Keurusseudun Luonnonystävät ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keurusseudun Luonnonystävät ry"

Transkriptio

1 Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 2 / 2008

2 Kesän kuulumisia Kesä 2008 oli säiden puolesta vaihtelevainen. Sadekuuroja tuli lähes päivittäin, mutta välillä aurinkokin pilkahteli. Luonto sopeutui tilanteeseen mahdollisuuksiensa mukaan. Kesäkisamme kohdelajeista sammakot pärjäsivät märässä kesässä hyvin, mutta käärmeet ja sisiliskot (ainakin äidiksi tulossa olevat) olisivat toivoneet enemmän auringonpaistetta. Monilla pikkulinnuilla oli vaikeuksia löytää tarpeeksi hyönteisravintoa, ja myös kanalintujen poikasille alkukesä oli liian märkä ja kolea. Sen sijaan myyrät pärjäsivät hyvin ja niitä on nyt (syksyllä) paikoin liikkeellä melkoisen runsaasti. Ja sehän tietää herkkupöytää pöllöille ja monille haukoille, joita pesikin jo hyvänlaisesti. Luonnonystävien kesätoiminta sujui säistä riippumatta entiseen tapaan. Joukon retkillä oli tavanomaisen runsaasti väkeä, lastenleirillä vähän liikaakin. Niityt tuli niitettyä, nyt pääosin LAPE-töinä, mutta osittain myös VR:n perinnemaisemayhteistyönä. Vaihtotori vaihtoi edelleen tavaraa Haapamäellä. Lausuntoja annettiin varsinkin VAPO:n turvesuohankkeista. Yleisökisa Suur-Keuruun kanssa toi mielenkiintoisia havaintoja matelijoista ja sammakoista. Harvinaisista ja uhanalaisista eläin- ja kasvilajeista kertyi muutenkin monenlaista uutta tietoa. Jäsenmääräkin kasvoi hieman. Kiitos kaikille mukana olleille. Tästä on hyvä jatkaa toimintaa tulevana vuonna. PS - Kannen kuva syyskuiselta retkeltä Heiluvalle kivelle. Kuvan on ottanut Jouko Pihlainen. Niityt Niittyjä Keuruulla hoidettiin nyt ennätysmäärin. Keski-Suomen ympäristökeskuksen, EU:n ja kaupungin tuella toimivat LAPE-miehet niittivät tavanomaiset isot niityt Vuorelassa, Pohjolassa, Hirvikylällä ja Haapamäen asemalla. Suomen Luonnonsuojeluliiton ja VR:n perinnemaisemaprojektin tuella raivattiin ja niitettiin mm. kolmea radanvarsiniittyä Haapamäen seudulla. Seurakuntakin hätistettiin töihin Kamanan takaniitylle, joka muuten on kesäisin hyvinkin käymisen arvoinen paikka, vaikka ostosiemenillä kylvetyllä niityllä on osittain vähän vieraan näköisiä kukkia. Ja muistutuksen jälkeen kaupunginkin puutarhaosasto niitti Punnosen talon lähellä olevaa rinneketoa. Kukkakasvien, perhosten, kukkakärpästen, kukkajäärien, pistiäisten, heinäsirkkojen ja muiden kauniiden niittylajien onneksi vielä jotkut muutkin ovat alkaneet hoitaa pihapiiriään ja lähialueita kukkaketona. Siltikin huomattava osa avoimien perinnemaisemien lajistosta on käynyt varsin harvinaisiksi, ja monet on jo luokiteltu uhanalaisiksi. Niitynhoidossa tärkeintä on, että antaa kukkien kukkia ja siementää rauhassa, ja vasta sitten lähtee niittohommiin, usein vasta syyskuussa. PS

3 Lasten luontoleiri Lasten luontoleiri pidettiin heinäkuun loppupuolella Riihossa. Ajankohta oli mitä parhain, sillä kesän ainoa helteinen jakso osui juuri leiriviikonloppuun. Leiri oli (jälleen) kovin suosittu, ja niinpä meitä oli n. 35 leiriläistä, ohjaajaa ja apuohjaajaa. Neljän päivän aikana retkeiltiin, tehtiin vesitutkimusta, kalastettiin isoja kaloja, odoteltiin lepakoita iltahämärissä, nikkaroitiin linnunpönttöjä, painettiin kangasta, kudottiin kaislamattoa, opittiin tuntemaan kasveja ja lintuja, uitiin, pelattiin jalkapalloa Suuri seikkailukin koettiin, kun pelastettiin kyy pelikentältä suureen sankoon ja kuljetettiin metsään rauhallisempiin maisemiin. Mehiläishaukan poikasia rengastamaan lähtenyt ryhmä kohtasi surullisen näyn: pesä oli pudonnut ja poikaset kuolleet. Ensi kesän leiri pidetään samoihin aikoihin, ja sen suosio lienee taattu, ainakin leiriläisten puheista päätellen! - MS Sammakkokisa Kesäkisassamme yhdessä Suur-Keuruun kanssa kyselimme havaintoja matelijoista ja sammakkoeläimistä. Näyttää siltä, että sammakoita, rupikonnia, kyitä ja sisiliskoja on Keuruun- Multian seudulla useimmilla alueilla melko yleisesti, ja niiden kannat tuntuisivat olevan vakaita. Viitasammakolla on vakiopopulaatiot parhaiden lintujärvien (lintutornien) tienoilla, mutta ei juuri muualla. Vaskitsoja on jonkin verran ainakin Keuruun itäosissa, Asunnan Huttulan Jukojärven Isojärven seudulla. Vesiliskoja on elellyt monin paikoin vielä 1960-luvulla, mutta ei sen jälkeen. Ne ehkä kuolivat silloisiin happosateisiin. Rantakäärmetiedot eivät lisääntyneet eivätkä varmistuneet. Niitäkin on ehkä ollut täällä aikaisemmin, mutta tuoreet havainnot puuttuvat. Mainittakoon, että hieman vastaavanlaisessa selvityksessä Helsingin seudulla todettiin kaikkien sammakkoeläinten ja matelijoiden vähentyneen reilusti; osa on ilmeisesti hävinnyt alueelta kokonaan. PS Perhoslaskennat 2008 Kesä oli perhosille niin kuin useimmille muillekin hyönteisille vaikea. Usein yöllä ja aamulla oli selkeää (ja kylmää), mutta iltapäivällä satoi rankkoja kuuroja. Päiväperhoset ja niiden laskijat odottelivat turhaan lämpimiä, aurinkoisia iltapäiviä. Haapamäen laskentalenkillä oli toiseksi huonoin kesä kautta aikojen (1996 oli vielä kehnompaa). Useimpien perhoslajien määrä väheni edellisestä kesästä reilusti, ja moni harvinaisempi laji jäi kokonaan näkemättä. Runsaslukuisimmat lajit olivat kuitenkin tavanomaista joukkoa: tesmaperhonen yht. 226 yksilöä (vuonna 2007 niitä oli 323), lauhahiipijä 69 (56), kangasperhonen 62 (51), niittyhopeatäplä 57 (95), lanttuperhonen 54 (204), nokkosperhonen 48 (174), hopeasinisiipi 43 (29), juolukkasinisiipi 41 (43), neitoperhonen 40 (41) ja sitruunaperhonen 39 (37). PS Nuorten retkiluontoleiri Nuorten retkiluontoleiri pidettiin Leiri toteutettiin polkupyörävaelluksena kymmenen leiriläisen ja kahden ohjaajan voimin. Tänä vuonna retki suuntautui Haapamäeltä Riihon ja Ylä-Kolkin maisemiin. Pyöräilymatkaa kertyi noin 80km. Ensimmäinen yö telttailtiin Lauttajärven vanhojen metsien suojelualueella ja toinen Ukonselän ja Kaiturin välisellä komealla kannaksella. Alkuleiri nautittiin auringonpaisteesta, mutta loppumatkasta saatiin myös vettä niskaan. Pyöräilyn, maastoruokailujen ja muun perusretkeilytoiminnan lisäksi leirillä laskettiin lintuja,

4 harmiteltiin lähteiden huonoa kuntoa, rengastettiin viirupöllöpoikue, tutustuttiin jätevedenpuhdistamoon yms. Jouduimme myös miettimään, kuinka lähelle joutsenen pesää uskallamme pystyttää teltat. Emme olleet liian lähellä, sillä paikalla havaittiin myöhemmin 7 joutsenen poikasta. Muita retken lintuhavaintoja olivat mm. mustakurkkuuikku, mehiläishaukka sekä pohjantikka. MAa Pikku tietoja Vaihtotori pyörii entiseen tapaan Haapamäellä, Veturipuiston ja veturitallien luona. Aukioloaika lauantaisin klo Muulloin sopimuksen mukaan. Lähemmin voi kysellä Raija Sulkavalta ( ). Myymme linnunpönttöjä hintaan 5 e / kpl. Isompia eriä euron halvemmalla. Pöntöt on tehty laudasta tai kairaamalla pyöreästä pöllistä. Isompia malleja on lähinnä aihioina (pohja ja kansi puuttuvat). Tarvittaessa ripustuskin järjestyy samaan hintaan. Kysy hallituksen jäseniltä. Syksy on paras aika putsata pöntöt ja samalla laittaa uusia. Keuruun lintuharrastajien havaintoja voi seurata internetissä BirdLife Suomen Tiiratiedoston sivuilta, ja muita luontohavaintoja Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikkasivuilta. Uudeksi jäseneksi voi ilmoittautua esim. jäsenesitteellä, joita saa kaikilta hallituksen jäseniltä ja kaikissa tapahtumissamme (kokouksissa, retkillä ym.). Sopiva lomake löytyy myös Suomen luonnonsuojeluliiton www-sivuilta. Yhdistys ottaa vastaan myös lahjoituksia. Tili on OP Keuruu Meillä on myös kotisivut, joille pääsee esim. Googlen tai Luonnonsuojeluliiton Keski- Suomen piirin kautta. Parhaita lintuhavaintoja Keuruulta Lintujen syysmuutto on vauhdissa jo aikaisin heinäkuulla, kun monien pohjoisten kahlaajien vanhat linnut lähtevät talven viettoon. Suosirrejä havaittiin eniten Keurusselän Kaukasesta illalla (yht. 68 yks.) ja punakuireja neljässä parvessa peräti 149 yks. Kahlaajien huippupäivä oli kuitenkin 11.8., jolloin vuorossa olivat kaukaa idästä tulleet lajit: tuhansien kilometrien päässä Siperian arktisella tundralla pesiviä isosirrejä nähtiin 47, tundrakurmitsoja 68, meriharakoita 65 ja punakuirejakin 14. Seuraavana päivänä isosirrejä nähtiin vielä 80 linnun parvi sekä yksi yksittäinen, joten tätä Keski-Suomessa hyvin harvalukuista kahlaajaa havaittiin yhteensä peräti 128 yksilöä. Elokuussa Kaukasesta havaittiin paremmista lajeista myös mm. merikihu, 3 karikukkoa sekä vesipääsky. Syksyn harvinaisin laji, mustahaikara, muutti Riihossa Kyseessä oli ilmeisesti samana aamuna Saarijärveltä lounaaseen lähtenyt nuori lintu. Tätä harvalukuista itäisen Euroopan asukkia ei ole aiemmin Keuruulla tavattu. Elo-syyskuussa Lehdontieltä tehtiin muitakin mainioita havaintoja: pelloilta löytyi enimmillään 4 lapinkirvistä, muuttohaukka, mustavaris, Lapin satakieli sinirinta sekä kolme erittäin uhanalaista heinäkurppaa.

5 Syysmuuton näyttävin osa koettiin Keuruulla tällä kertaa 25.9., jolloin liikkeellä olivat kurkien massat. Lehdontieltä laskettiin Keuruun ennätys, 45 parvessa yhteensä 8399 kurkea ja Vilppulan Mäkelänvuorestakin 3395 pitkäkaulaa. Jälkimmäiset olivat juuri niitä auroja, joita saatiin ihastella iltapäivällä myös Keuruun kirkonkylän taivaalla. Samana päivänä Lehdontieltä havaittiin mm. 2 punajalkahaukkaa, sadan valkoposkihanhen muuttoparvi, 3 merikotkaa sekä aro-/niittysuohaukka. Syksyinen itäisten hanhien muutto lipsahti tällä kertaa ohitsemme idästä (Kiteellähän laskettiin Suomen ennätys, hurjat muuttanutta hanhea.) Joitain satoja sepel- ja metsähanhia havaittiin kuitenkin Lehdontiellä sekä Keurusselän itäpuolella mm. Karkeisvuoressa Samoina päivinä nähtiin myös muutamia maakotkia. Tätä kirjoittaessa (28.10.) Lehdontiellä majailee Keuruun kaikkien aikojen suurin laulujoutsenparvi, 290 yksilöä. Määrä on kasvanut tasaisesti jo yli kuukauden päivät. Vaelluslinnuista tänä syksynä tuntuu olevan liikkeellä lähinnä sembramäntyjen liepeillä viihtyviä pähkinähakkeja. -AA Luontohavaintoja Kuten edellä jo mainittiinkin, myyriä on nyt monin paikoin runsaasti. Pöllöillä on hyvät ajat, mutta talvella voi tapahtua mitä vaan. Osittain säätkin voivat ratkaista sen, onko myyriä ja pöllöjä runsaasti vielä keväällä. Myyrien perässä lienee liikkunut se lapinpöllökin, joka syyskuussa jäi auton alle Keuruun ja Multian välillä. Vähän aikaisemmin suopöllö löytyi 23- tieltä läheltä Virtain rajaa. Lapinpöllö havaitaan nykyään Keuruulla noin kerran vuodessa, ja useimmiten tiellä kuolleena. Kuusissa on käpyjä kohtalaisesti, joten käpylintuja pitäisi talvella näkyä. Myös lepissä ja koivuissa on siemeniä jonkin verran, joten urpiaisiakin pitäisi näkyä. Pihlajanmarjojakin oli kohtalaisesti, mutta ne on syöty. Silti pääosa tilhistä ja rastaista on vielä Lapissa, joten muuttoparvia on jossain vaiheessa odotettavissa. Syksyn aikana on ollut liikkeellä monenlaista vaeltajaa. Pähkinähakkeja ja nakkeleitakin on näkynyt, samoin harmaapäätikkoja, jopa valkoselkätikkoja. Pohjantikkoja ja palokärkiäkin on nähty kulkemassa etelää kohti. Tikoilla on varmaan nykyään aika hankala tilanne, sillä niille kelvolliset vanhat runsaasti lahopuita sisältävät metsät alkavat olla tosi harvassa. Liikkeelle lähtenyt tikka ei ehkä osu sellaiseen ollenkaan, ja niinpä niitä on nähty Hankoniemen kärjessäkin koukkailemassa merelle, jonne ne eivät kuitenkaan uskalla lopulta lähteä. Syksy toi myös hauskoja kasvihavaintoja. Keuruultakin lähes hävinnyt vilukko (Parnassia palustris) on yllättäen löytänyt uusia kasvupaikkoja tienpenkoilta. Niitä kukki valkoisenaan elokuussa 23-tien varrella, lähellä Lammasahon ja Jukojärven tienhaaroja. Vilukon etu on se, että se kukkii vasta syksyllä. Tienvarsien niittoaikaan kesällä se on vasta nousemassa maasta. Aikaisemmin vilukkoja on tavattu lähinnä ratavarsilla Haapamäellä. Juhani Kiltinen havaitsi ja kuvasi Ruokosen suunnalta myös harvinaisen ja uhanalaisen ahonoidanlukon (Botrychium multifidum). Edellinen ahonoidanlukkohavainto on muutaman vuoden takaa Pihlajaveden urheilukentältä. Tapani Asunta seuraa toisen noidanlukkolajin, ketonoidanlukon (Botrychium lunaria), esiintymää Pohjoisjärvellä. Kaikki noidanlukot ovat äärimmäisen harvinaisia vanhoja niittykasveja. Mutta ne on myös vaikea havaita. PS

6 Vuonna 2008 retkeiltiin runsaasti Keurusseudun Luonnonystävät tekivät kolme bussiretkeä, yhden vaelluksen ja 16 kimppakyytiretkeä sekä osallistuimme neljään lintujen tarkkailutapahtumaan vuoden aikana. Osallistujia retkillä oli 300, joista useat henkilöt monellekin retkelle. Suurin osa mukana olleista olivat eläkeläisiä Aloitimme retket perinteisesti Koskikarahiihdolla. Kotalasta - Pihlaisselälle olevat kosket tarkasti kolme hiihtäjää. Pihlaisselältä Liesjärvelle kosket hiihteli neljä. Karoja tavattiin kahdeksan. Päivällä alkoi niin sankka lumisade että maantiet olivat melkein tukossa Pöllöretkellä saimme matkimalla yhden varpuspöllön tulemaan luoksemme. Retken loppuosa ajeltiin lumisateessa jolloin pöllötkin olivat hiljaa Joutsenretki tehtiin Riihoon takatalven räntäsateessa. Saimme kuitenkin nähdä 120- päisen töyhtöhyyppäparven värjöttelemässä Ylisenjärven sulan partaalla Suuntasimme koskiretkelle Pihlaiskoskelle, jossa olikin vettä niin runsaasti, että pikkukenkäiset retkeläiset olivat vaikeuksissa Osallistuimme lintujen kevätmuuton havainnointiin Riihon uudella lintutornilla sekä Lihjamon Huutovuoressa Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen tapahtumassa Kävimme mittaamassa suuria puita Pihlajaveden Pyörkkilässä ja Mäkelässä. Pyörkkilän kuusen ympärysmitta oli 370 cm ja Mäkelän "tissikuusen" 307 cm. Roope ehti kipaisemaan viimemainitun kuusen latvaan Ajelimme naapurin puolelle Vilppulaan, jossa katsastimme Käkijärven linnuston lintutornista käsin. Näimme mm. ruskosuohaukan ja kuulimme kaulushaikaran puhalluksia Olimme mukana SSLTY:n "Tornien taistossa" Riihon Peräjärven ja Lehdontien torneissa. Jälkimmäinen torni oli paras koko Keski-Suomessa lintulajien lukumäärässä. Taiston jälkeen Lehdontien tornilla pidettiin pieni yleisötilaisuus, jossa Jaakko Vaissi lahjoitti rakennuttamansa tornin yhdistyksellemme Taivalsimme perinteisen "susivaelluksen" Limpsingin rotkosta Ollilan hirvikodalle. Susista ei ollut merkkejäkään, lienee ammuttu tai karkotettu. Viirupöllö kuitenkin heräsi päiväuniltaan Ekolan suuresta kuusesta ja lensi edestämme metsään Tarvoimme upottavan Lempaatsuon halki Alemmalle Lempaatlammelle. Suota Vapo havittelee turpeenottoon, mutta luonnonystävät haluavat suojella sen mm. harvinaisen kasvillisuuden vuoksi Tutustuimme kirkasvetiseen Lapinkankaan Valkeiseen. Järvi on syvä, vedellä täyttynyt suppakuoppa, josta ei ole laskupuroa Kevätretki tehtiin bussilla Keski-Suomen eräälle parhaimmista lintupaikoista, tunnetulle Viitasaaren Heinä-Suvannolle. Kolea ja tuulinen sää pitivät linnut aloillaan, mutta suo oli suuri ja komea lintutorneista nähtynä. Paluumatkalla poikkesimme Karstulan Kirkkovuoren juuri valmistuvassa maisematornissa. Näköala Pääjärvelle oli mahtava Vanhan metsän retki tehtiin Multian Heinäperän suojellulle Raatokankaalle. Sammaleinen kalliomaasto suurine haapoineen oli näkemisen arvoinen Kuuntelimme yölaulajalintuja, mutta ajankohta oli liian aikainen. Vain Valkealahden pensassirkkalinnut olivat tulleet ja äänessä Ajelimme loputtomilta tuntuvia metsäautoteitä Multian perukoille Kallion kämpälle ja nousimme korkealle Tervavuorelle. Metsäiseltä vuorelta näkyi vain pieni sektori alla olevalle Kangasjärvelle.

7 -6.6. Teimme lähiluontoretken Äänelän vanhaan metsään, jonka koirapolkuja oli mukava kävellä Luonnonkukkaretki suuntautui Pohjoisjärven Mäkikylän niityille, joilla olemme usein aiemminkin käyneet. Siniset peltoon levinneet vuorikaunokit ihastuttivat edelleen Perhosretki tehtiin Haapamäen vakioidulle Pertsan laskentareitille. Perhosia oli ehkä tavallista vähemmän huonon sateisen perhoskesän vuoksi Kesäyön retkeä uhkasi rankkasade, joka kuitenkin jäi keskustaan, kun ajoimme Roosinpohjaan. Raiskinmäki ja Varpaansalmi lepakoineen sekä makkaranuotioineen vastasi hyvin kesäyön tunnelmaa Etelä-Suomen retki Tammisaaren kaupungin laajoihin rantapuistoihin oli onnistunut. Saimme ihailla erikoisia kasveja, korkeita jaloja lehtipuita ja rehevää meren rantaa. Koimme myös rantaelämää kaupungin laivarannassa. Matkalla poikkesimme Karjaan Lepinjärven Pelikaanitorniksi nimitetyllä lintutornilla. Järvellä oli mustanaan nokikanoja sekä useita kyhmyjoutsenpoikueita Lepakkoretki jouduttiin peruuttamaan kovan sateen vuoksi Sieniretki Pohjoisjärven Ekolaan tuotti suuren lajimäärän sieniä, harvat vain syötäviä. Roopen torvisienisaalis ja korkealla koivussa kasvava rikkikääpä olivat retken parasta antia SSLTY:n syksyn tornikisaan osallistuttiin Lehdontien ja Multian Kiiskilänmäen torneista. Kisassa tavoiteltiin mahdollisimman suurta lintulajimäärää Syksyn bussiretki tehtiin Suomen Luonnonsuojeluliiton 70-vuotisjuhlan merkeissä. Retki suuntautui poikkeuksellisesti vain Keuruulle. Kiersimme kaupungin parhaita kohteita Tamppikoski, Vesilahdensuo, Mansikkamäki, Heiluvakivi, Ahtaansalmi, Kolmentynnörinaho, Lehdontien lintutorni, Lintusyrjän harju ja Pikkuhiekka. Retkellä syötiin Valkeajärven Valopilkussa ja kahviteltiin Haapamäen Cafe Raijassa SSLTY:n lintujen syysmuuton tarkkailua tehtiin Lehdontieltä ja Pohjoisjärven Lintusyrjänharjun nokalta. Haukkoja nähtiin runsaasti ja jopa maakotkakin kaarteli taivaalla Hajaannuimme neljänä eri ryhmänä etsimään Keuruun hiljaisinta paikkaa perinteisen Hiljan-päivän tapahtumana. Olimme puoli tuntia hiljaisuudessa pimeyden laskeutuessa erämaan perimmäisiin kolkkiin. Kuulas ilma toi kuitenkin kulttuurin ääniä jokaiselle kohteelle. Metsäkone, auto ja koira laskettiin miinukseksi. Vuoden retkikausi päätettiin Pihlajaveden Valkeisen kodalla makkaraa paistaen.- Jouko Pihlainen Vanhoja luontohavaintoja Haapamäeltä Luonnon Tutkija 1934: Sinitiainen (Parus c. caeruleus) Haapamäellä. Haapamäen aseman seudulla on kuluneen syystalven ja tämän kevään kuluessa esiintynyt kaksi paria täälläpäin harvinaisia sinitiaisia. Toinen pari nähtiin ensi kerran marraskuulla Linnut ovat koko talven käyneet syömässä talia ikkunalaudallamme pysytellen aina yhdessä. Syöntiaika näyttää olevan klo 9 tienoissa aamulla ja klo 4-5 illalla. Keskipäivällä näkee ne pihakoivun latvoissa urpujen kimpussa. Helmikuun vaihteessa ilmestyi toinenkin pari näitä vilkkaita lintuja ikkunalaudallemme. Mahdollista on, että lintu pesii paikkakunnalla ensi suvena.

8 Syksyllä lensi paikkakunnan kautta valtavan suuri pyrstötiaisparvi, ainakin toistasataa yksilöä. Pyrstötiaiset eivät näillä main olekaan mitään harvinaisuuksia. Varsinkin juuri syksyisin niitä on liikkeellä suurin parvin. Haapamäki 2.pnä maalisk Ilmari Heinonen Metsästys ja Kalastus 1953: Merkillinen portimo. Haapamäellä on pyydystetty harvinainen eläin, joka olemukseltaan on portimon kaltainen, mutta kokonsa ja värinsä puolesta ei kuulu mihinkään tunnettuun lajiin. Preparaattori Anton Mattila, jolle tämä harvinainen eläin on lähetetty täytettäväksi, on arvellut, että se olisi lumikon ja kärpän sekasikiö Eläimen silmiinpistävin erikoisuus on turkin väri, jossa on sekaisin lumikon ja kärpän kesä- ja talviasun värit. Eläin on edelleen Haapamäen Yhteiskoulun kokoelmissa, ja se lienee puolialbiino lumikko. Luonnon Tutkija 1933: Satunnaiskasveja Haapamäen aseman alueella kesällä Ratakrassi ratapenkereellä pohjoisen semafoorin luona. Pernaruoho halkotarhalle johtavan pistoraiteen luona. Rikkasinappi edellä mainitun raiteen luona. Rohtomesikkä halkotarhassa rajoitetulla alueella. Ketoampiaisyrtti ratapenkereellä n. 100 m pohjoiseen päin pohjoisesta semafoorista. Punasänkiö noin 10 m etäisyydellä eteläisestä päävaihteesta. Keltamatara ratapenkereellä kohta Haapamäen asema-alueen eteläpuolella. Isokärsämö veturitallin läheisyydessä. Kamomillasaunio halkotarhalle johtavan raiteen vieressä. Tahmavillakko vaunuvaa an sekä halkotarhan alueella. Kaikista kasvilajeista on kuivattuja yksilöitä lähetetty Helsingin yliopiston kasvikokoelmiin. O. A. Gröndahl. Kasviluettelon tietoja on edellä hieman lyhennelty, ja tieteelliset nimet vaihdettu suomalaisiin. PS

JÄSENKIRJE 2/06 Keurusseudun Luonnonystävät Ry

JÄSENKIRJE 2/06 Keurusseudun Luonnonystävät Ry JÄSENKIRJE 2/06 Keurusseudun Luonnonystävät Ry Hyvät luonnonystävät, yksi helteinen kesä viuhahti taas ohi. Luonnonystävien toiminta jatkui tavanomaisen vilkkaana. Jouko ohjaili moninaisia retkiä eri puolille,

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Keurusseudun Luonnonystävät ry. Jäsenkirje 1 /2008

Keurusseudun Luonnonystävät ry. Jäsenkirje 1 /2008 Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 1 /2008 Hyvät luonnonystävät Suomen luonnonsuojeluliitto täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Alkuvuosinaan se oli nimeltään Suomen Luonnonsuojeluyhdistys. Se perustettiin

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Kairankutsun lintubongausretket

Kairankutsun lintubongausretket Kairankutsun lintubongausretket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin lumoava

Lisätiedot

Keurusseudun Luonnonystävät ry

Keurusseudun Luonnonystävät ry Keurusseudun Luonnonystävät ry Lahopuita Pyhä-Häkin kansallispuistossa, MS Jäsenkirje 2 / 2009 Hyvät luonnonystävät Kesä on taas ohi, hieno syksy meneillään ja talvi lähestymässä. Luonnonystävälle riittää

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Keurusseudun Luonnonystävät ry

Keurusseudun Luonnonystävät ry Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 2 /2011 Heipä taas, Syksy tulee rymisten, sataa ja tuulee ja lehdet lentelee. Hyvä sienivuosi alkaa olla suppilovahverovaiheessa, marjavuosi puolukkavaiheessa

Lisätiedot

TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016

TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016 TLY:n Hakki- ja kararetki Raaseporiin 23.1.2016 Roland Vösa Pähkinähakkeja vieraili Marjatan ja Alpon pihassa toistakymmentä Jouko Nurmi Turun lintutieteellinen yhdistys järjesti kautta aikojen ensimmäisen

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN

8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN 8 VUOTTA LINNUNPÖNTTÖJEN TARKISTUSTA SYKSYISIN Matti Aalto 2005 Mitä on tehty? Vuodesta 1997 asti minulla veljieni kanssa on ollut 120-180 linnunpönttöä maastossa Keuruun seudulla. Pääosa pöntöistä on

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Keurusseudun Luonnonystävät ry

Keurusseudun Luonnonystävät ry Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 1/ 2010 Hyvää alkanutta vuotta Edellinen vuosi, siis 2009, ei ollut luonnonsuojelun kannalta mitenkään hyvä. Varsinkin hallinnon puolella mentiin takapakkia: lopetettiin

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI

MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI Suomen Luonnonsuojeluliiton ja VR:n perinnemaisemaprojekti Keski-Suomessa 2008 2009 Matti Aalto Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri 1. Johdanto Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Keurusseudun Luonnonystävät ry. Jäsenkirje 1 / 2009

Keurusseudun Luonnonystävät ry. Jäsenkirje 1 / 2009 Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 1 / 2009 Kansikuvassa koskikara (kuva: Ari Aalto) Tulevan vuoden toiminnasta Keurusseudun luonnonystävien toiminta näyttäisi jatkuvan tänä vuonna suunnilleen entiseen

Lisätiedot

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa

Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Keurusseudun selkälokit erityisseurannassa Matti Aalto 2010 (kuva Ari Aalto) Selkälokkeja on tutkittu Keuruun ja Mänttä-Vilppulan järvillä yhtäjaksoisesti kymmenkunta vuotta. Ensimmäinen hyvä parimäärälaskenta

Lisätiedot

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2

Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun biologisen museon luontotehtäviä koululaisille 2 Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002 Turun biologisen museon koululaistehtäviä 2 Turun biologinen museo on antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela

Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat. Jari Jokela Muhoksen Kivisuon Kontiosuon sulkijat ja muuttajat Jari Jokela 2004 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LASKENTA-ALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4. SULKASATOLASKENNAT... 4 Metsähanhi... 4 Joutsen... 4 5.

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Keurusseudun luonnonystävät

Keurusseudun luonnonystävät Keurusseudun luonnonystävät Jäsenkirje 1 / 2011 Erämaan tuntua Pihlajaveden Kivisuolla Kuva: Ari Aalto Luonnolla ei mene hyvin Haukat ovat yksi lajiryhmä, jota Keurusseudulla on seurattu ja tutkittu pitkään.

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Yhteishavainnointi 3.5.2008 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.2008 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ

Yhteishavainnointi 3.5.2008 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.2008 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ Yhteishavainnointi 3.5.8 sivu 1/5 EKLY:N YHTEISHAVAINNOINTI 3.5.8 TAISTON OHESSA MUUTONSEURANTAA POUTASÄÄSSÄ Esa Partanen 1 Versio 1 Huhtikuu 9 Uusi kokeilu - neljä paikkaa mukana Keväällä 8 kokeiltiin

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008

RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.2008 EKLY:n yhp 19.4.28 Sivu 1/6 RAPORTTI EKLY:N YHTEISHAVAINNOINNISTA 19.4.28 Esa Partanen helmikuu 29 (kirjoitusvirhekorjauksia 3/29) PERINNE HENKIIN JA HETI SEITSEMÄN PAIKKAA MUKANA Lauantaina 19.4.28 järjestettiin

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011

Rauman Seudun Luonnonystävät. Jäsentiedote 1/2011 Rauman Seudun Luonnonystävät Jäsentiedote 1/2011 Hyvät luonnonystävät Vuosi vaihtui ja sen myötä myös yhdistyksen puheenjohtaja. Ilona halusi välillä keskittyä muihin asioihin ja hänen ehdotuksestaan yhdistyksen

Lisätiedot

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016

Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Etelä- Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen yhteishavainnointi 23.4. 2016 Janne Aalto EKLY:n perinteinen kevätyhteishavainnointi vietettiin lauantaina 23.4. 2016. Havainnointiin osallistuttiin neljällä

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin M etsäankka Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin Tämän satukirjan avulla haluamme kertoa lapsille, miten puusta syntyy lautoja ja miten laudoista tehdään puulelu,

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Keurusseudun Luonnonystävät ry

Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 1/2014 Keurusseudun Luonnonystävät ry Puheenjohtajan turinoita Uusi vuosi on pyörähtänyt käyntiin. Toivottavasti se on kaikilla alkanut hyvin tai ainakin mukiinmenevästi. Ja toivottavasti vuosi

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011

Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011 Valkoposkia luoteistuulessa summayhteenveto Kyly:n yhteishavainnoinnista 1.10.2011 Yhteishavainnointipäivä valkeni kuulaana syysaamuna. Kuva kirjoittajan staijipaikalta Haminan Tervasaaren joutomaa-alueelta

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite

Lintujen päämuuttoreitit Suomessa. Karttaliite Karttaliite Tero Toivanen, Timo Metsänen ja Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry 14.5.2014 Sisällys Karttojen selite ja tulkintaohje... 3 Yhdistelmäkartat kaikkien lajien muuttoreiteistä... 4 Kevätmuutto...

Lisätiedot

Vaimeneeko allin laulu?

Vaimeneeko allin laulu? Vaimeneeko allin laulu? Tahalliset pienet öljypäästöt ovat hälyttävä ongelma Itämerellä: tutkijoiden mukaan Gotlannissa on kuollut öljyyn kymmenessä vuodessa 150 000 allia. teksti juha kauppinen kuvat

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Herpetobongari Matelija- ja sammakkoeläinaiheinen lautapeli

Herpetobongari Matelija- ja sammakkoeläinaiheinen lautapeli Matelija- ja sammakkoeläinaiheinen lautapeli Herpetobongari on lautapeli, jossa tarkoituksena on havaita pelimaastosta mahdollisimman paljon erilaisia eläimiä taidon ja tuurin avulla. Peli on kahden pelaajan

Lisätiedot

Töyhtöhyyppä on yksi Riihon tyypillisimmistä pesimälinnuista. Teksti ja kuvat: Ari ja Matti Aalto, 2007

Töyhtöhyyppä on yksi Riihon tyypillisimmistä pesimälinnuista. Teksti ja kuvat: Ari ja Matti Aalto, 2007 Tervetuloa Keuruun Riihoon! Tämä yli kymmenen kilometrin mittainen, pohjois-eteläsuuntainen peltojono Rimmin- ja Ristajoen laaksossa muodostaa monipuolisen ja linturikkaan mosaiikin: notkossa kiemurtelevan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Lasten ympäristöopas

Lasten ympäristöopas Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

Kevätseuranta lapsille

Kevätseuranta lapsille Kevätseuranta lapsille Tartu Kevättuulen liepeeseen! Keikkuen tulevi. Keltaisena kuin leskenlehti! Hupaisana kuin töyhtöhyyppä! Vihreänä kuin hiirenkorva! Vikkelänä kuin sisilisko! Mikä se on? Kevät! Kevät!

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012

Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012 Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012 he taisivat pitää vapaa-ajasta, jolloin pelattiin biljardia, pingistä ja Xbox:lla. Taikaleiri Ensimmäiset työpäivämme

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015

Raportti 29.5.2015. Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Raportti 29.5.2015 Kinnulan Hautakankaan tuulivoima-alueen pöllöselvitys 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat ja ilmakuvat: Kirjoittaja: Toimittaja: Kiitokset: Matti Sissonen

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010

Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tervasmäki III -alueen asemakaava Liito-oravainventoinnit 15., 16. ja 23. 4.2010 Tekijät: Ympäristöpäällikkö Jukka Kotola ja kaavasuunnittelija Sakari Tanttari Kohteena oli tila 10-401-3-292 valtatie 18:n

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2013 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 213 Tringa ry Hannu Holmström HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA 213 1. Johdanto Helsingin

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot