Miten tuemme opiskelijaa oppilaitoksessamme?

Transkriptio

1 Miten tuemme opiskelijaa oppilaitoksessamme? Opas ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatimiseen Ulla Numminen Jarmo Heino Kirsi Joronen-Vallin Roland Karlsson Jukka Lerkkanen Ritva Virtanen Juhani Pirttiniemi Opetushallitus 2005

2 2 Sisällys Johdanto Opinto-ohjausta koskevat säädökset Opinto-ohjauksen tavoitteet ja järjestäminen opetussuunnitelman perusteissa Opiskelijahuolto osana opetussuunnitelmaa Opinto-ohjauksen arviointituloksia Lähtökohtia oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatimiseen Opinto-ohjauksen asema oppilaitoksen opetussuunnitelmassa Opinto-ohjauksen jäsentämistapoja Mallien käyttö oppilaitoksen ohjaussuunnitelman laatimisessa Oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatiminen Opinto-ohjaussuunnitelman laadinnan organisoiminen Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus opintojen alkaessa Ohjaus opiskelun aikana Ohjaus opintojen päättövaiheessa Ohjaus opintojen jälkeen Ohjaus työssäoppimisen aikana Opinto-ohjauksen opintojaksot Opinto-ohjauksen sisällöt Opinto-ohjaus erityisopetuksessa Maahanmuuttajien opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen työnjako Opinto-ohjauksen yhteistyö ja verkostot Yhteistyö opiskelijahuollon kanssa Oppilaitoksen yhteistyö kotien kanssa Opinto-oppaat Hankkeet Opinto-ohjaukseen liittyvä henkilöstökoulutus Opinto-ohjauksen resurssointi Opinto-ohjauksen toimivuuden seuranta ja arviointi...18 Lähteitä ja lisätietoja...20 Viitteet...20

3 3 Johdanto Ammatillista koulutusta koskevien säädösten mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta. Annettava opinto-ohjaus on henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta. Ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman perusteissa on vahvistettu opinto-ohjauksen tavoitteet ja annettu ohjeita sen järjestämisestä oppilaitoksessa. Oppilaitoksen tulee sisällyttää opetussuunnitelmansa yhteiseen osaan muun muassa suunnitelma opinto-ohjaukseen liittyvien palvelujen järjestämisestä. Opinto-ohjaukseen liittyviä kohtia on myös muissa opetussuunnitelman edellyttämissä suunnitelmissa, kuten suunnitelmissa henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laatimisesta, aikaisempien opintojen hyväksilukemisesta sekä erityisopetuksen järjestämisestä. Opinto-ohjauksen asema maan koulujärjestelmässä on vahvistunut viime aikoina. Siitä ovat osoituksena muun muassa eri kouluasteille tehdyt opinto-ohjauksen arvioinnit sekä tavoitteet, joita opintoohjauksen tehostamiselle on asetettu opetusministeriön koulutuksen kehittämissuunnitelmassa. Lisäksi opiskelijahuollon asemaa on vahvistettu lainsäädännössä (479/2003) sekä opetussuunnitelman perusteissa. Opinto-ohjauksen keskeisimmät periaatteet voidaan kiteyttää seuraaviin kahteen kohtaan: 1) opiskelijalla on oikeus saada riittävästi henkilökohtaista ja muuta tarvitsemaansa ohjausta ja 2) oppilaitoksen koko henkilöstö osallistuu ohjaukseen. Opinto-ohjauksen riittävyyttä yleisesti ja kunkin yksittäisen opiskelijan kohdalla on vaikea arvioida. Kun asiaa oppilaitoksessa pohditaan, lähtökohtia siihen voidaan saada ammatillisen koulutuksen yleistavoitteista. Koulutuksen tavoitteena on ammattitaidon vaatimien valmiuksien lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatkoopintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Oppilaitoksessa joudutaan varsinaisen opetuksen ohella ottamaan huomioon nuorten ikä, henkilökohtaisen kehityksen vaihe ja erilaiset elämäntilanteet. Ohjauksen riittävyys ja sisältö ovat oppilaitokselle haastavia tehtäviä. Toinen periaate, koko henkilöstön osallistuminen ohjaukseen edellyttää opinto-ohjauksen aseman määrittämistä oppilaitoksen keskeisenä toimintaperiaatteena, strategisena kysymyksenä. Tällöin tarvitaan yhteistä näkemystä opinto-ohjauksen toimintatavoista, työnjaosta, resursseista ja hallinnosta. Ohjauspalveluja pitäisi olla tarjolla tarpeen mukaan jokaiselle opiskelijalle. On myös varmistettava, että opiskelijat tietävät, millaisia palveluja on tarjolla, mistä niitä saa ja kuka mistäkin palvelusta on vastuussa. Työnjaon tulee olla selvä myös oppilaitoksen henkilöstölle. Ohjauksen näkökulmasta oppilaitos voidaankin ymmärtää palveluorganisaationa, joka kokonaisuutena vastaa siitä, että opiskelija saa riittävästi tukea opinnoissaan ja kehityksessään. Oppilaitosten verkostoituminen ja yhteistoiminta puolestaan merkitsevät sitä, että palveluja voidaan saada tai tarjota myös oppilaitoksen rajojen ulkopuolelle. Opinto-ohjauksen suunnitelmaa laadittaessa on toisaalta muistettava, että yksin opinto-ohjauksella ei ratkaista kaikkia ongelmia. Kyse on koko oppilaitoksen, opiskelijahuollon ja vieläpä oppilaitoksen ulkopuolistenkin tahojen yhteisestä toiminnasta. Opiskelijahuollon osuus on valmisteltava yhteistyössä kunnan/kuntien sosiaali- ja terveystoimen edustajien kanssa.

4 4 Tässä julkaisussa on esitetty ensiksi opinto-ohjausta koskevat säädökset. Toiseksi esitetään muutamia arviointituloksia opinto-ohjauksen toimivuudesta ja ongelmista. Kolmantena kohtana tarkastellaan opinto-ohjauksen asemaa oppilaitoksen opetussuunnitelmassa ja esitetään lähtökohtia oppilaitoksen opinto-ohjauksen suunnitelman laatimiselle. Neljänneksi hahmotellaan niitä kohtia ja kysymyksiä, joita oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelmaan tulisi sisällyttää. Lopuksi tarkastellaan opintoohjaussuunnitelman toimivuuden arviointia. Miten tuemme opiskelijaa oppilaitoksessamme julkaisun perustyön on tehnyt opinto-ohjauksen asiantuntijaryhmä, johon ovat kuuluneet opinto-ohjaajat Jarmo Heino, Kirsi Joronen-Vallin, Roland Karlsson, Jukka Lerkkanen ja Ritva Virtanen. Ryhmän vetäjänä on ollut opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallituksesta. Lopulliseen muotoonsa oppaan on kirjoittanut ja toimittanut opetusneuvos Ulla Numminen.

5 5 1. Opinto-ohjausta koskevat säädökset Ammatillisessa koulutuksessa järjestettävää opinto-ohjausta koskevat säädökset sisältyvät lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta sekä ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien valtakunnallisiin perusteisiin. Myös opetusministeriön koulutuksen kehittämissuunnitelmassa Koulutus ja tutkimus on asetettu opinto-ohjaukselle tavoitteita. Ammattikoulutuslain (L 630/1998) mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta ( 29). Ammattikoulutusasetuksen (A 811/1998) mukaan opetussuunnitelmiin tulee sisältyä muiden opintojen ohella opinto-ohjausta. Opiskelijalle annettava opinto-ohjaus on henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta ( 2 ja 4). Ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman perusteissa on vahvistettu yksityiskohtaisemmin opinto-ohjauksen tavoitteet ja annettu ohjeita sen järjestämisestä oppilaitoksessa. Opetussuunnitelman yhteisen osaan tulee sisällyttää muun muassa suunnitelma opinto-ohjaukseen liittyvien tukipalvelujen järjestämisestä. Opetusministeriön kehittämissuunnitelman, Koulutus ja tutkimus mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä koulutuksen nivelkohtiin ja siirtymisiin koulutusasteelta toiselle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa on asetettu tavoitteeksi keskeyttämisten vähentäminen. Erityisopetuksen mieltäminen luonnolliseksi osaksi koulutustarjontaa ja käytännön työtä edellyttää opinto-ohjauksen ja tukitoimien kehittämistä sekä oppimisvaikeuksien huomioon ottamista. Koulutusjärjestelmän tehokkuuden lisääminen, johon kuuluu opintojen nopea eteneminen ja näyttöjärjestelmän kehittäminen sekä koulutustakuuajattelu edellyttävät myös ohjaus- ja tukitoimien kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa. Opinto-ohjauksen merkitys korostuu edelleen opintojen valinnaisuuden ja vaativuuden lisääntyessä (Koulutus ja tutkimus Opetusministeriö) Opinto-ohjauksen tavoitteet ja järjestäminen opetussuunnitelman perusteissa Opinto-ohjauksen tavoitteet on vahvistettu ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteissa. Niissä on annettu myös ohjeita opinto-ohjauksen järjestämisestä. Opinto-ohjauksen tavoitteet ja järjestämisohjeet opetussuunnitelman perusteista on koottu seuraavaan taulukkoon. Opetussuunnitelmien perusteissa ne on esitetty luvuissa 3.4 ja 5.1 sekä 6. Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään ja suunnitella opintonsa ja sitoutua opiskeluun, jolloin hänen on tiedettävä tutkintoon sisältyvät opinnot ja valinnaisuus. Opiskelijan tulee osata seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnittelulle. Hänen tulee osata hakea tukea mahdollisissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa sekä työtä tai opiskelupaikkaa myös ulkomailta (Opetussuunnitelman perusteet luku 3.4). Opinto-ohjauksen järjestäminen Opinto-ohjauksen määrä ja riittävyys: Opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään 1,5 ov. Lisäksi jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta opintojensa ohella riittävästi. Oppilaitoksen tulee huolehtia erityisesti niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia (esimerkiksi luki-häiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia.

6 6 Opinto-ohjauksen toteuttaminen: Opinto-ohjaus tulee toteuttaa siten, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana saa tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja työhön saa tukea opiskeluunsa ja elämäänsä mahdollisesti liittyvissä ongelmissa. Ammatilliseen koulutukseen valituille opiskelijoille tulee antaa tietoa suoritettavista tutkinnoista, niiden opintojen muodostumisesta ja sisällöistä sekä opinnoista, joita he tarpeidensa mukaan voivat valita muista oppilaitoksista. Opiskelijoita tulee tukea valintojen tekemisessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma: Opiskelijoille on laadittava heidän valintojensa mukaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia tehtäessä on otettava erityisesti huomioon ne opiskelijat, joilla on perusopetuksen aikana tai ammatillisen koulutuksen alkaessa opiskeluun tai elämiseen liittyviä vaikeuksia. Opinto-ohjauksen organisointi: Koko henkilöstön tulee osallistua opiskelijoiden ohjaukseen, mutta päävastuu sen suunnittelusta on opinto-ohjaajalla. Opinto-ohjauksen onnistumiseksi tulee tehdä oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä, yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän kotiensa kanssa, eri oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Ura- ja rekrytointipalvelut: Ammatillisten oppilaitosten tulee kehittää ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä työvoimatoimistojen ja elinkeinoelämän kanssa sekä edistää opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä. (Opetussuunnitelman perusteet luku 5.1). Opinto-ohjaus opetussuunnitelman laadinnassa Opinto-ohjauksen suunnitelma: Opetussuunnitelman yhteisen osaan tulee sisällyttää muun muassa opinto-ohjaukseen liittyvien tukipalvelujen järjestäminen henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinta Oikeus saada riittävästi ohjausta: Oppilaitoksen opetussuunnitelmassa on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on oikeus saada riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen jokaisena työpäivänä, myös työssäoppimisen aikana ja erityisesti sen alussa. Itsenäisten opintojen ohjaus: Koulutuksen järjestäjän on vastattava myös opiskelijan itsenäisten opintojen etenemisestä siten, että opiskelutehtävät suunnitellaan, opiskelijoiden työskentelyä ohjataan ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Itsenäistä opiskelua tulee seurata ja tarvittaessa tulee antaa tukiopetusta. Lähiopetuksen ja opettajan ohjauksen tulee olla keskeistä opintojen alkuvaiheessa. Kun opiskelijan itseohjautuvuus kehittyy opintojen edetessä, itsenäisen opiskelun määrää ja opiskelijan vastuuta työ- ja opiskelutehtävistä tulee lisätä vähitellen, jolloin opettajan tehtävä painottuu suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin (Opetussuunnitelman perusteet luku 6). Opinto-ohjauksen tavoitteissa korostetaan opiskelijan aktiivisuutta opintojensa suunnittelijana ja sitoutumista opintoihin. Aktiivisuutta edellyttävät myös henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen, omien opintojen kertymisen seuraaminen sekä tarvittaessa tuen hakeminen omien opintojen suunnitteluun tarvittaessa. Oppilaitoksella puolestaan on velvollisuus huolehtia siitä, että opiskelija saa riittävästi tarvitsemaansa ohjausta sekä oppilaitoksen työpäivinä että myös työssäoppimisjaksojen aikana. Opinto-ohjauksen järjestämistä koskevissa ohjeissa korostuvat ongelmien ennaltaehkäisy ja toisaalta

7 7 varhainen ongelmiin, kuten oppimisvaikeuksiin puuttuminen. Opinto-ohjauksessa edellytetään myös verkostojen hyväksikäyttöä ja yhteistyötä varsinkin opiskelijoiden koko elämäntilanteen ongelmia koskevissa kysymyksissä. Koulutuksen päättövaiheen tukemista varten oppilaitosten on kehitettävä ura- ja rekrytointipalveluja Opiskelijahuolto osana opetussuunnitelmaa Oppilaitoksen tulee tehdä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelman tulee näkyä oppilaitoksen arkikäytännöissä. 2. Opinto-ohjauksen arviointituloksia Ennen oppilaitoksen opinto-ohjauksen suunnitelman laatimista on hyvä perehtyä niihin vahvuuksiin ja puutteisiin, joita kansallisissa ja kansainvälisissä opinto-ohjauksen arvioinneissa on havaittu. Oppilaitoksen on myös tarpeen perehtyä niihin kysymyksiin, joita oppilaitoksen omissa opinto-ohjauksen palautteissa tai arvioinneissa on tullut esiin. Kansainvälisissä arvioinneissa suomalaista opinto-ohjausjärjestelmää pidetään toimivana. Vahvuutena pidetään erityisesti sitä, että opinto-ohjaus on integroitu hyvin oppilaitosten toimintaan, kaikki opiskelijat ovat opinto-ohjauksen piirissä ja voivat periaatteessa saada ohjausta. Opinto-ohjaajien koulutus on Suomessa korkeatasoista 1. Vaikka suomalainen opinto-ohjausjärjestelmä on kansainvälisesti arvioiden korkeatasoinen, antavat kotimaisen opinto-ohjauksen arvioinnin 2 tulokset aihetta huoleen. Arviointien erot johtuvat niiden erilaisesta arviointitavasta. Kansainvälisissä arvioissa opinto-ohjauksen toimivuutta arvioitiin järjestelmänä ja arvioitsijoina olivat pääosin päättäjät ja rehtorit. Kansallisessa arvioinnissa opinto-ohjauksen toimivuutta arvioivat myös opiskelijat. Arvioinnin mukaan keskeisimpiä ongelmia ammatillisen koulutuksen opintoohjauksessa olivat seuraavat asiat. Opinto-ohjauksen saatavuudessa on vakavia puutteita, eivätkä kaikki opiskelijat saa riittävästi tukea opinnoissaan ja kehityksessään. Yli 40 prosenttia ammattiinopiskelijoista katsoi, ettei ollut saanut henkilökohtaista ohjausta riittävästi. Ammatilliseen koulutukseen tulevien peruskoulun oppilaiden jatkosuunnitelmat olivat selkiytymättömiä. Valtaosa, jopa 85 prosenttia opiskelijoista oli opintojen alkuvaiheessa epävarma alastaan. Opiskelun ohjaus kaikkien opettajien tehtävänä ei toteudu. Opiskelijoiden mukaan erityisesti oppimisvaikeuksiin on vaikea saada apua. Valinnat ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma eivät toteudu hyvin. Kaikilla oppilaitoksilla ei vielä ollut sellaista oppilaitosyhteistyötä, joka olisi tehnyt mahdolliseksi valita opintoja muista oppilaitoksista. Opiskelijoiden opintojen seuranta ontuu. Oppilaitoksilla ei ole sellaisia palautejärjestelmiä, joilla ne saisivat tietoa opinto-ohjauksen toteutumisesta opiskelijoiden näkökulmasta. Rehtorit ja opinto-ohjaajat arvioivat opinto-ohjauksen toimivuuden kauttaaltaan paremmaksi, kuin miten opiskelijat asian kokivat. 3. Lähtökohtia oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatimiseen 3.1 Opinto-ohjauksen asema oppilaitoksen opetussuunnitelmassa Opinto-ohjaukselle opetussuunnitelman perusteissa sekä muissa asiakirjoissa asetetut tavoitteet merkitsevät, että ohjauksen asema oppilaitoksen opetussuunnitelmassa ja käytännön toiminnassa on määritel-

8 8 tävä ehkä uudelleen. Lisäksi opiskelijahuollollista panostusta tulee tehdä aiheettoman koulukeskeyttämisen ehkäisemiseksi sekä opiskelijoiden terveellisen, turvallisen sekä viihtyisän oppilaitosilmapiirin luomiseksi. Tavoite, että jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, nostaa opinto-ohjauksen oppilaitoksen keskeiseksi toimintaperiaatteeksi. Oppilaitosjohdon näkökulmasta opintoohjaus onkin nähtävä tärkeänä strategisena kysymyksenä. Hyvin toimiva opinto-ohjaus parantaa opiskelutaitoja ja oppimistuloksia, selkeyttää opiskelijoiden ammatillista suuntautumista sekä tukee opiskelijoiden kasvua ja kehitystä ja hyvinvointia laajemminkin. Se voi osaltaan myös ehkäistä keskeyttämistä. Kuviossa 1 on hahmoteltu opinto-ohjauksen asemaa opetussuunnitelmassa. Innopajaprojekteihin liittyvät tutkimukset ovat osoittaneet että opiskelijahuollollisilla toimenpiteillä sekä oppilaitoksen ulkopuolelle ulottuvalla eri hallintosektoreiden yhteistyöllä kyetään oleellisesti vähentämään koulutuksesta syrjäytymistä. Kasvun ja kehityksen ohjaus Opiskelun ja opiskelutaitojen ohjaus Ammatillisen suuntautumisen ohjaus Ammatilliset opintokoko- naisuudet OPS Kaikille yhteiset opintokoko- naisuudet Kuvio 1. Opinto-ohjauksen asema oppilaitoksen opetussuunnitelmassa. Kuviossa korostuu opintoohjaus osana kaikkien opettajien tehtävää Opinto-ohjauksen jäsentämistapoja Oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelma voidaan jäsentää monella tavalla. Jäsentäjänä voivat olla opintoaika, opinto-ohjauksen sisältö, ohjauksen muoto tai ohjauksen työnjako. Nämä jäsennykset eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentävät toisiaan. 1) Opinto-ohjauksen jäsentäminen opintoajan mukaan

9 9 Opinto-ohjauksen jäsentäminen opintoajan mukaan korostaa opinto-ohjauksen jatkuvuutta läpi koko opiskeluajan. Opinto-ohjaus voidaan sovittaa sen mukaan, millaisia kysymyksiä tai ongelmia opiskelijat tavallisimmin kohtaavat missäkin opintojensa vaiheessa. Jäsennys korostaa ohjausta myös koulutuksen nivelkohdissa. Jäsennys voidaan hahmottaa seuraavasti. Ohjaus ennen opintojen alkua opintojen alkaessa opiskelun aikana opintojen päättövaiheessa opintojen jälkeen. 2) Opinto-ohjauksen jäsentäminen sisällön tai teeman mukaan Tämä malli perustuu opinto-ohjauksen kolmeen keskeiseen sisältöalueeseen, jolloin ohjauksen tavoitteena on opiskelijan kasvun ja kehityksen ohjaus eli opiskelijan tarvitsema psykososiaalinen tuki opiskelutaitojen ja opiskelun ohjaus ammatillisen suuntautumisen ohjaus Malli pitää teemat erillään ja voi auttaa hahmottamaan työnjakoasioita paremmin kuin edellinen. Mallin heikkoutena on, että opinto-ohjauksen kysymykset rajautuvat harvoin vain yhteen teemaan, vaan ohjausta vaativat kysymykset ja ohjaustarve kietoutuvat käytännössä toisiinsa. 3) Opinto-ohjauksen jäsentäminen ohjauksen työmuodon mukaan Seuraavat kaksi työmuodon mukaan tehtyä jaottelua auttavat hahmottamaan ohjauksen työnjakoa ja resurssointia: henkilökohtainen ohjaus pienryhmäohjaus luokkaohjaus ohjauksen oheistoiminnat Toinen työmuodon mukainen jäsennys voisi olla tiedotus neuvonta ohjaus 4) Opinto-ohjauksen jäsentäminen työnjaon mukaan Työnjakoon perustuva jäsennys on mainittu säädöksissä. Niiden mukaan koko henkilöstön tulee osallistua opiskelijoiden ohjaukseen, mutta päävastuu sen suunnittelusta on opinto-ohjaajalla. Edelleen edellytetään oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä, yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän kotiensa kanssa, eri oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Ohjauksen työnjako koskee ainakin seuraavia ammattiryhmiä: opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja tai luokanvalvoja, opettajat, rehtori, opiskelijatutorit, koulukuraattori, terveydenhoitaja, asuntolanhoitaja, toimistohenkilöstö ja opintosihteeri. Työnjaossa tulee ottaa huomioon myös oppilaitoksen ulkopuoliset yhteistyötahot, kuten sosiaali- ja nuorisotyöntekijät, ammatinvalinnanohjaajat ja työpaikkaohjaajat. Opiskelijahuolto edellyttää yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa Mallien käyttö oppilaitoksen ohjaussuunnitelman laatimisessa Mikään edellä olevista malleista tai jäsennyksistä ei yksin sovi oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman rakenteeksi. Mallien esittämisen tarkoituksena tässä yhteydessä on toimia apuvälineenä oppilaitoksen ohjaussuunnitelman rakentamisessa. Erilaiset jäsennykset auttavat hahmottamaan opinto-ohjausta op-

10 10 pilaitoksen näkökulmasta toimivana kokonaisuutena. Niiden avulla voidaan paitsi rakentaa kattava kokonaisuus myös havaita mahdolliset aukkokohdat. Erilaisten jäsennysten avulla pyritään myös turvaamaan, että opinto-ohjaukselle luodaan oppilaitoksessa sellaiset edellytykset, jossa kunkin yksittäisen opiskelijan ohjaustarve pystytään havaitsemaan. Kuviossa 2 on hahmoteltu ammatillisen oppilaitosten näkökulmasta ohjauksen erilaisia jäsennyksiä rinnakkain. Esimerkiksi ammatillisen suuntautumisen ohjauksessa voidaan tehdä yhteistyötä peruskoulun kanssa. Tiedotus ja neuvonta jatkuvat koko jatkumon ajan, mutta ohjaus painottuu opiskeluaikaan. kasvun ja kehityksen ohjaus oppimisen ja opiskelun ohjaus ammatillisen suuntautumisen ohjaus ammatillisen suuntautumisen ohjaus 1. ennen opintojen alkua 2. opintojen alkaessa 3. opiskelun aikana 4. opintojen päättövaiheessa 5. opintojen jälkeen tiedotus neuvonta tiedotus neuvonta tiedotus neuvonta tiedotus neuvonta tiedotus neuvonta henkilökohtainen ohjaus henkilökohtainen ohjaus henkilökohtainen ohjaus pienryhmäohjaus pienryhmäohjaus pienryhmäohjaus luokkaohjaus luokkaohjaus luokkaohjaus Kuvio 2. Erilaisten opinto-ohjauksen jäsennysten yhteensovittaminen. 4. Oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatiminen Seuraavassa on virikkeitä oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatimiseen. Tekstissä on ensin mainittu opinto-ohjaussuunnitelmassa käsiteltävä teema ja tarkasteltu sitten sen sisältöä yksityiskohtaisemmin kysymysten avulla, jotka liittyvät sekä opinto-ohjaukseen että opiskelijahuoltoon. Perusrakenteena tässä esityksessä on käytetty opinto-ohjauksen jäsentämistä opintoajan mukaan, mutta varmistettu myös muiden jäsennysten sisältö. Monet kysymyksistä ovat melko yksityiskohtaisia ja koskevat usein muuttuvia käytäntöjä, kuten esimerkiksi yksityiskohtainen työnjako tai resurssien suuntaaminen. Osa opinto-ohjauksen käytännön kysymyksistä voidaan kirjata esimerkiksi opinto-ohjauksen toimintasuunnitelmaan, toimintakäsikirjaan tms. Opinto-ohjauksen käytäntöjen kirjaaminen on kuitenkin tärkeää muun muassa siksi, että ne voidaan saattaa kaikkien tietoon oppilaitoksessa. Kirjatut käytännöt luovat myös pohjan opinto-ohjauksen toimivuuden arvioimiselle. Eri kohdissa on päällekkäisyyksiä, jotka johtuvat erilaisten jäsennysten käyttämisestä rinnakkain. Esimerkiksi kotien kanssa tehtävää yhteistyötä tarkastellaan kohdassa Ohjaus opintojen alkuvaiheessa, mutta sitä käsitellään myös omana kokonaisuutenaan Opinto-ohjaussuunnitelman laadinnan organisoiminen Alkuun on päätettävä, miten opinto-ohjaussuunnitelma oppilaitokselle laaditaan. Koska opinto-ohjaus on säädöksissä vastuutettu koko henkilöstölle, tulee opinto-ohjaussuunnitelman valmistelun olla laajapohjaista. Tehtävää varten voidaan nimetä työryhmä, jossa on ohjauksen asiantuntijoita, mutta myös opettajia ja oppilaitoksen henkilöstöä sekä mahdollisesti opiskelijoita. Oppilaitoksen johdon mukanaolo on välttämätöntä, jotta ohjauksen tavoitteet ja toimintalinjaukset tulevat tukemaan oppilaitoksen strategiaa ja perustehtävää. Johto vastaa myös siitä, että opinto-ohjaussuunnitelma vahvistetaan osana opetus-

11 11 suunnitelmaa. Mikäli oppilaitos toimii seudullisissa oppilaitosverkostoissa esimerkiksi yhteistyössä paikallisen lukion tai muun oppilaitoksen kanssa, on yhteiset opinto-ohjauskysymykset hyvä ottaa huomioon jo työn alkuvaiheessa. Päätettäviä asioita: Kuka toimii johtajana ja vetäjänä suunnitelmaa tehtäessä? Ketkä osallistuvat työryhmän toimintaan pysyvinä jäseninä, ketkä asiantuntijoina? Miten oppilaitosjohto osallistuu opinto-ohjaussuunnitelman tekemiseen? Miten opiskelijoiden kokemukset otetaan huomioon? Miten työ resurssoidaan? Miten työ käytännössä järjestetään? Kuka kirjoittaa suunnitelman? Millaista yhteistyötä tehdään oppilaitosverkoston muiden jäsenten kanssa? Miten ja milloin opinto-ohjaussuunnitelma vahvistetaan? Miten suunnitelman toimeenpanoa seurataan ja opinto-ohjauksen toimivuutta aiotaan arvioida? 4.2. Ohjaus ennen opintojen alkua Tavoitteena ohjauksessa ennen opintojen alkua on antaa tietoa ammatillisen oppilaitoksen opinnoista mahdollisille hakijoille. Hakijaryhmät tulevat suoraan peruskoulusta, lukiosta tai muista oppilaitoksista. Myös hakijoiden vanhemmat tarvitsevat tietoa ammatillisista opinnoista. Kysymyksessä on siis oppilaitoksesta ja sen tarjoamista opiskelumahdollisuuksista tiedottaminen ja oppilaitoksen tunnetuksi tekeminen. Tiedottaminen kuuluu koulujen yhteistyöhön, markkinointi on laajemmin ulospäin suuntautuvaa toimintaa. Samalla oppilaitos joutuu usein antamaan tietoa myös työmarkkinoista ja -mahdollisuuksista sekä jatko-opintoväylistä ammattikoulutuksen jälkeen. Miten peruskoululaiset perehdytetään ammatilliseen oppilaitokseen? Miten tehdään yhteistyötä peruskoulun kanssa oppilaiden tutustuttamisessa työelämään (TET)? Oppilaitoksen ja koulutusalojen esittelyt, vanhempain illat peruskouluissa jne.? Miten oppilaitosten välinen tiedotus hoidetaan? Miten peruskoulun ja lukion opettajia tutustutetaan oppilaitokseen ja ammatilliseen koulutukseen yleensä? Mitä välineitä yhteistyöhön kehitetään? Miten taataan Internet-sivuston riittävä ohjauksellisuus? Esitteet, AV- ja muu materiaali peruskoulun opinto-ohjaajien käyttöön, avoimet ovet jne.? Miten ulospäin suuntautuva markkinointi hoidetaan? Sisältö, aineistot, ilmoittelu, markkinoinnin suuntaaminen kohderyhmittäin, kuten opiskelijoille, vanhemmille? Miten hoidetaan tietojen ja aineistojen päivittäminen ja ajantasaisuus? Miten tiedotus resurssoidaan? Henkilöresurssit, työhön käytettävä aika, raha? Miten tiedotetaan mahdollisista pääsykokeista hakijoille ja opinto-ohjaajille? Miten ilmoitetaan hakijoille opiskelijaksi hyväksymisestä? Mitä ohjauksellisia tietoja hyväksymiskirjeeseen liitetään? Miten ilmoitetaan niille, jotka eivät päässeet oppilaitokseen? Miten ns. jälkivalinta hoidetaan? Työmuodot, resurssit? Miten saadaan tai hankitaan opiskelun kannalta tärkeitä tietoja tulevista opiskelijoista, varsinkin erityisopiskelijoista? Mitä keinoja saattaen vaihtamiseen kehitetään? Työnjako em. asioissa tehdään? Nimetään vastuuhenkilöt tai ryhmät. Millaista yhteistyötä peruskoulun ja lukion kanssa em. asioissa tehdään? Miten yhteistyöllä tuetaan niiden antamaa ammatillisen suuntautumisen ohjausta?

12 Ohjaus opintojen alkaessa Opintojen alkaessa annettavan ohjauksen tavoitteena on perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun, vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista, tukea opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa ja ehkäistä alkuvaiheen keskeyttämistä. Henkilökohtaisen kasvun tukeminen korostuu, koska ammatillisten opintojen aloittaminen merkitsee useille myös irtautumista kodista ja itsenäisemmän elämäntavan omaksumista. Opiskelijahuollollinen yhteistyö korostuu koulutuksen alkuvaiheessa. Opiskelijoille tulee luoda turvallinen ja mahdollisimman viihtyisä ja terveellinen opiskeluympäristö. Tarpeettomien keskeyttämisten ehkäisy on opiskelijahuoltoryhmän strategisen työn keskeinen sisältö. Toimiva malli täytyy olla viritettynä ennen ensimmäistä koulupäivää. Miten opiskelijat perehdytetään oppilaitokseen ja opintoihin? Työmuodot, työnjako? Tehdäänkö kaikille aloittaville tulohaastattelut? Työnjako, resurssit? Miten autetaan kaikkia opiskelijoita pääsemään osallisiksi oppilaitosyhteisöön, millaisia turvaverkkoja rakennetaan poissaolojen ja keskeyttämisuhan havaitsemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi? Työmuodot, työnjako? Miten ohjaus keskeyttämistapauksissa järjestetään? Millaista urasuunnittelua tarjotaan? Miten siirtymäsuunnitelma tehdään? Miten opiskelijoita ryhdytään perehdyttämään uusiin opiskelutapoihin, kuten itsenäisiin opintoihin, verkko-opiskeluun ja työssäoppimiseen? Millaisia järjestelyjä tehdään oppimisvaikeuksien havaitsemiseksi ja hoitamiseksi? Työnjako? Miten opiskelijoita ohjataan laatimaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa? Miten valinnaisuus ja valinnanmahdollisuudet selvitetään opiskelijoille? Miten rohkaistaan kiinnostuneita valitsemaan opintoja muista oppilaitoksista? Työnjako? Miten aikaisempien opintojen hyväksilukeminen järjestetään ja miten se selvitetään opiskelijoille? Miten taataan yhtenäinen käytäntö kaikilla aloilla? Miten opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen tapoihin ja arkirutiineihin sekä koulun ympäristöön ja harrastusmahdollisuuksiin? Työnjako? Millaisia ohjaavia elementtejä voidaan sisällyttää koulun järjestyssääntöihin? Miten käynnistetään yhteistyö kotien kanssa? Työnjako? Miten turvataan kaikille mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen kriittisessä alkuvaiheessa? Miten opiskelijat saavat tarvitessaan nopeasti yhteyden opinto-ohjaajaan? Vastaanottoajat, sähköpostiyhteydet? Miten turvataan ohjauksen saatavuus opintojen mahdollisesti keskeytyessä? Mitä muuta ohjausta järjestetään, mitkä ovat ohjauksen sisällöt ja teemat ryhmä- ja luokkaohjauksessa? Miten oppilaitoksen Internet-sivustoa käytetään hyväksi ajankohtaisessa tiedottamisessa tms.? Miten varmistetaan, että opiskelijat ovat selvillä opinto-ohjauksen palveluista, työnjaosta ja palvelujen saatavuudesta? Mikä on opiskelijahuoltoryhmän rooli ohjauksen suunnittelussa? Miten opiskelijoiden henkinen ja fyysinen turvallisuus on varmistettu?

13 Ohjaus opiskelun aikana Opiskelun aikana annettavan ohjauksen tavoitteena on turvata opintojen sujuminen, tukea ja edistää henkilökohtaista kehitystä ja vahvistaa ammatillista kasvua. Työssäoppimisen aikana annettavaa ohjausta käsitellään kohdassa 4.7. Miten seurataan opintojen etenemistä? Miten vastuutetaan opiskelijat itse seuraamaan opintojensa etenemistä? Työnjako, työmuodot, opintokortit ja otteet, todistukset? Miten seurataan opiskelijoiden opiskelutaitojen, kuten itsenäisen opiskelun ja verkko-opiskelun kehittymistä? Miten varmistetaan oppimisvaikeuksien havaitseminen? Millaisia keinoja niiden hoitamiseen kehitetään? Työnjako? Miten seurataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista? Millä tavoin niihin voidaan tehdä muutoksia? Miten seurataan valinnanmahdollisuuksien kehittymistä omassa ja muissa oppilaitoksissa? Miten seurataan jatkuvasti opiskelijoiden hyvinvointia ja elämänhallintataitojen kehittymistä opintoohjauksen ja opiskelijahuollon yhteistyönä? Miten varmistetaan turvaverkkojen toimivuus? Työmuodot, työnjako? Miten tuetaan opiskelijoiden vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia? Miten yhteistyötä kotien kanssa jatketaan? Työnjako? Miten turvataan kaikille mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen? Mitä muuta ohjausta järjestetään, mitkä ovat ohjauksen teemat ryhmä- ja luokkaohjauksessa? Miten ohjaus järjestetään, jos opiskelija keskeyttää opintonsa? Miten oppilaitosverkoston muita jäseniä ja muita ulkopuolisia tahoja hyödynnetään ohjauksessa? Miten mahdollisen opiskelija-asuntolan toiminta tukee opiskelua ja vapaa-ajan viettoa? 4.5. Ohjaus opintojen päättövaiheessa Suuri osa edellisen vaiheen asioista jatkuu myös opintojen päättövaiheessa. Lisäksi päättövaiheessa annettavan ohjauksen tehtävänä on varmistaa ammatillisen kasvun jatkuminen, antaa tietoa työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista työllistyä. Tämä edellyttää yleensä yhteistyötä esimerkiksi työvoimatoimiston, yritysten ja ammattijärjestöjen kanssa. Tietoa opiskelijat tarvitsevat myös jatko-opintoväylistä. Miten seurataan opintojen etenemistä ja tutkinnon valmistumista suunnitellussa ajassa? Miten järjestetään oppilaitoksen tarjoamat ura- ja rekrytointipalvelut? Työmuodot, yhteistyö ja työnjako muiden tahojen, kuten työvoimatoimistojen kanssa? Miten perehdytetään opiskelijoita työnhakuun? Millaista tietoa annetaan, millaisia valmiuksia ohjataan? Työmuodot, työnjako, ulkopuoliset asiantuntijat, työhön ja työnhakuun valmentavat opintojaksot? Miten annetaan tietoa hakeutumisesta ulkomaille työhön ja opastetaan tietolähteille? Miten annetaan tietoa jatko-opintoväylistä, jatko-opinnoista ja opastetaan tietolähteille? Miten perehdytetään asevelvollisuuteen ja siviilipalveluun sekä niiden vaikutukseen jatkosuunnitelmien kannalta? Miten turvataan kaikille mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen? Mitä muuta ohjausta järjestetään, mitkä ovat ohjauksen teemat ryhmä- ja luokkaohjauksessa?

14 Ohjaus opintojen jälkeen Oppilaitos voi seurata opiskelijoiden sijoittumista työhön tai jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen. Siten voidaan osaltaan saada tietoa oppilaitoksen omaa arviointia ja toiminnan kehittämistä varten. Seurantaan voidaan käyttää tilastokeskuksen tietoja, jotka tulevat kuitenkin parin vuoden viiveellä. Oppilaitos voi myös itse hoitaa seurannan erilaisin kyselyin. Miten oppilaitoksessa seurataan opiskelijoiden työhön ja jatko-opintoihin sijoittumista? Työmuodot, resurssointi? Miten seurantatietoja hyödynnetään opinto-ohjauksen kehittämisessä ja oppilaitoksen toiminnan suuntaamisessa laajemminkin? Miten yhteistyö työvoimatoistojen kanssa järjestetään? 4.7. Ohjaus työssäoppimisen aikana Työssäoppimisen aikana opiskelija voi olla pitkähkön aikaa poissa oppilaitoksesta ja toisella paikkakunnallakin. Myös sinä aikana saattaa syntyä ohjaustarpeita, joihin opinto-ohjaussuunnitelmassa on varauduttava. Miten opinto-ohjaus järjestetään työssäoppimisen aikana? Mikä on oppilaitoksen, mikä työpaikan vastuulla? Millainen sopimus ohjauksesta tehdään työpaikan kanssa? Miten varmistetaan tiedon saanti mahdollisista henkilökohtaisista ja muista ongelmatilanteista? Miten opiskelija pitää yhteyttä oppilaitokseen työssäoppimisjakson aikana? Millaista yhteyttä oppilaitos pitää opiskelijaan työssäoppimisjakson aikana? Työnjako? Näyttöihin liittyvä opinto-ohjaus? 4.8. Opinto-ohjauksen opintojaksot Opinto-ohjaukseen voi sisältyä myös opintojaksoja, joille laaditaan samanlainen opetussuunnitelma kuin muillekin opintojaksoille tavoitteineen ja sisältöineen. Opintojaksojen aiheina voivat olla esimerkiksi perehdyttäminen opintoihin, opiskelutaitojen kartuttaminen, opiskelijatutoreiden kouluttaminen tai työnhakuun tai työelämään valmentautuminen. Millaisia opintojaksoja opinto-ohjaukseen tehdään? Valinnaisuus, pakollisuus? Miten niiden tavoitteet ja sisällöt suunnitellaan? 4.9. Opinto-ohjauksen sisällöt Opinto-ohjauksen laadun varmistamiseksi oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelmassa voidaan vielä kuvata, millaiseen opinto-ohjaukseen eri tavoitealueilla pyritään tai millaista ohjauksen tulisi olla vähimmillään tai parhaimmillaan.

15 15 Psykososiaalinen tuki Kuvataan millaista psykososiaalista tukea jokainen opiskelija oppilaitoksessa saa. Miten oppilaitoksessa tuetaan henkilökohtaista kasvua ja kehittymistä? Tärkeimmät työmuodot, työnjako opintoohjaajan, opettajien ja oppilashuollon kesken? Ulkopuoliset yhteistyökumppanit? Opiskelun ja opiskelutaitojen ohjaus Kuvataan opiskelun ja oppimisen ohjauksen taso ja oppimisvaikeuksien hoitamisen taso. Mihin pyritään tällä osa-alueella? Tärkeimmät työmuodot, työnjako opettajien ja opinto-ohjaajan kesken? Ammatillisen suuntautumisen ohjaus Kuvataan ammatillisen suuntautumisen ohjauksen taso, mihin pyritään? Tärkeimmät työmuodot, työnjako opettajien ja opinto-ohjaajan kesken, yhteistyö peruskoulun kanssa? Opinto-ohjaus erityisopetuksessa Erityisopetuksessa tuen tarve on usein hyvin yksilöllinen, oppimisvaikeudet saattavat vaatia erityistä osaamista ja työnjako ja resurssointi voivat vaihdella. Miten opinto-ohjaus erityisopetuksessa järjestetään? Miten opiskelijoiden erityinen tuen tarve havaitaan ja tuki turvataan? Miten erityisopiskelijoiden henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks) laaditaan? Mitkä ammattiryhmät sen laatimiseen osallistuvat? Millaisia avustaja- tai teknisiä palveluja ja muita opiskelijahuollon palveluja oppilaitos tarjoaa erityisopiskelijoille? Millaista yhteistyötä tässä tehdään muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Miten hoidetaan yhteydet huoltajien ja muiden tukihenkilöiden kanssa? Maahanmuuttajien opinto-ohjaus Maahanmuuttajien ohjauksen erityiskysymyksiä ovat kielikysymykset ja monesti yksilöllisempi henkilökohtaisessa elämässä tarvittava tuki. Miten maahanmuuttajaopiskelijoiden opinto-ohjaus järjestetään? Miten maahanmuuttajien kielenopetuskysymykset, kuten kielitaito, opiskelukieli ja kieliohjelma selvitetään? Miten tarvittava tukiopetus järjestetään? Opinto-ohjauksen työnjako Opinto-ohjauksen palvelujen saatavuuden helpottamiseksi ohjauksen työnjako tulee tehdä riittävän selväksi ja tiedottaa siitä hyvin opiskelijoille. Myös henkilöstön tulee olla selvillä opinto-ohjauksen työnjaosta. Heidän tulee osata opastaa opiskelijaa ohjaukseen, jos havaitsevat tarvetta siihen. Myös heillä itsel-

16 16 lään saattaa olla ohjaustehtäviä. Siksi opinto-ohjaussuunnitelmaan on tarpeen kirjata sekä oppilaitoksen sisäinen työnjako että yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa. Miten opinto-ohjauksen työnjako opinto-ohjaajien, ryhmänohjaajien tai luokanvalvojien, opettajien ja oppilashuoltohenkilökunnan kuten koulukuraattorin, terveydenhoitajan ja asuntolanhoitajan kesken tehdään? Mikä on rehtorin tai koulutusalajohtajien tehtävä opinto-ohjauksessa? Mitkä ovat opintosihteerin tai muun toimistohenkilöstön tehtävät? Mikä on opiskelijahuoltoryhmän tehtävä ohjauksen suunnittelussa ja seurannassa? Mitkä ulkopuoliset yhteistyötahot, kuten nuorisotyöntekijät, ammatinvalinnanohjaajat ja työpaikkaohjaajat osallistuvat opinto-ohjaukseen ja miten? Koulutetaanko oppilaitokseen opiskelijatutoreita? Miten tutoreiden tehtävät määritellään? Kuka kouluttaa? Miten koulutetaan? Miten työnjako selkeytetään käytännössä, miten sen toimivuutta seurataan? Opinto-ohjauksen yhteistyö ja verkostot Koululainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjien tulee olla yhteistyössä alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa niin, että opiskelijat voivat halutessaan valita henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa opintoja myös muista oppilaitoksista. Opintojen käytännön yhteensovittaminen edellyttää kiinteätä yhteistyötä myös oppilaitosten opinto-ohjauksessa. Opiskelijarekrytoinnin vuoksi ja oppilaiden ammatinvalinnan selkeyttämiseksi yhteistyötä tehdään myös seudun peruskoulujen kanssa. Miten yhteistyöverkoston opinto-ohjaajien yhteistyö järjestetään? Yhteistyöoppilaitokset, yhteistyön tarve, muodot ja resurssointi? Miten yhteistyö alueen peruskoulujen kanssa järjestetään? Koulut, työmuodot, tiedotusaineistot, opinto-ohjaajien yhteistyö, resurssit? Miten muiden oppilaitosten tarjoamat valinnanmahdollisuudet esitetään opinto-oppaissa ja verkkosivuilla? Yhteistyö opiskelijahuollon kanssa Oppilaitoksen tulee tehdä opetussuunnitelmaansa myös suunnitelma opiskelijahuollon järjestämisestä sekä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden järjestämisestä. Tässä suunnitelmassa on käsiteltävä myös yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Opintoohjauksen suunnitelmassa voidaan käsitellä yhteistyötä opiskelijahuollon kanssa. Miten yhteistyö opiskelijahuollon kanssa järjestetään? Oppilaitoksen oma toiminta, ulkopuoliset tahot? Miten työnjako ja konsultointi yhteisissä kysymyksissä organisoidaan? Miten puututaan kouluyhteisön ongelmiin, kuten turvallisuuteen, viihtymiseen ja kiusaamisen estämiseen? Miten opinto-ohjauksen ja kuraattoritoiminnan työnjako tehdään? Miten järjestetään yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa, mm. mielenterveyskysymykset, päihdetyö?

17 17 Miten lisätään oppilaitoksen turvallisuutta ja viihtyvyyttä? Miten varmistetaan, että opiskelija saa ohjausta oikealle taholle? Oppilaitoksen yhteistyö kotien kanssa Opetussuunnitelmien perusteissa velvoitetaan ammatilliset oppilaitokset huolehtimaan myös yhteistyöstä opiskelijoiden kotien kanssa. Miten yhteistyö opiskelijoiden kotien, huoltajien jne. kanssa järjestetään? Miten ammatillisesta koulutuksesta tiedotetaan peruskouluikäisten oppilaiden huoltajille? Miten selvitetään huoltajien odotukset? Miten selvitetään huoltajille ammatillisen oppilaitoksen pelisäännöt? Miten huoltajille järjestetään vaikuttamismahdollisuus oppilaitoksen toimintaan, jotta opiskelijan tarvitsema tuki voidaan turvata? Opinto-oppaat Oppilaitoksessa opiskelijat tarvitsevat tietoa opinnoista, käytännön asioista, opinto-ohjauksesta, oppilashuollosta jne. Opinto-ohjaussuunnitelmaan voi olla tarpeen kirjata oppilaitoksessa tehtävät opintooppaat ja muu opiskelijoille suunnattu tiedotus. Millaisia opinto-oppaita oppilaitoksessa laaditaan? Sisältöteemat, työnjako, aikataulut? Ovatko opetussuunnitelmat ja valintamahdollisuudet nähtävillä ja/tai valittavissa verkossa? Mitä muita tiedotusvälineitä käytetään? Internet, sähköposti, ilmoitustaulut, tiedotteet jne. Millaista yhteistyötä opinto-oppaiden laatimisessa tehdään muiden oppilaitosten, esimerkiksi lukion kanssa? Miten opiskelijat osallistuvat opassuunnitteluun? Hankkeet Oppilaitoksessa saattaa olla menossa ohjauksen kehittämiseen liittyviä hankkeita, joissa tavoitteena on muun muassa syrjäytymisen ehkäisy, ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen, keskeyttämisen ehkäisy tai työelämään sijoittuminen. Hankkeiden tavoitteena on yleensä pysyvien ratkaisujen synnyttäminen. Toiminnan tavoitteellisuuden lisäämiseksi voi olla ehkä tarpeen kirjata hankkeet ja niiden toivottu vaikutus opinto-ohjaukseen myös opinto-ohjaussuunnitelmaan. Miten oppilaitoksen ohjaukseen liittyvien hankkeiden tulokset hyödynnetään opinto-ohjauksessa? Ajankohta, seuranta?

18 Opinto-ohjaukseen liittyvä henkilöstökoulutus Opinto-ohjausta koskevat säädökset edellyttävät, että koko henkilöstö osallistuu opinto-ohjaukseen. Tehtävä saattaa monelle opettajalle olla uutta. Uudenlainen työnjako voi myös vaatia yhteistä suunnittelua ja koulutusta. Miten oppilaitoksen henkilöstö perehdytetään opinto-ohjauksen sisältöihin, uuteen työnjakoon, erityisesti oppimisvaikeuksien havaitsemiseen ja hoitamiseen? Koulutustarve, koulutuksen ajankohta, jatkuvuus? Millä tavoin opinto-ohjaajien täydennyskoulutuksen avulla huolehditaan opinto-ohjauksen kehittymisestä oppilaitoksessa? Painopisteet? Opinto-ohjauksen resurssointi Opinto-ohjauksen riittävyyden turvaamiseksi opinto-ohjaussuunnitelmaan kirjataan myös ohjaukseen käytettävät resurssit (työaika, työnjako, tehtävät). Säädösten mukaan opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään 1,5 ov. Lisäksi jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta opintojensa ohella riittävästi. Miten paljon aikaa varataan henkilökohtaiseen ohjaukseen? Miten paljon luokka- ja ryhmäohjaukseen varataan aikaa? Miten opinto-ohjausresurssi jaetaan päätoimisten ja sivutoimisten opinto-ohjaajien ja opettajien kesken? Miten tiedotusaineistojen, ohjausta koskevien Internet-sivujen ja opinto-oppaiden jne. laatiminen ja ylläpitäminen resurssoidaan? Miten varataan määrärahaa opinto-ohjauksen kuluihin? Opinto-ohjauksen toimivuuden seuranta ja arviointi Opinto-ohjauksen sisällön ja laadun kehittämiseksi ja riittävyyden arvioimiseksi tarvitaan jatkuvaa arviointia ja tuloksellisuuden seurantaa. Opinto-ohjaussuunnitelmassa voidaan päättää, miten opintoohjauksen laadun arviointi otetaan osaksi oppilaitoksen muuta laatujärjestelmää. Apuna kattavan itsearviointitiedon saamiseksi voidaan käyttää Opetushallituksen kehittämiä opinto-ohjauksen arviointilomakkeita ammatillista koulutusta varten. Miten opinto-ohjauksen vuosittainen arviointi tehdään ja miten tietoa hyödynnetään opintoohjaussuunnitelman kehittämiseksi? Miten tietoa opinto-ohjauksen toimivuudesta ja riittävyydestä hankitaan opiskelijoilta? Miten opinto-ohjaukseen osallistuvat saadaan pysymään ajan tasalla? Koulutus? Miten usein oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelma tarkistetaan?

19 19 Hyvässä oppilaitoksessa on hyvin toimiva opinto-ohjaus. Opiskelijaa kuullaan, hänen mielipiteitään arvostetaan ja otetaan huomioon koulutusta kehitettäessä. Hyvä oppilaitos vetää opiskelijoita puoleensa, opiskelijat motivoituvat opiskeluunsa siellä, suorittavat tutkinnon ja saavat työtä. Parhaan palautteen koulutuksesta antavat yleensä hyvin työllistyneet tai jatkokoulutukseen sijoittuneet nuoret. Tällöin kiitos kohdistuu tavallisesti myös toimivaan opinto-ohjaukseen.

20 20 Lähteitä ja lisätietoja Hätönen, H Eläköön opetussuunnitelma. Opas ammatillisille oppilaitoksille. Helsinki: Opetushallitus. Kasurinen, H (toim.) Ohjausta opintoihin ja elämään opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Helsinki: Opetushallitus. Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2004:6. Helsinki: Opetusministeriö. Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, A., Nyholm, N., Siniharju, M. & Svedlin, R Opintoohjauksen tila Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Arviointi 8/2002. Helsinki: Opetushallitus. OECD Career Guidance and Public Policy. Bridging the Gap. OECD. Paris. Ammatillinen peruskoulutus Opinto-ohjaus Viitteet 1 OECD Numminen ym