Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II

Transkriptio

1 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI Liite 1 e Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II SAKASTE SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISRAKENNE- HANKE VÄLIRAPORTTI Tiivistelmä SaKaste-kehittämisrakenne Osahankkeen tavoitteena on parantaa saamelaisten omaan kieleen ja kulttuuriin pohjautuvien palvelujen saatavuutta, laatua sekä vaikuttavuutta edistäen saamelaisten perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä osallisuutta. Saamelaisten tarpeista lähtevät palvelut edistävät saamelaisten yksilöiden ja yhteisöjen sekä hyvinvointia, vähentävät syrjäytymistä ja kaventavat terveyseroja. Kehittämisrakenne sisältää saamelaisen varhaiskasvatuksen ja vanhustyön oppimisseminaarit, työpajatyöskentelyä ja kehittäjä-asiantuntijatiimityöskentelyä. Lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja kehitetään yhteistyössä saamelaisten kotiseutualueella toimivien saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja vanhustyön ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on löytää yhteisiä kulttuurisensitiivisiä toimintamalleja saamelaiseen varhaiskasvatus- ja vanhustyöhön. Painopisteenä ovat ehkäisevät ja edistävät työmenetelmät. Kehittämistoiminta juurrutetaan osaksi saamelaisalueen kuntien palvelutuotantoa ja toimintaa. Kehittämistyötä tehdään saamelaiskulttuurin lähtökohdista Huomioidaan kehittäjätyöntekijöiden aikaisempi osaaminen, hiljainen tieto ammatillinen ja kulttuurinen saamelainen perinteinen tieto. Asiakaslähtöisyys näkyy siinä, että työntekijät tuntevat asiakkaiden tarpeet ja heitä ohjataan kehittämistyön kuluessa tunnistamaan asiakkaan palvelujen tarpeet. Kehittämistyö on prosessiluontoista Saamelainen varhaiskasvatus Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman juurruttamiseen tähtäävät kehittämistoimenpiteet keskittyvät saamenkielisten varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiseen henkilöstön osaamista vahvistamalla ja saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman täytäntöönpanoon. Prosessiluontoisen tiimityöskentelyn kehittämistoimenpiteet ja tuotokset: 1) Saamenkielisen varhaiskasvatuksen materiaalipankkikehittäjäasiantuntijatiimin kokoukset, joiden tuotoksena virtuaalinen materiaalipankki inarin-, pohjois- ja koltansaameksi. 2) Saamenkielisen varhaiskasvatuksen saamevasu-asiantuntijatiimin kokoukset, joiden tuotoksena Saamelaisen varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen opas 3) Saamelaisen varhaiskasvatuksen työntekijöiden kehittämispäivät (asiantuntijapuheenvuorot ja työpajatyöskentely). 4) Monikielisen lapsen kasvatus monikulttuurisuuskoulutus 10 v (Saamelaisalueen koulutuskeskus) Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Tel (0) FIN Inari etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI 2 (15) Saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuva vanhustyö Saamelaisen vanhustyön kehittäminen tarkoittaa yhteistyötä saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja Sámi Soster ry:n kanssa. Saamelaiserityistä palvelumallia tarkennetaan ja juurrutetaan kehittämistoimenpiteillä, jotka tähtäävät saamelaisten parissa tehtävään kotihoidon ja muistisairaan hoitoketjun palveluprosessien mallintamiseen. Prosessiluontoisen tiimityöskentelyn kehittämistoimenpiteet ja tuotokset: 1) Saamelaisen vanhustyön kehittäjäasiantuntijatiimin kokoukset, joiden tuotoksena Saamelaisen vanhustyön työkalupakki. 2) Saamelaisen vanhustyön kehittämispäivät (asiantuntijapuheenvuorot ja työpajatyöskentely) 3) Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan palveluhenkilöstön lisäkoulutus 10 ov (Saamelaisalueen koulutuskeskus) Saamenkielen ja kulttuurin osaamisen vahvistaminen alueen sote-alan toimijoille ja kuntapäättäjille. SaKaste-osahanke osallistuu Saamelaiskäräjien kunnille järjestämiin infotilaisuuksiin, jotka koskevat saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveysalalla. Lisäksi osahanke pyrkii verkostoitumaan saamelaisalueen kuntien, Pakaste II toimijoiden, Saamelaiskäräjien, saamelaisjärjestöjen, Lapin Aluehallintoviraston saamelaiskoulutusosaston ja alan koulutus- ja tutkimustoiminnasta vastaavien tahojen kanssa. Toimintasuunnitelmassa mainitaan myös verkostoituminen Norjan saamelaisten sosiaali- ja terveydenhoitoalan tutkimus-, koulutus- ja tiedontuotanto organisaatioiden kanssa Karasjoella, Kautokeinossa ja Tromssassa. SaKaste- hanke järjestää monialaisen päätösseminaarin Sajoksessa. Seminaarissa esitellään hankkeen tulokset, ja kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja varhaiskasvatuksen, vanhustyön, koulutuksen ja saamen kielten elvytyksen aloilta. Hankkeen hallinto ja talous Saamelaiskäräjät hallinnoi SaKaste osahanketta ylläpitää erillistä kirjanpitoa. Osahankkeella on raportointivelvollisuus omasta kokonaisuudesta. Osahankkeella on saamelaisten kotiseutualueen kunnista ja keskeisimmistä sidosryhmän edustajista koostuva ohjausryhmä, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää hankkeen toteutusta. Ohjausryhmä on kokoontunut ajalla kaksi kertaa.

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI 3 (15) Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II SAKASTE SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISRAKENNE- HANKE VÄLIRAPORTTI SaKaste-kehittämisrakenne Osahankkeen tavoitteena on parantaa saamelaisten omaan kieleen ja kulttuuriin pohjautuvien palvelujen saatavuutta, laatua sekä vaikuttavuutta edistäen saamelaisten perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä osallisuutta. Saamelaisten tarpeista lähtevät palvelut edistävät saamelaisten yksilöiden ja yhteisöjen sekä hyvinvointia, vähentävät syrjäytymistä ja kaventavat terveyseroja. Sakaste- kehittämisrakenne hankkeen yhteistyötahot ovat Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Saamelaiskäräjät, saamelaisten kotiseutualueen kunnat, Sámi Soster ry ja muut saamelaisjärjestöt, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Oulun yliopiston Giellagasinstituutti ja Lapin korkeakouluknserni. Kehittämisrakenne sisältää saamelaisen varhaiskasvatuksen ja vanhustyön oppimisseminaarit, kehittäjä-asiantuntijatiimit ja työpajat. Kehittämistoiminta juurrutetaan osaksi saamelaisalueen kuntien palvelutuotantoa ja toimintaa. Lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja kehitetään yhteistyössä saamelaisten kotiseutualueella toimivien saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja vanhustyön ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on löytää yhteisiä saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvia toimintamalleja saamelaiseen varhaiskasvatus- ja vanhustyöhön. Painopisteenä ovat ehkäisevät ja edistävät työmenetelmät. 2. Hankkeen odotetut vaikutukset 1) Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen pitkäjänteinen kehittämistyö vahvistuu Saamelaisten varhaiskasvatus- ja vanhusten kotipalvelun työntekijöiden tiedot ja taidot kehittää omaa työtään lisääntyvät ja kehittämistyö siirtyy asiakastyöhön. Henkilöstön osaaminen ja ammatti-identiteetti vahvistuvat ja työhyvinvointi lisääntyy. Syntyy uusia, innovatiivisia menetelmiä saamelaisten palvelutuotantoon. Saamelaisalueen sote-henkilöstön osaaminen vahvistuu ja tieto saamelaisten erityispiirteistä lisääntyy. Toimijoiden välille syntyy verkostomainen yhteistyömalli. Tutkimus- ja kehittämistarpeet kanavoituvat osaksi alan oppilaitosten toimintaa. 2) Saamelaislapset, -lapsiperheet ja vanhukset saavat laadukkaat omakieliset ja kulttuurilähtöiset palvelut Palvelut tukevat osaltaan saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisena säilymistä ja yksilöiden osallisuutta.

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI 4 (15) 3) Saamelaisten yhdenvertaisuus toteutuu varhaiskasvatus, neuvola- ja vanhustenhuollon kotihoitopalvelujen suhteen. 3. Kehittämistoiminnan keskeiset toimenpiteet painopistealueittain maksatusjaksolla Saamelainen varhaiskasvatus Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman juurruttamiseen tähtäävät kehittämistoimenpiteet keskittyvät saamenkielisten varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiseen henkilöstön osaamista vahvistamalla ja saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman täytäntöönpanoon. Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyön taustalla ovat valtakunnallisesti varhaiskasvatusta ohjaavan lainsäädännön, asiakirjojen ja suunnitelmien lisäksi seuraavat saamelaista varhaiskasvatusta ohjaavat lait ja säännökset: Perustuslaki 17.3 ja 22 Päivähoitolaki 11 2 momentti Saamenkielilaki Yhdenvertaisuuslaki Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka määrittelee saamelaiselle päivähoidolle seuraavat arvot ja tavoitteet: o Lapsen kielen vahvistaminen o Kulttuuri-identiteetin vahvistaminen o Yhteisöllisyyden vahvistaminen o Sukutietoisuuden vahvistaminen o Luontoyhteyden vahvistaminen o Elinkeinojen ja toimeentulon huomioiminen o Käsityöperinteen vahvistaminen o Monikulttuurisuuden arvostaminen ja kulttuuritajun vahvistamien o Perinteisen tiedon välittäminen o Taiteellisten kokemusten ja esteettisen tajun vahvistaminen o Tutustua saamelaisiin leikkeihin Prosessiluontoisen tiimityöskentelyn kehittämistoimenpiteet ja tuotokset 1) Saamenkielisen varhaiskasvatuksen materiaalipankki-kehittäjäasiantuntijatiimin kokoukset, joiden tuotoksena virtuaalinen materiaalipankki inarin-, pohjois- ja koltansaameksi. 2) Saamenkielisen varhaiskasvatuksen saamevasu-asiantuntijatiimin kokoukset, joiden tuotoksena Saamelaisen varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen opas 3) Saamelaisen varhaiskasvatuksen työntekijöiden kehittämispäivät (asiantuntija- puheenvuorot ja työpajatyöskentely). 4) Monikielisen lapsen kasvatus monikulttuurisuuskoulutus 10 v (Saamelaisalueen koulutuskeskus

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI 5 (15) Saamenkieliset varhaiskasvatusyksiköt saamelaisten kotiseutualueella Enontekiön kunta Pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti Miessi Kielikylpykerhotoimintaa Sodankylän kunta Vuotson pohjoissaamen kielipesä Utsjoen kunta Karigasniemen pohjoissaamenkielinen päiväkoti Gollerássi Karigasniemen pohjoissaamenkielipesä Utsjoen päiväkodin saamenkielinen osasto Duottaraski Utsjoen pohjoissaamenkielipesä Inarin kunta Ivalon pohjoissaamenkielinen ryhmäperhepäiväkoti Násti Ivalon koltansaamen kielipesä Inarin pohjoissaamenkielinen päiväkotiryhmä Urbi Inarinsaamen kielipesä Kuâti, Ivalo ostopalvelu Anarâskielâ servi ry Inarinsaamen kielipesä Piervâl, Inari ostopalvelu Anarâskielâ servi ry Inarinsaamen kielipesä Piäju, Inari ostopalvelu Anarâskielâ servi ry Sevettijärven koltansaamen kielipesä, Saaʹmi Nueʹtt ry Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella: Rovaniemi: Etelärinteen päiväkoti, saamenkielinen päivähoito-osasto Oulu: Mäntylä-Snelmannin päiväkoti, saamenkielinen varhaiskasvatusosasto Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyön toimintalogiikka Kehittämistyötä tehdään saamelaiskulttuurin lähtökohdista Huomioidaan kehittäjätyöntekijöiden aikaisempi osaaminen, hiljainen tieto ammatillinen ja kulttuurinen saamelainen perinteinen tieto. Asiakaslähtöisyys - työntekijät tuntevat asiakkaiden tarpeet ja heitä ohjataan tunnistamaan asiakkaan palvelujen tarpeet Kehittämistyö on prosessiluontoista Kokemuksellinen osallisuus saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä: Tiimityöskentelyn kehittämisprosessissa on mukana kehittäjätyöntekijöiden kokemus mm.: Työpaikalta Omasta kulttuuritaustasta Luontoympäristöstä Kieliyhteisöstä Perinteestä Lapsista ja heidän kasvatuskumppaneista Tunteet ja motivaatio saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyön edellytyksenä: Tuntee itsensä pystyväksi ja osaavaksi Tunne siitä, että on itsenäinen toimija Tuntee yhteenkuuluvuutta tiimin jäsenten kanssa

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI 6 (15) Tunne siitä, että antaa itsestään yhteisölle jotakin Toiminnallinen osallisuus saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä: Vuorovaikutuksellinen kehittämisprosessi Yhteisöön osallistuminen Jaettu tavoite yhteisesti sovittu juttu tai projekti yhteisvastuu Jaettu välineistö tarinat, keskustelukulttuuri, saamelainen kasvatusfilosofia, kulttuuriset käsitteet, kieli Vastavuoroinen toiminta asioiden tekeminen yhdessä, toimintakäytäntöjen moninaisuus, osallisuus omassa yhteisössä Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman juurruttamisen tavoiteltu tulos Uudenlaiset, saamelaisen varhaiskasvatuksen arvot huomioivat toimintatavat käyttöön Saamen kielen ja perinteisen tiedon siirtämiseen tähtäävät toimintatavat käyttöön Saamelaisen varhaiskasvatushenkilöstön verkostoituminen helpottuu ja saamenkielisen materiaalin saanti helpottuu (virtuaalinen materiaalipankki) Yhteiset sovitut toimintatavat vakiintuvat (saamelaisen varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen opas)

7 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI Liite 1 e 7 (15) SaKaste-osahankkeen kehittämistyön toiminta ajalla Saamelainen varhaiskasvatus AIKA PROSESSI/TAPAHTUMA TOIMINNAN KUVAUS TOTEUMA Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämispäivä II, Sajos, Inari Teema : 1) Koulussa kohdatut kielelliset ja opetopetukselliset haasteet kielipesälasten koulutiellä. Petra Kuuva, opettaja, Inarin koulu. 2) Saamelainen kulttuuriperinne miten hyödyntää ja siirtää saamelaista perinnetietoa päivähoitoon ja kouluun. Opettajille haasteita. Asta Baltto, dosentti, Sámi allaskuvla,kautokeinotulkkina Leena Aikio ja Maria-Sofia Aikio 22 osallistujaa. Asiantuntijapuheenvuorot, dialogi ja reflektointi sekä työpajatyöskentely Saamenkielisen varhaiskasvatuksen saamevasu-kehittäjäasiantuntijatiimin toinen kehittämispäivä. Sajos, Inari. Teema: 1)Kasvatuskumppanuus ammatillisena yhteistyösuhteena toimintaympäristönä Saamelainen varhaiskasvatus. Marjatta Kekkonen, erikoissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Videoyhteys) 2)Saamelainen varhaiskasvatussuunnitelma Norjan saamelaisalu eella. Sisältöjä ja käytännön toteutusta. HelenaGuttorm, projekti koordinaattori, Ovttas-projekti 3)Kasvatuskumppanuus saamelaisessa varhaiskasvatuskon tekstissa HelenaGuttorm, projektikoordinaattori, Ovttas-projekti Pia Ruotsala, sosiaali-ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät Osallistujina tiimin jäsenet, eli edustajat saamenkielisistä päivähoidon yksiköistä. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Tel (0) FIN Inari etunimi.sukunimi@samediggi.fi

8 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI 8 (15) AIKA PROSESSI/TAPAHTUMA TOIMINNAN KUVAUS TOTEUMA Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämispäivät III. Sajos, Inari Teema: 1)Saamenkielisen varhaiskasvatusryhmän ryhmäyttäminen Petra Kuuva, opettaja, Inarin koulu 2)Saamelaisen varhaiskasvatushenkilöstön musiikkikoulutuksen ja kasvatuksen tukeminen. Anu Magga, suunnittelija, Saame laismusiikkikeskus 3) Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen esittelyä. Stina Roos, toi minnan ohjaaja, Lastenkulttuurikeskus 4) Musiikki lapsen kasvun ja kielen kehityksen tueksi saamenkieli sessä päivähoidossa ja kielipesätoiminnassa. Jessika Lampi, mu siikki pedagogi. 21 osallistujaa. Henkilöstön osaamista ja ammattiidentiteettiä vahvistavia, toiminnallista työpajatyöskentelyn osa-alueita. Tuotoksena saamenkielisiä musiikkiliikunta-, ja laululeikkejä päivittäiseen työskentelyyn ja materiaaliksi saamenkieliseen virtuaaliseen materiaalipankkiin Saamenkielisen varhaiskasvatuksen saamevasu-kehittäjäasiantuntijatiimin kolmas kokous. Sajos, Inari Teema: 1)Miten varhaiskasvatuksen aloituskäynti voisi edistää saamelaisen varhaiskasvatuksen aloitusta ja toteuttamista? Mitä asioita saamelaisesta kasvatuksesta ja kasvatusperinteestä voisi ottaa puheeksi aloituskeskusteluissa ja lapsen vasu-keskusteluissa? 2) Arjen käytäntöjen opas saamelaisessa ja saamenkielisessä päivähoidossa. Ryhmätyöskentelyä Pia Ruotsala, sosiaali-ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät. Irmeli Moilanen, hankekoordinaattori, SaKaste-osahanke Osallistujina tiimin jäsenet, eli edustajat saamenkielisistä päivähoidon yksiköistä. Saamevasu-työskentely mallinnettuna Lapsen hyvä arkihankkeen toimintatapojen mukaan. (Keskustelu Lapsen hyvä arki II:n projektipäällikkö Aira Vähäraution kanssa) Saamenkielisen varhaiskasvatuksen materiaalipankkikehittäjäasiantuntijatiimin toinen kokous. Sajos, Inari Virtuaalisen materiaalipankki-kehittämisprosessityöskentelyn aloittaminen. Janne Mikkola, Solinum Oy. Irmeli Moilanen, hanke koordinaattori, SaKaste-hanke Sivuston nimi; Rakenne, kuvitus, sisältö, logo, keskustelufoorumi jne.

9 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI 9 (15) AIKA PROSESSI/TAPAHTUMA TOIMINNAN KUVAUS TOTEUMA Monikulttuurisen lapsen kasvatus seminaari, Sajos, Inari (Saamelaisalueen koulutuskeskus) Saamenkielisen varhaiskasvatuksen materiaalipankkikehittäjäasiantuntijatiimin kolmas kokous. Sajos, Inari Opettajan työ, roolit ja kielikylpy käytännössä. Harriet Lindforss, Vaasan yliopisto Monikielisyys ja kielikylpymetodi saamenkielisessä päivähoidossa saamelaisten kotiseutualueella Suomessa. Aura Pieski, saamenkielisen varhaiskasvatuksen ohjaaja, Utsjoen kunta Yhteiskeskustelu, jonka teemana kielipesätoiminta ja saamenkielinen päivähoito. Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät sivuston etusivun piirroshahmojen luonnosten esittely ja keskustelua jatkotyöstämisestä. Tytti Bräysy. Keskustelualue ja sen tarkoitus. Logoehdotukset, toimipaikka esittelyt, sivuston rakenteen muokkausta. Janne Mikkola, Solinum, Oy. Materiaalipankki tiimin jäsenten tuntityöskentely työpaikoil la ja siihen liittyvä työaikakirjanpito. Tekijänoikeudet Irmeli Moilanen, hankekoordinaattori, SaKaste-hanke Osallistujina 18 saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittäjätyöntekijää. Sakaste-hanke on ollut suunnittelemassa koulutusta ja rekrytoimassa omat kehittäjätyöntekijät mukaan koulutukseen. Yhteistyötä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Saamelaiskäräjien kanssa. Sivuston kuvitukset tarkennettiin, rakennetta pohdittiin, sisältöjä suunniteltiin. Sovittiin toimintatavoista ja konkreettisesta sisällön tuottamisesta työpajatoimintamenetelmällä seuraavassa kokouksessa.

10 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI Liite 1 e Saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuva vanhustyö Saamelaisen vanhustyön kehittäminen tarkoittaa yhteistyötä saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja Sámi Soster ry:n kanssa. Saamelaiserityistä palvelumallia tarkennetaan ja juurrutetaan kehittämistoimenpiteillä, jotka tähtäävät saamelaisten parissa tehtävään kotihoidon ja muistisairaan hoitoketjun palveluprosessien mallintamiseen. Kehittämistyön kautta etsitään hyviä työmenetelmiä ja käytäntöjä saamelaisen vanhustyön arkeen. Prosessiluontoisen tiimityöskentelyn kehittämistoimenpiteet ja tuotokset 1) Saamelaisen vanhustyön kehittäjäasiantuntijatiimin kokoukset, joiden tuotoksena Saamelaisen vanhustyön työkalupakki. 2) Saamelaisen vanhustyön kehittämispäivät (asiantuntijapuheenvuorot ja työpajatyöskentely) 3) Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan palveluhenkilöstön lisäkoulutus 10 ov (Saamelaisalueen koulutuskeskus) Saamelaisen vanhustyön kehittämispäivien alkukartoituksen tuloksena kehittämiskohteeksi on valittu saamelaisen vanhustyön työkalupakki. Ohjeistus- ja perehdyttämistietopaketti, joka on suositus siitä, miten vanhustyössä toimitaan, kun asiakkaana on saamelainen ikäihminen. Saamelaisten kotiseutualueella tehtävässä hoito- ja hoivatyössä tulee huomioitua saamelaiseen kulttuuriin ja kieleen liittyviä kulttuurisia erityispiirteitä, kuten poronhoito-, ja kalastuskulttuuri sekä saamelaisten elämän vuotuiskierto. Saamelaisen vanhustyön työkalupakki sisältää ohjeistuksen sosiaalityössä, terveydenhoidossa, asiakkaan lähtötilanteen kartoituksessa, muistisairaiden hoitotilanteessa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Saamelaisen vanhustyön kehittäjäasiantuntijatiimi saamelaisten kotiseutualueella Enontekiön kunta: psaame terveydenhoitaja Enontekiö/Muonion-Enontekiön kuntayhtymä psaame perushoitaja Enontekiön kunta psaame lähihoitaja/kodinhoitaja Karesuvannon kotipalvelu/enontekiö psaame kotiavustaja Karesuvanto Veahki-työntekijä/Enontekiö psaame lähihoitaja Enontekiö Sodankylän kunta: psaame lähihoitaja kotihoito/sodankylä Utsjoen kunta: psaame Auttaja-Aslak Utsjoen kunta psaame Auttaja-Aslak Utsjoen kunta psaame kotisairaanhoitaja Utsjoen kunta psaame terveydenhoitaja Utsjoen kunta psaame toimnnanohjaaja Avopalvelukeskus/TK Utsjoen kunta psaame hoivatyöntekijä Kotihoito/Utsjoen kunta Inarin kunta: psaame lähihoitaja Inarin kunta koltansaame lähihoitaja Inarin kunta psaame kylätyöntekijä Nellim, Keväjärven ja Ivalon alueet /Inarin kunta inarinsaame kylätyöntekijä Pohjois-Inarin alue, Inarin kunta Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Tel (0) FIN Inari etunimi.sukunimi@samediggi.fi

11 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI 11 (15) koltansaame kylätyöntekijä Sevettijärven, Partakon ja Näätämön alueet, Inarin kunta inarinsaame kotipalvelutyöntekijä Koivikon palvelukeskus, Inarin kunta inarinsaame lähihoitaja TK/vuodeosasto/Inarin kunta koltansaame lähihoitaja Männikön palvelukoti/ Ryhmäkoti Mustikka psaame lähihoitaja Männikön palvelukoti/ Ryhmäkoti Hilla/Puolukka psaame lähihoitaja Männikön palvelukoti/ryhmäkoti Hilla/Puolukka koltansaame lähihoitaja Männikön palvelukoti/ryhmäkoti Mustikka Saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvan vanhustyön kehittämisen toimintalogiikka Kehittämistyötä tehdään saamelaiskulttuurin lähtökohdista Huomioidaan kehittäjätyöntekijöiden aikaisempi osaaminen, hiljainen tieto ammatillinen ja kulttuurinen saamelainen perinteinen tieto. Asiakaslähtöisyys - työntekijät tuntevat asiakkaiden tarpeet ja heitä ohjataan tunnistamaan asiakkaan palvelujen tarpeet Kehittämistyö on prosessiluontoista Kokemuksellinen osallisuus saamelaisen vanhustyön kehittämisessä: Tiimityöskentelyn kehittämisprosessissa on mukana kehittäjätyöntekijöiden kokemus mm.: Työpaikalta Omasta kulttuuritaustasta Luontoympäristöstä Kieliyhteisöstä Perinteestä Asiakkaan historiasta, voimavaroista, Oikeista työtavoista Saamelaisista arvoista Tunteet ja motivaatio saamelaisen vanhustyön kehittämistyön edellytyksenä: Tuntee itsensä pystyväksi ja osaavaksi Tunne siitä, että on itsenäinen toimija Tuntee yhteenkuuluvuutta tiimin jäsenten kanssa Tunne siitä, että antaa itsestään yhteisölle jotakin Toiminnallinen osallisuus saamelaisen vanhustyön kehittämisessä: Vuorovaikutuksellinen kehittämisprosessi Yhteisöön osallistuminen Jaettu tavoite yhteisesti sovittu juttu tai projekti yhteisvastuu Jaettu välineistö tarinat, keskustelukulttuuri, saamelainen elämänfilosofia, kulttuuriset käsitteet, kieli Vastavuoroinen toiminta asioiden tekeminen yhdessä, toimintakäytäntöjen moninaisuus, yhteisön hallinta

12 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI 12 (15) Saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvan vanhustyön kehittämisen tavoiteltu tulos Saamelaisten kotiseutualueella toimivien kotihoidon, palveluasumisyksiköiden ja laitoksissa työskentelevän henkilöstön tiedot ja taidot kehittää omaa työtään lisääntyvät ja kehittämistyö siirtyy asiakastyöhön Henkilöstön osaaminen ja ammatti-identiteetti vahvistuvat ja työhyvinvointi lisääntyy Saamenkielisen muistisairaan hoitoketjun palveluprosessien työmenetelmien mallintaminen Saamelaisten kotiseutualueella toimivien vanhustyöntekijöiden tieto saamelaisen vanhustyön erityispiirteistä lisääntyy Saamelaisen vanhustyön parissa toimiville syntyy verkostomainen yhteistyömalli

13 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI Liite 1 e 13 (15) SaKaste-osahankkeen kehittämistyön toiminta ajalla Saamen kielen ja kulttuurin huomioiva vanhustyö AIKA PROSESSI/TAPAHTUMA TOIMINNAN KUVAUS TOTEUMA Saamelaisen vanhustyön kehittämispäivät I. Sajos, Inari Saamelaisen vanhustyön kehittämispäivät II (ensimmäinen päivä kaikille saamelaisen vanhustyön parissa työskenteleville ja toinen päivä saamenkielisille vanhustyöntekijöille) Sajos, Inari. Etenevät muistisairaudet saamelaisväestössä, Anne Remes, neurologian erikoislääkäri, professori, Itä-Suomen yliopisto. Saamelaisen muistisairaan hoito. Heidi Eriksen, terveyskeskuslääkäri, Utsjoki. Ikäihmisen kohtaaminen lääkärin työssä Enontekiöllä, Taina Korhonen, terveyskeskuslääkäri, Enontekiön kunta. Mitä arki on kotona, kun hoidat muistisairasta. Ristenrauna Magga, toiminnan ohjaaja Sámi Soster ry. Saamenkielisten kotipalvelutyöntekijöiden kokemuksia. Saamenkielisten muistisairaiden hoitotilanne saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Kuntien edustajat. Prosessien mallintamisen merkitys vanhustyössä. Inga Mukku, vanhustyön koordinaattori, PaKaste II Saamelaisten kielen ja kulttuurin huomioiminen hoivapalveluissa. Kristine Gaup Grönmo, johtaja, NUSH, (Nasjonalt utviklingssenter for sykehjemstjenesenter til den samiske befolkningen ) Saamelaisen hoidon ja hoivan kehittämiskeskus, Karasjoki Kulttuurisen kontekstin merkitys järjestölähtöisess vanhustyössä. Leena Palojärvi,toiminnanohjaaja, Birgen ruovttus- pärjään kotona- hanke, Sámisoster ry Miten vanhustyön tulisi tukea saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia tarpeita. Ristenrauna Magga, toiminnanjohta ja, Sámisoster ry Miten kotipalvelun tulisi tukea saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia tarpeita. Marketta Vuolab, vanhustyöntekijä Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Tel (0) FIN Inari etunimi.sukunimi@samediggi.fi 1) kartoittaa saamelaisen vanhustyön lähtötilanne ja 2) valita kehittämiskohteet kulttuurin ja kielen huomioivien palveluprosessien työmenetelmien mallinnukseen saamenkielisten muistisairaiden hoitoketjusta osallistujaa osallistujaa Asiantuntijaluennot, keskustelut, ryhmätyöt kehittämiskohteeksi valittiin Saamelaisen vanhustyön työkalupakki Asiantuntijapuheenvuorot, keskustelut, paneeli ja työpajatyöskentely. Saamelaisen vanhustyön työkalupakki kehittämistyön aloitus; 1.Kulttuurinen tyytyväisyys (hyvänolontunne, rauha, turvallisuus) ja ymmärrys.2. Kielellinen tyytyväisyys. 3.Identiteetin vahvistaminen.

14 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI Liite 1 e Tiedontuotanto ja vaikuttavuus SaKaste-osahankkeen toimintasuunnitelmaan on kirjattu SaKaste osahankkeen informaatiotilaisuudet kuntien uusille valtuustoille yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa keväällä Sekä lisäksi verkostoituminen saamelaisalueen kuntien, Pakaste II toimijoiden, Saamelaiskäräjien, saamelaisjärjestöjen, Lapin Aluehallintoviraston saamelais-koulutusosaston ja alan koulutusja tutkimustoiminnasta vastaavien tahojen kanssa. Toimintasuunnitelmassa mainitaan myös verkostoituminen Norjan saamelaisten sosiaali- ja terveydenhoitoalan tutkimus-, koulutus- ja tiedontuotanto organisaatioiden kanssa Karasjoella, Kautokeinossa ja Tromssassa. SaKastehanke järjestää monialaisen päätösseminaarin Sajoksessa. Seminaarissa esitellään hankkeen tulokset, ja kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja varhaiskasvatuksen, vanhustyön, koulutuksen ja saamen kielten elvytyksen aloilta. SaKaste-osahankkeen toiminnan tuloksena sote-alan toimijoilla ja kuntapäättäjillä tieto saamen kielestä ja kulttuurista lisääntyy. SaKaste-hanke on kartoittanut työnantajilta mielipiteitä ja esityksiä sekä saamelaisen varhaiskasvatuksen että vanhustyön parissa työskentelevien työntekijöiden osallistumismahdollisuuksista, aikatauluista ja toteuttamistavoista, kun tavoitteena on henkilöstön kulttuurisensitiivisen osaamisen vahvistaminen. Saamelaisten kotiseutualueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saamen kielen ja kulttuurin osaamisen vahvistuu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämien koulutusten kautta. SaKaste-hankkeen aikana Saamelaisalueen koulutuskeskus on järjestänyt lisä- ja täydennyskoulutusta monikulttuuristen lasten kasvatuksesta aikuisten täydennys- ja lisäkoulutuksena. Saamelaisalueen koulutuskeskus varaa vuosittain tarvittavat määrärahat saamelaisten sosiaali- ja terveysalan palveluhenkilöstön lisäkoulutukseen10 ov (saamen kielet, saamelaistieto, monikulttuurisuus ja kulttuurisensitiivisyys). Koulutuksen toteutuksesta Saamelaiskäräjät neuvottelee koulutuskeskuksen ja työnantajien kanssa vuosittain. Tiedontuotanto ja vaikuttavuus SaKaste-hanke on pyrkinyt verkostoitumaan saamelaisten kotiseutualueen kuntien, Pakaste II toimijoiden, Saamelaiskäräjien, saamelaisjärjestöjen, Lapin Aluehallintoviraston saamelaiskoulutusosaston ja alan koulutus- ja tutkimustoiminnasta vastaavien tahojen kanssa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on aloitettu sekä tehty alustavia suunnitelmia opiskelijoiden oppinäytetyömahdollisuuksista. Kehittämispäivien yhteydessä tehtävä tiedotus: Saamelaisten kotiseutualueen kuntien johtavat virkamiehet sosiaali- ja terveysalalla Saamelaiskäräjät Saamelaisalueen Poske Saamelaisten kotiseutualueen terveydenhoitajat Saamenkieliset vanhustyön ja varhaiskasvatuksen työntekijät ja heidän esimiehensä Saamenkieliset varhaiskasvatuksen työntekijät ja heidän esimiehensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Tel (0) FIN Inari etunimi.sukunimi@samediggi.fi

15 SAAMELAISKÄRÄJÄT SAKASTE- VÄLIRAPORTTI 15 (15) Media- ja internet näkyvyys Uutinen saamelaisen vanhustyönkehittämispäivistä Same-radiossa, Oddasat tv uutisissa ja radion nettisivuilla. Mediatiedotteet päätösseminaarin yhteydessä Mainosmateriaalit SaKaste-roll-up julisteet SaKaste-kirjanmerkit, jotka toimivat myös hankekoordinaattorin käyntikorttina Hankekoordinaattori on osallistunut verkostoitumiseen seuraavasti: Posken viikkopalaverit PaKaste 2 Lapin työkokoukset Poske-päivät Tenolaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishankkeen loppuseminaari Lapin sosiaali- ja terveysturvan 60-vuotisjuhlapäivät Tarjolla herkkuja PaKasteesta-seminaari (SaKaste-esittely neuvottelukunnan kokouksessa ja puheenvuoro Kokemus. Tunne. Toiminnallisuus - Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman juurruttamisessa Hankkeen hallinto ja talous Saamelaiskäräjät hallinnoi SaKaste osahanketta ylläpitää erillistä kirjanpitoa. Osahankkeella on raportointivelvollisuus omasta kokonaisuudesta. Osahankkeella on saamelaisten kotiseutualueen kunnista ja keskeisimmistä sidosryhmän edustajista koostuva ohjausryhmä, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää hankkeen toteutusta. Ohjausryhmä on kokoontunut ajalla kaksi kertaa. Hankkeen työpanoksen siirto kunnille -määräraha käytetään saamenkielisen varhaiskasvatuksen virtuaalisen materiaalipankin sisällön tuotantoon kuntien kehittäjäasiantuntija työntekijöiden toimesta. Hankekoordinaattori on ohjeistanut työntekijät työaikakirjanpidosta ja keskustellut esimiesten kanssa menettelytavoista. Irmeli Moilanen hankekoordinaattori Saamelaisten sosiaali-ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne-hanke irmeli.moilanen@samediggi.fi