MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

Transkriptio

1 OPETUSLAUTAKUNTA MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT MUHOKSEN KUNTA OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

2 s ISÄLLYS 10.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat RUOTSI TOISENA KIELENÄ Vuosiluokat VIERAAT KIELET Vuosiluokilla Vuosiluokat Vuosiluokat MATEMATIIKKA Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Vuosiluokat Vuosiluokat BIOLOGIA JA MAANTIETO Vuosiluokat Vuosiluokat FYSIIKKA JA KEMIA Vuosiluokat Vuosiluokat TERVEYSTIETO Vuosiluokat EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat ORTODOKSINEN USKONTO Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat HISTORIA Vuosiluokat Vuosiluokat YHTEISKUNTAOPPI Vuosiluokka MUSIIKKI Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat KUVATAIDE Vuosiluokat

3 Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat KÄSITYÖ Vuosiluokat Vuosiluokat LIIKUNTA Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat KOTITALOUS Vuosiluokat VALINNAISET AINEET Yleistä OPPILAANOHJAUS TAULUKOIDEN VÄRISELOSTUS: 1. Oppiaineiden sisällöt 2. Arviointi 3. Aihekokonaisuudet 3

4 10.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Vuosiluokat 1-2 Äidinkieli opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sillä luodaan sosiaalista vuorovaikutusta, siirretään kulttuuriperintöä ja rakennetaan identiteettiä. Kielen oppiminen tulee nähdä jatkumona, joka on alkanut jo kotona, päivähoidossa ja esiopetuksessa. Kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline kaikissa oppimistilanteissa. Oppimisprosessissa lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tulee olla toisiaan tukevia prosesseja, joissa myös tieto kielen äännejärjestelmässä kehittyy. Puhuminen ja kuunteleminen Tavoitteet: Vuosiluokilla 1. : Haluaa ja opettelee ilmaisemaan itseään suullisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy. Harjoittelee kuuntelemisen ja vuorovaikutuksen taitoja. Vuosiluokilla 2. : haluaa ja opettelee edelleen oma-aloitteisesti ilmaisemaan itseään suullisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy Käyttää ja harjoittelee edelleen kuuntelemisen ja vuorovaikutuksen taitoja ja alkaa tiedostaa niiden merkityksen Keskeiset sisällöt : 1. luokka 2.luokka Harjoitellaan Harjoitellaan suullista ilmaisua erilaisissa luontevissa puhetilanteissa ja erilaisissa leikeissä suullista ilmaisua erilasissa viestintä tilanteissa pari- ja pienryhmä ja luokkakeskusteluissa (draama, keskittyvän kuuntelemisen taitoja improvisointi, kerronta) satuja, runoja, loruja keskittyvän, tarkan ja päättelevän monipuolisesti ilmaisun taitoja kuuntelemisen taitoja (puhe, keho, kieli) monipuolisesti ilmaisuntaitoa 4

5 Lukeminen ja kirjoittaminen Tavoitteet: Vuosiluokalla 1. : oppii kirjoittamisen ja lukemisen perustekniikat ja harjoittelun merkityksen taitojen kehittymiseksi lukee lyhyitä sanoja, lauseita ja ymmärtää lukemaansa kirjoittaa tuttuja sanoja virheettömästi haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään kirjallisesti Vuosiluokalla 2. : oppii ymmärtämään harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä lukee mekaanisesti melko sujuvasti ja pystyy keskittymään lukemisen ymmärtämiseen kirjoittaa pitkähköjä sanoja melko virheettömästi ja kirjoittaa lyhyitä lauseita ja pieniä tarinoita osaa etsiä tietoa ikäkaudelleen sopivasta tietotekstistä kehittää medialukutaitoaan ja viestivalmiuksiaan myös tietoteknisessä ympäristössä Keskeiset sisällöt 1.luokan sisällöt lukeminen kirjain/äänne, tavu, sana sanojen tavutus sana- ja käsitevaraston kartuttaminen helppojen lauseiden lukeminen sanojen sujuva lukeminen lukuharrastuksen- ja ilon herättäminen kirjoittaminen ja kielentuntemus oikea kynäote ja kirjoitusasento kirjain, sana, tavu, lause sanavälit isot ja pienet tekstauskirjaimet aakkoset 2-luokan sisällöt lukeminen sujuvan ja ymmärtävän lukutaidon kehittäminen tietojen etsiminen luetusta erilaisiin teksteihin tutustumista kriittisen lukutaidon kehittäminen kirjoittaminen ja kielentuntemus oikea kynäote ja kirjoitusasento lause ja teksti tyyppikirjaimet aakkosjärjestys omat tarinat isot kirjaimet nimissä ja lauseiden alussa lauseiden lopetusmerkit sanavälit ja sanojen jakaminen eri riveille 5

6 Kirjallisuus Tavoitteet Vuosiluokalla 1. : opettelee käyttämään kirjastoa ja opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa ja lukutaitoaan vastaavaa kirjallisuutta opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa kirjallisuutta ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja oppilas saa elämyksiä, kokemuksia ja mielikuvia kirjallisuudesta sekä oppii jakamaan lukukokemustaan keskustelemalla Vuosiluokalla 2. : osaa käyttää kirjastoa ja osaa valita itseään kiinnostavaa ja lukutaitoaan vastaavaa kirjallisuutta oppilas saa elämyksiä, kokemuksia ja mielikuvia kirjallisuudesta sekä oppii jakamaan lukukokemustaan keskustelemalla oppilas oppii käyttämään kirjallisuutta ajattelunsa ja ilmaisunsa pohjana ja virikkeenä luovassa toiminnassa erottaa tarinan tekstistä Keskeiset sisällöt: 1. luokka 2. luokka sadut, runot, kertomukset, sarjakuvat sadut, runot kertomukset, sarjakuvat (elämyksellinen kokeminen) mahdollisuuksien mukaan elokuvat, mahdollisuuksien mukaan elokuvat, videot, kuunnelmat ja teatteri kuunnelmat ja teatteri sekä digitaaliset muodot tarinan juoni, päähenkilö, tapahtuma-aika kirjaston käytön harjoittelua ja paikka kirjaston käytön harjoittelua Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2.luokan päättyessä Puhuminen ja kuunteleminen osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa; hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. Lukeminen ja kirjoittaminen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: 6

7 hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät; lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä, hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa; häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen; hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella; helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Kirjallisuus etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen. Äidinkielen aihekokonaisuuksien toteutuminen vuosiluokilla 1-2 Aihekokonaisuus 1.luokka 2 luokka IHMISENÄ KASVAMINEN puhe- ja kuuntelutaito puhe- ja kuuntelutaito ilmaisu ilmaisu viestintä viestintä tekstin ymmärtäminen tekstin ymmärtäminen kirjoittaminen kirjoittaminen kielen tehtävä ja kielen tehtävä ja rakenne rakenne kirjallisuus kirjallisuus KULTTUURI-IDENTITEETTI JA ilmaisu ilmaisu KANSAINVÄLISYS kirjallisuus- ja muu kulttuuri kirjallisuus- ja muu kulttuuri VIESTINTÄ JA MEDIA puhe- ja kuuntelutaito puhe- ja kuuntelutaito ilmaisu ilmaisu viestintä viestintä tekstinymmärtäminen tekstinymmärtäminen kirjoittaminen kirjoittaminen tiedonhallintataidot tiedonhallintataidot kielen tehtävä ja kielen tehtävä ja rakenne rakenne kirjallisuus ja muu kirjallisuus ja muu kulttuuri kulttuuri 7

8 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA puhe- ja kuuntelutaito ilmaisu viestintä tekstin ymmärtäminen kirjoittaminen kirjoittaminen viestintä tiedonhallintataidot TURVALLISUUS JA LIIKENNE puhe- ja kuuntelutaito viestintä tiedonhallintataidot kirjoittaminen tekstinymmärtäminen IHMINEN JA TEGNOLOGIA tekstinymmärtäminen kulttuuri tiedonhallintataidot puhe- ja kuuntelutaito Vuosiluokat 3-5 puhe- ja kuuntelutaito ilmaisu viestintä tekstin ymmärtäminen kirjoittaminen kirjoittaminen viestintä tiedonhallintataidot puhe- ja kuuntelutaito viestintä tiedonhallintataidot kirjoittaminen tekstinymmärtäminen tekstinymmärtäminen kulttuuri tiedonhallintataidot puhe- ja kuuntelutaito Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Tavoitteet 3.lk Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja. oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa kehittää omaa kokonaisilmaisuaan. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja arvioimaan itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy 8

9 oppii rakentamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee tutustuu oman maansa kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisia perusasioita oppii perustietoja mediasta Tavoitteet 4.lk Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja; hän rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajaa huomioon omassa viestinnässään oppii toimimaan erilaisissa tekstiympäristöissä, joissa sanat, kuvat ja äänet ovat vuorovaikutuksessa kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä peilaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä tutustuu Sakari Topeliuksen tuotantoon opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy oppii tuottamaan erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kehittää taitoaan ilmaista itseään, hänen sanavarastonsa laajenee ja täsmentyy; hän tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee. 9

10 tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa; hänen positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusasioita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja antamaan niille arvon oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä Keskeiset sisällöt 3. luokan sisällöt 4. luokan sisällöt Vuorovaikutustaidot ja suullinen ilmaisu Puhe- ja kuuntelutaidot Vuorovaikutustaidot ja suullinen ilmaisu Puhe- ja kuuntelutaidot toisen huomioonottavan kuuntelemisen harjoittelu aktiivisen, kyselevän kuuntelemisen harjoittelu pienet etukäteen suunnitellut ja valmistellut esitykset mielipiteiden ilmaisu ja perustelu puhe-esitysten/esitelmien laatiminen Ilmaisu (äänenkäyttö, tukisanalista) pienet etukäteen suunnitellut ja Ilmaisu valmistellut esitykset Viestintä pienoisnäytelmien esittäminen lausuntaa puhelimen käyttö Viestintä sanomalehti mainos mediakriittisyys Tekstinymmärtäminen Keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun syventäminen. Lukuharrastuksen kasvattaminen, sujuvan lukutaidon varmentaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen: pää- /sivuasiat: ajatuskartta/käsitekartta väliotsikointi tiivistäminen kysymysten laatiminen tekstistä muistiinpanojen tekeminen Kirjoittaminen Oikeinkirjoitus varmennetaan käsialaa ja oikeinkirjoitusta Tekstin tuottaminen ajatuskartta tekstin aloittaminen ja lopettaminen juonellinen kertomus esim. viesti, kirje, päiväkirja Omien tekstien monipuolinen tuottaminen Tekstinymmärtäminen Keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun syventäminen. Lukuharrastuksen kasvattaminen, sujuvan lukutaidon varmentaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen: pää-/sivuasiat: 3.luokan oppiaineksen täydentämistä tekstin sisällön ja rakenteen ennakoiminen päätelmien tekeminen tekstistä luetun ja kuullun arviointi Kirjoittaminen Oikeinkirjoitus harjoitellaan oikeinkirjoitusta Tekstin tuottaminen kirjoitusprosessin vaiheet: suunnittelu, käsitekartta, juonikartta otsikointi esim. kertomus, ilmoitus, uutinen, runo Omien tekstien monipuolinen tuottaminen 10

11 Tiedonhallintataidot Tiedonhakua kirjastoa, joukkoviestimiä ja tietoverkkoja apuna käyttäen. kirjastovierailut, kirjaston käyttö mediakriittisyys Kielen tehtävät ja rakenne yleisnimet erisnimet yhdyssanat vokaalit, konsonantit aakkostaminen lauseiden tunnistaminen isot alkukirjaimet, isot välimerkit sanaluokkiin tutustuminen: substantiivi, adjektiivi, verbi Kirjallisuus ja muu kulttuuri erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten teosten lukeminen kirjallisuuden lajit: esim. sadut, kertomukset, lorut ja runot kirjallisuuden käsitteet: esim. juoni ja henkilöt kirjaston käyttö Tiedonhallintataidot Tiedonhakua kirjastoa, joukkoviestimiä ja tietoverkkoja apuna käyttäen. kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustuminen mediakriittisyys Kielen tehtävät ja rakenne 3. luokan oppiaineksen täydentämistä synonyymit verbin persoonamuodot sanaluokat lausetajun kehittäminen päälause, sivulause, pilkun käyttöä vuorosanaviiva Kirjallisuus ja muu kulttuuri erilaisten tekstien runsas lukeminen Sakari Topelius ja Muhos luokan yhteiset ja valinnaiset teokset kirjallisuuden lajituntemuksen laajentaminen kirjallisuuden käsitteiden laajentaminen esim. tapahtumapaikka ja aika kirjaston käyttö Vuosiluokat 5-9 Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. Tavoitteet 5. lk Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat kehittää viestintävalmiuttaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy 11

12 harjaantuu aktiiviseksi lukijaksi ja kuulijaksi tottuu tiedonhankintaan ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy kehittyy monipuoliseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään oppii ottamaan huomioon viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan, tutustuu Kalevalaan saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestintävälineitä tavoitteellisesti Tavoitteet 6.lk Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi harjaantuu tekstityyppien ja tekstilajien tuntemuksessa tottuu tiedonhankintaan ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy kehittyy monipuoliseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä oppii ottamaan huomioon viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee. 12

13 oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan, tutustuu paikallisiin kirjailijoihin saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa, hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. Keskeiset sisällöt 5. luokan sisällöt 6. luokan sisällöt Keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun Keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun syventäminen. syventäminen. Lukuharrastuksen kasvattaminen, sujuvan lukutaidon varmentaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen: pää- /sivuasiat: ajatuskartta/käsitekartta väliotsikointi tiivistäminen kysymysten laatiminen tekstistä muistiinpanojen tekeminen Kirjoittaminen Oikeinkirjoitus varmennetaan käsialaa ja oikeinkirjoitusta Tekstin tuottaminen ajatuskartta tekstin aloittaminen ja lopettaminen juonellinen kertomus esim. viesti, kirje, päiväkirja Omien tekstien monipuolinen tuottaminen Tiedonhallintataidot Tiedonhakua kirjastoa, joukkoviestimiä ja tietoverkkoja apuna käyttäen. kirjastovierailut, kirjaston käyttö mediakriittisyys Kielen tehtävät ja rakenne Sanaluokkien kertaus Sijamuotoja Verbien aika- ja persoonamuodot Aktiivi Passiivi Lauseen pääjäsenet Lauserakenne Puhutun ja kirjoitetun kielen eroja Suora ja epäsuora kerronta Lukuharrastuksen kasvattaminen, sujuvan lukutaidon varmentaminen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen: pää-/sivuasiat: 5. luokan oppiaineksen täydentämistä tekstin sisällön ja rakenteen ennakoiminen päätelmien tekeminen tekstistä luetun ja kuullun arviointi Kirjoittaminen Oikeinkirjoitus harjoitellaan oikeinkirjoitusta Tekstin tuottaminen kirjoitusprosessin vaiheet: suunnittelu, käsitekartta, juonikartta otsikointi esim. kertomus, ilmoitus, uutinen, runo Omien tekstien monipuolinen tuottaminen Tiedonhallintataidot Tiedonhakua kirjastoa, joukkoviestimiä ja tietoverkkoja apuna käyttäen. kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustuminen mediakriittisyys Kielen tehtävät ja rakenne Sanaluokkien kertaus Sijamuodot Sanojen johtaminen Verbin aikamuodot Lauserakenne Lauseenjäsenet: subj. pred. obj. Sivistyssanoja 13

14 Oikeinkirjoituksen harjoittelua Oikeinkirjoituksen harjoittelua Kirjallisuus ja muu kulttuuri Kokonaisteoksen esittely yhteinen tai valinnainen teos Kirjallisuuden käsitteet juoni, henkilöt, aika, paikka Runsas lukeminen Kirjallisuus ja muu kulttuuri Kirjallisuuden lajeja Kirjailija- ja kirjaesitelmä Paikallisia tai lähiseudun kirjailijoita -tuotantoon tutustuminen Kirjan suhde elokuvaan tai muuhun taiteenalaan Runsas lukeminen Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5.luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa 14

15 on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. arviointi 1-6. vuosiluokilla ARVOSANA PERUSTEET hallitsee erinomaisesti opetussuunnitelman edellyttämän tieto- ja taitotason 10 kaikilla osa-alueilla. omaa erinomaiset valmiudet sekä itsenäiseen että muiden kanssa työskentelyyn, vaativaan opitun soveltamiseen ja erityisesti luovaan ilmaisuun. toimii tavoitteiden edellyttämällä tavalla. pystyy realistiseen itsearviointiin ja hän kehittää äidinkielen taitojaan. hallitsee opetussuunnitelman edellyttämän tieto- ja taitotason kaikilla osa-alueilla 9 keskimääräistä paremmin ja pystyy soveltamaan oppimaansa. hallitsee hyvin tarvittavat työtavat ja toimii tavoitteiden mukaisesti. on luova. pystyy realistiseen itsearviointiin ja hän kehittää äidinkielen taitojaan hallitsee kaikki oppiaineen keskeiset tavoitteet ja pyrkii niiden mukaisiin työtapoihin. Tai oppilas hallitsee pääosin oppiaineen keskeiset tavoitteet ja osoittaa keskimääräistä parempaa osaamista jollakin oppiaineen osa-alueella. osoittaa luovuutta sekä kykenee itsearviointiin. hallitsee useimmat oppiaineen tavoitteet. Työskentelyssä on puutteita, mutta hän on ohjattavissa tavoitteiden suuntaan. kykenee pääosin itsearviointiin. saavuttaa osittain oppiaineen tavoitteet. Hänen työskentelynsä vaatii ohjaamista ja tukea. ei kykene realistiseen itsearviointiin. Oppilaalla on huomattavia vaikeuksia oppiaineen tavoitteiden saavuttamisessa. Hänen työskentelynsä vaatii paljon ohjaamista ja tukea. ei kykene realistiseen itsearviointiin. ei saavuta oppiaineen tavoitteita millään osa-alueella. 15

16 IHMISENÄ KASVAMINEN KULTTUURI- IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLIS YYS VIESTINTÄ JA MEDIATAITO OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ HYVINVOINNIS TA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDE STA TURVALLISUUS JA LIIKENNE IHMINEN JA TEKNOLOGIA Aihekokonaisuuksien toteutuminen äidinkielessä vuosiluokilla Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Kielen tehtävät ja rakenne - Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Ilmaisu - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Kielen tehtävät ja rakenne - Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot Vuosiluokat Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Kielen tehtävät ja rakenne - Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Ilmaisu - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Kielen tehtävät ja rakenne - Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot Vuosiluokkien 7-9 keskeiset sisällöt ja tavoitteet - Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Kielen tehtävät ja rakenne - Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Ilmaisu - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Kielen tehtävät ja rakenne - Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot 7. vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka 1. kurssi 7. lk Lue ja kirjoita 4. kurssi 8. lk Syvennä ja laajenna Tavoitteet: syventävän ja arvioivan lukutaidon kehittäminen ja vahvistaminen Tavoitteet: kielen rakenteiden tuntemusta kielen käytön 7. kurssi 9. lk Selvitä juuresi Tavoitteet: oman kielen kehityksen tunteminen; - Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Kielen tehtävät ja rakenne - Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Ilmaisu - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Kielen tehtävät ja rakenne - Kirjallisuus ja muu kulttuuri - Puhe- ja kuuntelutaidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot - Ilmaisu - Viestintä - Tekstinymmärtäminen - Kirjoittaminen - Tiedonhallintataidot 16

17 sekä tavoitteelliseen kirjoittamiseen pyrkiminen; itsearviointiin harjaantuminen. Sisältö: kirjoittaminen erilaisten tekstien pohjalta ja lukemiseen liittyvien käsitteiden opettelua. Oikeakielisyyttä tarpeen mukaan. Arviointi: tekstin ymmärtäminen, kirjoitelmat ja oman työn suunnittelu. 2. kurssi 7. lk Pohdi ja eläydy Tavoitteet: oman ilmaisutaidon monipuolinen kehittäminen. Sisältö: suullisia ilmaisuharjoituksia ja kirjoittamista yksin ja ryhmässä Arviointi: itse- ja ryhmäarviointia mm. erilaisissa projekteissa sekä henkilökohtaisissa tuotoksissa. 3. kurssi 7. lk Havaitse ja hallitse Tavoitteet: tunnistaa kielen perusrakenteet ja hallitsee keskeiset lausetyypit. Sisältö: sanaluokat, taivutusmuodot ja lause- ja verbioppi Arviointi: koe ja kirjoitelma näkökulmasta; mahdollinen integrointi muihin kieliin. Sisältö: kielenrekistereitä: puheja kirjakieli: murteet, slangi, sananlaskut vitsit, tarinat, sadut yms. Arviointi: kielenrekistereiden käyttötaitojen mittaaminen esim. eri tavoin kirjoittamalla ja puhumalla 5. kurssi 8. lk Kerro ja kuvittele Tavoitteet: kirjallisuuden lajien tuntemuksen syventäminen. Sisältö: kirjallisuuden teemoja ja tyylejä, esim. kauhu-, tieteisja fantasiakirjallisuus, dekkarit sekä selviytymistarinat. Arviointi: työprosessin arviointi suunnittelusta tuotokseen; kirjallisuuden lajien tunnistamisen ja tuottamisen mittaaminen. 6. kurssi 8. lk Tutki ja vaikuta Tavoite: sekä kuvallisten että kirjallisten joukkotiedotussanomien monipuolinen analysointi. Sisältö: joukkotiedotusvälineiden erilaiset ja eritasoiset viestit ja sanomat. Arviointi: viestien analysointija tulkintataidot (esim. uutinen, mielipide, väittely, mainos) kielisukulaisiin perehtyminen. Sisältö: kielisukulaiset ja niiden historia; suomen kielen erityispiirteitä ja lauseoppia. Arviointi: tietämys omista juurista ja omasta kielestä (esim. itsenäinen työ, koe, kirjoitelma tekstin pohjalta) 8. kurssi 9. lk Tunne tarinasi Tavoitteet: suomalaiseen kirjallisuuteen tutustuminen pääasiassa 1900-luvulta alkaen; aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelu (pohtiva kirjoitelma). Sisältö: kotimaista kirjallisuutta sekä suomalaisia kirjailijoita; kirjallisuusesityksiä. Arviointi: suomalainen kirjallisuus; aineistopohjainen kirjoittaminen, esitelmä 9. kurssi 9. lk Jätti kantelon jälille, soiton Suomelle sorean Tavoitteet: perehtymistä suomalaiseen kansanperinteeseen. Sisältö: Kalevala ja 1800-luvun kotimainen kirjallisuus (mahdollisesti integrointia mm. kuvaamataitoon ja musiikkiin). 17

18 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä 18

19 pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. Aihekokonaisuuksien toteutuminen äidinkielessä vuosiluokilla 7-9 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ja viestintä- ja mediataito ovat äidinkielen ja kirjallisuuden luonnollisia sisältöjä. Kaikki aihekokonaisuudet liittyvät luonnollisena osana luokkien äidinkielen ja kirjallisuuden opetussisältöihin. 19

20 10.2 RUOTSI TOISENA KIELENÄ Ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on käyttökelpoisen suullisen ja kirjallisen kielitaidon saavuttaminen ja hyvän lähtökohdan antaminen jatko-opinnoille. Opiskelussa pidetään tärkeänä suullisen viestinnän taitojen kehittämistä. Oppilaat tutustuvat kaikkien Pohjoismaiden oloihin ja kulttuureihin ja saavat myönteisen asenteen pohjoismaiseen yhteistyöhön. saa tietoa ruotsin kielen merkityksestä pohjoismaisissa yhteyksissä ja myös oman maamme toisena virallisena kielenä. oppii ymmärtämään Ruotsin elämänmuotoa ja viestimään ruotsalaisten kanssa arkipäivän eri tilanteissa luontevalla tavalla. Opiskelussa opitaan käyttämään erilaisia tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien tuottamista ja tiedonhankintavälineiden monipuolista käyttöä. oppii myös itse arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoansa suhteessa opetuksen tavoitteisiin. Opetettavat aihepiirit ovat oppilaiden jokapäiväisestä elämästä Vuosiluokat vuosiluokka 8. vuosiluokka 9. vuosiluokka 7. luokka (kurssit 1 ja 2 ) 8. luokka ( kurssit 3 ja 4 ) 9. luokka ( kurssit 5 ja 6 ) Opitaan tervehtimään, esittäytymään ja kertomaan itsestä omasta perheestä ja asuinpaikasta. Keskustellaan matkustamisesta, asumisesta, kavereista ja ulkonäöstä. sekä harrastuksista. toisessa kurssissa opitaan kouluun, urheiluharrastukseen, musiikkiharrastukseen, seikkailuun ja ruuanlaittoon ja luokkaretkeen liittyviä asioita. Kurssien 1 ja 2 yhteydessä opitaan seuraavia kielellisiä rakenteita: Persoonapronominit, kysymyssanat, numerot ja kellonajat. Substantiivien epämääräinen ja määräinen muoto, kieltosanat, verbien preesensmuodot ja prepositioita. Toisessa kurssissa opitaan käyttämään apuverbejä, monikkomuotoja, adjektiivien muodot sekä genetiivi ja possessiivipronominit. Päälauseen suora ja käänteinen sanajärjestys. Kurssien 3 ja 4 aihepiirit liittyvät nuorten elämän erilaisiin tilanteisiin: tutustuminen, rock-festivaalit, musiikki ja vaatetus. Tietokone, retkeily, syntymäpäivät ja onnettomuus retkellä. Talviloma, kaveriporukka perheriita ja nuorten ajatuksia. Jälleentapaaminen Tukholmassa, suurkaupungin syke ja sarjakuva. Näissä aihepiireissä opitaan seuraavia kieliopillisia asioita: persoonapronominien objektimuodot, verbien aikamuodot, järjestysluvut, ajanmääreitä ja adverbeja. Demonstratiivi- ja indefiniittipronomineja ja verbi + prep.-ilmauksia. Rinnastuskonjunktiot ja adjektiivien vertailumuodot. Kurssin 5 aiheet käsittelevät monikulttuurisuutta, seikkailua, ympäristönsuojelua, iloa ja stressiä sekä ammattinvalintaa ja eri ammatteja. Kieliopillisista rakenteista opitaan sivulauseet ja moduksista konditionaali ja imperatiivi. Kurssissa 6 tutustutaan varsin seikkaperäisesti kaikkiin pohjoismaihin ja niiden kulttuureihin. Kieliopin rakenteista perehdytään refleksiiviverbeihin, verbin infinitiiviin ja eri prepositioilmauksiin. Ruotsin kielen osaamisen ja taidon arvioiminen perustuu kirjallisiin kokeisiin, jatkuvaan näyttöön oppitunneilla ja kirjallisiin yksilöllisiin vihkosuorituksiin sekä kuullun ymmärtämiseen ja suulliseen viestintään yksinkertaisessa keskustelutilanteessa. 20

21 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Puhuminen Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Osaa osallistua rutiininomaisiin keskusteluihin omista ja itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja joitakin vaativampiakin rakenteita. Laajemmassa vapaassa puheessa perusasioissa esiintyy paljon virheitä (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Kirjoittaminen Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja. B1.1 Toimiva peruskielitaito Kuullun ymmärtäminen Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, TV-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat. Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. Luetun ymmärtäminen Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. Aihekokonaisuuksien toteutuminen Ruotsi toisena kielenä oppiaineessa vuosiluokilla 7-9 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys ja viestintä- ja mediataito. 21

22 10.3 VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-kieli / Englanti Peruskoulun 3. luokalta alkava kaikille yhteinen kieli on englanti. Joillakin kouluilla tutustutaan englantiin jo alkuopetuksessa. Kieltä opiskellaan kaksi tuntia viikossa. Kunnan pienillä kouluilla voidaan opettaa myös yhdysluokissa. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky Vuosiluokilla 1-2 Mikäli kielen opiskelu aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista. Tavoitteet tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa 22

23 Keskeiset sisällöt 1-2. luokan sisällöt Aihepiirit ja viestintästrategiat värejä lukusanoja ruokia ja juomia eläimiä esineitä koti- ja kouluympäristöstä tervehtiminen ja kiittäminen Rakenteet helppoja kysymyksiä: What s your name? How old are you? Do you like? Opiskelustrategiat kuullunymmärtäminen ja reagointi sanojen tunnistaminen puhutussa muodossa ääntäminen toiminnallisuus (pelit, leikit, laulut) parityöskentely Vuosiluokat 3-6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Tavoitteet Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä selviytymään arkipäivän puhetilanteissa kirjoittamaan lyhyitä viestejä ja kuvauksia ymmärtämään puheen ja tekstin keskeisen sisällön Kulttuuritaidot oppii tuntemaan englanninkielisten maiden kulttuuria ja asennoitumaan ennakkoluulottomasti hänelle uuden kulttuurin edustajiin ja ilmiöihin huomaamaan englanninkielisen ja suomalaisen kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä, esim. juhlat suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä ja kansainvälisyyttä 23

24 Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa (mm. tuntityöskentely ja kotitehtävien tekeminen) käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin harjoittelemaan pitkäjänteisesti 3.lk Kielitaito luokan tavoitteiden lisäksi oppilas osaa kertoa perustietoja itsestään ja lähipiiristään osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvauksia ymmärtää helpohkon puheen ja tekstin keskeisen sisällön Opiskelustrategiat luokan tavoitteiden lisäksi oppilas omaksuu kielen opiskelutaidot ja menetelmät omaksuu sanaston opiskelutaidot oppii tunnistamaan sanoja puhutussa ja kirjoitetussa muodossa oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa oppii työskentelemään pareittain tai ryhmissä oppii rohkeasti käyttämään kieltä oppii itsearvointia 4.lk Kielitaito Edellisten lisäksi oppilas oppii selviytymään pienimuotoisista puhetilanteista vahvistaa kirjoittamisen ja puheen- ja tekstinymmärtämisen taitoja Opiskelustrategiat Edellisten lisäksi oppilas oppii sanaston elaborointia oppii pienimuotoista tekstin- ja kuullunymmärtämistä oppii tavoitteenasettelua oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja sanakirjaa 5.lk Kielitaito Edellisten lisäksi oppilas oppii soveltamaan ja käyttämään luontevasti uutta sanastoa ja erilaisia rakenteita suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa Opiskelustrategiat Edellisten lisäksi oppilas oppii vapaampaa ja itsenäisempää tuottamista oppii syvempää kielen sääntöihin tutustumista ja niiden soveltamista sekä tavoitteenasettelua oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielenopiskelijana 24