Peruselintoimintojen häiriöiden fysiologia ja niiden tunnistaminen

Transkriptio

1 Peruselintoimintojen häiriöiden fysiologia ja niiden tunnistaminen Hengitysvajaus Verenkiertovajaus Tajuttomuus EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

2 Peruselintoiminnot? EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

3 Hengitysvajaus Hengityksen tärkeimmät tehtävät: Happea sisään Keuhkotuuletus (ventilaatio) Hiilidioksidia ulos Happo-emästasapainon säätely EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

4 Hapettuminen Hengityskaasujen vaihto tapahtuu keuhkorakkuloissa jolloin kaasut siirtyvät kohti pienempää pitoisuutta (diffuusio) Happi kiinnittyy hemoglobiiniin ja hiilidioksidi siirtyy keuhkorakkulaan Kaasut joutuvat matkallaan ylittämään ohuet solukalvot 2014 Lahden alueen osasto

5 Hengityksen arvioinnista Hengityksen vaikeutuessa tulee arvioida erikseen Hengitystie Hapettumisen riittävyys Hiilidioksidin poisto (keuhkotuuletus) Hengitystyön määrä 2014 Lahden alueen osasto

6 Hypoksemia (veren vähäinen happipitoisuus) SaO2 < 90% Hypoksemian kolme syytä: Matala alveolikaasun happiosapaine, 1/3 Hypoksisen kaasuseoksen hengittäminen Alhainen ilmanpaine = korkea ilmanala Hiilidioksidin kertyminen (hyperkapnia) Hypoksia korjaantuu helposti lisähapella, mutta taustalle saattaa jäädä vakava hyperkapnia Hyperkapnian oireina: hengitystaajuus on harva, potilas on uninen, hengitysäänet on vaimeat ja hengityksen ilmavirta on heikko kädellä kokeiltuna à hengityksen mekaaninen avustaminen EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

7 Diffuusiohäiriö, 2/3 Hapen siirtyminen keuhkorakkuloista kapillaarivereen on heikentynyt Useat tautitilat voivat aiheuttaa, esim. COPD à keuhkoemfyseema à kaasujenvaihto pinta-ala pienenee Koholla oleva keuhkovaltiopaine aiheuttaa rakenteellisia muutoksia alveolin ja kapillaarin väliseen seinämään à diffuusio kapasiteetti pienenee Usein tilanne korjattavissa happiosapainetta nostamalla eli lisähappea antamalla. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

8 Lisääntynyt laskimosekottuma, 3/3 Tavallisin henkeä uhkaava hapettumishäiriön syy Yleisin syy ventilaatio-perfuusio-epäsuhta Keuhkojen jonkin alueen tuulettuminen(ventilaatio) on epätäydellistä, mutta verenkierto(perfuusio) on runsasta/normaalia Esim. pinnallinen hengitys, aspiraatio, keuhkokuume, keuhkopöhö, ilmarinta, keuhkoembolia EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

9 Astma ja COPD Ahtauttavat keuhkosairaudet ovat erittäin yleinen tautiryhmä. Jos keuhkoputkien ahtautuminen (obstruktio) on kohtauksellista ja palautuvaa kyseessä on astma. Jos se on jatkuvaa puhutaan kroonisesta keuhkoahtaumataudista (COPD) Astman vallitsevuus väestössä on 2-6 % Astmakuolemia Suomessa todetaan vuosittain +- 80, valtaosa yli 65v. Kelan tilastojen mukaan n potilaalle on myönnetty tautiryhmään lääkekorvausoikeus

10 Astmakohtauksen erikoispiirteitä Aktiivinen uloshengitys Ø kohonnut paine sulkee pienet ilmatiet Ø kohonnut hengitystyö lisää hapen kulutusta Ø voi olla liian matala HT, kun potilas sopeutuu hengitystievastukseen Hiilidioksidinarkoosi mahdollinen Hengitysexhaustio ilmarinnan kehittymisen mahdollisuus

11 Keuhkoahtaumatauti(COPD) Jaetaan kahteen alaryhmään Keuhkolaajentuma (emfyseema) Krooninen keuhkoputkien tulehdus Yli 90% taustalla tupakointi. Pitkäkestoisen tupakoinnin seurauksena liman poisto hengitysteistä huononee, limakalvot paksuuntuvat, hengitysteissä vallitsee tulehduksen kaltainen tila Vain 15% tupakoivista sairastuu tautiin Suomessa n kotihappihoidossa olevaa tupakoinnin lopettanutta potilasta joilla tauti on edennyt pitkälle

12 Keuhkoahtaumatauti(COPD) Arvion mukaan jopa 80% tapauksista keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheeseen liittyy infektio ja puolessa tapauksissa tarvitaan antibioottihoitoa Infektion merkit Limantulon lisääntyminen Yskösten värin muuttuminen (vihertäväksi) Taustalla saattavat olla myös muut sairaudet (sydämen vajaatoiminta, keuhkoembolia, ilmarinta jne.)

13 Keuhkoödeema Kun sydämen vasemman puolen vajaatoiminta pahenee, vasemman kammion paine nousee myös sydämen lepovaiheessa, koska sydän venyttyy. Tämä heijastuu myös vasemman eteisen paineen nousuna Koska keuhkoista paalaavan veren ja vasemman eteisen välillä on katkeamaton yhteys, paine nousee myös keuhkojen laskimoissa, hiussuonistossa ja valtimossa

14 Keuhkoödeema Mitä nopeammin tilanne kehittyy, sitä huonommin elimistö pystyy sopeutumaan kehittyvään verentungokseen Oireistoon kuuluu paheneva hengenahdistus yhä pienemmässä rasituksessa ja lopulta levossakin. Lisääntyvä keuhkoverisuoniston paine ajaa nestettä aluksi keuhkovälikudokseen (interstitiaalinen ödeema) ja lopulta keuhkorakkuloihin (alveolaarinen keuhkoödeema)

15 Keuhkoödeema; oireet ja löydökset Potilas levoton, hengenhädässä, tuntee tukehtuvansa Iho harmaan kalpea ja kylmän hikinen Syanoosi etenkin huulissa Työläs hengitys, HT > 25, apulihakset käytössä Puhuu sanoja tai huonosti lauseita Pöhön alkuvaiheessa voi rohina kuulua lähinnä keuhkojen alaosasta, myöhemmin jopa korvin kuuluva kupliva hengitysääni kaulalaskimot pullottavat perifeeriset turvotukset punertava ödeemavaahto suusta SpO 2 < 90%

16 Keuhkoembolia Keuhkoemboliassa keuhkovaltimo tai sen haara tukkeutuu Tukoksen aiheuttaa tavallisimmin alaraajasta lähtenyt verihyytymä, joka kulkeutuu oikean sydänpuoliskon läpi Taudin yleisyydeksi on arvioitu ad. 200 tapausta/ as/vuosi

17 Keuhkoembolia Osassa keuhkorakkuloita ei tapahdu lainkaan kaasujen vaihtoa. Lisäksi oikean sydämen puoliskon tekemä työ kasvaa, kun elimistö joutuu kierrättämään saman verimäärän vain osassa keuhkovaltimoita Seurauksena on oikean sydänpuoliskon paineennousu, jos keuhkovaltimopuusto tukkeutuu yli 30%:n laajuudelta ns.terveellä Sydän ja keuhkosairailla paine nousee jo pienissä tukoksissa

18 Keuhkoembolian aiheuttamat EKG-muutokset Ekg-muutokset johtuvat sydämen kuormituksesta, ja ne muuttuvat kuormitustilanteen mukaan T-inversioita nähdään etenkin etuseinäkytkennöissä (V1-V3) Sydämen oikean puolen kuormittuminen voi aiheuttaa korkean P-aallon (P-pulmonale) ja RBBB:n Tyyppilöydöksenä on myös S-aallon esiintyminen I-kytkennässä ja Q-aalto IIIkytkennässä

19 Keuhkokuume (Pneumonia) Yleisin kuolemia aiheuttava infektiosairaus, ja sitä esiintyy etenkin vakavia perustauteja sairastavilla potilailla Pneumoniaan menehtyy 5-15% siihen sairastuneista, mutta vakavimmissa muodoissa jopa lähes puolet potilaista menehtyy Tyypilliset oireet ovat Pitkittynyt, usein limainen yskä Kuumeilu Rintapistos Mahdollisesti sekavuutta Yleiskunnon heikentymistä

20 Keuhkokuume (Pneumonia) Vakavimmassa tilanteessa bakteerin päästyä verenkiertoon aiheutuu hengenvaarallinen verenkiertosokki (septinen sokki) jossa elimistön verenkiertoon vapauttamat tulehdusvälittäjäaineet voivat saada aikaan eri elinvaurioita (esim. maksa, keuhkot, munuaiset) Yleisimmät vakavat keuhkokuumetta aiheuttavat bakteerit Pneumokokki Mykoplasma Klamydia

21 Paniikkihäiriö ja hyperventilaatio 10% hengenahdistuspotilaista oireiden taustalla ovat psyykkiset syyt Paniikkikohtaukseen voi liittyä hillitsemätön liikahengitys, joka vuorostaan saa valtimoveren hiilidioksidipitoisuuden pienenemisen, verisuonten supistumisen ja respiratorisen alkaloosin (elimistön nesteiden liiallinen emäksisyys. Löydöksenä ph:n nousu ja hiilidioksidiosapaineen lasku)

22 Paniikkihäiriö ja hyperventilaatio Potilaan oirekuvaa hallitsee tiheä hengittäminen, mutta pystyy välillä puhumaan täysin normaalisti eikä hänellä ole hapenpuutteen eikä verenkiertosokin löydöksiä Verisuonten supistuminen aiheuttaa puutumista ja pistelyä raajoissa sekä tyypillisesti suun ympäristössä Myös rintakipua saattaa esiintyä ja EKG:ssä voi esiintyä ST-laskua. Happisaturaatio on suuri ja syketaajuus on suurentunut Potilaan ilman loppumisen tunne on vahva ja hän pelkää vakavaa sairaskohtausta. Pahimmillaan potilas saattaa kouristaa

23 Paniikkihäiriö ja hyperventilaatio Hyperventilaatio ja paniikkihäiriö menevät useimmiten ohi puolessa tunnissa. Jos tilanne pitkittyy, on syytä miettiä muita em. oireiden aiheuttajia Sydämen rytmihäiriö Anafylaksia Asidoosi Keuhkoembolia Sepsis Myrkytys SAV

24 703 Hengitysvaikeus Ensihoito

25 Hoidon pääperiaatteet Itsekuri / rauhallisuus Hoitotilan valinta Potilaan henkinen tukeminen / hoitoon valmistelu / sopeuttaminen Asentohoito Hapen tarjonta Positiivinen ilmatiepaine? cpap, peep Muista mekaanisen hengitystyön auttamisen mahdollisuus Ventilaatiotuki Hengitysteiden varmistaminen ja avaaminen Lääkehoidot Toimenpiteet (ilmarinta esim.) HOITOVASTUU HOITOTASON MUKAISESTI Pyydä herkästi lisäapua ja kysy lääkäriltä hoito-ohjetta

26 Ensivaste, Perustaso, Hoitotaso, VATI ja KJ Välitön tilanarvio Alkuhoitotoimet Esitiedot Tarkennettu tilanarvio Hoito Hoito-ohjeen pyytäminen

27 ENSIVASTE: Välitön tilanarvio ja alkuhoitotoimet (A, B, C, D) TAJUNTA (AVPU) A: AWAKE V: VERBAL STIMULATION P: PAINFUL STIMULATION U: COMPLETELY UNRESPONSIVE Ei hereillä? Eloton Aloita elvytystoimet Tajuton Avaa hengitystiet, käännä potilas kylkiasentoon ja aloita lisähapenanto, Spo2

28 ENSIVASTE: Välitön tilanarvio ja alkuhoitotoimet (A, B, C, D) Onko hengitys epänormaalia, työlästä? Sisäänhengitys epänormaalia / raskasta / vaikeaa Uloshengitys epänormaalia / raskasta / vaikeaa Pystyykö potilas puhumaan vaivatta? Lauseita/sanoja? Jos potilas hengittää työläästi ja pystyy puhumaan sanoja Rauhoita potilasta, puoli-istuva asento ja saturaation mittaus huoneilmalla, lisähapen aloitus varaajamaskilla 12 l/min. Jos potilas hengittää työläästi eikä pysty puhumaan sanoja ja ei jaksa yskiä Rauhoita potilasta, puoli-istuva asento ja saturaation mittaus huoneilmalla, lisähapen aloitus varaajamaskilla 12 l/min, avusta astmapotilaan uloshengitystä käsin

29 ENSIVASTE: Välitön tilanarvio ja alkuhoitotoimet (A, B, C, D) HENGITYS (A, B) Hengitystaajuus SpO 2 huoneilmalla. Aloita välittömästi SpO 2 :n mittaamisen jälkeen lisähapen anto Taulukko1. Aikuisen hengitysvaikeuden arviointi Lievä hengitysvaikeus -> viikset 2-3 l/min Kohtalainen hengitysvaikeus -> venturimaski 35% 8 l/min Vaikea hengitysvaikeus -> varaaja maski, virtaus niin että varaajapussi pysyy täytenä

30 ENSIVASTE: Välitön tilanarvio ja alkuhoitotoimet (A, B, C, D) VERENKIERTO (C) Arvioi rannesykkeen tuntuminen ja taajuus. Jos ei tunnu, nosta jalat ja ylävartalo kohoasentoon (V-ASENTO).

31 ENSIVASTE: Esitiedot Mitä potilas teki hengitysvaikeuden ilmaantuessa? Fyysisen rasituksen mahdollinen vaikutus Milloin oire alkoi? Jos potilaalla on sisäänhengitysvaikeus, voiko kyseessä olla vierasesine? Varsinkin jos on lapsipotilas. Onko potilaalla muita oireita (rintakipu, kuume ym.)? Perussairaudet (keuhko- ja sydänsairaudet)?

32 ENSIVASTE: Tarkennettu tilanarvio Verenpaine Jatkossa kontrolloidaan 5 15 minuutin välein tilan epävakauden mukaan. Hengityksen työläys Mitä apuhengityslihaksia on käytössä (kaula- tai vatsalihakset)? Ihon ääreisosien lämpö ja väri SpO 2 happilisän kanssa

33 ENSIVASTE: Hoito YLEISHOITO Aloita hapen anto Lievä hengitysvaikeus -> viikset 2-3 l/min Kohtalainen hengitysvaikeus -> venturimaski 35% 8 l/min Vaikea hengitysvaikeus -> varaaja maski, virtaus niin että varaajapussi pysyy täytenä Muista, että keuhkokroonikkokin tarvitsee hätätilassa happea. Istuva asento (jos on hereillä ja rannepulssi tuntuu istuessa). Vauva tai leikki-ikäinen lapsi on vanhemman sylissä. Rauhoittaminen puhumalla, potilas ei saa rasittaa itseään. Varaudu avustamaan hengitystä maski-palkeella, jossa varaajapussi + 15 l/min happivirtaus mikäli potilas menee tajuttomaksi

34 ENSIVASTE: Hoito ASTMA JA ANAFYLAKSIA Astmaa sairastava potilas Siirretään pois mahdollisen altisteen luota, myös pakkasilmasta lämpimään. Aloitetaan tarvittaessa happihoito, jos SpO2< 93%. Vaikea anafylaktinen reaktio aiemmin allergisella henkilöllä Hengitysvaikeus, verenpaine on romahtanut, tajunnantaso laskee. Jos yksiköllä on käytössä adrenaliinin injektorikynä; anna alueellisen hoito-ohjeen mukaan Epipen injektorikynällä adrenaliinia potilaan reisilihakseen; lapsille Epipen Jr. Aina lisähappi varaajamaskilla

35 ENSIVASTE: Hoito-ohjeen pyytäminen ja raportointi Raportoi potilaan tilasta matkalla olevalle hoito- tai perustason ensihoitoyksikölle heti perusselvityksen jälkeen. Ensivasteyksikön ei yleensä tarvitse pyytää hoito-ohjeita ellei paikkakuntakohtaisesti noudateta tällaista käytäntöä.

36 Verenkiertovajaus EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

37 Verenkiertovajaus Liukuva tila lievästä häiriöstä kuolemaan Ilmenee moninaisin oirein Kompensoitu vaihe Etenevä vaihe Palautumaton vaihe Häiriö verenkierrossa Kudosten verenkierto heikentynyt Kudosten hapensaanti heikentynyt à solut tuottavat energiaa ilman happea epäpuhdas palaminen Kompensaatio mekanismien pettäminen Ongelma pumpussa Kardiogeenninen/obstruktii vinen sokki Putkistossa Septinen/anafylaktinen sokki Kiertävässä nesteen määrässä Hypovoleminen sokki Sympaattinen hermosto aktivoituu à syke nousee, ääreisverenkierto heikkenee, kylmän hikisyys RR normaali Yleistynyt kudosten hapenpuute Epäpuhdas palaminen tuottaa maitohappoa à elimistö happamoituu à HT nousee Hermosolut reagoivat hapenpuutteeseen herkästi à tajunnantason lasku RR alkaa laskemaan RR romahdus Solukuolemat EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

38 Verenkiertovajaus Vakavia oireita siis Levottomuus Kohonnut hengitystaajuus Nopea syke Alentunut verenpaine Vaikea verenkierovajaus = sokki = tila, jossa verenkierto on riittämätön suhteessa kudosten tarpeeseen à hapen puute kudoksissa EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

39 Verenkiertovajaus potilaan ea Ensiarvio, hätäea à 112 Jos rannepulssi ei tunnu (RR<80mmHg) jalat ylös, muutoin makuulla on ok Jatkuva Sp02-seuranta, verenkierron seuranta (syketaajuus, lämpöraja, RR), tajunnantason seuranta à ABCDE LÄMPIMÄNÄ PITO!!! (vammapotilas) Ruumiinlämpö <35 à verenhyytyminen alkaa heikentymään EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

40 Tajuttomuus EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

41 Tajuttomuus Monenlaiset syyt voivat olla tajuttomuuden takana, muistisääntö VOI IHME! Vuoto kallon sisällä, tyypillisinä oireina on tajunnan tason lasku, pahoinvointi, päänsärky, joskus halvausoireita Lukinkalvonalainen vuoto esiintyy yleensä nuorilla perusterveillä aikuisilla, tyyppi oireena räjähtävä, voimakas päänsärky fyysisen ponnistuksen aikana, nopea tajunnan tason lasku Usein pahoinvointia ja oksentelua, niska tuntuu jäykältä ja silmissä on valonarkuutta, voi olla myös kouristeluja, joskus harvoin halvausoireita EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

42 Voi ihme! Aivokudoksen sisäinen vuoto yleensä iäkkäillä ihmisillä, oireina nopea tajunnan tason lasku ja pahoinvointi Korkea verenpaine (RR> 200mmHg) ja äkillinen tajuttomuus viittaavat vuotoon kallon sisällä EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

43 Voi ihme! O2, hapen puute, happisaturaatio 60-70% à tajunnan taso selvästi heikentynyt Intoksikaatio, myrkytys, syynä lääkkeiden, huumausaineiden tai alkoholin yliannostus, yleisin syy syvä humalatila Yli 2,5 promillen lukema johtaa yleensä tajuttomuuteen EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

44 Voi ihme! Infektio, keskushermoston infektiot voivat aiheuttaa tajunnan tason laskua Vakavin muoto bakteeriperäinen aivokalvontulehdus Tyyppi oireita: Korkea kuume niskajäykkyys, Verenpurkaumat iholla Tajunnan taso ja yleistila romahtavat nopeasti, tunneissa EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

45 Voi ihme! Hypoglykemia, verensokeri mittaus aina tajuttomalta, matala verensokeripitoisuus yleinen tajuttomuuden aiheuttaja, <2mmol/l johtaa yleensä tajuttomuuteen tai selkeään tajunnantason laskuun, myös korkeat lukemat (>20) saattavat johtaa tajunnan tason laskuun EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

46 Voi ihme! Matala verenpaine, verenpaineen ollessa 60mmHg aivojen verenkierto toimii vielä välttävästi Nopeat muutokset verenpaineessa voi aiheuttaa hetkellistä tajuttomuutta, nitrokollapsi EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

47 Voi ihme! Epilepsia, kouristelun jälkiuni vaiheessa potilas voi olla tajuton Teeskentely! V=Vuoto kallon sisään O=hapenpuute I=Intoksikaatio I=Infektio H=Hypoglykemia M=Matala verenpaine E=Epilepsia!=Simulaatio EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

48 Tajuttomuus Ensiarvio, varmista ettei ole eloton!! Tarkennettu tilan arvio, VOI IHME! HT, RR, SpO2, syke, lämpörajat, verensokeri Paikalla olleiden haastattelu, mitä on käynyt, mitä teki ennen tajuttomuutta, valittiko jotain oireita? Vammautuminen vai sairastuminen? EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

49 Tajuttomuus Hoito: Kylkiasentoon Varmista hengitystie, tarvittaessa nieluputki jos potilas sen sietää, evy Riittävän hengityksen arviointi, lisähappi? Avustaminen palkeella? Tarkka kirjaaminen EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto