riskienhallinta, vakavaraisuus, luotettava hallinto ja riittävät tietojärjestelmät. Toiminnan aloittamisvaiheen sääntelyä ja valvontaa tarvitaan myös sen varmistamiseksi, että yritysrakenteet ja yrityksen toiminnot ovat selkeät ja johdonmukaiset sekä markkinoiden että valvojan näkökulmasta. On huomattava, että valvottavan on koko toimintansa ajan täytettävä toimiluvan saamiselle asetetut kriteerit. Markkinoille tulo -standardissa käsitellään muun muassa luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen, panttilainauslaitoksen, rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön perustamista sekä toimiluvan myöntämistä koskevan sääntelyn periaatteita. Rahoitustarkastus toteaa ohjeistuksessaan ne tulevaan liiketoimintaan, vakavaraisuuteen, kannattavuuteen, hallinnon luotettavuuteen, sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvät selvitykset, jotka se tarvitsee voidakseen arvioida, täyttääkö toimiluvan hakija toimiluvan edellytykset. Perustettavan yhtiön omistajien sopivuuden arviointia koskeva sääntely on Omistajaohjaus-standardissa. Johdon ammattitaidon, luotettavuuden ja sopivuuden (fit and proper) arviointiperusteita koskevaa sääntelyä on Johtamisesta ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden ammattitaidon, luotettavuuden ja sopivuuden arviointiperiaatteet -standardissa.

5 5 (6) Corporate governance asiakokonaisuus on jaettu tässä pääjaksossa kolmeen standardiin: 1. Omistajaohjaus 2. Luotettava hallinto 3. Johtamisesta ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden ammattitaidon, luotettavuuden ja sopivuuden arviointiperiaatteet Tiedonantovelvollisuudesta säädellään pääjaksossa Tietojen julkistaminen. Omistajaohjaus Omistajaohjausta koskeva sääntely käsittelee omistajan valvottavassa suorittaman valvonnan roolia, keinoja ja lähtökohtia. Tässä standardissa linjataan myös tilintarkastajien roolia omistajaohjauksessa. Luotettava hallinto Luotettavaa hallintoa koskeva sääntely käsittelee valvottavan ylimmän johdon (hallituksen/hallintoneuvoston) ja toimivan johdon tehtäviä sekä sisäisen tarkastuksen ja compliance-toiminnon roolia ja peruslähtökohtia. Sääntelyllä pyritään selkeyttämään eri toimijoiden vastuuta ja työnjakoa. Johtamisesta ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden ammattitaidon, luotettavuuden ja sopivuuden arviointiperiaatteet Johdon ammattitaitoa, luotettavuutta ja sopivuutta koskeva standardi määrittelee valvottavan johtamisesta ja keskeisistä toiminnoista vastaaville henkilöille asetetut luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon kriteerit sekä velvoittaa hallituksen järjestämään kyseisten henkilöiden luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon valvonnan standardin edellyttämällä tavalla. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonta Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaa koskeva standardi käsittelee rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnan tarkoitusta ja keskeisiä periaatteita sekä esittelee muihin pääjaksoihin sisältyvän ryhmittymiä koskevan Rahoitustarkastuksen sääntelyn. Konsolidoitu valvonta Konsolidoitua valvontaa koskeva standardi käsittelee konsolidoidun valvonnan tarkoitusta ja keskeisiä periaatteita. Liiketoiminta Liiketoimintaa koskevassa sääntelyssään Rahoitustarkastus tekee rajanvetoa sallitun ja ei-sallitun liiketoiminnan välillä. Ulkoistaminen Ulkoistamista koskevassa sääntelyssään Rahoitustarkastus linjaa kantaansa erilaisiin liiketoiminnan järjestelyihin, kuten liiketoimintojen ulkoistamiseen ja asiamiehen käyttöön.

6 6 (6) Suhde muihin pääjaksoihin Tarkempaa sääntelyä sisäisestä valvonnasta sisältyy Vakavaraisuus- ja riskienhallinta -pääjakson standardiin 4.1 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen. Tiedonantovelvollisuutta säädellään pääjaksossa 5 Tietojen julkistaminen. Raportointipääjakso sisältää ohjeet tähän pääjaksoon sisältyvästä raportointivelvollisuudesta ja -tavasta. Pääjaksoon kuuluvat standardit Corporate governance (hallintokulttuuri) ja liiketoiminta -jakson sisältämät standardit aihealueittain: Markkinoille tulo (valmisteilla) Omistajaohjaus (valmisteilla) Luotettava hallinto (valmisteilla) Johtamisesta ja keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden ammattitaidon, luotettavuuden ja sopivuuden arviointiperiaatteet (valmisteilla) Konsolidoitu valvonta (valmisteilla) Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonta (voimassa) Liiketoiminta (valmisteilla) Ulkoistaminen (valmisteilla)