Koneenrakentajan tärkeimmät standardit. Sisällys 1 (13) Jukka-Pekka Rapinoja Sisällys

Transkriptio

1 1 (13) Koneenrakentajan tärkeimmät standardit Sisällys Sisällys 1. Johdanto Tekninen tuotedokumentointi (TPD) Toleranssit ja pinnankarheus Koneturvallisuus Ergonomia Kierteet ja kiinnittimet Hitsaus Hammaspyörät Nosturit METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Eteläranta 10PL Helsinki Puhelin Y-tunnus:

2 2 (13) 1. Johdanto Yhtenäisillä menettelytavoilla ja tuotteilla on nykyisessä globaalissa taloudessa suuri taloudellinen merkitys. Standardien tarkoituksena on yhtenäistää käytäntöjä mitä erilaisimmilla elämänaloilla. Koneenrakennus on teollisuudenala, jossa standardisoinnilla on ollut jo pitkään merkittävä asema. Nykyään erilaisia ja eritasoisia standardeja on tuhansia ja niitä laaditaan koko ajan lisää. Käyttäjän kannalta ongelmaksi muodostuu runsauden pula; miten löytää standardimassasta juuri omaa yritystä ja työtä koskevat olennaiset standardit? SFS:n verkkokaupan hakukone auttaa löytämään oikeita standardeja tai standardiryhmiä aiheeseen liittyvien hakusanojen avulla. Käyttäjä saa rajattua standardimassaa, mutta hakutulos voi olla kooltaan silti varsin suuri, koska yksittäiseltä rajatulta tekniikan alalta saattaa helposti löytyä satoja standardeja. Asiaan perehtymättömän kannalta rajattukin standardijoukko voi vaikuttaa järjestäytymättömältä ja hankalalta ottaa käyttöön. Mistä standardista kuuluisi oikein aloittaa? Standardien laatijan kannalta on valitettavasti todettava, että käyttäjää ei tässä mielessä ole useinkaan ajateltu riittävästi. Käyttäjä ei helposti löydä päästandardia tai kattostandardia, jossa annettaisiin yleiskatsaus kyseisen alan standardeihin ja josta voisi helposti ja nopeasti lähteä liikkeelle. Standardien käyttämiskynnyksen alentamiseksi METSTA on laatinut koneenrakennuksen tärkeimmiltä standardisoiduilta aihealueilta yleiskatsauksia, joista selviää tärkeimmät standardit sekä järjestelmän päästandardi, jos sellainen on olemassa. On huomattava, että yleiskatsauksia ei ole kaikilta aihealueilta. Lisäksi käyttäjän on muistettava, että yleiskatsauksessa lueteltujen tärkeimpien standardien lisäksi on muitakin asiaan liittyviä standardeja, jotka voivat olla käyttäjällä aivan yhtä olennaisia kuin luetellut standardit.

3 3 (13) 2. Tekninen tuotedokumentointi (TPD) Teknisen tuotedokumentoinnin (TPD, technical product documentation) standardit sisältävät suurimman osan teknisessä piirustuksessa käytettävistä säännöistä. Tuotedokumentoinin standardit laatii ISO. Osa standardeista vahvistetaan myös eurooppalaisiksi EN ISO standardeiksi. Teknisen tuotedokumentoinnin standardit soveltuvat kaikille tekniikan aloille, mm. koneentekniikkaan, rakennustekniikkaan, arkkitehtuuriin (osin), prosessitekniikkaan ja laivanrakennukseen. Osassa standardeja esitetään näille kaikille osa-alueille yhteisiä sääntöjä, osa standardeista koskee vain tiettyä tekniikan alaa. Sähkötekniikan piirustusmerkintöjä käsitellään muualla. TPD-standardit käsittelevät piirustussääntöjen lisäksi myös osaluettelojen laadintaa, tekstikokoja ja tyyppejä, tallennusmedioita (esim. piirustusarkkien koot), arkistointia, dokumenttityyppejä, suunnittelumetodiikkaa ja 3D-mallien merkintöjä. Kohdassa 3 käsiteltävät ISO GPS-toleranssistandardit liittyvät läheisesti teknisen tuotedokumentoinnin standardeihin. Taulukko 1 Valikoima oleellisia TPD-standardeja 1 SFS-ISO Tekniset piirustukset. Yleiset esittämisperiaatteet. Osa 1: Johdanto ja hakemisto 2 SFS-EN ISO Tekniset piirustukset. Yleiset esittämisperiaatteet. Osa 20: Perussäännöt viivatyypeille 3 SFS-ISO Tekniset piirustukset. Yleiset esittämisperiaatteet. Osa 22: Viiteviivojen ja viiteapuviivojen perussäännöt ja soveltaminen 4 SFS-ISO Tekniset piirustukset. Yleiset esittämisperiaatteet. Osa 24: Viivat koneenpiirustuksissa 5 SFS-EN ISO Tekniset piirustukset. Projisointimenetelmät. Osa 2: Kohtisuorat yhdensuuntaisuusprojektiot 6 SFS-EN ISO Tekninen tuotedokumentaatio. Tekstit. Osa 0: Yleiset vaatimukset 7 SFS-EN ISO 5455 Tekniset piirustukset. Mittakaavat 8 SFS-ISO 7573 Tekninen tuotedokumentointi. Osaluettelot 9 SFS-EN ISO 2553 Hitsaus ja niiden lähiprosessit. Merkinnät piirustuksiin 10 SFS-EN ISO 6433 Tekniset piirustukset. Osanumerot 11 SFS-EN ISO 7200 Tekninen tuotedokumentointi. Otsikkoalueen ja asiakirjan ylätunnisteen tietokentät

4 4 (13) 3. Toleranssit ja pinnankarheus ISO GPS-järjestelmä (GPS = Geometric product specifications, geometrinen tuotemäärittely) ISO GPS on järjestelmä, jota käytetään kuvaamaan tiettyjä työkappaleen ominaisuuksia joissakin sen elinkaaren vaiheissa (suunnittelu, valmistus, tarkastus jne.). ISO GPS käsittelee geometrisia ominaisuuksia kuten mitta, sijainti, suunta, muoto, pinnan ominaisuudet jne. ISO GPS on laajalti tunnustettu ja sovellettu tolerointijärjestelmä. ISO GSP-järjestelmää käytetään Suomessa. ISO GPS-järjestelmää sovelletaan erityisesti koneenrakennuksessa, mutta periaatteessa sen menetelmät soveltuvat myös muille tekniikan aloille. ISO GPS-standardeja on tällä hetkellä n. 130 kpl. Alla olevaan taulukkoon on koottu yleisimmin tarvittavat standardit. GPS-standardeilla on hierarkkinen arvojärjestys. Hierarkian huipulla on standardi SFS-EN ISO 8015, josta löytyvät selkeästi koko järjestelmää koskevat perussäännöt. Lisätietoa hierarkiasta ja GPS-standardien muodostamasta järjestelmästä saa standardista SFS-EN ISO Taulukko 2 Valikoima oleellisia GPS-standardeja 1 SFS-EN ISO 8015 Geometrinen tuotemäärittely (GPS). Perusteet. Käsitteet, periaatteet ja säännöt 2 SFS-EN ISO Geometrinen tuotemäärittely (GPS). Mittatolerointi. Osa 1: Pituusmitat 3 SFS-EN ISO 1101 Geometriset toleranssit. Muodon, suunnan, sijainnin ja heiton toleranssit 4 SFS-EN ISO 5459 Geometrinen tuotemäärittely (GPS). Geometrinen tolerointi. Peruselementit ja peruselementtijärjestelmät 5 SFS-EN ISO 1302 Geometrinen tuotemäärittely (GPS). Pinnan ominaisuuksien ilmoittaminen teknisissä tuoteasiakirjoissa 6 SFS-EN ISO 2692 Geometrinen tuotemäärittely (GPS). Geometrinen tolerointi. Maksimimateriaalin vaatimus (MMR), vähimmäismateriaalin vaatimus (LMR) ja vastavuoroisuuden vaatimus (RPR) 7 SFS-EN Yleistoleranssit. Osa 1: Ilman toleranssimerkintää olevien pituus- ja kulmamittojen toleranssit 8 SFS-EN Yleistoleranssit. Osa 2: Ilman toleranssimerkintää olevien elementtien geometriset toleranssit 9 SFS-EN ISO Geometrinen tuotemäärittely (GPS). Pituusmittojen toleranssien ISOmerkintäjärjestelmä. Osa 1: Toleranssien, eromittojen ja sovitteiden perusteet 10 SFS-EN ISO Geometrinen tuotemäärittely (GPS). Pituusmittojen toleranssien ISOmerkintäjärjestelmä. Osa 2: Reikien ja akselien perustoleranssiluokkien ja rajaeromittojen taulukot

5 5 (13) 4. Koneturvallisuus Koneiden turvallisuudesta määrätään laissa EU:n Konedirektiivillä 2006/42/EY, joka on saatettu Suomessa voimaan valtioneuvoston asetuksella koneiden turvallisuudesta 400/2008. Lainsäädäntö antaa vain hyvin yleiset raamit turvallisuuden riittävälle tasolle. Pelkästään lainsäädännön perusteella koneenrakentajan on vaikea päättää oikeista turvallisuuteen liittyvistä ratkaisuista. Koneturvallisuuden standardit käsittelevät kaikkia konedirektiivissä käsiteltäviä turvallisuuskysymyksiä yksityiskohtaisemmin ja niissä esitetään tarkempia ja tekniikan nykytietämyksen huomioon ottavia ratkaisuja ja vaatimuksia. Sanotaan, että koneturvallisuuden standardit on yhdenmukaistettu konedirektiivin suhteen. Ideana on, että jos koneenrakentaja käyttää koneturvallisuusstandardeja, hänen ei välttämättä tarvitse lainkaan perehtyä lainsäädäntöön; standardeja soveltamalla hän voi todistaa, että koneasetuksen vaatimukset on täytetty. Konedirektiiviin liittyvät turvallisuusstandardit jaotellaan kolmiportaisen hierarkian mukaan A-, B- ja C- tyypin standardeihin. A-tyypin standardissa SFS-EN ISO (kattostandardi) määritellään koneturvallisuuden perusfilosofia (perusterminologia, riskin arvioinnin periaatteet ja turvallisuussuunnittelun periaatteet) B-tyypin standardit käsittelevät suunnittelijoiden tarvitsemaa horisontaalista perustietoa (kuten melun ja tärinän hallinta ja mittaaminen, ergonomia, turvalaitteet, suojukset, kulkutiet ja turvaetäisyydet) C-tyypin standardit sisältävät yksityiskohtaisia yksittäisten koneiden tai koneryhmien turvallisuusvaatimuksia, jotka osittain toteutetaan viittaamalla A- tai B-tyypin standardeihin. Paras tapa aloittaa perehtyminen koneturvallisuusstandardeihin on tutustua A-tyypin kattostandardiin standardiin SFS-EN ISO Täydellinen harmonisoitujen A-, B- ja C-tyypin koneturvallisuusstandardien luettelo on saatavilla osoitteessa: Taulukko 3 Valikoima oleellisia A- ja B-tyypin koneturvallisuusstandardeja 1 SFS-EN ISO Yleiset suunnitteluperiaatteet, riskin arviointi ja riskin pienentäminen 2 SFS-ISO/TR Riskin arviointi. Osa 2: Käytännön opastusta ja esimerkkejä menetelmistä 3 SFS-EN 349 Vähimmäisetäisyydet kehonosien puristumisvaaran välttämiseksi 5 SFS-EN ISO Turvaetäisyydet yläraajojen ja alaraajojen ulottumisen estämiseksi vaaravyöhykkeille 6 SFS-EN ISO Suojusten kytkentä koneen toimintaan. Suunnittelu ja valinta 7 SFS-EN ISO Koneiden kiinteät kulkutiet osat SFS-ISO 7010 Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit. Rekisteröidyt turvallisuusmerkit 9 SFS-EN 1037 Odottamattoman käynnistymisen estäminen 10 SFS-EN ISO Hätäpysäytys. Suunnitteluperiaatteet

6 6 (13) Taulukko 4 Laajennettu valikoima B-tyypin koneturvallisuusstandardeja 1 SFS-EN 574 Kaksinkäsinhallintalaitteet. Toiminnalliset näkökohdat. Suunnitteluperiaatteet 2 SFS-EN ISO 4413 Hydraulinen tehonsiirto. Järjestelmiä sekä niiden komponentteja koskevat yleiset periaatteet ja turvallisuusvaatimukset 3 SFS-EN ISO 4414 Pneumaattinen tehonsiirto. Järjestelmiä sekä niiden komponentteja koskevat yleiset periaatteet ja turvallisuusvaatimukset 4 SFS-EN ISO Koneiden kiinteät kulkutiet. Osa 4: Kiinteät tikkaat Taulukko 5 Ohjausjärjestelmien suunnitteluun liittyviä B-tyypin koneturvallisuusstandardeja 1 SFS-EN ISO Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. Osa 1: Yleiset suunnitteluperiaatteet 2 SFS-EN ISO Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. Osa 2: Kelpuutus 3 SFS-EN Turvallisuuteen liittyvien sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus 4 SFS-EN Koneiden sähkölaitteisto. Osa 1: Yleiset vaatimukset 5 IEC/TS ed. 2 Henkilön havaitsevien turvalaitteiden käyttö

7 7 (13) 5. Ergonomia Koneasetuksessa (ks. edellinen kohta) annetaan yleisiä velvoitteita myös ergonomiaan liittyen. Ergonomiastandardit eivät kuitenkaan ole yhdenmukaistettuja standardeja kuten koneturvallisuusstandardit. Ergonomiastandardeja on hyvin monenlaisilta osa-alueita, mm. perinteinen ihmisen mittoihin liittyvä ergonomia, tietotekniikan ergonomia sekä vaikkapa esteettömyys. Koneenrakentaja tarvitsee jokapäiväisessä suunnittelutyössä tietoja erityisesti ihmisten fyysistä mitoista sekä vaikkapa eri työasentojen kuormittavuudesta. Hyvän peruskatsauksen tarvittaviin standardeihin saa standardista SFS-EN 13861, joka on hyvä lähtökohta alkaa tutustumaan ergonomiastandardeihin. Taulukkoon 6 on koottu olennaisimpia koneenrakennukseen liittyviä ergonomiastandardeja. Taulukko 6 Valikoima oleellisia ergonomiastandardeja 1 SFS-EN Koneturvallisuus. Ohjeita ergonomiastandardien soveltamiseksi koneensuunnittelussa, SFS-EN ISO Ihmisen perusmitat teknistä suunnittelua varten. Osa 1: Ihmisen perusmittojen määritelmät ja mittauspisteet 3 CEN ISO/TR Basic human body measurements for technological design. Part 2: Statistical summaries of body measurements from national populations 4 SFS-EN Ihmisen mitat. Osa 1: Koneiden kulkuaukkojen mittojen määrittämisperiaatteet 5 SFS-EN Ihmisen mitat. Osa 2: Työskentelyaukkojen mittojen määrittämisperiaatteet 6 SFS-EN Ihmisen mitat. Osa 3: Antropometriset tiedot 7 SFS-EN Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 1: Termit ja määritelmät 8 SFS-EN Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 2: Koneen ja sen osien manuaalinen käsittely 9 SFS-EN Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 3: Koneen käytön suositellut voimarajat 10 SFS-ISO/TR Esteettömyys. Ergonomiatietoa ja opastusta oppaan ISO/IEC Guide 71 soveltamiseksi tuotteisiin ja palveluihin ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioon ottamiseksi, 2010

8 8 (13) 6. Kierteet ja kiinnittimet Kierteet ja kiinnittimet on standardisoitu varsin perusteellisesti mukaan lukien niihin liittyvän sanaston. Kiinnittimissä yleisimmin käytettävä kierre on metrinen ISO-kierre. Sen geometria ja mitat määritellään useassa kierrestandardissa, jotka luetellaan taulukossa 7. Kiinnittimien yleisten ominaisuuksien (mitat, toleranssit, lujuusominaisuudet) lisäksi standardeja on laadittu paljon erityyppisille ruuveille, muttereille, sokille ja aluslaatoille. Näitä tuotestandardeja ei ole lueteltu tässä yhteydessä. Yleisluontoisimmat kiinnitinstandardit luetellaan taulukossa 8. Taulukko 7 Valikoima oleellisia kierrestandardit Sanasto 1 SFS-ISO 5408 Ruuvikierteet. Sanasto Metriset ISO-kierteet 2 SFS-ISO 68-1 Metrinen ISO-kierre yleiskäyttöön. Perusprofiili. Osa 1: Metrinen ruuvikierre 3 SFS-ISO 261 Metrinen ISO-kierre yleiskäyttöön. Yleiskatsaus 4 SFS-ISO 262 Metrinen ISO-kierre yleiskäyttöön. Valikoima ruuveja ja muttereita 5 SFS-ISO 724 Metrinen ISO-kierre yleiskäyttöön. Perusmitat 6 SFS-ISO Metrinen ISO-kierre. Yleiskäyttö. Toleranssit. Osa 1: Periaatteet ja perustiedot 7 SFS 4749 (ISO 2306) Kierteitettävien reikien porien koot 8 SFS 2013 Kierteen pääte ja pääteura. Metrinen ISO-kierre Metriset ISO-trapetsikierteet 9 SFS-ISO 2901 Metrinen ISO-trapetsikierre. Perusprofiili ja maksimimateriaalin profiilit 10 SFS-ISO 2903 Metrinen ISO-trapetsikierre. Toleranssit

9 9 (13) Taulukko 8 Valikoima yleisiä kiinnitinstandardeja Nimistö 1 SFS-ISO 1891 Ruuvit, mutterit ja niiden tarvikkeet. Nimistö Muoto-, mitta- ja merkintästandardit 2 SFS 3898 ISO 273 EN Ruuvien vapaareiät 3 SFS-EN ISO 225 Kiinnittimet. Ruuvit, vaarnaruuvit ja mutterit. Tunnukset ja mittojen nimitykset 4 SFS-ISO 272 Kiinnittimet. Kuusiotuotteet. Avainvälit Kiinnittimien toleranssit 5 SFS-EN ISO Kiinnittimet. Toleranssit. Osa 1: Ruuvit, vaarnaruuvit ja mutterit. Tarkkuusasteet A, B ja C 6 SFS-EN ISO Tolerances for fasteners. Part 3: Plain washers for bolts, screws and nuts. Products grades A and C Kiinnittimien yleiset vaatimukset ja mekaaniset ominaisuudet 7 SFS-EN ISO Kiinnityselimien lujuusominaisuudet. Seostamattomat ja seosteräkset. Osa 1: Ruuvit ja vaarnaruuvit 8 SFS-EN ISO Kiinnityselimien lujuusominaisuudet. Osa 2: Mutterit. Metrinen kierre Kuusioruuvit ja mutterit 9 SFS-EN ISO 4014 Hexagon head bolts. Product grades A and B 10 SFS-EN ISO 4032 Hexagon nuts, style 1. Product grades A and B

10 10 (13) 7. Hitsaus Hitsaukseen liittyviä standardeja ja niitä tukevia teknisinä raportteja on valtavasti, yli 300 kpl. Ne koskevat mm. menetelmiä, pätevöintiä, hitsausohjeita, laatuvaatimuksia ja lisäaineita. Tästä massasta voi kuitenkin erotella joitakin olennaisia standardeja, jotka koskevat horisontaalisesti laajoja osia hitsauksesta. Yksi tällainen kattostandardi on SFS-EN ISO 3834, joka koskee metallien sulahitsauksen laatuvaatimuksia. EN ISO 3834 on viisiosainen standardisarja. Valmistavalle teollisuudelle tämä standardisarja tarjoaa hyvät perusteet hitsauksen laatuvaatimusten määrittelyyn esim. standardin ISO 9001 sisälle. On syytä kuitenkin huomata, että ISO 3834 ei ole laadunhallintajärjestelmä kuten ISO Standardisarjassa SFS-EN 1011 annetaan yleiset suositukset metallisten materiaalien sulahitsaukseen. Sarjan eri osat koskevat eri materiaaleja ja hitsausmenetelmiä. Taulukkoon 9 on koottu olennaisimpia hitsaukseen liittyviä standardeja. Taulukko 9 Valikoima olennaisia hitsausstandardeja Yleiset standardit 1 SFS-EN ISO 3834 metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset (5 osaa) 2 SFS-EN 1011 metallisten materiaalien hitsaussuositukset (8 osaa) 3 SFS-EN ISO 9606 Hitsaajan pätevyyskoe (5 osaa) Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä metalleille (ISO ISO 15614) 4 SFS-EN ISO Yleisohjeet 5 SFS-EN ISO Ohjeet metallisten materiaalien ryhmittelylle 6 SFS-EN ISO Hitsausohjeet (6 osaa) 7 SFS-EN ISO Hyväksyntä testatuilla hitsausaineilla 8 SFS-EN ISO Hyväksyntä aikaisemmalla kokemuksella 9 SFS-EN ISO Standardihitsausohjeet 10 SFS-EN ISO Hyväksyntä esituotannollisella hitsauskokeella 11 SFS-EN ISO Hyväksyntä menetelmäkokeella (13 osaa)

11 11 (13) 8. Hammaspyörät Suomessa on sovellettu hammaspyörien osalta pitkään kansallisia SFS-standardeja. Niiden sijaan on nykyisin suositeltavaa käyttää ISOn laatimia hammaspyörästandardeja. Tällä hetkellä tärkeimmät sanastostandardit on suomennettu ja tulevaisuudessa myös muut olennaisimmat hammaspyörästandardit on saatavana suomenkielisinä. Taulukkoon 10 on koottu olennaisimpia hammaspyörästandardeja. Taulukko 10 Valikoima olennaisia hammaspyörästandardeja 1 SFS-ISO 701 Kansainvälinen hammaspyörien merkintäjärjestelmä. Geometrisia tietoja koskevat tunnukset 2 SFS-ISO Hammaspyörätermien sanasto. Osa 1: geometriaan liittyvät määritelmät 3 SFS-ISO 53 Lieriöhammaspyörät yleiseen ja raskaaseen käyttöön. Standardisoitu perusprofiiii 4 SFS-ISO 54 Lieriöhammaspyörät yleiseen ja raskaaseen käyttöön. Moduulit 5 SFS-ISO 677 Suorahampaiset kartiohammaspyörät yleiseen ja raskaaseen käyttöön. Perusprofiili 6 SFS-ISO 678 Suorahampaiset kartiohammaspyörät yleiseen ja raskaaseen käyttöön. Moduulit ja diametral pitch-arvot 7 SFS-ISO Hammaspyörät. Lieriömäiset evolventtihammaspyörät ja hammaspyöräparit. Käsitteet ja geometria 8 SFS-ISO Kartio- ja hypoidihammaspyörien geometria 9 SFS-ISO sarja 10 SFS-ISO sarja Suora- ja lieriöhammaspyörien kuormankantokyvyn laskenta Kartiohammaspyörien kuormankantokyvyn laskenta

12 12 (13) 9. Nosturit Nosturistandardit muodostavat kokonaisuuden, jossa on kaikkia nosturityyppejä koskevia horisontaalisia standardeja ja niiden lisäksi tuoteryhmäkohtaisia standardeja tärkeimmistä nosturityypeistä. Tuotestandardeissa annetaan kyseistä nosturityyppiä koskevia nimenomaisia vaatimuksia. Tuotestandardit viittaavat usein horisontaalisiin nosturistandardeihin. Nosturistandardeihin liittyy myös nostoapuvälinestandardi SFS-EN 13155, jota kannattaa noudattaa erilaisia tuotteeksi tulevia ja yrityksen sisäisiä nostoapuvälineitä suunniteltaessa. Nosturien mitoitusta käsitellään SFS-EN sarjassa. Vaikka standardisarja koskee pääasiassa nosturien teräsrakenteiden mitoitusta, voi sitä tarvittaessa soveltaa myös muihin vastaavalla tavalla kuormitettuihin koneenosiin. Teräsrakenteiden mitoitusta koskien kannattaa muistaa myös Eurokoodistandardit. Taulukossa 11 esitetään vuokaavio sopivien nosturistandardien valintaan. Taulukko 11 Vuokaavio nosturistandardien valintaan Onko seuraavassa luettelossa tuotestandardia, joka sopii sovellukselle? EN Nosturit. Ajoneuvonosturit EN Nosturit. Torninosturit EN Nosturit. Kääntyvät puominosturit EN Nosturit. Silta- ja pukkinosturit EN Nosturit. Offshore-nosturit. Osa 1: Offshore-nosturit yleiskäyttöön EN Nosturit. Offshore-nosturit. Osa 2: Uivat nosturit EN Nosturit. Konekäyttöiset vinssit ja nostimet. Osa 1: Konekäyttöiset vinssit EN Nosturit. Konekäyttöiset vinssit ja nostimet. Osa 2: Konekäyttöiset nostimet EN Nosturit. Kuormausnosturit EN Nosturit. Turvallisuus. Käsivoimalla toimivat nosturit EN Nosturit. Turvallisuus. Irrotettavat nostoapuvälineet EN Nosturit. Käsin ohjattavat kuorman käsittelylaitteet EN Nosturit. Vaatimukset konttitarttujille KYLLÄ EI Käytä sitä, sekä lisäksi standardeja, joihin on viitattu Käytä seuraavia: EN EN Nosturit. Yleissuunnittelu. Osa 1: Yleiset periaatteet ja vaatimukset Nosturit. Yleissuunnittelu. Osa 2: Kuormitukset

13 13 (13) EN EN EN CEN/TS EN EN EN EN EN EN EN EN Nosturit. Yleissuunnittelu. Osa 3-1: Teräsrakenteiden rajatilat ja kelpoisuuden osoittaminen Nosturit. Yleissuunnittelu. Osa 3-2: Ripustusjärjestelmien köysien rajatilat ja kelpoisuusnäyttö Nosturit. Yleissuunnittelu. Osa 3-3: Pyörä/kisko -kosketuksen rajatilat ja kelpoisuusnäyttö Nosturit. Yleissuunnittelu. Osa 3-5: Taottujen koukkujen rajatilat ja kelpoisuusnäyttö Nosturit. Turvallisuus. Suunnittelu. Laitteita koskevat vaatimukset Nosturit. Hallintalaitteet ja ohjauspaikat Nosturien turvallisuus. Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Osa 2: Rajoittavat ja osoittavat laitteet Nosturit. Kulkutiet Nosturit. Henkilönostolaitteet. Osa 1: Henkilönostokorit Nosturit. Henkilönostolaitteet. Osa 2: Nousevat ohjauspaikat Nosturit. Käyttöä ja testausta koskevat tiedot. Osa 1: Ohjeet Nosturit. Käyttöä ja testausta koskevat tiedot. Osa 2: Merkinnät