Kaikille yhteisenä A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä. Kielen opetus aloitetaan viimeistään 3. vuosiluokalla.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaikille yhteisenä A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä. Kielen opetus aloitetaan viimeistään 3. vuosiluokalla."

Transkriptio

1 1. Perusopetuksen arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Kansallisen opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Enontekiön koulujen päämääränä on tarjota lapsille hyvät mahdollisuudet hankkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kasvattaa hyväkäytöksisiä, yhteistyökykyisiä, itseensä luottavia ja yritteliäitä enontekiöläisiä. He kantavat vastuuta itsestään, lähimmäisestään ja kestävästä kehityksestä sekä siirtävät kotiseutumme kulttuuriperintöä tuleville sukupolville. 2. Kieliohjelma Enontekiön kunnan kieliohjelma on seuraava: Peruskoulussa ja lukiossa voi oppilaan äidinkielen oppiaineena olla suomi, saame/suomi tai saame. Milloin oppilas opiskelee äidinkielenä suomea ja saamea, hänelle opetetaan molempia kieliä yhtä paljon. Kaikille yhteisenä A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä. Kielen opetus aloitetaan viimeistään 3. vuosiluokalla. Ensimmäiseltä vuosiluokalta alkaen voidaan opettaa vapaaehtoista saamen kieltä (A2), ja suomen kieltä (A2) luokilla opetusta on yhteensä 9 vuosiviikkotuntia. Arvioinnissa on huomioitavaa se, että normaalin arvioinnin lisäksi 6 vuosiviikkotunnin suorittamisesta saa suoritusmerkinnän. Huoltajalla on myös oikeus pyytää, ettei numeroarvostelua käytetä lainkaan. Koulut voivat täydentää kielten opetusta kerhojen muodossa, esim. ruotsin kielen kerho. Kaikille yhteinen ruotsin kielen (B1) opetus alkaa 7. vuosiluokalla. Valinnaisen saamen kielen (B2) opetus voidaan toteuttaa vapaaehtoisen saamen (A2) yhteydessä. Vuosiluokalla 8 voi aloittaa vapaaehtoisen saksan kielen (B2) opiskelun. Lukiossa jatkuu kaikille yhteisenä kielenä englannin kieli (A1). Samoin lukiossa jatkuu yhteisenä kielenä ruotsi (B1). Peruskoulussa valinnaisena kielenä alkanut saamen kieli (B2) jatkuu lukiossa. Samoin peruskoulussa valinnaisena kielenä alkanutta saksaa (B2) voi jatkaa lukiossa. Saamen kielen opinnot valinnaisena kielenä (B3) voi aloittaa lukiossa. Samoin lukiossa voi aloittaa saksan kielen opinnot valinnaisena kielenä (B3). Kielten opetukseen käytettävät tuntimäärät ilmenevät valtakunnallisesta ja kuntakohtaisesta tuntijaosta. 3. Oppimisympäristö

2 Enontekiöllä oppimisympäristöjä muodostuu seuraavien elementtien yhteisvaikutuksesta: Koulurakennukset ja -alueet sekä ympäröivä luonto ja asutus Kuhunkin kouluun eri kylistä saapuvat oppilaat ja heistä muodostuvat erikokoiset oppimisryhmät Opettajat ja ohjaajat Oppimisnäkemykset, joihin opetuksen toteuttajat perustavat työskentelynsä Käytettävissä olevat toteuttamiskelpoiset toimintamuodot, esim. etäopetus ja kirjaston käyttö Enontekiöläisellä oppijalla on oikeus sellaiseen laadukkaaseen oppimisympäristöön, jossa hän voi turvallisesti kasvaa ja oppia ikätasonsa kehityksen mukaisesti. Hänellä on oikeus käydä koulua ilman kiusaamisen pelkoa. Kaikilla kouluyhteisön osapuolilla on vastuu oppimisympäristön henkisestä hyvinvoinnista. Käytössä olevat koulurakennukset ja -alueet on pidettävä hyvässä kunnossa, turvallisuudesta on huolehdittava, luokka- ja vapaa-ajan tilojen on oltava viihtyisät ja riittävän tilavat, hyviä työvälineitä ja materiaaleja on oltava tarpeeksi, jokaisella oppilaalla on oltava mahdollisuus tietokoneen, internetin ja kirjaston käyttöön, opetusryhmien pitää olla oppimisen kannalta toimivia kokonaisuuksia,... Enontekiöllä voidaan antaa oppilaille myös mahdollisuus hankkia kokemuksia ns. avoimista oppimisympäristöistä, esim. Opit-WSOY:n avulla. 4. Opetuksen painotukset 1. Yrittäjyyskasvatus Enontekiön kunnan opetussuunnitelman painopistealueeksi on valittu yrittäjyyskasvatus (koul. ltk Kuntasuunnitelma ). Yrittäjyys on opetussuunnitelmassa kirjattu aihekokonaisuudeksi nimeltään osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuus on sijoitettu kussakin oppiaineessa yrittäjyyskasvatukselle luontevimpaan kohtaan. Yrittäjyyskasvatuksen on näyttävä myös koulujen toimintakulttuureissa. Yrittäjyys sisältyy myös oppilaanohjaukseen ja työelämässä tutustumisen (TET) jaksoihin. Yrittäjyyskasvatuksen päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmasta ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehitystä kohti sisäistä yrittäjyyttä. Siirryttäessä perusopetuksessa alemmilta vuosiluokilta ylemmille, painopiste siirtyy vähitellen sisäisen yrittäjyyden puolelta yrittäjämäisten toimintatapojen ulkoisen yrittäjyyden puolelle. Yrittäjyyskasvatus on sisällytetty peruskoulun opetussuunnitelmaan aihekokonaisuutena teemalla osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. Sen päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää oppilaan valmiuksia osallistuvaan kansalaisuuteen, sekä luoda pohjaa yrittäjäksi ryhtymiselle. Yrittäjyyskasvatuksen kautta oppilas oppii kohtaamaan sekä käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, mutta myös toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti pitkäjännitteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yrittäjyyskasvatusopetuksella pyritään vahvistamaan oppilaan valmiuksia, motivaatiota ja uskallusta ryhtyä yrittäjäksi, mutta myös kasvattamaan ahkeria, oma-aloitteisia ja itseensä uskovia lapsia ja nuoria. Tavoitteet Yrittäjyyskasvatus alaluokilla pyrkii herättämään oppilaan sisäistä yrittäjyyttä seuraavin tavoittein oppilas tuntee lähialueen yrityksiä oppilaissa kasvaa positiivinen asenne yrittäjyyteen oppilas osaa toimia ryhmässä ja ottaa vastuun omasta työstään oppilaan itsetuntoa kasvatetaan oppilaan oma-aloitteisuutta tuetaan Yläluokilla tavoitteena on pyrkiä sisäisestä yrittäjästä ulkoisen yrittäjyyden tukemiseen. Tavoitteena on, että

3 oppilas ymmärtää yrittäjyyden yhteiskunnallisen merkityksen oppilaan omaa yritteliäisyyttä tuetaan oppilaan yrittäjyystaitoja kehitetään Toimintatavat Alaluokilla oppilaiden sisäisen yrittäjyyden kehitystä voidaan tukea mm. seuraavin toimintatavoin ammattileikit luokkaretkikassan kerääminen yritys- / yrittäjävierailut vanhempien töiden esittely päämäärätavoitteinen projektityöskentely Yläluokilla oppilaan ulkoista yrittäjyyttä pyritään kehittämään esimerkiksi seuraavin tavoin TET- viikot luokkaretkikassan kerääminen yhteistyö yrittäjän/ yrityksen kanssa omat yritysideat (toimiala, kustannukset, markkinointi/mainonta, työpanos) yhteistyö matkailu- ja ohjelmapalveluyritysten kanssa Osallistuvaa kansalaisuutta ja yrittäjyyttä edistetään myös jokapäiväisessä koulutyössä edellyttämällä oppilailta: hyvää ja kohteliasta käytöstä sitoutuneisuutta ja oma-aloitteisuutta omaan koulutyöhön eettisten arvojen kunnioittamista toisen omaisuuden kunnioittamista kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa 2. Yhtenäinen peruskoulu Enontekiön kunnan kouluverkkoa kehitetään kohti yhtenäistä peruskoulua. Kunnassa toimii tällä hetkellä yksi yhtenäistä peruskouluopetusta antava koulu Kilpisjärvellä. Perusopetuksen opetussuunnitelmissa huomioidaan siirtyminen yhtenäiseen peruskouluun. Ainekohtaisia opetussuunnitelmia laadittaessa on kuhunkin ryhmään sijoitettu sekä luokan- että aineenopettajia. Näin saadaan ainekohtaisista opetussuunnitelmista joustava, ehjä jatkumo läpi perusopetuksen Aihekokonaisuuksien toteutuminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Äidinkieli ja kirjallisuus (suomi) luokat 1-9 AIHEKOKONAISUUDET ÄIDINKIELESSÄ luokat 1. Ihmisenä kasvaminen - ilmaisutaidon kehittyminen - luku- ja kirjoitustaidon hankkiminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - sadut, runot ja lorut - suomalainen ja saamelainen kirjallisuus - paikalliskulttuuri 3. Viestintä ja mediataito - kuuntelutaidon kehittyminen - vuorovaikutustaidon kehittyminen - eri viestimiin tutustuminen - viestien kirjoittaminen

4 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - mielipiteen ilmaiseminen - luokkien yhteisten tapahtumien järjestäminen - itsearviointi ja palautteen antaminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - hyvät tavat - omista ja yhteisistä tavaroista sekä työympäristöstä huolehtiminen - luokan yhteisten sääntöjen suunnitteleminen 6. Turvallisuus ja liikenne - koulun ja luokan yhteisten sääntöjen laatiminen 7. Ihminen ja teknologia - tietotekniikkaan tutustuminen - tiedonhankinta eri lähteistä Äidinkieli ja kirjallisuus VUOSILUOKAT 1-2 Vuosiluokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Oppimisessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin erilaisissa vaiheissa. VUOROVAIKUTUSTAIDOT TAVOITTEET: tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin rohkenee, osaa ja haluaa ilmaista itseään suullisesti erilaisissa ryhmissä kuuntelee keskittyneesti ja eläytyen tilanteen mukaan kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan SISÄLLÖT: ENSIMMÄINEN LUOKKA PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN eläytyvän ja keskittyvän kuuntelun opettelemista puheenvuoron kunnioittamisen harjoittelemista omista arkielämän kokemuksista, tapahtumista ja elämyksistä kertomista oman mielipiteen ilmaisemista ilmaisu- ja esiintymistaitojen harjoittelua yksilöllisten ohjeiden mukaan toimimista ja yhteisten ohjeiden mukaan toimimisen harjoittelemista keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoituksia erilaisiin teksteihin, runoihin, loruihin tutustumista ja harjoittelua (myös ulkoa) TOINEN LUOKKA PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN aktiivista kuuntelua ja keskustelua puheenvuoron kunnioittaminen oman mielipiteen ilmaisemista ja perustelemista yhteisten ohjeiden mukaan toimimista ilmaisu- ja esiintymistaitojen vahvistamista tapahtumista ja elämyksistä johdonmukaisesti kertomista keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelun harjoittelua erilaisiin teksteihin, runoihin ja loruihin tutustumista ja harjoittelua LUKU- JA KIRJOITUSTAIDOT TAVOITTEET: oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä ymmärtää jatkuvan harjoittelun merkityksen tiellä kohti sujuvaa luku- ja kirjoitustaitoa oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään

5 oppii nauttimaan kirjoitetusta ja kuullusta kielestä ja sen erilaisista piirteistä oppii suhtautumaan kriittisesti lukemaansa ja kuulemaansa oppii käyttämään kirjoitettuun kieleen liittyviä sääntöjä ja sopimuksia oppii medialukutaitoja ja oppii viestimään myös tietotekniikan avulla SISÄLLÖT: ENSIMMÄINEN LUOKKA LUKEMINEN kielellinen tietoisuus: riimittely jne. lukemisen taidot yksilöllisessä opiskelutahdissa: äänne-kirjain -vastaavuus, tavut, lyhyet sanat, lyhyet lauseet ja tarinat ääneen lukemisen runsasta, päivittäistä harjoittelua luokkatasolle sopivien painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen TOINEN LUOKKA LUKEMINEN sujuvan mekaanisen lukutaidon vahvistaminen lukemisen monipuolista harjoittelua siirtyminen äänettömään lukemiseen ymmärtävän lukutaidon kehittäminen erilaisten strategioiden avulla lukutaidon käyttäminen tiedonhankintaan erilaisten kirjojen lukeminen luokkatasolle sopivien painettujen ja sähköisten tekstien avaamista niin, että oppilaan tekstinymmärtäminen syvenee KIRJOITTAMINEN kirjoittamista opetellaan rinnan lukemisen kanssa ja harjoitellaan päivittäin monipuolisesti oikean kynäotteen ja kirjoitusasennon opettelua silmän ja käden koordinaation vahvistamista tietokoneella kirjoittamisen opettelua oikeinkirjoituksen harjoittelua erityisesti sanatasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä oikeinkirjoituksen harjoittelua lausetasolla: totuttautumista käyttämään isoja alkukirjaimia lauseiden alussa ja lauseiden lopetusmerkkeihin tutustumista kirjoittamisen solmukohtiin paneutumista: tavuttaminen, geminaatta, diftongit, pitkä vokaali, äng-äänne ja vierasperäiset kirjaimet (tunnistaminen) puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua kirjainmuotojen opettelua niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy isojen ja pienten tekstauskirjainten opettelua omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa asiatekstien harjoittelua (esim. säännöt, ohjeet, pienet uutiset) KIRJOITTAMINEN oikeinkirjoituksen varmentaminen oikeinkirjoituksen harjoittelua lausetasolla: opitaan käyttämään isoja alkukirjaimia ja lopetusmerkkejä sekä harjoitellaan niiden käyttöä omissa teksteissä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua puheen ja ajatusten purkamista lauseiksi ja lyhyiksi teksteiksi omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa asiatekstien harjoittelua (esim. säännöt, ohjeet, pienet uutiset) tekstin tuottamista tietokoneella KIRJALLISUUS JA KIELI TAVOITTEET: tutustuu monipuolisesti erilaiseen kirjallisuuteen kehittää kirjallisuuden avulla sana- ja ilmaisuvarastoaan sekä mielikuvitustaan lukee usein ja mielellään oppii löytämään ja valitsemaan itseään kiinnostavaa ja lukutaitoaan vastaavaa luettavaa

6 tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja SISÄLLÖT: ENSIMMÄINEN LUOKKA monipuolista kirjallisuuteen tutustumista opettajan luentaa kuunnellen ja vähitellen itse lukien tutustumista saamelaiseen kertomaperinteeseen ja kirjallisuuteen oman murteen vaalimista ja tutustumista paikallisiin sanontoihin kirjojen lukemista niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen luetuista kirjoista keskustelua: päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni kuvan lukemisen harjoittelua tieto- ja asiateksteihin tutustumista kirjaston/kirjastoauton käytön harjoittelemista aakkosjärjestyksen opettelua TOINEN LUOKKA monipuolista kirjallisuuteen tutustumista opettajan lukemana, itse lukien tai mahdollisuuksien mukaan myös teatterin, äänitteiden, elokuvien, videoiden ja tietokoneen avulla tutustumista saamelaiseen kertomaperinteeseen ja kirjallisuuteen oman murteen vaalimista ja tutustumista paikallisiin sanontoihin innostamista erilaisten kirjojen lukemiseen kirjojen lukemista niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen luetuista kirjoista keskustelua: päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn tieto- ja asiatekstien lukemista kuvan lukemista kirjaston monipuolista hyödyntämistä aakkosjärjestyksen käytön harjoittelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi vuosiluokilla 1-2 perustuu tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuu eri osa-alueiden vuosiluokittaisiin sisältöihin pohjautuu suullisiin ja kirjallisiin tuotoksiin ja jatkuvaan työskentelyn havainnointiin koostuu opettajan arvioinnista ja myös oppilaan itsearvioinnista Arvioinnin pohjana toimii oppilaan hyvä osaaminen (8), joka on määritelty opetussuunnitelman perusteissa: KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella

7 osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavuja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. Äidinkieli luokat 3-6 Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä myös tuetaan oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. (Perusopetuksen OPS:n perusteet s.47) VUOSILUOKAT 3-5 Vuorovaikutustaidot TAVOITTEET: harjoittelee erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja. rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään. uskaltaa osallistua ilmaisutehtäviin, esittää ja näytellä. SISÄLLÖT: aktiivisen kuuntelemisen harjoittelua äänenkäytön harjoittelua erilaisissa yhteyksissä eri tilanteisiin liittyvien puhevuorojen ja kysymysten teon harjoittelua (keskustelu, väittely, mielipide, haastattelu) kertomisen ja selostamisen harjoittelua esiintymisen harjoittelua eri tilanteissa (puhelimessa asiointi, päivänavaus, puhe, esittelyt) ilmaisutehtäviä (sadut, runot, vuoropuhelut, pienet näytelmät) viestintätilanteen ja välineen huomioonottaminen Lukeminen ja tekstinymmärtäminen TAVOITTEET: harjoittelee erilaisten tekstien lukemista ja kuuntelemista keskittyneesti. löytää tekstistä pääasiat ja oppii arvioimaan itseään lukijana. tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetunymmärtämistä parantavia strategioita SISÄLLÖT: sujuvan lukutaidon kehittäminen runsaasti ääneen lukemalla

8 erilaisten tekstien lukeminen ja tulkitseminen ( kertomus, tietoteksti, mediateksti) kertomuksen rakenteeseen tutustuminen (juonikaavio) ennakoivan lukemisen harjoitteleminen tekstin pääasioiden erottaminen yksityiskohdista Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen TAVOITTEET: osaa ilmaista itseään puhumalla ja kirjoittamalla. oppii käyttämään selkeää ja sujuvaa käsialakirjoitusta. oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti sekä tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan. SISÄLLÖT: käsialaharjoitukset; kirjainmallien ja kirjainten sitomisten kertaaminen ja käsialalla kirjoittaminen kaikissa aineissa oman tekstin suunnittelun harjoittelemista (tukisanat ja ajatuskartta) erilaisten tekstien runsas tuottaminen oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoitteleminen (alkukirjaimet, loppumerkit) yleiskielen käytön vahvistaminen oman murteen vaaliminen palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoitteleminen tiedon etsiminen, tiivistäminen sekä kertominen tai kirjoittaminen omin sanoin (tukisanalista) puhe-esityksen valmistaminen (tukisanalista) Tiedonhallintataidot TAVOITTEET: SISÄLLÖT: harjoittelee tiedonhakemista erityyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä. alkeitten harjoittelemista kirjastossa (aakkostaminen ja kirjaston perusluokittelu) erilaisten tietokirjojen käytön ja tiedonhaun vaiheiden harjoitteleminen (sisällysluettelot, hakemistot, hakusanat) tiedon hakeminen tietoverkosta ohjatusti tosiasioiden ja mielipiteen erottaminen Kielen tehtävät ja rakenne TAVOITTEET: oppilas oppii ymmärtämään kieliopin perusasioita SISÄLLÖT: 3.lk 4.lk

9 monipuolista kirjallisuuteen tutustumista opettajan luentaa kuunnellen ja vähitellen itse lukien tutustumista saamelaiseen kertomaperinteeseen ja kirjallisuuteen oman murteen vaalimista ja tutustumista paikallisiin sanontoihin kirjojen lukemista niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen luetuista kirjoista keskustelua: päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni kuvan lukemisen harjoittelua tieto- ja asiateksteihin tutustumista kirjaston/kirjastoauton käytön harjoittelemista aakkosjärjestyksen opettelua monipuolista kirjallisuuteen tutustumista opettajan lukemana, itse lukien tai mahdollisuuksien mukaan myös teatterin, äänitteiden, elokuvien, videoiden ja tietokoneen avulla tutustumista saamelaiseen kertomaperinteeseen ja kirjallisuuteen oman murteen vaalimista ja tutustumista paikallisiin sanontoihin innostamista erilaisten kirjojen lukemiseen kirjojen lukemista niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen luetuista kirjoista keskustelua: päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn tieto- ja asiatekstien lukemista kuvan lukemista kirjaston monipuolista hyödyntämistä aakkosjärjestyksen käytön harjoittelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia 5.lk verbin aikamuodot pääluokat nominien taivutus pilkun käyttö vuorosanojen merkitseminen (lainausmerkit) kappalejako oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoittelemista Kirjallisuus ja muu kulttuuri TAVOITTEET: lukee paljon ja erilaista nuorten kirjallisuutta. oppii valitsemaan itselleen sopivaa ja kiinnostavaa luettavaa. Oppilaan kiinnostus lukemiseen säilyy. SISÄLLÖT: luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien kuunteleminen ja lukeminen oman lukukokemuksen jakaminen luettujen tekstien käsitteleminen (juonikaavio, tapahtuma-aika ja -paikka, päähenkilöt) kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (seikkailukirjat, sadut, runot, näytelmät) suomalaiseen ja saamelaiseen kertomakirjallisuuteen ja kulttuuriin tutustuminen elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5.luokan päättyessä löytyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet kirjasta sivulta Vuosiluokkien 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityyppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. (Perusopetuksen

10 OPS:n perusteet s.51) LUOKKA 6 Vuorovaikutustaidot TAVOITTEET: harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti puhujana, lukijana ja kirjoittajana sekä yksin että ryhmässä. harjoittelee palautteen hyödyntämistä omien taitojen kehittämisessä SISÄLLÖT: rakentavan palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua omien viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen tiedostaminen, monipuolisten ilmaisutapojenkehittäminen ja arvioiminen Lukeminen ja tekstin ymmärtäminen TAVOITTEET: saavuttaa sujuvan peruslukutaidon. opettelee etsimään pääasioita erilaisista teksteistä. SISÄLLÖT: sujuvan lukutaidon kehittäminen luetun tekstin analysoiminen ohjatusti ja luetusta keskusteleminen eri lukustrategioiden käyttäminen (ennakointi, pääasioiden löytäminen, tiivistäminen, väliotsikointi, kysymysten esittäminen, muistiinpanojen ja alleviivausten tekeminen, päätelmien tekoa ja arviointia) Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen TAVOITTEET: hallitsee oman käsialan. harjoittelee oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä. SISÄLLÖT: käsialakirjoituksen käyttäminen oikeinkirjoituksen vahvistaminen omien tekstien tuottaminen käsin ja tietokoneella sekä niiden prosessoinnin harjoittelua yleiskielen, puhekielen ja murteen erottaminen sekä niiden tilanteenmukainen käyttö äänenkäytön ja erilaisen ilmaisun harjoittelua monipuolisesti Tiedonhallintataidot TAVOITTEET: SISÄLLÖT: pyrkii tuottamaan ohjatusti kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta käyttäen erilaisia lähteitä kirjaston käyttö halutun tiedon löytämiseksi

11 tiedonhankinnan suunnitteleminen ja lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arvioiminen yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua Kielen tehtävä ja rakenne TAVOITTEET: SISÄLLÖT: oppii ymmärtämään kieliopin perusasioita lauseenjäsenet subjekti, predikaatti, objekti oikeinkirjoituksen perusasiat nominien sijamuodot lausetajun kehittäminen (päälause, erilaiset sivulauseet, pilkku) sanojen johtaminen Kirjallisuus ja muu kulttuuri TAVOITTEET: Oppilaan lukuharrastus monipuolistuu ja hän osaa kuvailla itseään lukijana. Myönteinen asenne lukemiseen säilyy. SISÄLLÖT: eri kirjallisuuden lajeihin ja kirjailijoihin tutustuminen Aihekokonaisuudet luokat Ihmisenä kasvaminen - ilmaisutaidon kehittyminen (kirjoittaminen, lukeminen, puhuminen, esiintyminen) 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - suomalainen kirjallisuus: kansanrunous, kansansadut, kansalliskirjailijat - saamelainen kirjallisuus - paikallinen kulttuuri ja perinne 3. Viestintä ja mediataito - luokka-/verkkolehti 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - luokkien yhteisten tapahtumien ja retkien järjestäminen 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - hyvät tavat - yhteisestä omaisuudesta huolehtiminen (käsikirjasto) 6. Turvallisuus ja liikenne - yhteiset säännöt ja toimintamallit 7. Ihminen ja teknologia - tietotekniikan käyttäminen (tekstinkäsittelyohjelmat) - tiedonhankinta eri lähteistä (kirjasto, internet) LUOKKA 7 TAVOITTEET OPPILAS KEHITTÄÄ VUOROVAIKUTUSTAITOJAAN OPPILAS OSAA TOIMIA RYHMÄSSÄ OPPILAS PUHUU, LUKEE JA KIRJOITTAA TAVOITTEELLISESTI

12 1. LUKEMINEN JA PUHUMINEN varmistuva lukutaito rohkea ja varma viestintätaito, hyvä tilannetaju kirjojen ja kirjailijoiden esittely kuvien luenta tekstit ja kuvat kirjoittamisen lähtökohtina 2. TEKSTIEN TEKOON kirjoittamistaidon hionta erilaiset tekstit: selostus, uutinen, tarina oikeakielisyys: alkukirjain, yhdyssanat sanaluokkien kertaus sijamuodot ja verbien persoonamuodot runojen ja kirjojen luenta ja niistä keskustelu 3. KERTOMUSTEN MAAILMA fiktion erittely keskeisten käsitteiden avulla kertomusten luenta ja niiden analysointi kuvauksia ja kertomuksia välimerkit subjekti, predikaatti ja objekti LUOKKA 8 TAVOITTEET OPPILAS OSAA TULKITA JA HYÖDYNTÄÄ ERILAISIA TEKSTEJÄ OPPILAS OPPII TUNTEMAAN ERILAISIA TEKSTEJÄ OPPILAS KEHITYY AKTIIVISEKSI JA KRIITTISEKSI LUKIJAKSI JA KUULIJAKSI OPPILAS OSAA ESITTÄÄ JA PERUSTELLA NÄKEMYKSIÄÄN 4. MINUN MIELESTÄNI kielen vaikutuskeinot palautteenanto vaikuttamaan pyrkivät kirjoitukset ja puheenvuorot modukset fantasia-, scifi-, kauhu-, jännitys- ja dekkarikirjallisuus 5. TEKSTIEN PARIIN erilaiset tekstilajit tiedonhankinta ja lähdekritiikki referointi adverbiaali, predikatiivi ja attribuutit lyriikka, epiikka ja draama 6.VIESTINTEN VÄLITTÄMÄÄ erilaisten mediatekstien laadinta viestimet vaikuttajina aineistosta kirjoittaminen kirjallisuus vaikuttajana nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet

13 LUOKKA 9 TAVOITTEET OPPILAS SYVENTÄÄ SUHDETTAAN SUOMEN KIELEEN, KIRJALLISUUTEEN JA MUUHUN KUL- TUURIIN 7. KOTIMAISTEN KIRJOJEN MAAILMA kotimaisen kirjallisuuden vaiheet kotimaisia merkkiteoksia murteet ja kielen sosiaalinen vaihtelu asiatyyli asiatekstin suunnittelu ja toteutus 8.SUURET TARINAT Kalevala kansanperinne ja sen kerääminen maailmankirjallisuuden klassikoita aineistopohjainen aine 9. MATKA OMAAN KIELEEN suomen kielen sukujuuret, erityispiirteet ja asema kieliopin perussäännöt moderni suomalainen kirjallisuus novellin ja runon erittely ja tulkinta tavallisimmat asiakirjat ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN ARVIOINTI VUOSILUOKILLA 7-9. perustuu tavoitteisiin kohdistuu eri kurssien erilaisiin sisältöihin pohjautuu suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin ja jatkuvaan havainnointiin koostuu opettajan arvioinnista ja oppilaan itse arvioinnista PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmässä että yksin osaa kuunnella päättelevästi ja arvioivasti osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisutilanteissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen ja osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan: hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioida sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta

Lisätiedot

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Suomi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008

Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008 Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008 Sisällysluettelo 1. Tuntijako 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 2.2. Maahanmuuttajien äidinkieli 2.3. Toinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA

VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA Päivitetty 12.3.2009 2 SISÄLLYS 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...6 1.1 Oppimisympäristön kuvaus...6 1.2 Aihekokonaisuudet vuosiluokille 1-5...6

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus

9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 9.1. Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt

Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 21.5.2012 Puolalan koulu Sisällys... 1. JOHDANTO... 1 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 1 2.1. IHMISENÄ KASVAMINEN...

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874 Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874 Toimittaneet: Tuula Ahola, Pirjo Leväniemi Vihdin kunnan opetussuunnitelman

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus OPPIAINEEN KUVAUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA PEDERSÖREN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, 1-6 LK SISÄLTÖ Yleistä opetussuunnitelmasta 4 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Ote

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 1 Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 Laajasalon peruskoulun 1. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. tuntijako vuosiluokat 1-6 mul mul mul mul Äidinkieli ja kirjallisuus 8 7 6 5 5 5 5 5 5 5 A-kieli

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet. luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet. luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Helsinki 2006 SISÄLLYS sivu Äidinkieli ja kirjallisuus...s. 3 Suomi äidinkielenä...s.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 YK:n Lasten oikeuksien sopimus Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen Perusopetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Korjattu 9.6.2005 HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS

Korjattu 9.6.2005 HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS Korjattu 9.6.2005 HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS 2 Sisällys 7 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt... 3 7.1 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen... 3 7.1.1 Opetuksen

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline.

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. 22 Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Ei opetusta vuosiluokilla 1 6. 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Perusopetus Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPETUSLAUTAKUNTA 15.6.2011 110 2011 MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT MUHOKSEN KUNTA OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT s ISÄLLYS 10.1 ÄIDINKIELI JA

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2

SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2 1 SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2 9. AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN 2 9.1. Ihmisenä kasvaminen 2 9.2. Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014

Lisätiedot

1. luokka 2. luokka Oppilas

1. luokka 2. luokka Oppilas ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen

Lisätiedot

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli on juuremme, äidinkieli on avain itseemme. Minulle äidinkieli on kuin iho, kuin ilma, kuin lumisade, viha tai suru. Kieli on se maailma, jossa

Lisätiedot

Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén

Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén Koulutuslautakunta hyväksynyt 17.8.2004 Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén SISÄLLYSLUETTELO Oppiaineosa 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET...

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

INARIN KUNTA SAAMELAINEN OPETUSSUUNNITELMA

INARIN KUNTA SAAMELAINEN OPETUSSUUNNITELMA INARIN KUNTA SAAMELAINEN OPETUSSUUNNITELMA Perusopetuksen vuosiluokat 1-9 Saamenkielinen opetus Sivistyslautakunta 10.12.2008/115 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA.. 3 2. SAAMELAISEN PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2

SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2 SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu... 7 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus...

Lisätiedot

ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, ainekohtainen osio

ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, ainekohtainen osio ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, ainekohtainen osio 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset 6.2. Romaanit 6.3 Viittomakieliset 6.4 Maahanmuuttajat Näissä noudatetaan valtakunnallisia

Lisätiedot

II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS...

II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... 4 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO... 4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Bosnian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Italian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Mäntyharjun peruskoulun opetussuunnitelma MÄNTYHARJUN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Mäntyharjun peruskoulun opetussuunnitelma MÄNTYHARJUN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA MÄNTYHARJUN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 2 1. MÄNTYHARJUN KUNNAN KEHITYSVISIO 2010 Mäntyharju on kansainvälisesti tunnettu Etelä-Savon kehittynein 7000 asukkaan kulttuurikunta, jonka

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kuusamon kaupungin. perusopetuksen opetussuunnitelma

Kuusamon kaupungin. perusopetuksen opetussuunnitelma Kuusamon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Voimaan 1.8.2004 alkaen Hyväksytty Koulutuslautakunta 3.6.2004 62 Täydennetty Sivistyslautakunta 17.5.2005 64 !"!#$%#!"$&'"!$(!"!!&'!!! " # "! $ " $

Lisätiedot

Jyväskylän normaalikoulun esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma

Jyväskylän normaalikoulun esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Jyväskylän normaalikoulun esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma Vahvistettu kasvatustieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa.. 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto...5 2. Arvoperusta ja toiminta-ajatus...5

Lisätiedot

Eestinkallion koulun opetussuunnitelma

Eestinkallion koulun opetussuunnitelma Eestinkallion koulun opetussuunnitelma Eestinkallion koulun johtokunnan hyväksymä 24.5.2005. 1 Sisällys SISÄLLYS... 2 1. ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 4 ARVOT... 4 TOIMINTA-AJATUS... 6 2. YLEISET KASVATUKSEN

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot