7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Transkriptio

1 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli on juuremme, äidinkieli on avain itseemme. Minulle äidinkieli on kuin iho, kuin ilma, kuin lumisade, viha tai suru. Kieli on se maailma, jossa lääkitsen syvimmät haavani ja jossa muovaan ja juurrutan tunteeni. Äidinkieli on minuuteni alkuperä ja perusta. Antti Jalava Äidinkieli on ihmisen identiteetin, tunteiden ja ajattelun sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen väline. Kielen kehitys on elämänpituinen jatkumo, joka alkaa jo vauvan varhaisesta vuorovaikutuksesta. Kielellisen vuorovaikutuksen lisäksi kommunikaatiossa viestitään toisille ilmeiden, eleiden, liikkeiden ja äänenpainojen avulla. Lapsen vuorovaikutustaitojen, tunne elämän, luovuuden ja älyllisten valmiuksien kehittymistä on tuettu jo esiopetuksessa. Lapsi on saanut virikkeitä ja tarvitsemaansa tukea kielellisen tietoisuuden heräämiseen. Kielen ja kommunikaatiotaitojen monipuolistaminen on ollut vanhempien ja koulun yhteinen asia. Perusopetuksen tehtävänä on herättää oppilaan kiinnostus kieltä, kirjallisuutta ja vuorovaikutusta kohtaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus perustuu yhteisölliseen näkemykseen kielestä: oppilas oppii yhteisön jäsenenä käyttämään sitä. Yhteisön jäsenenä oppilas saa ja hankkii tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä kehittää vuorovaikutustaitojaan uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttötilanteissa. Kielen avulla luodaan ja ylläpidetään sosiaalisia suhteita ja siirretään kulttuuriperintöä. Elämän ilmiöt saatetaan kielelliseen asuun opittujen käsitteiden avulla. Ne ovat apuna todellisuuden jäsentämiseen, mutta myös tarjoavat mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta, sekä oppimisen kohde että väline. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on tieto, taito ja taideaine, jonka opetuksen tehtävänä on kehittää myös kieleen pohjautuvia opiskelu ja vuorovaikutustaitoja. Oppiaineen perustana on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia, sekä painettuja että verkkotekstejä tai näiden tekstityyppien yhdistelmiä.

2 Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kielelliset ja kulttuuriset taidot ja kokemukset, tarjotaan mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Perusopetuksessa tuetaan perheiden o maa kielellistä ja kirjallista kulttuuriidentiteettiä ja tarjotaan lapselle mahdollisuuksia avartaa maailmankatsomustaan muihinkin kulttuureihin. Kieliryhmien yhteisiin juhla aikoihin liittyvät tapahtumat ja tempaukset, esiintymiset toisille, harrastukset ja spontaanit kohtaamiset antavat mahdollisuuksia sujuvaan kanssakäymiseen. Kielikylpyopetuksessa lapsi oppii luonnollisella tavalla vierasta kieltä ja sen kulttuuria. Kieli ja kulttuuri ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Pietarsaaressa asuu tänne monelta taholta muuttaneita asukkaita, joten lapsiamme ympäröi rikas kulttuurien monimuotoisuus. Ruotsinkielinen väestö ylläpitää lähitienoon runsaan tarinankerronnan, murteiden, musiikin ja kädentaitojen kulttuurin lisäksi myös Ruotsista ja Etelä Suomen ruotsinkielisiltä alueilta periytyvää kulttuuria. Suomenkielisten kulttuurin juuret ovat laajasti koko Suomesta Karjalaa myöten, joskin vahvimmat kulttuurisiteet lienevät Järviseudulle ja Etelä Pohjanmaalle. Useita kansallisuuksia edustavat maahanmuuttajat ovat tuoneet kaupunkiin oman kielensä ja kulttuurinsa. Aamurusko merellä Selkeä kielellinen identiteetti antaa edellytykset kommunikoida vapautuneesti toisenkielisen henkilön kanssa tuntematta uhkaa. Yhteinen toiminta toisen kieliryhmän lasten kanssa on Pietarsaaressa luontevaa. Positiivinen asenne syntyy aikuisten antamasta esimerkistä. Kunniaa kansallisrunoilija Runebergin elämäntyöstä jaamme porvoolaisten kanssa. Satusetä Topeliuksen syntymäkoti sijaitsee retkietäisyydellä Uudessakaarlepyyssä. Näiden kirjailijoiden tuotanto on sekä suomen että ruotsinkielisten yhteistä kansallisomaisuutta. Tuotannossa on aistittavissa pohjalainen ja pietarsaarelainenkin maisema ja historia.

3 Hän omaksuu alaluokilla myös mittavan määrän eri oppiaineisiin liittyvää sanastoa ja käsitteistöä, jota hän tarvitsee myöhemmässä opiskelussaan. Runebergin patsas Esiopetus ja alaluokat Haluamme, että lapsillamme on selkeä identiteetti ja tietoisuus omasta kielestään ja kulttuuristaan. Haluamme, että lapsemme kokevat kaksikielisen kasvuympäristön rikkautena (Pietarsaaren esiopetussuunnitelma 2001) Perusopetuksen alkaessa oppilaat ovat kielen oppimisprosessissaan eri vaiheissa. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt muovautuvat oppilaiden lähtökohdista. Alaluokilla äidinkielen opetus on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa alueet kattavaa suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Lapsen ympäristössä tulee olla tarjolla puhuttua ja kirjoitettua kieltä ja näihin liittyvää toimintaa. Opetus pohjautuu oppilaan kokemuksiin ja arkielämään. Puhe ja äänihäiriöiden korjaaminen alkaa varhaisessa vaiheessa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on, että jo esiopetuksesta kouluun siirtyvän lapsen artikulointi on selkeää ja hänellä on kielelliset valmiudet abstraktiin ajatteluun. Leikin ja toiminnan kautta lapsi oppii ymmärtämään sanojen symbolimerkityksiä ja käsitteiden välisiä yhteyksiä. Kun lasta rohkaistaan ja ohjataan ilmeikkääseen ja monipuoliseen itseilmaisuun ja kyselyyn, hän saa aineksia ajattelunsa kehittymiseen ja hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa, niin arkisissa viestintätilanteissa kuin oppimistilanteissakin. Hänen tulisi totutella ja harjaantua kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan suullisesti havaintojaan ja päätelmiään. Ryhmän jäsenenä hän oppii kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan.

4 Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, kertovia tietotekstejä, runoja, loruja ym. niin, että hän saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan. Lapsi eläytyy kuulemaansa, hän saa aineksia ajatteluunsa ja hänen kykynsä ymmärtää omaa ja toisten elämää vahvistuu. Hän alkaa ymmärtää lukemisen merkitystä. Hän kiinnostuu kysymään ja tekemään päätelmiä sekä arvioimaan kuulemaansa. Lapsen aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat pohjana esiopetuksen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen prosessissa. Nämä erilaiset tiedot ja taidot, myös mahdollisesti jo ennen esiopetusta opittu luku ja kirjoitustaito, otetaan huomioon järjestämällä avoin oppimisympäristö, jossa kukin lapsi voi tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytystensä mukaisesti. Materiaalina tulee olla monipuolisia tekstejä, jotka tarjoavat tilaisuuksia lukea yksin, toisten lasten tai aikuisen seurassa. Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan luku ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Lapsi kehittää tällaisessa ympäristössä ikään kuin huomaamattaan sanavarastoaan sekä luku ja kirjoitustaitoaan. Lukemiseen ja kirjoittamisen oppimiseen halukas lapsi saa jo esiopetuksessa aikuiselta tarvitsemaansa ohjausta ja tukea. Opetuksen tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Tutkimisen kohteina voivat olla erilaiset tekstit, ilmaisut, yksittäiset sanat, kirjaimet ja äänteet lapselle mielekkäässä yhteydessä. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan kielellä leikkien, loruillen ja riimitellen sekä tutustuen monipuolisesti kirjoitettuun kielimuotoon. Lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puheeksi sekä aikuisten antaman mallin että omien kirjoittamisja lukemisyritysten avulla. Kaksikielisessä ympäristössä kasvavan lapsen kielenkehitys saattaa ilman erityistä huolenpitoa köyhtyä tasolle, jolla kyllä tulee arkipäivässä pinnallisesti toimeen. Mutta jos esimerkiksi yläkäsitteet ja synonyymit jäävät kielenkäytössä vähäisiksi ja lauserakenteet ovat kovin virheellistä, on myös kuullun ymmärtäminen puut

5 teellista. Kielen rakenteiden kehittymiseen ja kielellisen tietoisuuden heräämiseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Aikuisten oma kielen käyttö on lapsen kielioppi. Esiopetuksen aikana on tavoitteena saavuttaa lapsen kielellisessä kehityksessä sellainen taso, että koulutyön vaatimat abstraktin ajattelun edellytykset ovat olemassa. Lapsen kielen ja kommunikaatiotaitojen monipuolistaminen on vanhempien ja koulun yhteinen asia. Vuosiluokat 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. KUVAUS HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin Oppilaan luku ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.

6 Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä Vuosiluokat 3 5 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan lukuja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. KUVAUS HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän saavuttanut sujuvan peruslukutaidon ja osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen

7 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon.

8 Vuosiluokat 6 9 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on laajentaa ja syventää oppilaan tekstitaitoja. Oppilasta ohjataan hahmottamaan itsensä ja tekstinsä osaksi sosiokulttuurista ympäristöä ja toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän oppii tekstien erittelyä ja kriittistä tulkintaa. Opetuksen tehtävänä on kannustaa ja innostaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Opetus ohjaa oppilasta tiedonhankinnassa ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa kuuntelemisen taitoa ottaa osaa ja osaa toimia rakentavasti ryhmäviestintätilanteissa tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen esimerkiksi kielimuotoa valitessaan pystyy arvioimaan äidinkielen taitojaan työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä Oppilaan taito tulkita, tuottaa ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa kommentoida, tulkita ja arvioida erilaisia tekstejä ja pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa lukee tekstejä tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen tuntee tavallisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen perustelut pystyy erittelemään ja tulkitsemaan fiktiivistä tekstiä (juoni, henkilöt, miljöö, kertoja, teema) osaa kuvata runoa ja esittää siitä mielipiteitä tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa hankkia ja valita tietoa eri tietolähteistä sekä ilmoittaa tietolähteensä tuntee puheesityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla osaa hyödyntää kielitietoa tekstin tuottamisessa soveltaa teksteihinsä tietoa puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytännöistä

9 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös pitkien tekstien lukemiseen on lukenut erilaisia tekstejä kotimaisesta ja ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta tuntee kirjallisuuden päälajit ja tekstien tyylillisen pääjaon tuntee Suomen kirjallisuuden päävaiheet, Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä pystyy jakamaan esteettisiä elämyksiä on oppinut metatietoa kielen rakenteesta ja sanastosta (sanaluokat, verbin aika ja tapaluokat sekä lauseenjäsennys) tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin kieliin; oppilaalla on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä ymmärtää suomen kielen vaihtelevan tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan ymmärtää kielen muuttumista ja äidinkielen aseman muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä AIHEKOKONAISUUDET ÄIDINKIELESSÄ JA KIRJALLISUUDESSA Ihmisenä kasvaminen ryhmätyöskentely viestintätaidot kirjallisuus (lasten ja nuorten kirjallisuus) kirjoittaminen Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys kansanrunous kirjallisuus (kotimaiset klassikot ja paikalliset kirjailijat) suomen kielen kehitys, asema, vaihtelu ja omat kielijuuret kaksikielisyys eri kulttuureihin tutustuminen (esimerkiksi kirjallisuuden avulla) Viestintä ja mediataito eri medioihin tutustuminen kriittinen medialukutaito kuvan lukeminen oman lehden tekeminen tavoitteellinen keskustelu, neuvottelu, väittely Osallistuva kansalaisuus oman mielipiteen suullinen ilmaisu ja perustelu mielipidetekstien kirjoittaminen kokoustaito Vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista kirjallisuus kirjoittaminen Turvallisuus ja liikenne kirjallisuus kirjoittaminen kuvan lukeminen (symbolit) Ihminen ja teknologia tekstinkäsittely joukkoviestinten kehitys minä mediamaailmassa (mediapäiväkirja ja oma mediaelämäkerta) tieteiskirjallisuus

10 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus TAVOITTEET VUOROVAIKUTUSTAIDOT ESIOPETUKSESSA lapsi kehittää keskittymisen ja kuuntelun taitojaan osaa odottaa tarvittaessa vuoroaan laajentaa sana- ja käsitevarastoaan kehittää keskustelutaitojaan kiinnostuu kirjallisuudesta ja oivaltaa puhutun ja kirjoitetun kielen yhteyden vahvistaa äidinkieltään ja tietää, mikä on murre laajentaa mielikuvitustaan, kokemus- ja elämyspiiriään saa mahdollisuuden oppia lukemisen ja kirjoittamisen taitoja kehitystasonsa ja kiinnostuksensa mukaan rohkaistuu ja haluaa ilmaista itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan sepittää ja esittää omia tarinoitaan, loruja ja pantomiimejä VUOROVAIKUTUSTAIDOT, PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN 1-2 LUOKILLA oppilas oppii kuuntelemaan suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa keskittyen, päätelmiä tehden, ymmärtäen ja eläytyen osallistuu monipuolisiin puhetilanteisiin: keskusteluun ja puheenvuorojen käyttämiseen ryhmässä ja kahden kesken kysyy ja vastaa sekä kertoo omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitä, selostaa havaintojaan, jäsentelee tietoaan ja esittää kysymyksiä työstää kuulemaansa, näkemäänsä. kokemaansa ja lukemaansa improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden esiintyy improvisoiden, leikkien, kertoen tai näytellen yksin ja ryhmässä kehittää fyysistä ja kielellistä kokonaisilmaisuaan, puheen motoriikkaa, artikulointia, sanastoa, puheen rakennetta ja sisältöä osallistuu vapaaseen ja ohjattuun leikkiin tutustuu yleispuhekieleen ja kirjoitettuun kieleen ja oppii tekstejä, runoja ja loruja myös ulkoa

11 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus TAVOITTEET VUOROVAIKUTUSTAIDOT 3-5 LUOKILLA oppilas harjoittelee ilmaisun perusvalmiuksia: keskittymistä, rentoutumista ja vuorovaikutusta oppii oman ilmaisukielen, eleiden, ilmeiden ja liikkeen sekä äänen ja puheen käyttöä vuorovaikutustilanteissa rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin osaa kohdentaa sanoman kuulijalle ja sopeuttaa sen tilanteen tarkoituksiin ja normeihin harjoittelee kuuntelemaan arvostaen ja arvioiden VUOROVAIKUTUSTAIDOT 6-9 LUOKILLA oppilas harjaantuu toimimaan kriittisenä ja aktiivisena puhujana, kuulijana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä harjaantuu suunnittelemaan viestintäänsä oppii työskentelemään ryhmässä

12 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus TAVOITTEET LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN 1. LUOKALLA oppilas eläytyy ja kertoo lukemastaan säilyttää lukuhalun ja -ilon oppii isot ja pienet tekstauskirjaimet (suur- ja pienaakkoset) ja harjoittelee niiden käyttämistä oppii oikean kynäotteen sekä tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon vahvistaa silmän ja käden koordinaatiotaan tuottaa omiin arkikokemuksiinsa, havaintoihinsa, mielipiteisiinsä ja mielikuvitukseensa perustuvia tekstejä tuntee luomisen iloa kirjoittaessaan harjoittelee oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille totuttelee käyttämään isoa alkukirjainta nimissä ja lauseen alussa tutustuu lauseen lopetusmerkkeihin ja harjoittelee niiden käyttöä alustavasti omissa teksteissään. saa mahdollisuuden tutustua tekstinkäsittelyn perusasioihin tietokoneella 2. LUOKALLA oppilas varmentaa ja kehittää lukutaitoaan omien edellytystensä mukaan päivittäin oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä kehittää luetun ymmärtämisen taitoaan ymmärtää, että taidot karttuvat vain säännöllisellä harjoittelulla. oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti kehittää medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii kirjoittamaan isot ja pienet tyyppikirjaimet (käsiala)

13 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus TAVOITTEET TAITO TULKITA JA HYÖDYNTÄÄ SEKÄ TUOTTAA ERILAISIA TEKSTEJÄ 3-5 LUOKILLA oppilas kehittää lukemisen sujuvuutta ja luetun ymmärtämistä, oppii tulkitsemaan tekstejä tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana ja tekstin tuottajana oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin saa kokemuksia kirjoitelman tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla rohkenee tuottamaan erilaisia tekstejä opettelee etsimään tietoa erilaisista ikäkaudelleen sopivista lähteistä 6-9 LUOKILLA oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi kehittää tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan millaista luku-, kuuntelutai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä kehittyy monipuoliseksi ja omanlaisekseen tekstien tekijäksi ja ottaa huomioon tilanteen, vastaanottajan ja viestintävälineen teksteissään osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan oppii esittämään oman mielipiteensä ja perustelemaan sen sekä ottamaan kantaa muiden ajatuksiin harjaantuu suunnittelemaan viestintäänsä

14 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus TAVOITTEET DRAAMA JA KIRJALLISUUS ESIOPETUKSESSA lapsen tunne- ja aistihavaintojen herkkyys kehittyy lapsi saa rohkeutta ja varmuutta esiintyä lapsi uskaltaa ilmaista itseään ja eläytyä lapsen pitkäjänteisyys ja suunnittelukyky kehittyvät toiminnassa ja leikissä lapsen empatiakyky ja sosiaaliset taidot kehittyvät KIRJALLISUUS JA KIELI 1. LUOKALLA oppilas saa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti kirjallisuuteen: luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien kiinnostuu kirjoista ja lukemisesta kokee lukemisen elämyksellisenä ja voi jakaa sen toisten kanssa saa kirjallisuudesta virikkeitä luovaan toimintaansa tutustuu omalle ikäkaudelleen sopivaan, paikalliseen lastenkirjallisuuteen ja kulttuuriin totuttelee olemaan kirjaston vastuullinen asiakas 2. LUOKALLA oppilas tutustuu kotiseutunsa kirjailijoiden tuotantoon oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään harjaantuu valitsemaan luettavakseen itseään kiinnostavia ja lukutaitoaan vastaavia kirjoja tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sanaja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva avaa aikuisen lukemista kuunnellessaan pääsyn kirjallisuuden kiehtovaan maailmaan

15 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus TAVOITTEET OPPILAAN SUHDE OMAAN KIELEEN, KIRJALLISUUTEEN JA MUUHUN KULTTUURIIN SYVENEE 3-5 LUOKILLA oppilas oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa lukemista ja tottuu säännölliseen lukuharrastukseen säilyttäen positiivisen asenteen lukemiseen kasvattaa kiinnostustaan kielen toimioppilaiden kielellinen tietoisuus kehittyy syntyy valmiuksia myöhemmille kieliopinnoille syntyy myönteinen asenne elinikäistä kielenopiskelua kohtaan oppilailla herää uteliaisuus erilaisia kieliä ja kulttuureita kohtaan oppilaiden ilmaisurohkeus, kuuntelemisen ja ymmärtämisen taidot kasvavat iestinnän välineitä tavoitteellisesti 6-9 LUOKILLA oppilas perehtyy omaan äidinkieleensä, sen rakenteeseen, vaihteluun ja muuttumiseenja hallitsee kieliopin perusasiat: sanaluokat, verbin aika- ja tapaluokat sekä lauseenjäsennyksen tuntee oikekielisyyskäytännöt monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa ja esteettinen kokemusmaailmansa syvenee oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisen valintoja; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu suvaitsevaisuus ja näkemys kulttuureista laajenee; hän ymmärtää eri kielten ja kulttuurien tärkeyden

16 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus SISÄLLÖT ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT VUOROVAIKUTUSTILANTEET oman puheen tuottaminen, kuunteleminen, aloitteiden tekeminen ja niihin vastaaminen, keskustelu, lapsen kysymykset, aikuisen antama kielen- ja äänenkäytön malli LEIKKI JA ITSEILMAISU vapaa ja ohjattu leikki, nukketeatteri, roolileikki, draama, näytteleminen, pantomiimi, puheilmaisu, laulaminen, tanssi SADUT, LORUT, LEIKIT JA LAULUT keskittyminen, kuunteleminen, muistaminen, arvioiva ajattelu, järkeily, sääntöleikit, ohjeen mukaan toimiminen peleissä ja tehtävissä, kirja kaveriksi-kasvatus, kirjoitetun tekstin esilläolo KUVAILEVA KIELENKÄYTTÖ kertominen, omat jutut ja sadut, sanavaraston kartuttaminen, luokittelu, vertailu, käsitteet, vieraskieliset laulut, leikit ja sanonnat LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON MERKITYKSEN AVARUUS erilaiset kirjat, kuten kuva-, kertoma-, tieto-, runo-, minä-kirjat, vitsit, sananlaskut, viestintä, kirjasto, oman nimen kirjoittaminen, kirjainten tunnistaminen ja tuottaminen äänteinä ja kirjoitettuina, aakkoset, äänne-, tavu- ja sanaleikit, lauseharjoitukset, tutustuminen erilaisiin teksteihin, luetun ja puhutun ymmärtäminen DRAAMA esiintyminen yksin tai yhdessä ryhmän kanssa pöytäteatteri, nukketeatteri, pantomiimi, roolileikki tai musikaali oma näytelmäkirjallisuuden tuottaminen

17 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus SISÄLLÖT SISÄLLÖT 1-2 luokat SPONTAANI TAI OHJATTU LEIKKI vapaa leikki, sääntöleikit ja pelit, roolileikit, spontaanit keksimisleikit, ongelmanratkaisut ERILAISTEN ELÄMÄN TILANTEIDEN TYÖSTÄMINEN keskustelu ja liikunnallinen tai draamallinen ilmaisu lasten elämästä nousevien aiheiden käsittelyssä, työskentely erilaisissa ryhmissä DRAMATISOINTI kertomuksen, tarinan, tapahtuman tai lapsen laatiman sadun näytteleminen, kehon kielellä kertominen, pantomiimi tai mimiikka, roolinäytelmät, joihin pukeudutaan ja valmistetaan näyttämörekvisiittaa TARJOLLA OLEVIEN TEATTERIESITYSTEN TAI KIRJAILIJAVIERAIDEN HYÖDYNTÄMINEN Kulttuuriviikko Runebergin päivän aikana, Pietarsaaren Näyttämön lastenteatteriesitykset, kulttuuritoimiston järjestämät vierailevat teatteriryhmät LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden käyttöä puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä (kirjainmallit, numerot ja välimerkit liitteenä) oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukainen kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa

18 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus SISÄLLÖT SISÄLLÖT 1-2 luokat KIRJALLISUUS JA KIELI kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn kirjaston käytön opettelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia 3-5 luokat KIRJALLISUUS JA MUU KULTTUURI satujen, tarinoiden, kertomusten ja kokonaisteosten lukeminen erilaisen kirjallisuuden monipuolisen esillä olo keskeiset käsitteet kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja paikka, Lukuharrastuksen vakiinnuttaminen koulussa ja kotona kirjailijoiden elämään ja tuotantoon tutustuminen (oman alueen kirjailijat ja runoilijat) Kalevalaan, kansalliseepokseemme tutustuminen elokuvat, videot ja teatteriesitykset kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä VUOROVAIKUTUSTAIDOT JA PUHE-ESITYKSEN LAATIMINEN improvisoituja esiintymistilanteita, näytelmiä ja satuja suullisia esityksiä ja pienimuotoisia esitelmiä tukisanalistan laatiminen ja käyttö, kontakti yleisöön, esityksen jaksottaminen ja äänenkäytön selkeyttäminen erilaisia puhetilanteita (esim. kertominen, selostaminen, mielipiteen esittäminen ja perustelu, asiointi, keskustelupuheenvuorot)

19 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus SISÄLLÖT 3-5 luokat TEKSTINYMMÄRTÄMINEN keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa lukemista ennakointia kuvien, otsikon ja aikaisempien kokemusten perusteella pääasioiden erottamista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä, muistiinpanojen tekemistä ja päätelmien tekoa tekstin ajatusten pohdintaa KIRJOITTAMINEN oman tekstin suunnittelua, muokkaamista, otsikointia, kappalejaon harjoittelemista ja viimeistelyä oikeinkirjoituksen perusasioita ja yleiskielen harjoittelua palautteen vastaanottamista ja antamista TIEDONHALLINTATAIDOT tietokirjojen käyttöä ja tietotekstien avaamista kirjaston aineistoon ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta, yksinkertaisia tiedonhakuja KIELEN TEHTÄVÄT JA RAKENNE sanojen merkitysten tarkastelua tekstiyhteydessä sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua

20 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus SISÄLLÖT KIELENTUNTEMUS 3. luokka vokaalit ja konsonantit yleis- ja erisnimet yhdyssanat aakkosjärjestys (hakuteosten käyttö) päättövälimerkit sanaluokat (substantiivit, adjektiivit ja verbit) yksikkö ja monikko 4. luokka erisnimet ja yleisnimet yhdyssanat (yhdysviiva, numerolla alkavat, kirjaimella alkavat) pilkku luetteloiden yhteydessä sekä pää- ja sivulauseen rajalla sanaluokat (substantiivit, adjektiivit, verbit) verbien persoonamuodot aikamuodot (preesens ja imperfekti) lausetyypit lauseenjäsenet (subjekti ja predikaatti) vuorosanat (vuorosanaviiva) 5. luokka aikamuodot (uusina perfekti, pluskvamperfekti) sanaluokat (uusina pronominit, relatiivipronominit, partikkelit) rinnastus- ja alistuskonjunktiot pää- ja sivulause (konjunktiot ja relatiivilause) nominit / yhdyssanat erisnimet, yleisnimet sijamuodot (nominatiivi, genetiivi, partitiivi) vuorosanat (johtolause + puheenvuoro ja niiden välimerkit)

21 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus SISÄLLÖT SISÄLLÖT luokilla 6-9 VUOROVAIKUTUSTAIDOT JA PUHE-ESITYSTEN LAATIMINEN perustietoa vuorovaikutuksesta vuorovaikutustaitojen harjoittelu erilaisissa viestintätilanteissa puheenvuoron suunnittelu ja eriävien näkemysten esittäminen ja hyödyntäminen palautteen antaminen ja vastaanottaminen ja siitä oppiminen viestintärohkeuden ja varmuuden vahvistaminen sekä viestinnän perustaitojen kehittäminen yleiskielen kohteliaan ja kuulijan huomioonottavan viestintätavan opettelua omien luku-, viestintä ja mediankäyttötottumusten sekä taitojen arviointia KIELENTUNTEMUS kieliopin perusasiat: sanaluokat, verbin aika- ja tapaluokat, lauseenjäsennys ja oikeakielisyyskäytännöt TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan lukutavan valinta lukutaidon kehittäminen ja lukukokemusten jakaminen kriittinen lukeminen ja vastaanotto erilaisten tekstien tulkinta- ja erittelytaitojen harjaannuttaminen tekstin verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstin sisällön tiivistämistä, mielipiteitten, tekijän tavoitteiden ja asenteiden tunnistamista ja arviointia erilaisten tekstityyppien tarkastelua asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä kulttuurissa keskeisten tekstilajien tunnistaminen sanavalintojen ja kieliopillisten keinojen tarkastelua erilaisissa teksteissä

22 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus SISÄLLÖT 6-9 luokat KIRJOITELMIEN LAADINTA omien tekstien tavoitteiden ja tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon varmentaminen tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen sekä oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen kirjoittaminen käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen TIEDONHALLINTATAIDOT tietojen hankinta erilaisista lähteistä; kriittinen suhtautuminen lähteisiin hankitun tiedon käyttö suullisten ja kirjallisten esitysten rakentamiseen muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineiston valikointia ja rakentamista esitykseksi SUHDE KIELEEN, KIRJALLISUUTEEN JA MUUHUN KULTTUURIIN perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta ja äidinkielen merkityksestä suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin suomen kielen vaiheita ja tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen käytön perusteiden tunteminen tutustuminen suomen sukukieliin, kielikuntiin ja suomen kielen asemaan kieliyhteisössä monipuolisen kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen, johon kuuluu myös tutustuminen kansanperinteeseen ja Kalevalaan Suomen kirjallisuuden päävaiheiden tunteminen kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin; tekstien tyylillinen pääjako: romantiikan, realismin ja modernismin tuntomerkkejä yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten sekä lyhyiden tekstien lukeminen kaunokirjallisten tekstien erittely ja tulkinta esteettisten elämysten hankkiminen, erittely ja jakaminen (teatteri, elokuvat jne.)

23 7.3.1 Muut äidinkielet Pietarsaaressa ei tällä hetkellä ole tarvetta laatia paikallista äidinkielen opetussuunnitelmaa muita äidinkieliä varten ja ruotsinkielistä kielikylpyä varten on laadittu oma opetussuunnitelmansa, joka on kirjattuna luvussa 9. Mikäli opetusta järjestetään muilla äidinkielillä, käytetään Pietarsaaressa siltä osin valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Muita äidinkieliä ovat: Ruotsi äidinkielenä Saame äidinkielenä Romani äidinkielenä Viittomakieli äidinkielenä Muu oppilaan äidinkieli Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä Suomi saamenkielisille Suomi viittomakielisille Ruotsi viittomakielisille Strengbergin kellon koneisto 23