Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet. luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet. luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi"

Transkriptio

1 Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

2 Helsinki 2006 SISÄLLYS sivu Äidinkieli ja kirjallisuus...s. 3 Suomi äidinkielenä...s. 3 Suomi toisena kielenä...s. 21 Muu oppilaan äidinkieli...s. 39 Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli...s. 39 Ruotsi A kielenä...s. 43 Ruotsi B kielenä...s. 51 Englanti A kielenä...s. 55 Englanti B kielenä...s. 63 Ranska A kielenä...s. 67 Matematiikka...s. 75 Ympäristö ja luonnontieto..s. 91 Biologia...s. 94 Maantieto...s. 99 Fysiikka ja kemia (luokat 5 6).s. 104 Fysiikka...s. 107 Kemia...s. 111 Matemaattis luonnontieteellinen linja...s. 114 Terveystieto...s. 114 Uskonto...s. 122 Evankelisluterilainen uskonto...s. 122 Ortodoksinen uskonto...s. 131 Muut uskonnot...s. 137 Elämänkatsomustieto...s. 137 Historia...s. 146 Yhteiskuntaoppi...s. 151 Musiikki...s. 153 Musiikkilinja...s. 162 Kuvataide...s. 167 Käsityö...s. 177 Liikunta...s. 186 Kotitalous...s. 200 Oppilaanohjaus...s. 203 Valinnaiset aineet...s. 207 Ranska B kielenä...s. 207 Saksa B kielenä...s. 211 IImaisutaito...s. 214 Kotitalous...s. 216 Kuvataide...s. 218 Liikunta...s. 219 Musiikki...s. 220 Tekninen työ...s

3 Tekstiilityö...s. 222 Tietotekniikka...s

4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ JOHDANTO Äidinkieli on osa ihmisen persoonallisuutta. Yksilön minäkäsitys rakentuu kielen varaan ja kielen avulla ilmaistaan tunteita ja ajatuksia. Äidinkieli on ajattelun ja elämänhallinnan väline sekä kaiken oppimisen perusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opiskelun yleistavoitteena on, että oppilas kehittyy taitavaksi kielenkäyttäjäksi ja oppii käyttämään kieltä tehtävän ja tilanteen mukaan. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden yhdistelmiä. Opetuksen tehtävänä on kehittää erilaisten tekstien tuottamisen, ymmärtämisen, analysoinnin ja tulkitsemisen taitoja, äidinkieleen pohjautuvia opiskelu ja vuorovaikutustaitoja sekä tiedonhankinta ja hallintataitoja. Näiden taitojen harjoittaminen on koko kouluajan kestävä prosessi, jossa oppilas on kielen aktiivinen tuottaja, osallistuja, itsenäinen tiedon hankkija sekä sen kriittinen vastaanottaja ja arvioija. Tavoitteena on luoda edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Äidinkielen ja kirjallisuuden opinnoissa pyritään myös esteettisten elämysten tuottamiseen ja kokemiseen. Mm. kaunokirjallisuutta lukemalla oppilaan tunne elämä, ihmistuntemus, maailmankuva ja mielikuvitus kehittyvät. Tavoitteena on myös kulttuuri identiteetin vaaliminen ja vahvistaminen. Opetus on kokonaisvaltaista, ja opiskelussa edetään oppilaan omat valmiudet huomioiden. LUOKAT 1 6 Tavoitteet 1.luokka Mekaaninen lukutaito lausetasolla Kiinnostuu ja innostuu lukemisesta Oppii kirjoittamaan pien ja suuraakkosin lyhyitä sanoja ja lauseita Ymmärtää käsitteet äänne, kirjain, tavu, sana ja lause Kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan Osaa kertoa itsestään ja 2.luokka Oppii lukemaan selkeästi ja sujuvasti tavuttamatonta tekstiä Opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja Oppii kirjoittamaan käsialakirjoitusta Ymmärtää lukemaansa ja osaa tehdä siitä päätelmiä Osaa ilmaista itseään ja kuunnella 4

5 ajatuksistaan mahdollisimman selkeästi muita Kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan Kirjoittaessaan ottaa huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen 1.luokka Kontaktileikit, roolileikit Ilmeet, eleet, liikkeet Sopiva äänen käyttö Keskustelu; puhuminen, kertominen, selittäminen, kyseleminen Kuunteleminen; kuuntelemisen taito, toisen puheenvuoron kuunteleminen, moniosaisten ohjeiden ymmärtäminen Yksin, pareittain ja ryhmissä esiintyminen Pantomiimi, dramatisointi Riimit, lorut, runot Lukeminen ja kirjoittaminen 1.luokka Lukemisen ja kirjoittamisen päivittäinen harjoittelu monipuolisesti eri aisteja käyttäen Ääneen lukeminen pareittain, ryhmässä. Vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen Äänteiden ja kirjainten yhdistäminen tavuiksi ja sanoiksi Kokonaisten sanojen purkaminen osiin Pien ja suuraakkoset Aakkosjärjestys 2.luokka Toisella luokalla kerrataan ja vahvistetaan ensimmäisen luokan sisältöalueita. Lisäksi toisella luokalla kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin: Erilaiset vuorovaikutustilanteet Keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoitteleminen Omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista parille tai pienryhmälle. Muutaman runon tai lopun ulkoa opettelu. 2. luokka Luetun ymmärtäminen Eläytyvän lukemisen harjoittelua Iso alkukirjain nimissä ja lauseiden alussa Oikeinkirjoituksen harjoittelua lausetasolla, myös omissa teksteissä (sanaväli, sanan jakaminen eri riveille, lauseiden lopetusmerkit!?.) Yhdyssanat Käsialakirjoitus Aakkostaminen Omien tarinoiden ja tekstien 5

6 Oikea ja tarkoituksenmukainen kynäote ja kirjoitusasento Oikeinkirjoituksen harjoittelua sanatasolla Sanojen rytmittäminen ja tavuttaminen Iso alkukirjain tutuissa nimissä ja lauseitten alussa Lauseen lopettaminen pisteeseen Omien tekstien tuottaminen tuottaminen Tietokoneen käytön harjoittelu Kirjallisuus 1. luokka 2. luokka Lukuharrastuksen herättäminen Kirjasto/kirjastoauto vierailut Ikätasolle sopivien kirjojen lukeminen; sadut, tarinat, runot, sarjakuvat, kuvakirjat ja lasten tietokirjat Tutustuminen kirjallisuuteen opettajan luentaa kuunnellen Tutustuminen johonkin suomalaisen kirjailijan tuotantoon (opettajan johdatuksella ja/tai oppilaat itsenäisesti) Esimerkiksi Hannele Huovi, Timo Parvela, Tuula Kallioniemi. Erilaisiin ikätasolle sopiviin teksteihin ja kirjoihin tutustuminen Käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus tiedon etsimiseen Muutaman ikätasolle sopivan kirjan lukeminen Tutustuminen johonkin ulkomaalaisen kirjailijan tuotantoon (opettajan johdatuksella ja /tai oppilaat itsenäisesti) Esimerkiksi Astrid Lindgren, Roald Dahl, Edward Uspenski Kirjasto/kirjastoauto vierailut Medialukutaidon harjoitteleminen Työtavat Konkreettisten mallien käyttö Toiminnalliset työtavat: pelit, leikit yms. Parityöskentely Ryhmätyöskentely Yhteistoiminnallinen oppiminen Keskustelu, kertominen ja väittely Retket ja vierailut Arviointi Tuntiaktiivisuus Keskustelutaidot Kirjoitustaito (käsiala, oikein kirjoitus, luova kirjoitus) Ilmaisutaito Itsearviointitaitojen kehittäminen 6

7 Oppilaan hyvän osaamisen kuvaus 2. luokka Puhuminen ja kuunteleminen Pystyy kertomaan pienryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan johdonmukaisesti, niin että kuulijoiden on helppo seurata kerrontaa On tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti ja osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa Lukeminen ja kirjoittaminen Kykenee erittelemään sanojen tavu ja äännerakennetta Aakkosjärjestys Ikäkaudelle sopivien tekstien melko sujuva lukeminen Tarkkailee jo lukiessaan ymmärtääkö hän lukemaansa Tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä Haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti Osaa käyttää mielikuvitustaan Käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa Tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella Osaa kirjoittaa lähes virheettömästi tuttuja sanoja ja helppoja sanoja Osaa useimmiten aloittaa lauseen isolla alkukirjaimella ja päättää lopetusmerkkiin Kirjallisuus Osaa etsiä itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa Käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös tiedonetsintään On lukenut ainakin muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja Medialukutaito riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen Äidinkieli ja kirjallisuus vuosiluokilla 3 6 Vuosiluokkien 3 6 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan lukuja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Koulumme kirjasto tarjoaa mahdollisuuden kirjallisuuden opetukseen ja tiedon etsintään. Koulumme hyödyntää myös kirjasto auton sekä Vuosaaren kirjaston palveluita. Tavoitteet 3. luokka 4. luokka 7

8 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat osaa kuunnella rohkaistuu keskustelemaan oppii perustelemaan mielipiteensä arvostaa muiden esityksiä Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää tekstejä kehittyy Oppilaan peruslukutaito kehittyy opettelee lukemaan erilaisia tekstejä ymmärtää ikätasolleen sopivia tekstejä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät harjaantuu toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa oppii huomioimaan vastaanottajan osallistuu aktiivisesti keskusteluun kuuntelemalla ja esittämällä ilmaisee omia mielipiteitään tutussa ryhmässä pyrkien myös perusteluihin Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää tekstejä kehittyy harjaantuu lukemaan eläytyvästi tuttuja tekstejä opettelee etsimään tietoa lukemastaan tekstistä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy oppii kirjoittamaan sujuvasti käsialakirjoituksesta varmentaa sanatasoista oikeinkirjoitustaan oppilas tuottaa ehjiä lauseita ja kirjoittaa niitä oikein kehittää taitoaan kertoa ja kirjoittaa juonellisia tarinoita Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventyy lukee muutamia ikätasolleen sopivia teoksia tutustuu sanojen luokitteluun osaa aakkostaa tuottaa kirjoitelman tekstinkäsittelyohjelmalla tuottaa lyhyitä, erityyppisiä tekstejä suunnittelee ja muokkaa omia kirjoitelmiaan saamansa palautteen perusteella perustelee ja arvioi omia tuotoksiaan opettelee antamaan palautetta toisten teksteistä osaa yhdistellä lauseita toisiinsa Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventyy tutustuu erilaisiin teksteihin lukee monipuolisesti lasten ja nuorten kirjallisuutta ja hänen positiivinen asenteensa lukemiseen 8

9 säilyy tutustuu sanaluokkajärjestelmään ja osaa luokitella tuttuja sanoja sanaluokkiin Keskeiset sisällöt 3. luokka 4. luokka Vuorovaikutustaidot: Vuorovaikutustaidot: Aktiivisen kuuntelun harjoittelua Erilaisten vuorovaikutustilanteiden Oman mielipiteen kertominen ja harjoittelua ja havainnointia perustelun harjoittaminen Oman mielipiteiden esittäminen, keskusteluharjoituksia pareittain kertomista ja asiointia, Tiedonhankintataidot: kysymyksien tekoa ja Kirjaston käytön harjoittelua kuuntelutaitojen harjoittamisen Oppikirjan käyttäminen syventämistä perustietolähteenä Keskustelutaitojen kehittymistä Tutustuminen ikätasolle suunnattuihin tietoteksteihin pienryhmissä Tiedonhankintataidot: Tekstinymmärtäminen: Kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja Sujuva lukemisen tekniikan sisältöihin tutustumista harjoittelu kirjojen hakua ja varaamista Ennakoivan lukemisen harjoittelua Tekstinymmärtäminen: oleellisen erottaminen luetusta Luettavaan tekstiin tutustuminen Puhe esityksien ja kirjoitusten sen rakenteita tutkimalla laatiminen: Ajatuskartan laatimiseen Selkeän ja sujuvan käsialan harjoittelua tutustumista Puhe esityksien ja kirjoitusten Oikeinkirjoitus, lauseen tuottaminen laatiminen: Ääneen lukeminen ja puheen jaksottaminen Kirjoittamisen käyttäminen viestinnän välineenä Omien tarinoiden ja kokemuksien mahdollisimman aidoissa tilanteissa kertomista ja niiden kirjoittamista Juonellinen kertomus Kielen tehtävät ja rakenne: Mielipiteen ilmaisu Kielen havainnointia ja kielen Kielen tehtävät ja rakenne: rakenteen tutkimista Kielen rakenne, sanojen käytön Sanaluokista substantiivi, adjektiivi tarkastelua ja luokittelua ja verbi sanaluokat Lauseen välimerkit sanojen taivutus: paikallissijat Puhutun ja kirjoitetun kielen Kirjallisuus: havainnointia Kirjallisuus: Tutustumista eri kirjallisuuden lajeihin Monipuoliseen lasten kirjallisuuteen tutustumista Luetaan monipuolisesti lasten ja nuorten kirjallisuutta Runsasta lukemista Lukukokemuksien jakamista Kuuntelemista ja kokemuksien jakamista Saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan Ikätasolleen sopivien 9

10 kokonaisteoksien lukemista Saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan Keskeiset tavoitteet 5. luokka 6.luokka Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat suunnittelee ja toteuttaa suullisen esityksen omassa luokassa pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteisen osaa ilmaista itseään suullisesti ja ilmapiirin kirjallisesti erilaisissa ryhmissä ymmärtää, että on erilaisia Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy näkemyksiä ja uskaltaa tuoda esille mielipiteitään perustellusti ja muut huomioiden osaa käyttää hyödykseen erilaisia tiedonhankintakeinoja Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy arvioi itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun saa aineksia tunne elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen ymmärtämistä parantavia strategioita osaa käyttää myös Internetiä tiedonhankintaan harjoittelee pohtimaan ja opettelee kriittistä medialukutaitoa ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia myös oman elämänsä kannalta Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe ja käyttää teksteissään monipuolisia kirjoitustehtävissään kieltä ja vaihtelevia lauserakenteita harjoittelee monipuolisten tekstien osaa repliikkien kirjoitustavan tuottamista ja säilyttää rohkeutensa tottuu arvioimaan ja parantamaan omaa tekstiään itsensä ilmaisemiseen Oppilaan suhde kehittää taitoaan ilmaista itseään kielentuntemukseen syvenee osaa tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla käyttää teksteissään monipuolista harjoittelee kappalejakoa kieltä ja vaihtelevia lauserakenteita Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventyy Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kulttuuriin syvenee tutustuu monipuolisesti lukee runsaasti ja osaa työstää lukemaansa eri menetelmin kirjallisuuden lajeihin ja saa mahdollisuuden esteettisiin osaa erottaa pää ja sivulauseen kokemuksiin ja elämän tarkasteluun 10

11 toisistaan pilkulla tutustuu verbin merkitykseen lauseessa hahmottaa predikaatin ja subjektin helpoissa lauseissa eri rooleista käsin Oppilaan ilmaisutaito vahvistuu ja monipuolistuu Keskeiset sisällöt 5. luokka 6.luokka Vuorovaikutustaidot: Vuorovaikutustaidot Keskustelutaitojen hallitsemista erilaisissa ryhmissä Perustietoa vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä ja rakenteesta Tutustuminen sekä ilmaisutavasta. tiedonhankintamenetelmiin Menettely ristiriitatilanteissa ja Puheenvuoron käyttäminen keskustelutilanteessa eriävien näkemysten olemassaolon ymmärtäminen Pienimuotoisten esitelmien pitämistä tutulle yleisölle Palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Osaa kertoa kuulemastaan oleellisen Viestintärohkeuden ja varmuuden vahvistaminen Tiedonhankintataidot Omien näkemysten esittämisen ja Opettelee löytämään pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasioista puolustamisen harjoittelua sekä ilmaisutapojen kehittämistä käyttäessään eri tietolähteitä (myös Tiedonhankintataidot sähköiset tietolähteet) Tekstinymmärtäminen Tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä ja harjaantumista Tekstin tiivistämien harjoittelua, lähteiden luotettavuuden arviointiin väliotsikointia Muistiinpanojen tekemisen ja Muistiinpanomenetelmien käyttöä yksinkertaisten lähdemerkintöjen Tekstin ajatusten pohdintaa harjoittelua. ohjatusti, esim. kysymyksien avulla Puhe esityksien ja kirjoitusten Aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi laatiminen Aktiivinen ja kriittinen Äänenkäytön harjoittelua kuunteleminen ja lukeminen Havainnollisen esityksen harjoittelua Vuorovaikutteisen kuuntelun harjoittelua Prosessikirjoitus Silmäilevän, etsivän sekä sana ja Otsikointi ja kappalejako asiatarkan ja päättelevän lukutavan Kielen tehtävät ja rakenne harjoittelua sanojen merkityksien tarkastelua tekstiyhteisössä Luetun ohjattua analysointia ja lukukokemusten jakamista sanojen ryhmittelyä taivutuksen Tekstin sisällön tiivistämistä perusteella Tekstitieto verbin persoonat ja aikamuodot Tutustumista erilaisiin subjekti ja predikaatti tekstityyppeihin asia ja sijamuodot kaunokirjallisuudessa puhutun ja kirjoitetun kielen Kulttuuriperinteen välittyminen 11

12 eroavaisuuksien ymmärtäminen Kirjallisuus Valitsee itselleen mieluisia teoksia ja arvioi niitä Tutustuu elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon Saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan kirjallisuudesta Suulliset ja kirjalliset esitykset Puhe ja draamaesityksien tekeminen Kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen Tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, mm. jaksotus Tekstintekoprosessin harjoitteleminen (tekstin suunnittelu, parantelu, muuttaminen ja arviointi) Yleiskielen käyttö Kirjoitetun kielen lause ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen harjoittelua Kielentuntemuksen käyttöarvon huomioiminen oppimaan oppimisessa ja elämässä Kirjallisuustieto Tiedon välittyminen itsestä ja toisista ihmisistä, inhimillisistä kokemuksesta ja mielikuvituksesta Yhteisten ja valinnaisten kokonaistekstien lukemista Tutustumista kaunokirjallisten tekstien luokitteluun Suhde yhteisön kulttuuriin Omien teatteri ja elokuvakokemusten hankkiminen, kokemusten erittely ja jakaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Vuorovaikutustaidot rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja välineen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia, hän osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa ja osaa tehdä viestinnän keinojen perusteella 12

13 niiden sisältöä, viestintätilannetta ja nonverbaalista viestintää koskevia päätelmiä; hänen on kohtalaisen helppo erottaa omanikäisilleen tarkoitetuista viesteistä pääasiat pystyy pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen esimerkiksi tukisanalistan avulla; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin Tiedonhankintataidot tuntee tiedonhankinnan päävaiheet osaa ohjatusti tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta osaa käyttää kirjastoa etsiessään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasiasta omanikäisilleen sopivasta tekstistä pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen Lukutaito on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon hyödyntää ja käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hänen omaan elämäänsä tai mitä uutta hän on lukemastaan oppinut; hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen hahmottaa tekstejä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia Kirjoitustaito kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin ja on tottunut suunnittelemaan ja parantamaan tekstiään ja hyödyntämään opettajalta ja luokkatovereiltaan saamaansa palautetta suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittymässä oma henkilökohtainen sidosteinen käsiala; hän osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan pyrkii käyttämään kappalejakoa rakentaessaan tekstiä 13

14 Kielen tehtävät ja rakenne hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan sanojen käyttöä tekstissä; hän osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä prototyyppisiä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin ja predikaatin osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan. Kirjallisuus on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon. TYÖTAVAT Opettaja valitsee oppilasryhmänsä huomioiden erilaisia, vaihtelevia työtapoja. Äidinkielen opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. yksilöllinen työ, parityöskentely, ryhmätyö yhteistoiminnallinen oppiminen draama ym. ilmaisuharjoitukset väittely keskustelu kirjallisuuden lukeminen esitelmät tutustumiskäynnit ARVIOINTI Äidinkielen arviointi perustuu luokkatason tavoitteisiin. Arvioinnin tulisi olla hyvin monipuolista. Arviointi on jatkuvaa ja se tapahtuu jokapäiväisissä tilanteissa. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa arvioitavia alueita ovat puhuminen ja kuunteleminen, lukeminen, kirjoittaminen sekä kirjallisuuden lukeminen. Arvioinnin tukena ovat oppilaan kirjalliset tuotokset (esim. sanelut, omat tarinat ja tekstit), luetun ymmärtämistä mittaavat tehtävät ja kielen rakenteen 14

15 tuntemusta mittaavat testit. Oppilaat arvioivat myös itse oppimistaan ja edistymistään äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa alueilla. 6. luokan keskeiset tavoitteet Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalta löytyy erilaisia arvoja uskaltaa tuoda esille perusteltuja mielipiteitään muut huomioon ottaen Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi, kuulijaksi ja viestinten käyttäjäksi kehittyy tiedonhankintataidoissa osaa käyttää tiedonhankinnassa monenlaisia lähteitä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe ja kirjoitustehtävissään oppii tuottamaan erilaisia tekstejä erilaisiin tarkoituksiin osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemisessa Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee oppii perustietoa omasta äidinkielestään ymmärtää kielentuntemuksen merkityksen kielen kannalta monipuolistaa lukuharrastustaan saa kulttuurikokemuksia saa aineksia tunne elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron ymmärtää, että puhuttu suomi vaihtelee käyttäjän ja tilanteen mukaan ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen erilaisten asioiden ilmaisemisessa hallitsee vuosiluokan kielentuntemuksen perusasiat 6. luokan keskeisiä sisältöjä Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Vuorovaikutustaidot 15

16 perusasioita vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta vuorovaikutustaidot ristiriitatilanteissa palautteen antaminen ja vastaanottaminen omien ja myös toisten viestintätaitojen arvioiminen omien näkemysten esittäminen, oman näkökannan puolustaminen sekä ilmaisutapojen kehittäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Tekstinymmärtäminen ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua erilaisten lukutapojen harjoittelua erilaisten tekstien lukemista lukukokemuksen jakamista tekstien erittelyä, vertailua, arviointia ja tiivistämistä Tiedonhallintataidot tietojen hankintaa eri lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia muistiinpanojen tekemistä eri tavoin aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Puhe esitysten ja kirjoitelmien laatiminen tekstintekoprosessin harjoittelemista: tekstin suunnittelu, parantelu, muuttaminen ja arviointi tekstin jaksottamista erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen kirjoitetun kielen lause ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista puhe esityksiä ja ilmaisuharjoituksia Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Kielen tehtävät ja rakenne kielentuntemuksen perusasiat sanaluokat sijamuodot (paitsi akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi) persoonamuodot ja aikamuodot subjektin, predikaatin ja objektin tunnistaminen yksinkertaisista lauseista lauseen ja virkkeen ero sekä sivulauseen tunnistaminen pilkun käyttö päälauseen ja sivulauseen välissä Kirjallisuus ja muu kulttuuri 16

17 yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä kaunokirjallisuuden päälajien käsittelyä erilaisia kulttuurikokemuksia, niihin valmistautumista, kokemusten erittelyä ja jakamista tv ja radio ohjelmien tarkastelua ja analysointia LUOKAT 7 9 AIHEKOKONAISUUDET Äidinkielessä ja kirjallisuudessa toteutuvat seuraavat aihekokonaisuudet: Ihmisenä kasvaminen: mm. omien ajatusten ilmaiseminen kirjallisesti ja suullisesti; toisen mielipiteen ymmärtäminen; opiskelutaitojen ja tiedonhankintataitojen kehittäminen; ryhmätoimintatilanteet; kirjallisuuden ja teatterin tarjoamat esteettiset elämykset ja niiden analysointi ja tulkinta. Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys: mm. kirjallisuuden lukeminen ja kotimaiseen kirjalliseen perinteeseen tutustuminen; kielen, kulttuurin ja myyttien tarkastelu; maailman kielten ja kielisukulaisuuksien tarkastelu. Viestintä ja mediataito: mm. omien mielipiteiden, tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen kirjallisesti ja suullisesti; erityyppisten mediatekstien tuottaminen ja ymmärtäminen; erilaisten viestintätilanteiden tunnistaminen ja tarkoituksenmukaisen ilmaisukielen valinta; mediakriittisyys; tiedonhaku internetistä ja muista lähteistä; kirjaston käyttötaito; tietotekniikan hyödyntäminen kirjoittamisessa ja viestien välittämisessä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: mm. asiakirjoittaminen, mielipidekirjoittaminen, neuvottelutaito, vaikuttava puhuminen ja kirjoittaminen. TYÖTAVAT Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään monentyyppisiä työtapoja kulloisenkin tarpeen mukaan. Lähtökohtana on oppilaskeskeisyys sekä oppilaiden erilaisuus ja henkilökohtaisten edellytysten huomioonottaminen. Helsingin asemaa monipuolisena kulttuurikaupunkina ja median keskuksena hyödynnetään opetuksessa. Koulukirjastoa ja kaupunginkirjastoa hyödynnetään sekä kirjallisuudenopetuksessa että tiedonhallintataitojen harjoittelussa. Käytettäviä työtapoja ovat mm. lukeminen kuunteleminen kirjoittaminen itsenäinen työskentely kotona ja koulussa ryhmätyöt suulliset esitykset keskustelut roolikeskustelut videointi ATK:n hyödyntäminen erilaiset ilmaisuharjoitukset 17

18 opintokäynnit mm. teattereihin ja muihin taidelaitoksiin asiantuntija ja taiteilijavierailut 7. vuosiluokan tavoitteet: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot Oppilaan ilmaisurohkeus, viestintävalmius ja tilannetaju kehittyvät. puhuu, lukee ja kirjoittaa tavoitteellisesti. kuuntelee ja kunnioittaa toisten mielipiteitä Oppilaan itsetuntemus viestijänä ja median käyttäjänä kehittyy. osaa arvioida mediaa myös kriittisesti. 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot Oppilaan tulkitseva ja arvioiva luku ja kirjoitustaito kehittyvät. tunnistaa erityyppisiä tekstejä ja osaa luokitella tekstejä eri perustein. oppii käyttämään monenlaisia lähteitä tietoa hakiessaan. 3. Taito tuottaa tekstejä oppii etenemään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tehtävissään. kykenee valitsemaan kulloiseenkin tehtävään sopivan tekstilajin hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan. rohkaistuu suullisten ja kirjallisten tekstien tuottajana. tuo esille näkemyksiään ja oppii perustelemaan niitä. 4. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Oppilaan perustietous omasta äidinkielestä kehittyy. Oppilaan halu tutkia ja havainnoida kielen ilmiöitä vahvistuu. kehittyy tekstien jäsentelijänä ja hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat. Oppilaan lukuharrastus jatkuu ja monipuolistuu. tuntee kirjallisuuden peruskäsitteet. saa lisää kokemuksia mm. elokuvan ja teatterin ilmaisukeinoista. Oppilaan halu lukea kirjallisuutta ja saada esteettisiä elämyksiä vahvistuu. 7. vuosiluokan sisällöt: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot Puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen 18

19 Kielimuodon valinta tilanteen mukaan Osallistuva kuuntelu, kriittinen kuuntelu Esiintymisrohkeus Omien luku, viestintä, ja mediankäyttötottumusten arviointia Viestinnän peruskäsitteet (mm. viesti, lähettäjä, vastaanottaja, kanava) 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot silmäilevän, etsivän sekä sana ja asiatarkan lukutavan valinta selostavat, kuvailevat ja kertovat tekstityypit kirjaston käytön harjoittelua tiedonhaku internetistä, hakuteosten käyttö lähteiden merkitsemisen alkeet 3. Taito tuottaa tekstejä erilaisia suunnittelutapoja (esim. miellekartat, luettelot, tukisanalistat) tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua: jaksotus, aloitus ja päätäntätaidot. kielenhuoltoa ja oikeakielisyyttä (mm. välimerkit, yhdyssanat, isot alkukirjaimet) kuvaavien ja kertovien fiktiivisten tekstien tuottaminen asiakirjoittamisen harjoittelua (esim. referaatti, selostus, esittely) kohteliaan ja kuulijan / lukijan huomioon ottavan ilmaisutavan opettelu erilaisia suullisia ja kirjallisia ilmaisuharjoituksia 4. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin peruskieliopin kertaus: sanaluokat, sijamuodot ja verbien taipuminen lauseopin peruskäsitteet (subjekti, predikaatti, objekti) kaunokirjallisuuden luokittelu pää ja alalajeihin (mm. proosa, lyriikka, draama) kirjallisuuden analyysin käsitteitä (mm. juoni, päähenkilö, miljöö, kerronta) yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, erilaisten lyhyiden tekstien käsittelyä lukukokemuksien jakaminen teatterin ja elokuvan ilmaisukeinojen käsittelyä erilaisia kulttuurikokemuksia, kokemusten erittelyä ja jakamista 8. vuosiluokan tavoitteet: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot osallistuu vuorovaikutustilanteissa aktiivisesti ja monipuolisesti. 19

20 tottuu siihen, että on erilaisia tapoja osallistua vuorovaikutukseen ja hyväksyy sen. oppii hallitsemaan tunteitaan vuorovaikutuksen ristiriitatilanteissa. tuntee keskustelun periaatteet ja eri keskustelutyypit. Oppilaan mediatuntemus ja kriittisyys kehittyvät. harjaantuu kommentoimaan rakentavasti muiden tuottamia kirjallisia ja suullisia tekstejä. 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot oppii tiedonhankinnan prosessin. oppii aktiivisesti etsimään tietoa sekä valitsemaan, jäsentämään, tulkitsemaan, muokkaamaan ja kritisoimaan sitä. harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuuntelijaksi. 3. Taito tuottaa tekstejä oppii valitsemaan tavoitteen edellyttämän tekstilajin ja ottamaan huomioon kohderyhmän. tunnistaa erilaisia vaikuttamisen keinoja ja osaa käyttää niitä omissa teksteissään. hyödyntää oppimaansa kielitietoa tekstejä tuottaessaan. hallitsee aineistopohjaisen kirjoittamisen alkeet. tuo esille näkemyksiään ja mielipiteitään ja oppii perustelemaan niitä monipuolisesti. 4. Suhde kieleen kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin Oppilaan kielen muoto ja lauserakenteen tuntemus vahvistuu. Oppilaan lukuharrastus monipuolistuu. Oppilaan kirjallisuuden lajien tuntemus lisääntyy. tutustuu eri maiden kirjallisuuteen. 8. vuosiluokan sisällöt: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot omien näkemysten esittäminen ja puolustaminen, argumentointi puheenvuorojen monipuolistaminen menettely ristiriitatilanteissa keskustelutyypit, keskustelun periaatteet ja väittely median tarkastelua osa alueittain (mm. sanoma ja aikakauslehdistö, tv, radio) mediatekstien tarkastelua (mm. uutinen, mainos, mielipidekirjoitus, viihde) 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot 20

21 kulloisenkin tehtävään tarvittavan tiedon etsimistä, jäsentämistä, tulkitsemista ja muokkaamista tekstilajin ja tekijän tavoitteiden tunnistamista tekstin sisällön tiivistämistä ja muistiinpanotekniikan harjoittelua tekstin vaikuttavuuden arviointia pohjatekstien hyödyntämistä eri tarkoituksiin 3. Taito tuottaa tekstejä eri tekstilajien (mm. mielipidekirjoitus, uutinen, arvostelu) harjoittelu käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen aineistopohjainen kirjoittaminen fiktiivisten tekstien tuottamista argumentoinnin keinot yleispuhekielen harjoittelua kirjallisuuden pohjalta kirjoittamista ja puhumista 4. suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin verbioppi ja lauseoppi (modukset, lauseenjäsenet, pää sivulause, lauseenvastike) kirjallisuuden eri lajityyppeihin tutustuminen kirjallisuuden arviointia ja erittelyä kulttuurikokemusten analysointia kaunokirjallisten tekstien tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä 9. vuosiluokan tavoitteet: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot harjaantuu toimimaan puhujana, kuulijana, lukijana ja kirjoittajana rohkeasti, tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella. 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot Oppilaan tekstityyppien ja tekstilajien tuntemus vahvistuu. harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi. osaa hakea tietoa eri lähteistä ja ilmoittaa käyttämänsä tietolähteet. 3. Taidot tekstin tuottajana kehittyy omaääniseksi tekstin tekijäksi. osaa tuottaa erityyppisiä tekstejä (mm. tietoa välittäviä, kuvailevia, kertovia ja pohdiskelevia tekstejä). Oppilaan taito kirjoittaa aineiston pohjalta kehittyy. osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa tekstejä tuottaessaan. 21

22 soveltaa teksteihin tietoa puhutun ja kirjoitetun kielen eroista. kehittää viestintäänsä ja ottaa huomioon vastaanottajan sekä puhuessaan että kirjoittaessaan. hyödyntää työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä, pystyy tuottamaan tekstiä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla. 4. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventää tietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta. Oppilaan kirjallinen yleissivistys vahvistuu. oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita. osaa valita luettavakseen itseään kiinnostavaa tieto ja kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä. 9. vuosiluokan sisällöt: 1. Vuorovaikutus ja mediataidot kielen tilannesidonnaisuus ja tilanteeseen sopivan kielimuodon valinta erilaisten esiintymis ja vuorovaikutustilanteiden harjoittelua 2. Tiedonhankinta ja tiedonhallintataidot tutkielman tekemisen harjoittelua lähdeviittaustekniikka 3. Taidot tekstin tuottajana erityyppisten tekstien kirjoittamista (mm. asiointikirjoittaminen, koevastaus, kaunokirjallisia tekstejä) aineistopohjainen kirjoittaminen tekstin jäsentelytapojen varmentaminen yleispuhekielen harjoittelua lause ja virketajun vahvistaminen oikeakielisyyden harjoittelua ja kielenhuoltoa 4. Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin äidinkielen merkitys yksilölle perustiedot suomen ja maailman kielitilanteesta (mm. kielisukulaisuus, suomen sukukielet) suomen kielen vaiheita kielen vaihtelua (mm. alueellinen vaihtelu ja tilannevaihtelu) suomen kielen ominaispiirteet (mm. äänne, muoto, lause ja tekstirakenteet, sananmuodostus) tietoa kansanperinteestä, Kalevalasta ja suomen kirjallisuuden päävaiheista sekä kotimaiseen kirjallisuuteen tutustumista lukemalla sekä lyriikkaa että proosaa 22

23 kirjallisuuden tyylikaudet (mm. romantiikka, realismi, modernismi) kirjallisuuden suhde yhteiskuntaan teatterikokemusten hankkimista ja kokemusten erittelyä ARVIOINTI Äidinkieli ja kirjallisuus on taito, tieto ja taideaine, jonka kaikki osa alueet ovat mukana arvioinnissa. Arvioinnin keskeisenä tehtävänä on tukea oppilasta tavoitteiden saavuttamisessa. Arviointiin sisältyy sekä oppilaan itsearviointi että opettajan arviointi. Kaikki oppilastyöt arvioidaan joko kirjallisesti, suullisesti tai numerolla. Arvioinnissa voidaan painottaa tehtävästä riippuen joko prosessia tai lopputulosta tai molempia. Arvioinnin perusteet käydään läpi yhdessä oppilaan kanssa. Päättöarviointi pohjaa niihin arviointiperusteisiin, joita opetushallitus on antanut. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä 23

24 lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan 24

25 on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne, muoto ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Suomi toisena kielenä (S2) opetuksen keskeisenä tehtävänä on kehittää kokonaisvaltaisesti oppilaan suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta niin, että hän pystyy opiskelemaan suomen kielellä ja toimimaan suomenkielisessä yhteisössä. S2 opetus tukee oman äidinkielen kehittymisen kanssa oppilaan toiminnallista kaksikielisyyttä. Suomi toisena kielenä on elämyksellinen, identiteettiä vahvistava tieto, taito ja taideaine. S2 oppimäärä on äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimäärä, jonka laajuudesta päättää koulu. Jos oppilas opiskelee S2 oppimäärää, opetuksessa noudatetaan kunnallista S2 opetussuunnitelmaa, vaikka oppilas saisikin opetuksen kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä oppitunneilla. S2 oppimäärän tavoitteet ja sisällöt ovat osin yhteneviä suomi äidinkielenä oppimäärän tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on kuitenkin toisen kielen oppijan oppimistilanne. Suomen kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että sen väline. Oppimäärän opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan suomen kielen taitoa myös muiden oppiaineiden sisältöjen, käsitteiden ja sanaston oppimisen kautta. S2 opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyn lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito. Opetuksessa edetään oppilaan kulloisenkin tieto ja taitotason mukaisesti ja opetusta eriytetään tarvittaessa. Oppilaalle laadittava oppimissuunnitelma tukee tavoitteiden saavuttamista. Opetussuunnitelma lähtee siitä, että oppilas on saanut perusopetukseen valmistavaa opetusta tai hänellä on sitä vastaavat kielelliset valmiudet. 25

26 OPETUSJÄRJESTELYIDEN PERIAATTEET oppii suomea kaikissa oppiaineissa, ja opetus edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Koska oppilas ei välttämättä opiskele koko S2 oppimäärää S2 oppitunneilla, on yhteistyö S2 opettajan ja suomi äidinkielenä opettajan kesken välttämätöntä. Opetuksen yhteinen suunnittelu on tarpeen, jotta kaikki S2 oppimäärän keskeiset sisällöt tulevat käsitellyiksi. Opetusjärjestelyissä huolehditaan siitä, että oppilaan äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen vuosiviikkotuntimäärä täyttyy. ARVIOINNIN PERIAATTEET Oppilaan arvioinnissa on keskeistä jatkuvan arvioinnin periaate, monipuoliset arviointitavat ja arvioinnin kohdistuminen oppilaan edistymiseen ja hänelle mahdollisessa oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnissa noudatetaan Helsingin kaupungin oppilaan arviointia koskevia linjauksia ja koulun arviointikäytänteitä. Opettajien välinen yhteistyö arvioinnissa on tärkeää koko opiskelun ajan ja painottuu erityisesti siinä vaiheessa, kun arvioidaan oppilaan siirtymistä opiskelemaan suomi äidinkielenä oppimäärää. Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Hyvän osaamisen kuvaukset vuosiluokilla 2 ja 5 on laadittu oppilaan arvioinnin tueksi Helsingin peruskouluissa. Ne kohdistuvat oppimäärän tietoihin ja taitoihin ja määrittelevät arvioinnin pohjana olevan kunnallisen tason. Arvioinnissa huomioidaan kielitaidon kaikki osa alueet sekä oppilaan kielitaitoprofiilin mahdollinen epätasaisuus. Valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8) ja ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia vuosiluokat Puhuminen ja kuunteleminen Puhumista ja kuuntelemista harjoitellaan aina niin, että sisältö on mukana, ks. sanaston aihepiirit. TAVOITTEET: rohkenee ja haluaa puhua sekä aikuisille että lapsille osaa kertoa mielipiteensä ja kieltäytyä selviytyy luokan ja koulun tavallisimmista vuorovaikutustilanteista pääsee luokkayhteisön jäseneksi osaa kysyä ja vastata SISÄLLÖT: kasvokkainkeskustelut pienryhmäkeskustelut puheen, selostuksen, kuvailun, kertomuksen kuuntelu puhumaan rohkaisu ääntäminen uudelleenkerronta 26

27 TAVOITTEET: osaa pyytää apua osaa ilmaista tunteitaan kielen avulla osaa kertoa itselleen tapahtuneen asian osaa kuvailla tuttua esinettä tai asiaa rauhoittuu kuuntelemaan sopivan tasoista puhetta harjoittelee kuuntelemaan erilaista puhetta ymmärtää normaalitempoista kasvokkaista puhetta SISÄLLÖT: kuvailun harjoittelu ilmaisuharjoitukset kuuntelu, erityisesti ymmärtävä kuuntelu vuorollaan puhuminen äänteiden erottaminen sanan ja lauseen erottaminen kysymysten teko Lukeminen ja kirjoittaminen TAVOITTEET: SISÄLLÖT: ymmärtää lyhyitä kirjallisia ohjeita eri oppiaineiden oppitunneilla ja oppikirjoissa käytettäviin tehtävätyyppeihin ja ohjeisiin tutustuminen lukee lyhyitä tekstejä oppilaan arkipäivään ja kouluun liittyvien helppojen tekstien lukeminen kaunokirjallisten tekstien lukeminen ymmärtää lukemansa tutusta aihepiiristä luetun kertominen omin sanoin luetusta keskustelu kysymysten tekeminen ja niihin vastaaminen oppii lukutaidon strategioita päättely, ennakointi ja muut strategiat sujuvan lukemisen harjoittelu huomaa tekstissä vieraita sanoja sanojen poimiminen ja selittäminen uusien sanojen merkityksen päättelyn harjoittelu ympäröivän tekstin ja omien kokemusten avulla kysymään rohkaisu hallitsee sanatasoisen oikeinkirjoituksen melko sujuvasti tavuttaminen (sekä puhuttu että kirjoitettu kieli) erityishuomio äänteiden kestoon ja 27

28 TAVOITTEET: kirjoittaa lyhyitä lauseita tutusta aihepiireistä SISÄLLÖT: vokaaliharmoniaan tietokoneella kirjoittaminen oikeinkirjoitus: iso alkukirjain lauseen alussa ja tutuissa erisnimissä, lopetusmerkki lauseiden kirjoittaminen (kuvaa apuna käyttäen) lauseiden tunnistaminen luontevan sanajärjestyksen harjoittelu Sanasto TAVOITTEET: kasvattaa sekä aktiivista että passiivista sanavarastoaan siten, että hän selviytyy tutuista arkielämän tilanteista selviää koulumaailman eri tilanteista hallitsee eri oppiaineiden keskeisen sanaston SISÄLLÖT: tunteiden ilmaisu vuotuisjuhlat oppilaan arkielämään liittyviä verbejä oma lähiympäristö: perhe, koti, luokka, koulu, kaverit; kotiseutu; lähiympäristön nimistöä ihminen ja terveys: ruumiinosat, aistit; ruokailu, pukeutuminen, sosiaalinen vuorovaikutus, tunteiden ilmaiseminen; sairastaminen turvallisuus: turvallinen liikenne eliöt ja elinympäristöt: elollinen ja eloton; elinympäristöt: piha, puisto, metsä, niitty, pelto; vuodenajat: merkit luonnossa, kasvien sopeutuminen, syksyn satoa; lähiympäristön kasvit ja eläimet: lehti ja havupuut, kasvin osat, kotieläimet, nisäkkäät maapallo: maapallo ihmisen elinpaikkana; kaupunki ja maaseutu, Helsinki, Suomi, erilaiset maastot; Aurinkokunta: Maa ja Aurinko; päivä ja yö, kello; sää matematiikan sanasto: peruslaskutoimitusten sanasto, geometrian peruskuviot 28

29 TAVOITTEET: SISÄLLÖT: hahmottaa ylä ja alakäsitteitä luokittelu, nimeäminen, lajittelu Kielen rakenne TAVOITTEET: ymmärtää että sanalla on perusmuodon lisäksi myös muita muotoja harjoittelee sanan eri muotojen tunnistamista tunnistaa verbin tekemisen sanaksi osaa tuottaa tekemistä kuvaavia ilmauksia eri persoonamuodoissa tutustuu menneen ja nykyhetken ilmaisuun oppii kysymään ja vastaamaan, kieltämään ja kehottamaan osaa tuottaa ajan ja paikan ilmaisuja SISÄLLÖT: kirjaimet, tavutus, sanahahmo taivutusmuotoihin tutustuminen alkeellisen astevaihtelun osoittaminen tutuissa sanoissa (kkk, pp p, tt t) vokaalisoinnun osoittaminen persoonapronominit tavallisten verbien aktiivin indikatiivin preesensin myöntö ja kieltomuoto tavallisimmat kysymyssanat (myös verbin kysyvä muoto), erilaiset vastaukset imperatiivin yksikön ja monikon 2. persoonan myöntö ja kieltomuoto tutuista verbeistä sisä ja ulkopaikallissijojen peruskäyttö adverbejä yleiset post ja prepositiot tutustuu omistusrakenteisiin genetiivi Kenellä on? Millä on? oppii kuvailun keinoja adjektiivi, vastakohdat, vertailun alkeet partitiivi predikatiivilauseet: Vesi on kylmää jne. oppii ilmaisemaan määrää ja järjestystä perusluvut lukusana ja partitiivi järjestysluvut

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta

Lisätiedot

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Suomi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 1 Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 Laajasalon peruskoulun 1. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. tuntijako vuosiluokat 1-6 mul mul mul mul Äidinkieli ja kirjallisuus 8 7 6 5 5 5 5 5 5 5 A-kieli

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA

VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA Päivitetty 12.3.2009 2 SISÄLLYS 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...6 1.1 Oppimisympäristön kuvaus...6 1.2 Aihekokonaisuudet vuosiluokille 1-5...6

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008

Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008 Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008 Sisällysluettelo 1. Tuntijako 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 2.2. Maahanmuuttajien äidinkieli 2.3. Toinen

Lisätiedot

9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus

9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 9.1. Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874 Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874 Toimittaneet: Tuula Ahola, Pirjo Leväniemi Vihdin kunnan opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt

Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 21.5.2012 Puolalan koulu Sisällys... 1. JOHDANTO... 1 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 1 2.1. IHMISENÄ KASVAMINEN...

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPETUSLAUTAKUNTA 15.6.2011 110 2011 MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT MUHOKSEN KUNTA OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT s ISÄLLYS 10.1 ÄIDINKIELI JA

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2

SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2 1 SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2 9. AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN 2 9.1. Ihmisenä kasvaminen 2 9.2. Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 YK:n Lasten oikeuksien sopimus Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen Perusopetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Viron kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli, suomen lähin sukukieli,

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus OPPIAINEEN KUVAUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN

SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN Hyväksytty Helsingin kaupungin opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 27.4.2004. 2 3 SISÄLTÖ OPETUKSEN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT... OPETUSJÄRJESTELYIDEN

Lisätiedot

Korjattu 9.6.2005 HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS

Korjattu 9.6.2005 HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS Korjattu 9.6.2005 HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS 2 Sisällys 7 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt... 3 7.1 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen... 3 7.1.1 Opetuksen

Lisätiedot

Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén

Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén Koulutuslautakunta hyväksynyt 17.8.2004 Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén SISÄLLYSLUETTELO Oppiaineosa 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET...

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

1. luokka 2. luokka Oppilas

1. luokka 2. luokka Oppilas ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Italian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli on juuremme, äidinkieli on avain itseemme. Minulle äidinkieli on kuin iho, kuin ilma, kuin lumisade, viha tai suru. Kieli on se maailma, jossa

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA PEDERSÖREN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, 1-6 LK SISÄLTÖ Yleistä opetussuunnitelmasta 4 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Ote

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2

SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2 SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu... 7 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus...

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä

Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä OPPIAINEEN KUVAUS Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, opetetaan suomea toisena kielenä osittain tai kokonaan äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan.

Lisätiedot

Kaikille yhteisenä A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä. Kielen opetus aloitetaan viimeistään 3. vuosiluokalla.

Kaikille yhteisenä A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä. Kielen opetus aloitetaan viimeistään 3. vuosiluokalla. 1. Perusopetuksen arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS...

II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... 4 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO... 4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9

SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9 SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

HELSINGIN UUSI YHTEISKOULU Peruskoulun opetussuunnitelma Oppiaineosiot

HELSINGIN UUSI YHTEISKOULU Peruskoulun opetussuunnitelma Oppiaineosiot HELSINGIN UUSI YHTEISKOULU Peruskoulun opetussuunnitelma Oppiaineosiot 1 Sisällysluettelo 10. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ...4 10.1 AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN...4 10.1.1. Ihmisenä kasvaminen...5

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline.

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. 22 Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Ei opetusta vuosiluokilla 1 6. 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Perusopetus Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Biologia ja maantieto 5. lk 2 vuosiviikkotuntia 31.7.2014 asti

Biologia ja maantieto 5. lk 2 vuosiviikkotuntia 31.7.2014 asti Biologia ja maantieto 5. lk 2 vuosiviikkotuntia 31.7.2014 asti Tavoitteet oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä hahmottamaan eliökunnan

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle

Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle Suomi toisena kielenä -opetus Kielitaidon taitotaso A.1.1.-A.1.3. Kielitaidon alkeiden hallinasta toimivan alkeiskielitaidon tasolle Keskeiset sisällöt Tavoitteet Oppilas oppii: Vuorovaikutus ja Lukeminen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Bosnian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot