Yhdistymissopimus. Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta. Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori, erityinen kuntajakoselvittäjä

Transkriptio

1 Yhdistymissopimus Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori, erityinen kuntajakoselvittäjä Käsitelty ja hyväksytty ohjausryhmässä Puh (vaihde)

2 Sisällysluettelo 1. Vimpelin kunnan ja Alajärven kaupungin yhdistymissopimus Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Yhdistymisen tarkoitus Visio ja missio Aitoa elämää Aaltojen keskellä Strategiset perustavoitteet ja strategioiden laadinta Kuntajaon muuttamisen edellytykset Uuden kunnan perustaminen Kunnan nimi ja vaakuna Yhdistymishallitus Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymisen eteneminen Uuden Alajärven yhdyskuntarakenteen periaatteet Kaupunkimaisessa keskuksessa tuotettavat palvelut, Alajärvi Merkittävissä asutustaajamissa tuotettavat palvelut, Vimpeli Hallinnon periaatteet Luottamushenkilöhallinto Valtuusto Kaupunginhallitus Lautakunnat Muut toimielimet Muu osallistuminen ja vaikuttaminen Kunnanjohtajien asema Henkilöstöhallinto Palvelussuhdeturva Henkilöstöohjelma ja suunnitelma Palkkojen harmonisointi Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet Henkilöstötyöryhmä Palveluiden periaatteet Sote-palvelut Puh (vaihde)

3 8. Uuden kunnan talous Taloudenhoito ennen yhdistymistä Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Yhdistymisen muut järjestelyt Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Yhdistymisen seuranta Puh (vaihde)

4 1 1. Vimpelin kunnan ja Alajärven kaupungin yhdistymissopimus Sopimuksen tarkoittamat kunnat ovat Vimpelin kunta ja Alajärven kaupunki Sopimuksen tarkoitus Sopimus on kuntarakennelain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Kuntajakoa muutetaan siten, että Vimpelin kunta lakkaa ja Vimpelin kunta liitetään Alajärven kaupunkiin alusta perustetaan uusi Alajärven kaupunki Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen xx.xx.2016 tekemistä yhdistymispäätöksistä alkaen. Kuntaliitos tulee voimaan ja yhdistymissopimus on voimassa kolme vuotta. Jos valtuustot eivät päätä kuntajaon muutoksesta päätösvalta siirtyy valtioneuvostolle. 2. Yhdistymisen tarkoitus Kuntarakennelain 2 :n ( /478) mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntien yhdistymisen päämääränä on ensi sijassa varmistaa kriisikunnaksi ajautuneen Vimpelin asukkaiden peruspalvelut ja toissijaisesti vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä varmistaa palveluiden lainmukainen saatavuus kaikissa kunnan osissa. Erikoispalvelut keskitetään kaupunkimaiseen Alajärven keskustaan. Taajamien välimatkojen etäisyydestä johtuen peruspalveluita (mm. perusopetus ja etenkin perusturvan palvelut) tulevat säilymään molemmissa taajamissa. Uuden kunnan, entisten Vimpelin kunnan ja Alajärven kaupungin, taajamia ja maaseutua kehitetään alueen sijainti mahdollisimman hyvin huomioiden. Sen seurauksena maankäytön suunnittelu paranee ja elinkeinot sekä asuminen kehittyvät tasapainoisesti; tämän vuoksi uuden kunnan eri osissa mahdollistuu nykyistä voimakkaampi kasvu. Toimivat osakeskukset muodostavat yhdessä verkoston, jolla turvataan julkisten ja yksityisten palvelujen saavutettavuus alueen eri osissa. Vimpelillä ja Alajärvellä ei ole yhtenäistä yhdyskuntarakennetta siinä merkityksessä, että asutus olisi nauhamaisesti muodostunut. Erikoisuutena on, että teollinen toiminta sitä vastoin on rakentunut enemmän yhtenäiseksi. Rannilanmäki ja Mäkelänmäki ovat lähes yhtäjaksoinen teollisuusalue kuntien rajan molemmin Puh (vaihde)

5 2 puolin. Rannilanmäen ja Mäkelänmäen vientiteollisuuskeskittymä on merkittävä koko Etelä-Pohjanmaan alueella. Hallintoa uudessa kunnassa on mahdollista jossain määrin keventää ja sen myötä myös panostaa järjestelmällisemmin palveluverkon pysyvään tehokkuuden ja palvelukyvyn parantamiseen. Virka- ja toimintaorganisaation tarkempi määrittely jää yhdistymishallituksen tehtäväksi Visio ja missio Aitoa elämää Aaltojen keskellä. Kun uutta Alajärveä tarkastellaan kymmenen vuoden kuluttua toteutuneesta liitoksesta voidaan havaita, että omaksuttu liitos ja sen strategia turvasi positiivisen kehityksen seudulla; varmisti palvelutuotannon tuottavuuden ja tehokkuuden kehittymisen; vahvisti seudun asemaa alueella ja loi kaupungin, joka oli ja on edelleen alueellaan kehittämisen ja palvelutuotannon edelläkävijä. Tehty kuntajaon muutos auttoi koko seutua selviämään taloudellisesti erittäin vaikeiden vuosien yli Strategiset perustavoitteet ja strategioiden laadinta Alajärven kaupungin strategia on voimassa 2016 loppuun. Vimpelin kunnan strategiaa ollaan parhaillaan ajanmukaistamassa. Kuntaliitospäätöksen jälkeen yhdistymishallitus valmistelee uuden strategian uudelle kunnalle. 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan, että kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Sen mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Ensimmäinen kriteeri toteutunee Vimpelin kohdalla. Minimitavoite vimpeliläisten palveluiden turvaamisesta toteutuu. Kuntien keskellä oleva elinkeinotoimijoiden keskittymä voi vahvistua. Sama pätee siihen yh- Puh (vaihde)

6 3 dyskuntarakenteeseen, mikä liittyy alueen yrityksiin. Kuntien oma palvelurakenne ei voine eheytyä etäisyyksistä ja hajanaisesta kuntarakenteesta johtuen. Jos Vimpelin alueen talouden sopeutuminen vuoden 2015 ennakollisen tilinpäätöksen perusteella on todellinen ja voisi jatkua, ei Vimpelin liittäminen Alajärveen todennäköisesti vaaranna Alajärven tulevaisuutta. Tämä ei poista Alajärven puolen omaa tarvetta sopeutukseen myös itsenäisenä kuntana. Nyt esitettävä liitos ei suuressa määrin vähennä menoja ja kasvata tuloja. Investointien päällekkäisyyksiä ei ole, koska kuntarakenteet ovat niin kaukana toisistaan. Yhdistymisavustus vastaa vajaan veroprosenttiyksikön tuottoa uuden kaupungin tuloissa. Näin kuntarakennelain 2 :n ja 4 :n mukaiset edellytykset kuntien yhdistämiselle yhdeksi kunnaksi hyvin tiukasti tulkiten täyttyvät. Kuntajakoselvittäjä toteaa palvelurakennesuunnitelman laskelmiin perustuen, että yhdistyneellä kunnalla on jossain määrin yksittäisiä kuntia paremmat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. 4. Uuden kunnan perustaminen Kuntien yhdistyminen toteutetaan niin, että Vimpelin kunta liittyy Alajärven kaupunkiin Kunnan nimi ja vaakuna Kunnan nimeksi tulee Alajärven kaupunki. Se pitää käytössään kaupunki-nimityksen. Vaakunaksi valitaan nykyisen Alajärven kaupungin vaakuna Yhdistymishallitus Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä tai valtioneuvosto on päättänyt muuttaa kuntajaon tämän palvelurakenne-esityksen mukaisesti ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyvät vuonna 2016 omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia Puh (vaihde)

7 4 vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Yhdistyvän kunnan viranomainen saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia, vain jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä. Kuntarakennelain 31 :n mukaista periaatetta sovelletaan heti kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. Yhdistymishallituksella on oikeus kuntia sitovasti tulkita kuntarakennelain 31 :n määräystä ja siten myös yhdistymissopimusta Yhdistymishallituksen kokoonpano Yhdistymishallitukseen valitaan 15 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon kuntien puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti. Yhdistymishallitukseen tulee Alajärvelle 11 paikkaa ja Vimpelille 4 paikkaa. Yhdistymishallituksen puheenjohtaja tulee Alajärveltä, ensimmäinen varapuheenjohtaja Vimpelistä ja toinen varapuheenjohtaja Alajärveltä. Kolmas varapuheenjohtaja tulee Alajärveltä ja neljäs Vimpelistä. Myös puheenjohtajuudet valitaan noudattaen vuoden 2012 kuntavaalien tulosta. Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa heti liitospäätöksen tekemisen jälkeen ja toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes 2017 kuntavaalien jälkeen valittava uusi kaupunginhallitus on valittu. Henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstön edustaja valitaan tämän sopimuksen kohdassa 6.5 tarkoitetun henkilöstötyöryhmän kokouksessa. Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet viimeistään kahdeksan (8) viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymisesityksestä valtioneuvostolle tai liitos on muutoin päätetty. Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa sekä esittelijänä toimii Alajärven kaupungin kaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan ollessa estyneenä tai esteellisenä esittelijä on Alajärven hallintojohtaja. Yhdistymishallitus päättää muusta tarvittavasta valmistelusta ja sen organisoinnista. Yhdistymisvaltuustolla on sama toimikausi kuin yhdistymishallituksella, se toimii nykyisen valtuustokauden loppuun saakka. Yhdistymisvaltuusto koostuu Alajärven ja Vimpelin valtuustoista. Yhdistymisvaltuuston puheenjohtaja tulee Alajärveltä, ensimmäinen varapuheenjohtaja Vimpelistä, toinen varapuheenjohtaja Alajärveltä, kolmas varapuheenjohtaja Vimpelistä, neljäs varapuheenjohtaja Alajärveltä, viides Vimpelistä ja kuudes Alajärveltä. Lautakunnat vuoden 2017 kuntavaaleihin saakka KOMMENTTI: Valtuustokauden loppuun saakka. Puh (vaihde)

8 5 Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta päättyy ja samalla päättyy yhteislautakuntien toimikausi. Muut lautakunnat jatkavat toimintaansa nykyisen valtuustokauden loppuun saakka niin, että sekä Alajärveltä että Vimpelistä jatkavat samat edustajat kuin nyt. Maaseututoimen mahdollisesta ohjausryhmästä päätetään erikseen. Lautakuntien Soinille kuuluvat lautakuntien puheenjohtajuudet siirtyvät Alajärvelle. Teknisen lautakunnan puheenjohtajuus jää Vimpeliin, muuten puheenjohtajuudet kuuluvat Alajärvelle. Pakolliset lautakunnat, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta, yhdistetään alkaen ja ne jatkavat toimintaansa nykyisen valtuustokauden loppuun saakka. Niiden puheenjohtajuudet ovat Alajärvellä ja varapuheenjohtajuudet Vimpelissä. Lautakuntarakenne selviää Hallinnon rakenne -luvussa Yhdistymisen eteneminen Yhdistymispäätösten ja yhdistymisen toteuttamisen ajankohdan väliin jää aikaa noin puoli vuotta. Uuteen kuntaan siirtymistä ryhdytään toteuttamaan välittömästi vaiheittain yhdistymishallituksessa valmisteltavan suunnitelman mukaisesti. Osa uuden kunnan toiminnoista käynnistetään jo vuonna Yhteisten toimintojen hallinnollisena sijoituspaikkana pidetään nykyistä Alajärven kaupunkia Uuden Alajärven yhdyskuntarakenteen periaatteet Uuden Alajärven kaupungin yhdyskuntarakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että myös Vimpelin elinvoima säilyy osana uutta kuntaa. Vimpelillä ja Alajärvellä ei ole yhtenäistä yhdyskuntarakennetta, ts. asutus ei ole "yhteen kasvanut". Erikoisuutena on, että teollinen toiminta sitä vastoin on. Alajärven kaupungin ja Vimpelin kunnan asutustaajamat ovat selkeästi erillään noin 20 km päässä toisistaan. Rannilanmäki ja Mäkelänmäki ovat lähes yhtäjaksoinen teollisuusalue kuntien rajan molemmin puolin. Tämä vientiteollisuuskeskittymä on merkittävä koko Etelä- Pohjanmaan alueella Kaupunkimaisessa keskuksessa tuotettavat palvelut, Alajärvi Alajärvellä tuotetaan varhaiskasvatusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta. Lisäksi Alajärvellä tuotetaan vanhustenhuollon palveluita, kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanotto, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto, neuvola- ja fysioterapiapalveluita sekä sosiaalihuollon palveluita. Lisäksi Alajärvellä tuotetaan myös monipuolisia nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Jos lainsäädännössä tai rahoitusjärjestelmissä tapahtuu muutoksia, tarkastellaan järjestettäviä palveluja uudelleen. Puh (vaihde)

9 Merkittävissä asutustaajamissa tuotettavat palvelut, Vimpeli Vimpelissä tuotetaan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta tuotetaan, jos opiskelijamäärät ovat muutoin riittävät, tai koulutus voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen tai toisten lukioiden kanssa. Vimpelissä tuotetaan myös vanhustenhuollon palveluita, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanotto sekä neuvola- ja fysioterapiapalveluita sekä nykyisen käytännön mukaan lääkärin ja/tai hoitajan vastaanotto, sillä edellytyksellä, että vähintään nykyinen lääkäriresurssi säilyy. Muita sosiaalihuollon palveluita tuotetaan erikseen arvioitavan tarpeen mukaan. Niissä tuotetaan myös nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Vimpelin Saarikenttä säilytetään Superpesis -tasoisena pesäpalloareenana ja kenttä säilyy lähtökohtaisesti kaupungin omistuksessa. Vimpelin kunnanvirastosta perustetaan kuntalaisten monipalvelupiste, josta kuntalaiset saavat lähipalveluina hallinnollisia palveluita. Kunnanvirastolla voidaan järjestää myös keskitetyn hallinnon ja kuntalaisen tapaamisia. Palvelupisteen lopullinen rakenne ja toimenkuva valmistellaan yhdistymishallitukselle, joka päättää kokonaisuudesta rekrytointeineen. Tavoitteena on, että monipalvelupisteellä on työsuojelun ja työturvallisuuden näkökulmasta riittävä kahden hengen organisaatio. Jos lainsäädännössä tai rahoitusjärjestelmissä tapahtuu muutoksia, tarkastellaan järjestettäviä palveluja uudelleen. Puh (vaihde)

10 7 5. Hallinnon periaatteet Hallinto järjestetään alla olevien kaavioiden mukaan. Kaupunginvaltuusto 35 jäsentä Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Kaupunginhallitus 9 jäsentä Henkilöstöjaosto 5 jäsentä Toimikunnat Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta 1-2 esittelijää, 7 jäsentä Perusturvalautakunta 2 esittelijää, 7 jäsentä Tekninen lautakunta, 3 esittelijää, 7 jäsentä Järviseudun jätelautakunta, esittelijä ja 10 jäsentä Musiikkiopiston johtokunta Puh (vaihde)

11 8 Kaupunginjohtaja Johtoryhmä Talous- ja hallinto TOJ hallintojohtaja Perusturva TOJ peruspalvelujohtaja Sivistystoimiala TOJ sivistystoimenjohtaja Tekninen toimiala TOJ tekninen johtaja Maaseututoimiala TOJ maaseututoimenjohtaja Yhdistymishallituksen tehtävänä on ottaa käyttöön kuntien yhdistymisvaiheessa vapautuvat hallinnolliset resurssit. Sen myötä uuteen kuntaan liittyvät määräaikaiset muutostehtävät saadaan toteutettua viivytyksettä. Yhdistymishallitus määrittelee uuden johtamisjärjestelmän ja hallintomallin, virka- ja toimintaorganisaation. Uuden johtamisjärjestelmän luomisen yhteydessä on pyrittävä luomaan uudenlaisia hierarkkisia rakenteita edelleen matalammaksi muuttavia toimintatapoja muun muassa tiimityön kautta. Sen muodostaminen perustuu yksiköiden kykyyn palvella tehokkaasti asiakkaitaan, siis asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä. Siksi nykyisen henkilöstön osaaminen on hyödynnettävä täysimääräisesti. Eläkkeelle jäämiset sekä muut tehtävien vapautumiseen liittyvät joustavat järjestelyt on käytettävä hyväksi. Tällä menettelyllä varmistetaan resurssien tehokas kohdentaminen Luottamushenkilöhallinto 5.2. Valtuusto Nykyisten kuntien valtuustot yhdistetään yhdistymisvaltuustoksi, joka jatkaa nykyisen valtuustokauden loppuun saakka. Tulevien kuntavaalien jälkeen muodostettavan kaupunginvaltuuston koko on 35 valtuutettua. Valtuustotyön pääpaino on kunnan strategisessa johtamisessa Kaupunginhallitus Ensimmäisessä kuntavaalien 2017 jälkeisessä kaupunginhallituksessa on 9 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinaisista jäsenistä yksi on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa Puh (vaihde)

12 Lautakunnat Uuteen kuntaan perustetaan seuraavat lautakunnat keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta (5 jäsentä) Sivistyslautakunta (1-2 esittelijää, 7 jäsentä) Perusturvalautakunta (2 esittelijää, 7 jäsentä) Tekninen lautakunta (3 esittelijää, 7 jäsentä) Järviseudun jätelautakunta (1 esittelijää, 10 jäsentä) Lisäksi henkilöstöjaosto tulee olemaan kaupunginhallituksen alainen Muut toimielimet Muiden toimielinten perustamisesta päättää yhdistymishallitus. Uuteen kuntaan perustetaan joka tapauksessa nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvostot. Nuorisovaltuustossa on maksimissaan 20 jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet tasapuolisesti eri osista kuntaa. Nuorisovaltuuston tehtävät määritellään uudessa kuntalaissa. Neuvostot kokoontuvat nykyisen käytännön mukaan Muu osallistuminen ja vaikuttaminen Uusi kunta laajentaa ennakkoluulottomasti kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Taajamien ja kylien demokratia ja tiedonvaihto edustuksellisen demokratian lisäksi kaupungin poliittisen päätöksenteon ja viranhaltijahallinnon kanssa perustuu kyläyhdistysten toimintaan. Kaupunki tukee kyläyhdistysten toimintaa ja organisoi säännöllisen tapaamisen kaupungin ja kyläyhdistysten välille. Asian valmistelee täytäntöön pantavaksi yhdistymishallitus. Yhdistymishallitus päättää, kuinka suuri taloudellinen resursointi toimintaan on mahdollista ja kuinka usein kyläyhdistykset kuullaan Kunnanjohtajien asema Alajärven kaupunginjohtaja jatkaa kaupunginjohtajana ja Vimpelin kunnanjohtajalle järjestetään kuntarakennelain 30 :n mukainen virka tai työsopimussuhde. 30 Kunnanjohtaja Jos yhdistyvän kunnan kunnanjohtaja ei siirry uuden kunnan kunnanjohtajaksi, hänet siirretään soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Kunnanjohtajan asemasta ja oikeuksista on muutoin voimassa, mitä 29 :ssä säädetään. Puh (vaihde)

13 10 6. Henkilöstöhallinto 6.1. Palvelussuhdeturva Kuntien henkilöstön irtisanomissuoja päättyy vuonna 2017 voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä Henkilöstöohjelma ja suunnitelma Henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla, joka laaditaan vuonna 2016 osana uuden kunnan strategiavalmistelua. Vuosille laaditaan henkilöstösuunnitelma vuonna Henkilöstöohjelma ja -suunnitelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstötyöryhmän kanssa ja sen hyväksyvät molemmat kunnat erikseen Palkkojen harmonisointi Henkilöstön palkkojen harmonisoinnin lähtökohtana on, että uusi Alajärvi maksaa samasta työstä saman palkan. Palkkajärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin uudessa kunnassa. Palkkojen harmonisointi tehdään vuoden 2019 loppuun mennessä. Tehtäväkohtaisissa palkoissa harmonisointi tehdään kunkin tehtävän paikallisen mediaanipalkkatason mukaan siten, että alapuoliset palkat nostetaan ylöspäin ja yläpuoliset palkat muuttuvat henkilökohtaisiksi lisiksi, jotka poistuvat yleisen palkkakehityksen myötä. Yhteistoiminnan aikana palkat ovat jo pääosin jo harmonisoitu, joten merkittäviä toimenpiteitä ei kuntaliitosvaiheessa tule olemaan Siirtymävaiheen yhteiset toimintaperiaatteet Yhdistyvien kuntien henkilöstöhallinnossa siirrytään heti valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Osaamiskartoituksia hyödynnetään henkilöstön kehittämisen pohjana. Yhdistyvät kunnat eivät perusta uusia virkoja tai toimia, eivätkä täytä toistaiseksi olemassa olevia ja avoimeksi tulevia virkoja tai palkkaa uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ilman yhdistymishallituksen lupaa. Sijaisuuksien täyttämiseen on saatava kyseisen kunnan henkilöstöjohtajan taikka hänen määräämänsä esimiehen lupa. Henkilöstö palkataan ja sijaiset määrätään ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Palkkausjärjestelmiin luodaan yhteiset toimintamallit. Yhdistyvät kunnat eivät tee siirtymäaikana sellaisia ratkaisuja, jotka vaikeuttavat henkilöstön siirtymistä ja palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistamista. Puh (vaihde)

14 11 Työurien pidentämiseksi, osaamisen varmistamiseksi ja työhyvinvoinnin sekä työturvallisuuden lisäämiseksi tehdään suunnitelma vuoden 2016 loppuun mennessä. Uuden kunnan yhteistoimintaryhmä perustetaan vuoden 2016 aikana Henkilöstötyöryhmä Erikseen yhdistymishallituksen nimittämä henkilöstötyöryhmä, kokoontuu kuntien valtuustojen tekemien yhdistymispäätösten jälkeen valitsemaan edustajan, jolla on yhdistymishallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus käsiteltäessä henkilöstöä koskevia asioita. Henkilöstötyöryhmän työ päättyy, kun uuden kunnan yhteistoimintaryhmä aloittaa työnsä. Puh (vaihde)

15 12 7. Palveluiden periaatteet Palvelutuotannon periaatteiksi kirjataan hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen kuntalaisten yhdenvertaisuus huomioiden. Palvelut järjestetään kestävän talouden ja tasalaatuisuuden periaatteella luvun 4.6 mukaisin perustein nykyisissä kuntakeskuksissa, joista muodostuvat uuden kunnan kehittyvät osakeskukset. Palvelut sijaitsevat tavoitteellisesti asukkaiden päivittäisten asiointireittien varrella. Uusia liikkuvia ja sähköisiä palveluita otetaan käyttöön kaikilla toimialoilla. Tavoitteena on, että uuden kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset ovat optimaalisessa suhteessa keskenään. Tavoitteena on myös, että palvelut pystytään toteuttamaan nykyistä kustannustasoa edullisemmin tinkimättä kuitenkaan niiden vaikuttavuudesta. Tätä tuottavuuden kasvua tarkastellaan muuttuvina yksikkökustannuksina vuosittain. Yhdistymishallitus tekee palveluverkon ja palveluiden tuottamistavan kriittisen arvioinnin koko uuden kunnan alueella. Yhdistymishallitus toteuttaa tarkemmat kuntalaislähtöisiin palveluprosesseihin, palveluverkostoon, lähipalvelumalliin ja toimialojen väliseen yhteistyöhön liittyvät selvitykset. Näiden selvitysten yhteydessä myös arvioidaan, miten valtion tulevat päätökset kuntien tehtävien vähentämisestä vaikuttavat kunnan palveluihin ja palveluverkkoon sekä palvelujen tuottamisen kustannuksiin Sote-palvelut Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestämisratkaisun perusteella kunnilta on todennäköisesti poistumassa sote-palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuu. Kyseiset palvelut muuttuvat edunvalvonta-asiaksi. Tässä sopimuksessa sote-palveluissa on kysymys tavoitteista eikä kuntien välisestä sopimuksesta siitä, miten palvelut järjestetään. Ennen itsehallintoalueille siirtymistä sote-palvelut järjestetään aiemmin kuvatulla tavalla 8. Uuden kunnan talous Uuden kunnan taloutta hoidetaan siten, että elinvoima kasvaa, työllisyys paranee ja talouden kasvulle luodaan edellytykset. Palveluverkko optimoidaan tasapainoista taloutta tukevalla tavalla Taloudenhoito ennen yhdistymistä Yhdistyvät kunnat sitoutuvat hoitamaan talouttaan vuonna 2016 niin, että talouden sopeutuminen saadaan hyvään käyntiin ja uuden kunnan sopeutuminen suunnitelman mukaiselle tasolle on mahdollista. Yhdistymishallitus voi päättää poikkeuksista perustellusta syystä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä. Puh (vaihde)

16 13 Hyväksyessään yhdistymissopimuksen valtuustot samalla sitoutuvat siihen, että vuoden 2017 talousarvio laaditaan ja hyväksytään niin, että tässä sopimuskohdassa tarkoitetut tavoitteet voidaan toteuttaa. Omaisuuden luovuttaminen vastikkeetta taikka käypää hintaa alemmalla luovutushinnalla on kiellettyä valtuustojen yhdistymispäätöksen jälkeen ilman yhdistymishallituksen lupaa. Yhdistyvät kunnat eivät käynnistä vuonna 2016 voimassa olevan taloussuunnitelman ulkopuolisia investointeja tai muita pitkävaikutteisia hankkeita ilman yhdistymishallituksen lupaa Valtion yhdistymisavustuksen käyttö Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena maksetaan 40 % ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 %. Yhdistymisavustus käytetään alijäämän kattamiseen. Alijäämän kattaminen tarkoittaa alijäämää pienentävän tasevaikutuksen lisäksi rahoitusvaikutusta Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet Uuden kunnan taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen kuntatalous. Uusi kunta toimii niin, että taseessa ei ole kattamatonta alijäämää vuonna Tavoite vuoden 2017 kunnallisveroprosentiksi on 22. Uuden kunnan perimät maksut ja taksat yhdenmukaistetaan pääsääntöisesti nyt käytössä olevaan korkeimpaan tasoon. Yhdistymishallitus valmistelee kuitenkin maksu- ja taksarakenteen siten, että se perustuu voimassa oleviin säädöksiin, palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin ja siihen, että markkinaehtoinen toiminta kunnan eri osissa on edelleen mahdollista. Uuden kunnan ensimmäisen talousarvion ja suunnitelman valmistelee yhdistymishallitus ja siitä päättää uuden kunnan valtuusto. Tämän sopimuksen investointeina pidetään kuntien talousarviokäsittelyssään joulukuussa 2015 hyväksymiä investointeja vuosiksi Yhdistymisen muut järjestelyt 9.1. Vaikutus kuntien yhteistoimintaan Kahden kunnan keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päättyvät , ellei jonkin asian kohdalta aikaisemmin erikseen toisin sovita. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella niistä sopimuksista ja järjestelyistä, joista Vimpeli ja Alajärvi ovat sopineet muiden kuntien ja tahojen kanssa. Puh (vaihde)

17 Kunnallisten sääntöjen ja maksujen yhtenäistäminen Yhteistoiminnan aikana myös maksut ja taksat on pääosin saatettu yhdenmukaisiksi. Uusi kunta tarkistaa kunnalliset säännöt ja yhtenäistää kunnalliset maksut ja taksat kuntajakoa vastaavaksi alkaen Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat Kahden kunnan alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kunta. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekistereihin viran puolesta kuntarakennelain 34 :n edellyttämällä tavalla Yhdistymisen seuranta Uuden kunnan perustamisen asianmukaisen valmistelun ja toteutuksen varmistamiseksi suoritetaan ulkopuolinen arviointi kahden vuoden välein kaudella Arviointitulosten perusteella tehdään tarvittavia korjauksia ja muutoksia. Yhdistymishallitus päättää arvioinnin käytännön toteutuksesta ja aloitusajankohdasta. Puh (vaihde)