Hammashuolto terveyskeskuksissa 2005

Transkriptio

1 Tilastotiedote Statistikmeddelande 16/2006 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Terveys 2006 Hälsa Health Hammashuolto terveyskeskuksissa Sanna-Mari Saukkonen Hannu Rintanen Sähköposti: etunimi.sukunimi@stakes.fi Hanna Eronen vv Telefax Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovden National Research and Development Centre for Welfare and Health Puhelin (09) Telefon Phone Telefaksi (09) Telefax ISSN (Internet) ISSN (painettu - printed) Terveyskeskusten hammashuollossa hoidettiin vuonna reilut 1,8 miljoonaa asiakasta. Hammashuoltokäyntien määrä on hieman alle viisi miljoonaa käyntiä, lisäystä tapahtui vuoteen 2004 verrattuna 0,1 prosentin verran. Hammashuollon asiakkaiden määrä kasvoi noin 2 vuoteen 2004 verrattuna. Ammattiryhmien välillä on edelleen nähtävissä hoidon painopisteen siirtymistä hammaslääkäreiltä hammashuoltajille ja hammashoitajille. Hammashuoltajien luokse tehdyt käynnit lisääntyivät noin 7 ja hammashoitajien käynnit noin 5. Kaikista terveyskeskusten hammashuollon käynneistä 80 tehtiin kuitenkin edelleen hammaslääkäreiden luokse. Hammaslääkäreille tehdyt käynnit vähenivät edellisvuoteen verrattuna 1,4. Käynti- ja asiakasmäärät vähenivät alle 18-vuotiaiden ikäryhmässä (asiakasmäärät -1,6 ja käynnit -3 ), 18-vuotiaiden ja sitä vanhempien hammashuollon käynnit lisääntyivät 3 ja asiakasmäärät 5,5 vuoteen 2004 verrattuna. Alle 18-vuotiaat kävivät hammaslääkärin vastaanotolla keskimäärin 1,5 kertaa ja yli 55-vuotiaat keskimäärin 0,4 kertaa. Terveyskeskusten hammashuollon asiakkaina oli alle 18-vuotiaista 75 väestöstä ja yli 55-vuotiaista 19. Väestöön suhteutettuja hammashuollon käyntejä oli vuonna eniten palveluja tuottaneen sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa 1,4 - kertainen määrä verrattuna vähiten hammashuollon käyntejä tuottaneen sairaanhoitopiiriin terveyskeskuksiin.

2 1 Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo Terveyskeskusten hammashuollon toiminta vuonna Alueelliset erot hammashuollon palvelujen käytössä Ostetut ja myydyt käynnit vuonna Ohjeet, käsitteet ja määritelmät Liitteet

3 2 Terveyskeskusten hammashuollon toiminta vuonna Terveyskeskusten hammashuoltopalveluja käytti vuonna noin 1,8 miljoonaa suomalaista (taulukko 1). Asiakkaiden määrä lisääntyi vuoteen 2004 verrattuna 2,2. Hammashuollon palveluja käyttäneet kävivät hammashuollon vastaanotolla keskimäärin 2,7 kertaa vuodessa. Taulukko 1. Terveyskeskusten hammashuollon palveluja käyttäneiden asiakkaiden määrät vuonna ja muutos vuoteen 2004 verrattuna Tabell 1. klienter som utnyttjat hälsovdscentralernas tandvdstjänster samt ändring från 2004 Ikäryhmä Åldersgrupp Asiakkaat Klienter Käyntejä / 1000 asiakasta Besök / klienter Muutos vuodesta 2004 vuoteen Ändring från 2004 till Asiakkaat Klienter Muutos () Ändring () ,6 18 vuotta täyttäneet 18 och över ,5 siitä därav ,3 siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över ,8 asiakkaat Alla klienter ,2 Hammashuoltokäyntien kokonaismäärä jäi vuonna hieman alle viiden miljoonan käynnin. Kun huomioidaan kaikki hammashuollon ammattiryhmät, lisääntyivät hammashuollon käynnit vuoteen 2004 verrattuna 0,1 (taulukko 2 ja 3). Käyntien kasvua tapahtui hammashuoltaja- (+7 ) ja hammashoitajakäynneissä (+ 5 ). Hammaslääkärikäynnit vähenivät 1,4 prosenttiyksikön verran. 3

4 Taulukko 2. Terveyskeskusten hammashuollon käynnit ammattiryhmittäin vuonna ja muutos verrattuna vuoteen 2004 Tabell 2. Tandvdsbesök på hälsovdscentraler efter yrkesgrupp samt ändring från 2004 Ikäryhmä Åldersgrupp Hammaslääkäri Tandläkare Hammashuoltaja Tandhygienist Hammashoitaja Tandskötare Yhteensä Totalt Hammashuollon käynnit terveyskeskuksissa vuonna Tandvdsbesök på hälsovdscentraler vuotta täyttäneet yht. Alla 18 och över totalt siitä därav siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över käynnit Alla besök Muutos vuodesta 2004 vuoteen, lukumäärät Ändring från 2004 till, antal vuotta täyttäneet yht. Alla 18 och över totalt siitä därav siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över käynnit Alla besök

5 Taulukko 3. Hammashuollon käynnit terveyskeskuksissa väestön tuhatta ko. ikäryhmän asukasta kohden vuonna ja väestöön suhteutettujen käyntien muutos vuosina 2004 Tabell 3. Tandvdsbesök på hälsovdscentraler per invånare i samma åldersgrupp samt ändring av antalet besök i förhållande till befolkningen 2004 Ikäryhmä Åldersgrupp Hammaslääkäri Tandläkare Hammashuoltaja Tandhygienist Hammashoitaja Tandskötare Yhteensä Totalt Hammashuollon käynnit terveyskeskuksissa vuonna tuhatta asukasta kohden Tandvdsbesök på hälsovdscentraler per invånare kaikki 18 vuotta täyttäneet yht. Alla 18 och över totalt siitä därav siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över käynnit Alla besök Väestöön suhteutettujen käyntien muutos vuodesta 2004 vuoteen, Ändring av antalet besök i förhållande till befolkningen från 2004 till, ,1 4,5 0,6-3,0 kaikki 18 vuotta täyttäneet yht. Alla 18 och över totalt 1,1 9,4 18,6 2,4 siitä därav ,7 9,0 16,2 1,9 siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över 3,5 10,7 24,9 4,9 käynnit Alla besök -1,8 6,4 4,7-0,3 aan hammashuollon käyntejä vuonna oli 945 tuhatta asukasta kohden. Määrä pysyi lähes samana vuoteen 2004 verrattuna. Tuhatta asukasta kohti suhteutettuja käyntejä hammashoitajan luo oli 32, hammashuoltajakäyntejä 155 ja hammaslääkärikäyntejä 759, eli koko väestö kävi hammaslääkärivastaanotolla keskimäärin 0,8 kertaa vuodessa. Eniten kävivät vastaanotolla lapset ja nuoret eli keskimäärin 1,5 kertaa vuodessa (taulukko 3). Ikäryhmittäisiin väestöosuuksiin suhteutettujen hammashuollon käyntien vähenemistä tapahtui erityisesti lasten ja nuorten käyntien osalta (vähennys 3 ), kun sen sijaan aikuisten (kaikkien 18 vuotta täyttäneiden) käyntien määrä nousi 2,4 vuoteen 2004 verrattuna. Väestöön suhteutetut lasten ja nuorten käynnit hammashuoltajalla kasvoivat suhteessa 4,5 prosentilla. Lasten tarkastuksia on vähennetty hammaslääkäreiltä tai niitä on siirretty hammashuoltajille, koska muuttuneiden lakien perusteella työn painopistettä on jouduttu siirtämään enemmän aikuisten hoitamiseen. en 18 vuotta täyttäneiden hammashuoltajakäyntien määrä kasvoi 9,4, hammashoitajakäynnit hieman enemmän ja käynnit hammaslääkärillä 1,1 (taulukko 3). Kaikista terveyskeskusten hammashuollon käynneistä 80 tehtiin hammaslääkäreille, 16 hammashuoltajille ja 3 hammashoitajille. Alle 18-vuotiaiden käynneistä hammaslääkärin luokse tehtiin 75 ja muiden käynneistä 85. Koko väestöstä vuonna kävi edellisvuosien tapaan hammashuollon vastaanotolla 35 vähintään kerran (taulukko 4). vuotiaista suomalaisista käytti terveyskeskusten hammashuollon pal- 5

6 veluja kolme neljästä, osuus pieneni hieman vuoteen 2004 verrattuna. Väestöosuuksiin suhteutettuna yli 55-vuotiaiden hammashuoltoa käyttäneiden osuus oli kaikkein pienin (19 vuonna ). Taulukko 4. Vähintään kerran vuoden aikana hammashuollon vastaanotolla käyneiden osuus () ko. ikäryhmän väestöstä vuosina 2002 Tabell 4. Andel personer som besökt tandvdsmottagningen minst en gång under et () av befolkningen i samma åldersgrupp 2002 Ikäryhmä Åldersgrupp kaikki 18 vuotta täyttäneet yhteensä Alla 18 och över totalt siitä därav * siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över asiakkaat Alla klienter Alueelliset erot hammashuollon palvelujen käytössä Väestöön suhteutetut hammashuollon käyntimäärät vaihtelivat jonkun verran maan eri osissa. Eniten käyntejä (kaikkien ammattiryhmien käynnit yhteensä) oli vuonna Kanta-Hämeen ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirien terveyskeskuksissa ja kunnissa, n käyntiä tuhatta asukasta kohden (taulukko 5). Näillä alueilla oli noin 1,4 kertaa enemmän käyntejä kuin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella (790 käyntiä /1 000 as.). Hammashuollon käynnit lisääntyivät eniten Etelä- Savossa, jossa lisäystä edellisvuoden käynteihin oli 9,6. Alle 18-vuotiaiden hammashuollon käyntejä oli vuonna eniten Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa, käyntiä tuhatta alle 18-vuotiasta kohden. Lasten ja nuorten hammashuollon käynnit suhteessa samanikäiseen väestöön lisääntyivät eniten Etelä-Savossa (6,1 ). Voimakkaimmin väestöön suhteutetut käynnit vähenivät Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireissä (-12,2 ). Vähiten vuotiaiden väestöön suhteutettuna käyntejä oli kuitenkin edelleen Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS-piirin) terveyskeskuksissa, / asukasta. Hammaslääkärissä käytiin eniten Pohjois-Pohjanmaan (946 käyntiä / as.) sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa, kuten vuotta aiemminkin (liitetaulukko 1). Vaasan sairaanhoitopiirissä oli eniten lasten ja nuorten hammaslääkärikäyntejä (1 915 käyntiä / as.). Väestöön suhteutettujen hammaslääkärikäyntien määrä kasvoi eniten (9,8 ) Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Väestöön suhteutettujen hammaslääkärikäyntien väheneminen oli suurinta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella (-8,6 ) (liitetaulukko 1). 6

7 Taulukko 5. Käynnit terveyskeskusten hammashuollon vastaanotolla vuosina ja 2004; kaikki käynnit ja vuotiaiden käynnit (väestö 31.12) Tabell 5. Besök på hälsovdscentralernas tandvdsmottagningar och 2004; alla besök och ingarnas besök (befolkningsdata 31.12). Sairaanhoitopiiri Sjukvdsdistrikt Käynnit lkm Besök, antal Alla Alla Käynnit/1000 as Besök/1 000 inv. Alla Muutos () Ändring () 2004 Varsinais-Suomen shp Egentliga Finlands svd ,5 Satakunnan shp Satakunta svd ,5 Kanta-Hämeen shp Egentliga Tavastlands svd ,0 Pirkanmaan shp Birkalands svd ,3 Päijät-Hämeen shp Päijänne-Tavastlands svd ,0 Kymenlaakson shp Kymmenedalens svd ,3 Etelä-Karjalan shp Södra Karelens svd ,3 Etelä-Savon shp Södra Savolax svd ,6 Itä-Savon shp Östra Savolax svd ,1 Pohjois-Karjalan shp Norra Karelens svd ,2 Pohjois-Savon shp Norra Savolax svd ,8 Keski-Suomen shp Mellersta Finlands svd ,3 Etelä-Pohjanmaan shp Södra Österbottens svd ,1 Vaasan shp Vasa svd ,9 Keski-Pohjanmaan shp Mellersta Österbottens svd ,3 Pohjois-Pohjanmaan shp Norra Österbottens svd ,7 Kainuun shp Kajanalands svd ,5 Länsi-Pohjan shp Länsi-Pohja svd ,9 Lapin shp Lapplands svd ,7 HUS HNS ,2 Koko maa yhteensä Hela landet totalt ,8 7

8 Hammashuoltaja- ja hammashoitajakäyneissä alueiden väliset erot ovat suuremmat kuin hammaslääkärikäynneissä. Yhteensä näitä käyntejä oli vuonna, kuten myös vuonna 2004 eniten Keski- Suomen sairaanhoitopiirin alueella (305 käyntiä/1 000 as.) ja vähiten Keski-Pohjanmaalla (133 käyntiä/1 000 as.) (liitetaulukko 2 ja 3). Kun koko maassa hammaslääkärikäyntien osuus kaikkien ammattiryhmien kaikista käynneistä oli 80, oli se Keski-Suomessa 71. Hammashuoltaja- ja hammashoitajakäyntien osuus oli pienin Keski-Pohjanmaalla (12 eli hammaslääkärikäyntien osuus yli 88 ). Hoidettuja asiakkaita väestöön suhteutettuna oli eniten Itä-Savossa, jossa 46 väestöstä oli vuoden aikana käynyt jollain hammashuollon vastaanotolla. Seuraavaksi eniten hammashuollon asiakkaita oli Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa, joissa kaikissa yli 40 väestöstä oli vuoden aikana hammashuollon asiakkaana. Etelä-Karjala oli sairaanhoitopiireistä ainoa, jossa alle 30 väestöstä oli käyttänyt terveyskeskusten hammashuoltopalveluja (liitetaulukko 4). Lapsia oli kattavimmin hoidettu Lapin sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa (91 ), vähiten HUS -alueella (66 ). 4 Ostetut ja myydyt käynnit vuonna Terveyskeskukset tilastoivat kunnan/kuntayhtymän itse tuottamiksi palveluiksi kaikki oman kunnan asukkaiden ja ulkopaikkakuntalaisten käynnit (=myydyt palvelut) terveyskeskuksen hammashuollossa. Vuonna itse tuotettuja palveluita (käyntejä hammashuollossa) tilastoitiin , joista myydyiksi ilmoitettiin käyntiä (taulukko 6). Vuonna 2004 myytyjä käyntejä tilastoitiin terveyskeskukset eivät ole aina ilmoittaneet kaikkia ulkokuntalaisten käyntejä myydyiksi käynneiksi, vaikkakin ohjeessa näin opastetaan tekemään. Vuoden tiedoissa myydyiksi käynneiksi laskettiin tietojen käsittelyvaiheessa mukaan myös kaikki terveyskeskusten ulkopaikkakuntalaisille tuottamat käynnit. Kunnallisten hammashuollon ostopalvelujen osuus kokonaistarjonnasta pysyi vähäisenä. Poikkeuksena edelliseen tekevät kunnat, jotka ostavat kaiken palvelun toiselta terveyskeskukselta. hammashuollon käynnit, jotka kunnat tässä yhteydessä ovat ilmoittaneet tarjonneensa kuntalaisille, olivat vuonna yhteensä (sisältäen kuntien/kuntayhtymien itse tuottamat palvelut ja valtiolta sekä muilta, eli yksityisiltä, ostetut palvelut) 8

9 Taulukko 6. Hammashuollon ostopalvelut vuonna ja muutos vuoteen 2004 Tabell 6. Köpta tjänster inom tandvden samt ändring från 2004 Hammashuollon palvelut Tandvdstjänster käynnit Alla besök 2004 lukumäärä antal Kunnan itse tuottamat palvelut Tjänster som kommunen producerat ,1 Siitä myydyt palvelut därav sålda tjänster ,3 Valtiolta ostetut palvelut Tjänster man köpt av staten Kunnilta ostetut palvelut Tjänster man köpt av kommuner ,9 Kuntayhteisöiltä ostetut palvelut Tjänster man köpt av samkommuner ,7 Muilta ostetut palvelut Tjänster man köpt av andra ,6 hammashuollon käynnit Alla tandvdsbesök ,3 Kunnilta/kuntayhtymiltä ostetut palvelut Tjänster man köpt av kommuner/samkommuner ,1 ostetut palvelut Alla köpta tjänster ,8 Eniten hammashuollon palvelujaan myi muille vuonna (kuten kahtena aikaisempanakin vuonna) Mikkelin terveyskeskus, palvelut myytiin Hirvensalmen ja Ristiinan terveyskeskuksille. Noin 20 terveyskeskusta ei ilmoittanut lainkaan myytyjä käyntejä. Kymmenen eniten käyntejä myyneen terveyskeskuksen myytyjen käyntien osuus kaikista käynneistä vaihteli 0,5 (Helsingin kaupungin terveysvirasto) 16 (Mikkelin terveyskeskus) välillä kaikkien itse tuotettujen käyntien määrästä. Terveyskeskukset ostivat ilmoituksensa mukaan vuonna toisilta kunnilta tai kuntayhtymiltä noin käyntiä, vähennystä vuoteen 2004 oli noin 4, eniten palveluja osti Ristiinan terveyskeskus, noin käyntiä. Kaiken hammashuollon toiminnan toiselta terveyskeskukselta tai terveyskeskuskuntayhtymältä ilmoittivat ostavansa Ristiina, Hirvensalmi, Längelmäki, Sammatti, Suomenniemi, Särkisalo ja Iniö. Muilta kuin kunnilta tai kuntayhteisöiltä (eli lähinnä yksityiseltä) ostetuiksi käynneiksi ilmoitetut ovat lisääntyneet noin 27, vuoteen 2004 verrattuna. Käyntejä osti vuonna eniten Helsinki eli käyntiä. Tampere osti yksityissektorilta käyntiä, Turku käyntiä ja Rovaniemi käyntiä. Järvenpää osti hieman vajaa käyntiä ja käyntiä ostivat Mäntsälän, Vihdin, Pohjan ja Kuopion terveyskeskukset. aan kunnat ja kuntayhtymät ostivat oman kuntansa tai kuntayhtymänsä ulkopuolelta käyntiä, mikä on kaikista hammashuollon käynneistä 2,7. 9

10 5 Ohjeet, käsitteet ja määritelmät Vuonna ei hammashuollon järjestämisperusteisiin tullut lakimuutoksia, joten tiedonkeruu toteutettiin samansisältöisenä kuin vuoden 2004 tiedonkeruu. Aikaisempien vuosien hammashuollon tilastotiedot ja tietosisällöt tiedonkeruuta ohjanneine lakimuutoksineen löytyvät aiempien vuosien tilastotiedotteista. Alle on koottu keskeisimpiä tiedonkeruun käsitteitä ja määritelmiä. Tiedonkeruun ohjeistus ja lomakepohjat kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta: Hammashuollon käynti: Käynti hammaslääkärin, hammashuoltajan/suuhygienistin ja hammashoitajan luona. Hammashuollon käynnit eritellään ikäryhmittäin vuotiaisiin, vuotiaisiin ja 56 ja yli 56 -vuotiaisiin, potilaan/asiakkaan kulloisenkin iän mukaan. Potilasmäärä/asiakasmäärä = Sama kuin henkilötunnusten lukumäärä. Asiakaspalvelujen ostot = Oman terveyskeskuksen ulkopuolelta, esimerkiksi yksityiseltä tai toiselta julkiselta palvelujen tuottajalta, hankitut palvelut. Asiakaspalvelut ovat ns. lopputuotepalveluja, jotka kunta on ostanut kuntalaiselle joltain muulta palvelun tuottajalta sen sijaan, että olisi tuottanut palvelun itse. Asiakaspalveluita eivät ole sellaiset palvelut, jotka kunta ostaa "itselleen" (ei siis suoraan kuntalaiselle) käyttääkseen niitä tuotannontekijänä omassa palvelutuotannossaan, esimerkiksi keikkalääkärin palvelut. Vain asiakaspalvelujen ostot sisällytetään tilastossa kohtiin Valtiolta/Kunnilta/ Kuntayhtymiltä/Muilta ostetut palvelut. Ulkokuntalaisten käynnit: Kunnat tuottavat palveluja pääasiassa oman kuntansa asukkaille, mutta usein osan palveluista käyttävät ulkokuntalaiset. kunnan itse (niin kuntalaisille kuin ulkokuntalaisillekin) tuotetut palvelut merkitään kohtaan "itse tuotetut palvelut". Näistä ulkokuntalaisille tuotetut (potilaan kotikunnalle myydyt) palvelut laitetaan vielä erikseen kohtaan "Siitä: myydyt palvelut". Kun itse tuotetuista palveluista vähennetään myydyt palvelut, jäljelle jää kunnan kuntalaisille tuottamien palvelujen määrä. Kuntayhtymä ei tuota palveluja siinä mielessä itselleen kuin kunta tuottaa (kuntalaisille) vaan kuntayhtymä myy kaikki itse tuottamansa palvelut. Sen vuoksi kuntayhtymät merkitsevät kohtaan "Siitä: myydyt palvelut" ainoastaan muille kuin kunnille (=valtiolle, muille kuntayhtymille ja yksityisille) myydyt palvelut Itse tuotetut palvelut: kunnan/kuntayhtymän omien toimintayksiköiden tuottamat palvelut. Itse tuotetut palvelut sisältävät sekä oman kunnan/kuntayhtymän asukkaille tuotetut että ulkopuolisille tuotetut (=myydyt) palvelut, mutta ei muilta palveluntuottajalta ostettuja asiakaspalveluja. Tiedot muista terveyskeskuskäynneistä julkaistaan omassa tilastotiedotteessaan Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa. Terveyskeskusten hammashuollon käyntitietoja voi poimia nyt myös SOTKAnet verkkopalvelusta. Palvelu löytyy osoitteesta Hammashuollon indikaattorit saa näkyviin asiasanalla hammashuolto. 10

11 6 Liitteet Sairaanhoitopiirikohtaiset taulukot Tabeller med indelning efter sjukvdsdistrikt Liitetaulukko 1. Käynnit terveyskeskusten hammaslääkäreiden vastaanotolla sairaanhoitopiireittäin vuosina ja 2004; kaikki käynnit ja 0-17-vuotiaiden käynnit Tabell 1. Besök på hälsovdscentralernas tandläkarmottagningar efter sjukvdsdistrikt och 2004; alla besök och ingarnas besök Liitetaulukko 2. Käynnit terveyskeskusten hammashoitajien ja hammashuoltajien vastaanotoilla sairaanhoitopiireittäin vuosina ja 2004; kaikki käynnit ja 0-17-vuotiaiden käynnit Tabell 2. Besök på hälsovdscentralernas tandskötar- och tandhygienistmottagningar efter sjukvdsdistrikt och 2004; alla besök och ingarnas besök Liitetaulukko 3. Terveyskeskusten hammashoitajien ja hammashuoltajien vastaanotoilla tehtyjen käyntien osuus () kaikista käynneistä sairaanhoitopiireittäin ja ikäryhmittäin vuosina ja 2004 Tabell 3. Andelen besök på hälsovdscentralernas tandskötar- och tandhygienistmottagningar () av alla besök efter sjukvdsdistrikt och åldersgrupp och 2004 Liitetaulukko 4. Terveyskeskusten kaikki hammashuollon asiakkaat sairaanhoitopiireittäin ja ikäryhmittäin vuosina ja 2004 Tabell 4. Hälsovdscentralernas alla tandvdsklienter efter sjukvdsdistrikt och åldersgrupp och 2004 Terveyskeskus- ja kuntakohtaiset taulukot Tabeller med indelning efter hälsovdscentral och kommun Taulukot julkaistaan vain internetissä, Tabellerna nedan publiceras endast på Internet: Liitetaulukko 5. Hammashuollon käynnit vuonna (ja 2004) ammattiryhmittäin ja kunnittain. Tabell 5. Tandvdsbesök (och 2004) efter yrkesgrupp och kommun Liitetaulukko 6. Hammaslääkärikäynnit vuonna (ja 2004) terveyskeskuksittain ja kunnittain Tabell 6. Tabdläkarbesök (och 2004) efter hälsovdscentral och kommun Liitetaulukko 7. Hammashoitajakäynnit vuonna (ja 2004) terveyskeskuksittain ja kunnittain Tabell 7. Tandskötarbesök (och 2004) efter hälsovdscentral och kommun Liitetaulukko 8. Hammashuoltajakäynnit vuonna (ja 2004) terveyskeskuksittain ja kunnittain Tabell 8. Tandhygienistbesök (och 2004) efter hälsovdscentral och kommun Liitetaulukko 9. hammashuollon asiakkaat vuonna (ja 2004) terveyskeskuksittain ja kunnittain Tabell 9. Alla klienter inom tandvden (och 2004) efter hälsovdscentral och kommun 11

12 Tilastotiedote Statistikmeddelande 16/2006 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Terveys 2006 Hälsa Health Tandvden på hälsovdscentralerna Sanna-Mari Saukkonen Hannu Rintanen E-post: fornamn.efternamn@stakes.fi Hanna Eronen tjänstledig Telefax Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovden National Research and Development Centre for Welfare and Health Puhelin (09) Telefon Phone Telefaksi (09) Telefax ISSN (Internet) ISSN (painettu - printed) År hade hälsovdscentralerna drygt 1,8 miljoner tandvdspatienter. et tandvdsbesök var lite under fem miljoner och hade ökat med 0,1 procent jämfört med I jämförelse med 2004 ökade antalet tandvdspatienter med cirka 2 procent. Det skedde fortfarande en förskjutning av vdens tyngdpunkt från tandläkarna till tandhygienisterna och tandskötarna. Besöken hos tandhygienister ökade med ungefär 7 procent och hos tandskötare med ungefär 5 procent. Av alla tandvdsbesök på hälsovdscentraler var dock 80 procent fortfarande tandläkarbesök. Besöken hos tandläkare minskade med 1,4 procent jämfört med föregående. et besök och patienter minskade i åldersgruppen under 18 (patientantalet -1,6 och besöken -3 ). Däremot ökade tandvdsbesöken med 3 procent i åldersgruppen 18 och över samt patientantalet med 5,5 procent jämfört med De som var under 18 besökte tandläkarmottagningen i snitt 1,5 gånger och de som var över 55 i snitt 0,4 gånger. Av befolkningen under 18 var 75 procent tandvdspatienter på hälsovdscentralerna och av befolkningen över 55 var 19 procent. År var antalet tandvdsbesök i relation till befolkningen 1,4 gånger större vid hälsovdscentralerna i det sjukvdsdistrikt som producerat mest tjänster i jämförelse med hälsovdscentralerna i det sjukvdsdistrikt som hade minst tandvdsbesök.

13 1 Innehållsförteckning 1 Innehållsförteckning Hälsovdscentralernas tandvd Regionala skillnader i utnyttjandet av tandvd Köpta och sålda besök Anvisningar, begrepp och definitioner Bilagor

14 2 Hälsovdscentralernas tandvd År utnyttjade cirka 1,8 miljoner finländare hälsovdscentralernas tandvd (tabell 1). et patienter ökade med 2,2 procent jämfört med De som utnyttjade tandvdstjänsterna besökte tandvdsmottagningen i snitt 2,7 gånger per. Taulukko 1. Terveyskeskusten hammashuollon palveluja käyttäneiden asiakkaiden määrät vuonna ja muutos vuoteen 2004 verrattuna Tabell 1. patienter som utnyttjat hälsovdscentralernas tandvdstjänster samt ändring från 2004 Ikäryhmä Åldersgrupp Asiakkaat Patienter Käyntejä / 1000 asiakasta Besök / patienter Muutos vuodesta 2004 vuoteen Ändring från 2004 till Asiakkaat Patienter Muutos () Ändring () ,6 18 vuotta täyttäneet 18 och över ,5 siitä därav ,3 siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över ,8 asiakkaat Alla patienter ,2 År blev det totala antalet tandvdsbesök lite under fem miljoner besök. När man beaktar alla yrkesgrupper inom tandvden, ökade tandvdsbesöken med 0,1 procent jämfört med 2004 (tabellerna 2 och 3). et besök hos tandhygienister (+7 ) och tandskötare (+5) ökade. Tandläkarbesöken minskade med 1,4 procentenheter. 3

15 Taulukko 2. Terveyskeskusten hammashuollon käynnit ammattiryhmittäin vuonna ja muutos verrattuna vuoteen 2004 Tabell 2. Tandvdsbesök på hälsovdscentraler efter yrkesgrupp samt ändring från 2004 Ikäryhmä Åldersgrupp Hammaslääkäri Tandläkare Hammashuoltaja Tandhygienist Hammashoitaja Tandskötare Yhteensä Totalt Hammashuollon käynnit terveyskeskuksissa vuonna Tandvdsbesök på hälsovdscentraler vuotta täyttäneet yht. Alla 18 och över totalt siitä därav siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över käynnit Alla besök Muutos vuodesta 2004 vuoteen, lukumäärät Ändring från 2004 till, antal vuotta täyttäneet yht. Alla 18 och över totalt siitä därav siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över käynnit Alla besök

16 Taulukko 3. Hammashuollon käynnit terveyskeskuksissa väestön tuhatta ko. ikäryhmän asukasta kohden vuonna ja väestöön suhteutettujen käyntien muutos vuosina 2004 Tabell 3. Tandvdsbesök på hälsovdscentraler per invånare i samma åldersgrupp samt ändring av antalet besök i förhållande till befolkningen 2004 Ikäryhmä Åldersgrupp Hammaslääkäri Tandläkare Hammashuoltaja Tandhygienist Hammashoitaja Tandskötare Yhteensä Totalt Hammashuollon käynnit terveyskeskuksissa vuonna tuhatta asukasta kohden Tandvdsbesök på hälsovdscentraler per invånare kaikki 18 vuotta täyttäneet yht. Alla 18 och över totalt siitä därav siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över käynnit Alla besök Väestöön suhteutettujen käyntien muutos vuodesta 2004 vuoteen, Ändring av antalet besök i förhållande till befolkningen från 2004 till, ,1 4,5 0,6-3,0 kaikki 18 vuotta täyttäneet yht. Alla 18 och över totalt 1,1 9,4 18,6 2,4 siitä därav ,7 9,0 16,2 1,9 siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över 3,5 10,7 24,9 4,9 käynnit Alla besök -1,8 6,4 4,7-0,3 År var det totala antalet tandvdsbesök 945 per invånare. et var nästan detsamma som et besök hos tandskötare per invånare var 32, hos tandhygienist 155 och hos tandläkare 759, dvs. hela befolkningen gjorde i snitt 0,8 tandläkarbesök per. Mest besökte barn och ungdomar tandläkarmottagningen, nämligen 1,5 gånger per (tabell 3). Särskilt bland barn och ungdomar minskade antalet tandvdsbesök i förhållande till befolkningsandelarna indelade efter åldersgrupp (-3 ), medan vuxnas (alla som fyllt 18 ) besök ökade med 2,4 procent från Barns och ungdomars tandhygienistbesök i förhållande till befolkningen ökade med 4,5 procent. Kontroll av barns tänder har minskat för tandläkarnas del, eller så har kontrollen flyttats över till tandhygienister, eftersom man på grund av lagändringar varit tvungen att flytta tyngdpunkten i arbetet till vd av vuxna. et besök hos tandhygienist ökade med 9,4 procent för åldersgruppen 18 och över. Besöken hos tandskötare ökade lite mer och besöken hos tandläkare 1,1 procent (tabell 3). Av alla tandvdsbesök på hälsovdscentral gjordes 80 procent hos tandläkare, 16 procent hos tandhygienister och 3 procent hos tandskötare. I åldersgruppen under 18 gjordes 75 procent av besöken hos tandläkare, medan motsvarande besökssiffra för övriga var 85 procent. Liksom tidigare besökte 35 procent av befolkningen tandvdsmottagningen minst en gång (tabell 4). Av finländarna i åldrarna 0 17 utnyttjade tre av fyra hälsovdscentralernas tand- 5

17 vd. Andelen minskade lite jämfört med I förhållande till befolkningsandelarna var andelen över 55-ingar som utnyttjat tandvden den allra minsta (19 ). Taulukko 4. Vähintään kerran vuoden aikana hammashuollon vastaanotolla käyneiden osuus () ko. ikäryhmän väestöstä vuosina 2002 Tabell 4. Andel personer som besökt tandvdsmottagningen minst en gång under et () av befolkningen i samma åldersgrupp 2002 Ikäryhmä Åldersgrupp kaikki 18 vuotta täyttäneet yhteensä Alla 18 och över totalt siitä därav siitä 56 vuotta täyttäneet därav 56 och över asiakkaat Alla patienter Regionala skillnader i utnyttjandet av tandvd et tandvdsbesök i förhållande till befolkningen varierade lite i olika delar av landet. År gjordes mest besök (totala antalet besök hos alla yrkesgrupper) på hälsovdscentralerna och i kommunerna i Centrala Tavastlands sjukvdsdistrikt och Norra Österbottens sjukvdsdistrikt, nämligen besök per invånare (tabell 5). Inom dessa områden gjordes ungefär 1,4 gånger mer besök än i Södra Karelens sjukvdsdistrikt (790 besök/1 000 invånare). Tandvdsbesöken ökade mest i Södra Savolax där ökningen var 9,6 procent från et innan. År hade hälsovdscentralerna i Södra Savolax sjukvdsdistrikt mest tandvdsbesök i åldersgruppen under 18, nämligen besök per personer under 18. Barns och ungdomars tandvdsbesök i förhållande till befolkningen i samma ålder ökade mest i Södra Savolax (6,1 ). Kraftigast minskade antalet besök i förhållande till befolkningen i Päijät-Häme sjukvdsdistrikt (- 12,2 ). Det lägsta antalet besök för ingar i förhållande till befolkningen hade fortfarande hälsovdscentralerna i Helsingfors och Nylands sjukvdsdistrikt (HNS), nämligen per invånare. Liksom ett tidigare (tabellbilaga 1), gjordes det största antalet tandläkarbesök (946 besök/1 000 invånare) på hälsovdscentralerna i Norra Österbottens sjukvdsdistrikt. Vasa sjukvdsdistrikt hade mest tandläkarbesök för barn och unga (1 915 besök/1 000 invånare). et tandläkarbesök i förhållande till befolkningen ökade mest (9,8 ) i Södra Savolax sjukvdsdistrikt. Minskningen av antalet tandläkarbesök i förhållande till befolkningen var störst i Birkalands sjukvdsdistrikt (- 8,6 ) (tabellbilaga 1). 6

18 Taulukko 5. Käynnit terveyskeskusten hammashuollon vastaanotolla vuosina ja 2004; kaikki käynnit ja vuotiaiden käynnit (väestö 31.12) Tabell 5. Besök på hälsovdscentralernas tandvdsmottagningar och 2004; alla besök och ingarnas besök (befolkningsdata 31.12). Sairaanhoitopiiri Sjukvdsdistrikt Käynnit lkm Besök, antal Alla Alla Käynnit/1000 as Besök/1 000 inv. Alla Muutos () Ändring () 2004 Varsinais-Suomen shp Egentliga Finlands svd ,5 Satakunnan shp Satakunta svd ,5 Kanta-Hämeen shp Centrala Tavastlands svd ,0 Pirkanmaan shp Birkalands svd ,3 Päijät-Hämeen shp Päijät-Häme svd ,0 Kymenlaakson shp Kymmenedalens svd ,3 Etelä-Karjalan shp Södra Karelens svd ,3 Etelä-Savon shp Södra Savolax svd ,6 Itä-Savon shp Östra Savolax svd ,1 Pohjois-Karjalan shp Norra Karelens svd ,2 Pohjois-Savon shp Norra Savolax svd ,8 Keski-Suomen shp Mellersta Finlands svd ,3 Etelä-Pohjanmaan shp Syd-Österbottens svd ,1 Vaasan shp Vasa svd ,9 Keski-Pohjanmaan shp Mellersta Österbottens svd ,3 Pohjois-Pohjanmaan shp Norra Österbottens svd ,7 Kainuun shp Kajanalands svd ,5 Länsi-Pohjan shp Länsi-Pohja svd ,9 Lapin shp Lapplands svd ,7 HUS HNS ,2 Koko maa yhteensä Hela landet totalt ,8 7

19 De regionala skillnaderna mellan tandhygienist- och tandskötarbesök är större än för tandläkarbesöken. År liksom 2004 var det totala antalet för dessa besök störst i Mellersta Finlands sjukvdsdistrikt (305 besök/1 000 invånare) och minst i Mellersta Österbottens sjukvdsdistrikt (133 besök /1 000 invånare) (tabellbilagorna 2 och 3). När andelen tandläkarbesök i hela landet av alla yrkesgruppers alla besök var 80 procent, var den 71 procent i Mellersta Finland. Andelen tandhygienistoch tandskötarbesök var minst i Mellersta Österbottens sjukvdsdistrikt (12, dvs. tandläkarbesökens andel var över 88 ). et patienter som fått vd i förhållande till befolkningen var störst i Östra Savolax, där 46 procent av befolkningen besökt någon tandvdsmottagning under et. Näst mest tandvdspatienter hade Mellersta Österbotten, Mellersta Finland, Södra Österbotten och Södra Savolax där över 40 procent av befolkningen besökt tandvden under. Av sjukvdsdistrikten var Södra Karelen det enda där under 30 procent av befolkningen hade utnyttjat hälsovdscentralernas tandvd (tabellbilaga 4). Den mest täckande vden av barn hade hälsovdscentralerna i Lapplands sjukvdsdistrikt (91 ) och den minsta täckningen hade HNS (66 ). 4 Köpta och sålda besök Hälsovdscentralerna statistikför som tjänster som kommunen/samkommunen producerat själv alla besök som den egna kommunens invånare och invånare som inte har sin hemvist i kommunen gjort (= sålda tjänster) hos hälsovdscentralens tandvd. År statistikfördes tjänster (tandvdsbesök) som "självproducerade". Av dessa var " sålda besök" (tabell 6). År 2004 statistikfördes "sålda besök". Alla hälsovdscentraler har inte alltid meddelat alla besök som invånare från andra kommuner gjort som "sålda besök", trots att man ska göra så enligt anvisningarna. I uppgifterna för inbegreps vid databearbetningen i antalet "sålda besök" även alla besök som invånare från andra kommuner gjort på hälsovdscentraler. Andelen köpta tjänster inom den kommunala tandvden av det totala utbudet förblev liten. Ett undantag från detta utgör de kommuner som köper alla tjänster från en annan hälsovdscentral. År var det totala antalet tandvdsbesök, som kommunerna i detta sammanhang meddelat att de erbjudit kommuninvånarna, (inbegripet tjänster som kommunerna/samkommunerna producerat själva samt tjänster som man köpt av staten och andra, dvs. privata). 8

20 Taulukko 6. Hammashuollon ostopalvelut vuonna ja muutos vuoteen 2004 Tabell 6. Köpta tjänster inom tandvden samt ändring från 2004 Hammashuollon palvelut Tandvdstjänster käynnit Alla besök 2004 lukumäärä antal Kunnan itse tuottamat palvelut Tjänster som kommunen producerat ,1 Siitä myydyt palvelut därav sålda tjänster ,3 Valtiolta ostetut palvelut Tjänster man köpt av staten Kunnilta ostetut palvelut Tjänster man köpt av kommuner ,9 Kuntayhteisöiltä ostetut palvelut Tjänster man köpt av samkommuner ,7 Muilta ostetut palvelut Tjänster man köpt av andra ,6 hammashuollon käynnit Alla tandvdsbesök ,3 Kunnilta/kuntayhtymiltä ostetut palvelut Tjänster man köpt av kommuner/samkommuner ,1 ostetut palvelut Alla köpta tjänster ,8 År sålde S:t Michel hälsovdscentral mest tandvdstjänster till andra (liksom under två tidigare ). Tjänsterna såldes till Hirvensalmi och Ristiina hälsovdscentraler. Cirka 20 hälsovdscentraler har inte alls uppgett "sålda besök". Andelen "sålda besök" för de tio hälsovdscentraler som sålt mest besök av alla besök varierade från 0,5 procent (Helsingfors stads hälsovdsverk) till 16 procent (S:t Michel hälsovdscentral) av alla besök som producerats själv. År köpte hälsovdscentralerna enligt egen utsago av andra kommuner eller samkommuner cirka besök, vilket var en minskning på cirka 4 procent från Mest tjänster köpte Ristiina hälsovdscentral, nämligen cirka besök. Ristiina, Hirvensalmi, Längelmäki, Sammatti, Suomenniemi, Finby och Iniö uppgav att de köper all tandvd av en annan hälsovdscentral eller hälsovdscentral samkommun. Jämfört med 2004 ökade antalet besök som man uppgett att man köpt av andra än kommuner och samkommuner (dvs. närmast av privata) cirka 27 procent. År köpte Helsingfors mest besök, dvs besök. Tammerfors köpte besök av den privata sektorn, Åbo besök och Rovaniemi besök. Järvenpää köpte lite under besök och Mäntsälä, Vichtis, Pojo och Kuopio hälsovdscentraler köpte besök. Totalt köpte kommunerna och samkommunerna externa besök, vilket är 2,7 procent av alla tandvdsbesök. 9

21 5 Anvisningar, begrepp och definitioner År gjordes inga lagändringar i grunderna för att anordna tandvd. Följaktligen genomfördes datainsamlingen med samma innehåll som Tidigare s tandvdsstatistik och datainnehåll liksom information om de lagändringar som styrt datainsamlingen ing i statistikmeddelandena från tidigare. Nedan har datainsamlingens viktigaste begrepp och definitioner sammanställts. Anvisningarna för datainsamlingen och blankettmallarna finns på adressen: Tandvdsbesök: Besök hos tandläkare, tandhygienist/munhygienist eller tandskötare. Tandvdsbesöken specificeras enligt åldersgrupperna 0 17, samt 56 och över utifrån patientens/klientens ålder vid varje enskilt besök. Patientantal/klientantal = Samma som antalet personbeteckningar. Köp av patient/klienttjänster = Tjänster som införskaffats från en annan part än den egna hälsovdscentralen, t.ex. från en privat serviceproducent eller en annan serviceproducent inom den offentliga sektorn. Patient/klienttjänsterna är så kallade slutprodukttjänster, som kommunen har köpt för en kommuninvånare av en annan serviceproducent i stället för att producera tjänsten själv. Patient/klienttjänsterna omfattar inte sådana tjänster som kommunen köper åt "sig själv" (således inte direkt till kommuninvånaren) för att använda dem som en produktionsfaktor i sin egen serviceproduktion, t.ex. hyrläkares tjänster. Endast köp av patient/klienttjänster ska finnas under punkten "Valtiolta/Kunnilta/Kuntayhtymiltä/Muilta ostetut palvelut" (Tjänster man köpt av staten/kommuner/samkommuner/övriga). Besök som avläggs av personer som inte har sin hemvist i kommunen: I första hand producerar kommunerna tjänster för invånare i den egna kommunen, men personer som bor i en annan kommun utnyttjar ofta de här tjänsterna. Alla de tjänster som kommunen har producerat själv (såväl för den egna kommunens invånare som för invånare i andra kommuner) anges under punkten "Itse tuotetut palvelut" (Tjänster som har producerats själv). Bland de här tjänsterna anges skilt för sig de tjänster som har producerats för invånare i en annan kommun (som har sålts till patientens hemkommun) under punkten "Siitä: Myydyt palvelut" (Av dem: sålda tjänster). När de sålda tjänsterna dras ifrån de tjänster som producerats själv f man som resultat den mängd tjänster som kommunen har producerat för sina invånare. En samkommun producerar inte tjänster för sig själv i samma mening som en kommun producerar (för kommuninvånarna), utan en samkommun säljer alla de tjänster som den producerar. Därför anger kommunen under punkten "Siitä: Myydyt palvelut" (Av dem: sålda tjänster) endast sådana tjänster som har sålts till andra parter än till kommuner (= staten, andra samkommuner och privata). Tjänster som har producerats själv: Alla de tjänster som kommunens/samkommunens egna verksamhetsenheter har producerat. Tjänsterna omfattar både de tjänster som har producerats för invånarna i den egna kommunen/samkommunen samt sådana tjänster som har producerats för (=sålts till) invånare i andra kommuner. Den omfattar inte patient/klienttjänster som man har köpt av andra serviceproducenter. Uppgifter om andra hälsovdscentralbesök publiceras i statistikmeddelandet Öppenvdsbesöken inom primärvden på hälsovdscentralerna. 10

22 Uppgifter om tandvdsbesök på hälsovdscentraler kan nu även fås från webbtjänsten SOTKAnet. Webbtjänsten finns på adressen Tandvdsindikatorerna hittas genom referensordet "tandvd". 6 Bilagor Sairaanhoitopiirikohtaiset taulukot Tabeller med indelning efter sjukvdsdistrikt Liitetaulukko 1. Käynnit terveyskeskusten hammaslääkäreiden vastaanotolla sairaanhoitopiireittäin vuosina ja 2004; kaikki käynnit ja 0-17-vuotiaiden käynnit Tabellbilaga 1. Besök på hälsovdscentralernas tandläkarmottagningar efter sjukvdsdistrikt och 2004; alla besök och ingarnas besök Liitetaulukko 2. Käynnit terveyskeskusten hammashoitajien ja hammashuoltajien vastaanotoilla sairaanhoitopiireittäin vuosina ja 2004; kaikki käynnit ja 0-17-vuotiaiden käynnit Tabellbilaga 2. Besök på hälsovdscentralernas tandskötar- och tandhygienistmottagningar efter sjukvdsdistrikt och 2004; alla besök och ingarnas besök Liitetaulukko 3. Terveyskeskusten hammashoitajien ja hammashuoltajien vastaanotoilla tehtyjen käyntien osuus () kaikista käynneistä sairaanhoitopiireittäin ja ikäryhmittäin vuosina ja 2004 Tabellbilaga 3. Andelen besök på hälsovdscentralernas tandskötaroch tandhygienistmottagningar () av alla besök efter sjukvdsdistrikt och åldersgrupp och 2004 Liitetaulukko 4. Terveyskeskusten kaikki hammashuollon asiakkaat sairaanhoitopiireittäin ja ikäryhmittäin vuosina ja 2004 Tabellbilaga 4. Hälsovdscentralernas alla tandvdspatienter efter sjukvdsdistrikt och åldersgrupp och 2004 Terveyskeskus- ja kuntakohtaiset taulukot Tabeller med indelning efter hälsovdscentral och kommun Taulukot julkaistaan vain internetissä, Tabellerna nedan publiceras endast på Internet: Liitetaulukko 5. Hammashuollon käynnit vuonna (ja 2004) ammattiryhmittäin ja kunnittain. Tabellbilaga 5. Tandvdsbesök (och 2004) efter yrkesgrupp och kommun Liitetaulukko 6. Hammaslääkärikäynnit vuonna (ja 2004) terveyskeskuksittain ja kunnittain Tabellbilaga 6. Tabdläkarbesök (och 2004) efter hälsovdscentral och kommun Liitetaulukko 7. Hammashoitajakäynnit vuonna (ja 2004) terveyskeskuksittain ja kunnittain Tabellbilaga 7. Tandskötarbesök (och 2004) efter hälsovdscentral och kommun Liitetaulukko 8. Hammashuoltajakäynnit vuonna (ja 2004) terveyskeskuksittain ja kunnittain Tabellbilaga 8. Tandhygienistbesök (och 2004) efter hälsovdscentral och kommun Liitetaulukko 9. hammashuollon asiakkaat vuonna (ja 2004) terveyskeskuksittain ja kunnittain Tabellbilaga 9. Alla patienter inom tandvden (och 2004) efter hälsovdscentral och kommun 11

23 Liitetaulukko 1. Käynnit terveyskeskusten hammaslääkäreiden vastaanotolla sairaanhoitopiireittäin vuosina ja 2004; kaikki käynnit ja 0-17-vuotiaiden käynnit Tabell 1. Besök på hälsovdscentralernas tandläkarmottagningar efter sjukvdsdistrikt och 2004; alla besök och ingarnas besök Sairaanhoitopiiri Sjukvdsdistrikt 0-17-vuotiaat 0 17 Käynnit Besök Alla Alla vuotiaat 0 17 Käynnit/1000 as Besök/1 000 inv. Alla Muutos () Ändring () 2004 Varsinais-Suomen shp Egentliga Finlands svd ,3 Satakunnan shp Satakunta svd ,3 Kanta-Hämeen shp Centrala Tavastlands svd ,4 Pirkanmaan shp Birkalands svd ,6 Päijät-Hämeen shp Päijät-Häme svd ,3 Kymenlaakson shp Kymmenedalens svd ,0 Etelä-Karjalan shp Södra Karelens svd ,2 Etelä-Savon shp Södra Savolax svd ,8 Itä-Savon shp Östra Savolax svd ,3 Pohjois-Karjalan shp Norra Karelens svd ,7 Pohjois-Savon shp Norra Savolax svd ,8 Keski-Suomen shp Mellersta Finlands svd ,3 Etelä-Pohjanmaan shp Syd-Österbottens svd ,0 Vaasan shp Vasa svd ,4 Keski-Pohjanmaan shp Mellersta Österbottens svd ,2 Pohjois-Pohjanmaan shp Norra Österbottens svd ,4 Kainuun shp Kajanalands svd ,1 Länsi-Pohjan shp Länsi-Pohja svd ,4 Lapin shp Lapplands svd ,2 HUS HNS ,7 Koko maa yhteensä Hela landet totalt ,2 1(4)

24 Liitetaulukko 2. Käynnit terveyskeskusten hammashoitajien ja hammashuoltajien vastaanotoilla sairaanhoitopiireittäin vuosina ja 2004; kaikki käynnit ja 0-17-vuotiaiden käynnit Tabell 2. Besök på hälsovdscentralernas tandskötar- och tandhygienistmottagningar efter sjukvdsdistrikt och 2004; alla besök och ingarnas besök Sairaanhoitopiiri Sjukvdsdistrikt Käynnit Besök Alla Alla vuotiaat 0 17 Käynnit/1000 as Besök/1 000 inv. Alla Muutos () Ändring () 2004 Varsinais-Suomen shp Egentliga Finlands svd ,1 Satakunnan shp Satakunta svd ,4 Kanta-Hämeen shp Centrala Tavastlands svd ,7 Pirkanmaan shp Birkalands svd ,0 Päijät-Hämeen shp Päijät-Häme svd ,3 Kymenlaakson shp Kymmenedalens svd ,9 Etelä-Karjalan shp Södra Karelens svd ,2 Etelä-Savon shp Södra Savolax svd ,4 Itä-Savon shp Östra Savolax svd ,9 Pohjois-Karjalan shp Norra Karelens svd ,0 Pohjois-Savon shp Norra Savolax svd ,7 Keski-Suomen shp Mellersta Finlands svd ,2 Etelä-Pohjanmaan shp Syd-Österbottens svd ,0 Vaasan shp Vasa svd ,4 Keski-Pohjanmaan shp Mellersta Österbottens svd ,7 Pohjois-Pohjanmaan shp Norra Österbottens svd ,5 Kainuun shp Kajanalands svd ,8 Länsi-Pohjan shp Länsi-Pohja svd ,8 Lapin shp Lapplands svd ,3 HUS HNS ,1 Koko maa yhteensä Hela landet totalt ,6 2(4)

25 Liitetaulukko 3. Terveyskeskusten hammashoitajien ja hammashuoltajien vastaanotoilla tehtyjen käyntien osuus () kaikista käynneistä sairaanhoitopiireittäin ja ikäryhmittäin vuosina ja 2004 Tabell 3. Andelen besök på hälsovdscentralernas tandskötar- och tandhygienistmottagningar () av alla besök efter sjukvdsdistrikt och åldersgrupp och 2004 Sairaanhoitopiiri Sjukvdsdistrikt vuotiaat Yli 55- Alla 2004 Alla Varsinais-Suomen shp Egentliga Finlands svd Satakunnan shp Satakunta svd Kanta-Hämeen shp Centrala Tavastlands svd Pirkanmaan shp Birkalands svd Päijät-Hämeen shp Päijät-Häme svd Kymenlaakson shp Kymmenedalens svd Etelä-Karjalan shp Södra Karelens svd Etelä-Savon shp Södra Savolax svd Itä-Savon shp Östra Savolax svd Pohjois-Karjalan shp Norra Karelens svd Pohjois-Savon shp Norra Savolax svd Keski-Suomen shp Mellersta Finlands svd Etelä-Pohjanmaan shp Syd-Österbottens svd Vaasan shp Vasa svd Keski-Pohjanmaan shp Mellersta Österbottens svd Pohjois-Pohjanmaan shp Norra Österbottens svd Kainuun shp Kajanalands svd Länsi-Pohjan shp Länsi-Pohja svd Lapin shp Lapplands svd HUS HNS Koko maa yhteensä Hela landet totalt (4)

26 Liitetaulukko 4. Terveyskeskusten kaikki hammashuollon asiakkaat sairaanhoitopiireittäin ja ikäryhmittäin vuosina ja 2004 Tabell 4. Hälsovdscentralernas alla tandvdsklienter efter sjukvdsdistrikt och åldersgrupp och 2004 Sairaanhoitopiiri Sjukvdsdistrikt Asiakkaat Klienter Asiakkaat/1000 as Klienter/1 000 inv 0-17-vuotiaat 0 17 Alla Alla Alla Muutos () Ändring () 2004 Varsinais-Suomen shp Egentliga Finlands svd ,6 Satakunnan shp Satakunta svd ,1 Kanta-Hämeen shp Centrala Tavastlands svd ,6 Pirkanmaan shp Birkalands svd ,0 Päijät-Hämeen shp Päijät-Häme svd ,6 Kymenlaakson shp Kymmenedalens svd ,3 Etelä-Karjalan shp Södra Karelens svd ,4 Etelä-Savon shp Södra Savolax svd ,4 Itä-Savon shp Östra Savolax svd ,2 Pohjois-Karjalan shp Norra Karelens svd ,0 Pohjois-Savon shp Norra Savolax svd ,3 Keski-Suomen shp Mellersta Finlands svd ,1 Etelä-Pohjanmaan shp Syd-Österbottens svd ,4 Vaasan shp Vasa svd ,5 Keski-Pohjanmaan shp Mellersta Österbottens svd ,2 Pohjois-Pohjanmaan shp Norra Österbottens svd ,6 Kainuun shp Kajanalands svd ,8 Länsi-Pohjan shp Länsi-Pohja svd ,0 Lapin shp Lapplands svd ,2 HUS HNS ,8 Koko maa yhteensä Hela landet totalt ,3 4(4)