Korjattu HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korjattu 9.6.2005 HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS"

Transkriptio

1 Korjattu HELSINGIN KRISTILLISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA -OPPIAINEOSUUS

2 2 Sisällys 7 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen Opetuksen eheyttäminen Aihekokonaisuudet OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS VALINNAISET AINEET OPPILAANOHJAUS

3 3 7 Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 7.1 Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN Eheytetyssä opetuksessa työn suunnittelun lähtökohtana ovat eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä aihekokonaisuudet. Suunnittelussa otetaan myös huomioon koulun opetukselliset painoalueet. Opettaja käyttää suunnittelussa monipuolisesti eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä siten, että niistä muodostuu yhdessä valittujen menetelmien kanssa ehyt kokonaisuus. Opetus voidaan toteuttaa teemoittain tai aihekokonaisuuksittain siten, että opetuksessa käsitellään samanaikaisesti eri oppiaineiden sisältöjä. Alkuopetuksessa työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden ikäkaudelle ominaiset toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja arkikokemuksista käsitteelliseen ajatteluun AIHEKOKONAISUUDET Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus ja opetustyön keskeisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja. Helsingissä aihekokonaisuudet toteutuvat koulujen toimintakulttuurissa ja rakenteissa, oppiaineiden opetuksessa sekä mahdollisina eri oppiaineita yhdistävinä kokonaisuuksina. Aihekokonaisuuksien toteuttamista vuosiluokkien 1 9 aikana suunnitellaan yhteistyössä alueen peruskoulujen kanssa sekä mahdollisuuksien mukaan eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa otetaan huomioon Helsingin sekä erityisesti koulun oman alueen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa painotetaan tulevaisuusnäkökulmaa. Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa jokaisen oikeutena hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen. Keskeistä on tukea lapsen ja nuoren kasvua vastuullisuuteen omasta elämästä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelman yhteinen Oppimiskäsitys- osuus sisältää vuorovaikutuksellisuuden ja oppijana kehittymisen. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä työtapa - teksteissä korostuu yhteisölliset tavoitteet. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun tähtäävät tavoitteet löytyvät oppilaiden osallisuutta, kouluruokailua ja itsearviointia koskevista linjausteksteistä. huollon osuuden keskeisenä ajatuksena on ihmisen kasvun tukeminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus näkyy Helsingin peruskoulujen arvoissa sekä opetussuunnitelman yleisen osan kohdassa Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Oppilaan oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, suomalaisen kulttuurin arvostaminen ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat osa Helsingin peruskoulujen arvopohjaa. Vuorovaikutuksen edistäminen nähdään myös keskeisenä osana koulun toimintakulttuuria. Helsinki tarjoaa kaksikielisen, monikulttuurisen ja kansainvälisen oppimisympäristön, jossa oppilas saa valmiuksia kulttuurien välisten vuorovaikutustaitojen ja yhteistyön kehittämiseen sekä mahdollisuuksia kansainvälisten kontaktien luomiseen. Helsingissä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja elämykselliseen kulttuuriyhteistyöhön.

4 Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuus on keskeinen pyrittäessä turvaamaan oppilaiden tasavertaiset osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet nyky-yhteiskunnassa. Helsingin kouluissa korostetaan ilmaisun iloa, viestintä- ja mediankäyttötaitoja sekä tiedonhallintataitoja. Viestintä- ja mediankäyttötaidoissa harjoitellaan monipuolista ilmaisua ja kriittistä median käyttöä. Tiedonhallinnassa keskeisiä asioita ovat tiedonhankintataidot, lähdekritiikki, tekijänoikeusasiat, verkkoetiikka sekä tietoturva. Aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri sekä Työtavat -osuuksiin. Aihekokonaisuus toteutuu osin myös koulun tietostrategian kautta. 4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelmien yhteisten linjausten kohtaan Oppilaiden osallisuus. Tavoitteet näkyvät myös Helsingin peruskoulujen arvopohjassa, oppimiskäsityksessä, oppimisympäristössä ja toimintakulttuurissa, työtavoissa sekä oppilaan ohjauksen ja opinto-ohjauksen osuuksissa. Oppilailla on mahdollisuus harjoitella erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja yhteiskunnassa mm. oppilaskuntahallituksen kautta. Tarvittavia taitoja ovat kriittisen mielipiteen muodostaminen, neuvotteluun perustuva päätöksenteko sekä koulu- ja lähiyhteisössä toimiminen. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy Helsingin peruskoulujen arvopohjaan. Aihekokonaisuus näkyy myös oppimisympäristön ja toimintakulttuurin, työtapojen, oppilaiden osallisuuden, ohjauksen ja oppilashuollon osuuksissa. Helsingin kouluissa tuetaan oppilaiden kasvua vastuullisiksi kansalaisiksi ja edistetään oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön, ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän tulevaisuuden puolesta. Yhteisissä linjauksissa on nostettu esille myös oppilaan hyvinvoinnin merkitys kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutetaan lisäksi koulun ympäristöohjelman kautta. Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden turvallisuusnäkökulma näkyy Helsingin peruskoulujen arvopohjassa. Turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien koulussa toimivien yhteinen tehtävä. Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin tulee olla sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallinen ja terveyttä edistävä. Turvallisuusnäkökulma sisältyy myös oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä koulun toiminnan arvioinnin osuuksiin. Jokaisella peruskoululla on järjestyssäännöt, joiden tehtävänä on edistää koulun turvallisuutta. Koulutuksen nivelvaiheiden yhteistyöllä edistetään oppilaiden psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kouluruokailun toteuttamisessa sekä koulumatkoihin liittyvissä asioissa otetaan huomioon terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta omasta terveydestä. Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden tavoitteita sisältyy oppimisympäristö- ja toimintakulttuuri sekä työtavat osuuksiin. Fyysisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa pidetään huolta oppilaan mahdollisuudesta kasvaa tietoyhteiskunnan jäseneksi ja edistetään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Aihekokonaisuuden tavoitteita toteutuu myös koulun tietostrategian kautta. Aihekokonaisuudet toteutetaan läpäisyperiaatteella opetussuunnitelman rajoissa kunkin oppiaineen opetuksessa. Lisäksi voidaan toteuttaa vuosittaisen suunnitelman pohjalta jotain astetta, luokkaa tai koko kouluyhteisöä koskevia projekteja, teemapäiviä tai viikkoja.

5 5 Aihekokonaisuudet on kirjoitettu joko kunkin oppiaineen loppuun tai lyhenteinä kuhunkin oppiaineeseen. (IK, Ihmisenä kasvaminen; KK, Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys; VM, Viestintä- ja mediataito; OKY, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys; VHK, YHK, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta; TL, Turvallisuus ja liikenne; IT, Ihminen ja teknologia). 1. Ihmisenä kasvaminen (IK) Koko opetussuunnitelma ja sen mukaisen opetus ja kaikki opetuksen oheistoiminnot tähtäävät ihmisenä kasvamisen edistämiseen. Opetussuunnitelma on kokonaisuus, jolla tuetaan oppilaan terveen yksilöllisyyden ja itsetunnon ja yhteisöllisyyden kasvamista Tässä yhteydessä opetuksen tavoitteena on opettaa oppilasta - ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän - tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle - tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana - toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenen Opetuksen keskeisinä teemoja ja sisältöalueita - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijät - oikeudenmukaisuus, tasa-arvo - esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta - opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (KK) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä ymmärtämään sen olemusta, sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteena tässä yhteydessä on, että oppilas oppii - tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana pohjoismaista, eurooppalaista ja kristillistä kulttuuria - ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä - tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä - ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. Keskeisinä teemoina ja sisältöinä ovat mm. historian, maantiedon ja kielten opetuksen yhteydessä esille tulevat - oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus - muut kulttuurit ja monikulttuurisuus sekä ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksenä - kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa - tapakulttuurien merkitys

6 6 3. Viestintä ja mediataito (VM) Aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Tavoitteena on, että oppilas oppii - ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää - hankkimaan, vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa - suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä - tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Erityisesti äidinkielen opetuksessa esille tulevina teemoina ja sisältöinä ovat - omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa - viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön moninaisuus - median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen - lähdekritiikki, tietoturva, sananvapaus ja viestinnän eettiset kysymykset - viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys (OKY) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa ja tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisvalmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille Tavoitteena on, että oppilas oppii - ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta - muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen - osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä - kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti - toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia - tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. Teemoja ja sisältöalueita ovat tässä yhteydessä mm. - julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminta ja työnjako - demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa - osallistumis- ja vaikuttamiskeinot kansalaisyhteiskunnassa - verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi

7 - osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi - yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta (VHK,YHK) Aihekokonaisuuden päämääränä on antaa oppilaille valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Tavoitteena on, että oppilas oppii - ymmärtämään ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja niiden välisen yhteyden - havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön ja hyvinvoinnin parantamiseksi - arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja - edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla - ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Teemoina ja sisältöinä käsitellään mm. seuraavia aiheita: - ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä - yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista - ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa - ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari - oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot - toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. 6. Turvallisuus ja liikenne (TL) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Tavoitteena on, että oppilas oppii - tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä koti- ja kouluympäristössä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi - edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti - toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti - toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä - vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen - tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

8 Keskeisiä sisältöjä ja teemoja ovat - onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen koti- koulu- ja vapaa-ajan ympäristössä ja työturvallisuus - terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja - väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa - keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt - muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet - lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen - turvaviranomaiset ja turvallisuutta edistävät palvelut - kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä 7. Ihminen ja teknologia (IT) Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Opetuksessa tarjotaan tietoa teknologiasta, sen kehittymisestä ja vaikutuksista, opastetaan järkeviin valintoihin ja johdatetaan pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa käsitellään välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita ja opetetaan niiden käyttöä. Tavoitteena on, että oppilas oppii - ymmärtämään teknologiaa, sen kehittymistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä - käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin - ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen - käyttämään teknologiaa vastuullisesti Käsiteltävinä teemoina ja sisältöinä ovat - teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä - teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina - tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. - teknologisten ideoiden arviointi ja tuotteiden elinkaari - tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö - teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset 8

9 9 7.2 OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS vuosiluokka JOHDANTO Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yksilölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Näillä keinoin oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista ja osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on kehittää suunnitelmallisesti kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Opetuksen tulee kehittää tietoa kielestä ja kirjallisuudesta sekä vuorovaikutustaitoja uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. YHTEISET TAVOITTEET - kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti; kokonaisilmaisu kehittyy - osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja tunteitaan - ymmärtää ihmissuhteita rakentavan kielenkäytön tärkeyden - oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään - tottuu tarkkailemaan kielen merkityksiä ja muotoja - kuuntelee ja lukee hyvää kirjallisuutta

10 - opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja - tutustuu Raamatun kertomuksiin - harjoittelee tietokoneella työskentelyä, esimerkiksi oman tekstin tuottamista vuosiluokka - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan - oppii keskeiset käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana - osaa kirjoittaa tuttuja ja helppoja sanoja suurimmaksi osaksi oikein - opettelee kirjoittamaan eri tarkoituksiin - kiinnostuu kirjallisuudesta ja kirjojen lukemisesta - kuullusta, nähdystä ja koetusta kertomista sekä omien tarinoiden sepittämistä - ohjeiden noudattamisen harjoittelua erilaisissa tilanteissa - äänne- ja kirjainvastaavuuden runsasta harjoittelua, äänteiden yhdistämistä tavuiksi, tavuista sanoiksi, sanojen purkamista osiin tavuiksi, tavuista äänteiksi - sanavälien ja sanojen eri riveille jakamisen harjoittelua - isot ja pienet tekstauskirjaimet - oikean kynäotteen harjoittelua - viestien, kirjeiden, pikkulorujen, mielikuvituskertomuksien kirjoittamista sekä tekstejä omasta arkielämästä - ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen - monipuolista kirjallisuuteen tutustumista, opettajan luentaa kuunnellen ja vähitellen itse lukien: satuja, runoja, kertomuksia, Raamattua - luokka-, koulu- ja yleisen kirjaston käytön harjoittelua 2. vuosiluokka - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään kirjallisesti - innostuu lukemisesta ja tutustuu monipuolisesti lastenkirjoihin ja lukee niitä - lukee melko sujuvasti; painopiste siirtyy mekaanisesta ymmärtävään lukemiseen - oppii keskeiset käsitteet: aakkosjärjestys, lause ja teksti (alustavasti) - osaa kirjoittaa tutut ja helpot sanat lähes virheettömästi - osaa kirjoittaa lauseita: alkaa käyttää kirjoitelmissaan lopetusmerkkejä ja lauseen alussa sekä tutuissa nimissä isoa alkukirjainta

11 - omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa: kirjoitetaan päivittäin. - runsaasti erilaista ja eritasoista lastenkirjallisuutta; satuja, runoja, kertomuksia; luetaan päivittäin. - kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen; luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista; kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeenä luovassa toiminnassa - kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn - aakkostamisen käytön harjoittelua - oikeinkirjoituksen runsasta harjoittelua sana- ja lausetasolla - pienet ja isot kirjoituskirjaimet TYÖTAVAT - yksilöllinen harjoittelu - leikki ja draama - työskentely pareittain, pienryhmissä ja opetuskeskusteluissa ARVIOINTI - pohjana hyvän osaamisen kuvaus 2. luokan päättyessä - oppiaineen eri osa-alueiden arviointi vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti - tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuolisesti: itsensä ilmaiseminen suullisesti ja kirjallisesti, oppilaan esitykset ja muut tuotokset, työskentelytaidot. 11 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa - osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä - osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän - on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta - on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan - osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan - osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella - osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.

12 Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän - etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa - on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen - pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä - on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä vuosiluokka JOHDANTO Vuosiluokkien 3-6 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen ja varmentaminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen, tiedonhankintataitojen kartuttaminen ja kriittinen lukutaito. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella tuetaan paitsi oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä myös hänen maailmankuvansa ja tunne-elämänsä rakentumista (IK). 12 YHTEISET TAVOITTEET - haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti. - osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan, mielipiteitään ja tunteitaan. - ymmärtää rakentavien vuorovaikutustaitojen merkityksen ja harjoittelee niitä (IK, VM). - ymmärtää ihmissuhteita rakentavan kielenkäytön tärkeyden (IK, VM). - oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään - tottuu tarkkailemaan kielen merkityksiä ja muotoja - kuuntelee ja lukee laadukasta kirjallisuutta (IK, KK) - opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja - tutustuu Raamatun kertomuksiin ja niiden arvomaailmaan (IK) - hajaantuu käyttämään kristillis-eettisiä kriteerejä arvioidessaan erityyppisiä tekstejä (IK) - harjaantuu tietokoneen käyttötaidoissa (VM) 3. vuosiluokka

13 - oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään (VM) - tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetunymmärtämistä parantavia strategioita (IK) - oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti - oppii oikeinkirjoituksen perusasioita - oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla (VM). - lukee paljon ja monipuolisesti lastenkirjallisuutta viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnointia - kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua - kielen ja sanojen voima; myönteisten ja kielteisten ilmausten merkitys (IK, VM) - ilmaisuharjoituksia - keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua - tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen - oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä - palautteen vastaanottamista ja antamista - selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista - ison ja pienen alkukirjaimen sekä lopetusmerkkien käytön varmentamista ja täydentämistä; yhdyssanojen harjoittelua - sanaluokkia - yleiskielen käytön harjoittelua - erilaisten tietokirjojen käyttöä - erityyppisten tietotekstien avaamista - arvolähtökohdiltaan erilaisiin teksteihin tutustumista (IK, KK) - Raamatun itsenäisen lukemisen harjoittelua (IK) - sanojen merkityksen avaamista tekstiyhteydessä - sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella 4. vuosiluokka - oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa - tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita (IK) - opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä - kehittää taitojaan ilmaista itseään; hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan - oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa (IK, VM)

14 - kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon 14 - tekstien sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten ja ennakkotietojen perusteella - pääasioiden erottamista sivuasioista, tiivistämistä, väliotsikointia, kysymysten esittämistä - muistiinpanojen tekemistä, päätelmien tekoa sekä luetun ja kuullun arviointia - puhe-esitysten ja kirjoitusten laatimisessa sekä tiedonhallintataidoissa syvennetään opittuja taitoja - kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta - yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti (VM) - sanojen ryhmittelyä merkityksen perusteella (sanaluokat, verbin persoonataivutus) - keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä, kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka, sekä näiden käyttöä 5. vuosiluokka - kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. - oppii käyttämään lauseen välimerkkejä; yhdyssanojen kirjoittaminen varmentuu - oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään - lukijana. - oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien - herättämiä ajatuksia sekä liittämään niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä (IK, KK) - tutustuu oman maansa ja muiden kansojen kulttuureihin kirjallisuuden ja teatterin - keinoin (KK) - säilyttää positiivinen asenteensa lukemiseen. - oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti ja mielekkäästi (VM) - silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukemista - ajatuskarttojen laatimista, tekstin ajatusten pohdintaa ja tekstien vertaamista - puhe-esitysten ja kirjoitusten laatimisessa ja tiedonhallintataidoissa opittujen taitojen - syventämistä - tukisanalistan laatimista ja käyttöä, kontaktin ottamista yleisöön, esityksen jaksottamista - havainnollistamista, äänenkäytön selkeyttämistä - otsikoinnin ja kappalejaon opettelua - oikeakielisyys: yhdyssanat ja lauseen välimerkit - sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella (verbin aikamuodot; subjekti ja - predikaatti) - taivutuksen tehtävä tekstilauseessa - lauseet rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä

15 - puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien vertailua - kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä (KK) 15 TYÖTAVAT - opettajajohtoinen opetus - yksilöllinen harjoittelu - erilainen pari- ja ryhmätyöskentely - draama ja ilmaisuharjoitukset; paneelit, haastattelut - esitelmät, projektit - median hyödyntäminen - tietotekniikan käyttö - teatterikäynnit ARVIOINTI - pohjana hyvän osaamisen kriteerit 5. luokan päättyessä - oppiaineen eri osa-alueiden arviointi vuosiluokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti - tavoitteiden saavuttamista arvioidaan monipuolisesti: oppilaan suulliset ja kirjalliset tuotokset, - kokeet, työskentelytaidot Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan - osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon - osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet - on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä - löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia - erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.

16 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti - osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin - pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan - on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon vuosiluokka (kuntakohtainen OPS) Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat (IK) - kehittää viestintätaitojaan ja tilannetajuaan - pyrkii omalta osaltaan luomaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä - ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä, joiden taustalta löytyy erilaisia arvoja - uskaltaa tuoda esille perusteltuja mielipiteitään muut huomioon ottaen Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy (VM, IT) - harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi, kuulijaksi ja viestinten käyttäjäksi

17 - kehittyy tiedonhankintataidoissa - osaa käyttää tiedonhankinnassa monenlaisia lähteitä 17 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään - oppii tuottamaan erilaisia tekstejä erilaisiin tarkoituksiin - osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan - säilyttää rohkeutensa itsensä ilmaisemisessa Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee (KK) - oppii perustietoa omasta äidinkielestään - ymmärtää kielentuntemuksen merkityksen kielen kannalta - monipuolistaa lukuharrastustaan - saa kulttuurikokemuksia - saa aineksia tunne-elämänsä ja maailmankuvansa rakentamiseen - ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron - ymmärtää, että puhuttu suomi vaihtelee käyttäjän ja tilanteen mukaan - ymmärtää kaunokirjallisuuden merkityksen erilaisten asioiden ilmaisemisessa - hallitsee vuosiluokan kielentuntemuksen perusasiat Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat (IK) Vuorovaikutustaidot - perusasioita vuorovaikutuksesta ja tekstien sisällöstä, rakenteesta ja ilmaisutavasta - vuorovaikutustaidot ristiriitatilanteissa - palautteen antaminen ja vastaanottaminen - omien ja myös toisten viestintätaitojen arvioiminen - omien näkemysten esittäminen, oman näkökannan puolustaminen sekä ilmaisutapojen kehittäminen vuorovaikutuksessa muiden kanssa Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy. Tekstinymmärtäminen - ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua - erilaisten lukutapojen harjoittelua - erilaisten tekstien lukemista - lukukokemuksen jakamista - tekstien erittelyä, vertailua, arviointia ja tiivistämistä Tiedonhallintataidot - tietojen hankintaa eri lähteistä ja lähteiden luotettavuuden arviointia (VM) - muistiinpanojen tekemistä eri tavoin

18 - aineiston ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi - yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttöä 18 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - tekstintekoprosessin harjoittelemista: tekstin suunnittelu, parantelu, muuttaminen ja arviointi - tekstin jaksottamista - erilaisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen (IT) - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista - puhe-esityksiä ja ilmaisuharjoituksia Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Kielen tehtävät ja rakenne: kielentuntemuksen perusasiat - sanaluokat - sijamuodot (paitsi akkusatiivi, abessiivi, komitatiivi ja instruktiivi) - persoonamuodot ja aikamuodot - subjektin, predikaatin ja objektin tunnistaminen yksinkertaisista lauseista - lauseen ja virkkeen ero sekä sivulauseen tunnistaminen - pilkun käyttö päälauseen ja sivulauseen välissä Kirjallisuus ja muu kulttuuri (KK) - yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä - kaunokirjallisuuden päälajien käsittelyä - erilaisia kulttuurikokemuksia, niihin valmistautumista, kokemusten erittelyä ja jakamista - tv- ja radio-ohjelmien tarkastelua ja analysointia (VM) vuosiluokka YHTEISET Vuorovaikutustaidot - kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan - harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella - pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin - kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan - rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään - oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee

19 - oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta - monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja - saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista - saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisen valintoja - saa mahdollisuuksia avartaa eettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuurista laajenee - kasvaa suvaitsevaksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan 7.vuosiluokka - harjaantuu toimimaan ryhmän jäsenenä ja ottamaan erilaisuuden huomioon - kehittyy viestijänä erilaisissa tilanteissa, samoin palautteen antajana ja vastaanottajana - oppii huomaamaan ja arvioimaan erilaisia tekstilajeja - harjaantuu kirjoittajana ja puhujana - tutustuu erilaisiin tiedonhankintatapoihin - oppii kielen rakenteita - oppii kirjallisuuden peruskäsitteistöä ja erilaisia lukustrategioita - löytää itselleen mieleistä kirjallisuutta 8. vuosiluokka - kehittyy ryhmän jäsenenä - rohkaistuu puhujana, kirjoittajana sekä omien ajatustensa ja mielipiteittensä ilmaisijana - oppii näkemään ja arvostamaan kulttuurien erilaisuutta - oppii lisää kielen rakenteita - oppii soveltamaan kielitietouttaan ja suunnittelemaan puhe- ja kirjoitustehtäviään - tutustuu kirjallisuuden lajeihin, tyylisuuntiin ja muiden maiden kirjallisuuteen - kehittyy lukijana ja katselijana entistä monipuolisemmaksi - oppii arvioimaan myös mediatekstejä ja mediaa 9. vuosiluokka oppilas - kasvaa itseilmaisussaan ja toisten huomioonottamisessa - tutustuu kielen vaihteluun ja oppii käyttämään kieltä entistä monipuolisemmin ja normien mukaisesti - monipuolistuu tiedon hankkijana ja käsittelijänä - oppii syvemmin ymmärtämään omaa kieltä ja kulttuuria sekä näkemään maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta - tutustuu Suomen kirjallisuuden historiaan ja sen vaikutukseen suomalaiseen kulttuuriin 19

20 - saa eri aistien kautta esteettisiä kokemuksia ja oppii myös nauttimaan niistä vuosiluokka I Vuorovaikutustaidot - ryhmässä toimimisen periaatteita - pienimuotoinen tutkielma ja sen esittely luokalle - palautteen antamista ja vastaanottamista - keskustelua mm. kirjallisuudesta II Tekstinymmärtäminen - erilaisten tekstien analysointia - vastaustekniikan harjoittelua - esim. mediateksteihin tutustumista ja pienimuotoista analysointia III Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - ainekirjoituksen periaatteita, esim. jaksotus, asemointi jne. - tekstejä oppilaille läheisistä aiheista, kuvien ja tekstien pohjalta - kertomus - pienimuotoinen tutkielma IV Tiedonhankintataidot - tutustutaan erilaisiin tiedonhankintatapoihin - tiedon soveltamista ja muokkaamista V Suhde kieleen ja kirjallisuuteen - äidinkieli oppiaineena - sanaluokat ja niiden käyttö - kirjakielen ilmaisutapoja ja normeja - sijamuodot - verbioppi: aikamuodot - kirjallisuuden päälajit: proosa, draama ja lyriikka - kerronnan keinoja, esim. kuvaus, dialogi - kirjallisuuden käsitteistöä, esim. kertoja ja näkökulma - erilaisia lukutapoja, esim. arvioiva, ennakoiva ja päättelevä - yhteisesti luettava teos, mielikirjoja - satuja - mediaa 8. vuosiluokka I Vuorovaikutustaidot - erilaisia puhetilanteita ja ryhmäkeskusteluja - elekieltä - tapakulttuuria

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Suomi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt

Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Puolalan koulun opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 21.5.2012 Puolalan koulu Sisällys... 1. JOHDANTO... 1 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 1 2.1. IHMISENÄ KASVAMINEN...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PEDERSÖREN KUNTA PEDERSÖREN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, 1-6 LK SISÄLTÖ Yleistä opetussuunnitelmasta 4 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Ote

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

HELSINGIN UUSI YHTEISKOULU Peruskoulun opetussuunnitelma Oppiaineosiot

HELSINGIN UUSI YHTEISKOULU Peruskoulun opetussuunnitelma Oppiaineosiot HELSINGIN UUSI YHTEISKOULU Peruskoulun opetussuunnitelma Oppiaineosiot 1 Sisällysluettelo 10. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ...4 10.1 AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN...4 10.1.1. Ihmisenä kasvaminen...5

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista

Lisätiedot

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus OPPIAINEEN KUVAUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA

VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA VIHDIN KUNNAN OPETUS- SUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 OPPIAINEOSA Päivitetty 12.3.2009 2 SISÄLLYS 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...6 1.1 Oppimisympäristön kuvaus...6 1.2 Aihekokonaisuudet vuosiluokille 1-5...6

Lisätiedot

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 1 Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 Laajasalon peruskoulun 1. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. tuntijako vuosiluokat 1-6 mul mul mul mul Äidinkieli ja kirjallisuus 8 7 6 5 5 5 5 5 5 5 A-kieli

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén

Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén Koulutuslautakunta hyväksynyt 17.8.2004 Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén SISÄLLYSLUETTELO Oppiaineosa 1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET...

Lisätiedot

ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, ainekohtainen osio

ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, ainekohtainen osio ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, ainekohtainen osio 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset 6.2. Romaanit 6.3 Viittomakieliset 6.4 Maahanmuuttajat Näissä noudatetaan valtakunnallisia

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008

Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008 Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008 Sisällysluettelo 1. Tuntijako 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 2.2. Maahanmuuttajien äidinkieli 2.3. Toinen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS...

II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... 4 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO... 4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2

SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2 SISÄLLYSLUETTELO 7. LUKU Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt... 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu... 7 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus...

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874 Kasvatus- ja koulutuslautakunta on hyväksynyt 16.5.2006. Kannen kuva: Vihdin museo / Niuhalan vanha kansakoulu, rakennettu 1874 Toimittaneet: Tuula Ahola, Pirjo Leväniemi Vihdin kunnan opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus

9.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 9.1. Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline.

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. 22 Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Ei opetusta vuosiluokilla 1 6. 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Perusopetus Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle

Lisätiedot

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 YK:n Lasten oikeuksien sopimus Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen Perusopetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet. luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet. luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Vuosaaren peruskoulu OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineet luku 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Helsinki 2006 SISÄLLYS sivu Äidinkieli ja kirjallisuus...s. 3 Suomi äidinkielenä...s.

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPETUSLAUTAKUNTA 15.6.2011 110 2011 MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT MUHOKSEN KUNTA OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT s ISÄLLYS 10.1 ÄIDINKIELI JA

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2

SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2 1 SOMERON KAUPUNGIN PERUSKOULUN OPETUSSUUNNITELMA, AINEET Sisällysluettelo II OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 2 9. AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN 2 9.1. Ihmisenä kasvaminen 2 9.2. Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Kaikille yhteisenä A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä. Kielen opetus aloitetaan viimeistään 3. vuosiluokalla.

Kaikille yhteisenä A1-kielenä opiskellaan englannin kieltä. Kielen opetus aloitetaan viimeistään 3. vuosiluokalla. 1. Perusopetuksen arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén

Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius, Heidi Strandén Koulutuslautakunta hyväksynyt 17.8.2004 Sivistyslautakunta hyväksynyt 17.6.2008 49 Voimassa 1.8.2008 alkaen Kansi: Mukaelma Hannu Hyrskeen Järvenpää tunnuksesta, Marja Rosti 2005 Ulkoasu: Minca Wallius,

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli on juuremme, äidinkieli on avain itseemme. Minulle äidinkieli on kuin iho, kuin ilma, kuin lumisade, viha tai suru. Kieli on se maailma, jossa

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

1. luokka 2. luokka Oppilas

1. luokka 2. luokka Oppilas ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Mäntyharjun peruskoulun opetussuunnitelma MÄNTYHARJUN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Mäntyharjun peruskoulun opetussuunnitelma MÄNTYHARJUN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA MÄNTYHARJUN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 2 1. MÄNTYHARJUN KUNNAN KEHITYSVISIO 2010 Mäntyharju on kansainvälisesti tunnettu Etelä-Savon kehittynein 7000 asukkaan kulttuurikunta, jonka

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot