nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 2/2009

Transkriptio

1 nordea unioni suomi ry:n jäsenlehti 2/2009

2 Kari Ahola puheenjohtaja Ulalla ULA eli uuden liittoyhteistyön alku on projekti, jossa selvitetään, olisiko neljän ammattiliiton yhdistymisellä saavutettavissa parempaa edunvalvontaa pienemmin kustannuksin. Mukana ovat ammattiliitot Toimihenkilöunioni TU, Erityisalojen ammattiliitto ERTO, Mediaunioni MDU ja oma ammattiliittomme Suora. Lyhyt historia Alkusysäys selvitykselle annettiin vuonna 2005, jolloin Suoran edustajisto hyväksyi strategian, jossa liiton henkilöstö velvoitettiin tutkimaan mahdollisuuksia erilaisiin yhteistyömahdollisuuksiin yksityisten alojen liittojen välillä. Tavoitteena oli parempi edunvalvonta alhaisemmin kustannuksin. Selvitykset etenivät siten, että syksyllä 2006 Suora ja TU löysivät toisensa. Liitot antoivat tällöin yhteisen julkilausuman ns. Rukan hengessä eri yhteistyömahdollisuuksien selvittämisestä mitään vaihtoehtoa pois sulkematta. Myöhemmin selvitykseen pyydettiin mukaan Vakuutusväen liittoa (VVL) ja ERTOa, joista VVL kohteliaasti kieltäytyi, mutta ERTO vastasi myöntävästi. Aivan viime vaiheessa mukaan on tullut Mediaunioni omasta aloitteestaan. Vuosi 2007 rauhoitettiin TES-neuvotteluvuoden haasteiden vuoksi yhteistyöselvityksiltä. Selvityksiä jatkettiin vuoden 2008 alusta asettamalla liittojen välinen ns. pientyöryhmä miettimään, millaisin mahdollisuudet eri yhteistyömuodoilla olisi toteuttaa asetetut tavoitteet. Pientyöryhmätyön perusteella neljän liiton hallinnot valitsivat marraskuussa 2008 uuden liiton parhaaksi tavaksi toteuttaa annetut tavoitteet. Tätä vaihtoehtoa alettiin selvittää tarkemmin viidessä eri työryhmässä liittojen välillä. Tulokset ovat valmistuneet huhtikuun lopussa Nyt on aika tehdä päätöksiä siitä, antavatko nämä jatkoselvitykset perusteen tehdä aiesopimus uuden liiton muodostamiseksi. Ammattiliitto Suora tekee tästä asiasta päätöksen edustajiston ylimääräisessä kokouksessa kesäkuun 5. päivä. Nousu osana uutta liittoa Osana selvityksiä on sovittu, että tasapuolisuuden ja ulkopuolisen puolueettoman ja ammattitaitoisen näkemyksen takaamiseksi ostetaan ulkopuoliselta konsultilta ns. riskikartoitus liittoyhteistyöstä. Riskikartoitus tehdään sekä uudesta liitosta että myös Suorasta. Suoran selvityksessä selvitetään riskit ammattiliitto Suoralle, jos se lähtee liittoyhteistyöhön mukaan, mutta myös riskit, jos Suora ei osallistu uuden liiton muodostamiseen. Oma yhdistyksemme Nousu on ollut aktiivisesti vaikuttamassa siihen, miten liittoyhteistyön selvityksiä ja päätöksiä tehdään. Olemme halunneet avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Suoran hallinto on kiitettävästi kuunnellut meitä, ja ehdotuksiemme toteuttaminen on tuonut paljon lisäarvoa näihin selvityksiin. Jokainen yhdistys tekee omat itsenäiset päätöksensä siitä, haluaako lähteä mahdolliseen uuteen liittoon mukaan. Päätöksentekoon vaikuttavat tietysti taloudelliset, edunvalvonnalliset ja käytännön asiat. On vaikea kuvitella, että voisimme elää ihan omaa elämäämme ilman rahoitusalan yhteisöä. Mieluummin olemme luomassa yhteisöllisyyttä. Silti kaikkea pitää arvioida mahdollisimman neutraalisti. Tätä luettaessa Nousu on tehnyt jo omat päätöksensä liittoyhteistyöstä. Uskon, että se päätös kuvastaa myös teidän jäsenten tuntoja. Julkaisija: Nordea Unioni Suomi ry, Ratamestarinkatu 12, Helsinki Päätoimittaja: Kristiina Widenius, Viestintätoimikunta: Paula Jokiaho, Sirpa Kalmari, Sari Porkka, Päivi Pulkka, Terttu Suonkanta, Laura Tuomola, Elina Vainio, Kristiina Widenius; Ulkoasu: Katju Aro Taitto: Yhtyneet Kuvalehdet Oy/Viestintätoimisto Sanakunta, Anne Kiiski Kannen kuva: Sirpa Päivinen Muut kuvat: Kristiina Widenius (jollei muuta mainintaa) Sarjakuva: Kristiina Ojanen Painopaikka: PunaMusta Nordea Unioni Suomi ry Hallitus: Pj Kari Ahola, Varapj:t Marja Yliniemi (1128 Rauma), Laura Tuomola (1262 Helsinki-Kannelmäki); Varsinaiset jäsenet: Pirjo Halonen (1519 Lahti), Sisko Hellbom (2658 IT & BC), Sirpa Kalmari (1745 Hki-Kesk. Yritysalue), Ulla Kotkavuori (2517 CM & Sales CNB), Jaana Kylander (2481 Nordea Rahoitus), Sari Lammasniemi (1269 Pori), Maire Lehikoinen (1069 Kotka), Eija Rintakumpu (1068 Ylivieska), Lea Solaluoto (2538 HCC Helsinki), Melitta Tyyskä (1220 Vantaa-Tikkurila) Edustajisto: Pj Sirkku Pääkkönen (1134 Rovaniemi); Varapj Pasi Järvinen (2578 Account systems) Vaikeutettu yt Paula Hopponen pääluottamusmies TÄLLÄ KERTAA AJATTELIN PURKAA tuntojani ja tunteitani asiakaspalveluhenkilöstöön kohdistuvasta väen vähentämisestä. Pankki antoi neuvotteluesityksen 150 henkilötyövuoden vähentämisestä Suomessa. EN VOI MILLÄÄN KÄSITTÄÄ enkä tietenkään hyväksyä sitä, että Suomessa Nordic Bankingin johto päätti lähteä täysin päinvastaiselle tielle kuin heidän kollegansa muissa pohjoismaissa. Pankin ylin johto pääjohtajaa myöten on toistuvasti korostanut keskitien strategiaa ja ilmoittanut, että henkilöstömäärää täytyy supistaa, mutta että se tapahtuu luonnollisen poistuman kautta. ALOITIMME VIIME VUODEN LOPULLA neuvottelut pehmeiden keinojen käyttämisestä, jos tulee tarvetta vähentää henkilöstöä. Osa keinoista otettiin käyttöön jo viime vuoden puolella. Niiden tosiasiallinen vaikutus selviää vasta myöhemmin tänä vuonna. Siksi oli täysin käsittämätöntä, että neuvotteluesitys annettiin, ennen kuin vaikutukset olivat selvillä ja ennen kuin edes kaikki keinotkaan olivat tiedossa. Vielä pöyristyttävämpää oli, että esityksessä ei huomioitu jo siihen mennessä tiedossa olevia henkilökohtaisia ratkaisuja. TÄMÄN LEHDEN ILMESTYESSÄ neuvotteluja on käyty Nordea-mallin mukaisesti yt-ryhmissä. Jotta edes voitaisiin puhua neuvottelemisesta, täytyy molemmilla osapuolilla olla perusteelliset ja selkeät tiedot, mistä neuvotellaan. Olemme käyneet aiemminkin vaikeutettuja yt-neuvotteluja. Ensimmäistä kertaa törmäsin työnantajan edustajien täydelliseen ylimielisyyteen ja vaatimustemme halveksimiseen. Vaadimme riittäviä tietoja, jotta asioista voidaan neuvotella. Meille esitettiin jopa, että yt-neuvottelut pitänee käydä kirjekursseina, koska me vaadimme niin paljon aineistoa! ME OLEMME TAKONEET Suomessa vuosikausia Nordean parasta tulosta, ja tässä on kiitos! Meitä ei pidetä edes ihmisinä me olemme henkilötyövuosia ja nuppilukuja. Toisaalta nostetaan tavoitteita, vaaditaan hyvää tulosta ja joustavuutta, toisaalta pelotellaan täysin turhaan koko henkilöstö työpaikan menettämisellä. Laajemmat palveluajat ja henkilöstön vähentäminen ei yksinkertaisesti ole toimiva yhtälö. Tällä esityksellään suomalainen johto tuhosi pitkäksi aikaa työn tekemisen mielekkyyden, riemusta ei kai moni ole pitkään aikaan voinut puhuakaan. KYSE ON VAKAVASTA ASIASTA, ihmisten työpaikoista. Emme voi millään sallia, että työnantaja suhtautuu neuvotteluihin hällä väliä tyyliin. Neuvottelijoidemme pitää saada kaikki mahdollinen asiaan liittyvä tieto hyvissä ajoin ennen jokaista kokousta. Joka ikinen asia pitää pystyä perustelemaan aukottomasti. Kaikki vaihtoehdot työsuhteiden säilyttämiseksi täytyy huomioida. MISSÄÄN TAPAUKSESSA emme hyväksy irtisanomisia. Kun tämä kierros on lopussa, luulen että työnantajan on hyvin vaikea löytää tuotannollisia perusteita yhteenkään irtisanomiseen, taloudellisia perusteitahan ei ole edes olemassa. KOITTAISIKOHAN JOSKUS sellainen päivä, että suomalainen johto ryhtyisi kohtelemaan meitä, kuten työtovereitamme kohdellaan muissa maissa? Uskaltaisiko unelmoida, että he joskus pitäisivät meidän puoliamme, niin kuin heidän kollegansa pitävät huolta omistaan muissa maissa? Viime vuosien näyttöjen perusteella ei ole epäilystäkään, ettemmekö olisi ansainneet sitä. MITÄ TÄSTÄ OPIMME? Hyvällä työsuorituksella, tuloksen tekemisellä ja joustavuudella ei sitten loppujen lopuksi taida Suomen Nordeassa olla suurtakaan merkitystä, kun isot pojat pistävät haisemaan. Is it all about people except in Finland?

3 Minkä nuorena oppii Maaliskuussa järjestettiin Suoran luottamusmiesten peruskurssi ensimmäistä kertaa kohdennettuna nousulaisille luottamustoimisille. Kurssille osallistui 25 luottamustoimista, luottamusmiehiä ja heidän varojaan. Nousu oli paikalla jututtamassa nuoria luottamusmiehiä. Koulutus oli kolmipäivänen. Ohjelmaan kuului niin lainsäädäntöä, työehtosopimusta kuin neuvottelutaitoakin. Nordean palkkausjärjestelmään perehdyttiin yhdessä neuvottelevien luottamusmiesten kanssa. Tiivis kolmen päivän tietopaketti antoi evästä arjen tilanteisiin. Haastattelimme kolmea nuorta luottamusmiestä sekä kahta varaluottamusmiestä. Kaikki viisi ovat parikymppisiä ja toimivat palveluneuvojina. Tämä oli heille ensimmäinen Suoran tai Nousun kurssi. MITEN TULITTE PANKKIIN TÖIHIN JA LIITYITTE LIITTOON? Haaga-Kannelmäessä työskentelevä Heidi Hirsi kertoo tulleensa pankkiin kaksi ja puoli vuotta sitten. Hänellä on matkailualan perustutkinto, ja hän on juuri suorittanut rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinnon. Selvitin heti, kuka on työpaikkani luottamusmies, ja liityin Nousuun, kertoo Heidi. Elisa Vuorisella Malmilta on samanlainen koulutustausta kuin Heidillä. Liittoon hän liittyi myös saman tien tultuaan Nordeaan töihin pari vuotta sitten. Nousu ei kuitenkaan ollut alkuun ihan selvä, sillä toimijoita on paljon ja menee aikansa hahmottaa koko toimijajoukko. Sekä Suoran että Nousun toimikunnat ja tekijät pitäisikin tuoda paremmin esille, nuoret toivovat. Katja Hämäläinen Tuusulasta kertoo tulleensa pankkiin pari vuotta sitten. Hän ehti ensin tehdä kesätöitä ja työharjoittelujakson, ennen kuin vakinaistamispäätös tuli vuoden 2007 lopulla, jolloin hänkin liittyi liittoon. Sitä ennen hän kuului tradenomiliittoon koulutuksensa vuoksi. Munkkiniemen konttorissa työskentelevä Maria Winqvist sai alkusysäyksen luottamusmiehen pidettyä työpaikalla kesätyöntekijöille suunnatun aamupalaverin. Ajatusta hän kypsytteli, kunnes hän sai opintonsa valmiiksi. Pääosin nuoret ovatkin kuulleet Suorasta ja Noususta luottamusmiehen kautta. Vasemmalta oikealle: Katja Hämäläinen, Heidi Hirsi, Janna Kaivola, Elisa Vuorinen, Maria Winqvist Janna Kaivola Kolarista on koulutukseltaan tradenomi. Pankkiuransa hän aloitti 2003 Osuuspankissa ja siirtyi syksyllä 2007 Nordeaan. Janna liittyi jäseneksi Kittilän konttorin luottamusmiehen tultua juttelemaan liitosta ja Noususta hänen kanssaan. Liittoon kuuluminen on tuki ja turva, toteaa Janna. MITEN TULITTE ASETTUNEIKSI EHDOLLE LUOTTAMUSTOIMIIN? Tehtäviin ei ole tungeksintaa. Eipä ollut kauheasti muita ehdokkaita, joten minäpä sitten lähdin varaksi, Katja toteaa. Elisa aloitti varan tehtävissä viime vuoden alkupuoliskolla, päätös alkaa varaksi oli erittäin yksimielinen työyhteisön kanta. Varsinaisia vaaleja ei ole tarvinnut muidenkaan kohdalla järjestää. Janna valittiin varaluottamusmieheksi, kun hän aloitti Nordeassa. Luottamusmieheksi hän siirtyi tämän vuoden tammikuussa, kun varsinainen lähti pois. Kävimme keskustelua työyhteisössä ja teimme päätöksen, kertoo Janna. Heidi ryhtyi luottamusmieheksi työpaikkakokouksen päätteeksi. Pientä kosketusta minulla oli nuorisotoimikunnan kautta, ja täytyy sanoa, ettei monta vapaaehtoista tehtävään ollut. Kaikki olivat kannustivat kovasti ja pitävät puoliani. Mikäs siinä saan avartaa omaa horisonttiani, saan enemmän tietoa ja tärkeimpänä pääsen auttamaan muita, kertoo Heidi. Maria rupesi konttorinsa luottamusmieheksi alkuvuodesta ja lähti kurssille heti tilaisuuden koittaessa. MIKÄ ON MIETITYTTÄNYT HOMMAAN RYHTYMISESSÄ? Kuva: Johanna Maasto Heidi kertoi miettineensä, miten hän pärjää. Tukea on tullut hyvin, ja jostain kaikki aloittavat. Konttorissani on pari henkilöä, jotka tuntevat toimintaa. Työnantajan puolelta aikaa järjestyy, ja jonkinlaista verkostoa sekä liittoon että yhdistykseen oli jo nuorisotoimikunnan kautta, hän kertoo. Tärkeintä on into ja halu toimia yhteisten asioiden eteen. Oppi tulee kyllä ajan kanssa ja kannustusta olen saanut työporukoilta paljon, Maria toteaa. ONKO ETEEN TULLUT VAIKEITA TEHTÄVIÄ? Janna toteaa pienen konttorin etuna olevan, ettei juuri mitään tapauksia ole ollut. Jannan konttori on neljän toimihenkilön konttori. Pienessä konttorissa puhutaan, miten tehdään, ja päätökset syntyvät keskusteluiden pohjalta. Lähialueeseen on helppo pitää yhteyttä soitellen ja sähköpostitse, Janna iloitsee. Muutokset kassa- ja neuvontapalveluiden yhdistymisessä ovat herättäneet keskustelua Jannan työyhteisössä. Varana pääsen tehtävään taka-alalta mukaan, heti ei tarvitse tietää ja hoitaa kaikkea. Se helpottaa myös varsinaisen tehtävään varautumista. Heidi kertoo joutuneensa melkeinpä heti hoitamaan tapausta työpaikalla. Tukea löytyi läheltä, sillä alueen työsuojeluvaltuutettu on toiminut aiemmin luottamusmiehenä ja on samassa konttorissa kuin Heidi. Neuvotteleva luottamusmieskin on melkein viereisessä konttorissa. Elisalla ei ole tullut hoidettavaksi edunvalvontatehtäviä, mutta hän pyrkii auttamaan varsinaista luottamusmiestä. Maria kertoo: Konttorissani ei ollut luottamusmiestä puoleen vuoteen, joten luonnollisesti kysymyksiä on tullut. Selvä tarve tehtävälle löytyy. Tärkeäksi tueksi he kokevat arkipäivän tilanteissa alueen muut luottamusmiehet, alueen neuvottelevan sekä työsuojeluvaltuutetun. Konttorin porukat ovat taustalla tukena, muistuttaa Heidi. Muuta nousulaista verkostoa rakennellaan pikkuhiljaa, kun ihmisiin tutustutaan erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäverkostot ovat aina tarpeen, toteaa Heidi. Luottamusmiehet kokoontuvat säännöllisesti alueittain. Heidi kertoo kokousten olevan jo mukavaa rutiinia. Niissä pääsee kuulemaan kuulumiset muiden alueiden konttoreista. OTETAANKO TEIDÄT NUORINA VAKAVASTI? En ole kokenut vähättelyä. Olen kokenut asenteet positiivisina. Ymmärretään, ettei kaikkea voi tietää hetkessä, kertoo Elisa. Heidi yhtyy Elisan mielipiteeseen: Oma työyhteisöni on suhtautunut ymmärtävästi ja antanut aikaa. Ei kaikkia lakipykäliä tarvitse osata ulkoa. Tärkeämpää on, että osaa ottaa asioista selvää. Janna, Katja ja Maria yhtyvät edelliseen. Kannatusta ei mitään muuta, toteaa Maria. MITÄ MIELTÄ OLETTE VÄITTEISTÄ, ETTÄ LUOTTAMUSMIES EI VOI TEHDÄ MUUTA TYÖTÄ TAI ETTÄ LUOTTAMUSTYÖ HIDASTAA URAKEHITYSTÄ? Nuorilta tulee jämäkkä ei. Luottamustoimen ei koeta olevan hidaste, vaan paremminkin näköalapaikka työpaikalla. MITÄ OMINAISUUKSIA LUOTTAMUSMIES TARVITSEE? Tärkeäksi koettiin, että luottamusmies kuuntelee ja paneutuu asiaan, kun jäsen tulee keskustelemaan hänen kanssaan. Luottamusmiehen pitää ottaa asia vakavasti ja ottaa asiasta selvää jäsenen puolesta eikä jättää asiaa roikkumaan, toteaa Janna. Heidi yhtyy kantaan: Ei kaikkia lakipykäliä tarvitse osata ulkoa. Tärkeämpää on, että osaa ottaa asioista selvää. Katja pitää tärkeinä neuvottelutaitoa sekä kykyä pitää asiat asioina. Olennaista on myös, että ei mennä henkilökohtaisuuksiin ja kohdellaan kaikkia tasapuolisesti. Maria päättää yhteenvetoon: Luottamusmiehellä on halu pitää työntekijöiden puolta, into tehdä työtä ja pyrkimys olla oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. Hyvä luottamusmies on sosiaalinen, hienotunteinen ja omaa kanssakäymisen taidon, täydentää Elisa lopuksi. OLETTEKO VIIHTYNEET VALITSEMALLANNE URALLA? Kysymys herättää hilpeyttä seurueessa. Kyllä, pallo jalassa tässä mennään, todetaan. Maria kertoo ottaneensa tehtävän vastaan myös siksi, että hänellä on halu pystyä vaikuttamaan, vaikka kaikki ei muuttuisi heti. LUOTTAMUSMIESVAALIT KÄYDÄÄN SYKSYLLÄ 2009 OLETTEKO MUKANA? Hetken hiljaisuuden jälkeen nuoret vastaavat varovaisesti olevansa jatkossakin käytettävissä luottamustehtäviin. Laura Tuomola AVOIN TOIMI Luottamusmies Kiinnostaako Sinua näköalapaikka seuraaviksi kolmeksi vuodeksi? Aiempi kokemus ei ole välttämätön. Ammattiliitto Suora ja Nousu kouluttavat. Tarjolla on laadukasta ja monipuolista koulutusta, joka käydään pääosin työajalla. Toivomme Sinulta kiinnostusta näihin: halu ottaa asioista selvää halu neuvotella sydän paikallaan verkostoitumiskyky organisointikyky aktiivisuus sisu ja reilu meininki Olet siis mielestämme loistava kandidaatti luottamusmieheksi! Nousu toimii tiiviissä yhteistyössä kanssasi. Luottamustoimi näyttää myös hyvältä ansioluettelossasi ja voi laukaista nousuputken! Mikäli olet kiinnostunut työpaikan yhteisten asioiden hoitamisesta, tartu toimeen ja asettaudu ehdolle syksyn 2009 luottamusmiesvaaleissa! Lisätietoja saat Nousun toimikunnilta ja luottamusmiehiltä sekä Nousun nettisivuilta Kuva: Laura Tuomola 4 5

4 Henkilöstöedustajia molemmin puolin pöytää Pirkko Seppä ja Pirjo Halonen Ei välttämättä ole ihan jokapäiväistä ay-toiminnassa, että henkilöstöyhdistyksen hallituksen jäsenenä toimii esimies sekä hänen alaisensa. Nousussa näin on. Pirkko Seppä istuu esimiesten ja asiantuntijoiden edustajana Nousun hallituksessa ja Pirjo Halonen edustaa vaalipiiriä Häme, Lounais-Suomi ja Ahvenanmaa. He työskentelevät samassa konttorissa Lahdessa, Pirjo henkilökohtaisena pankkineuvojana ja Pirkko hänen lähiesimiehenään. Kuva: Johanna Maasto Pirjolla ja Pirkolla on pitkä yhteinen menneisyys. Molemmat työskentelivät samassa Säästöpankissa Lahdessa jo 1970-luvulla. Myös molempien ammattiyhdistysura juontaa noihin aikoihin. Toimin pankkimme pääluottamusmiehenä, ja kun jäin äitiyslomalle 80-luvun alussa, Pirkko otti tehtävän hoitaakseen, kertoo Pirjo Halonen. Molempien ura henkilöstöedustajana on jatkunut ja jatkuu yhä edelleen. Nousun hallituksen lisäksi Pirjo ja Pirkko edustavat Nousua myös mm. Suoran edustajistossa. Roolista henkilöstöedustajana on vaikea päästä, eikä minulla siihen varsinaista tarvetta ole ollutkaan. Sen sijaan minulla on halu tietää asioista ja olla mukana vaikuttamassa, sanoo Pirkko Seppä. Jäsenistön ja muiden henkilöstöedustajien tuki innoittaa jatkamaan Olen ollut pitkään mukana Nousun esimiesten ja asiantuntijoiden jäsenalueen ESAS:n toiminnassa. On ollut erittäin hedelmällistä keskustella tässä foorumissa esimiesten työhön ja edunvalvontaan liittyvistä asioista muiden kollegoiden kanssa. Tukiverkko on vahva ja tuonut lukuisia ystävyyssuhteita, Pirkko kertoo. Myös Pirjo pitää muiden luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa tehtyä yhteistyötä tärkeänä. Heiltä ja jäsenistöltä saatava tuki on erittäin arvokasta ja keskeistä henkilöstöedustajana toimimiselle, sanoo myös Päijät-Hämeen neuvottelevana luottamusmiehenä toimiva Pirjo. Pirjo ja Pirkko toteavat, että he käyvät harvoin yhdessä kokousmateriaaleja läpi työaikana. Sen sijaan auto- ja junamatkat kokouspaikoille käytetään tehokkaasti keskusteluun. On hyvä käydä asioita yhdessä läpi ja kuulla toisen kantoja ja näkemyksiä asioista. Työpäivä on niin tiuhaan aikataulutettu, että näiden asioiden läpikäyminen työaikana on suhteellisen haastavaa, Pirjo kertoo. Kyllä me puhumme kuitenkin muustakin, huikkaa Pirkko väliin. Tes osaksi esimieskoulutusta Pirjon ja Pirkon välittömyys heijastuu myös heidän esimies-alaissuhteeseensa. Meillä on täysin normaali esimies-alaissuhde. On tietysti helpompaa ymmärtää henkilöstöedustajan työn tuomat vaatimukset, kun toimii itsekin niissä tehtävissä, Pirkko kuvaa tilannetta. Suhteemme on toiminut mainiosti. On helppoa olla sellainen kuin on, kun tunnemme toisemme niin hyvin. Olen erityisen iloinen siitä, että Pirkko ymmärtää ay-työt ja niiden hoitoon tarvittavan ajankäytön. Tämä näkyy erityisesti siinä, että hpn-tavoitteissani on henkilöstöedustajantyöni huomioitu, Pirjo hymyilee. Ei Pirjo eikä Pirkko ole kokenut negatiivista suhtautumista henkilöstöedustajan tehtävien hoitamista kohtaan. Sen sijaan molemmat kannustavat jäseniä ottamaan henkilöstöedustajan tehtäviä vastaan. Järjestötyön myötä olen saanut paljon sellaista koulutusta ja informaatiota, mitä en olisi varmasti muuten saanut, Pirjo toteaa. Samoilla linjoilla on myös Pirkko Seppä. Olen saanut tästä omaan työhöni todella paljon. Toivon, että jokainen esimies lukisi edes kerran työehtosopimuksen ja tutustuisi siihen. Se on meidän kaikkien yhteinen kirja, ja olisi hienoa, jos sen opiskelu kuuluisi osaksi esimiesvalmennusta, sanoo Pirkko, ja Pirjo nyökkää hyväksyvästi. Johanna Maasto Nousu kyseli maaliskuun kahden viimeisen viikon aikana henkilökohtaisten pankkineuvojien ja yrityksen pankkineuvojien kuulumisia. Tulevaisuuden konttori -ohjelma on tuonut mukanaan muutoksia konttorien arkeen, joten kysely olikin tarpeen. Tulevaisuuden konttori hämmentää LEAN-AJATUSMALLIIN POHJAUTUVA HANKE on Nordean virallisessa tiedottamisessa esitelty tuottavana, tehokkaana ja aikaa asiakkaalle vapauttavana konseptina, johon sekä asiakkaat että työntekijät ovat tyytyväisiä. Hankkeen tarkoituksena on poistaa monimutkaisuuksia työmenetelmistä ja helpottaa yhteydenpitoa asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on poistaa myös myynnin esteitä ja suunnitella yhä paremmin ja kannattavammin asiakastapaamiset. NOUSUN KYSELY SISÄLSI seitsemän osaaluetta: ajankäytön suunnittelun, yhteistapaamiset, toiminnan ohjauksen, työilmapiirin, asiakas ja minä osion sekä päivittäisen työn arvioinnin. Kyselyyn osallistui noin 800 nordealaista HPN:ää ja YPN:ää. VASTAUKSET YLLÄTTIVÄT. Suurin osa HPN:istä ja YPN:istä ilmoitti, ettei todellisuudessa pystykään suunnittelemaan ajankäyttöään kahdeksi viikoksi eteenpäin. Vaikka CMS kalenteri koettiin hyödylliseksi, ja suurin osa vastaajista suunnitteli asiakastapaamisensa etukäteen, vain noin puolet totesi saaneensa uusia asiakkaita mallin käyttöönoton jälkeen. Varsinaisia asiakasmenetyksiä oli kokenut vain viidennes vastaajista, mutta suuri osa oli kokenut asiakkaiden närkästymistä pankkineuvotteluun pääsyn vaikeudesta. Kysymys asiakkaiden hoidon parantumisesta jakoi vastaajat kahteen kutakuinkin yhtä suureen leiriin. YLI 75 % PITI malliin kuuluvia yhteistapaamisia hyödyttöminä, joskin esimiesten kannustus koettiin tarpeelliseksi. Myös kaksi kolmasosaa vastaajista koki, että kuukausittaiset myynninohjauskeskustelut ovat tarpeettomia ylipäätään monet säännölliset palaverit koettiin asiakasaikaa vähentäviksi, varsinaista työtä häiritseviksi tekijöiksi. Laadukkaat toiminnanohjauspalaverit ovat vielä hakusissa: vain kolmannes vastaajista piti niitä tarpeellisina. UUSI MALLI KOETTIIN RAJOITTAVAKSI ja työn mielekkyys näyttää hävinneen n. 70 %:lla vastaajista. Työpaikoilla ilmapiiri HPN:ien ja YPN:ien keskuudessa on kuitenkin hyvä ja valinnanvaraiset työaikamallit tuntuvan miellyttävän vastaajia. 60 prosentilla vastaajista on yksilöllinen työaika; normaalia työaikaa suosii 36 %. Asiakkaista suurin osa käy neuvotteluissa klo välisenä aikana ja klo jälkeen asiakkaita kävi 19 %:lla vastaajista. Aamulla ennen kello kymmentä pankissa halusi asioida 8 % asiakkaista. HPN- JA YPN TYÖN VAATIVUUS on kasvanut reippaasti, mikä ei sinänsä näytä haittaavan vastaajia. Sen sijaan työn itsenäisyyden ja oman suunnittelun mahdollisuus on kaventunut huomattavasti. Myös kiireinen työtahti ja työmäärät koetaan raskaiksi. Ehkäpä juuri siksi 65 % vastaajista tuntee työuupumusta ja lähes puolet on harkinnut jättävänsä HPN:n tai YPN:n työnsä. Puolet vastaajista tekee ylitöitä usein, ja lähes 80 % vastaajista kokee palkkansa liian pieneksi. TÄSSÄ VAIHEESSA haluan kiittää kaikkia vastanneita. Viemme nousulaisten vaikutuskanavien kautta antamaanne arvokasta tietoa eteenpäin, jotta työn ilo ja mielekkyys palaisivat tulevaisuuden konttoreihin. Marja Yliniemi varapuheenjohtaja 6 7

5 Matkalla kiltteyteen MATKUSTIN MUUTAMA VIIKKO SITTEN junalla Helsingistä Tampereelle osallistuttuani Nousun hallituksen kokoukseen työsuojelun varajäsenenä. Viereeni istui rouva, joka kaivoi laukustaan kirjan ja selaili sitä. En kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota, kunnes hänen puhelimensa soi ja vääjäämättä kuulin keskustelun. Hän sanoi: Seminaari oli todella hyvä ja antoi minulle paljon eväitä työpaikalle vietäväksi. Kiinnostuin, koska ymmärsin hänen olleen jossakin työhyvinvointitapahtumassa. Puhelu loppui pohdintaan kirjasta ja kenelle kirja seuraavaksi menee luettavaksi. Kiinnostuin lisää. Siinä Riihimäen kohdalla rouva oli täydessä unessa ja kirja sylissä auki. Käänsin rohkeasti päätäni ja kurkistin kirjan tekstiä, eikä arvailuni ollut mennyt metsään. Kirja kertoi kiltteydestä, ja sivun puolivälissä tuli eteen lause tai väite, ihan miten vaan: On parempi olla passiivisesti kiltti kuin aktiivisesti kusipää. Sen pidemmälle en päässyt, koska lause pysäytti minut ja ajatus lähti juoksuun. Lause herätti minussa oudon tunteen, koska tunnistin itsessäni molemmat piirteet. Tunne ei ollut negatiivinen, vaan positiivinen ja voimaa antava. Juuri sellainen haluan olla, monipuolinen toimija. OLIN SIIS ISTUNUT PITKÄN PÄIVÄN Nousun hallituksen kokouksessa. Nousun visio on rakentaa jäsenille oikeudenmukaista ja tasavertaista Nordeaa. Tässä tilanteessa työnantaja oli yllättäen ilmoittanut 150 henkilön vähennyksestä, ja se tietysti herätti vilkasta keskustelua. Istuin hiljaa ja kuuntelin keskustelua, josta paistoivat monenlaiset tuntemukset. Koin ylpeyttä siitä, että meillä on ihmisiä, jotka uskaltavat ja osaavat tiukankin paikan tullen käydä kriittistä keskustelua, pyytää perusteluja puolin ja toisin. Ollaan sisukkaasti sinnikkäitä ja päämäärätietoisia One Nordea Team -hengessä. OLEN TAMPEREEN ALUEEN työsuojeluvaltuutettu, istun työsuojelutoimikunnassa, tuurailen päätyösuojeluvaltuutettu Jorma Nylundia aina välillä erilaisissa tehtävissä ja olen Nousun työhyvinvointitoimikunnan jäsen. Nämä luottamustoimet ovat antaneet minulle vaikuttamisja näköalapaikan siihen, mitä pankissa tapahtuu. Heikko taloustilanne ja entisestään kiristyvä resurssitilanne nostavat ihmisten pahoinvoinnin ja tunteet pintaan paljon voimakkaammin kuin hyvinä aikoina. Ristiriidat ja selviämättä jääneet asiat nousevat esiin, ja työyhteisöissä onkin yhtäkkiä aktiivisia ajattelijoita, jotka rikkovat vallitsevaa rauhaa. Kiltteys ei ole tyhmyyttä eikä naiiviutta. Se ei myöskään ole luovuttamista ja sopeutumista. Kiltteys ei ole sairautta, joka vaatii parantamista, vaan se on hieno ominaisuus, joka ei ole häpeän vaan kiitoksen arvoinen. Siksi passiivisesti kiltti on myös joskus aktiivinen herättäjä ja toisinajattelija. REILUT PUOLI VUOTTA olen saanut katsoa tätä pankkimaailmaa myös esimiehen roolista. Ajatukset työhyvinvoinnista vain kasvavat ja haasteellistuvat. Sanoista on osattava tehdä hyvää ja reilua arkipäivää Nordean arvojen hengessä. On muistettava joka hetki, että työhyvinvointi tuo elämänlaatua. Tarvitaan positiivinen perusasenne ja rakentavia ongelmanratkaisutaitoja. Itsearvostus auttaa asettamaan rajoja ja ottamaan kokemukset vakavasti. On osattava olla myös itselleen armollinen ja hyväksyttävä itsensä vahvuuksineen ja heikkouksineen unohtamatta jatkuvaa oppimista. Tiedän myös nyt ihan oikeasti, miten tärkeää esimiestyö on. Siitä kiitos kuuluu tiimilleni, joka osallistuu rohkeasti ja aktiivisesti jokapäiväisiin toiminnanohjauskokouksiin, sillä todellista kiltteyttä on ajatella itse ja ilmaista se. PALATAKSENI VIELÄ SIIHEN junakaveriini: On parempi olla passiivisesti kiltti kuin aktiivisesti kusipää tarkoittaa minulle myös sitä, että Nordea tarvitsee monenlaisia pelureita toimiakseen ja voidakseen hyvin. On siis hyvä olla välillä hiljaa itsekseen ja välillä aktiivinen osallistuja. Ruotsalainen professori Stefan Einhorn osoittaa tuoreessa kirjassaan, että kiltteys kannattaa sittenkin. Se parantaa elämää ja on yksi parhaista tukijoista matkalla menestykseen. Kiltteys on läsnäoloa ja empatiaa. Ja se leviää. Susanna Hagelberg ni hao