Kiti Müller, tutkimusprofessori, neurologian (HY) ja neurokognitiivisen ergonomian (TKK) dosentti Aivot ja työ tutkimuskeskus, Työterveyslaitos

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiti Müller, tutkimusprofessori, neurologian (HY) ja neurokognitiivisen ergonomian (TKK) dosentti Aivot ja työ tutkimuskeskus, Työterveyslaitos"

Transkriptio

1 Novo Nordiskin järjestämä tilaisuus Gynaecologi Practici ry:lle Luentoyhteenveto: Naisen aivot ja jaksaminen Kiti Müller, tutkimusprofessori, neurologian (HY) ja neurokognitiivisen ergonomian (TKK) dosentti Aivot ja työ tutkimuskeskus, Työterveyslaitos Matematiikkaa ei olisi, jos olisimme tienneet, että luonnossa ei ole täydellistä suoraa viivaa, ympyrää tai määrän suuretta... vapaa suomennos Friedrich Nietzschen teoksesta, Human All too Human Onneksi maailmassa on aina ollut ihmisiä, jotka ovat olleet oman tiensä kulkijoita. Friedrich Nietzchellä oli oma käsityksensä matematiikan mahdollisuuksista luonnon monimuotoisuuden ymmärtämisessä. Kaikki matemaatikot tai fyysikot eivät tyytyneet työkammiossa istumiseen ja kaavojen todisteluun paperilla vaan lähtivät uteliaina ympäröivää maailmaa tarkkailemaan. - He eivätkä joko tienneet tai välittäneet siitä, mitä Nietzsche kirjoitti matematiikasta. Aina on myös löytynyt ihmisiä, jotka ovat olleet sillanrakentajina tieteen, taiteen ja asiantuntijuuden eri alojen välillä, ymmärtäneet tiedon jakamisen merkityksen, oivaltaneet jaetun inhimillisen älykkyyden vahvuuden. Kognitiivinen neurotiede ja aivotutkimuksen uudet ulottuvuudet Kognitiivinen neurotiede kattaa aivojen toiminnan tutkimisen aina genetiikasta ja neurobiologiasta aivojen toiminnalliseen kuvantamiseen, käyttäytymis- ja kielitieteisiin sekä neuropsykiatriaan. Kohta enää ihmisen, tutkijan, mielikuvitus asettaa rajat koeasetelmille. Informaatiotieteet, tiedon louhinta ja laajoja informaatiomassoja muutamissa sekunneissa käsittelevät tietokoneet yhdistettyinä käyttäytymis- ja luonnontieteisiin ovat antaneet meille mahdollisuuden tutkia aivojen sähkömagneettisen toiminnan ja aineenvaihdunnan muutoksia MEG, fmri ja PET -menetelmillä koeasetelmissa, joissa ihminen kuuntelee, katselee, tuntee asioita tai pohtii ratkaisua ongelmaan. Uudempia tutkimusalueita ovat neuroekonomia ja peliteorioihin liittyvä tutkimus, jossa mallinnetaan ihmisaivojen päätöksentekoa talouden viitekehyksessä. Ihmisen tietoisuuden ymmärtämisestä ovat kiinnostuneita myös filosofit. Neuroetiikan tutkimusta tarvitaan pohdittaessa esimerkiksi sitä, mitä riskejä saattaa liittyä tutkimukseen, joka yhdistää koeasetelmissa vaikkapa temperamentti- ja persoonallisuustutkimuksen menetelmiä yksityiskohtaiseen aivojen toiminnan kuvantamiseen: Voidaanko modernin aivotutkimuksen avulla tunnistaa rikollisuuteen taipuvaisia henkilöitä? Aivojen ja ympäristön vuorovaikutus Ihmisaivojen toiminnalle on ominaista jatkuva muovautuminen sekä sopeutuminen ympäristön vaatimuksiin. Aistijärjestelmien kautta aivoihin kulkeutuu reaaliaikaista tietoa ympäristön tapahtumista ja osa tästä informaatiosta siirtyy tarkempaan, tietoiseen käsittelyyn aivoissa: copyright Kiti Müller, Työterveyslaitos 1(6)

2 Työmuistissa arvioidaan kerätyn informaation merkitystä yksilön toiminnalle. Tässä arvioinnissa hyödynnetään aivojen pitkäkestoisiin muistirakenteisiin aikaisemmin tallennettua informaatiota. Säilömuistissa on sekä teoreettista että kokemusperäistä, erilaisiin elämäntapahtumiin liittyvää tietoa. Työmuistin käsittelyyn mahtuu vain murto-osa siitä informaatiosta, jota aistijärjestelmät ovat keränneet. Tämän "tiedonsiirron pullonkaulaongelman" takia aivojen tiedonkäsittelylle on ominaista tarkkaavuuden kautta tapahtunut informaation valinta: Ne ympäristön ärsykkeet, joihin ihminen on siirtänyt, kohdentanut tai jakanut tarkkaavuuttaan havaitaan tietoisella tasolla. Täten ympäristössä voi olla tärkeätäkin tietoa, jota ihminen ei ole havainnut, kun huomio onkin kiinnittynyt vähemmän tärkeään informaatioon. Esimerkiksi otsalohkoalueilla on hermosoluja, jotka reagoivat herkästi liikkeelle, minkä seurauksena liike toimii tehokkaana näköhavainnon huomionkaapparina ja liikkeen ulkopuolella oleva tieto voi jäädä havaitsematta. Sieltä on myös tunnistettu ns. peilisolujärjestelmä (jossa suomalaiset ovat tehneet uraa uurtavaa työtä TTK:n Kylmälaboratoriossa/Riitta Harin AIVO-ryhmä) Jaamme todellisuuden - osittain Aivojen tiedonkäsittelyn seurauksena ihmiselle muodostuu mielikuva, käsitys, ympäristöstä ja siinä vallitsevista lainalaisuuksista. Johtuen siitä, että meillä jokaisella on yksilöllinen elämänhistoria/kokemukset, erilaisia temperamenttipiirteitä ja kykyjä sekä tavoitteita, kahta täysin identtistä käsitystä ympäristöstä ei ole. Tarkkailemme ja havaitsemme eri asioita. Edelleen sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta ihmisille syntyy kyky ymmärtää toista ihmistä omien tunnetilojen ja kokemusten kautta, vaikka suoraan jaettu kokemus ei ole mahdollinen. Aivoriihityyppisessä työskentelyssä taas on kysymys älyllisen kapasiteetin laajentumisesta ja jakamisesta toisten ihmisten kanssa osana inhimillistä vuorovaikutusta. Tässä varsin olennaista on yhdessä ääneen tapahtuva ajattelu. Sydämen ja järjen liitto Aivojen ja kehon välisessä vuorovaikutuksessa autonomisen hermoston fysiologia on tärkeä mm. tunnetilaa koskevan informaation välityksessä: aivot ja sydän ohjaavat toimintaamme. Otsalohkoissa on kuvattu ainakin viisi hermoverkkopiiriä, jotka välittävät informaatiota aivojen syvissä osissa olevien tunnekeskusten ja älyllisen toiminnan kannalta keskeisten aivojen kuorikerroksen hermorakenteiden välillä. Tämä on oleellista ns. älyn ja tunteen välisille yhteyksille. Aivokuvantaminen on myös osoittanut, että eri aivoalueet ovat voimakkaasti verkottuneet ja oikean ja vasemman isoaivopuoliskon välillä on vahva hermoverkkojärjestelmä, aivokurkiainen, jossa tapahtuu jatkuvaa tiedonsiirtoa oikean ja vasemman aivopuoliskon välillä. Ihmisaivot toimivat kokonaisvaltaisesti: päätöksiämme ja käyttäytymistämme ohjaavat niin loogisanalyyttinen, järkeen, kuin tunteisiin ja tunneraktioihin perustuva tieto. Naisen aivot - miehen aivot Yleisin kysymys, mikä minulle luennoilla esitetään, liittyy miesten ja naisten aivojen eroihin. Funktionaalinen aivojen kuvantaminen on osoittanut, että miehet ja naiset suoriutuvat yhtä hyvin mm. nimeämiskokeesta, mutta eroja oli nähtävissä eri aivoalueiden ns. aktivaatioketjussa, joka kuvaa informaation prosessointia hermoverkoissa tehtävää ratkaistaessa. Tarkat aivojen anatomiset kuvaukset ovat osoittaneet mikrorakenteen eroja useissa aivoalueissa, mutta niiden funktionaalinen merkitys on vielä avoin. Muistitoiminnoille copyright Kiti Müller, Työterveyslaitos 2(6)

3 keskeisen tärkeässä hippokampuksessa on osoitettu olevan rakenteellisia ja hermovälittäjäainekoostumuksen eroja miesten ja naisten välillä. Aivojen kokoon suhteutettuna taas amygdala -(mantelitumakkeet)rakenne aivojen syvissä osissa on miehillä suurempi kuin naisilla. Alue on mm. tunnemuistin kannalta tärkeä. Isoaivoja yhdistävän aivokurkiaisen eli corpus callosumin on kuvattu olevan noin 25% paksumpi naisilla kuin miehillä. Koskien kykyrakenteen eri osa-alueita, ryhmätasolla miehet pärjäävät naisia paremmin loogisanalyyttistä ja matemaattista ajattelua sekä kolmiulotteista hahmottamista edellyttävissä tehtävissä ja naiset taas kielellisissä ja tarkkaa silmä-käsi yhteistyötä vaativissa tehtävissä. Eräässä laajassa tutkimuksessa psykologisten testien tulkinnan kokeneet asiantuntijat saivat tehtäväkseen päätellä kokonaistestitulosten perusteella oliko kyseessä ollut mies vai nais tutkittava. Neuropsykologisten testien tulosten ja saadun profiilin perusteella luokittelu ei juuri osunut oikeaan "nopan heittoa" paremmalla tarkkuudella. Tulosta selittänee mm. se, että ihmisillä yleisesti ottaen on yksilölliset kykyrakenneprofiilit ja myös testimotivaatio, kilpailuhenkisyys jne. vaikuttavat suorituksiin. Paljon keskustellaan siitä, onko naisille ominaista usean tehtävän rinnakkain suorittaminen ja tekevätkö miehet asioita yleensä mieluummin peräkkäin kuin rinnakkain. Käytännön havainnointi esimerkiksi työpaikoilla viittaa siihen, että naisten ja miesten työskentelytavoissa voisi olla yleisesti olla tällaista eroa havaittavissa. Toisaalta, useissa turvallisuuskriittisissä töissä, kuten lennonjohdossa ja muissa informaatiointensiivisissä valvontatehtävissä, pääosa työntekijöistä on miehiä ja näissä töissä kyky monioperointiin eli multitaskingiin on keskeisen tärkeätä. Joittenkin tutkimusten perusteella vasenkätisyys, joka on vahvasti perinnöllistä, vaikuttaisi selkeämmin aivojen toimintaan. Esimerkiksi matemaattista erityislahjakkuutta on suhteessa todettu eniten vasenkätisten naisten ryhmässä. Ikä ja aivot Kehitysbiologian ja -neurologian näkökulmasta aivojen otsalohkojen kehittyminen jatkuu vielä aikuisiässä, jopa vuoden ikään asti. Erityisesti ns. älyllinen kypsyminen ja itsetuntemukseen liittyvä kehitys eivät kulje ajallisesti samaa tahtia. Täten nuorille aikuisille tulisi antaa aikaa tehdä mm. opiskeluun ja työuraan liittyviä valintojaan. Liian tiukat tehokkuusvaatimukset koulutuksessa ja työssä aivojen herkässä kehitysvaiheessa voivat altistaa esimerkiksi mielenterveyden oireille vuoden iässä aivojen kehityksessä on tasaisempi vaihe, mutta 40-45:n vuoden iässä ihmisen fysiologiassa alkaa tapahtua muutoksia: kestämme valvomista ja jatkuvaa stressiä huonommin kuin nuorempana ja työmuistin häiriöherkkyys lisääntyy. Toisaalta fysiologiamme kautta saamme viestejä siitä, milloin tulisi levätä, jos ymmärrämme näitä kehon viestejä kuunnella. Vasta yli 60 vuoden iässä alkaa mm. aivojen otsalohkojen tilavuudessa tapahtua vähäistä laskua. Terveiden aivojen kyky oppia ei kuitenkaan katoa. Nippelitiedon muistamisesta kohti asiakokonaisuuksien hallintaa Iän myötä ihmisen oppiminen muuttuu aivojen tiedonkäsittelyn kannalta taloudellisemmaksi. Irrallisen nippelitiedon muistajasta kehittyy asiakokonaisuuksien hallitsija. Työmuistin häiriöherkkyyden lisääntyminen iän myötä ei näin ole ongelma, jos ihminen hyödyntää tehokkaasti säilömuistiaan ja osaa kiinnittää uuden tiedon aiemmin opittuun. Viime aikoina on copyright Kiti Müller, Työterveyslaitos 3(6)

4 julkaistu mielenkiintoisia tutkimustuloksia siitä, miten liike, vaikkapa käsillä tekeminen, edistää myös teoreettisten asioiden oppimista. Toisaalta ihmistä, jolla ei ole riittävän hyvää itsetuntoa oppijana on usein vaikeata motivoida aikuiskoulutukseen. Käytännön työssä tapahtuva uuden oppiminen näyttää sopivan useille aikuisopiskelijoille ja antavan oppimiselle konkreettisen merkityksen ja motivaation. Elämänikäistä oppimista tukee se, että ihminen jatkuvasti "altistuu" oppimistilanteille. Oppimisessakin voi harjaantua. Aivojen hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät Ihmisaivojen tiedonkäsittelyjärjestelmä on häiriöherkkä: väsymys, voimakkaat tunnetilat ja useat lääkeaineet sekä päihteet heikentävät sen toimintavarmuutta. Herkimmin häiriintyy otsalohkojen ohjaukseen ja toimintaan perustuva abstrakti ajattelu, luova ongelmanratkaisu ja tilannetaju. Uuden tiedon tuottaminen vaikeutuu, oivalluksia ei synny. Väsynyt ihminen turvautuu totuttuun, rutiiniratkaisuun, vaikka se ei tilannekohtaisesti olisikaan paras toimintatapa. Myös sosiaalinen tilannetaju alkaa rakoilla. Autonomisen ja keskushermoston fysiologia ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa toisiinsa. Niitä säätelevät omalta osaltaan muut ihmisen fysiologiseen tilaan vaikuttavat endokrinologiset ja metaboliset tekijät. Nykykäsityksen mukaan ihminen aivot, mieli ja keho, fysiologia ja psykologia muodostavat holistisen kokonaisuuden (ganzheit), jolle (mielenkiintoista kyllä) ei ole olemassa yksiselitteistä suomenkielistä sanaa! Sekä hormonien vajaa- että ylitoiminta heijastuvat ihmisen käyttäytymiseen ja älylliseen suorituskykyyn. Heikentyneen aloitekyvyn ja jähmeyden syynä voi olla esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta. Työajat, vireys, ajattelu, muisti ja oppiminen Nykyään vain noin 40% ihmisistä tekee 8-16 työaikaa; 24/7 tyyppinen työ on globalisaation myötä lisääntynyt, samoin epäsäännölliset työajat. Kuitenkin akuutti univaje ja valvottu yö aiheuttaa samanasteisia häiriöitä älylliselle suoritukselle kuin 1 promillen humalatila. Kognitiiviset toiminnot heikkenevä laaja-alaisesti univajeen ja yöllä työskentelyn yhteydessä iästä riippumatta. Hetkellisen univajeen sieto on mahdollisesti parempaa vanhemmilla kuin nuoremmilla (esim. 1. yövuoro), kasautuvan univajeen sietoa ei ole tutkittu eri ikäisillä. 24 t univajeesta palautuminen vaatii 2 yötä 9 t unella nuorilla, iän vaikutus univajeesta palautumiseen on yksityiskohtaisesti tutkimatta. Ikääntymisen myötä (n. > 45v) aamutyyppisyys lisääntyy ja unen laatu hieman heikkenee, mikä johtaa sopeutumisen heikkenemiseen erityisesti peräkkäisiin yövuoroihin. Yleisesti vuorotyössä jaksamisessa on keskeistä se, miten ihmisen uni-valvetila sopeutuu työvuoroihin. Nopeasti eteenpäin kiertävä vuorojärjestelmä ei edellytä uni-valverytmin sopeutumista yövuoroihin ja nopeat vuoronvaihdot jäävät vähäisiksi. Tätä vuorotyömallia tulisi mahdollisuuksien mukaan suosia. Krooninen ja kasautuva univaje, joitten taustalla on pitkään jatkuva, yksilön tarpeeseen nähden liian lyhyt yöuni, heikentävät keskittymistä, muistia ja oppimiskykyä. Yöuni on tärkeätä mm. uusien asioiden sisäistävälle oppimiselle. Unen aikana uusi tieto kiinnitetään säilömuistin tietorakenteisiin. Väsymys- ja uupumustiloissa ihmisen tulkinta tunneviesteistä muuttuu. Täten työtoverin tai alaisen kyynistyminen ja hänellä jatkuvasti ilmenevät negatiiviset tunnekokemukset copyright Kiti Müller, Työterveyslaitos 4(6)

5 työyhteisössä voivat olla merkki henkilön ylikuormittumisesta ja uupumuksesta. Keskimääräistä suuremmassa riskissä näyttävät olevan työlleen omistautuneet, tunnolliset ja hyvän suorituskapasiteetin omaavat henkilöt, joilla on vaikeuksia työtehtävien rajaamisessa. Itsenäiseen työhön tottuneiden asiantuntijoiden ja yrittäjien kohdalla on myös itsensä johtaminen haaste. Ylikuormitukseen johtanut tilanne ei korjaannu pelkällä sairaslomalla tai masennuslääkkeillä, vaan tärkeämpiä voivat olla toimenpiteet, jotka johtavat työmäärän oikeaan mitoitukseen ja sen ymmärtämiseen, että ihmisen toimintakyvyllä on rajansa. Kuukautiskierto, menopaussi ja aivot Fertiili-ikäisillä naisilla on usein ennen kuukautisia mielialan vaihtelua, tyypillisimmin ärtyneisyyttä, lievää masennusta, ahdistusta ja keskittymisvaikeuksia % naisista kokee oireet elämää haittaavina. Yleisimpiä ongelmat ovat tutkimusten mukaan vuotiailla naisilla. Tämä on myös sitä ikäkautta, jolloin monilla naisilla on myös haasteita mm. työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen kanssa. Vaihdevuosien lähestyessä oireet lievittyvät ja häviävät. Sukuhormonipitoisuuksien "aivovaikutuksia", jotka näkyvät mielialassa ja kognitiivisissa toiminnoissa ei toistaiseksi ole kyetty kattavasti selittämään. Joillakin naisilla migreenikohtaukset ovat vahvasti sidoksissa kuukautiskiertoon. Lisäksi pitkittyvä työstressi lisää migreenikohtauksia ja kuukautiskierto häiriintyy stressistä. Neuroendokrinologiset mekanismit vaikuttavat siis hyvin monimuotoisesti aivoperäisiin ilmiöihin. Naisilla on lukuisissa tutkimuksissa todettu olevan miehiä suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin. Tämä on johtanut hypoteesiin, jonka mukaan menopaussi omalta osaltaan kiihdyttäisi sairausprosessia. Varmaa näyttöä estrogeeni-korvaushoidon hyödystä Alzheimerin taudin (AD) ehkäisemiseksi(/oireiden ilmaantuvuuden siirtämiseksi) naisen oman estrogeenituotannon "sammuttua" ei ole saatu. Jonkin verran näyttöä on siitä, että menopaussin alkaessa annetulla estrogeenihoidolla ("critical period") olisi AD:tä ehkäisevää vaikutusta. Useat naiset kokevat, että vaihdevuosien alkaessa muisti heikentyy. Laaja Cochrane tutkimus osoittaa, että estrogeenihoidolla ei ole vaikutusta kognitiiviseen suorituskykyyn. Koetun muistin heikentymisen takana ovat todennäköisesti monet erilaiset mekanismit. Kyseisen ikäluokan naisilla on usein jo kroonisia sairauksia, kuten diabetes, metabolinen oireyhtymä, sydän ja verisuonisairauksia. Iän myötä yleisestikin palautuminen esimerkiksi kiireisestä työpäivästä kestää pitempään kuin nuorempana, joka voi näkyä muisti- ja keskittymisvaikeuksina. Potilaan valittaessa uupumusta, jaksamisongelmia ja muistivaikeuksia, on syytä muistaa, että oireilun taustalla voi olla lukuisia eri tekijöitä, myös gynekologisia. Vaikka ryhmätason tutkimuksissa esimerkiksi estrogeenihoidolla ei ole osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, ikääntyvillä naisilla voi olla useita syitä kuten levottomat jalat, "kuumat aallot", tihentynyttä virtsaamistarvetta (ym. ym.), jotka ovat omalta osaltaan aiheuttamassa mm. huono-unisuutta ja katkonaista yöunta ja tätä kautta mielialaongelmia ja muistipulmia. Kilpirauhasen vajaatoiminta ja esimerkiksi B-vitamiinien puutostilat voivat kehittyä hitaasti, joten niiden mahdollisuus on pidettävä mielessä. Pidä huolta aivoistasi Liikunnan terveysvaikutukset on osoitettu laajasti. Eri liikuntamuodot aktivoivat monipuolisesti aivojen eri osa-alueita. Liikuntaa säännöllisesti harrastavien riski sairastua Alzheimerin tautiin copyright Kiti Müller, Työterveyslaitos 5(6)

6 (AD) on laajan USA:ssa tehdyn väestötutkimuksen perusteella pienempi kuin henkilöillä, jotka ovat liikunnallisesti passiivisia. Metabolisen oireyhtymän ja vaskulaarisen aivosairauden ja AD:n välillä on myös todettu yhteys. Myös lääkärille itselleen on tärkeätä pohtia omaa jaksamistaan ja olla tietoinen sen rajoista: "Mikä on minulle sopiva työkuormituksen taso?" Tärkeätä on myös ymmärtää, että työtoverin ja alaisen jaksamisellakin on rajansa. Viime kädessä vastuu aivoistamme on meillä jokaisella itsellä. Omilla elämäntapavalinnoillamme (levon ja tekemisen suhde, liikunta, harrastukset) vaikutamme aivojemme terveyteen. Useiden tutkimusten perusteella juuri lääkärit antavat omaan toiminta- ja työkykyyn liittyvien ongelmien jatkua liian pitkään ennen avun hakemista. Lääkäreitten uupumisriski on mm. työhön sitoutumisen vuoksi useissa tutkimuksissa todettu varsin korkeaksi. Oireitten varhaistunnistus ja kuormitusta aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen ja toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi, on tärkeätä. Kun uupumus vaikeutuu, ihmisen omat edellytykset korjata tilanne heikkenevät. Uupuneen aloitekyky ei enää siihen riitä. Jos kollegasi kyynistyy, muuttuu ärtyväksi tai vetäytyy pois yhteisistä tilaisuuksista, ota puheeksi jaksamiseen liittyvät asiat. Lääkäreillä on varsin paljon univaikeuksia ja unilääkkeiden käyttö on valitettavan yleistä. Mielialaoireiden itsehoito psyykenlääkkeillä on myös lääkärille varsin helppoa. Jokaisen meistä tulisi muistaa, että emme voi olla lääkäreitä itsellemme. Meidän ei myöskään tulisi toimia läheisen työtoverin tai ystävän lääkärinä. Välittävänä kollegana voimme ohjata työtoverin sellaisen lääkärin vastaanotolle, jonka ammattitaitoon luotamme. Lisätietoja: copyright Kiti Müller, Työterveyslaitos 6(6)

Aivotutkimuksesta ajatusruokaa työelämän kehittämiselle

Aivotutkimuksesta ajatusruokaa työelämän kehittämiselle Kiti Müller, Työterveyslaitos, 2014 1(6) Aivotutkimuksesta ajatusruokaa työelämän kehittämiselle Kiti Müller, tutkimusprofessori, Aivot ja työ tutkimuskeskus, Työterveyslaitos neurologian (HY) ja neurokognitiivisen

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Aivojen toiminta oppimisen

Aivojen toiminta oppimisen Aivojen toiminta oppimisen näkökulmasta Lääkärikouluttajien kesäkoulu 15.06.2009 tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus www.aivotyolaboratorio.fi n. 30 lääkäriä,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

HENRY seminaari 2, Wanha Satama 24.9.2009 Miten pitkälle aivot venyvät? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus, www.ttl.

HENRY seminaari 2, Wanha Satama 24.9.2009 Miten pitkälle aivot venyvät? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus, www.ttl. Ylipursuavat aivot HENRY seminaari 2, Wanha Satama 24.9.2009 Miten pitkälle aivot venyvät? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus, www.ttl.fi Ensin reilusti: luennollani on tavoite

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Liikkuva amis jaksaa painaa!

Liikkuva amis jaksaa painaa! Liikkuva amis jaksaa painaa! REIPAS LIIKUNTA VÄHENTÄÄ YLIMÄÄRÄISTÄ RASVAKUDOSTA, LASKEE KORKEAA VERENPAINETTA, VAHVISTAA LUUKUDOSTA SEKÄ PARANTAA SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TERVEYTTÄ. (Syväoja, Kantomaa,

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi tietotyössä

Aivojen hyvinvointi tietotyössä Aivojen hyvinvointi tietotyössä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus TIEKE -seminaari Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna 16.9.2010 Tietotyössä haastetaan

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Kiti Müller ja TTL 1

Kiti Müller ja TTL 1 Aivot mielessä Työn mielekkyys ja mielettömyys JYTYN luentopäivä 04.10.2014 Lue lisää: www.ttl.fi/aivotyo Aivotutkimuksesta ajatusruokaa työelämän kehittämiselle sekä blogeistani www.kitimuller.com Ajatusfiilailua

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Aivot ja työ tutkimuskeskus. Enemmän luovuutta, vähemmän kilpailua? Enemmän luovuutta, vähemmän kilpailua?

Aivot ja työ tutkimuskeskus. Enemmän luovuutta, vähemmän kilpailua? Enemmän luovuutta, vähemmän kilpailua? Enemmän luovuutta, vähemmän kilpailua? Kiti Müller, tutkimusprofessori Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus uni, stressi, palautuminen työn kognitiiviset vaatimukset ja ihmisen tiedonkäsittely

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Muuttaako teknologia aivojen tapaa käsitellä tietoa? Teknologia 2013 Tervetuloa vuoteen 2020

Muuttaako teknologia aivojen tapaa käsitellä tietoa? Teknologia 2013 Tervetuloa vuoteen 2020 Muuttaako teknologia aivojen tapaa käsitellä tietoa? Teknologia 2013 Tervetuloa vuoteen 2020 tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Sukellus tulevaisuuteen 1 S. R. y Cajal (1852-1934)

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kognitiivinen kuormittuminen ja aivojen hyvinvointi työssä 10.11.2015. Teemu Paajanen johtava psykologi Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kognitiivinen kuormittuminen ja aivojen hyvinvointi työssä 10.11.2015. Teemu Paajanen johtava psykologi Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kognitiivinen kuormittuminen ja aivojen hyvinvointi työssä johtava psykologi Työterveyslaitos SAK Työympäristöseminaari 17.10.2015 Kiljava 2015 1 Esityksen aihepiiriä Kuinka töissä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot