SULKA ALAKOULUN YMPÄRISTÖOPPI 3 4. Jorma Riikonen, Leena Vainio, Toivo Vainio & Simo Veistola
|
|
|
- Päivi Krista Toivonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SULKA ALAKOULUN YMPÄRISTÖOPPI 3 4 Jorma Riikonen, Leena Vainio, Toivo Vainio & Simo Veistola
2 SULKA ALAKOULUN YMPÄRISTÖOPPI 3-4 Jorma Riikonen Leena Vainio Toivo Vainio Simo Veistola
3 SISÄLLYS 3. LUOKKA I Syksyinen luonto Syksyinen puisto Muuttolinnut Lähde retkelle Marja- ja sienimetsä Syksy on sadonkorjuun aikaa 30 III Talvi Millainen on talvi? Lintulaudan linnut Oravan talvi Talviturkki talveksi tai lumen alle suojaan Lepäillen yli talven...66 V Suomi Monenlaiset kartat Saaristo-Suomi ja Etelä-Suomi Helsinki on Suomen pääkaupunki Järvi-Suomi ja Pohjanmaa Vaara-Suomi ja Lappi VII Terveet elintavat Hygienia Liikunta Pukeutuminen Raittius Ravinto Uni ja lepo II Kotiseutu Millainen on kasvi? Kukka on kasvin lisääntymistä varten Nurmikon ja kukkamaan eläimiä Pihan hyönteisiä Hämähäkit...49 IV Sää Ilma Lämpötila Tuuli Sade Ukkonen...95 VI Minä itse Minä kasvan Elinkaari Ihmisen elimistön toiminta Luut ja lihakset VIII Polkupyörä Keksinnöt Kimmoisuus Voimia Kitka Liikenneturvallisuus
4 4. LUOKKA I Kesäinen luonto Kesän sää Kesäyö Hyttynen Kesäinen järvi Järven kalat Nurmikko ja niitty Mitä linnut tekevät kesällä?. 197 III Sähkö Virtapiiri Muu energia sähköksi Sähkö valoksi Sähkö liikkeeksi Sähkön turvallinen käyttö V Naapurivaltiot Naapurivaltiomme Norja Ruotsi Venäjä Viro VII Minä ja muut Ryhmässä toimiminen Kiusaaminen Kun tunteet kuohahtavat Rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen VIII Oma terveys Itsehoito Lääkäriin Tavallisimmat sairaudet II Mistä ruokamme tulee? Viljoista tehdään leipää Hedelmät, vihannekset ja juurekset Tuotantoeläimet Ruokaa ulkomailta IV Luonnonvarat kiertoon Jätteiden vähentäminen Lajittelu Vaaralliset jätteet Veden puhdistaminen ja säästäminen VI Keväinen luonto Keväiset kukkamaan kukat Kevään merkit Koivut kuuluvat Suomen maisemaan Muurahaiset elävät yhdyskunnissa Oravan kevät Pajut ovat pieniä puita Sammakon keväinen kurnutus Voikukan keltainen kukka IX Turvallisuus Ensiapu Minä ja muut internetissä Turvallinen koti ja vapaa-ajan tapaturmat
5 3. LUOKKA Teemat: Syksyinen puisto, Kotiseutu, Talvi, Sää, Suomi, Minä itse, Terveet elintavat ja polkupyörä.
6 I SYKSYINEN LUONTO Suomessa on neljä vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi. Keväällä kasvit valmistautuvat kasvamaan. Kesä on kasvun ja lisääntymisen aikaa. Syksy saapuu kesän jälkeen, kun valoisa aika lyhenee. Syksyllä kasvit ja eläimet valmistautuvat talven tuloon. Syksy on myös hyvä vuodenaika retkeillä luonnossa. Tässä kokonaisuudessa tutustutaan syksyiseen luontoon ja opitaan, mitä syksyisessä luonnossa voi nähdä ja kuulla. Lisäksi opitaan, mitä metsästä ja puutarhoista voi kerätä ruuaksi.
7 1. SYKSYINEN PUISTO Puistot ovat ihmisten ylläpitämiä hoidettuja viheralueita, jotka muistuttavat metsää. Metsästä poiketen puistoissa on hoidettu nurmikko. Puistoja on erityisesti kaupungeissa. Puistot ovat ihmisille tehtyjä virkistysalueita, jonne voi mennä vaikkapa leikkimään tai eväsretkelle. Puiston kasvit ovat usein istutettuja ja muualta tuotuja lajeja. Tunnistatko vuodenajat Syksyllä puiston luonto alkaa valmistautua talveen. Kasvit ovat valmistaneet siemeniä ja keränneet vararavintoa seuraavaa kevättä varten. Monet eläimet keräävät syksyllä vararavintoa ja etsivät talvehtimispaikkoja. MIKÄ ON METSÄN JA PUISTON ERO? Metsässä on usein enemmän puita. Puistoa hoidetaan tarkemmin kuin metsää. Puistossa on usein nurmikkoa, metsässä on monenlaisia kasveja maan pinnalla. PUISTON PUUT Puistot erottuvat kartassa vihreällä. Turussa on puistoja erityisesti Aurajoen eteläpuolella. Puistossa on usein paljon isoja puita. Puistojen puut ovat ihmisen istuttamia. Tämän vuoksi puulajisto poikkeaa usein metsien puulajistosta. Puistoissa suositaan näyttäviä jaloja lehtipuita, kuten tammea, lehmusta ja vaahteraa. Puistoihin istutetut havupuut ovat usein alkuperältään ulkomaisia. Muita puiston puita ovat monet Suomen luonnonvaraiset puut, kuten koivu ja mänty. Lehtipuut luovat kesällä puistoon kauniin maiseman. Ikivihreät havupuut, kuten kuuset ja männyt, antavat puistolle vihreää ilmettä myös talvella
8 PUISTON JALOT LEHTIPUUT PUISTON KUKKAISTUTUKSET Puistojen kukkaistutukset kukoistavat myös syksyllä, sillä sinne on pyritty valitsemaan kukinta-ajaltaan erilaisia lajeja. Puistojen syksyiset kukat tarjoavat ravintoa eli mettä monille näyttäville päiväperhosille. Tällaisia perhosia ovat amiraali, neitoperhonen ja ohdakeperhonen. Puistojen kukkalajit ovat lajeja, jotka ovat kotoisin kaukaa Suomesta. Monet niistä on istutettava vuosittain uudelleen, sillä ne eivät selviä Suomen talvesta. tammi (oak) lehti kapea, pariliuskainen vaahtera (maple) lehti leveä, monilovinen PUISTOJEN ELÄIMIÄ Puistoissa elää ihmisiin tottuneita eläimiä. Puiston nisäkkäitä ovat muun muassa siili, kettu ja rusakko. Lisäksi puistoissa elää myös myyriä ja hiiriä. saarni (ash) kapeat lehdet vastakkain puistolehmus (common lime) lehden muoto kuin sydän Kaniineja elää Suomessa lähinnä vain Helsingin puistoissa. Ne ovat alkujaan ihmisiltä karanneita lemmikkejä. Puistoissa pesii kesäisin paljon lintuja. Syksyllä osa linnuista muuttaa etelään, ja osa jää puistoon talveksikin. Amiraali on kaunis perhonen. vuorijalava (elm) lehti kapea, sahalaitainen 15
9 PUISTON ELÄIMIÄ TIIVISTELMÄ Puisto on hoidettu alue, jossa kasvaa puita. Puistoon on istutettu monia puita ja kukkakasveja. Puistossa elää monia eläimiä, jotka ovat tottuneet ihmiseen. KOTITEHTÄVÄT siili (hedgehog) selässä piikkejä syö hyönteisiä ja matoja, horrostaa talven kettu (fox) punaruskea selkäpuoli, rinta valkea kaikkiruokainen koiraeläin orava (squirrel) tuuheahäntäinen jyrsijä syö kuusen siemeniä kävyistä metsämyyrä (bank vole) pieni jyrsijä syö siemeniä, heiniä ja marjoja rusakko (brown hare) pitkäkorvainen jäniseläin ravintona monenlaiset heinät kaniini (rabbit) rusakkoa pienempi jäniseläin karannut luontoon pääkaupunkiseudulla 1. Puiston merkitys Miksi ihmiset viihtyvät puistoissa? 2. Puiston nisäkkäät Kuvaile 3 10 sanalla seuraavia eläimiä. Avainsanoja: koko, väritys, häntä. a. Kettu b. Metsämyyrä c. Orava 17
10 MUUTTOLINTUJEN TALVEHTIMISALUEET 2. MUUTTOLINNUT Muuttolinnut muuttavat talveksi etelämmäksi Länsi- ja Etelä-Eurooppaan tai Afrikkaan tropiikin lämpöön. MUUTTOLINNUT JA PAIKKALINNUT Muuttolintuja ovat linnut, jotka muuttavat Suomesta talveksi etelään ja keväällä takaisin. Puhutaan lintujen syysmuutosta ja kevätmuutosta. Peippo ja rastaat talvehtivat Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Ne jatkavat matkaansa etelämmäs, jos Eurooppaan tulee ankara talvi. Suuri osa pohjoisen vesilinnuista talvehtii Länsi-Euroopassa, meren rannalla. Paikkalinnut jäävät talveksi Suomeen pesimäalueidensa lähelle. Tällaisia lintuja ovat mm. harakka, varpunen ja kesykyyhky. LINNUT MUUTTAVAT SYKSYLLÄ ETELÄÄN LINTUJEN SYYSMUUTTO Hanhet ja joutsenet muuttavat parvissa. Kuvassa sepelhanhiparvi. Lintujen syysmuutto on yksi syksyn hienoimmista luonnon tapahtumista. Näyttävimmillään syysmuutto on syyskuussa, kun rastaat ja kurjet (kuva alla) muuttavat suurina parvina etelään. Talveksi muuttolinnut suuntaavat etelään, koska Suomen talvessa ei ole niille riittävästi syötävää. Haarapääsky ja monet muut hyönteisiä syövät linnut muuttavat Afrikkaan. Esimerkiksi niityillä pesivä pensastasku talvehtii Afrikan savannilla katsellen leijonien ja muiden savannin eläimien puuhia. 1 Peippo 2 Haarapääsky Lapintiira 3 Lapintiira lentää aina Etelämantereelle saakka. Pitkä muuttomatka kestää niin kauan, että perillä tiirat eivät ehdi juuri olla, vaan ne lähtevät melkein saman tien paluulennolle Suomeen. KEVÄÄLLÄ LINNUT PALAAVAT POHJOLAAN Keväällä talven loputtua muuttolinnut palaavat takaisin Suomeen pesimään. Kevätmuuton aikatauluun vaikuttaa eniten säätila. Kylmään ja lumiseen pohjolaan ei kannata muuttaa liian aikaisin. 18 Haapanat muuttavat huhtikuussa takaisin Suomeen pesimään. 19
11 MUUTTOLINTUJA TIIVISTELMÄ Muuttolinnut muuttavat talveksi etelämmäs, koska Suomen pimeä ja kylmä talvi ei anna niille elämisen mahdollisuuksia. Osa muuttolinnuista muuttaa Keski- ja Etelä-Eurooppaan, mutta osa aina Afrikkaan saakka. KOTITEHTÄVÄT peippo (chaffinch) koiras värikäs, naaras rusehtava talvehtii Euroopassa punakylkirastas (redwing) punainen kylki, valkea silmäkulmajuova talvehtii Euroopassa 1. Muuttolintujen matka a. Miksi vesilinnut, kuten sorsat, eivät voi jäädä Suomeen talveksi? b. Miksi pääskyt eivät voi jäädä Suomeen talveksi? 2. Missä linnut ovat talvella? Kerro lintujen talvenviettoalueita. Esimerkiksi: varpunen Suomi haarapääsky (barn swallow) saalistaa lennosta hyönteisiä talvehtii Afrikassa pensastasku (whinchat) ruskea niittyjen pikkulintu talvehtii Afrikan savannilla kalasääski (osprey) alta vaalea iso petolintu, syö kalaa talvehtii Afrikassa lapintiira (arctic tern) valkea höyhenpuku, musta päälaki, punainen nokka talvehtii lähellä Etelämannerta 21
LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
KARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.
KARHU karhun, niin a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Suomen kansalliseläin. kaikkiruokainen. Suomen kielessä on monta nimeä karhulle:
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI
PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU
Lasten ympäristöopas
Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,
KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia
LUONNONKUKKAVISA Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. Kasvin pallomaiset kukat
Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä
Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia
LUONNONKUKKAVISA Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. 1 Kasvista pitävät rehua syövät kotieläimet ja mehiläiset. Kasvin pallomaiset kukat
TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
Korttien avulla voi esimerkiksi
Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.
Keski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen
Ötökkäystävällinen kaupunkiluonto Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Oppaaseen on koottu vinkkejä, joilla voit auttaa mm. pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja. Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto
Sami musea ja Davvi-Sámi luondduguovdda¹ SIIDA FIN-99870 Inari Tel. +358 (0)16 665 212 Fax. +358 (0)16 665 156
1 KOULULAISTEHTÄVIÄ 7 7 7 7 7 7 78907890789012789078907890127890 78907890789012789078907890127890 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345 789012345
Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
Keski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros
Opettajalle PUISTON ELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ. Tehtävä:
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää puistojen merkityksen kaupungeissa ja taajamissa ihmisten virkistyspaikkoina. Oppilas tutustuu muutamiin puiston eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ PUISTON ELÄIMIÄ
Napapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III
OULUN YLIOPISTON ELÄINMUSEO Dioraama III 1) Elämää tuntureilla Tunturi-Lapissa luonnonolot ovat ankarat. Tuntureiden eläimet ovat sopeutuneet niukkaan kasvillisuuteen ja lyhyeen kesään. Etsi keväisestä
Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.
Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.
TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
Keski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 1.-4. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
Tunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
ilmaisua ja draamaa Luonnon esine, joka kuvaa minua Lajiselitys tai esitys parille Metsän taideväärennökset Eläinelämää Monimuotoisuusdraama
ilmaisua ja draamaa Luonnon esine, joka kuvaa minua Lajiselitys tai esitys parille Metsän taideväärennökset Eläinelämää Monimuotoisuusdraama Ravintoketjuleikki Luonnon esine, joka kuvaa minua AI yksilötehtävä
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
Kevätnäytös Suomen luonto Näytös 1
Voimistelu- ja urheiluseura Elise ry Kevätnäytös Suomen luonto Näytös 1 1. TEAM RING kilpailuohjelma Vesiluonto Suomella on merenrantaa länsi- ja etelärannikolla. Merialueet ovat matalia ja vesialueet
Minulleko lemmikkilintu?
Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman
Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä
Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä
PALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat 11.2.2005 Kajaanissa
Oranssi Vihreä Ruskea Harmaa Rasti 8 Tehtävä 10, 13 Maksimipisteet 5 I ve got some balls 1. 1,95 dl 2. 1,62 dm 2 3. 750 g 4. 1,64 dl 5. 1,45 dm 2 Ruskea Harmaa Rasti 2 Tehtävä 5 Maksimipisteet 6 1. Ukkometso
Poron lisääntyminen. Nimeni:
Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä
Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 1. 2. 3. 4. 5. 6. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 2 7. 8. 9. 10. 11. 12. Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 3 13. 14. 15. 16. 17. 18. Ovelat ötökät,
1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on?
LUONTOPOLKU, CYGNUS 2008 1: Mikä alla kuvatuista puista tämä on? a) harmaaleppä b) tervaleppä c) haapa (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/bl_etusivu.html) 2: Kukissa pörrää monenlaisia
Tekemistä alakouluille
Tekemistä alakouluille Ympäristöviikko on vihreitä tekoja ja hauskaa yhdessäoloa! Osallistumalla voit osoittaa ympäristöasioiden tärkeyden ja arvostuksesi luontoa kohtaan. Seuraavilla sivuilla on alakouluun
TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8. Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu 30 minuuttia.
PARTIOTAITOJEN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT 8.-9.3.2003 SARJA Oranssi / Vihreä 1 Puisto TEHTÄVÄ 3 MAKSIMIPISTEET 8 TAITOTEHTÄVÄ LUONNONTUNTEMUS ELÄINPUISTO Tavoiteajasta tehtävän suorittamiseen on varattu
Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista
Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista Erja Huusela-Veistola, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, 31600 Jokioinen, erja.huusela-veistola@luke.fi Ekosysteemipalvelut käsittävät ihmisen luonnosta saamat aineelliset
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa
Retinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA
VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,
Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala
Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala juha.honkala@helsinki.fi 24.3.2010 Keskitalvi Ruokinnat, hevostallien ympäristöt Avovesistöt Pihlajanmarjatalvet (tilhet,
1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
Lataa Linnuntie - Lasse Kylänpää. Lataa
Lataa Linnuntie - Lasse Kylänpää Lataa Kirjailija: Lasse Kylänpää ISBN: 9789523010567 Sivumäärä: 223 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.45 Mb Millainen on muuttolintujen tuhansien kilometrien matka yli
Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1
Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1 Lajikortit 1-18: 1. Etanahaiskiainen (haiskiaiset) 2. papintappaja (sarvijäärät) 3. pääkallokiitäjä (kiitäjät) 4. pääkallokiitäjän toukka (kiitäjät) 5. isosittiäinen
Digikasvio. By: Linda H
Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:
Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
kielipassi Moduuli 1
kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.
GARDMAN-TUOTTEITA LINTUJEN RUOKINTAAN
) tuote on poistumassa valikoimastamme, myydään erä loppuun Kuoreton auringonkukansiemenen sydän täyttä ravintoa, ei jää roskia syöttölaudan alle Kookospähkinän puolikas täytetty taliseoksella, ripustettava,
SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011
SIILIT LUKUVUOSI 2010 2011 Tälle koko lukuvuodelle olemme suunnitelleet teemaksi MATKALLA Tutkimusmatkamme lähtee minusta itsestä ja laajenee käsittämään ainakin Suomen ja Pohjoismaat. Otamme toimintaamme
Moduuli 1. Opiskelijan kielipassi
Moduuli 1 Opiskelijan kielipassi Arviointi A1.3 - kaikki hyvin, hyvää työtä A1.2. - treenaa vielä A1.1 - tämä on alku, lisää treeniä! 0 - ei voi arvioida Ihminen ja lähipiiri Minä ja perhe, suulliset taidot
Kevät ja kevään merkit
Kevät ja kevään merkit AIHE: Tutkin ja Toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisenä tavoitteena on, että oppilaille muodostuu ymmärrys vuodenaikojen
Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry. 21.1.2013 Etelä-Pohjanmaan liitto PL 109, 60101 Seinäjoki info@etela-pohjanmaa.fi Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa Etelä-Pohjanmaalla laaditaan
Mikä lintu? ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Laila Nevakivi
Mikä lintu? ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Mitkä linnut? (kaksi lajia) Laulu- ja kyhmyjoutsen Upeat valkoiset linnut erottaa toisistaan ainakin nokan väristä: laulujoutsenella
Avoimet tarinat. Puutarhatarinoita
Avoimet tarinat Puutarhatarinoita Puutarhatarinoiden avoimet tarinat on kirjoitettu täydentämällä valmiita tarinarunkoja, jotka on laatinut Tarinakoneen Anne Kalliomäki. Tarinoiden otsikot ovat Muistojen
Koivusaaren luontopolku
KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet
tehtäviä lajikorteilla
tehtäviä lajikorteilla Kyselyleikki Olemmeko samaa lajia? Lajien cocktail-kutsut Metsätyypit Kuka syö kenet? Liikkuva muistipeli Eläimet piilossa Lintujen tunnistus Näyttely retkellä havaituista lajeista
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
Lataa Luonnon poluilla. Lataa
Lataa Luonnon poluilla Lataa ISBN: 9789187841057 Sivumäärä: 192 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.42 Mb Aineellinen elintasomme perustuu luonnon antimien varaan, mutta luonto tarjoaa meille monia muitakin
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja
Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu. Lintulahdet
Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo. Lataa
Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo Lataa Kirjailija: Sinikka Piippo ISBN: 9789523124165 Sivumäärä: 287 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.80 Mb Ainutlaatuinen tietokirja siitä, miten ja miksi puut
5. ja 6. vuosiluokalla ympäristö- ja luonnontiedon ala eriytyy biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian erillisiksi oppiaineiksi.
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristö- ja luonnontieto on oppiaine, joka rakentuu biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön
Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.
Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,
Metsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE
INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN HARJOITUSPAKETTI ENSIMMÄISELLE LUOKALLE Induktiivisen päättelyn opetuskuvakortit Tehtävät 1 ja 2 Ryhmän muodostaminen ja ryhmän laajentaminen 1. Jaa palikat kahteen ryhmään. Ryhmän
Luontotehtäviä koululaisille 1. Kysymyslomakkeet vastauksineen
Luontotehtäviä koululaisille 1 Kysymyslomakkeet vastauksineen Turun Biologinen Museo TURUN MAAKUNTAMUSEO 2002 OHJEITA OPETTAJALLE BIOLOGISESSA MUSEOSSA TAPAHTUVAA RYHMÄTYÖSKENTELYÄ VARTEN 1. Jaa opetusryhmä
Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta
Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,
Dialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma
13.5.2015 Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma Tarkastelualue Tarkastelualue sijaitsee Espoon Haukilahdessa. Alue on pääosaltaan asemakaavan Toppelundinpuistoa, ranta-alueen nimi on Toppelundinranta.
monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua Sanasto paristo kaukosäädin lokki savuke tupakka pyykkipoika pingviini vanupuikko
Oppitunti 5 - numerot yhdestä kymmeneen, monta yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen monta vanupuikkoa vetoketju kaksi vetoketjua kolme vetoketjua 1 pilvi kaksi
9.2.5. Ympäristö ja luonnontieto
9.2.5. Ympäristö ja luonnontieto Ympäristö ja luonnontieto koostuu biologiasta, maantiedosta, kemiasta ja fysiikasta ja terveystiedosta. Koulumme ympäristö ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on, että
Tuulivoimala toimisi, jos sen saisi nostettua puiden latvojen tasalle
Liperin päiväkoti Pihatouhuja ja sään tutkimista Meidän päiväkotimme on ihan niin kuin Huvikumpu! Siinä on kaksi kerrosta, se on keltainen ja se seisoo korkean kummun päällä. Päiväkodin pihalla pääsee
Kalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
Puolivälin päiväkoti. Luonnon hyvinvointivaikutuksia ääninä ja valoina
Puolivälin päiväkoti Luonnon hyvinvointivaikutuksia ääninä ja valoina Miltä kuulostaa kevät, kun vesi tippuu jääpuikoista? Miten kurjet kutsuvat kavereitaan ja miten sammal rapisee? Joskus kun tulen päiväkotiin,
TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA
2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen
Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
YMPÄRISTÖ. Lämmittely
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
Kairankutsun luonto- ja linturetket
Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin
Tönkinniemi (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Tönkinniemi (Pateniemessä) Sijainti: Tönkinniemi on välittömästi Pateniemen venesataman pohjoispuolella sijaitseva rantaalue, jossa risteilee muutamia polkuja. Sopivia
Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa
Paloaukean päiväkoti Eläimet mukana päiväkodin arjessa Heti sisään astuessa me isin ja äidin kanssa tiedämme, mitä päiväkodissa tapahtuu tällä viikolla. Seinällä, melkein katossa asti on iso näyttö. Näytöllä
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
Metsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!
LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen
Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN